Standard Jet DBµnb` ĀUé©gr@?œ~Ÿ’…š1Åyŗķ0¼ßĢcŁäƟFūŠ¼NKfģ7Łœś Ć(ęŽ+Š`™ {68ļß±ŗiC2±3łüy[_(|*×|™˜żĢ˜F½Ų‡ƒf_•ųŠ‰$…gĘ'DŅīĻeķ’ĒF”x ķé-bŌT4.0Š'āü’’Ž YS  Y   Y Y  Y Y  Y  DžY  Y   Y  Y ’’ Y a Y dž Y 2žY  Y   Y  jžY ConnectDatabaseDateCreateDateUpdate FlagsForeignNameIdLvLvExtraLvModule LvPropName OwnerParentIdRmtInfoLongRmtInfoShortTypeƒ’’’’n’’’’i’’’’’’’’ƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’Y’’’’Y’’’’IdParentIdName        ’’©OYCSY Y Y  Y 2žACMFInheritableObjectIdSIDƒ’’’’’’ ’’’’’’’’’’’’ AtˆY’’’’ObjectId’’ė YSY  Y Y Y  Y žž Y žžY  Y žžAttributeExpressionFlagLvExtra Name1 Name2ObjectId Orderƒ’’’’n’’’’z’’’’f’’ edY’’’’"ObjectIdAttribute’’Ė -YSY Y Y  Y ž Y ž Y ž Y ž Y žccolumn grbiticolumnszColumnszObject$szReferencedColumn$szReferencedObjectszRelationshipƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’ ‚ƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’ ‚ƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’ ‚Y’’’’Y’’’’Y’’’’szObject$szReferencedObjectszRelationship’’Y»v1ģ§bŲ “ N Ä  : õ ° k & į œ W  Ķ ˆ C ž¹t/ź„ €@€@€€€€€ˆˆ@@/   € @ OJmJJMMQkkfJUQkOJmJLJkQkSdi`k `dOo^Qk iQ^JmYdbkWYfkiQfdimk kMiYfmk kvkiQ^ mJL^QkLYL^QMdfviYUWmOQmJY^k`QmJOJmJ`kvkJMMQkkdL[QMmk`kvkJMMQkku`^`kvkJMQk`kvkdL[QMmk`kvkhoQiYQk`kvkiQ^JmYdbkWYfkJMMQkk^Jvdom`kvkOLko``JivYbSdokQiOQSYbQOQ  @€ @€ @€     €€€€€€p€w€{€€Å  @€ @€ @€ @€ @€ @€ @€ @€††††††††† † † † †††††††††††††$†%€†:€†;€†<€†8€†9€†=€†>€†?€†@€†A€†B€†&€†'€†(€p†)€p†*€p†+€w†,€w†-€w†.€{†/€{†0€{†1€†2€†3€†4€†5€†6€†7†††† †† ††††!†"†#    µd “_» Z ż “ g  Ķ ‚ ß ~  Č k  ·V½xüSAl2ć@›:TAl2ć@MSysAccessXMLņĘ4€MR2€KeepLocal  T|||<<<<<<<: ’@¢ā8?)ć@¢ā8?)ć@MSysAccessObjectsņĘDDDDDDDDDDB ’{¹Ż_ļić@Įb„aļić@metadataņĘŚ@‰>>>22222220 ’@wWīŹü9)ć@z,Ėü9)ć@DetailsņĘ3@‰<<<0000000. ’@prŹü9)ć@mSO~)ć@CopyrightņĘ @ˆ@@@44444442 ’@)ó·ü9)ć@ń~>–Vdć@BibleņĘ@ˆ888,,,,,,,* ’@€ €E­ü9)ć@Ū™Ķü9)ć@UserDefinedņĘA@ˆDDD88888886 ’@€ €E­ü9)ć@Ū™Ķü9)ć@SummaryInfoņĘ²@ˆDDD88888886 ’@€ €dz› ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€MSysRelationshipsóÄDDDDDDDDDDB ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€MSysQueriesóÄ88888888886 ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€MSysACEsóÄ22222222220 ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€MSysObjectsóÄ88888888886 ’h¬ü9)ć@åæŽ8?)ć@€MSysDbņʄ@ˆ:::......., ’@h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€RelationshipsóÄ<<<<<<<<<<: ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€DatabasesóÄ44444444442 ’h¬ü9)ć@h¬ü9)ć@€TablesóÄ.........., ’f ’YhyūĄ` “d Xd NhyBhy–hyhyhyhyhyhyhy°Y Y Y Y  Y BIDBook IDChapter VerseScriptureƒ’’ ’’’’’’’’ ’’’’’’’’@€ƒ’’ ’’’’’’l’’ ’’’’’’’’ē€ƒ’’’’Ą’’ ’’’’’’’’€ƒ’’ ’’’’’’ä’’ ’’’’’’’’Œ€ƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’’‰ƒ’’’’’’’’’’’’’’’’’’’ Y€Y’’’’Y’’’’Y’’’’Y’’’’Y’’’’Y’’’’Book IDChapterfindquickIDPrimaryKey Verse’’č Sa×  Ł ” O üą’’’’’’’’’ˆšž’’’’’’’’’’’’’’’€Ą’’’’@’’’’?@ŗwß{ļ½ļ½ļ}ļ}ļ}÷¾÷¾÷Żwß}ļ½÷ļū¾ļ}ß÷Ż}ß÷~ß÷}ßū~ßūæļ}ß÷}ļū}ß÷{wwļ»ß÷}ß÷{ß{ļ}ßww»»»»»»»»ŪŻw·»ŻŻ½÷½ļ}ßūæļū¾ļū}æß÷żŽ÷ż¾ļū¾ļūæß÷¾ļ{ß÷½{ļ½{ļŽ{ļŽ÷Ž»{÷īŻ{ß{ļ½ļ½ļ½÷ī}ß½÷ļŻ÷Ž{ß÷}€Dˆ „BB‚‚‚AA"ˆ ‚BA‚ "‚  ‚  @‚ ‚‚ „ˆˆD ‚ „ „‚ ˆˆDDDDDDDD$"ˆHD""BB‚ @A‚@ !AA@ A„ B„B„!„!!D„"„ „BBB‚ B"!„ ‚WLVAL ÜzFł›OŃ  µ ž y 4 µ e ć ¦ F  ­ķuKŃSš4]Æõ}?„ Ja Jumala päätti seidzemendenä päiwänä hänen työns cuin hän tehnyt oli/ ja’ž Ja Jumala päätti seidzemendenä päiwänä hänen työns cuin hän tehnyt oli/ ja lepäis seidzemendenä päiwänä caikista hänen tegoistans/ cuin hän tehnyt oli.’ž JA nijn taiwas ja maa päätettin/ ja caicki heidän jouckons.’ž Ja Jumala cadzoi caickia cuin hän tehnyt oli/ ja cadzo/ ne olit sangen hywät. Ja tuli ehtosta ja amusta cuudes päiwä.’ž Ja caickille eläimille maan päällä/ ja caickille linnuille taiwan alla/ ja caickille madoille maan päällä/ joisa hengi on/ caickinaiset wiherjäiset ruohot syötäwäxi/ Ja tapahtui nijn.’ž Ja Jumala sanoi: cadzo/ minä annoin teille caickinaiset ruohot/ joisa siemen on coco maan päällä/ ja caickinaiset hedelmäliset puut/ ja puut joisa siemen on/ teille ruaxi.’ž Ja Jumala siunais heitä/ ja sanoi heille: hedelmöitkät ja lisändykät ja täyttäkät maata/ ja tehkät se teillen alemaisexi/ ja wallitcat calat meres/ ja linnut taiwan alla/ ja caicki eläimet jotca maalla lijckuwat.’ž Ja Jumala loi Ihmisen omaxi cuwaxens/ Jumalan cuwaxi hän sen loi/ miehexi ja waimoxi loi hän heitä.’ž JA Jumala sanoi: tehkäm Ihminen meidän cuwaxem/ joca meidän muotoisem on/ joca wallidze calat meres/ ja linnut taiwan alla/ ja carjan/ ja coco maan/ ja caicki jotca maalla matelewat.’ž Ja Jumala teki pedot maalle/ cungin laistans/ caickinaiset matelewaiset eläimet maalle laistans. Ja Jumala näki sen hywäxi.’ž Ja Jumala sanoi: tuocon maa eläimet/ cungin laistans/ carjan/ madot ja pedot maalle/ cungin laistans/ Ja tapahtui nijn.’ž Ja tuli ehtosta ja amusta wijdes päiwä.’ž Ja Jumala siunais heitä/ ja sanoi: hedelmöitkät ja lisändykät/ ja täyttäkät meren wedet/ ja linnut lisändykön maalle.’ž Ja Jumala loi suuret walascalat/ ja caickinaiset lijckuwaiset eläimet/ jotca wesi cuohutti/ cungin laistans/ ja caickinaiset höyhemeliset linnut/ cungin laistans. Ja Jumala näki sen hywäxi.’ž JA Jumala sanoi: cuohuttacon wesi lijckuwaisia eläimitä/ ja linnut maan pällä taiwan wahwuden alla lendäkän.’ž Ja tuli ehtosta ja amusta neljäs päiwä.’ž Ja hallidzeman päiwä ja yötä/ ja eroittaman walkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hywäxi.’ž Ja Jumala pani ne taiwan wahwuteen/ paistaman maan päälle/’ž Ja Jumala teki caxi suurta walkeutta/ suuremman walkeuden päiwä hallidzeman/ ja wähemmän walkeuden yötä hallidzeman/ ja tähdet.’ž Ja olcon walkeudexi taiwan wahwudes/ paistaman maan päälle. Ja tapahtui nijn.’ž JA Jumala sanoi: tulcon walkeudet taiwan wahwuteen/ eroittaman päiwä ja yötä/ ja olcon merkeixi/ ajoixi/ päiwixi ja wuosixi.’ž Ja Jumala näki sen hywäxi. Ja tuli ehtosta ja amusta colmas päiwä.’ž Ja maa wihotti ja caswoi ruohon/ josa siemen oli laistans/ ja hedelmäliset puut/ joiden siemen oli idze heisäns/ cusakin laistans.’ž Ja Jumala sanoi: wihottacon maa ja caswacon ruohon josa siemen on/ ja hedelmäliset puut/ että cukin laistans hedelmöidze/ josa on oma siemen idze hänesäns maalla/ Ja tapahtui nijn.’ž Ja Jumala cudzui cuiwan Maaxi/ ja wetten cocouxen hän cudzui Merexi. Ja Jumala näki sen hywäxi.’ž Ja Jumala cudzui wahwuden Taiwaxi. Ja tuli ehtosta ja amusta/ toinen päiwä. JA Jumala sanoi: coconducon wesi taiwan alla erinomaiseen paickaan/ nijn että cuiwa näky/ Ja tapahtui nijn.’ž Ja Jumala teki wahwuden/ ja eroitti weden cuin oli wahwuden alla/ sijtä wedestä cuin oli wahwuden päällä/ Ja tapahtui nijn.’ž JA Jumala sanoi: tulcon wahwus wetten waihelle/ eroittaman wesiä wesistä.’ž Ja cudzui walkeuden päiwäxi/ ja pimeyden yöxi. Ja tuli ehtosta ja amusta/ ensimäinen päiwä.’ž Ja Jumala näki walkeuden hywäxi. Nijn Jumala eroitti walkeuden pimeydestä/’ž JA Jumala sanoi: tulcon walkeus/ ja walkeus tuli.’ž Ja Maa oli autia ja tyhjä/ ja pimeys oli sywyden päällä/ ja Jumalan Hengi lijckui weden päällä.’ž ALgusa loi Jumala Taiwan ja Maan.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:‹V@  ‹G@  ‹Q@  ‹W@  ‹X@  ‹N@ ‹H@ ‹ X@ ‹ G@ ‹ D@ ‹ ^@ ‹ ?@ ‹Q@ ‹T@ ‹<@ ’ŠM@ žŠG@ żŠ}@ üŠv@  ūŠm@  śŠ\@  łŠž@  ųŠ^@  ÷ŠŌ@ öŠ€@ õŠS@ ōŠQ@ óŠH@ ņŠn@ ńŠŒ@ šŠK@ ļŠ±@ īŠ æ@ ķŠ Z@ ģŠ @ ėŠ ]@ źŠ W@ éŠq@ čŠ0@ ēŠF@ ęŠ¼@ åŠJ@ äŠ[@ ćŠ`@ āŠp@ įŠÜ@ ąŠ»@  ߊ^@  ŽŠR@  ŻŠš@  ܊X@  ŪŠĒ@ ŚŠÄ@ ŁŠœ@ ŲŠ±@ ׊ e@ ֊ Z@ Պ u@ ŌŠ s@ ӊ ?@ ŅŠ@ ъ‰@ ŠŠ½@ ĻŠ†@ ĪŠI@ ĶŠˆ@ ĢŠW@ ĖŠ„@ ŹŠF@ Ɋq@ Ȋ@ ĒŠf@ ʊƒ@ Ŋ¤@ Ċš@ Ɗm@ ĀŠr@ ĮŠQ@  ĄŠ[@  æŠV@  ¾Š A@  ½Š U@  ¼Š Z@ »Š P@ ŗŠ @ ¹Š_@ øŠ~@ ·Š@ ¶Š@ µŠb@ “Š|@ ³Šš@ ²Š>@ ±Šx@ °Šŗ@ Ɗ®@ ®Š×@ ­Šf@ ¬Š¹@ «Š~@ ŖŠz@ ©Š*@ ؊x@ §ŠĄ@ ¦Šo@ „Š*@ ¤Š`@ £Š=@ ¢Š‚@ ”ŠP@   Š @  ŸŠ E@  žŠ …@  Š ·@  œŠ b@ ›Šŗ@ šŠ~@ ™ŠL@ ˜Š^@ —ŠM@ –Š4@ •Šb@ ”Š$@ DLVAL„"”– 7 š J š › Z  © X ę y ‰åbümü¶ŗ2éc¦ JA he cuulit HERran Jumalan änen Paradijsis päiwän wilwetes. Ja Adam’ž JA he cuulit HERran Jumalan änen Paradijsis päiwän wilwetes. Ja Adam lymyi emändinens HERran Jumalan caswon edest puiden secan Paradijsis.’ž Silloin aukenit molembain heidän silmäns/ ja äckäisit että he olit alasti/ ja sidoit yhteen Ficuna lehtiä/ ja teit heillens peitteitä.’ž Ja waimo näki sijtä puusta olewan hywän syödä/ ja että se oli ihana nähdä ja suloinen puu/ että se andoi ymmärryxen: ja otti hedelmäst ja söi/ ja andoi myös miehellens sijtä/ ja hän söi.’ž Waan Jumala tietä/ että jona päiwänä te syötte sijtä/ aukenewat teidän silmän/ ja tuletta nijncuin Jumala/ tietämän hywän ja pahan.’ž Nijn kärme sanoi waimolle: ei suingan pidä teidän cuolemalla cuoleman:’ž Mutta sen puun hedelmäst/ joca on keskellä Paradijsi/ on Jumala sanonut: älkät syökö sijtä/ ja älkät ruwetco sijhen/ ettet te cuolis.’ž Nijn waimo sanoi kärmelle: me syömme nijden puiden hedelmist/ jotca owat Paradijsis/’ž JA kärme oli cawalin caickia eläimitä maan päällä/ jotca HERra Jumala tehnyt oli/ ja sanoi waimolle: sanoico Jumala/ älkät syökö caickinaisista puista Paradijsis?’ž Ja he olit molemmat alasti/ Adam ja hänen emändäns/ ja ei häwennet.’ž Sentähden pitä miehen luopuman Isästäns ja Äitistäns/ ja pysymän emändäns tykönä/ ja he tulewat yhdexi lihaxi.’ž Nijn sanoi ihminen: tämä on luu minun luistani/ ja liha minun lihastani/ se pitä cudzuttaman miehen puolisaxi: sillä hän on otettu miehestä.’ž Ja HERra Jumala rakensi waimon sijtä kylkiluusta/ jonga hän ihmisest otti/ ja toi sen hänen eteens.’ž Ja HERra Jumala pani rascan unen ihmiseen/ ja cuin hän nuckui/ otti hän yhden hänen kylkiluistans/ ja täytti sen paican lihalla.’ž Ja ihminen andoi cullakin carjalle/ ja linnuille taiwan alla/ ja eläimille maan päällä heidän nimens. Mutta ihmiselle ei löytty apua/ joca hänelle soweljas olis.’ž Cosca HErra Jumala oli maasta caickinaiset eläimet kedolle/ ja caickinaiset linnut taiwan ala tehnyt/ toi hän ne ihmisen eteen/ että hän näkis cuinga hän ne nimitäis: sillä nijncuin ihminen caickinaiset eläimet nimitti/ nijn ne cudzutan.’ž JA HErra Jumala sanoi: ei ole hywä ihmisen yxinäns olla/ minä teen hänelle awun/ joca hänelle soweljas on.’ž Mutta hywän ja pahan tiedon puusta älä syö: sillä jona päiwänä sinä sijtä syöt/ pitä sinun cuolemalla cuoleman.’ž Ja HErra Jumala käski ihmistä/ ja sanoi: syö caickinaisista puista Paradijsis/’ž JA HErra Jumala otti ihmisen/ ja pani Paradijsijn Edenis/ wiljelemän ja warjeleman sitä.’ž Colmas wirta cudzutan Hidekel/ ja juoxe Assyrian edidzen. Ja neljäs wirta on Phrat.’ž Toinen wirta cudzutan Gihon/ se juoxe coco Ethiopian ymbärins.’ž Ja sen maan culda on callis/ ja siellä myös löytän Bedellion/ ja callis kiwi Onix.’ž Ensimäinen cudzutan Pison/ se juoxe coco Hewilan maan ymbärins/ ja siellä culda löytän/’ž Ja Edenist käwi wirta castaman Paradijsi/ ja jacoi idzens neljäxi pääwirraxi.’ž Ja HERra Jumala caswatti maasta caickinaiset puut ihanaiset nähdä ja hywät syödä/ ja elämän puun keskelle Paradijsi/ nijn myös hywän ja pahan tiedon puun.’ž Ja HErra Jumala istutti Paradijsin Edenis itän päin/ ja pani sijhen ihmisen/ jonga hän teki.’ž JA HErra Jumala teki ihmisen maan tomusta/ ja puhalsi hänen sieramijns eläwän hengen/ ja tuli ihminen nijn eläwäxi sieluxi.’ž Sillä ei HErra Jumala andanut wielä sata maan päälle/ eikä ollut ihmistä joca maata wiljeli/ waan sumu nousi maasta/ ja casti caiken maan.’ž Ja caickinaiset puut kedolla/ jotca ei ennen ollet maan päällä/ ja caickinaiset ruohot kedolla/ jotca ei ennen caswanet ollet.’ž Ja näin on taiwas ja maa tullut cosca he luotin/ sillä ajalla jolla Jumala teki taiwan ja maan.’ž Ja siunais seidzemennen päiwän ja pyhitti sen/ että hän lewäis hänes/ caikista hänen tegoistans jotca Jumala loi ja teki._LVALĮNŁi Ķ B ź P ž   å ™9Ž”Ų’bńš=¾d„ Cadzos/ sinä ajat minun pois tänäpän maalda/ ja minun pitä sinun edestäs lymymän/ ja tulen cu’ž Cadzos/ sinä ajat minun pois tänäpän maalda/ ja minun pitä sinun edestäs lymymän/ ja tulen culkiaxi ja pakenewaisexi maan päällä. Ja nijn minun käy/ cucaikänäns minun löytä se tappa minun.’ž Ja Cain sanoi HERralle: minun pahatecon on suurembi/ cuin se minulle annetaisin andexi.’ž Coscas maata wiljelet/ ei hänen pidä tästedes sinulle wäkens andaman/ culkian ja pakenewaisen pitä sinun oleman maan päällä.’ž Ja nyt kirottu ole sinä maan päällä/ joca awais suuns ottaman weljes werta sinun käsistäs.’ž Ja hän sanoi hänelle: mitäs tehnyt olet? weljes weren äni huuta minun tygöni maasta.’ž Nijn HERra sanoi Cainille: cusa on Habel sinun weljes? hän wastais: en minä tiedä/ olengo minä weljeni wartia?’ž Eikö se nijn ole? jos hywä olet/ nijns olet otolinen/ ja jolles hywä ole/ nijn syndi lepä owen edes/ mutta älä salli hänelle hänen tahtons/ waan hallidze händä. Silloin puhui Cain Habelin hänen weljens cansa.\line JA heidän kedolla ollesans/ carcais Cain Habelin hänen weljens päälle ja tappoi hänen.’ž Nijn sanoi HERra Cainille: mixis julmistut? Eli mixi hahmos muuttu?’ž Ja HERra cadzoi lepyisest Habelin ja hänen uhrins puoleen/ mutta Cainin ja hänen uhrins puoleen ei hän lepyisest cadzonut: silloin Cain julmistui sangen cowin/ ja hänen hahmons muuttui.’ž Ja Habel myös uhrais hänen laumans esicoisist/ ja heidän lihawudestans.’ž JA tapahtui muutamain päiwäin perästä/ että Cain uhrais HERralle lahjoja maan hedelmist.’ž Ja hän taas synnytti Habelin hänen weljens. Ja Habel tuli lamburixi/ mutta Cain peldomiehexi.’ž JA Adam tunsi Hewan hänen emändäns/ ja hän tuli rascaxi/ ja synnytti Cainin/ ja sanoi: minulla on mies HERra.’ž JA HERra Jumala lähetti hänen Paradijsistä Edenis/ maata wiljelemän/ osta hän otettu oli. Ja ajoi Adamin ulos/ ja pani Paradijsin eteen Edenis Cherubimin paljalla lyöwäisellä miecalla/ elämän puun tietä wartioidzeman.’ž Ja HERra Jumala sanoi: cadzo/ Adam on tullut cuin yxi meistä/ tietämän hywän ja pahan/ mutta nyt ettei hän ojennais kättäns/ ja ottais myös elämän puusta/ söis ja eläis ijancaickisest.’ž Ja HErra Jumala teki Adamille ja hänen emännällens nahgoista hamet/ ja puetti heidän ylöns.’ž JA Adam cudzui hänen emändäns nimen/ Hewa/ että hän on caickein eläwitten Äiti.’ž Sinun leipäs pitä sinun syömän odzas hies/ sijhen asti cuins maaxi jällens tulet/ jostas otettu olet: sillä sinä olet maa/ ja maaxi pitä sinun tuleman.’ž Orjantappuroita ja ohdackeitä pitä hänen caswaman/ ja sinun pitä maan ruohoja syömän.’ž JA Adamille sanoi hän: ettäs cuulit emändäs ändä/ ja söit puusta josta minä haastoin sinua syömäst: kirottu olcon maa sinun tähtes/ surulla pitä sinun elättämän idzes hänestä caickena elinaicanas.’ž Ja waimolle sanoi hän: Minä saatan sinulle paljon tusca coscas rascaxi tulet: sinun pitä synnyttämän sinun lapses kiwulla/ ja sinun tahtos pitä miehes ala annettu oleman/ ja hän wallidze sinua.’ž Ja minä panen wainon sinun ja waimon wälille/ ja sinun siemenes ja hänen siemenens wälille/ hän polke ricki sinun pääs/ ja sinä pistät händä candapäähän.’ž Ja HERra Jumala sanoi kärmelle: ettäs tämän teit/ kirottu ole sinä caikest carjast ja caickist eläimist maalla/ sinun pitä käymän wadzallas/ ja syömän maata caiken elinaicas.’ž Silloin sanoi HERra Jumala waimolle: mixis sen teit? waimo sanoi: kärme petti minun/ ja minä söin.’ž Nijn sanoi Adam: waimo jongas annoit minulle/ andoi minulle sijtä puusta/ ja minä söin.’ž Hän sanoi: cuca sinulle ilmoitti/ ettäs alasti olet? etkös syönyt sijtä puusta/ josta minä sinua haastoin syömäst?’ž Ja hän sanoi: minä cuulin sinun änes Paradijsis/ ja pelkäisin: sillä minä olen alasti/ ja sentähden minä lymyin.’ž Ja HERra Jumala cudzui Adamin/ ja sanoi hänelle: Cusas olet?LVAL'Ox Ā q  ž Ź l Ī r    Ė~Bī^¼uÕ‡/Ų‡@źœŃ…,Ėr Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja yhd’ž Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja yhdexänseidzemettäkymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte seidzemensata ja caxiyhdexättäkymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž MEthusalah oli sata ja seidzemenyhdexättäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Lamechin.’ž Ja hän eli jumalisest ja ei enämbi näkynyt/ sillä Jumala otti hänen pois.’ž Ja coco hänen ikäns oli/ colmesata ja wijsiseidzemettäkymmendä ajastaica.’ž Ja sijttecuin hän oli Methusalahn sijttänyt/ pysyi hän jumalises elämäs/ colmesata ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž HEnoch oli wijsiseidzemettäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Methusalahn.’ž Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja caxiseidzemettäkymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž JAred oli sata ja caxiseidzemettäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Henochin.’ž Ja coco hänen ikäns oli/ cahdexansata/ yhdexänkymmendä ja wijsi ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ja colmekymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž MAhalaleel oli wijsiseidzemettäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Jaredin.’ž Ja coco hänen ikäns oli/ yhdexänsata ja kymmenen ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ja neljäkymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž KEnan oli seidzemenkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Mahalaleelin.’ž Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja wijsi ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ja wijsitoistakymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž ENos oli yhdexänkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Kenanin.’ž Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja caxitoistakymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ja seidzemen ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž SEth oli sata ja wijsi ajastaica wanha/ ja sijtti Enoxen.’ž Ja coco hänen ikäns oli/ yhdexänsata ja colmekymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž Ja eli sijtte cahdexansata ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž JA Adam oli sata ja colmekymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti pojan/ joca hänen cuwans caltainen oli/ ja cudzui hänen Seth/’ž Miehexi ja waimoxi loi hän heidän/ ja siunais heitä/ ja cudzui heidän nimens ihminen/ sijhen aican cosca he luotin.’ž TÄmä on ihmisen sucucunnan kirja/ sijhen aican cosca Jumala loi ihmisen/ ja teki hänen Jumalan muotoisexi.’ž Ja Seth myös sijtti pojan ja cudzui hänen Enos. Silloin ruwettin saarnaman HErran nimest.’ž ADam taas tunsi emändäns/ ja hän synnytti pojan/ ja cudzui hänen Seth/ sanoden: Jumala on minulle toisen siemenen andanut Habelin edest/ jonga Cain tappoi.’ž Cain costetan seidzemen kertaisest/ mutta Lamech seidzemen ja seidzemenkymmenen kertaisest.’ž Ja Lamech sanoi emännillens/ Adalle ja Zillalle: te Lamechin emännät/ cuulcat minun ändäni/ ja corwin ottacat mitä minä sanon: minä olen miehen tappanut minulleni haawaxi/ ja nuorucaisen minulleni sinimarjaxi.’ž Zilla myös synnytti/ nimittäin Tubalcainin/ joca oli seppä caickinaisis waski ja rauta töis/ ja Tubalcainin sisar/ oli Naema.’ž Ja hänen weljens cudzuttin Jubal/ josta candeleitten ja huiluin soittajat tulit.’ž Ja Ada synnytti Jabalin/ josta ne tulit jotca majois asuit/ ja carja caswatit.’ž Mutta Lamech otti caxi emändä/ toinen cudzuttin Ada/ ja toinen Zilla.’ž Mutta Hanoch sijtti Iradin. Irad sijtti Mahujaelin. Mahujael sijtti Methusaelin. Methusael sijtti Lamechin.’ž JA Cain tunsi hänen emändäns/ joca tuli rascaxi/ ja synnytti Hanochin. Ja hän rakensi Caupungin/ jonga hän cudzui poicans nimellä Hanoch.’ž Ja nijn Cain läxi HERran edest/ ja asui Nodin maalla/ itän päin Edenist.’ž Mutta HERra sanoi hänelle: ei/ waan joca Cainin tappa/ se pitä seidzemen kertaisest costettaman. Ja HERra pani merkin Cainijn/ ettei kengän händä tappais/ joca hänen löytäis.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:‰‹ J@ ˆ‹ ;@ ‡‹ F@ †‹ `@ …‹ N@ „‹ J@ ƒ‹ g@  ‚‹ n@  ‹ 9@  €‹ t@  ‹ ?@  ~‹ B@ }‹ T@ |‹ h@ {‹ L@ z‹ M@ y‹ `@ x‹ S@ w‹ C@ v‹ f@ u‹ ½@ t‹ a@ s‹ C@ r‹ <@ q‹ G@ p‹ Y@ o‹ y@ n‹ Ā@ m‹ ¶@ l‹ f@ k‹ `@ j‹ «@ i‹ ³@ h‹ ß@ g‹ Q@ f‹ =@  e‹ K@  d‹ {@  c‹ —@  b‹ 7@  a‹ v@ `‹ ø@ _‹ p@ ^‹u@ ]‹ę@ \‹•@ [‹œ@ Z‹L@ Y‹ž@ X‹Z@! W‹&@  V‹[@ U‹ ŗ@ T‹ ]@ S‹ Ž@ R‹ U@ Q‹ ±@ P‹^@ O‹`@ N‹P@ M‹‡@ L‹b@ K‹f@ J‹K@ I‹@ H‹9@ G‹Ó@ F‹=@ E‹†@ D‹_@  C‹p@  B‹^@  A‹Š@  @‹@  ?‹X@ >‹¶@ =‹ “@ <‹ B@ ;‹ “@ :‹ I@ 9‹ `@ 8‹S@ 7‹f@ 6‹N@  5‹0@ 4‹Ŗ@ 3‹v@ 2‹ˆ@ 1‹…@ 0‹/@ /‹t@ .‹š@ -‹€@ ,‹~@ +‹ @ *‹¼@ )‹@ (‹U@ '‹ œ@ &‹ u@ %‹ D@ $‹ 3@ #‹ \@  "‹&@  !‹­@   ‹R@  ‹„@  ‹Ė@ ‹š@ ‹Z@ ‹F@ ‹ L@ ‹\@ ‹_@ ‹y@ ‹M@ ‹Y@& ‹a@% ‹Y@$ ‹L@# ‹L@" ‹@! ‹N@  -LVAL!³:Ū3ķ “ ł . Ŗ X « … ) ö ² = ”LæcåeĖW(£„ūĖ} Ja hän oli cuusisata ajastaica wanha’ž Ja hän oli cuusisata ajastaica wanha/ cosca wedenpaisumus tuli maan päälle.’ž JA Noah teki caicki mitä HERra hänelle käski.’ž Sillä seidzemen päiwän perästä annan minä sata maan päälle neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä/ ja hucutan maan pääldä caicki jotca owat/ jotca minä tehnyt olen.’ž Nijn myös linnuista taiwan alla seidzemen ja seidzemen/ coiras ja naaras/ että siemen jäis elämän coco maan päällä.’ž Caikista puhtaista eläimistä ota tygös seidzemen ja seidzemen/ coiras ja naaras/ mutta saastaisista eläimistä caxi/ coiras ja naaras.’ž JA HERra sanoi Noahlle: mene Arckijn/ sina ja coco sinun huones: sillä sinun minä olen nähnyt hurscaxi minun edesäni tällä ajalla.’ž Ja Noah teki caicki mitä Jumala hänen käski.’ž Ja sinun pitä ottaman tygös caickinaista ruoca jota syödän/ ja cocooman sinun tygös/ sinulle ja heille elatuxexi.’ž Linnuista laistans/ carjasta laistans/ caickinaisista madoista maan päällä laistans. Caickista näistä pitä caxittain sinun tygös käymän/ jäämän elämän.’ž Ja sinun pitä saattaman Arckijn/ caickinaiset eläimet caickest lihast/ caxittain/ coiraxen ja naaraxen/ jäämän elämän cansas.’ž Mutta sinun cansas minä minun lijttoni teen/ ja sinun pitä Arckijn menemän/ poikines/ emändines/ ja poicais emändäin cansa.’ž Ja cadzo/ minä annan tulla wedenpaisumisen maan päälle/ hucuttaman caicke liha/ josa eläwä hengi on taiwan alla/ ja caicki mitä maan päällä on pitä huckuman.’ž Ackunan sinun pitä tekemän/ ja sen ylhäldä kynärällä päättämän. Owen pitä sinun paneman keskelle siwua. Ja hänellä pitä oleman colme pohja/ yxi alinna/ toinen keskellä ja colmas ylinnä.’ž Ja tee händä näin: Colmesata kynärätä pitä oleman hänen pituudens/ wijsiakymmendä kynärätä leweydens ja colmekymmendä kynärätä corkeudens.’ž TEe sinulles Arcki hongasta/ ja tee sisälle olinsiat/ ja terwa se sisäldä ja ulco.’ž Ja Jumala sanoi Noahlle: caicken lihan loppu on minun eteeni tullut: sillä maa on heistä täynäns wäkiwalda/ ja cadzo/ minä hucutan heitä ynnä maan cansa.’ž Silloin cadzatti Jumala maan päälle/ ja cadzo/ se oli turmeldu: sillä caicki liha oli turmellut tiens maan päällä.’ž Mutta maa oli turmeldu Jumalan caswon edes/ ja täynäns wäkiwalda.’ž Ja sijtti colme poica/ Semin/ Hamin ja Japhetin.’ž TÄmä on Noahn sucucunda: Noah oli hurscas ja waca mies/ ja eli jumalisest hänen ajallans.’ž Mutta Noah löysi armon HERran edes.’ž Ja sanoi: ihmisen cuin minä loin/ hucutan minä maan pääldä/ hamast ihmisest nijn carjan/ matoin ja linduin asti taiwan alla: sillä minä cadun että minä heitä tehnyt olen.’ž Silloin hän catui/ ihmisen tehnens maan päälle/ ja tuli murhelisexi sydämesäns.’ž MUtta cosca HERra näki Ihmisen pahuden suurexi maan päällä/ ja caicki hänen sydämens aiwoitus ja ajatus oli ainoastans aina paha.’ž Sijhen aican olit myös Sangarit maan päällä: sillä sijttecuin Jumalan pojat macaisit ihmisten tytärten cansa/ ja sijtit lapsia/ että nijstä tulit woimaliset miehet/ jotca muinan olit sangen cuuluisat.’ž Silloin sanoi HERra: ei minun hengen rijtele ihmisten cansa ijancaickisest/ sillä he owat liha/ minä annan heille aica sata ja caxikymmendä ajaistaica.’ž Nijn Jumalan pojat näit ihmisten tyttäret caunixi/ ja otit emännixens jotca he tahdoit.’ž COsca ihmiset rupeisit lisändymän maan päällä/ ja sijtit tyttäritä.’ž NOah oli wijdensadan ajastajan wanha/ ja sijtti Semin/ Hamin ja Japhetin.’ž Ja coco hänen ikäns oli/ seidzemensata ja seizemencahdexattakymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž Sijtte eli hän wijsisata/ yhdexänkymmendä ja wijsi ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž Ja cudzui hänen Noah/ sanoden: tämä on lohduttawa meitä meidän waiwasam ja töisäm maan päällä/ jonga HERra kironut on.’ž LAmech oli sata ja caxiyhdexättäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti pojan.ćLVAL"šGēžź Ø  _  x ī  Į ; ž+ņc²PÉy» µ'Źµ5 Lähde Arkist sinä ja sinun emändäs/ sinun ’ž Lähde Arkist sinä ja sinun emändäs/ sinun poicas ja sinun poicais emännät sinun cansas.’ž Nijn Jumala puhui Noahlle/ sanoden:’ž Nijn maa tuli peräti cuiwaxi seidzemendenä colmattakymmendenä päiwänä/ toises Cuucaudes.’ž JA cuudennella sadalla/ ja ensimäisellä ajastajalla Noahn ijästä/ ensimäisnä päiwänä ensimäises Cuucaudes/ cuiwit wedet maan pääldä. Nijn awais Noah Arkin caton/ ja näki maan cuiwaxi.’ž Mutta hän odotti wielä seidzemen päiwä/ ja andoi mettisen letä ulos/ joca ei enä palannut.’ž Se palais hänen tygöns ehtopuolella/ ja cadzo/ hän toi suusans murtunen öljypuun lehden. Nijn Noah ymmärsi wedet maan pääldä juosnexi pois.’ž Ja odotti wielä toise seidzemen päiwä/ ja andoi wielä kerran mettisen letä Arkist.’ž Cosca ei mettinen löynnyt cusa hän sai jalcans lewättä/ palais hän hänen tygöns Arckijn: sillä wedet olit wielä coco maan päällä/ nijn pisti hän kätens ja otti hänen Arckijn.’ž Sijtte lähetti hän mettisen tyköns/ coetteleman/ jos wedet olisit juosnet pois maan pääldä.’ž Ja andoi Carnehn letä ulos/ joca lensi cahtiapäin/ sijhen asti cuin wedet maan pääldä cuiwit.’ž Neljänkymmenen päiwän peräst/ awais Noah Arkin ackunan/ jonga hän tehnyt oli.’ž Mutta wedet juoxit pois/ ja wähenit haman kymmenden Cuucauten asti. Ensimäisnä päiwänä kymmendenä Cuucautena näyit wuorten cuckulat.’ž Ja seidzementenä toista kymmendenä päiwänä seidzemennes Cuucaudes/ jäi Arcki Araratin wuorille.’ž Ja wesi maan pääldä enämmin ja enämmin juoxi pois ja wäheni/ sadan ja wijdenkymmenen päiwän peräst.’ž Ja sywyden lähtet tukittin/ ja taiwan ackunat/ ja satet taiwast asetuit.’ž SIlloin Jumala muisti Noahn ja caicki eläwät/ ja caiken carjan cuin hänen cansans oli Arkis/ ja nosti tuulen maan päälle/ ja wedet wähenyit.’ž Ja wedet olit maan päällä sata ja wijsikymmendä päiwä.’ž Nijn silloin hucutettin caicki ne cuin maan päällä olit/ ihmisest nijn carjan/ ja matoin/ ja linduin asti taiwan alla/ caicki hucutettin maan pääldä/ ainoastans Noah jäi/ ja ne jotca hänen cansans olit Arkis.’ž Ja caicki joilla eläwä hengi oli cuiwan päällä/ ne cuolit.’ž Silloin huckui caicki liha joca maan päällä matele/ linnut/ carja/ pedot/ ja caicki jotca maan päällä lijckuwat/ ja caicki ihmiset.’ž Wijsitoistakymmendä kynärätä corkialle oli wesi wuorten päällä/ sijttecuin he peitetyt olit.’ž Ja wesi sai wallan/ ja enäni nijn suurest maan päälle/ että caicki corkiat wuoret coco taiwan alla peitettin.’ž Nijn wesi sai wallan/ ja paisui sangen suurest maan päälle/ nijn että Arcki oli wesiajolla.’ž SIlloin tuli wedenpaisumus neljändenä kymmendenä päiwänä maan päälle/ ja wedet paisuit/ ja nostit Arkin ylös/ ja weit corkialle maasta.’ž Ja ne olit coiraxet ja naaraxet caickinaisesta lihasta/ ja menit sisälle nijncuin Jumala hänelle käskenyt oli. Ja HERra sulki hänen jälkens.’ž Ne caicki menit Noahn tygö Arckijn/ caxittain caikesta lihasta/ josa eläwä hengi oli.’ž Nijn myös caicki pedot laistans/ ja caicki carja laistans/ ja caicki madot maan päällä laistans/ ja caicki linnut laistans/ caicki jotca letä taisit/ ja caicki joilla sijwet olit.’ž Juuri sinä päiwänä meni Noah Arckijn/ Semin/ Hamin ja Japhetin/ hänen poicains cansa/ ja hänen emändäns/ ja hänen poicains colmen emännän cansa.’ž Ja maan päälle satoi neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä.’ž Cuudenella sadalla ajastajalla Noahn ijästä/ seidzemendenä toista kymmendenä päiwänä toisella Cuucaudella/ sinä päiwänä cuohuit caicki sywyden lähtet/ ja taiwan ackunat aukenit.’ž Ja cosca seidzemen päiwä culunet olit/ tuli wedenpaisumus maan päälle.’ž menit hänen tygöns Arckijn/ caxittain/ coiras ja naaras/ nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Puhtaista eläimistä ja saastaisista/ linnuista ja caikista madoista maan päällä/’ž Ja hän meni Arckijn poikinens/ emändinens/ ja hänen poicains emändäin cansa/ wedenpaisumisen edest.ńLVAL¶… Ÿ * ŗ  Œ U ¾ C ų»j‹Ų-Ķg±ļvÖšWö9 Nijn otti Sem ja Japhet waatten/ ja panit molembain heidän hartioillens/ ja menit seljittäin’ž Nijn otti Sem ja Japhet waatten/ ja panit molembain heidän hartioillens/ ja menit seljittäin/ ja peitit Isäns häwyn. Ja heidän caswons olit käätyt pois/ nijn ettei he nähnet Isäns häpyä.’ž Cosca Ham/ Canaan Isä/ näki Isäns häwyn/ sanoi hän sen molemille welillens/ jotca ulcona olit.’ž Ja cosca hän joi wijna/ juopui hän ja macais peittämät majasans.’ž Ja Noah rupeis oleman peldomiesnä/ ja istutti wijnapuita.’ž Nämät owat colme Noahn poica/ joilda caicki maacunnat asutuxi tulit.’ž NOahn pojat jotca läxit Arkist/ owat nämät: Sem/ Ham ja Japhet. Ja Ham oli Canaan Isä.’ž Ja Jumala sanoi Noahlle: tämä on se lijton mercki/ jonga minä olen tehnyt minun/ ja caicken lihan wälille maan päällä.’ž Sentähden pitä minun Caaren pilwis oleman/ että minä cadzon sitä/ ja muistan sen ijancaickisen lijton/ Jumalan wälillä/ ja caickein eläwitten eläinden/ caickinaises lihas cuin maan päällä on.’ž Ja nijn minä muistan minun lijttoni/ minun ja teidän wälillän/ ja caickein eläwitten eläinden caickinaises lihas/ ettei enä wedenpaisumus pidä tuleman/ joca caicken lihan hucutta.’ž Ja cosca nijn tapahtu että minä tuotan pilwen maan ylidze/ nijn pitä minun Caareni pilwis nähtämän.’ž Minun Caareni minä olen pannut pilwijn/ sen pitä oleman lijton mercki/ minun ja maan wälillä.’ž Ja Jumala sanoi: tämä on minun lijttoni mercki/ jonga minä tehnyt olen minun ja teidän wälillen/ ja caickein eläwitten eläinden teidän tykönän/ tästedes ijancaickiseen.’ž Ja teen minun lijttoni näin teidän cansan: ettei tästedes enä pidä caickia liha hucutettaman wedenpaisumisella/ ja ei pidä tästedes enä wedenpaisumus tuleman/ maata turmeleman.’ž Ja caickein eläwitten eläinden cansa/ jotca teidän tykönän owat/ sekä linnuista että carjasta/ ja caickista eläimistä jotca maasa teidän tykönän owat/ caickista nijstä jotca Arkista läxit/ mikä ikänäns eläin se maasa on.’ž Cadzo/ minä teen teidän cansan lijton/ ja teidän siemenen cansa teidän jälken.’ž JA Jumala sanoi Noahlle/ ja hänen poijllens hänen cansans:’ž Olcat hedelmäliset/ lisändykät ja enätkät teitän maasa/ tullaxen monexi.’ž Se cuin ihmisen weren wuodatta/ hänen werens pitä ihmisen cautta wuodatettaman: sillä Jumala on ihmisen tehnyt cuwaxens.’ž Sillä minä costan teidän rumin weren/ ja costan sen caikille eläimille/ ja costan ihmisen hengen/ idzecullakin ihmiselle/ nijncuin hänen weljellens.’ž Ainoastans älkät syökö liha joca wielä elä weresäns:’ž Caicki jotca lijckuwat ja elewät/ olcon teille ruaxi/ nijncuin wiherjäisen ruohon/ olen minä caicki teille andanut.’ž Ja teidän pelcon ja hämmästyxen olcon caikis eläimis maan päällä/ ja caikis linnuis taiwan alla/ ja caikis jotca maalla matelewat/ ja caicki calat meres olcon teidän käsijn annetut.’ž JA Jumala siunais Noahn ja hänen poicans/ ja sanoi heille: olcat hedelmäliset/ lisändykät ja täyttäkät maata.’ž Nijn cauwan cuin maa seiso/ ei pidä kylwäminen ja nijttäminen/ wilu ja helle/ suwi ja talwi/ päiwä ja yö lackaman.’ž Ja HERra haisti makian hajun/ ja sanoi sydämesäns: en minä sillen enä maata kiro ihmisen tähden: sillä ihmisen sydämen aiwoitus on paha hamast nuorudest/ ja en minä sillen enä lyö caickia cuin eläwät/ nijncuin minä tehnyt olen.’ž JA Noah rakensi HErralle Altarin/ ja otti caickinaisesta puhtasta carjasta/ ja caickinaisista puhtaista linnuista/ ja uhrais poltouhria Altarilla.’ž Nijn myös caickinaiset eläimet/ caickinaiset matelewaiset/ caickinaiset linnut/ ja caicki cuin maalla matelewat/ läxit Arkista/ jocainen caldaisens tygö.’ž Nijn Noah meni ulos poikinens/ ja emändinens/ ja poicains emändäin cansa.’ž Caickinaiset eläimet jotca sinun tykönäs owat/ caickinaisesta lihasta/ sekä linnuista että carjasta/ ja caikista matelewaisista maan päällä/ käykön ulos sinun cansas/ ja enätkät teitän maan päällä/ ja olcat hedelmäliset ja lisätkät teitän maan päällä.ūLVAL+šW¤W £ O Ī Z ! ³ L  “ T  Ó ‰ N  ī` ©d3ŽQ³aÖ“>6Ż'Ä_ Ja nijn HERra hajotti heidän sieldä caickijn mai’ž Ja nijn HERra hajotti heidän sieldä caickijn maihijn/ ja he lackaisit sitä Caupungita rakendamast.’ž Käykäm/ astucam alas ja secoittacam siellä heidän kielens/ nijn ettei kengän ymmärräis toistans.’ž Ja HERra sanoi: cadzo/ se on yhtäläinen Canssa/ ja yhtäläinen kieli on caickein heidän seasans/ ja he owat ruwenet tätä tekemän/ ja ei lacka caickista cuin he owat aicoinet tehdä.’ž Silloin HERra astui alas cadzoman Caupungita ja tornia/ jota ihmisten lapset rakensit.’ž Ja heillä olit tijlit kiwein edest/ ja sawi calkin edest. Ja sanoit: käykäm/ rakendacam meillem Caupungi ja torni/ joca taiwaseen ulotuis/ tehdäxem meillem nime/ me hajotetan/ mitämax/ caickijn maihijn.’ž Ja sanoit keskenäns: käykäm tijleiä tekemän ja poltaman.’ž Ja cosca he matcustit itän päin/ löysit he kedon Sinearin maalla/ ja asuit siellä.’ž JA coco mailmalla oli yhtäläinen kieli ja yhtäläinen puhenparsi.’ž Nämät owat Noahn lasten sucucunnat/ heidän suguisans ja Canssoisans. Näistä owat Canssat lewitetyt maan päälle/ wedenpaisumisen jälkeen.’ž Nämät owat Semin lapset/ sucucunnisans/ kielisäns/ maacunnisans ja Canssoisans.’ž Ja heidän asumasians oli Mesast/ sijhen asti cuin Sepharin wuoren tygö tullan/ itän päin.’ž Ophirin/ Hewilan ja Jobabin. Caicki nämät owat Jaketanin pojat/’ž Jaketan sijtti Almodadin/ Salephin/ Hasarmawethin/ Jarahn.’ž Eber sijtti caxi poica/ yxi cudzuttin Peleg/ että hänen aicanans mailma jaettin/ hänen weljens cudzuttin Jaketan.’ž Arphachsad sijtti Salahn/ Salah sijtti Eberin.’ž Ja Aramin lapset owat: Uz/ Hul/ Gether ja Mas.’ž Ja nämät owat hänen lapsens: Elam/ Assur/ Arphachsad/ Lud ja Aram.’ž MUtta Sem/ Japhetin sen wanhimman weli/ sijtti myös lapsia/ joca on caickein Eberin lasten Isä.’ž Nämät owat Hamin lapset/ heidän suguisans/ kielisäns/ maacunnisans ja Canssoisans.’ž Ja heidän maans äret olit Sidonist/ Gerarin cautta haman Gazaan/ sijhen asti että tullan Sodomaan/ Gomorraan/ Adamaan/ Seboimijn ja Lasaan.’ž Heistä owat hajotetut Cananerein sugut.’ž Hiwin/ Archin/ Sinin/ Arwadin/ Semarin ja Hamathin.’ž MUtta Canaan sijtti Sidonin hänen esicoisens/ ja Hethin/’ž Pathrusimin ja Chasluhimin/ joista tullet owat Philistim ja Caphthorim.’ž Mizraim sijtti Ludimin/ Anamimin/ Leabimin/ Naphtuhimin.’ž Ja myös Ressen/ Niniwen ja Calahn waihelle/ joca on suuri Caupungi.’ž Sijtä maacunnast on tullut Assur/ ja hän rakensi Niniwen/ ja Rehobothin Caupungin/ ja Calahn.’ž Ja hänen waldacundans alcu oli Babel/ Erech/ Acad ja Calne Sinearin maalla.’ž Sijtä on sananlascu: se on jalo medzämies HERRAN edes/ nijncuin Nimrod.’ž Mutta Chus sijtti Nimrodin/ hän rupeis oleman waldias maalla/ ja hän oli jalo medzämies HERRAN edes.’ž Chuxen lapset owat nämät: Seba/ Hewila/ Sabtha/ Raema/ Sabtheca. Raeman lapset owat nämät: Scheba ja Dedan.’ž HAmin lapset owat nämät: Chus/ Misraim/ Put ja Canaan.’ž Näistä owat hajotetut pacanoitten luodot/ heidän maacunnisans/ idzecukin oman kielens/ sucuns ja Canssans jälken.’ž Jawanin lapset owat nämät: Elisa/ Tharsis Chitim ja Dodanim.’ž Mutta Gomerin lapset owat nämät: Ascenas/ Riphath/ ja Thogarma.’ž Japhetin lapset owat nämät: Gomer/ Magog/ Madai/ Jawan/ Thubal/ Mesech ja Thiras.’ž TÄmä on Noahn lasten sucucunda/ Semin/ Hamin ja Japhetin: ja he sijtit lapsia wedenpaisumisen jälken.’ž Ja coco hänen ikäns oli yhdexänsata ja wijsikymmendä ajastaica/ ja cuoli.’ž JA Noah eli wedenpaisumisen jälken/ colme sata ja wijsikymmendä ajastaica.’ž Jumala lewittäkön Japhetin/ ja andacon hänen asua Semin majois/ ja Canaan olcon hänen orjans.’ž Ja wielä sanoi: kijtetty olcon HERRA Semin Jumala/ ja Canaan olcon hänen orjans.’ž Kirottu olcon Canaan/ ja olcon orjain orja/ hänen welieins seas.’ž Cosca Noah heräis wijnastans/ ja sai tietä mitä hänen nuorin poicans hänelle tehnyt oli/ sanoi hän:yį„†gH) ėĢ­Žo2÷ Ų ¹ š { \ =  ’ ą Į ¢ ƒ d E &  č É Ŗ ‹ l M .  š Ń ² “ t U 6  ų Ł ŗ › | ] >  įĀ£„eF'鏫ŒmN/ńŅ³”uV7łŚ»œ}^? āƤ…fG( źĖ¬nO0ņÓ“•vW8śŪ¼~_@!Œ @ ŒE@ Œq@ ’‹>@ ž‹Ž@ ż‹„@ ü‹|@ ū‹ˆ@ ś‹“@ ł‹@ ų‹s@ ÷‹‡@ ö‹S@ õ‹Š@ ō‹w@  ó‹a@  ņ‹«@  ń‹d@  š‹Œ@  ļ‹ž@ ī‹ ½@ ķ‹ p@ ģ‹ _@ ė‹ `@ ź‹ Ō@ é‹“@ č‹@ ē‹M@ ę‹Ū@ å‹•@ ä‹H@ ć‹³@ ā‹’@ į‹ b@ ą‹ R@ ߋ …@ Ž‹ \@ Ż‹ ™@ ܋ ?@ Ū‹ g@ Ś‹ ‚@ Ł‹ Ü@ Ų‹ £@ ׋ „@ ֋ ‚@ Ջ _@  Ō‹ P@  Ӌ a@  Ņ‹ …@  ы 9@  Š‹ c@ Ļ‹ T@ Ī‹ r@ Ķ‹ x@ Ģ‹ h@ Ė‹ @ Ź‹ j@ ɋ C@ ȋ g@ Ē‹ {@# ʋ {@" ŋ t@! ċ 6@  Ƌ Ē@ Ā‹ ”@ Į‹ Œ@ Ą‹ »@ æ‹  @ ¾‹ €@ ½‹ k@ ¼‹ t@ »‹ C@ ŗ‹ ā@ ¹‹ 9@ ø‹ @ ·‹ @@ ¶‹ _@ µ‹ V@ “‹ X@ ³‹ G@ ²‹ C@ ±‹ >@  °‹ P@  Ƌ D@  ®‹ N@  ­‹ <@  ¬‹ U@ «‹ E@ Ŗ‹ M@ ©‹ =@ ؋ M@ §‹ J@ ¦‹ D@ „‹ @ ¤‹ †@ £‹ e@* ¢‹ c@) ”‹ ¶@(  ‹ Y@' Ÿ‹ Ķ@& ž‹ ;@% ‹ U@$ œ‹ C@# ›‹ ‹@" š‹ R@! ™‹ \@  ˜‹ B@ —‹ €’ž Obalin/ Abimaelin/ Seban.4 –‹ €’ž Hadoramin/ Usalin/ Dikelan.6 •‹ =@ ”‹ t@ “‹ 1@ ’‹ 1@ ‘‹ E@ ‹ b@ ‹ U@ Ž‹ Ž@ ‹ *@ Œ‹ 6@ ‹‹ €’ž Jebusin/ Emorin/ Girgosin/5 Š‹ ;@ 7LVAL$zū·m ć – Q ü Ą r . Ž   ]  ¾ h É , óĪZļoĻˆō-÷ƒ Cosca Egyptiläiset saawat sinun nähdä/ nijn he sanowat: täm’ž Cosca Egyptiläiset saawat sinun nähdä/ nijn he sanowat: tämä on hänen emändäns/ ja tappawat minun/ ja andawat sinun elä.’ž Ja cosca hän lähestyi Egyptiä/ puhui hän Saraille hänen emännällens: cadzo/ minä tiedän sinun ihanaxi waimoxi caswoilda.’ž Nijn tuli cowa aica maalle/ ja Abram meni Egyptijn/ oleman muucalaisna siellä: sillä sangen cowa aica oli maalla.’ž Ja Abram läxi sieldä edemmä/ ja waelsi etelän päin.’ž Sijtte sijrsi hän idzens edemmä wuoren tygö/ BethElist itän päin/ ja pani majans/ että BethEl oli lännen puolella ja Ai idän puolella/ ja rakensi sijnä Altarin HErralle/ ja saarnais HErran nimest.’ž Silloin näyi HERra Abramille/ ja sanoi: sinun siemenelles annan minä tämän maan. Ja hän rakensi sijnä Altarin HERralle joca hänelle näkynyt olit.’ž Ja cosca he olit tullet sille maalle/ waelsi Abram sen läpidze haman Sichemin ja Morehn lakeuten. Ja sijhen aican asuit Cananerit maalla.’ž Nijn otti Abram hänen emändäns Sarain/ ja Lothin weljens pojan/ tawaroinens/ jonga he olit pannet cocon/ ja sielut/ jotca he olit sijttänet Haranis/ ja läxit matcustaman Canaan maalle.’ž Nijn Abram läxi/ nijncuin HErra hänelle sanonut oli/ ja Loth meni hänen cansans. Mutta Abram oli wijsicahdexattakymmendä ajastaica wanha Haranist lähteisäns.’ž Minä siunan nijtä jotca sinua siunawat/ ja kiron nijtä jotca sinua kirowat. Ja sinusa siunatan caicki sucucunnat maan päällä.’ž Ja minä teen sinun suurexi Canssaxi ja siunan sinun/ ja teen sinulle suuren nimen/ ja sinä olet siunaus.’ž JA HErra sanoi Abramille: lähde Isäsmaalda/ ja sugustas/ ja Isäs huonest/ sille maalle jonga minä sinulle osotan.’ž Ja Tarah oli caxisata ja wijsi ajastaica wanha ja cuoli Haranis.’ž Ja Tarah otti Abramin hänen poicans/ ja Lothin Haranin pojan/ poicans pojan/ ja Sarain hänen miniäns/ hänen poicans Abramin emännän/ ja wei heidän Caldean Urrist menemän Canaan maalle/ ja he tulit Haranijn/ ja asuit siellä.’ž Mutta Sarai oli hedelmätöin/ eikä ollut hänellä lasta.’ž Silloin Abram ja Nahor otit heillens emännät. Abramin emännän nimi oli Sarai/ ja Nahorin emännän nimi Milca/ Haranin tytär/ joca oli Milcan ja Jiscan Isä.’ž Ja Haran cuoli Isäns Tarahn edes/ Isäns maalla Caldean Urris.’ž Nämät owat Tarahn sucucunnat: Tarah sijtti Abramin/ Nahorin ja Haranin. Haran sijtti Lothin.’ž TArah oli seidzemenkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Abramin/ Nahorin ja Haranin.’ž Ja eli sijtte sata ja yhdexäntoistakymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž Nahor oli yhdexäncolmattakymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Tarahn.’ž Ja eli sijtte caxisata ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž SErug oli colmekymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Nahorin.’ž Ja eli sijtte caxisata ja seidzemen ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž REgu oli caxineljättäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Serugin.’ž Ja eli sijtte caxisata ja yhdexän ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž PEleg oli colmekymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Regun.’ž Ja eli sijtte neljäsata ja colmekymmendä ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž Eber oli neljäneljättäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Pelegin.’ž Ja eli sijtte neljäsata ja colme ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž SAlah oli colmekymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Eberin.’ž Ja eli sijtte neljäsata ja colme ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž ARphachsad oli wijsineljättäkymmendä ajastaica wanha/ ja sijtti Salahn.’ž Ja eli sijtte wijsisata ajastaica/ ja sijtti poikia ja tyttäritä.’ž NÄmät owat Semin sucucunnat. Sem oli sadan ajastajan wanha/ ja sijtti Arphachsadin/ cahta ajastaica weden paisumisen jälken.’ž Ja sentähden cudzuttin hänen nimens Babel: sillä siellä HERra secoitti coco maan kielen/ ja hajotti heidän sieldä caickijn maihijn.aLVAL™Vģ\ō | ¶ S  • 4 ä …   Ü~Ų?ć^ Ŗeˆ­ Sentähden tuli Chedorlaomer/ ja ne Cuningat cuin hänen cansans olit/ neljändenätoistakymmendenä ajastaicana’ž Sentähden tuli Chedorlaomer/ ja ne Cuningat cuin hänen cansans olit/ neljändenätoistakymmendenä ajastaicana/ ja löit ne Hijdet Carnaimin Astharothis/ ja Susimin Hammis/ ja Emimin sillä lakialla paicalla Kiriathaimis.’ž Sillä he olit ollet caxitoistakymmendä ajastaica Cuningas Chedorlaomerin alla/ ja colmandenatoistakymmendenä ajastaicana olit he hänestä luopunet.’ž Nämät caicki tulit yhteen Siddimin laxos/ josa nyt on suolainen meri:’ž Että he sodeit Berat Sodoman Cuningast/ ja Birsat Gomorran Cuningast/ ja Sineabit Adamahn Cuningast/ ja Semeberit Zeboimin Cuningast/ ja Belaan/ se on/ Zoarin Cuningast wastan.’ž JA tapahtui Amraphelin Sinearin Cuningan/ Ariokin Elassarin Cuningan/ Chedorlaomerin Elamin Cuningan/ ja Thidealin pacanoitten Cuningan aicana/’ž Nijn Abram sijrsi majans/ ja tuli ja asui Mamren lakeudella/ joca on Hebronis/ ja rakensi sijnä’ž Sentähden nouse ja waella maata pitkin ja poikin: sillä sinulle minä sen annan.’ž Ja teen sinun siemenes nijncuin tomun maan päällä. Taitaco jocu lukea tomun maan päällä/ nijn hän myös taita sinun siemenes lukea.’ž Sillä caiken sen maan cuins näet/ annan minä sinulle ja sinun siemenelles ijancaickisexi.’ž Cosca Loth oli eroittanut idzens Abramist/ sanoi HErra Abramille: nosta silmäs ja cadzo/ sijtä cusas nyt asut/ pohjan/ etelän/ idän ja lännen puoleen:’ž Mutta Sodoman Canssa oli paha/ ja ricoit cowin HERra wastan.’ž Että Abram asui Canaan maalla/ ja Loth asui sen lakeuden Caupungeis/ ja pani majans Sodoman puoleen.’ž Ja Loth walidzi hänellens coco sen lakeuden Jordanin tykönä/ ja matcusti itän päin: ja nijn weljexet ercanit toinen toisestans/’ž Nijn Loth nosti silmäns/ ja cadzeli caiken Jordanin lakeuden: sillä ennencuin HErra Sodoman ja Gomorran hucutti/ oli se wedest wiljainen/ sijhenasti cuin Zoarijn tullan/ nijncuin HErran krydimaa/ nijncuin Egyptin maa.’ž Eikö coco maa ole edesäs aldis? eroita sinus minusta/ jos sinä menet wasemalle puolelle/ minä menen oikialle/ eli jos sinä menet oikialle/ minä menen wasemalle.’ž Nijn Abram sanoi Lothille: älkän olco rijta minun ja sinun wälilläs/ ja minun ja sinun paimendes wälillä: sillä me olem weljexet.’ž Ja rijta oli aina Abramin paimenitten ja Lothin paimenitten wälillä. Ja sijhen aican asuit myös Cananerit ja Phereserit maalla.’ž Ja ei heitä wetänyt maa yhdes asuman/ sillä heillä oli paljo tawara eikä tainnet yhdes asua.’ž Mutta Lothilla/ joca Abramia seurais/ oli myös lambaita/ ja carja/ ja majoja.’ž Juuri sijhen paickaan johon hän ennen Altarin oli rakendanut/ ja saarnais sijnä HErran nimest.’ž Ja hän matcusti edespäin eteläst BethElin asti/ haman sijhen paickaan josa hänen majans oli ennen ollut/ BethElin ja Ain waihella/’ž Ja Abramilla oli sangen paljo carja/ hopiata ja culda.’ž Nijn Abram waelsi Egyptist/ emändäns ja caiken caluns cansa/ ja Loth hänen cansans/ etelän päin.’ž Ja hän käski wäkens saatta händä/ ja hänen emändäns/ ja caickia cuin hänellä oli.’ž Mixis sanoit/ hän on minun sisaren? sentähden tahdoin minä otta hänen emännäxeni/ cadzo/ täsä on sinun emändäs.’ž Silloin cudzui Pharao Abramin tygöns/ ja sanoi: mixis tämän minulle teit? mixes ilmoittanut minulle/ händä emännäxes?’ž Mutta HErra widzais Pharaot suurilla widzauxilla/ ja hänen huonettans/ Sarain Abramin emännän tähden.’ž Ja Abramille tehtin hywin hänen tähtens. Ja hänellä oli lambaita ja carrja ja Aseja/ ja palwelioita/ ja pijcoja/ ja Asintammoja/ ja Camelejä.’ž Ja Pharaon Ruhtinat näit hänen/ ja ylistit händä hänen edesäns: silloin wietin waimo Pharaon huoneseen.’ž Cosca hän tuli Egyptijn/ näit Egyptiläiset waimon juuri ihanaxi.’ž Sanos sijs idzes minun sisarexeni/ että minun hywin olis sinun tähtes/ ja minä eläisin sinun tähtes.DLVAL³&rž > ß o ²  ˆ $ y  ”Ä=Ź=Ŗ"¦"”Vå Œ Ja hän otti nämät caicki/ ja jacoi keskeldä cahtia/ ja pani idz’ž Ja hän otti nämät caicki/ ja jacoi keskeldä cahtia/ ja pani idzecungin osan toinen toisens cohdalle/ waan linduja ei hän jacanut.’ž Ja hän sanoi hänelle: ota minulle colmiwuotinen hehcoinen/ ja colmiwuotinen wuohi/ ja colmiwuotinen oinas/ ja kyhkyläinen/ ja nuori mettinen.’ž Ja Abram sanoi: HERra/ HERra/ mistä minä tiedäisin sen omistawani?’ž JA sanoi hänelle: minä se HERra olen/ joca sinun wein ulos Caldean Urrist/ andaxeni sinulle tämän maan omaxes.’ž Abram uscoi HERran/ ja hän luki hänelle sen wanhurscaudexi.’ž Nijn hän wei hänen ulos/ ja sanoi: cadzo taiwaseen ja lue tähdet/ jos sinä ne taidat lukea/ ja sanoi hänelle: nijn sinun siemenes on olewa.’ž Ja cadzo/ HERran sana tuli hänen tygöns/ sanoden: ei tämä sinua peri/ waan joca sinun rumistas tule/ hän tule sinun perillisexes.’ž Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä andanut siemendä. Ja cadzos/ minun palcoliseni poica tule minun perillisexeni.’ž Mutta Abram sanoi: HERra/ HERra/ mitäs minulle annat? minä olen lapsitoin/ ja minun huoneni haldialla Eleasarilla Damascust on poica.’ž CUin nämät olit nijn tapahtunet/ tuli HERran sana Abramin tygö näwys/ sanoden: älä pelkä Abram/ minä olen sinun kilpes/ ja sangen suuri palckas.’ž Paidzi sitä cuin nämät nuoret miehet syönet owat/ ja anna nijden miesten/ jotca minua seuraisit/ Anerin/ Escholin ja Mamren/ heidän osans.’ž Etten minä ota caikest sinun omastas langakan eli kengän rihma/ ettes sanois: minä olen Abramin äwerjäxi tehnyt.’ž Ja Abram sanoi Sodoman Cuningalle: minä nostan minun käteni HERran sen caickein corkeimman Jumalan tygö/ jonga taiwas ja maa oma on:’ž Silloin Sodoman Cuningas sanoi Abramille: anna minulle wäki ja pidä idze tawara.’ž Ja kijtetty olcon se caickein corkein Jumala/ joca sinun wihollises andoi sinun käsijs. Ja Abram andoi hänelle kymmenexet caikinaisist.’ž Siunais händä/ ja sanoi: siunattu ole sinä Abram/ sille caickein corkeimmalle Jumalalle/ jonga taiwas ja maa oma on.’ž Mutta Melchisedech Salemin Cuningas toi leiwän ja wijnan/ ja hän oli ylimmäisen Jumalan Pappi.’ž COsca hän palais ja oli tacaperin lyönyt Chedorlaomerin/ ja ne Cuningat hänen cansans/ meni Sodoman Cuningas händä wastan sillä lakialla/ joca Cuningan laxoxi cudzutan.’ž Ja toi jällens caiken tawaran/ ja myös Lothin hänen weljens ja hänen tawarans/ ja waimot ja wäen.’ž Jacoi idzens ja carcais heidän päällens yöllä palwelioinens/ ja löi heitä/ ja ajoi taca haman Hoban/ joca on wasemalla puolella Damascua.’ž Cosca Abram cuuli weljens otetuxi kijnni/ walmisti hän oma cotona syndynyt palweliatans colmesata ja cahdexantoistakymmendä/ ja ajoi taca heitä Danin asti.’ž SIlloin tuli yxi joca pääsnyt oli/ ja sanoi sen Abramille: joca muucalainen oli/ ja asui Mamren sen Amorrein lakeudella/ joca Escolin ja Anerin weli oli. Nämät olit lijtos Abramin cansa.’ž Ja otit myös Lothin Abramin weljenpojan cansans/ ja hänen tawarans/ sillä hän asui Sodomas/ ja menit matcans.’ž Ja he otit caiken Sodoman ja Gomorran tawaran/ ja caiken heidän elatuxens/ ja menit matcans.’ž Mutta Sodoman ja Gomorran Cuningas sijnä pacoon ja maahan lyötin/ ja jäänet pakenit wuorille.’ž Chedorlaomeri Elamin Cuningast/ ja Thideali pacanoitten Cuningast/ ja Amrapheli Sinearin Cuningast/ ja Ariochi Elassarin Cuningast wastan/ neljä Cuningast wijttä wastan. Ja Siddimin laxos oli monda sawicuoppa.’ž Nijn läxit Sodoman Cuningas/ ja Gomorran Cuningas/ ja Adamahn Cuningas/ ja Seboimin Cuningas/ ja Belahn/ se on Zoarin Cuningas/ ja hangidzit sotiman heitä wastan Siddimin laxos:’ž Ja he palaisit ja tulit Mispatin caiwon tygö/ se on Cades/ ja löit coco Amalechiterein maan/ ja Amorrerit/ jotca asuit Hasesonin Thamaris.’ž Ja Horeit Seirin wuorella/ sijhen lakian paickan Pharanin asti corpe liki.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:}Œ#–@$ |Œ"Å@$ {Œ!@$ zŒ a@$ yŒ‹@$ xŒ‰@$ wŒ—@$ vŒ}@# uŒh@# tŒ;@# sŒj@# rŒX@# qŒ*@# pŒ@# oŒƒ@# nŒ·@# mŒģ@# lŒ-@# kŒŖ@# jŒø@# iŒ»@ # hŒÓ@ # gŒ l@ # fŒ …@ # eŒ r@ # dŒ Į@# cŒ @# bŒč@# aŒ6@# `ŒJ@# _Œ†@# ^Œ‰@# ]ŒØ@# \Œ¹@# [Œ˜@" ZŒ!\@" YŒ °@" XŒŖ@" WŒp@" VŒ‚@" UŒ¼@" TŒr@" SŒ@" RŒŃ@" QŒ—@" PŒ€@" OŒ4@" NŒž@" MŒ[@" LŒŅ@ " KŒ\@ " JŒ@@ " IŒq@ " HŒp@ " GŒh@" FŒ ~@" EŒ ‰@" DŒ p@" CŒ ž@" BŒ Q@" AŒ@" @Œl@" ?Œz@" >Œ»@! =ŒX@! <Œ^@! ;Œ¤@! :Œf@! 9Œ{@! 8ŒE@! 7Œt@! 6Œm@! 5Œę@! 4ŒL@! 3Œn@! 2Œč@! 1ŒÅ@ ! 0ŒB@ ! /ŒŸ@ ! .Œ’@ ! -Œ…@ ! ,ŒŽ@! +Œ I@! *Œ Ö@! )Œ w@! (Œ ®@! 'Œ o@! &Œ©@! %Œæ@! $Œe@! #ŒŽ@  "ŒZ@  !ŒH@   ŒP@  Œ¤@  Œ^@  Œj@  Œl@  Œ –@  Œ „@  Œ ˜@  Œ j@  Œ Z@  Œl@  Œ·@  Œd@  ŒÖ@  Œr@  Œ§@  Œ°@  Œk@  Œ;@   Œ-@   Œ)@   Œ£@   Œn@   Œd@  Œ;@  Œk@  Œ Ć@  Œ s@  Œ 9@  Œ „@ 8LVAL ĒT‘&ė ‡  v M å z Ź # ± ŪwĄTśųtŽrŖ¶n† Sentähden ei sinun pidä enämbi cudzuttaman Abram/ mutta Abraham pitä’ž Sentähden ei sinun pidä enämbi cudzuttaman Abram/ mutta Abraham pitä oleman sinun nimes: sillä minä olen tehnyt sinun paljon Canssan Isäxi.’ž Cadzo/ Minä olen/ ja minun lijtton on sinun cansas/ ja sinä tulet paljon Canssan Isäxi.’ž Ja Abram langeis caswoillens. Ja Jumala puhui hänen cansans/ sanoden:’ž Ja minä teen lijttoni minun ja sinun wälilles/ ja lisän sinun sangen suurest.’ž COsca Abram oli yhdexänkymmennen ja yhdexän ajastaicainen näyi hänelle HERra/ ja sanoi hänelle: Minä olen Jumala caickiwaldias/ waella minun edesäni ja ole waca.’ž Ja Abram oli cuusiyhdexättäkymmendä ajastaica wanha/ cosca Hagar hänelle synnytti Ismaelin.’ž JA hagar synnytti Abramille pojan/ ja Abram cudzui poicans nimen/ jonga Hagar hänelle synnytti/ Ismael.’ž Sentähden nimitti hän sen caiwon/ sen eläwän caiwoxi joca minun näke/ joca on Cadexen ja Baredin wälillä.’ž Ja hän cudzui HERran nimen joca händä puhutteli/ sinä Jumala joca näet minun/ sillä hän sanoi: engö minä ole cadzonut hänen peräns joca minun näke?’ž Hän tule tylyxi miehexi/ ja hänen kätens jocaista wastan/ ja jocaidzen käsi händä wastan/ ja hän on asuwa caickein weljeins edes.’ž Ja HERran Engeli sanoi wielä hänelle: cadzo/ sinä olet rascas/ ja synnytät pojan/ ja cudzut hänen nimens Ismael: sillä HERra on cuullut sinun waiwas.’ž Ja HERran Engeli sanoi hänelle: minä lisän sinun siemenes/ nijn ettei se taita luetta paljouden tähden.’ž Ja HERran Engeli sanoi hänelle: palaja emändäs tygö/ ja nöyrytä idzes hänen kätens ala.’ž Ja sanoi: Hagar Sarain pijca/ custas tulet? ja cuhungas menet? han sanoi: minä pakenin emändätäni Sarait.’ž COsca Sarai tahdoi curitta händä/ pakeni hän hänen tyköns. Mutta HERran Engeli löysi hänen wesilähten tykönä corwes/ nimittäin/ sen lähten tykönä/ joca on sillä tiellä Zurrin päin.’ž Mutta Abram sanoi Saraille: cadzo/ sinun pijcas on sinun käsisäs/ tee hänen cansans mitäs tahdot.’ž Nijn sanoi Sarai Abramille: sinä teet wäärin minua wastan/ minä annoin minun pijcani sinun siwuus/ ja että hän tunsi idzens rascaxi/ olen minä ylöncadzottu hänen edesäns: HERra duomitcon minun ja sinun wälilläs.’ž Ja hän macais Hagarin tykönä joca tuli rascaxi. Cosca hän tunsi idzens rascaxi/ cadzoi hän ylön hänen emändäns.’ž Ja Sarai Abramin emändä otti Egyptiläisen pijcans Hagarin/ ja andoi hänen miehellens Abramille emännäxi/ sijttecuin he olit asunet kymmenen ajastaica Canaan maalla.’ž Ja Sarai Sanoi Abramille: cadzo/ HERra on minun sulkenut synnyttämäst/ menes sijs minun pijcani siwuun/ jos minä sijttekin saisin lapsia hänestä. Ja Abram otti Sarain sanan.’ž SArai Abramin emändä ei synnyttänyt hänelle. Mutta hänellä oli Egyptiläinen pijca/ jonga nimi oli Hagar.’ž Ja Amorrerit/ ja Cananerit/ ja Gergeserit/ ja Jebuserit.’ž Ja Hetherit/ ja Phereserit/ ja Caphthorim.’ž Chenerit/ ja Kenizerit/ ja Cadmonerit.’ž SInä päiwänä teki HERra lijton Abramin cansa/ sanoden: sinun siemenelles annan minä tämän maan/ hamast Egyptin wirrast/ nijn sijhen suuren wirtan Phrattin asti.’ž Ja cosca Auringo oli laskenut ja pimeys joutunut/ cadzo/ Pädzi suidzi/ ja liecki käwi cappalitten keskeldä.’ž Waan neljänes miespolwes he tänne palajawat: sillä Amorrerein pahus ei ole wielä caicki täytetty.’ž Ja sinä menet Isäis tygö rauhas/ ja haudatan hywäs ijäs.’ž Mutta sille Canssalle/ jonga orjana he owat/ costan minä: ja sijtte he lähtewät ulos suurella tawaralla.’ž Nijn hän sanoi Abramille: sinun pitä tietämän/ että sinun siemenes tule muucalaisexi sille maalle joca ei heidän omans ole/ ja he saattawat heitä orjaxi/ ja waiwawat heitä neljäsata ajastaica.’ž Ja Auringon laskeis langeis rascas uni Abramin päälle/ ja cadzo/ hämmästys ja syngiä pimeys tuli hänen päällens.’ž Nijn linnut tulit lihain päälle/ ja Abram carcotti ne.MLVAL›Ü3Ä  Ÿ É € ņ m Ū < ś5Mß“­@Ģ‡ ¦¤L‘ Ja minä tuon teidän eteen cappalen leipä/ wirgotaxen teidän sydändän/ ja sijtte menette: si’ž Ja minä tuon teidän eteen cappalen leipä/ wirgotaxen teidän sydändän/ ja sijtte menette: sillä sentähden te poickeisit teidän palwelian tygö. Ja he sanoit: tee nijn cuins olet puhunut.’ž Ja teille tuodan wähä wettä/ ja pestän teidän jalcan/ ja lewättäkät teitän puun alla.’ž Ja sanoi: HERra/ jos minä olen armon löytänyt sinun edesäs/ nijn älä mene palwelias ohidze.’ž Cosca hän silmäns nosti ja näki/ nijn seisoi colme miestä hänen edesäns/ ja cuin hän näki heidän/ juoxi hän heitä wastan majans owelda/ ja cumarsi idzens maahan.’ž JA HERra näyi hänelle Mamren lakeudella/ josa hän istui majans owella/ ja päiwä oli palawimmallans.’ž Ja caicki miehenpuoli hänen huonesans/ cotona syndynet ja muucalaisilda ostetut/ caicki ymbärinsleicattin hänen cansans.’ž Yhtenä päiwänä ymbärinsleicattin Abraham/ ja Ismael hänen poicans.’ž Mutta Ismael hänen poicans oli colmentoistakymmenen ajastaicainen/ cosca hänen lihans esinahca ymbärinsleicattin.’ž Ja Abraham oli yhdexän ja yhdexänkymmenen ajastaicainen/ cosca hän ymbärinsleickais hänen lihans esinahan.’ž JA Abraham otti hänen poicans Ismaelin/ ja caicki cotona syndynet/ ja caicki ostetut/ ja caiken miehenpuolen hänen huonesans/ ja ymbärinsleickais heidän lihans esinahan/ cohta sinä päiwänä cuin Jumala oli puhunut hänen cansans.’ž Ja cuin puhe oli päätetty hänen cansans/ meni Jumala ylös Abrahamin tykö.’ž Mutta minun lijttoni teen minä Isaachin cansa/ jonga Sara on sinulle synnyttäwä/ tähän aican toisna wuonna.’ž Ismaelist olen minä myös sinun rucouxes cuullut/ cadzo/ minä olen siunanut händä/ ja teen hänen hedelmälisexi/ ja lisän hänen sangen suurest: caxitoistakymmendä Ruhtinast pitä hänen sijttämän/ ja minä teen hänen suurexi Canssaxi.’ž Nijn sanoi Jumala: Sara sinun emändäs synnyttä sinulle pojan/ jonga sinun pitä cudzuman Isaac: sillä minä teen minun ijancaickisen lijttoni hänen cansans/ ja hänen siemenens cansa hänen jälkens.’ž Ja Abraham sanoi Jumalalle: josca Ismael sais elä sinun edesäs!’ž Silloin langeis Abraham caswoillens ja naurahti/ ja sanoi sydämesäns: syndykö sadanajastaicaiselle poica? ja Sara yhdexänkymmenen ajastaicainen/ synnyttäkö?’ž Sillä minä siunan händä/ ja annan myös hänestä sinulle pojan/ jonga minä siunan/ ja Canssat owat tulewat hänestä/ ja paljoin Canssain Cuningat.’ž JA Jumala sanoi taas Abrahamille: Saraita sinun emändätäs ei pidä sinun enämbi cudzuman Sarai/ waan Sara pitä oleman hänen nimens:’ž Ja jos jocu poicalapsi ei ymbärinsleicatais lihans esinahas/ sen sielu pitä hucutettaman Canssastans/ ettei hän minun lijttoni ole pitänyt.’ž Ja nijn minun lijttoni on olewa teidän lihasan ijancaickisexi lijtoxi.’ž Jocaidzen poicalapsen/ cahdexan päiwäisen/ pitä teidän ymbärinsleickaman teidän suguisan: Nijn myös jocaidzen palwelian cotona syndynen/ eli caickinaisilda muucalaisilda ostetun/ jotca ei ole teidän siemenestän.’ž Mutta teidän pitä ymbärinsleickaman teidän lihan esinahan/ sen pitä oleman lijton merkixi minun ja teidän waihellan.’ž Ja tämä on lijtto jonga heidän pitämän pitä minun waihellani ja teidän/ ja sinun siemenes waihella sinun jälkes: caicki miehenpuoli pitä teidän seasan ymbärinsleicattaman.’ž JA Jumala sanoi Abrahamille: pidä sijs minun lijtton/ sinä ja sinun siemenes sinun jälkes/ heidän suguisans.’ž Ja annan sinulle ja sinun siemenelles sinun jälkes/ sen maan/ josa sinä olet muucalainen/ nimittäin/ coco Canaan maan/ omaxes ijancaickisest/ ja olen heidän Jumalans.’ž Ja minä teen minun lijttoni minun waihelleni ja sinun/ ja sinun siemenes sinun jälkes/ heidän suguisans ijancaickisexi lijtoxi/ että minä olen sinun Jumalas ja sinun siemenes sinun jälkes.’ž Ja teen sinun sangen suurest hedelmälisexi/ ja asetan sinun Canssaxi/ ja Cuningat tulewat sinusta."LVAL†‹:œ , £ % ½ M Ü œ @ n  uAĮ*YŲfŖ(ø^j JA caxi Engelitä tulit ehtona Sodomaan/ ja Loth istui Sodoman portis/ ja ’ž JA caxi Engelitä tulit ehtona Sodomaan/ ja Loth istui Sodoman portis/ ja cuin hän näki heidän/ nousi hän heitä wastan/ ja cumarsi caswoillens maahan.’ž JA HERra meni pois sijttecuin hän oli Abrahamin cansa puhunut/ ja Abraham palais cotians.’ž Ja hän wielä sanoi: älkön wihastuco minun HERran/ jos minä ainoastans tällä erällä puhun/ mitämax/ siellä löyttäisin kymmenen. Ja hän sanoi: en cadota heitä kymmenen tähden.’ž Ja hän sanoi taas: cadzo/ minä olen ruwennut puhuman minun HERrani cansa/ mitämax/ löyttäisin siellä caxikymmendä. Ja hän sanoi: en cadota heitä cahdenkymmenen tähden.’ž Abraham sanoi: älkön wihastuco minun HERran/ että minä wielä puhun: mitämax/ löyttäisin siellä colmekymmendä.’ž Ja hän puhui wielä hänelle/ ja sanoi: mitämax/ sijnä löyttäisin neljäkymmendä. Ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen tähden.’ž Mitämax/ jos olis wailla wijsi nijstä wijdestäkymmenest wanhurscaista/ cadotaisitcos nijden tähden coco Caupungin? ja hän sanoi: en cadota/ jos minä löydän siellä wijsiwijdettäkymmendä.’ž Abraham wastais/ ja sanoi: cadzo/ minä olen ruwennut puhuman minun HERrani cansa/ ehkä minä tomu ja tuhca olen.’ž HERra sanoi: jos minä löydän wijsikymmendä wanhurscasta Sodoman Caupungis/ nijn minä säästän caiken sen paican heidän tähtens.’ž Pois se sinusta/ ettäs sen tekisit/ ja cuoletaisit wanhurscan jumalattoman cansa/ ja että wanhurscaille käwis nijncuin jumalattomillekin. Pois se sinusta/ joca caiken mailman duomari on/ eikö hän duomidzis:’ž Jos Caupungis olis wijsikymmendä wanhurscasta/ hucutaisitcos myös ne/ ja et säästäis sitä sia wijdenkymmenen wanhurscan tähden/ jotca siellä olisit?’ž Mutta Abraham seisatti wielä HERran eteen. Ja Abraham astui hänen tygöns/ ja sanoi: hucutackos wanhurscan jumalattoman cansa?’ž Ja miehet käänsit caswons/ ja menit Sodoman päin.’ž Sentähden minä astun alas ja cadzon/ jos he caicki tehnet owat huudon jälken/ cuin minun eteeni tullut on/ taicka jos ei nijn ole/ että minä sen tiedäisin.’ž JA HERra sanoi: Sodomas ja Gomorras on suuri huuto ja heidän syndins owat sangen rascat.’ž Sillä minä teidän että hän käske hänen lapsians ja hänen huonettans hänen jälkens/ HERran tietä pitämän/ ja tekemän mikä oikia ja hywä on/ että HERra saattais Abrahamille caicki cuin hän hänelle luwannut on.’ž Että hän tule suurexi ja wäkewäxi Canssaxi/ ja caicki Canssat maan päällä siunatan hänes.’ž Ja HERra sanoi: cuinga minä salan Abrahamilda jota minä teen?’ž Silloin nousit miehet sieldä/ ja käänsit heitäns Sodoman päin/ ja Abraham meni heidän cansans/ saattain heitä.’ž Nijn Sara kielsi/ sanoden: en minä nauranut: sillä hän hämmästyi. Mutta hän sanoi: ei ole nijn/ sinä nauroit.’ž Ongo HERralle jotakin mahdotoinda? cosca minä palajan sinun tygös/ jos eletän/ nijn Saralla on poica.’ž Silloin sanoi HERra Abrahamille: mixi Sara nauroi? sanoden: luuletcos että se taita olla/ että minä wielä wanhana synnytän?’ž Sentähden nauroi Sara idzelläns/ ja sanoi: nyt cosca minä wanha olen/ annango minä idzeni hecumaan? ja minun herran on wanhutta woitu.’ž Mutta Abraham ja Sara olit molemmat wanhat ja ijälisexi juotunet/ nijn ettei Saralla ollut waimolisia menoja.’ž Hän sanoi: Minä palajan sinun tygös/ jos eletän/ cadzo/ nijn Saralla emännälläs on poica. Sara cuuldeli näitä majan owella/ josa hän seisoi hänen tacanans.’ž NIjn sanoit he hänelle: cusa on Sara sinun emändäs? hän wastais: täällä majas.’ž Ja hän toi woita ja pijmä/ ja wasicasta jota hän walmistanut oli/ ja pani heidän eteens/ ja hän seisoi heidän edesäns puun alla/ ja he söit.’ž Mutta hän juoxi carjan tygö/ ja toi caunin wasican/ ja andoi palweliallens/ joca riensi walmistaman sitä.’ž Abraham riensi majaan Saran tygö/ ja sanoi: riennä sinus ja secoita colme mitta sämbylä jauhoja/ sotcu ja leiwo kyrsiä.cLVALGŸ F  ( › Ś h ć w ¤é1‡Zn·4³‰1ĒŒ$§ Ja cadzahti Sodoman ja Gomorran päin/ ja caiken sen maan lak’ž Ja cadzahti Sodoman ja Gomorran päin/ ja caiken sen maan lakeuteen/ ja näki että sauwu nousi maasta nijncuin pädzin sauwu:’ž MUtta Abraham nousi warhain amulla/ ja meni sijhen paickaan/ cusa hän oli ennen seisonut HERran edes.’ž Ja hänen emändäns cadzoi tacans ja muuttui suolapadzaxi.’ž Ja cukisti ne Caupungit/ ja caiken sen lakeuden/ ja caicki nijden Caupungein asuwaiset/ ja maan caswon.’ž Nijn andoi HERra sata Sodoman ja Gomorran päälle/ tulikiwe ja tulda HERralda taiwast.’ž Ja auringon nostua joudui Loth Zoarijn.’ž Riennä/ pelasta sinus siellä: sillä en minä tee mitän/ sijhenasti ettäs sinne joudut/ sentähden cudzui hän sen Caupungin Zoar.’ž Nijn sanoi hän hänelle: cadzo/ täsä asias olen minä myös cadzonut sinun tygös/ eten minä cukista sitä Caupungita/ jostas puhuit.’ž Cadzos/ tuolla on Caupungi läsnä/ johon minä taidaisin paeta/ ja hän on wähä/ siellä minä idzeni pelastan: cosca hän nijn wähä Caupungi on/ että minun sielun siellä eläwänä pysyis.’ž Cadzo/ sinun palwelias on löytänyt armon sinun edesäs/ nijn tee sijs sinun laupiudes suurexi/ jongas minulle osotit/ pelastaxes minun sieluani/ en taida minä pelasta minuani wuorella/ ettei minun jotacuta paha tapahduis/ ja cuolisin.’ž Ja Loth sanoi heille: älkät minun HERRANI.’ž Ja cosca he johdatit heitä/ sanoit he: pelasta sinun sielus/ ja älä cadzata tacas/ ja älä myös seisata coco tälle lakeudelle/ waan turwa sinus wuorelle/ ettes huckuis.’ž Cosca hän wijpyi/ tartuit miehet hänen käteens/ ja hänen emändäns/ ja hänen cahden tyttärens käteen/ ( sillä HERra tahdoi säästä heitä ) talutit hänen ja weit hänen Caupungist ulos.’ž COsca amurusco käwi ylös/ kijrutit Engelit Lothin joutuman/ ja sanoit: walmista sinus/ ota emändäs ja caxi tytärtäs jotca saapuilla owat/ ettet sinäkän huckuis tämän Caupungin pahudes.’ž Nijn Loth meni ulos ja puhutteli wäwyjäns/ jotca piti saaman hänen tyttärens/ ja sanoi: noscat ja lähtekät tästä siast: sillä HERra hucutta tämän Caupungin: mutta se oli nijncuin houraus heidän silmäins edes.’ž Me hucutam tämän paican: sillä heidän huutons on suuri HERran edes/ joca meidän lähetti heitä hucuttaman.’ž JA miehet sanoit Lothille: ongo sinulla täsä wäwyjä/ poikia eli tyttäritä/ caicki jotca omas owat Caupungis/ wie ulos tästä siast.’ž Ja miehet/ cuin huonen owen edes olit/ löit he sokeudella/ suuret ja pienet/ nijn että he wäsyit owe edzeisäns.’ž Ja he teit suurella wäkiwallalla miehelle Lothille ylläkön/ ja cosca he juoxit owe särkemän/ nijn miehet pistit kätens ulons/ ja temmaisit Lothin tygöns huoneseen/ ja paiscaisit owen kijnni.’ž Mutta he sanoit: tule tänne. Ja sanoit: etkös ole yxinäns muucalainen täsä/ ja tahdot hallita? olcon/ me waiwam sinua cowemmin cuin heitä.’ž Cadzo/ minulla on caxi tytärtä/ jotca ei wielä miehestä mitän tiedä/ ne minä tuotan teille/ tehkät heille mitä te tahdot/ ainoastans näille miehille älkät mitän paha tehkö/ sillä sentähden owat he tullet minun cattoni warjon ala.’ž Ja sanoi: älkätte rackat weljeni tehkö nijn pahoin.’ž Silloin Loth meni ulos heidän tygöns owen eteen/ ja sulki owen jälkens.’ž Ja cudzuit Lothin ulos/ ja sanoit hänelle: cusa owat ne miehet jotca sinun tygös yöllä tulit? tuo heitä meidän tygöm tutaxem heitä.’ž MUtta ennencuin he lewätä panit/ tulit Caupungin miehet Sodomast/ nuoret ja wanhat/ ja caicki Canssa jocaculmalda/ ja pijritit huonen.’ž Silloin hän cowin waadei heitä/ ja he poickeisit hänen tygöns/ ja tulit hänen huoneseens. Ja hän walmisti heille aterian/ ja leiwoi happamattomia leipiä/ ja he söit.’ž Ja sanoi: cadzo HERra/ poiketcat teidän palweljan huoneseen yöxi/ ja andacat pestä jalcan/ ja amulla warhain nostuan menette matcaan. Ja he sanoit: ei suingan/ catulla me yötä pidäm.]LVALiąUō e   Ļ [ ą v ī N į;u™ ŹcķCĆuŸ Ja sanoi Saralle: cadzo/ minä olen andanut weljelles tuhanen hopia penningitä/ cadzo/ ne pitä oleman sin’ž Ja sanoi Saralle: cadzo/ minä olen andanut weljelles tuhanen hopia penningitä/ cadzo/ ne pitä oleman sinulle silmäin peittexi/ caickein edes jotca sinun cansas owat/ ja jocapaicas. Ja se oli hänen rangaistuxens.’ž Ja sanoi: cadzo/ minun maani on aldis sinun edesäs/ asu cusa parhain kelpa.’ž Nijn Abimelech otti lambaita/ ja palweljoita/ ja pijcoja/ ja anoi Abrahamille/ ja andoi hänelle jällens Saran hänen emändäns.’ž Cosca Jumala käski minun waelda Isäni huonest/ sanoin minä hänelle: tee tämä laupius minun cansani/ ettäs jocapaicas/ cuhungaikänäns me tulem/ sanoisit minun weljexes.’ž Ja hän on tosin minun sisaren: sillä hän on minun Isäni tytär/ waan ei äitini tytär/ ja minä otin hänen emännäxeni.’ž Abraham sanoi: minä ajattelin/ ei täsä sias ole Jumalan pelco/ ja he surmawat minun emändäni tähden.’ž Ja Abimelech sanoi wielä Abrahamille: mitäs näit/ ettäs tämän teit?’ž Ja Abimelech cudzui myös Abrahamin/ ja sanoi hänelle: mixis tämän meille teit? ja mitä minä olen rickonut sinua wastan/ ettäs tahdoit saatta minulle ja minun waldacunnalleni nijn suuren ricoxen? et sinä ole tehnyt minua wastan nijncuin sinun tulis.’ž Nijn Abimelech nousi warhain amulla/ ja cudzui caicki palwelians/ ja puhui caicki nämät sanat heidän cuuldens/ ja miehet pelkäisit suurest.’ž Nijn anna nyt miehelle hänen emändäns jällens: sillä hän on Propheta/ ja anna hänen rucoilla sinun edestäs/ nijns saat elä. Mutta jos et sinä luowu hänestä/ nijn tiedä ettäs totisest cuolet/ ja caicki mitä sinulla on.’ž Ja Jumala sanoi hänelle unes: minä myös tiedän ettäs sydämes yxikertaisudes sen tehnyt olet. Sentähden minä myös estin sinun/ ettes rickois minua wastan/ engä myös sallinut sinua ryhtymän häneen.’ž Eikö hän sanonut minulle? hän on minun sisaren/ ja hän myös idze sanoi: hän on minun weljeni/ yxikertaisella sydämellä ja wiattomilla käsillä olen minä sen tehnyt.’ž Mutta Abimelech ei ollut wielä ryhtynyt häneen/ ja sanoi: HERra/ tahdotcos myös surmata wiattoman Canssan?’ž Mutta Jumala tuli Abimelechin tygö yöllä unes/ ja sanoi hänelle: cadzo/ sinun pitä cuoleman sen waimon tähden jongas ottanut olet: sillä hänellä on awiomies.’ž Ja Abraham sanoi Sarast hänen emännästäns: hän on minun sisaren. Nijn Abimelech Gerarin Cuningas lähetti ja andoi nouta hänen tygöns.’ž Nijn Abraham waelsi sieldä etelän päin/ ja asui Cadexen ja Zurrin waihella/ ja oli muucalainen Geraris.’ž Ja nuorembi myös synnytti pojan/ ja cudzui hänen nimens Ben Ammi/ hänestä tulit Ammonin lapset/ haman tähän päiwän asti.’ž Ja wanhembi synnytti pojan/ ja cudzui hänen nimens Moab/ hänestä owat Moabiterit tullet/ haman tähän päiwän asti.’ž Ja nijn molemmat Lothin tyttäret tulit Isästäns rascaxi.’ž Nijn he juotit myös sinä yönä Isäns wijnalla/ ja nuorembi meni ja macais hänen cansans/ ja ei hän huomainnut cosca tytär lewätä tuli/ taicka nousi.’ž Toisna päiwänä sanoi wanhembi nuoremmalle/ cadzo/ minä macaisin mennen yönä Isäni cansa/ juottacam myös händä tänä yönä wijnalla/ ja mene sinä ja maca hänen cansans/ herättäxem Isästäm siemendä.’ž Nijn he juotit Isäns sinä yönä wijnalla. Ja wanhembi tuli ja macais Isäns cansa/ ja ei hän huomainnut cosca tytär lewätä tuli/ taicka nousi.’ž Käykäm/ juottacam meidän Isäm wijnalla/ ja maatcam hänen cansans/ herättäxem Isästäm siemendä.’ž Nijn sanoi wanhembi nuoremmalle: meidän Isäm on wanha/ eikä ole muuta miestä maan päällä/ macaman meidän cansam/ coco maan tawan jälken.’ž JA Loth läxi Zoarist/ ja asui cahden tyttärens cansa wuorella: sillä hän pelkäis asua Zoaris/ ja oli luolas molembain tytärdens cansa.’ž Sillä cosca Jumala cukisti sen lakeuden Caupungit muisti Jumala Abrahamin/ ja pelasti Lothin nijstä Caupungeista jotca hän cukisti/ joisa Loth asui.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ųŒ[@) ÷Œ]@) öŒ¢@) õŒ…@) ōŒs@) óŒ€@) ņŒj@( ńŒ\@( šŒ°@) ļŒÆ@) īŒü@) ķŒ y@( ģŒ u@( ėŒ ~@( źŒ ±@( éŒ W@( čŒk@( ēŒ@( ęŒO@( 匄@( äŒ_@( ćŒ‰@( āŒx@( įŒT@( ąŒg@ ( ߌ@ ( ŽŒV@ ( ŻŒ¼@ ( ܌‡@ ( ŪŒƒ@( ŚŒ/@( ŁŒ ¾@( ŲŒ ,@( ׌ æ@( ֌ Æ@( Ռ ®@( ŌŒ¶@( ӌY@( ŅŒĄ@' ь=@' ŠŒŸ@' ĻŒK@' ĪŒp@' ĶŒ6@' ĢŒZ@' ĖŒ]@' ŹŒA@' Ɍ]@' Ȍ{@' ĒŒp@' ʌa@' Ō™@' Č`@' ƌG@' ĀŒf@' ĮŒ Æ@ ' ĄŒ Į@ ' æŒ E@ ' ¾Œ D@ ' ½Œ »@ ' ¼ŒZ@' »Œ³@' ŗŒ†@' ¹Œš@' øŒP@' ·ŒŃ@' ¶ŒĆ@' µŒS@' “Œ"6@"& ³Œ!Æ@' ²Œ #@!& ±ŒT@ & °Œ@& ƌ_@& ®Œ1@& ­Œe@& ¬Œ@& «Œl@& ŖŒ#@& ©Œš@& ،}@& §ŒO@& ¦Œ[@& „Œx@& ¤ŒT@& £Œ±@& ¢Œø@& ”Œ>@&  Œ®@& ŸŒ L@& žŒ Ø@ & Œ J@ & œŒ x@ & ›Œ a@ & šŒg@ & ™Œƒ@& ˜Œe@& —ŒM@& –ŒR@& •Œj@& ”Œw@& “Œ^@& ’Œj@& ‘Œs@& ŒÖ@$ ŒN@$ ŽŒ€@$ Œ Ŗ@$ ŒŒ v@$ ‹Œ g@$ ŠŒ F@$ ‰Œ ū@$ ˆŒŽ@$ ‡ŒÜ@$ †ŒĘ@$ …Œ¦@$ „Œm@ $ ƒŒ @ $ ‚Œˆ@ $ Œj@ $ €Œ&{@ $ Œ%t@$ ~Œ$;@$ LVAL##ÅNä ’ E ą ] ö •  Ó + ß 1 ó;Š6¾c—§„ˆ#ņ“Ąg Ja oli muucalainen Phili’ž Ja oli muucalainen Philisterein maalla cauwan aica.’ž Ja nijn he teit lijton BerSabas.’ž Sentähden cudzui hän sen sian BerSaba: sillä sijnä he molemmat wannoit keskenäns.’ž Hän wastais: nämät seidzemen caridza/ pitä sinun ottaman minun kädestäni/ todistoxexi/ että minä olen tämän caiwon caiwanut.’ž Ja Abimelech sanoi Abrahamille: mihingä ne seidzemen caridza/ jotcas olet asettanut erinäns?’ž Ja Abrahamin asetti seidzemen caridza erinäns.’ž Nijn otti Abraham lambaita ja carja/ ja andoi Abimelechille/ ja he teit molemmat lijton keskenäns.’ž Silloin wastais Abimelech: en ole minä tietänyt cuca sen teki/ etkä sinä ilmoittanut minulle/ engä minä sitä ole ennen cuullut/ cuin tänäpän.’ž Ja Abraham nuhteli Abimelechi sen wesicaiwon tähden cuin Abimelechin palweliat olit wäkiwallalla ottanet.’ž Nijn sanoi Abraham: minä wannon.’ž Nijn wanno nyt minulle Jumalan cautta/ ettes ole minun lapsilleni/ eli minun lasteni lapsille/ petollinen/ waan sen laupiuden jälken/ cuin minä tein sinun cansas/ tee sinä myös minun cansani/ ja sen maan cansa josa sinä olet muucalainen.’ž SIlloin puhui Abimelech ja hänen sodans päämies Phicol Abrahamille/ sanoden: Jumala on sinun cansas caikis mitä sinä teet.’ž Ja asui Paranin corwes/ ja hänen äitins otti hänelle emännän Egyptin maalda.’ž Ja Jumala oli pojan cansa/ ja hän caswoi/ ja asui corwes/ ja tuli tarcaxi joudzimiehexi.’ž Ja Jumala awais hänen silmäns/ että hän näki wesicaiwon/ nijn hän meni ja täytti leilin wedellä ja andoi pojan juoda.’ž Nouse/ ota poica/ ja pitele händä kädest: sillä minä teen hänen suurexi Canssaxi.’ž Ja nijn Jumala cuuli pojan änen/ ja Jumalan Engeli huusi Hagarita taiwast/ ja sanoi hänelle: mikä sinun on Hagar? älä pelkä: sillä Jumala on cuullut pojan änen cusa hän maca.’ž Ja meni pois/ ja istui hänen cohdallens taamma joudzen candamata/ sillä hän sanoi: en minä woi nähdä pojan cuolemata. Ja cuin hän istui hänen cohdallens/ corgotti hän änens ja itki.’ž Cosca wesi oli loppunut leilist/ heitti hän pojan puun ala/’ž NIjn nousi Abraham amulla warhain/ ja otti leipiä ja wesileilin/ ja pani Hagarin selkään ja pojan myös/ ja andoi hänen mennä. Ja hän meni matcans/ ja exyi BerSaban corwes.’ž Minä teen myös pijcas pojan suurexi Canssaxi/ että hän sinun siemenes on.’ž Mutta Jumala sanoi hänelle: älä ota sitä nijn pahaxes pojastas ja pijcastas: caicki mitä Sara sinulle sano/ nijn cuule händä: sillä Isaachis sinulle siemen cudzutan.’ž Ja tämä sana oli Abrahamin mielest sangen carwas/ hänen poicans tähden.’ž Ja sanoi Abrahamille: aja ulos tämä pijca poikinens: sillä pijcan pojan ei pidä perimän minun poicani Isaachin cansa.’ž JA Sara näki sen Egyptiläisen Hagarin pojan/ jonga se Abrahamille synnyttänyt oli/ pilckajaxi.’ž Ja lapsi caswoi ja wieroitettin/ ja Abraham teki suuren pidon sinä päiwänä/ jona Isaac wieroitettin.’ž Ja sanoi wielä: cuca olis uscaldanut sanoa Abrahamille/ että Sara oli imettäwä lasta/ ja on synnyttänyt pojan hänen wanhudesans?’ž Ja Sara sanoi: Jumala on tehnyt minulle nauron: sillä cucaikänäns sen saa cuulla/ hän naura minua.’ž Abraham oli sadan ajastaicainen/ cosca Isaac hänen poicans hänelle syndyi.’ž Ja ymbärinsleickais hänen cahdexandena päiwänä/ cuin Jumala hänen käskenyt oli.’ž Ja Abraham nimitti hänen poicans/ joca hänelle syndynyt oli/ Isaac/ jonga Sara hänelle synnyttänyt oli.’ž Ja Sara tuli rascaxi/ ja synnytti Abrahamille pojan hänen wanhudesans/ sillä ajalla cuin Jumala hänelle sanonut oli.’ž JA HERra edzei Sara/ cuin hän luwannut oli/ ja teki hänen cansans nijncuin hän puhunut oli.’ž Sillä HERra oli ennen peräti sulkenut caicki cohdut Abimelechin huones/ Saran Abrahamin emännän tähden.’ž Ja Abraham rucoili Jumalata/ ja Jumala paransi Abimelechin/ ja hänen emändäns/ ja hänen pijcans/ ja ne synnytit:LVALQž;j  € ś G ķ 2 ī © č9ÓŒ,“2ĀGź©Lņ¼Lb%e Cuule meitä racas herra/ sinä olet Jumalan Ruhtinas meidän seasam/ hauta sinun cuollues caick’ž Cuule meitä racas herra/ sinä olet Jumalan Ruhtinas meidän seasam/ hauta sinun cuollues caickein parhaisijn hautoin/ ei yxikän meistä sinua kiellä hautamast sinun cuolluttas hänen hautaans.’ž Nijn wastaisit Hethin lapset Abrahamille/ sanoden hänelle:’ž Minä olen muucalainen ja cuitengin asuwainen teidän tykönän/ andacat minulle perindöhauta teidän tykönän/ haudataxen minun cuollueni/ joca on minun edesäni.’ž Sijtte nousi hän hänen cuollens tykö/ ja puhui Hethin lapsille/ sanoden:’ž Ja cuoli Arban Caupungis/ joca cudzutan Hebron Canaan maalla. Nijn tuli Abraham murhettiman ja itkemän händä.’ž SAra eli sata/ caxikymmendä ja seidzemen ajastaica.’ž Mutta hänen jalcawaimons/ Rehuma nimeldä/ synnytti Tebahn/ Gahamin/ Tahaxen ja Maachan.’ž Mutta Bethuel sijtti Rebeckan. Nämät cahdexan synnytti Milca Nahorille Abrahamin weljelle.’ž Ja Kesedin ja Hasonin/ ja Pildaxen ja Jedlaphen/ ja Bethuelin.’ž Uzin hänen esicoisens/ ja Buzin hänen weljens/ ja Kemuelin/ josta Syrialaiset tullet owat.’ž JA cosca tämä oli tapahtunut/ ilmoitettin Abrahamille/ cadzo/ Milca on myös synyttänyt poikia sinun weljelles Nahorille.’ž Sijtte Abraham palais palwelioittens tygö/ ja walmistit idzens/ ja ynnä matcustit BerSabaan/ ja asuit siellä.’ž Ja sinun siemenesäs siunatan caicki Canssat maan päällä/ ettäs minun änelleni cuuliainen olit.’ž Minä siunan ja lisän sinun siemenes nijncuin taiwan tähdet/ ja nijncuin sannan meren reunalla. Ja sinun siemenes on omistawa hänen wiholistens portit.’ž Minä olen wannonut idze cauttani/ sano HERra: ettäs tämän teit/ ja et säästänyt ainoa poicas.’ž MUtta HERran Engeli huusi Abrahamille toistamisen taiwast/ ja sanoi:’ž Ja Abraham nimitti sen paican/ HERra näke/ josta wielä tänäpän sanotan: wuorella cusa HERra nähdän.’ž Nijn Abraham nosti silmäns/ ja äckäis oinan tacanans/ sarwista secandunen orjantappura pensaseen. Nijn Abraham meni/ ja otti sen oinan/ ja uhrais poltouhrixi poicans edest.’ž Hän wastais: täsä minä olen. Hän sanoi: älä satuta kättäs poicaan/ älä myös hänelle mitän tee: sillä nyt minä tiedän ettäs pelkät Jumala/ ja et ole säästänyt ainocaista poicas minun tähteni.’ž Nijn HERran Engeli huusi händä taiwast/ sanoden: Abraham/ Abraham.’ž Ja ojensi kätens/ ja siwalsi weidzen/ teurastaxens hänen poicans.’ž JA cuin he tulit sille paicalle/ josta Jumala oli hänelle sanonut/ teki Abraham sijhen Altarin/ ja pani halgot/ ja sidoi Isaachin hänen poicans/ ja pani hänen Altarille holcoin päälle.’ž Abraham wastais: kyllä Jumala/ poican/ cadzo edes lamban poltouhrixi. Ja he käwit ynnä.’ž Nijn sanoi Isaac Abrahamille hänen Isällens: minun Isän. Abraham wastais: cadzo/ täsä minä olen poican. Ja hän sanoi: cadzo/ täsä on tuli ja halgot/ cusa on lammas poltouhrixi?’ž Ja Abraham otti poltouhrin halgot/ ja sälytti poicans Isaachin selkään/ waan idze hän otti tulen ja weidzen käteens/ ja käwit ynnä.’ž Ja Abraham sanoi palwelioillens: olcat täsä Asin tykönä/ mutta minä ja poica käymme tuonne. Ja cosca me olemma rucoillet/ nijn me palajam teiden tygön.’ž Mutta colmandena päiwänä/ nosti Abraham silmäns/ ja näki sen paican taambana.’ž Nijn Abraham nousi warhain amulla/ ja waljasti Asins/ ja otti caxi palweliatans cansans/ ja Isaachin hänen poicans/ ja halcoja poltouhrijn/ ja nousi/ ja meni sille paicalle/ cuin Jumala oli hänelle sanonut.’ž Ja hän wastais: cadzo/ täsä minä olen. Ja sanoi: ota Isaac sinun ainoa poicas/ jotas racastat/ ja mene Morian maalle/ ja uhra händä siellä poltouhrixi wuorella/ jonga minä sinulle sanowa olen.’ž JA cosca se oli tapahtunut/ coetteli Jumala Abrahami/ ja sanoi hänelle: Abraham.’ž Ja Abimelech nousi ja Phicol hänen sodans päämies ja palaisit Philisterein maalle. Ja Abraham istutti puita BerSabas/ ja saarnais sijnä HERran ijancaickisen Jumalan nimest.LVAL§ńC” Õ © ė ¼ 9 ² ö    ŖVŽUöQž“<‹ ˜ĆY Hän sanoi: juo minun herran/ ja hän kijrust laski ’ž Hän sanoi: juo minun herran/ ja hän kijrust laski alas wesiastians kätens päälle/ ja andoi hänen juoda.’ž Nijn palwelia juoxi händä wastan/ ja sanoi: annas minun juoda wähä wettä sinun astiastas.’ž Cadzo/ minä seison täsä wesicaiwon tykönä/ ja heidän tyttärens/ jotca asuwat täsä Caupungis/ tulewat wettä ammundaman.’ž Ja sanoi: HERra minun herrani Abrahamin Jumala/ cohta minua tänäpän/ ja tee laupius minun herrani Abrahamin cansa.’ž Ja hän lewätti Camelejä ulcona Caupungist wesicaiwon tykönä ehtona/ jolla ajalla waimowäen tapa oli lähte wettä ammundaman.’ž NIin otti palwelia kymmenen Cameliä hänen herrans Cameleist/ ja läxi matcan/ ja otti cansans caickinaisest hänen herrans tawarast/ ja waelsi Mesopotamiaan Nahorin Caupungijn.’ž Nijn laski palwelia kätens Abrahamin hänen herrans cupen ala/ ja wannoi hänelle sen.’ž Jos ei waimo seura sinua/ nijns olet wapa tästä walasta/ ainoastans älä wie minun poicani sinne jällens.’ž HERra Taiwan Jumala/ joca minun otti Isäni huonest/ ja syndymä maaldani/ ja joca minun cansani puhui ja myös wannoi minulle/ sanoden: sinun siemenelles minä annan tämän maan/ hän lähettä Engelins sinun edelles/ ettäs ottaisit minun pojalleni emännän sieldä.’ž Abraham sanoi hänelle: cawata sinuas/ ettes wie minun poicani sinne jällens.’ž Palwelia sanoi: jos nijn tapahduis/ ettei waimo seurais minua tähän maahan/ pitäkö minun cummingin wiemän jällens sinun poicas sille maalle/ jostas lähtenyt olet?’ž Waan mene minun Isäni maalle ja minun sucuni tygö/ ja ota minun pojalleni Isaachille emändä.’ž Ja wanno minulle HERran taiwan ja maan Jumalan cautta/ ettes ota emändätä minun pojalleni Cananerein tyttärist/ joiden seas minä asun.’ž Nijn sanoi hän wanhimmalle huonens palwelialle/ joca caicki hallidzi/ cuin hänellä oli: laske kätes minun cupeni ala.’ž JA Abraham oli wanha ja joutunut ijällisexi/ ja HERra oli siunannut hänen caikis.’ž Nijn wahwistettin sijs wainio ja luola/ joca sijnä oli/ Hethin lapsilda/ Abrahamille perindöhaudaxi.’ž JA sijtte hautais Abraham Saran hänen emändäns/ sijhen caxikertaiseen luolaan/ joca oli wainios Mamren cohdalla/ se on Hebron Canaan maalla.’ž Hethin lasten nähden/ ja caickein/ jotca käwit sisälle ja ulos hänen Caupungistans.’ž Ja nijn Ephronin wainio/ josa se caxikertainen luola on Mamren cohdalla omistettin Abrahamille omaxi ijancaickisest/ ynnä luolan joca sijnä oli/ ja caickein puiden cansa ymbäri wainion/’ž Abraham cuuli Ephronia/ ja punnidzi hänelle rahan/ cuin hän nimittänyt oli Hethin lasten cuulden/ neliäsata sicli hopia/ käypä raha.’ž Minun herran/ cuule sijs minua/ maa maxa neljäsata sicli hopiata/ waan mitä se on minun ja sinun wälilläs? hauta sinun cuollues.’ž Ephron wastais Abrahamille/ sanoden hänelle:’ž Ja puhui Ephronille maan Cassan cuulden/ sanoden: jos sinä minua cuulet/ nijn ota raha minulda wainion edestä/ jonga minä sinulle annan/ ja nijn minä sijtte hautan minun cuollueni sijhen.’ž Abraham cumarsi idzens maan Canssan edes.’ž Ei minun herran/ waan cuule minua mitä minä sanon: sen wainion minä annan sinulle/ ja luolan joca sinä on/ ja minä annan sen sinulle minun Canssan lasten nähden/ haudataxes sinun cuollues.’ž Sillä Ephron asui Hethin lasten seas. Nijn wastais Ephron se Hetheus Abrahamille/ Hethin poicain cuulden/ caikille sisälle ja ulos käywäisille hänen Caupungistans/ sanoden:’ž Että hän annais minulle hänen caxikertaisen luolans/ joca hänellä on/ hänen wainions perällä/ perindöhaudaxi andacan sen minulle/ sen jälken cuin se maxa teidän keskellän.’ž Ja hän puhui heille/ sanoden: jos teidän mielen on/ että minä hautan minun cuollueni/ joca minun edesäni on/ nijn cuulcat minua/ ja rucoilcat minun edestäni Ephronit Zoarin poica.’ž NIjn Abraham nousi ja cumarsi idzens maan Canssan edes/ nimittäin/ Hethin lasten edes. LVALU„ % ² - ‹ . Ó w E u 4  ’ģ…F—#Ūš’f Cadzo/ nijn seison minä täsä wesicaiwon tykönä/ cosca yxi pijca tule wettä’ž Cadzo/ nijn seison minä täsä wesicaiwon tykönä/ cosca yxi pijca tule wettä ammundaman/ ja minä sanon hänelle: anna minulle wähä wettä juoda astiastas/’ž Nijn tulin minä tänäpän caiwolle/ ja sanoin: HERra minun herrani Abrahamin Jumala/ jos sinä olet tehnyt minun matcan onnellisexi/ jota minä nyt waellan.’ž Nijns tulet wapaxi walasta/ cosca sinä tulet minun sucuni tygö/ ja jos ei he anna sinulle/ nijns olet wapa walasta.’ž Nijn hän sanoi minulle: HERra/ jonga edes minä waellan/ lähettä hänen Engelins sinun cansas/ joca teke sinun matcas onnellisexi/ ottaman minun pojalleni emändä minun sugustani/ ja minun Isäni huonest.’ž Mutta minä sanoin minun herralleni: cuinga/ jos ei waimo seura minua?’ž Waan mene minun Isäni huoneseen/ minun sucuni tygö/ ja ota sieldä minun pojalleni emändä.’ž Ja minun herran wannotti minua/ sanoden: ei sinun pidä ottaman minun pojalleni emändätä Cananerein tyttärist/ joiden maalla minä asun.’ž Nijn myös Sara minun herrani emändä on synnyttänyt minun herralleni pojan/ wanhalla ijälläns/ hänelle on hän andanut caicki mitä hänellä on.’ž Ja HERra on runsast siunannut minun herrani/ ja hän on suurexi tullut/ ja on andanut hänelle lambaita ja carja/ hopiata ja culda/ palwelioita ja pijcoja/ Camelejä ja Aseja.’ž He wastaisit: puhu. Hän sanoi: minä olen Abrahamin palwelia/’ž Ja pandin ruoca hänen eteens. MUtta hän sanoi: en minä syö ennencuin minä olen puhunut minun asiani.’ž Nijn wei hän miehen huoneseen/ ja rijsui camelit/ ja andoi olkia ja ruoca Cameleille/ ja wettä pestä hänen jalcojans/ ja miesten jalcoja/ jotca hänen cansans olit.’ž Ja sanoi: tule sisälle/ sinä HERran siunattu/ mitäs seisot ulcona? minä olen sinulle huonen walmistanut/ ja sian Cameleilles.’ž Ja Laban juoxi miehen tygö caiwolle. Ja cosca hän näki odzaladin ja rannerengat sisarens käsis/ ja cuuli sisarens Rebeckan puhet/ sanowan: näin on mies puhunut minulle/ tuli hän miehen tygö/ ja cadzo/ hän seisoi Camelein tykönä caiwolla.’ž Oli myös Rebeckalla weli/ jonga nimi oli Laban.’ž NIin pijca juoxi ja ilmoitti caicki nämät hänen äitins huones.’ž Ja sanoi: kijtetty olcon HERra minun herrani Abrahamin Jumala/ joca ei ottanut pois laupiuttans/ ja totuuttans minun herraldani: sillä HERra on minun johdattanut oikia tietä minun herrani weljen huoneseen.’ž Ja mies cumarsi idzens maahan ja rucoili HERra/’ž Ja hän wielä sanoi hänelle: on myös olkia ja carjan ruoca kyllä meillä/ ja sia yötä olla.’ž Hän sanoi hänelle: minä olen Bethuelin Milcan pojan tytär/ jonga hän synnytti Nahorille.’ž Ja sanoi: kenengäs tytär olet? sanos minulle se/ ongo Isäs huones sia meidän yötä ollaxem?’ž Ja cosca caicki Camelit olit juonet/ toi mies culdaodzaladin/ joca painoi puolen sicli/ ja caxi rannerengast hänen käsijns/ jotca painoit kymmenen sicli culda.’ž Mutta mies ihmetteli händä ja oli äneti/ nijncauwan cuin hän tutkisteli/ jos HERra oli tehnyt hänen matcans onnellisexi taicka ei.’ž Ja hän caasi cohta weden astiastans ruuheen/ ja juoxi taas caiwolle ammundaman/ ja juotti caicki hänen Camelins.’ž Ja cuin hän oli andanut hänen juoda/ sanoi hän: minä ammunnan wettä myös Cameleilles/ nijncauwan että he caicki saawat juoda.’ž Ja se pijca oli sangen ihana caswoilda ja wielä neidzy/ ja ei yxikän mies ollut häneen ryhtynyt/ hän tuli sen caiwon tygö/ ja täytti hänen astians/ ja tahdoi palata cotians.’ž JA ennencuin hän lackais puhumast/ cadzo/ Rebecka tuli/ joca syndynyt oli Bethuelille/ Milcan Nahorin Abrahamin weljen emännän pojalle. Ja hänen wesiastians hänen olallans.’ž Jos jocu pijca tule/ jolle minä sanon: callista tänne wesiastias juodaxeni/ ja hän sano: juo/ minä juotan myös sinun Camelis/ että hän on se jongas olet edescadzonut palwelialles Isaachille/ ja sijtä ymmärräisin tehnes laupiuden minun herrani cansa. yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;żĆ¤…fG( źĖ¬nO0ņÓ—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ q Q@ . pD@. ot@. nj@. m‡@. lf@. kY@. jJ@. i @. h#@@. g"‡@- f!W@- e z@- d€@- c4@- bĘ@- a›@- `w@- _h@- ^}@- ]Ł@- \€’ž SIitte meni hän BerSabaan.5 [Č@- Z]@- Y¤@- XU@ - WŪ@ - VG@ - Uu@ - T€@ - Sv@- R c@- Q \@- P ‹@- O ³@- N Ē@- M„@- LŚ@- K€’ž Nijn Isaac asui Geraris.3 Jd@- I©@, Hį@, Gm@, F@, E"‹@, D!d@, C J@, B<@, Aƒ@, @B@, ?i@, >v@, =©@, <_@, ;B@, :„@, 9•@, 8‡@ , 7§@ , 6K@ , 5@ , 4@ , 3‰@, 2(@, 1€’ž Misma/ Duma/ Masa/- 0 ‡@, / n@, . x@, - t@, , Œ@, +j@, *Z@, )£@+ (/@+ '_@+ &[@+ %M@+ $,@+ #C‚@+ "Bq@+ !An@+  @T@+ ?k@+ >i@+ =‚@+ <”@+ ;}@+ :e@+ 9;@ + 8Œ@ + 7°@ + 6V@ + 5t@ + 4[@+ 3m@+ 2@+ 1Ī@+ 0@+ /’@+ .³@+  -—@+  ,„@+  +™@)  *›@)  )v@) (Ė@) 'H@) &\@) %‰@) $@) #Æ@) "?@) !g@)  ¦@) ’Œ€@) žŒš@) żŒ2@ ) üŒA@ ) ūŒŠ@ ) śŒ2@ ) łŒ\@ ) wLVAL|å2  Ÿ Ń P ć ˆ  ¾  ‚GāeŃOę{'¹HĘšMņ“dĮ Mutta nijlle lapsille jotca jalcawaimoista olit/ andoi hän lahjoja/ ja lähetti ’ž Mutta nijlle lapsille jotca jalcawaimoista olit/ andoi hän lahjoja/ ja lähetti heidän pois poicans Isaachin tykö/ wielä eläisäns/ idän puoleen/ idaiselle maale.’ž Ja Abraham andoi caiken hywydens Isaachille.’ž Midianin lapset olit: Epha/ Epher/ Hanoch/ Abida/ ja Eldaa/ nämät caicki owat Keturan pojat.’ž Mutta Jaksan synnytti Seban ja Dedanin. Dedanin lapset olit: Assurim/ Letusim ja Leumim.’ž Hän synnytti hänelle Simran ja Jaksan/ Medan ja Midian/ Jesbakin ja Suahn.’ž ABraham taas otti emännän nimeldä Ketura.’ž Ja Isaac wei hänen äitins majaan/ ja otti Rebeckan emännäxens/ ja racasti händä. Ja nijn Isaac lohdutettin hänen äitins jälken.’ž Nijn hän otti waatten ja peitti idzens. Ja palwelia jutteli Isaachille caiken asian/ cuin hän oli toimittanut.’ž Ja sanoi palwelialle: mikä mies tämä on joca kedolla käy meitä wastan? palwelia wastais se on minun herran.’ž Ja Rebecka nosti silmäns ja näki Isaachin. Ja maahan laski idzens Camelin pääldä.’ž Ja oli lähtenyt rucoileman kedolle ehtopuolella/ ja nosti silmäns/ ja näki/ ja cadzo/ Camelit lähestyit.’ž MUtta Isaac palais sildä caiwolda/ joca cudzuttin sen eläwän ja näkewän: sillä hän asui etelän maalla.’ž Nijn Rebecka nousi pijcoinens/ ja istuit Camelein päälle/ ja seuraisit sitä miestä. Ja palwelia otti Rebeckan/ ja meni matcans.’ž Ja he siunaisit Rebeckat ja sanoit hänelle: sinä olet meidän sisarem/ lisänny tuhanen tuhandeen/ ja sinun siemenes omistacon wihamiestens portit.’ž Nijn he laskit sisarens Rebeckan menemän/ ja hänen imettäjäns/ Abrahamin palwelian cansa/ ja ne cuin hänen seurasans olit.’ž Ja he cudzuit Rebeckan/ ja sanoit hänelle: tahdockos mennä tämän miehen cansa? hän wastais: menen.’ž Nijn he sanoit: cudzucam pijca ja kysykäm mitä hän sano?’ž Nijn sanoi hän heille: älkät wijwyttäkö minua: sillä HERra on tehnyt minun matcani onnelisexi/ laskecat minua menemän minun herrani tygö.’ž Amulla hän nousi/ ja sanoi: päästäkät minua minun herrani tygö. Mutta hänen weljens ja äitins sanoit: olcan pijca meiden tykönäm päiwän eli kymmenen/ sijtte sinä saat mennä.’ž Nijn he söit ja joit/ hän ja miehet jotca hänen cansans olit/ ja siellä pidit yötä.’ž Ja toi hopia ja culdacalut/ ja waattet/ ja andoi Rebeckalle/ waan hänen weljellens ja äitillens andoi hän yrtejä.’ž Ja cosca Abrahamin palwelia cuuli heidän sanans/ cumarsi hän idzens maahan HERran eteen.’ž Sijnä on Rebecka edesäs/ ota händä ja mene/ ja olcan sinun herras pojan emändä/ nijncuin HERra on sanonut.’ž NIin wastais Laban ja Bethuel/ ja sanoit: tämä asia tule HERralda/ sentähden en me taida sinua wastan puhua/ hywä taicka paha.’ž Ja nyt/ jos te oletta ne/ jotca osotatte minun herralleni laupiuden ja totuden/ nijn sanocat minulle. Ja jos ei/ nijn sanocat myös minulle/ että minä käändäisin idzeni oikialle taicka wasemalle puolelle.’ž Nijn minä panin odzaladin hänen odzaans/ ja rannerengat hänen käsijns/ ja cumarsin maahan ja rucoilin HERra/ ja kijtin HERra minun herrani Abrahamin Jumalata/ joca minun oli johdattanut oikiata tietä/ ottaman hänen pojallens minun herrani weljen tytärtä.’ž Ja minä kysyin hänelle/ ja sanoin: kenengä tytär sinä olet? hän wastais: minä olen Bethuelin Nahorin pojan tytär/ jonga Milca hänelle synnytti.’ž Ja minä sanoin hänelle: annas minun juoda. Ja hän riensi ja laski wesiastian olaldans alas/ ja sanoi: juo/ minä juotan myös Camelis. Nijn minä join/ ja hän juotti myös Camelit.’ž Ja ennencuin minä lackaisin puhumast sydämesäni/ cadzo/ nijn Rebecka tuli/ ja hänen wesiastians hänen olallans/ joca astui alas caiwolle ja ammunsi.’ž Ja hän sano minulle: juo sinä/ minä juotan myös sinun Camelis/ se on se waimo/ jonga HERra on edescadzonut minun herrani pojalle.8LVAL¦<°<Ä V Ļ §    Ó , „  k)Ź!«B}A÷“{-„ Ja enännän sinun siemenes nijncuin taiwan tähdet/ ja annan sinun siemenelles caick’ž Ja enännän sinun siemenes nijncuin taiwan tähdet/ ja annan sinun siemenelles caicki nämät maat/ Ja sinun siemenes cautta caicki Canssat maan päällä siunatuxi tulewat:’ž Ole muucalainen tällä maalla/ ja minä olen sinun cansas/ ja annan sinun menestyä: sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan caicki nämät maat/ ja wahwistan sen walan/ jonga minä Abrahamille sinun Isälles wannonut olen.’ž Nijn HERra ilmestyi hänelle/ ja sanoi: älä mene Egyptijn/ waan asu sillä maalla/ jonga minä sanon sinulle.’ž Nijn callis aica tuli maalle sen endisen jälken/ joca oli Abrahamin ajalla/ ja Isaac meni Abimelechin Philisterein Cuningan tykö Gerarijn.’ž Nijn Jacob andoi Esaulle leiwän/ ja sen ruskian hercun/ ja hän söi ja joi/ ja nousi ja meni pois. Ja nijn Esau cadzoi esicoisudens ylön.’ž Ja Jacob sanoi: nijn wanno minulle tänäpän. Ja hän wannoi hänelle/ ja myi Jacobille esicoisudens.’ž Esau wastais: cadzo/ minä cuolen cuitengin/ mitä minun esicoisudest on?’ž Mutta Jacob sanoi: myy minulle tänäpän sinun esicoisudes.’ž Ja Esau sanoi Jacobille: anna minun syödä tästä ruskiast hercust: sillä minä olen wäsyxis/ sentähden cudzutan hänen nimens Edom.’ž JA Jacob keitti hercun/ nijn Esau tuli medzäst/ ja oli wäsyxis.’ž Ja Isaac racasti Esaut: sillä hän söi mielelläns hänen medzäsaalistans. Mutta Rebecka racasti Jacobit.’ž Ja poicaiset caswoit/ ja Esau tuli jaloxi medzä ja peldomiehexi. Mutta Jacob oli yxikertainen mies/ ja asui majois.’ž Senjälken tuli ulos hänen weljens/ joca piti kädelläns Esaun candapäästä/ ja he cudzuit hänen nimens/ Jacob. Cuudenkymmenen ajastaicainen oli Isaac heidän syndyisäns.’ž Ensimäinen cuin tuli ulos oli ruskia ja carwainen nijncuin nahca/ ja he cudzuit hänen/ Esau.’ž Cosca aica tuli synnyttä/ cadzo/ caxoiset olit hänen cohdusans.’ž Ja HERra sanoi hänelle: caxi Canssa owat sinun cohdusas/ ja cahtalainen wäki ercane sinun rumistas/ ja toinen Canssa woitta toisen/ ja suurembi palwele wähembätä.’ž Ja lapset sysäisit toinen toistans hänen cohdusans. Nijn hän sanoi: jos näin piti käymän/ mixi minä olen rascaxi tullut? Ja meni kysymän HErralle.’ž Mutta Isaac rucoili HERra emändäns edest/ sillä hän oli hedelmätöin/ ja HERra cuuli händä/ nijn Rebecka hänen emändäns tuli rascaxi.’ž Mutta Isaac oli neljän kymmenen ajastaicainen/ cosca hän otti Rebeckan Bethuelin Syrialaisen Mesopotamiast tyttären Labanin Syrialaisen sisaren/ hänellens emännäxi.’ž NÄmät owat Isaachin Abrahamin pojan sucucunnat/ Abraham sijtti Isaachin.’ž Mutta hän asui Hewilast haman Zurrin asti/ joca on Egyptin cohdalla Assyriaan mendäis. Ja hän caadui caickein weljeins edes.’ž Ja tämä on Ismaelin ikä: sata ja seidzemenneljättäkymmendä ajastaica/ ja hän tuli sairaxi/ ja cuoli/ ja coottin Canssans tygö.’ž Nämät owat Ismaelin lapset/ ja nämät heidän nimens/ heidän kylisäns ja Caupungeisans/ caxitoistakymmendä Ruhtinast hiedän Canssoisans.’ž Hadar/ Thema/ Jetur/ Naphis ja Kedma.’ž Ja nämät owat Ismaelin poicain nimet/ heidän nimeins ja sucucundains jälken: Ismaelin esicoinen oli/ Nebaoth/ Kedar/ Adbeel/ Mibsam/’ž MUtta nämät owat Ismaelin Abrahamin pojan sucucunnat jonga Hagar Egyptiläinen Saran pijca hänelle synnytti.’ž Ja Abrahamin cuoleman jälken/ siunais Jumala hänen poicans Isaachin. Ja hän asui sen eläwän ja näkewän caiwon tykönä.’ž sille kedolle/ jonga Abraham oli ostanut Hethin lapsilda/ sijhen on Abraham haudattu/ Saran hänen emändäns cansa.’ž Ja hänen poicans Isaac ja Ismael hautaisit hänen sijhen caxikertaiseen luolaan/ Ephronin/ Zoarin/ Hethein pojan wainios/ Mamren cohdalle/’ž Ja tuli sairaxi/ ja cuoli lewolises ijäs/ wanhana ja elämästä kylläns saanut/ ja coottin Canssans tygö.’ž JA tämä on Abrahamin elinaica/ cuin hän eli/ sata ja wijsicahdexattakymmendä ajastaica.ēLVALœĀ>w Ä 9 Ż z  „  Č ķ˜ō—Ļöyš’9… “- COsca Esau oli neljänkymmenen ajastaicainen/ otti hän Judith Beri’ž COsca Esau oli neljänkymmenen ajastaicainen/ otti hän Judith Berin emännäxens/ Hethein tyttären/ ja Basmath Elonin Hethein tyttären:’ž Ja hän cudzui hänen Saba/ sijtä nimitetän Caupungi BerSaba/ haman tähän päiwän asti.’ž Sinä päiwänä tulit Isaachin palweliat/ ja sanoit hänelle caiwosta jonga he caiwoit/ ja sanoit hänelle: me löysim weden.’ž Ja nousit amulla warhain/ ja wannoit toinen toisellens/ ja Isaac laski heidän menemän/ ja he menit pois heidän tyköns rauhas.’ž Ja hän walmisti heille pidon/ ja he söit ja joit.’ž Ettes tekis meille mitän wahingot/ nijncuin en mekän ole sinuun ryhtynet/ ja nijncuin en me myös tehnet sinun muuta cuin hywä/ ja laskim sinun rauhas menemän. Mutta nyt sinä olet HERran siunattu.’ž He sanoit: me näim ilmeisens/ että HERra on sinun cansas/ sentähden me sanoim: olcon nyt wala meidän waihellam ja sinun/ ja me teem lijton sinun cansas.’ž Mutta Isaac sanoi heille: mixi te tulitte minun tygöni: ja te wainoisitte minua/ ja ajoitte minun pois teidän tykön.’ž Nijn Abimelech meni hänen tygöns Gerarist/ ja Ahusath hänen ystäwäns/ ja Phicol hänen sodans päämies.’ž Ja hän rakensi sijnä Altarin/ ja saarnais HERran nimest/ ja teki sijhen majans/ ja hänen palwelians caiwoit sijhen caiwon.’ž Nijn HERra ilmestyi hänelle sinä yönä/ ja sanoi: minä olen sinun Isäs Abrahamin Jumala/ älä pelkä/ sillä minä olen sinun cansas/ ja siunan sinun/ ja annan lisändyä sinun siemenes/ minun palweliani Abrahamin tähden.’ž Nijn hän riensi idzens sieldä/ ja caiwoi toisen caiwon/ josta ei he rijdellet. Sentähden nimitti hän sen Rehoboth/ ja sanoi: nyt HERra on andanut meille sia/ ja on andanut meidän caswa maan päällä.’ž Nijn caiwoit he myös toisen caiwon/ ja he rijtelit myös sijtä/ nijn hän nimitti sen Sitna.’ž Mutta Gerarin paimenet rijtelit Isaachin paimenden cansa/ ja sanoit: tämä on meidän wetem. Nijn hän cudzui sen caiwon Esek/ että he hänelle siellä wääryttä teit.’ž Nijn caiwoit myös Isaachin palweliat sijhen laxoon/ ja löysit sieldä luondolähten.’ž Ja andoi jällens caiwa ne wesicaiwot/ jotca he olit caiwanet hänen Isäns Abrahamin aicana/ ja jotca Philisterit Abrahamin cuoleman jälken olit tukinnet/ ja nimitti ne nijllä nimillä/ cuin hänen Isäns ne cudzunut oli.’ž Nijn Isaac läxi sieldä ja teki majans Gerarin laxoon/ ja asui sijnä.’ž Nijn että Abimelech myös sanoi Isaachille: mene pois meidän tyköm: sillä sinä olet tullut paljo wäkewämmäxi meitä.’ž Ja he tukidzit caicki caiwot/ jotca hänen Isäns palweliat olit caiwanet/ hänen Isäns Abrahamin aicana/ ja täytit ne mullalla.’ž Ja hänellä oli paljo tawarata lambaist ja carjast/ oli myös paljo perhettä/ ja sentähden cadetit Philisterit händä.’ž Ja mies tuli woimalisexi/ ja menestyi sangen suurest/ sijhen asti että hän juuri suurexi joudui.’ž JA Isaac kylwi sillä maalla/ ja sai sinä wuona satakertaisest: sillä HERra siunais hänen.’ž Nijn Abimelech andoi käskyn caikelle Canssalle/ sanoden: joca ryhty tähän mieheen/ taicka hänen emändääns/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž Abimelech sanoi: mixis tämän meille teit? olis picaiseld tapahtunut/ että jocu Canssasta olis maannut sinun emändäs cansa/ ja nijn sinä olisit saattanut meidän päällem ricoxen.’ž Nijn cudzui Abimelech Isaachin/ ja sanoi: cadzo/ totisest hän on sinun emändäs/ mixis olet sanonut? hän on minun sisaren. Ja Isaac sanoi hänelle: minä ajattelin/ etten minä tapetais hänen tähtens.’ž JA cosca hän siellä cappalen aica wijpyi/ cadzoi Abimelech Philisterein Cuningas ackunast/ ja näki Isaachin hywäilewän emändätäs.’ž Ja cosca sen maan Canssa kysyit hänen emännästäns/ sanoi hän: hän on minun sisaren: sillä hän pelkäis sanoa/ hän on minun emändäni/ ettei he joscus löis händä cuoliaxi Rebeckan tähden: sillä hän oli ihana caswoilda.’ž sillä Abraham oli cuuliainen minun änelleni/ ja piti minun oikeuteni/ käskyni/ säätyni ja lakini.?LVAL Ą Ö} & ² n  Ņ u  k  ˆ C ńŒąUęaē„ń™Ū†³ Ja hän myös walmisti ruoca/ ja wei Isällens/ ja sanoi hänelle: nouse m’ž Ja hän myös walmisti ruoca/ ja wei Isällens/ ja sanoi hänelle: nouse minun Isän/ ja syö sinun poicas saalista/ että sinun sielus siunais minua.’ž COsca Isaac oli päättänyt siunauxens Jacobille/ ja Jacob sijtäsijhen oli lähtenyt Isäns Isaachin tygö/ nijn Esau hänen weljens tuli pyydyxildäns.’ž Canssat palwelcan sinua/ ja sucucunnat cumartacon sinua. Ole sinun weljes herra/ ja sinun äitis lapset langetcon sinun jalcais juureen/ kirottu olcon se joca sinua kiro/ ja siunattu olcon se joca sinua siuna.’ž Jumala andacon sinulle taiwan castest ja maan lihawudest yldäkyllä jywiä ja wijna.’ž Ja hän astui liki/ ja suuta andoi hänen. Nijn hän tunsi hänen waattens hajun/ ja siunais händä/ ja sanoi: Cadzo/ minun poicani haju on nijncuin jongun kedon haju/ jonga HErra siunanut on.’ž Ja Isaac hänen Isäns sanoi hänelle: tules nyt liki minun poican/ ja anna minun suuta.’ž Nijn hän sanoi: tuo sijs tänne syödäxeni minun poican sinun saalistas/ että minun sielun siunais sinua. Nijn hän toi sen hänelle/ ja hän söi/ toi myös hänelle wijna/ ja hän joi.’ž Ja sanoi hänelle: oletcos minun poican Esau? hän wastais: olen.’ž Ja ei tundenut händä: sillä hänen kätens olit nijncuin Esaun hänen weljens kädet/ carwaiset/ ja nijn hän siunais händä.’ž Nijn Jacob astui Isaachin hänen Isäns tygö. Ja cuin hän siweli händä/ sanoi hän: äni on Jacobin äni/ mutta kädet owat Esaun kädet.’ž Nijn sanoi Isaac Jacobille: tules tänne minun poican siwelläxeni/ jos sinä olet minun poican Esau taicka et.’ž Mutta Isaac sanoi pojallens: minun poican/ cuingas olet nijn nopiast löytänyt? hän wastais: HERra sinun Jumalas andoi minun sen cohdata.’ž Jacob sanoi: minä olen Esau sinun esicoises/ minä olen nijn tehnyt cuins minulle käskit/ nouse sijs/ istu ja syö tästä minun saalistani/ että sinun sielus siunais minua.’ž JA hän toi Isäns tygö/ ja sanoi: minun Isän/ hän wastais: täsä minä olen. Cucas olet minun poican?’ž Ja andoi ruan ja leiwän/ cuin hän walmistanut oli Jacobin hänen poicans käteen.’ž Waan wohlain nahat käärei hän hänen käsijns ja paljaseen caulaans.’ž Ja otti wanhemman poicans parhat waattet/ jotca huones hänen tykönäns olit/ ja puetti Jacobin hänen nuoremman poicans nijhin.’ž Nijn hän meni ja otti ja toi äitillens/ ja hänen äitins walmisti ruan/ jota hänen Isäns racasti.’ž Nijn hänen äitins sanoi hänelle: se kirous tulcon minun päälleni minun poican/ ainoastans ole minun änelleni cuuliainen/ mene ja tuo se minulle tänne.’ž Mitämax/ Isäni siwele minua/ ja luule minun händäns pettäwän/ ja minä saatan päällen kirouxen ja en siunausta.’ž Jacob sanoi äitillens Rebeckalle: cadzo/ weljen Esau on carwainen/ mutta minä olen paljas.’ž Wie se Isälles hänen syödäxens/ että hän siunais sinua cuolemans edellä.’ž Mene laumaan/ ota sieldä minulle caxi hywä wohla/ tehdäxeni Isälles himoruoca.’ž Nijn cuule sijs minun poican minun änen/ mitä minä sinulle sanon:’ž Tuo minulle medzänotus ja tee minulle ruoca syödäxeni/ ettän siunaisin sinua/ minun cuolemani edellä HERran edes.’ž NIin sanoi Rebecka pojallens Jacobille: cadzo/ minä cuulin Isäs puhuwan weljes Esaun cansa/ ja sanowan:’ž Mutta Rebecka cuuli Isaachin näitä puhuwan Esaun hänen poicans cansa. Ja Esau meni medzään/ pyytämän medzänotust/ tuodaxens hänelle.’ž Ja tee minulle himoruoca/ ja tuo syödäxeni/ että minun sielun siunais sinua/ ennencuin minä cuolen.’ž Ota sijs sinun calus/ wijnes ja joudzes/ ja mene kedolle/ ja pyydä minulle medzänotus/’ž Ja hän sanoi: cadzo/ minä olen wanhennut/ engä tiedä cosca minä cuolen.’ž Ja cosca Isaac tuli wanhaxi/ ja hänen silmäns pimiäxi/ cudzui hän Esaun wanhemman poicans/ ja sanoi hänelle: minun poican: hän wastais händä: täsä minä olen.’ž Jotca molemmat olit Isaachille ja Rebeckalle mielicarwaudexi.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ģ„@ 3 ė€@ 3 ź3@ 3 éx@ 3 荰@ 3 ēl@3 ę€@3 å5@3 äI@3 ć=@3 ā°@3 įC@3 ą_@3 ߍT@3 ŽĄ@2 ŻŅ@2 ܍š@2 Ū h@2 Ś 7@2 Ł 8@2 Ų 2@2 ׍ p@2 ֍†@2 ՍP@2 Ō‰@2 ӍV@2 Ņ8@2 э†@2 Šp@2 Ļƒ@2 Ī#›@2 Ķ"·@2 Ģ!£@ 2 Ė @ 2 Źl@ 2 ɍ@ 2 ȍL@ 2 Ēd@2 ʍˆ@2 ōW@2 č‹@2 ƍI@2 Āa@2 ĮG@2 Ąe@2 æp@2 ¾g@1 ½w@1 ¼U@1 »V@1 ŗ@1 ¹l@1 ø ¹@1 · s@1 ¶ \@1 µ @1 “ e@1 ³r@1 ²‡@1 ±q@1 °O@1 ƍP@1 ®@ 1 ­¶@ 1 ¬3@ 1 «‡@ 1 ŖH@ 1 ©„@1 ؍>@1 §@1 ¦s@1 „g@1 ¤Ņ@1 £“@1 ¢ Ć@1 ” @1   •@0 Ÿ /@0 ž @0 H@0 œM@0 ›ć@0 š@0 ™©@0 ˜|@0 —‹@0 –o@0 •-Ā@ 0 ”,Č@ 0 “+L@ 0 ’*m@ 0 ‘)­@ 0 (ŗ@0 '–@0 Ž&‰@0 %„@0 Œ$ļ@0 ‹#ä@0 Š"X@0 ‰!”@0 ˆ .@0 ‡’@. †”@. …Ó@. „U@. ƒ¾@. ‚X@. “@. €B@. z@. ~…@. }o@. |‹@. {¬@. ze@. yR@. xE@. w€@. vc@. u ™@ . t q@ . s ]@ . r K@ . LVALŅ>ę     p ¶ œPˆĘWĢP§7ź¢!ņ] Ja joudui yhteen paickaan ja oli sijnä yötä: sillä Auringo oli jo lasken’ž Ja joudui yhteen paickaan ja oli sijnä yötä: sillä Auringo oli jo laskenut/ ja otti kiwen sijtä paicast ja pani pääns ala/ ja macais sijnä paicas.’ž MUtta Jacob läxi BerSabast ja meni Haranijn.’ž Meni Esau Ismaelin tygö/ ja otti Mahalathin Ismaelin Abrahamin pojan tyttären/ Nabojothin sisaren/ emännäxens/ paidzi endisiä.’ž Esau näki myös/ ettei Isaac hänen Isäns woinut nähdä Canaan tyttärit:’ž Ja että Jacob oli Isällens ja äitillens cuuliainen/ ja meni Mesopotamiaan.’ž COsca Esau näki että Isaac oli siunanut Jacobin/ ja lähettänyt Mesopotamiaan/ ottaman hänellens emändätä/ ja että hän/ sijttecuin hän hänen siunanut oli/ käski händä ja sanoi: ei sinun pidä ottaman emändätä Canaan tyttärist.’ž Nijn lähetti Isaac Jacobin tyköns menemän Mesopotamiaan/ Labanin Bethuelin Syrialaisen pojan tygö/ Rebeckan Jacobin ja Esaun äitin weljen.’ž Andacon myös sinulle Abrahamin siunauxen/ sinulle ja sinun siemenelles sinun cansas/ periäxes sitä maata/ josas muucalainen olet/ jonga Jumala Abrahamille andanut on.’ž Ja HErra Jumala siunatcon sinua/ ja tehkön sinun hedelmälisexi/ ja enätkön sinun/ ettäs tulisit suurexi Canssain joucoxi.’ž Waan walmista ja mene Mesopotamiaan/ Bethuelin sinun äitis Isän huoneseen/ ja ota sinulles sieldä emändä/ Labanin sinun enois tyttärist.’ž NIin Isaac cudzui poicans Jacobin ja siunais händä/ käski ja sanoi hänelle: älä ota emändä Canaan tyttärist.’ž JA Rebecka sanoi Isaachille: minä suutun minun elämäni Hethin tytärten tähden/ jos Jacob otta waimon Hethin tyttärist/ jotca owat nijncuin tämän maan tyttäret/ mitä minun sijtte autta elämän?’ž Ja sijhenasti että hänen wihans lacka sinusta/ ja unhotta mitäs händä wastan tehnyt olet. Nijn minä lähetän ja tuotan sinun sieldä. Mixi teidän molembain pidäis yhtenä päiwänä minulda tuleman pois?’ž Ja ole hänen tykönäns cappale aica/ sijhenasti että weljes kiucku asettu.’ž Minun poican/ ole minun änelleni cuuliainen/ walmista sinus ja pakene minun weljeni Labanin tygö Haranijn.’ž Mutta Rebeckalle ilmoitettin Esaun hänen wanhemman poicans sanat/ joca lähetti ja cudzui Jacobin nuoremman poicans/ ja sanoi hänelle: cadzo/ weljes Esau uhca sinua tappa.’ž JA Esau wihastui Jacobin päälle siunauxen tähden/ jolla hänen Isäns hänen siunanut oli/ ja sanoi sydämesäns: minun Isäni murhepäiwät pitä lähestymän: sillä minä tapan weljeni Jacobin.’ž Sinun miecallas pitä sinun elättämän idzes/ ja palweleman sinun weljes. Ja tapahtu että sinä myös tulet herraxi/ ja kirwotat niscas hänen ikestäns.’ž Nijn wastais Isaac hänen Isäns/ ja sanoi hänelle: Cadzo/ lihawa asuinsia pitä sinulla oleman maan päällä/ ja castetta taiwast ylhäldä/’ž Esau sanoi Isällens: yxiköst siunaus sinulla waiwoin ongin minun Isän? siuna myös minuakin minun Isän/ ja corgotti änens ja itki.’ž Nijn wastais Isaac/ ja sanoi hänelle: minä olen asettanut hänen sinun herraxes/ ja caicki hänen weljens olen minä hänelle palweliaxi pannut/ jywillä ja wijnalla olen minä hänen warustanut: mitäst minä sijs nyt sinulle teen minun poican?’ž Nijn hän sanoi: hän myös oikein cudzutan Jacob/ sillä hän jo cahdest minun on polkenut/ minun esicoisudeni hän sai/ ja cadzo/ nyt hän wei pois minun siunauxeni minulda/ ja sanoi: etkös yhtäkän siunaust minun waraxeni pitänyt?’ž Nijn hän sanoi: sinun weljes on tullut cawaluxella/ ja wienyt pois siunauxen sinulda.’ž Cosca Esau cuuli Isäns puhen/ huusi hän suurella änellä/ ja hänen mielens tuli sangen carwaxi/ ja sanoi Isällens: siuna myös minuakin minun Isän.’ž Nijn wastais Isaac hänen Isäns hänelle: cucas olet? hän sanoi: minä olen Esau sinun esicoises.\line Nijn Isaac hämmästyi sangen cowan/ ja sanoi: cuca? cusast sijs se medzämies on/ joca minulle sen toi? ja minä söin caikista ennencuin sinä tulit/ ja siunaisin hänen/ hänen pitä myös siunatun oleman.BLVALp­ł ' Ą M Ą ‚ Ż •  Ū % •Eö…žŒ'˜<ɤæjóŒ Laban wastais: parambi on että minä hänen annan s’ž Laban wastais: parambi on että minä hänen annan sinulle/ cuin jollakin toiselle/ ole minun tykönäni.’ž Ja Jacob racasti Rahelit/ ja sanoi: minä palwelen sinua seidzemen ajastaica Rahelin sinun nuoremman tyttäres tähden.’ž Mutta Lea oli pehmiä silmist/ waan Rahel oli caunin muotoinen/ ja ihana caswoilda.’ž Ja Labanilla oli caxi tytärtä/ wanhemman nimi oli Lea/ ja nuoremman nimi oli Rahel.’ž Sijtte sanoi Laban Jacobille: waickas olet minun weljen/ palweletcos minua sentähden ilman mitäkän? ilmoita minulle mikä sinun palckas olis?’ž Nijn sanoi Laban hänelle: sinä olet minun luun ja lihan. Ja cosca hän oli ollut cuucauden hänen tykönäns.’ž JA cosca Laban cuuli sanoman Jacobist sisarens pojast/ juoxi händä wastan/ ja otti hänen sylijns/ ja suuta andoi hänen/ ja wei hänen huonesens/ ja hän jutteli Labanille caiken asian.’ž Ja ilmoitti hänelle/ että hän oli hänen Isäns weli ja Rebeckan poica. Nijn juoxi Rahel ja ilmoitti sen Isällens.’ž Ja juotti Labanin enoins lambat. Ja Jacob suuta andoi Rahelin/ ja corgotti änens ja itki.’ž Cosca Jacob näki Rahelin/ Labanin enoins tyttären/ ja Labanin hänen enoins lambat/ meni Jacob hänen tygöns/ ja wieritti kiwen caiwon suulda.’ž Wielä hänen puhuisans heidän cansans/ tuli Rahel Isäns lammasten cansa: sillä hän caidzi lambaita.’ž He sanoit: emme saa/ sijhenasti cuin caicki laumat cootan/ ja wieritämme kiwen caiwon suulda/ juottaxem lambat.’ž Ja sanoi: cadzo/ wielä on paljo päiwä/ eikä wielä ole aica carja cotia aja/ nijn juottacat sijs lambaita/ mengät ja caidzecat heitä.’ž Hän sanoi: ongo hän rauhas? he wastaisit: rauhas hän on. Ja cadzo/ Rahel hänen tyttärens tule lammasten cansa.’ž Hän sanoi heille: tunnettaco Labanin Nahorin pojan? he sanoit: tunnem kyllä.’ž JA Jacob sanoi heille: minun weljeni custa te oletta? he wastaisit: Haranist.’ž Sillä he cocoisit sinne caicki laumat/ ja wieritit kiwen caiwon suulda/ ja juotit lambaita/ ja wieritit kiwen jällens siallens caiwon suulle.’ž Ja cadzeli ymbärillens/ ja cadzo/ caiwo oli kedolla. Ja cadzo/ oli myös siellä colme lammaslauma sen tykönä: sillä sijtä caiwost juotit he laumat/ ja suuri kiwi oli caiwon suulla.’ž Nijn Jacob läxi matcan ja tuli idäiselle maalle.’ž Ja tämä kiwi jonga minä panin pystyälle muistoxi/ on Jumalan huone/ ja caikista jotcas minulle annat/ annan minä sinulle kymmenexet.’ž ja saatta minun rauhas cotia Isäni tygö/ nijn HERra on minun Jumalan.’ž Nijn Jacob lupais/ sanoden: jos Jumala on minun cansan/ ja warjele minua tällä tiellä jota minä waellan/ anda myös minulle leipä syödäxeni/ ja waatetta werhaxeni/’ž Cudzui sijs sen paican BethEl/ waan ennen se cudzuttin Luz.’ž Ja Jacob nousi warhain amulla/ ja otti kiwen jonga hän oli pannut pääns ala/ ja pani sen pystyälle muistoxi/ ja wuodatti öljyä sen päälle.’ž Nijn hän pelkäis/ ja sanoi: cuinga peljättäpä on tämä paicka/ ei täsä muu ole/ cuin Jumalan huone ja taiwan owi.’ž COsca Jacob heräis unestans/ nijn hän sanoi: totisest on HERra täsä paicas/ ja en minä sitä tiennyt.’ž Ja cadzo/ minä olen sinun cansas/ ja warjelen sinua cuhungas ikänäns joudut/ ja saatan sinun jällens tälle maalle: sillä en minä hyljä sinua/ sijhenasti että minä caicki teen/ mitä minä sinulle puhunut olen.’ž Sinun siemenes pitä oleman nijncuin maan tomun/ ja sinun pitä lewiämän länden ja itän/ pohjan ja etelän päin. Ja sinun ja siemenes cautta siunatan caicki sucucunnat maan päällä.’ž Ja HERra seisoi nijden ylimmäises pääs/ ja sanoi: Minä olen HERra Abrahamin sinun Isäs Jumala/ ja Isaachin Jumala/ tämän maan/ jonga päällä sinä macat/ annan minä sinulle ja sinun siemenelles.’ž Ja näki unda/ ja cadzo/ ticapuut seisoit maan päällä/ joiden pää ulotui taiwaseen/ ja cadzo/ Jumalan Engelit käwit ylös ja alas nijtä myöden.JLVAL +äƒ:Æ X Š l ” 5 ˜ õ > £ °*ņœĆ=Ķ›c,Ä*X˜ Cosca Jacob ehtona kedolda palais/ meni Lea händä wastan/ ja sanoi: minun cansani pitä sinun ’ž Cosca Jacob ehtona kedolda palais/ meni Lea händä wastan/ ja sanoi: minun cansani pitä sinun macaman: sillä minä olen sinun ostanut poicani cuckaisilla. Ja hän macais sen yön hänen cansans.’ž Hän wastais hänelle: wähäkö sinun sijnä on/ ettäs olet minulda miehen wienyt/ mutta tahdot myös otta poicani cuckaiset? Ja Rahel sanoi: sentähden maatcan hän tänä yönä sinun cansas/ poicas cuckaisten tähden.’ž RUben meni ulos nisun elonaicana/ ja löysi cuckaisi wainiolda/ ja toi ne Lealle äitillens. Nijn sanoi Rahel Lealle: anna minulle osa poicas cuckaisist.’ž Ja Lea sanoi: autuasta minua/ sillä tyttäret sanowat minua autuaxi/ ja hän cudzui hänen nimens Asser.’ž Ja Silpa Lean pijca synnytti Jacobille toisen pojan.’ž Ja Lea sanoi: warustettu/ ja cudzui hänen nimens Gad.’ž Nijn synnytti Silpa Lean pijca Jacobille pojan.’ž COsca Lea näki että hän lackais synnyttämäst/ otti hän Silpan hänen pijcans/ ja andoi sen Jacobille emännäxi.’ž Nijn sanoi Rahel: minä olen jalosti kilwoitellut minun sisareni cansa/ ja olen myös woittanut/ Ja hän cudzui hänen nimens Nephtali.’ž Ja taas Bilha Rahelin pijca tuli rascaxi/ ja synnytti Jacobille toisen pojan.’ž Ja Rahel sanoi: Jumala ratcais minun asiani/ ja cuuli myös minun äneni/ ja andoi minulle pojan/ sentähden cudzui hän hänen nimens Dan.’ž Ja Jacob macais hänen cansans. Nijn Bilha tuli rascaxi ja synnytti Jacobille pojan.’ž Nijn hän andoi hänelle Bilhan hänen pijcans emännäxi.’ž Ja hän sanoi: täsä on minun pijcan Bilha/ maca hänen cansans/ että hän synnytäis minun helmani/ ja saisin sijttekin hänestä lapsia.’ž Jacob wihastui cowin Rahelin päälle/ ja sanoi: olengo minä Jumala/ joca on sinulda kieldänyt cohdun hedelmän?’ž COsca Rahel näki ettei hän synnyttänyt Jacobille/ cadehti hän sisartans/ ja sanoi Jacobille: anna minun lapsia/ eli minä cuolen.’ž Neljännen kerran tuli hän rascaxi/ ja synnytti pojan/ ja sanoi: nyt minä kijtän HERra/ sentähden cudzui hän hänen nimens/ Juda/ ja lackais synnyttämäst.’ž Ja hän jällens tuli rascaxi ja synnytti pojan/ ja sanoi: nyt taas minun miehen pysy minun tykönäni: sillä minä synnytin hänelle colme poica. Sentähden hän cudzui hänen nimens Lewi.’ž Ja hän taas tuli rascaxi ja synnytti pojan/ ja sanoi: HERra on cuullut minua cadzottawan ylön/ ja on myös tämän minulle andanut/ ja cudzui hänen nimens/ Simeon.’ž Nijn Lea tuli rascaxi/ ja synnytti pojan/ ja cudzui hänen nimens/ Ruben/ ja sanoi: HERra on nähnyt minun ahdistuxeni/ nyt sijs minun miehen racasta minua.’ž MUtta cosca HERra näki Lean cadzottawan ylön/ teki hän hänen hedelmälisexi/ mutta Rahelin hedelmättömäxi.’ž Nijn hän macais myös Rahelin cansa/ ja piti Rahelin rackambana cuin Lean/ ja palweli händä wielä toiset seidzemen ajastaica.’ž Ja Laban andoi Rahelille hänen tyttärellens hänen pijcans Bilhan pijcaxi.’ž Jacob teki nijn/ ja täytti hänen wijckons/ ja hän andoi hänelle Rahelin hänen tyttärens emännäxi.’ž Täytä wielä tämä wijcko/ nijn minä hänen myös sinulle annan/ sijtä palweluxest cuins palwelet minua wielä toiset seidzemen ajastaica.’ž Wastais Laban: ei nijn ole meidän maan tapa/ että nuorembi annetan ennen wanhembata?’ž Amulla/ cadzo se oli Lea. Ja hän sanoi Labanille: mixis tämän minulle teit? engö minä Rahelin tähden palwellut sinua? mixis minun petit?’ž Ja Laban andoi hänen tyttärellens Lealle hänen pijcans Silpan pijcaxi.’ž Mutta ehtona otti hän Lean hänen tyttärens/ ja wei sen hänen tygöns/ ja hän macais sen tykönä.’ž Nijn Laban coconcudzui caiken sen paickacunnan miehet/ ja piti häät.’ž Ja Jacob sanoi Labanille: anna minun emändän minulle: sillä nyt on aica minun maata hänen cansans.’ž Nijn palweli Jacob Rahelin tähden seidzemen ajastaica/ ja se aica näkyi lyhyexi/ nijn rackana hän piti hänen.qLVAL¬M ZŌ Ÿ  ³  ‹ X Ų T l }l1kõƒżžégyµ JA hänen eteens tuli Labanin lasten puhe/ että he sanoit: Jacob on saattanut idzellens caiken m’ž JA hänen eteens tuli Labanin lasten puhe/ että he sanoit: Jacob on saattanut idzellens caiken meidän Isäm tawaran/ ja sijtä meidän Isäm hywydest on hän saattanut idzellens caiken tämän tawaran.’ž Mutta cosca äpöiset sijtit/ ei hän pannut nijtä sisälle. Nijn tulit äpöiset Labanille ja warhain cannetut Jacobille. Sijtä tuli mies sangen äweriäxi/ nijn että hänellä oli paljo lambaita ja pijcoja ja palwelioita/ ja Camelejä ja Aseja.’ž Mutta cosca se warhain candawa lauma oli sicoillans/ pani Jacob sauwat laumain silmäin eteen/ että he sijtäisit sauwain päällä.’ž Silloin eroitti Jacob caridzat/ ja asetti sen eroitetun lauman pilculisten ja mustain cohdalle Labanin laumasa/ ja teki idzellens eri lauman/ ja ei laskenut nijtä Labanin secaan.’ž Ja nijn laumat sijtit nijden sauwain päällä/ ja cannoit pilculisia/ juondeisia ja kirjawita.’ž Ja pani ne sauwat/ jotca hän cuorinut oli/ laumain eteen/ wesiruuhijn/ joihin he tulit juoman/ että he juomalle tulduans sijtäisit.’ž Mutta Jacob otti wiherjäisiä haapaisia sauwoja/ sarapuisia ja castaneapuisia/ ja cuorei nijhin walkiat juondet:’ž Ja asetti colmen päiwäcunnan matcan/ idzens ja Jacobin waihella/ ja Jacob caidzi nijtä jotca Labanin laumasta jäit.’ž Ja sinä päiwänä eroitti hän pilculiset ja kirjawat caurit ja caicki pilculiset ja kirjawat wuohet/ caicki joisa jotakin walkeutta oli/ ja caicki mustat caridzat/ ja andoi ne hänen lastens haldun.’ž Nijn sanoi Laban: minä tydyn sijhen/ olcon sanas jälken.’ž Nijn minun wanhurscauten on todistapa tänäpänä taicka huomena/ minust sinun edesäs/ cosca se sijhen tule/ että minä palckani sinulda otan/ nijn että caicki jotca ei ole pilculiset taicka kirjawat/ eikä ole caridzoista ja wohlista mustat/ se luettacon minulle warcaudexi.’ž Minä käyn tänäpän caiken sinun laumas läpidze/ eroittaden sieldä caicki pilculiset ja kirjawat lambat/ ja caicki mustat caridzain seas/ ja kirjawat ja pilculiset wuohet/ mitä sijtte kirjawaxi ja pilculisexi tule/ se olcon minun palckan.’ž Cosca minä sijs oman huoneni parasta cadzon? Ja Laban sanoi: mitäst minä sinulle annan? Ja Jacob sanoi: ei sinun pidä mitän andaman minulle. Mutta jos sinä tämän minulle teet/ nijn minä wielä nyt caidzen ja warjelen sinun laumas.’ž Sinulla oli wähä ennencuin minä tulin/ mutta nyt se on paljoxi caswanut/ ja HERra on siunannut sinun/ minun jalcajuondeni cautta.’ž Mutta hän sanoi hänelle: sinä tiedät cuinga minä olen palwellut sinua/ ja cuinga paljo sinun carjas on minun halduni annettu.’ž Määrä sijs sinun palckas minulle/ ja minä annan.’ž Ja Laban sanoi hänelle: anna minun löytä armo sinun edesäs/ minä ymmärrän että HERra on siunannut minun sinun tähtes.’ž Anna minulle minun emändäni ja lapseni/ joiden tähden minä olen sinua palwellut/ että minä menisin pois: sillä sinä tiedät minun palweluxeni/ cuin minä olen sinua palwellut.’ž JA cosca Rahel oli synnyttänyt Josephin/ sanoi Jacob Labanille: päästä minua menemän cotiani ja maalleni.’ž Jumala on ottanut pois minun häwäistyxeni/ ja cudzui hänen nimens Joseph/ sanoden: HERra lisätkön minulle wielä toisen pojan.’ž Nijn hän tuli rascaxi ja synnytti pojan/ ja sanoi:’ž Mutta Jumala muisti myös Rahelin/ cuuli hänen ja saatti hedelmälisexi.’ž Sijtte synnytti hän tyttären/ ja cudzui hänen nimens Dina.’ž Ja Lea sanoi: Jumala on minun hywästi lahjoittanut/ nyt taas asu minun miehen minun tykönän: sillä minä olen synnyttänyt hänelle cuusi poica. Ja cudzui hänen nimens Sebulon.’ž Ja Lea taas tuli rascaxi/ ja synnytti Jacobille cuudennen pojan.’ž Ja Lea sanoi: Jumala on costanut minun andamast pijcan miehelleni/ ja cudzui hänen Isaschar.’ž Ja Jumala cuuli Lean/ ja hän tuli rascaxi/ ja synnytti Jacobille wijdennen pojan.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:gŽ"‘@8 fŽ"V@8 eŽ"s@8 dŽ"y@8 cŽ"d@8 bŽ!G@8 aŽ!g@8 `Ž!ž@8 _Ž!Š@8 ^Ž!>@8 ]Ž!Ø@ 8 \Ž!µ@ 8 [Ž! ­@ 8 ZŽ! E@ 8 YŽ! @ 8 XŽ! Ś@8 WŽ! <@8 VŽ!‚@8 UŽ!}@8 TŽ!>@8 SŽ!£@8 RŽ!q@8 QŽ!w@8 PŽ!w@8 OŽ!@7 NŽ P@7 MŽ m@7 LŽ ‰@7 KŽ Ž@7 JŽ A@7 IŽ p@7 HŽ ‡@7 GŽ r@7 FŽ X@7 EŽ ļ@7 DŽ O@7 CŽ Ł@7 BŽ Ŗ@7 AŽ ‚@ 7 @Ž ¦@ 7 ?Ž š@ 7 >Ž @ 7 =Ž V@ 7 <Ž k@7 ;Ž @7 :Ž y@7 9Ž Ž@7 8Ž Ŗ@7 7Ž V@7 6Ž –@7 5Ž †@7 4Ž ‡@7 3Ž ˜@6 2Ž `@6 1Ž i@6 0Ž I@6 /Ž7†@6 .Ž6k@6 -Ž5@6 ,Ž4„@6 +Ž3v@6 *Ž2·@6 )Ž1k@6 (Ž0}@6 'Ž/I@6 &Ž.m@ 6 %Ž-4@ 6 $Ž,\@ 6 #Ž+@ 6 "Ž*Õ@ 6 !Ž)ć@6  Ž(X@6 Ž'¬@6 Ž& @6 Ž%³@6 Ž$Ŗ@6 Ž#ø@6 Ž"Ž@6 Ž!@6 Ž ¬@5 Žy@5 Žn@5 ŽĘ@5 Ž`@5 Ž¤@5 Ž@5 Ž{@5 Ž@5 Žu@5 ŽD@5  Žl@5  Žh@5  ŽP@5  Ž”@5  ŽB@5 Ž«@5 Žf@ 5 Žn@ 5 Ž ’@ 5 Ž Æ@ 5 Ž R@ 5 Ž ™@5 Ž B@5 Ž»@5 ’‰@5 žH@5 ż@5 üN@5 ūb@5 śd@5 łÄ@3 ų*ī@3 ÷)‚@3 ö(µ@3 õ'_@3 ō&†@3 ó%r@3 ņ$v@3 ń#Ę@3 š";@3 ļ!@3 ī ļ@3 ķč@3 ąLVALœ:ģO~ Ć  č – ē U ē  Ö”°Hܘ#”‰å…æQŲ, Mutta kenengä tykö sinä löydät jumalas/ se cuolcon täsä meidän weljeim edes. Edzi o’ž Mutta kenengä tykö sinä löydät jumalas/ se cuolcon täsä meidän weljeim edes. Edzi omas minun tyköni/ ja ota pois se ( mutta ei Jacob tietänyt Rahelin nijtä warastanen. )’ž Ja Jacob wastais/ ja sanoi Labanille: minä pelkäisin ja luulin sinun wäkiwallalla ottawan pois minulda sinun tyttäres.’ž JA nyt ettäs cummingin menit pois/ ja nijn surest ikäwöidzit Isäs huoneseen: mixis warastit minun jumalani?’ž Ja minulla olis kyllä/ Jumalan kijtos/ nijn paljo woima/ että minä tekisin teille paha/ mutta teidän Isän Jumala/ sanoi mennen yönä minulle: cawata idzes puhumast mitän Jacobille muuta cuin hywä.’ž Ja et sallinut minun suuta anda minun pojilleni ja tyttärilleni? tämäns olet tyhmästi tehnyt.’ž Ja mixis sala pakenit ja warastit sinus minulda/ ja et ilmoittanut minulle? että minä olisin sinua saattanut ilolla/ ja lauluilla/ ja trumbuilla/ ja candeleilla.’ž Nijn sanoi Laban Jacobille: mitäs olet tehnyt/ ettäs warastit minun sydämeni/ ja olet wienyt pois minun tyttäreni nijncuin miecalla fangitut?’ž Ja Laban lähestyi Jacobi. Mutta Jacob oli majans tehnyt wuorelle. Ja Laban teki weljinens myös majans Gileadin wuorelle.’ž Mutta Jumala oli tullut Labanin Syrialaisen tygö yöllä unes/ ja sanonut hänelle: cawata sinuas/ ettes mitän puhu Jacobille muuta/ cuin hywä.’ž Ja hän otti weljens cansans/ ja ajoi händä taca seidzemen päiwäcunnan matcan/ ja saawutti hänen Gileadin wuorella.’ž Colmandena päiwänä ilmoitettin Labanille/ että Jacob oli paennut.’ž Nijn hän pakeni/ ja caicki mitä hänellä oli/ nousi ja meni wirran ylidze/ ja meni Gileadin wuorta cohden.’ž Nijn warasti Jacob Labanin Syrialaisen sydämen sijnä/ ettei hän ilmoittanut hänelle cosca hän pakeni.’ž Mutta Laban oli mennyt keridzemän laumans. Ja Rahel warasti Isäns epäjumalat.’ž Ja wei pois caiken hänen carjans/ ja caiken hänen tawarans/ cuin hän oli pannut cocoon Mesopotamias/ mennäxens Isäns Isaachin tygö Canaan maalle.’ž NIin nousi Jacob/ ja nosti lapsens ja emändäns Camelein päälle.’ž Sentähden caicki hywyys/ jonga Jumala on ottanut meidän Isäldäm/ se tule oikeudella meille ja meidän lapsillem. Nyt sijs caicki mitä Jumala sinulle on käskenyt/ se tee.’ž Eikö hän ole pitänyt meitä muucalaisna? sillä hän on myynyt meidän/ ja peräti syönyt meidän hindam.’ž Nijn wastaisit Rahel ja Lea/ ja sanoit hänelle: ei ole meillä enämbi osa/ eikä perimist meidän Isäm huones.’ž Minä olen Jumala BethElis/ josa sinä woitelit kiwen/ ja teit minulle lupauxen/ nouse sijs nyt ja lähde täldä maalda/ ja palaja syndymä maalles.’ž Mutta hän sanoi: nosta silmäs/ ja cadzo/ caicki caurit nousewat juondeisten/ pilculisten ja kirjawain laumain päälle: Sillä minä olen nähnyt caicki mitä Laban sinulle teke.’ž Ja Jumalan Engeli sanoi minulle unes: Jacob/ ja minä wastaisin: täsä minä olen.’ž Ja tapahdui lauman sijttämisen ajalla/ nostin minä silmäni ja näin unes/ ja cadzo/ caurit nousit juondeisten/ pilculisten ja kirjawain laumain päälle.’ž Nijn on Jumala ottanut teidän Isän hywyden/ ja andanut minulle.’ž Cosca hän sanoi: kirjawat pitä oleman sinun palckas/ nijn caicki lauma candoi kirjawita. Mutta jos hän sanoi: pilculiset pitä oleman sinun palckas/ nijn caicki lauma candoi pilculisia.’ž Mutta hän on wietellyt minua ja muuttanut minun palckan jo kymmenen kerta/ ei cuitengan sallinut Jumala hänen wahingota tehdä minulle.’ž Ja te tiedätte/ että minä olen caikella wäellä palwellut teidän Isän.’ž Ja sanoi heille: minä näen teidän Isän caswon/ ettei hän ole minua wastan nijncuin eilän ja endispäiwänä/ mutta minun Isäni Jumala on ollut minun cansani.’ž Nijn lähetti Jacob ja cudzutti Rahelin ja Lean kedolle/ hänen laumans tygö.’ž JA HERra sanoi Jacobille: palaja sinun Isäis maalle/ ja sucuis tygö/ ja minä olen sinun cansas.’ž Ja Jacob näki Labanin caswon/ ja cadzo/ ei ollut se händä wastan/ nijncuin eilän ja endispäiwänä.LVALså-ƒ Š 0 „ , I t täw.±Ftåzō«BāJ Ja käski heitä/ sanoden: sanocat näin minun herralleni Esaulle: sinun pal’ž Ja käski heitä/ sanoden: sanocat näin minun herralleni Esaulle: sinun palwelias Jacob käski sinulle sanoa: minä olen ollut Labanin tykönä tähän asti.’ž NIjn Jacob lähetti sanan edelläns Esaun hänen weljens tygö/ Seirin maacundaan/ Edomin maalle.’ž Ja cosca hän näki heidän/ sanoi hän: nämät owat Jumalan sotajoucko. Ja hän cudzui sen paican Mahanaim.’ž MUtta Jacob meni hänen tietäns/ ja Jumalan Engelit tulit händä wastan.’ž Mutta amulla warhain nousi Laban/ ja suuta andoi hänen poicains ja tytärtens/ ja siunais heitä/ ja meni matcans/ ja palais cotians.’ž Ja Jacob uhrais wuorella/ ja cudzui hänen weljens syömän. Ja cuin he olit syönet/ olit he yötä wuorella.’ž Abrahamin Jumala ja Nahorin Jumala/ ja heidän Isäins Jumala/ ratcaiscon meidän wälilläm. Ja Jacob wannoi hänen Isäns Isaachin pelgon cautta.’ž Tämä rouckio olcon todistus/ jos minä käyn ylidze tämän rouckion sinun tygös/ taicka jos sinä käyt ylidze tämän rouckion ja kiwen minun tygöni/ wahingota tekemän.’ž Ja Laban sanoi wielä Jacobille: cadzo/ tämä on rouckio/ ja tämä on kiwi/ jonga minä panin minun ja sinun waihelles.’ž Jos sinä waiwat minun tyttäritäni/ taicka otat muita emänditä/ paidzi minun tyttäritäni. Ei ole ketän täsä meidän cansam/ mutta cadzo/ Jumala on todistaja minun ja sinun waihellas.’ž Ja Mizpah/ sillä hän sanoi: HERra cadzocon sinun ja minun waihelleni/ cosca me ercanem toinen toisestam.’ž Nijn Laban sanoi: tämä rouckio olcon todistus tänäpän sinun ja minun waihellani/ sentähden cudzui hän hänen nimens Gilead.’ž Ja Laban cudzui hänen Jegar Sahaduta: mutta Jacob cudzui hänen Gilead.’ž Ja Jacob sanoi weljillens: cootcat kiwiä. Ja he toit kiwiä/ ja teit rouckion/ ja söit sen rouckion päällä.’ž Nijn otti Jacob kiwen ja pani pystyälle muistoxi.’ž Tule sijs nyt ja tehkäm lijtto/ minä ja sinä/ joca on todistus sinun ja minun waihellani.’ž WAstais Laban/ ja sanoi Jacobille: tyttäret owat minun tyttäreni/ ja pojat owat minun poicani/ ja laumat owat minun laumani/ ja caicki cuins näet/ owat minun/ mitä minä teen tänäpän minun tyttärilleni taicka heidän lapsillens/ jotca he owat synnyttänet?’ž Jollei minun Isäni Abrahamin Jumala/ ja Isaachin pelco olis ollut minun puolellani/ peräti tyhjänä olisit sinä minun päästänyt. Mutta Jumala on nähnyt minun waiwani ja käteni työt/ ja nuhteli mennen yönä sinua.’ž Minä olen jo caxikymmendä ajastaica ollut sinun huonesas/ neljätoistakymmendä ajastaica palwelin minä sinua cahden tyttäres tähden ja cuusi ajastaica sinun laumas tähden/ ja sinä olet muuttanut minun palckani kymmenen kerta.’ž Päiwällä on minun helle wäsyttänyt ja yöllä wilu/ ja uni on paennut minun silmistäni.’ž Engä ole tuonut sinulle pedolda haascattua/ mutta minun piti sen maxaman. Mitä ikänäns sinulda yöllä eli päiwällä warastettu oli/ sen olet sinä minun kädestäni waatinut.’ž Minä olen ollut sinun tykönäs jo caxikymmendä ajastaica/ ja sinun lambas ja wuohes ei ole hedelmättömät ollet/ ja en ole minä syönyt oinaita sinun laumastas.’ž Sinä olet edziskellyt caicki minun taloini calut/ mitäs olet löytänyt caikesta sinun talois caluista? tuo tähän minun ja sinun weljeis eteen/ ratcaista meidän cahden waihellam.’ž JA Jacob wihastui ja rijteli Labanin cansa/ wastais ja sanoi hänelle: mitä minä olen rickonut/ ja mikä minun pahatecon on/ ettäs minua olet nijn wihaisest ajanut taca?’ž Ja Rahel sanoi Isällens: älkön minun herran nyt wihastuco/ etten minä saa nosta sinun edesäs: sillä minulle tapahtu waimoin menon jälken. Ja hän edzei/ ja ei löytänyt epäjumalitans.’ž Mutta Rahel oli ottanut epäjumalat/ ja pannut Camelein pahnain ala/ ja istui nijden päälle/ mutta Laban edzei caiken majan/ ja ei löytänyt.’ž Nijn Laban meni Jacobin majaan/ ja Lean/ ja heidän molembain pijcains majaan/ ja ei löytänyt. Ja läxi Lean majast/ ja tuli Rahelin majaan. LVALyó]]   y  ø 9 Ÿ łwĶō„¶^ģeõ“&0ąP JAcob nosti silmäns/ ja näki weljens Esaun tulewan/ neljän sadan mieh’ž JAcob nosti silmäns/ ja näki weljens Esaun tulewan/ neljän sadan miehen cansa. Ja jacoi lapsens Lealle ja Rahelille/ ja molemmille pijcoille.’ž Ja Auringo nousi cosca hän Pnielin ohidze käwi/ ja hän ondui reisisuonestans.’ž Ja Jacob cudzui sen paican Pniel: sillä minä olen nähnyt Jumalan caswosta caswoon/ ja minä olen wapadettu.’ž Ja Jacob kysyi hänelle/ ja sanoi: sanos nyt sinun nimes. Mutta hän sanoi: mixis minun nimeni kysyt? Ja hän siunais händä sijnä paicas.’ž Ja hän sanoi: ei sinua sillen pidä cudzuttaman Jacob/ waan IsraEl: sillä sinä olet taistellut Jumalan ja Ihmisten cansa/ ja olet woittanut.’ž Ja hän sanoi hänelle: mikä sinun nimes on? hän wastais: Jacob.’ž Ja hän sanoi: päästä minua/ sillä amurusco nouse. Mutta hän wastais: en minä päästä sinua jolles siuna minua.’ž Ja cuin hän näki ettei hän woittanut händä/ rupeis hän hänen reiteens/ nijn että Jacobin reisiluu horjahtui painelles hänen cansans.’ž Mutta Jacob jäi sille puolelle yxinäns. Silloin paineli yxi mies hänen cansans/ sijhenasti cuin amurusco nousi.’ž Ja otti ne ja wei heidän wirran ylidzen/ ja wei myös ylidzen caicki mitä hänellä oli.’ž Ja nousi yöllä ja otti caxi hänen emändätäns/ ja ne caxi pijcans/ ja hänen yxitoistakymmendä lastans/ ja meni Jabokin luotus paickan.\line Sentähden ei syö Israelin lapset reisisuonda tähän päiwän asti/ että Jacobin reisiluu horjahtui.’ž Nijn lahjat menit hänen edelläns/ mutta hän oli idze sijnä yötä jouckoinens.’ž Ja sanocat myös: cadzo/ sinun palwelias Jacob on myös meidän jälisäm/ sillä hän ajatteli: minä lepytän hänen lahjalla joca edelläni mene/ sijtte minä näen hänen caswons/ mitämax/ hän otta wastan minua ystäwälisest.’ž Nijn käski hän myös toiselle ja colmannelle/ ja caikille nijlle/ jotca käwit lauman jälis/ sanoden: tämän minun sanani jälken puhucat Esaulle/ cosca te hänen löydätte.’ž Nijn sano: nämät owat sinun palwelias Jacobin lahjat/ lähetetyt minun herralleni Esaulle/ ja hän tule myös idze meidän jälisäm.’ž Ja käski ensimäiselle/ sanoden: Cosca minun weljen Esau cohta sinun/ ja kysy sinulle: kenengäs olet/ ja cuhungas menet? ja kenengä nämät owat/ joitas ajat edelläs?’ž Ja andoi ne palwelioittens käsijn/ idzecungin lauman erinäns/ ja sanoi palwelioillens: mengät minun edellän/ ja pitäkät wäli jocaidzen lauman waihella.’ž Imettäwiä Camelejä warsoinens colmekymmendä/ neljäkymmendä lehmä ja kymmenen härkä/ caxikymmendä Asia kymmenen warsan cansa.’ž Caxisata wohta/ ja caxikymmendä caurista/ caxisata lammasta/ ja caxikymmendä jäärä.’ž JA hän yödyi sinne/ ja otti nijstä/ jotca osaisit olla käsillä/ lahjoja/ lähettäxens weljellens Esaulle.’ž Sinä olet cummingin sanonut: minä teen sinulle hywä/ ja lisän sinun siemenes nijncuin sannan meres/ joca paljouden tähden ei luetta taita.’ž Pelasta sijs nyt minua minun weljeni Esaun käsist: sillä minä pelkän hänen tulewan ja lyöwän minun ja äitin lapsinens.’ž Minä olen mahdotoin caicken sijhen armon/ ja caicken sijhen totuuten/ jonga sinä teit palwelialles. Sillä cosca minä tämän Jordanin ylidze menin/ ei minulla muuta ollut cuin tämä sauwa/ mutta nyt minulla on caxi joucko.’ž JA Jacob sanoi: HERra minun Isäni Abrahamin Jumala/ ja minun Isäni Isaachin Jumala/ sinä joca sanoit minulle: palaja maalles ja sucuis tygö/ ja minä teen sinulle hywä.’ž Ja sanoi: jos Esau tule toisen joucon päälle/ ja lyö sen/ nijn toinen joucko pääse.’ž Nijn peljästyi Jacob cowan/ ja ahdistus tuli hänen päällens/ ja jacoi wäen joca oli hänen cansans/ ja lambat/ ja carjan ja Camelit cahteen jouckon.’ž SAnansaattajat palaisit Jacobin tygö/ sanoden: me tulim Esaun sinun weljes tykö/ ja hän tule sinua wastan neljänsadan miehen cansa.’ž Ja minulla on carja ja Aseja/ lambaita/ palwelioita ja pijcoja/ ja lähetin ilmoittaman minun herralleni/ löytäxen armo sinun edesäs.$LVAL‰”ž Ą C Į … «  É  g æ÷Yņ«GĪ[t6[Ń_ņn Ja Sichem sanoi hänen Isällens ja weljillens: andacat minun löy’ž Ja Sichem sanoi hänen Isällens ja weljillens: andacat minun löytä armo teidän edesän/ ja mitä te sanotte minulle/ sen minä annan.’ž Ja asucat meidän cansam/ maan pitä oleman teille aldin/ asucat/ myykät ja ostacat sijnä/ ja omistacat maa.’ž Yhtennaittacat teitän meidän cansam/ andacat teidän tyttären meille/ ja ottacat jällens meidän tyttärem teille.’ž NIjn puhui Hemor heidän cansans/ sanoden: minun poicani Sichemin sydän halaja teidän tyttären jälken/ andacat sijs se hänelle emännäxi.’ž Silloin tulit Jacobin pojat kedolda: ja cosca he sen cuulit/ tulit miehet surullisexi/ ja wihastuit sangen cowan/ että hän oli tehnyt häpiälisen työn Israelis/ maaten Jacobin tyttären: sillä ei ollut se oikein tehty.’ž Ja Hemor Sichemin Isä meni Jacobin tygö puhutteleman händä.’ž Ja Jacob cuuli että hänen tyttärens Dina oli häwäisty/ ja hänen poicans olit lauman cansa kedolla. Ja Jacob waickeni sijhenasti cuin he tulit.’ž Ja Sichem sanoi hänen Isällens Hemorille/ sanoden: ota minulle tämä pijca emännäxi.’ž Ja hänen sydämens paloi Dinan Jacobin tyttären päälle/ ja racasti pijca/ ja puhutteli händä suloisilla sanoilla.’ž Cosca Sichem Hemorin Hewein/ sen maacunnan Ruhtinan poica näki hänen/ otti hän hänen ja macais hänen/ ja häwäis hänen.’ž JA Dina Lean tytär/ jonga hän Jacobille synnyttänyt oli/ meni cadzeleman sen maacunnan tyttäritä.’ž Ja rakensi sijnä Altarin/ ja rucoili wäkewätä Israelin Jumalan nime.’ž Ja osti murun peldo/ johonga hän teki majans/ Hemorin Sichemin Isän lapsilda/ sadan penningin edest.’ž SIjtte tuli Jacob Salemijn sijhen Caupungijn Sichem/ joca on Canaan maalla/ sijtte cuin hän oli tullut Mesopotamiast/ ja sioitti idzens Caupungin cohdalle.’ž Mutta Jacob matcusti Suchotthijn/ ja rakensi idzellens huonen/ ja teki majat hänen carjallens. Sentähden cudzui hän sen paican Suchoth.’ž Nijn Esau palais sinä päiwänä hänen tietäns myöden Seirijn.’ž Esau sanoi: minä jätän cuitengin sinun tygös jotakin sijtä wäest/ cuin minun cansan on. Hän wastais: mihingä se? anna minun ainoastans löytä armo minun Herrani edes.’ž Nijn mengän minun Herran hänen palwelians edellä/ mutta minä seuran hiljaxens/ senjälken cuin carja ja lapset käydä woiwat/ sijhenasti cuin minä tulen minun Herrani tygö Seirijn.’ž Nijn hän sanoi hänelle: minun Herran tietä minulla olewan pieniä lapsia/ ja imettäwäisiä lambaita ja carja/ jos ne yhtenä päiwänä äkist ajetaisin/ nijn cuolis coco lauma.’ž JA Esau sanoi: lähtekäm jo matcustaman/ minä waellan sinun cansas.’ž Ota sijs se siunaus/ jonga minä olen tuonut sinulle: sillä Jumala on sen minulle andanut/ ja minulla on kyllä caickinaista. Nijn hän waadei händä ottaman.’ž Nijn Jacob wastais: ei nijn/ mutta jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ nijn ota minun lahjani minun kädestäni: sillä minä näin sinun caswos/ nijncuin minä olisin nähnyt Jumalan caswot/ ota se hywäxes minulda.’ž Ja Esau sanoi: minulla on kyllä/ minun weljen/ pidä omas.’ž Ja hän sanoi: mitäs tahdot caiken tämän joucon cansa/ cuin minä cohdannut olen? hän wastais: löytäxeni armo minun Herrani edes.’ž Ja lähestyi myös Lea lapsinens/ ja cumarsit hänen edesäns. Sijtte tuli Joseph ja Rahel/ jotca myös cumarsit hänen edesäns.’ž Nijn pijcat lähestyit lapsinens/ ja cumarsit hänen edesäns.’ž Ja hän nosti silmäns/ ja näki waimot ja lapset/ ja sanoi: cutca nämät cansas owat? hän wastais: ne owat lapset/ jotca Jumala on lahjoittanut sinun palwelialles.’ž Ja Esau juoxi händä wastan/ ja sylijns otti hänen/ ja halais händä caulast/ ja suuta andoi hänen/ ja he itkit.’ž Mutta idze hän käwi heidän edelläns/ ja cumarsi hänens maahan seidzemen kerta/ sijhenasti cuin hän weljens lähestyi.’ž Ja asetti pijcat lapsinens ensimäisixi/ sitälähin Lean hänen lastens cansa/ ja Rahelin Josephin cansa jälkimmäisexi.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:āŽ%…@= įŽ%h@= ąŽ% @= ߎ%i@= ŽŽ%t@= ŻŽ%Ż@= ܎%j@= ŪŽ%–@= ŚŽ%;@= ŁŽ%i@= ŲŽ%@= ׎%M@ = ֎%T@ = Վ%¢@ = ŌŽ% ‚@ = ӎ% =@ = ŅŽ% O@= ю% Ž@= ŠŽ% µ@= ĻŽ%•@= ĪŽ%™@= ĶŽ%C@= ĢŽ%`@= ĖŽ% @= ŹŽ%™@= Ɏ%@"< Ȏ%`@!< ĒŽ$+ˆ@ < ʎ$**@< Ŏ$)O@< Ď$(@< Ǝ$'æ@< ĀŽ$&J@< ĮŽ$%Q@< ĄŽ$$0@< æŽ$#•@< ¾Ž$"@@< ½Ž$!O@< ¼Ž$ P@< »Ž$m@< ŗŽ$t@< ¹Ž$j@< øŽ$#@< ·Ž$-@< ¶Ž$9@< µŽ$=@< “Ž$w@ < ³Ž$B@ < ²Ž$H@ < ±Ž$B@ < °Ž$x@ < Ǝ$=@< ®Ž$®@< ­Ž$Ń@< ¬Ž$@< «Ž$@< ŖŽ$@< ©Ž$ k@< ؎$ p@< §Ž$ F@< ¦Ž$ m@!; „Ž$ @@ ; ¤Ž$9@; £Ž$›@; ¢Ž$ą@; ”Ž$m@;  Ž$A@; ŸŽ$6@; žŽ$z@; Ž$/@; œŽ#»@; ›Ž#‰@; šŽ#s@; ™Ž#5@; ˜Ž#*@; —Ž#…@; –Ž#Š@; •Ž#M@; ”Ž#f@; “Ž#V@; ’Ž#Š@ ; ‘Ž#‚@ ; Ž#‚@ ; Ž#M@ ; ŽŽ#‹@ ; Ž# \@; ŒŽ# y@; ‹Ž# ‰@; ŠŽ# ¢@; ‰Ž# `@; ˆŽ#@; ‡Ž#z@; †Ž#k@; …Ž#p@; „Ž#³@: ƒŽ#®@: ‚Ž#¶@: Ž#Ø@: €Ž"@: Ž"p@: ~Ž"X@: }Ž"p@: |Ž"…@: {Ž"Ņ@ : zŽ"ģ@ : yŽ"š@ : xŽ"æ@ : wŽ"Ļ@ : vŽ"n@: uŽ"ž@: tŽ"E@: sŽ"m@: rŽ"y@: qŽ"‰@: pŽ"Š@: oŽ" ‹@: nŽ" |@: mŽ" „@8 lŽ" m@8 kŽ" r@8 jŽ"Š@8 iŽ"Ū@8 hŽ">@8 „LVAL„łoę m »  Æ ą ! ‡ ›ÉDŌ| ×!sĄ Nijn he annoit Jacobille caicki wierat jumalat jotca heidän käsisäns olit/ ja heidän co’ž Nijn he annoit Jacobille caicki wierat jumalat jotca heidän käsisäns olit/ ja heidän corwarengans. Ja Jacob caiwoi ne sen tammen ale/ joca oli Sichemin tykönä/ ja he matcustit.’ž Ja noscam ja mengäm BethElin päin/ että minä tekisin sijhen Altarin Jumalalle/ joca minua cuuli minun hätä aicanani/ ja on ollut minun cansani tiellä/ jota minä matcustin.’ž Nijn sanoi Jacob perhellens/ ja caikille jotca hänen cansans olit/ eroittacat teistän wierat jumalat/ jotca teidän seasan owat/ ja puhdistacat teitän/ ja muuttacat teidän waatten.’ž JA Jumala sanoi Jacobille: nouse ja mene BethElin päin/ ja asu siellä/ ja tee sijhen Altari Jumalalle/ joca sinulle ilmestyi/ cosca sinä pakenit weljes Esaun edestä.’ž Ja Jacob sanoi Simeonille ja Lewille: te oletta minulle mielicarwauden tehnet/ saattaden minun haisewaisexi tämän maacunnan asuwaisille/ Cananereille ja Pheresereille/ ja minä olen wähä joucko/ cosca he heidäns cocowat minun päälleni/ nijn he tappawat minun/ minä hucutetan ja caicki minun huoneni. Mutta he wastaisit: pitiköst heidän tekemän meidän sisarem cansa/ nijncuin jongun porton cansa.’ž Ja caicki heidän hywydens/ lapsens ja heidän waimons he otit fangixi/ ja ryöstäisit caicki mitä huoneisa oli.’ž Ja weit pois heidän lambans/ carjans/ Asins/ ja mitä sekä Caupungis että kedolla oli.’ž Nijn tulit Jacobin pojat tapettuiden päälle/ ja ryöstäisit Caupungin/ että he olit häwäisnet heidän sisarens.’ž Ja tapoit myös Hemorin/ ja hänen poicans Sichemin miecan terällä/ ja otit heidän sisarens Dinan/ Sichemin huonesta/ ja menit pois.’ž JA tapahdui colmandena päiwänä/ cosca he kipiämmälläns olit/ otit ne caxi Jacobin poica Simeon ja Lewi/ Dinan weljet/ cumbikin heidän mieckans/ ja menit rohkiast Caupungijn/ ja tapoit jocaidzen miehenpuolen.’ž Ja he olit Hemorille cuuliaiset/ ja Sichemille hänen pojallens/ caicki jotca hänen Caupungins portista käwit ulos ja sisälle/ ja ymbärinsleickaisit heidäns/ jocainen miehenpuoli/ jotca hänen Caupungins portista käwit ulos ja sisälle.’ž Heidän carjans ja hywydens/ ja caicki cuin heillä on/ tule meidän omaxem/ jos me muutoin olem heidän tahtons jälken/ nijn että he asuwat meidän cansam.’ž Mutta sijhen ne miehet andawat meille suosions/ asuaxens meidän cansam ja tullaxens yhdexi Canssaxi/ jos meistä ymbärinsleicatan caicki miehenpuoli/ nijncuin he myös ymbärinsleicatut owat.’ž Nämät miehet owat rauhalliset meidän cansam/ ja tahtowat asua ja elä tällä maalla/ ja cadzo/ maa on kyllä awara heidän edesäns/ ottacam heidän tyttärens meille emännäxi/ ja andacam meidän tyttärem heille.’ž NIjn tuli Hemor ja hänen poicans Sichem Caupungins porttijn/ ja puhuit heidän Caupungins miehille/ sanoden:’ž Ja se nuori mies ei wijwytellyt sitä tehdäxens: sillä hän racasti suurest Jacobin tytärtä/ ja hän oli cunnias pidettäpä caickein ylidze hänen Isäns huones.’ž Ja heidän puhens kelpais Hemorille/ ja Sichemille Hemorin pojalle.’ž Mutta jollette cuule meitä/ ja anna teitän ymbärinsleicata/ nijn me otam meidän tyttärem/ ja menem matcam.’ž Nijn me annam meidän tyttärem teille/ ja otam teidän tyttären meille/ ja asum teidän cansan/ ja tulem yhdexi Canssaxi.’ž Mutta cuitengin sijnä me suostum teihin/ jos te tuletta meidän caldaisexem/ että caicki miehenpuoli teidän seasan ymbärinsleicataisin.’ž Ja sanoit heille: en me taida sitä tehdä/ että me annam meidän sisarem ymbärinsleickamattomalle miehelle: sillä se olis meille häpiäxi.’ž Nijn wastaisit Jacobin pojat Sichemille/ ja hänen Isällens Hemorille/ ja puhuit petoxella/ että hän oli heidän sisarens Dinan häwäisnyt.’ž Anocat minulda rohkiast huomenlahja ja andimita/ ja minä annan mitä te anotte/ andacat minulle waiwoin se pijca emännäxi.ųLVAL"%«,Ģ * ” ( Ģ A ō r š f  Ŗ]ÓN$ļ|ó8 Y«Ė0÷·J Nämät owat Esaun poicain nimet: Eliphaz/ Adan/ Esaun’ž Nämät owat Esaun poicain nimet: Eliphaz/ Adan/ Esaun emännän poica. Reguel/ Basmathin Esaun emännän poica.’ž Nämät owat Esaun sucucunnat Edomiterein Isän Seirin wuorella.’ž Nijn asui Esau Seirin wuorella/ ja tämä Esau/ on Edom.’ž Sillä heidän tawarans oli nijn suuri/ ettei he taitanet asua ynnä/ ja se maa josa he muucalaiset olit/ ei wetänyt heitä heidän carjans paljouden tähden.’ž Ja Esau otti hänen emändäns/ poicans ja tyttärens/ ja caicki hänen huonens sielut/ ja caiken carjans ja caiken hänen tawarans/ cuin hän oli pannut cocoon Canaan maalla/ ja meni toiselle maalle/ Jacobin hänen weljens tykö.’ž Ahalibama synnytti Jeun/ Jaelamin ja Korahn. Nämät owat Esaun lapset/ jotca hänelle synnyit Canaan maalla.’ž Ja Ada synnytti Esaulle Eliphan. Ja Basmath synnytti Reguelin.’ž Ja Basmathin Ismaelin tyttären/ Nebajothin sisaren.’ž Esau otti emännät Canaan tyttärist: Adan Elonin Hethein tyttären/ ja Ahalibaman Anan Zibeonin Hewein tyttären tyttären.’ž TÄmä on Esaun sucucunda/ joca cudzutan Edom.’ž Ja Isaac oli sadan ja cahdexankymmenen ajastaicainen/ ja tuli sairaxi/ ja cuoli/ ja coottin Canssans tygö/ wanhana ja suuttunun elämäst. Ja hänen poicans Esau ja Jacob hautaisit hänen.’ž JA Jacob tuli hänen Isäns Isaachin tygö Mamreen/ Arban caupungijn/ joca cudzutan Hebron/ josa Abraham ja Isaac olit muucalaiset ollet.’ž Silpan Lean pijcan pojat olit: Gad ja Asser. Nämät owat Jacobin pojat/ jotca hänelle syndynet olit Mesopotamias.’ž Bilhan Rahelin pijcan pojat olit: Dan ja Nephtali.’ž Rahelin pojat olit: Joseph ja BenJamin.’ž JA Jacobilla oli caxitoistakymmendä poica. Lean pojat oli nämät: Jacobin esicoinen Ruben/ Simeon/ Lewi/ Juda/ Isaschar ja Zebulon.’ž Ja se tapahdui/ cosca IsraEl asui sijnä maacunnas/ meni Ruben ja macais Bilhan hänen Isäns jalcawaimon cansa. Ja IsraEl sai sen cuulla.’ž JA IsraEl matcusti edespäin/ ja teki majans tuolle puolelle Ederin tornia.’ž Ja Jacob pani padzan hänen hautans tygö/ ja tämä on Rahelin haudan padzas/ haman tähän päiwän asti.’ž Nijn cuoli Rahel/ ja haudattin Ephrathin tien wiereen/ joca nyt cudzutan BethLehem.’ž Mutta hänen hengens lähteis/ cosca hänen piti cuoleman/ cudzui hän hänen nimens BenOni/ mutta hänen Isäns cudzui hänen nimens BenJamin.’ž Ja cosca synnyttäminen oli hänellä rascaimmallans/ sanoi lastenämmä hänelle: älä pelkä/ sillä tämä poica on sinulla myös olewa.’ž JA he matcustit BethElist/ ja cuin wielä wähä matca oli Ephrathijn/ synnytti Rahel/ ja synnyttäminen oli hänelle sangen rascas.’ž Ja Jacob cudzui sen paican/ josa Jumala oli puhunut hänen cansans/ BethEl.’ž Mutta Jacob asetti sijhen paickaan kiwen muistoxi/ josa hän hänen cansans puhunut oli/ ja uhraris juomauhria/ ja caasi öljyä sen päälle.’ž Ja nijn meni Jumala ylös hänen tyköns/ sijtä paicast/ cuin hän hänen cansans puhunut oli.’ž Ja sen maan jonga minä olen andanut Abrahamille ja Isaachille/ annan minä sinullen/ ja sinun siemenelles sinun jälkes.’ž Ja Jumala sanoi hänelle: Minä olen caickiwaldias Jumala/ ole hedelmälinen ja enäne/ Canssa ja Canssain joucko tulewat sinun cupeistas.’ž Ja sanoi hänelle: sinun nimes on Jacob/ mutta ei sillen pidä sinun nimes cudzuttaman Jacob/ waan IsraEl/ pitä sinun nimes oleman. Ja nijn hän cudzuttin IsraEl.’ž JA Jumala ilmestyi taas Jacobille/ sijttecuin hän oli tullut Mesopotamiast/ ja siunais händä.’ž Nijn cuoli Debora Rebeckan imettäjä/ ja haudattin alemmaiselle puolelle BethElitä/ sen tammen ala joca cudzutan itcutammexi.’ž Ja rakensi sijhen Altarin/ ja cudzui sen paican ElBethEl/ sillä Jumala ilmestyi sijnä hänelle/ paetesans weljens edest.’ž Nijn tuli Jacob Luzijn Canaan maalle joca cudzutan BethEl/ caiken sen wäen cansa cuin hänen cansans oli.’ž Ja Jumalan pelco tuli nijlle Caupungeille/ jotca olit heidän ymbärilläns ettei he ajanet Jacobin poikia taca.ZLVAL#ŗJßP³ 4 c µ x ¾ v 4 ½ € G  ÷¬\ Ķ8·m®!ŅØ Ą® Ja nämät owat Jacobin sucucunnat: Joseph oli seidzementoistakymmenen ajastaicainen/ cosca hän caidzi carja weljeins cansa/ ja hän oli ’ž Ja nämät owat Jacobin sucucunnat: Joseph oli seidzementoistakymmenen ajastaicainen/ cosca hän caidzi carja weljeins cansa/ ja hän oli hänen nuorella ijälläns Bilhan ja Silpan/ hänen Isäns emändäin lasten cansa/ ja Joseph ilmoitti Isällens/ mikä paha sanoma heistä cuului.’ž JA Jacob asui sillä maalla/ josa hänen Isäns muucalainen oli ollut/ nimittäin/ Canaan maalla.’ž Se Ruhtinas Magdiel/ se Ruhtinas Iram. Nämät owat Edomin Ruhtinat/ nijncuin he asunet owat perindö maallans/ ja Esau on Edomerein Isä’ž Se Ruhtinas Theman/ se Ruhtinas Mibzar.’ž Se Ruhtinas Ahalibama/ se Ruhtinas Ela/ se Ruhtinas Pinon/ se Ruhtinas Knas.’ž Ja nämät owat Esaun Ruhtinasten nimet heidän suguisans/ paicoisans ja nimisäns: se Ruhtinas Thimna/ se Ruhtinas Alua/ se Ruhtinas Jetheth/’ž Cosca Baalhanan Achborin poica cuoli/ tuli Hadar Cuningaxi hänen siaans/ ja hänen Caupungins nimi oli Pagu/ ja hänen emändäns nimi oli Mehetabeel/ Matredin tytär/ joca Mesahabin tytär oli.’ž Cosca Saul cuoli/ tuli Baalhanan Achborin poica Cuningaxi hänen siaans.’ž Cosca Samla cuoli/ tuli Saul Cuningaxi hänen siaans/ Rehobothin wirran tykönä.’ž Cosca Hadad cuoli/ hallidzi Samla Masrechast.’ž Cosca Husam cuoli/ tuli Hadad Bedadin poica cuningaxi hänen siaans/ joca löi Midianiterit Moabiterein kedolla/ ja hänen Caupungins nimi oli Awith.’ž Cuin Jobab cuoli/ tuli Husam Themanerein maalda hänen siaans.’ž Ja cosca Bela cuoli/ tuli Jobab Serahn poica Basrast Cuningaxi hänen siaans.’ž Nijn hallidzi Edomis Bela Beorin poica/ ja hänen Caupungins nimi oli Dinhaba.’ž MUtta Cuningat cuin Edomin maalla hallidzit/ ennencuin jocu Cuningas hallidzi Israelin lapsia/ owat nämät:’ž Se Ruhtinas Dison/ se Ruhtinas Ezer/ se Ruhtinas Disan. Nämät owat Horein Ruhtinat jotca Seirin maalla hallidzit.’ž Nämät owat Horein Ruhtinat: se Ruhtinas Lothan/ se Ruhtinas Sobal/ se Ruhtinas Zibeon/ se Ruhtinas Ana.’ž Disanin lapset olit: Uz ja Aran.’ž Ezerin lapset olit: Bilhan/ Sawan ja Akan.’ž Disonin lapset olit: Hemdan/ Esban/ Jethran ja Charan.’ž Mutta Ananin lapset olit: Dison ja Ahalibama Ananin tytär.’ž Nämät olit Sibeonin lapset: Aja ja Ana. Tämä on se Ana joca corwes löysi Muuli Asit/ caitesans Isäns Sibeonin Aseja.’ž Sobalin lapset olit nämät: Alwan/ Manahat/ Ebal/ Sepho ja Onam.’ž Mutta Lothanin lapset owat: Hori ja Heman/ ja Lothanin sisar/ Thimna.’ž Nämät owat Horein Ruhtinat/ caicki Seirin lapset Edomin maalla.’ž MUtta nämät owat Seirin sen Horein lapset jotca sillä maalla asuit: Lothan/ Sobal/ Sibeon/ Ana/ Dison/ Ezer ja Dizan.’ž Nämät owat Esaun lapset/ ja heidän Ruhtinans. Hän on Edom.’ž Mutta nämät owat Ahalibaman Esaun emännän lapset: se Ruhtinas Jeus/ se Ruhtinas Jaelam/ se Ruhtinas Korah. Nämät owat Ruhtinat Ahalibamast/ Anan tyttärest/ Esaun emännäst.’ž Ja nämät owat Reguelin Esaun pojan lapset: se Ruhtinas Nahath/ se Ruhtinas Serah/ se Ruhtinas Samma/ se Ruhtinas Misa. Nämät owat Ruhtinat Reguelist Edomerein maalla/ ja owat Basmathin Esaun emännän lapset.’ž Se Ruhtinas Korah/ se Ruhtinas Gaetham/ se Ruhtinas Amalek. Nämät owat Ruhtinat Eliphast Edomin maalla/ ja owat Adan lapset.’ž Nämät owat Ruhtinat Esaun lapsista: Eliphan Esaun esicoisen lapset owat nämät: se Ruhtinas Theman/ se Ruhtinas Omar/ se Ruhtinas Zepho/ se Ruhtinas Kenas.’ž Mutta nämät olit Ahalibaman Esaun emännän pojat/ Anan tyttären/ Zibeonin tyttären lapset/ jotca hän synnytti Esaulle: Jeus/ Jaelam ja Korah.’ž Mutta Reguelin lapset owat nämät: Nahath/ Zerah/ Samma/ Misa. Nämät owat Basmathin Esaun emännän lapset.’ž Mutta Thimna oli Eliphan Esaun pojan jalcawaimo/ hän synnytti Amalekin. Nämät owat Adan Esaun emännän lapset.’ž Ja Eliphan pojat olit nämät: Theman/ Omar/ Zepho/ Gaetham ja Kenas. LVALgĒg$‹ ö A c  × U ³ _  ƒßIߎ%…˜ć;ļj Ja lähetit sen kirjawan hamen/ ja annoit canda Isällens/ ja sano’ž Ja lähetit sen kirjawan hamen/ ja annoit canda Isällens/ ja sanoit: tämän me löysim/ tunnustele jos tämä on poicas hame taicka ei?’ž Nijn he otit Josephin hamen/ ja tapoit caurin/ ja tahraisit hamen wereen/’ž Ja palais weljeins tygö/ ja sanoi: ei ole nuorucainen siellä/ cuhunga minä menen?’ž COsca Ruben palais cuopalle/ ja ei löytänyt Josephia sieldä/ rewäis hän waattens/’ž Cosca Midianiterein cauppamiehet sijtä menit ohidze/ wedit he Josephin cuopast/ ja myit hänen Ismaelitereille/ cahtenkymmeneen hopiapenningijn/ jotca weit Josephin pois Egyptijn.’ž Käykäm ja myykäm händä Ismaelitereille/ ja älkäm satuttaco käsiäm häneen: sillä hän on meidän weljem ja liham. Ja he cuulit händä.’ž Nijn sanoi Juda weljillens: mitä me sijtä hyödym/ että me murham meidän weljem ja salam hänen werens?’ž Cosca he nostit silmäns/ ja näit Ismaeliterein joucon tulewan Gileadist/ Cameleinens/ cannattaden callita juuria/ Balsamia ja Mirrhamia/ ja menewän Egyptijn.’ž Ja otit hänen ja heitit cuoppaan/ ja cuoppa oli tyhjä/ ja ei ollut sijnä wettä/ nijn he istuit syömän.’ž COsca Joseph tuli weljeins tygö/ rijsuit he häneldä hamen/ nimittäin/ sen kirjawan hamen joca hänen päälläns oli.’ž Ja Ruben wielä sanoi: älkät wuodattaco werta/ waan heittäkät händä tähän cuoppaan joca on corwesa/ ja älkät satuttaco kättän häneen: sillä hän tahdoi pelasta händä heidän käsistäns/ saattaxens händä jällens Isäns tygö.’ž Cosca Ruben sen cuuli/ tahdoi hän händä pelasta heidän käsistäns/ ja sanoi: älkäm hänen hengens ottaco.’ž Käykäm sijs ja tappacam händä/ ja heittäkäm händä cuoppaan/ ja sanocam: paha peto on hänen syönyt/ nijn saadan nähdä/ mihingä hänen unens joutuwat.’ž Ja sanoit toinen toisellens: cadzo/ toi unen näkiä tule.’ž CUin he caucana näit hänen/ ennencuin hän heitä lähestyi/ pidit he newo händä wastan/ tappaxens händä.’ž Ja mies sanoi: he läxit tääldä/ ja minä cuulin heidän sanowan: käykäm Dothanijn. Nijn Joseph meni weljeins perän/ ja löysi heidän Dothanist.’ž Hän wastais: minä edzin weljejäni/ sanos minulle/ cusa he caidzewat carja?’ž Nijn yxi mies löysi hänen exyxis kedolla/ ja kysyi hänelle/ sanoden: mitäs edzit?’ž Hän sanoi: mene ja cadzo/ owatco weljes ja carja rauhas/ ja palaja minulle sanoman/ cuinga heidän käy. Ja hän lähetti hänen Hebronin laxosta menemän Sichemijn.’ž Sanoi Israel Josephille: eikö weljes caidze carja Sichemis? tule/ minä lähetän sinun heidän tygöns/ hän wastais täsä minä olen.’ž COsca hänen weljens menit caidzeman Isäns carja Sichemijn:’ž Ja hänen weljens cadetit händä/ mutta hänen Isäns piti nämät sanat mielesäs.’ž Ja cuin hän sitä saneli Isällens ja weljillens/ nuhteli hänen Isäns händä ja sanoi hänelle: mikä uni se on cuin sinä olet nähnyt? pitäkö minun ja sinun äitis/ ja weljes/ tuleman ja cumartaman meitäm sinun edesäs maahan?’ž Ja hän taas näki toisen unen/ ja jutteli sen weljillens/ ja sanoi: cadzo/ minä näin wielä unda: minä olin näkewänäns/ että Auringo/ Cuu ja yxitoistakymmendä tähte cumarsit minua.’ž Nijn sanoit hänen weljens hänelle: sinäkö tulet meidän Cuningaxem hallidzeman meitä? ja cadetit händä wielä enämmin/ hänen unens ja puhens tähden.’ž Me olimma sitowanans jalalisia wainiolla/ ja minun jalalisen nousi ja seisoi/ mutta teidän jalalisen seisoit ymbärillä/ ja cumarsit minun jalalistani.’ž Sillä hän oli sanonut heille: cuulcas tätä unda jonga minä näin.’ž Nijn Joseph näki unen ja ilmoitti sen weljillens/ josta he rupeisit händä enämmin cadehtiman:’ž Cuin hänen weljens näit/ että hänen Isäns racasti händä enä cuin caickia hänen welijäns/ cadetit he händä/ ja ei woinet sanacan puhutella händä ystäwälisest.’ž MUtta Israel racasti Josephita enä cuin caickia muita lapsians/ että hän oli syndynyt hänelle hänen wanhalla ijälläns/ ja teki hänelle kirjawan hamen.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:])(„@C \)'Œ@B [)&c@B Z)%B@B Y)$–@B X)#œ@B W)"€@B V)!Y@B U) V@B T)x@B S)­@B R)@@B Q)f@B P)½@B O)@B N)p@B M)Ø@B L)U@B K)`@ B J)‘@ B I)M@ B H)”@ B G)f@ B F)M@B E)e@B D)Ŗ@B C) @B B) k@B A) ¢@B @) s@B ?) v@B >) ]@B =)Ą@A <){@A ;)I@A :)z@A 9)k@A 8)†@A 7)f@A 6)[@A 5(ü@A 4(Ī@A 3(œ@A 2(-@A 1(z@A 0(¢@A /(f@A .(‰@A -( Ō@ A ,( )@ A +( @ A *( Y@ A )( w@ A ((Ž@A '(@@A &(F@A %(Ž@A $(d@A #(P@A "(j@A !(@A  '@A '|@@ 'z@@ 'y@@ '–@@ 'J@@ '‚@@ 'H@@ 'a@@ 'Č@@ ' 3@@ ' u@@ ' k@@ ' Œ@@ ' Ļ@@ '‘@ @ 'u@ @ 'Ŗ@ @ 'Š@ @  '£@ @  'y@@  'r@@  '™@@  &Y@@ &œ@@ &@@ &E@@ &†@@ &Æ@@ &­@? &s@? &ƒ@? &‚@? ’Ž&y@? žŽ&X@? żŽ&¹@? üŽ&y@? ūŽ&°@? śŽ&Q@? łŽ&ę@? ųŽ& S@? ÷Ž& Ą@? öŽ& ł@? õŽ& M@ ? ōŽ& ¹@ ? óŽ&v@ ? ņŽ&T@ ? ńŽ&K@ ? šŽ&g@? ļŽ&K@? īŽ&j@? ķŽ&U@? ģŽ&~@? ėŽ%$f@? źŽ%#Ę@? éŽ%"W@? čŽ%!ƒ@? ēŽ% …@= ęŽ%L@= åŽ%T@= äŽ%T@= ćŽ%µ@= LVAL}&`ś | ' ½ r Ą l ö = š ÷7äž­ż„Ėsśxõ‚Õ Colmen cuucauden jälken ilmoitettin Judalle: sinun miniäs Thamar on salawuotes ollut’ž Colmen cuucauden jälken ilmoitettin Judalle: sinun miniäs Thamar on salawuotes ollut/ ja cadzo/ salawuotest on hän myös rascaxi tullut. Juda sanoi: wiekät händä poldetta.’ž Juda sanoi: pitäkän ne/ etten me/ mitämax/ häpiään tulis: cadzo/ minä lähetin caurin/ ja et sinä löytänyt händä.’ž Mutta hän palais Judan tygö/ ja sanoi: en minä löynnyt händä/ sanoit myös sen paican miehet/ ettei täsä ole yhtäkän porto ollut.’ž Nijn hän kyseli sen paican miehille/ sanoden: cusa on se porto cuin istui tiellä? he wastaisit: ei yxikän porto ole täsä ollut.’ž Mutta Juda lähetti caurin ystäwäns cansa Odollamist/ että hän waimolda ottais pandin jällens/ ja ei hän löynnyt händä.’ž Ja hän nousi ja meni/ ja otti werhan pääldäns/ ja puki jällens leskiwaattet päällens.’ž Hän sanoi: mitäst minä sinulle pandixi annan? Hän wastais: sormuxes/ sites ja sauwas joca kädesäs on. Nijn hän andoi ne hänelle/ ja macais hänen cansans/ ja hän tuli rascaxi hänestä.’ž Hän sanoi: minä lähetän sinulle caurin laumastani. Hän wastais: anna sijs minulle panti nijncauwaxi cuins sen lähetät.’ž Ja hän poickeis tieldä hänen tygöns/ ja sanoi: annas minun maata cansas: sillä ei hän tiennyt sitä miniäxens. Hän wastais: mitäs minun annat jos sinä macaisit minun cansani?’ž Cosca Juda näki hänen/ luuli hän sen portoxi: sillä hän oli peittänyt caswons.’ž Nijn rijsui hän pääldäns leskiwaattens joilla hän käwi/ ja peitti idzens/ ja käärei ymbärins caswons/ ja istui ulcona weräjäst tiellä Thimnathin päin: sillä hän näki että Sela oli caswanut/ ja ei händä annettu hänelle emännäxi.’ž Nijn ilmoitettin Thamarille: cadzo/ Appes mene Timnathijn keridzemän lambaitans.’ž COsca monda päiwä olit culunet/ cuoli Suahn tytär Judan emändä. Ja sijttecuin Judan murhen aica oli loppunut/ meni hän Thimnathijn/ lambaitans keridzemän/ ystäwäns Hiran cansa/ Odollamista.’ž Nijn sanoi Juda Thamarille hänen miniällens: ole leskenä sinun Isäs huones/ sijhenasti cuin minun poican Sela caswa: Sillä hän ajatteli: tohti tapahtua/ että hän myös cuole/ nijncuin hänen weljensäckin. Nijn Thamar meni pois/ ja oli Isäns huones.’ž Ja se paha cuin hän teki/ ei kelwannut HERralle/ joca cuoletti myös hänen.’ž Mutta Onan tiesi ettei siemen ollut hänen omans: cosca hän sijs macais weljens emännän cansa/ andoi hän sen pudota maahan/ ja turmeli sen/ ettei hän olis andanut weljellens siemendä.’ž Nijn sanoi Juda pojallens Onanille: maca weljes emännän cansa/ ja ota händä awioxes/ herättäxes weljelles siemendä.’ž Mutta Ger Judan esicoinen oli paha HERran edes/ jongatähden HERra cuoletti hänen.’ž JA Juda otti Gerille hänen esicoisellens emännän/ jonga nimi oli Thamar.’ž Ja hän synnytti taas pojan/ ja cudzui hänen nimens Sela. Ja Juda oli Chesibis cosca hän ne synnytti.’ž Ja hän taas tuli rascaxi ja synnytti pojan/ ja cudzui hänen nimens Onan.’ž Ja cosca hän oli maannut hänen cansans/ tuli hän rascaxi ja synnytti pojan/ ja cudzui hänen nimens Ger.’ž Ja Juda näki siellä Cananean miehen tyttären/ hänen nimens oli Sua/ ja otti hänen:’ž SE tapahtui sijhen aican/ että Juda meni alas weljeins tykö/ ja poickeis yhden miehen tygö Odollamijn/ jonga nimi oli Hira.’ž Mutta Midianiterit myit hänen Egyptijn/ Potipharille/ Pharaon Camaripalwelialle ja huowinhaldialle.’ž Ja caicki hänen poicans ja tyttärens nousit händä lohduttaman/ waan ei hän tahtonut anda idzens lohdutetta/ mutta sanoi: minä murehtien menen alas poicani tygö hautaan. Ja hänen Isäns itki händä.’ž Ja Jacob rewäis waattens/ ja käärei säkin cupeijns/ ja murhetti poicans monda päiwä.’ž Ja hän tunsi sen/ ja sanoi: tämä on minun poicani hame/ paha peto on hänen syönyt/ ja raatelewaiselda pedolda on Joseph reweldy.dLVALQĖ†ö Z  h ö } Ś ` ėZ‹’”ģ$Ć{łÆ &Ŗ Nijn että hän andoi caicki fangit fangihuones hänen kätens ’ž Nijn että hän andoi caicki fangit fangihuones hänen kätens ala/ että caicki mitä siellä tehtin/ se tehtin hänen cauttans.’ž Mutta HERra oli Josephin cansa/ ja käänsi laupiudens hänen tygöns/ ja andoi hänen löytä armon fangihuonen haldian edes.’ž NIin otti hänen Isändäns hänen/ ja pani fangihuoneseen/ josa Cuningan fangit olit/ ja nijn hän oli siellä fangihuones.’ž Cosca hänen isändäns cuuli emändäns sanat/ cuin hän puhui hänelle/ sanoden: nijn on sinun palwelias tehnyt minua wastan/ wihastui hän sangen cowin.’ž Mutta cosca minä riahdin ja huusin/ jätti hän minulle hamens ja pakeni.’ž Ja puhui hänelle ne sanat/ sanoden: se Hebrerin palwelia/ jongas olet meille tuonut/ tuli minun tyköni saattaman minua häpiään.’ž Nijn hän piti hänen hamens sijhenasti cuin hänen Isändäns cotia tuli/’ž Ja cosca hän cuuli että minä riahdin ja huusin/ jätti hän minulle hamens/ pakeni ja meni ulos.’ž Huusi hän perhettäns/ ja sanoi heille: cadzocat/ hän on tuonut meille yhden Ebrerin miehen/ saattaman meitä häpiään/ hän tuli minun tyköni macaman minun cansani/ mutta minä huusin corkialla änellä.’ž Cosca hän näki että hän jätti hamens/ ja pakeni:’ž Ja hän tartui hänen hamesens/ sanoden: maca minun cansani. Mutta hän jätti hamens hänelle ja pakeni huonesta ulos.’ž JA tapahtui yhtenä päiwänä/ että Joseph meni huoneseen ascaroidzeman/ ja ei ollut yxikän perhestä läsnä.’ž Mutta hän piti jocapäiwä sencaltaiset puhet Josephin cansa/ mutta ei hän totellut maata hänen cansans/ eli hänestä jotacan lucua pitänyt.’ž Ja ei ole hänellä mitän nijn suurta hänen huonesans/ jota ei hän minun halduni ole andanut/ paidzi sinua/ ettäs olet hänen emändäns/ cuinga sijs minä nijn paljo paha tekisin/ ja rickoisin Jumalata wastan?’ž Mutta hän kielsi/ ja sanoi hänelle: cadzo/ minun Isändän ei tiedä mitä hänen huonesans on/ ja caicki mitä hänellä on/ andoi hän minun käteeni.’ž JA tapahtui tämän jälken/ että hänen Isändäns emännän silmät paloit Josephin päälle/ ja sanoi: maca minun cansani.’ž Sentähden andoi hän caicki Josephin halduun mitä hänellä oli/ ja ei idze mistän murhetta pitänyt/ waan söi ja joi. Ja Joseph oli caunin luondoinen/ ja ihana caswoilda.’ž Ja sijtä ajasta cuin hän oli hänen pannut huonens ja caiken tawarans päälle/ siunais HERra sen Egyptiläisen huonen Josephin tähden/ ja HERran siunaus oli caikisa nijsä jotca hänellä cotona ja kedolla olit.’ž Nijn että hän löysi armon hänen Isändäns edes/ ja tuli hänen palweliaxens/ hän asetti hänen huonens päälle/ ja caicki mitä hänellä oli/ andoi hän hänen käteens.’ž Ja hänen Isändäns näki/ että HERra oli hänen cansans: sillä caicki mitä hän teki/ andoi HERra menestyä hänen kädesäns.’ž Ja HERra oli Josephin cansa/ nijn että hän tuli onnellisexi miehexi/ ja oli hänen Isändäns Egyptiläisen huones.’ž JA Joseph wietin Egyptijn/ ja Potiphar Egyptiläinen/ Pharaon Camaripalwelia ja huowinhaldia/ osti hänen Ismaelitereildä/ jotca hänen sinne wienet oli.’ž Sijtte tuli ulos hänen weljens/ jonga kädes oli se punainen langa/ ja cudzuttin Serah.’ž Mutta cosca hän kätens tacaperin weti/ tuli ulos hänen weljens/ ja hän sanoi: mixis olet tämän rickirewäisemyxen tehnyt sinun tähtes: ja cudzuttin Perez.’ž Ja hänen synnyttäisäns/ pisti toinen ulos kätens/ johonga lastenämmä tartui/ ja sitoi sijhen punaisen langan/ sanoden: tämä tule ensist ulos.’ž Ja hänen synnyttämisens ajalla/ löyttin caxoiset hänen cohdustans.’ž Juda tunsi ne/ ja sanoi: hän on minua hurscambi: etten minä hänelle poicani Selat andanut. Cuitengin ei hän enämbätä maannut händä.’ž Mutta cosca hän tuotin edes/ lähetti hän Appens tygö/ sanoden: sijtä miehestä jonga nämät owat/ olen minä rascas. Ja sanoi: tunnetcos kenengä on tämä sormus/ side ja sauwa?0LVALcäz*Ę 8 ņ ² $ ­ T Å œ Č ? Ł7½ō&*Ļićxžµ:z Ja amulla oli hänen hengens murhelinen/ lähetti ja andoi cudzua cocon caicki Egyptin noidat j’ž Ja amulla oli hänen hengens murhelinen/ lähetti ja andoi cudzua cocon caicki Egyptin noidat ja tietäjät/ ja Pharao jutteli heille unens. Mutta ei ollut/ joca sen taisi selittä Pharaon edes.’ž Ja ne seidzemen laiha/ nielit ne seidzemen paxua ja täysinäistä tähkäpäätä. Nijn Pharao heräis/ ja näki että se oli uni.’ž Sijtte näki hän seidzemen piendä ja surcastunutta tähkäpäätä caswawan.’ž Ja hän nuckui jällens/ ja näki toisen kerran unda/ että seidzemen täysinäistä ja paxua tähkäpäätä caswoit yhdesä oljes.’ž Ja ne rumat ja laihat seidzemen lehmä/ söit ne seidzemen lihawata ja caunista lehmä. Nijn Pharao heräis.’ž Sijtte näki hän toiset seidzemen lehmä tulewan wirrasta ylös ruma ja laiha/ ja käwit nijden toisten lehmäin tykönä wirran reunalla.’ž Ja cadzo/ wirrasta astui ylös seidzemen caunista ja lihawata lehmä jotca käwit hywällä laituimella.’ž JA cahden ajastajan perästä/ näki Pharao unen/ nijncuin hän olis seisonut wirran tykönä.’ž Ja asetti ylimmäisen juomanlaskian jällens endiseen wircaans/ andaman Pharaon käteen juomaastiata. Mutta ylimmäisen leipojan andoi hän hirttä/ nijncuin Joseph oli selittänyt. Mutta ylimmäinen juomanlaskia/ ei muistanut Josephita/ waan unhotti hänen.’ž JA tapahtui colmandena päiwänä/ cosca Pharao piti syndymä päiwäns/ teki hän pidon caikille palwelioillens/ ja ylönsi ylimmäisen juomanlaskian pään/ ja ylimmäisen leipojan pään/ hänen palwelioittens seas.’ž Colme coria owat colme päiwä/ ja colmen päiwän peräst ylöndä Pharao sinun pääs/ ja ripusta sinun hirsipuuhun/ ja linnut syöwät sinun lihas sinun pääldäs.’ž Joseph wastais/ ja sanoi: tämä on selitys.’ž Ja ylimmäises coris oli caikinaisia leiwotuita ruokia Pharaon tarpexi/ ja linnut söit nijtä corista minun pääni pääldä.’ž Cosca ylimmäinen leipoja näki että selitys oli hywä/ sanoi hän Josephille: minä olen myös unda nähnyt/ että minä cannoin colme palmicoittua coria pääni päällä.’ž Sillä minä olen warastettu Hebrerein maalda/ engä ole täsä mitän tehnyt/ että he minun tänne panit.’ž Mutta muista minua cosca sinun hywin käy/ ja tee sijtte laupius minun cansani muistuttain Pharaolle että hän minun ottais tääldä ulos.’ž Colme oxa owat colme päiwä/ ja colmen päiwän perästä corgotta Pharao sinun pääs/ ja asetta jällens endiseen wircaas/ ja sinä annat Pharaon käteen juomaastian nijncuin ennengin/ coscas olit hänen juomanslaskia.’ž Joseph sanoi hänelle: tämä on selitys/’ž Ja Pharaon juomaastia oli minun kädesäni/ nijn minä otin wijnamarjat/ ja pusersin ne juomaastiaan/ ja annoin sen juomaastian Pharaon käteen.’ž Ja sillä oli colme oxa/ ja se wiherjöidzi/ caswoi ja cucoistui/ ja sen marjat kypsyit.’ž Nijn ylimmäinen juomanlaiska jutteli unens Josephille/ ja sanoi hänelle: minä näin unda/ wijnapuu oli minun edesäni/’ž He wastaisit: me olem nähnet unda/ ja ei ole joca sen selittä. Nijn sanoi Joseph heille: Jumalan on selitys/ cuitengin jutelcat se minulle.’ž Kysyi hän heille/ ja sanoi: mixi te oletta tänäpän suruliset?’ž Cosca Joseph tuli amulla heidän tygöns/ ja näki heidän murhelisexi.’ž JA molemmat Egyptin Cuningan sekä jumanlaskia että leipoja näit unda/ cumbikin unens yhtenä yönä/ ja cummangin unella oli hänen selityxens.’ž Ja huowinhaldia pani Josephin heidän päällens cadzoman heitä. Ja he olit fangiudes cappalen aica.’ž Ja heitti heidän fangiuteen huowinhaldian huoneseen/ josa Joseph oli fangina.’ž Nijn Pharao wihastui molemmitten palweliains/ ylimmäisen juomanslaskian ja ylimmäisen leipojans päälle.’ž JA sijtte tapahtui että Egyptin Cuningan ylimmäinen juomanlaskia ja leipoja ricoit heidän herrans Egyptin Cuningasta wastan:’ž Ja fangihuonen haldia ei pitänyt mistän murhetta nijstä jotca hänen kädesäns olit: sillä HERra oli Josephin cansa/ ja mitä hän teki/ andoi HERra menestyä.LVAL£-ŗ­ c ž ± K · j Ł y $ | |æYlōžEÅ)“Qīb Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän caiken sinulle ilm’ž Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän caiken sinulle ilmoittanut/ ei ole yhtän nijn taitawata ja ymmärtäwäistä cuin sinä olet.’ž Ja Pharao sanoi palwelioillens: taidammaco me löytä taincaltaisen miehen/ josa Jumalan Hengi on?’ž JA se puhe kelpais Pharaolle/ ja caikille hänen palwelioillens.’ž Että ruoca olis tähdellä pandu maacunnan elatuxexi/ nijnä seidzemenä nälkäwuonna/ jotca tulewat Egyptin maalle/ ettei maa häwitetäis näljän tähden.’ž Ja cootcan caickinaista rawindo nijnä hywinä wuosina/ jotca tulewat/ ja andacan tulla jywiä Pharaon jywäaittaan/ waraxi Caupungeisa/ ja tallella pitäkän/’ž Toimittacan Pharao ja asettacan ottomiehiä maacundaan/ ja ottacan wijdennen osan Egyptin maalda nijnä seidzemenä wiljawuonna.’ž Nyt sijs Pharao edzikän toimelist ja taitawata miestä/ asettaxens Egyptin maan päälle.’ž Mutta että uni on kerroittu Pharaolle/ awista Jumalan totisest ja pian sen tekewän.’ž Ja ei enämbi tietä sijtä wiljan kyllydest maacunnasa/ sen callin ajan tähden joca tule: sillä se tule sangen rascaxi.’ž Ja nijden jälken tulewat seidzemen cowa wuotta/ nijn että caicki sencaltainen wiljan kyllyys unhotetan/ cuin on ollut Egyptin maalla/ ja se callis aica häwittä maacunnan.’ž Cadzo/ seidzemen wiljaist wuotta tulewat coco Egyptin maalle.’ž Se on nyt se/ cuin minä Pharaolle sanonut olen/ että Jumala ilmoitti Pharaolle/ mitä hän tekewä on.’ž Mutta ne seidzemen laiha ja ruma lehmä/ jotca astuit ylös heidän jälkens/ owat seidzemen wuotta/ ja ne seidzemen laiha ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä owat seidzemen cowa wuotta.’ž Ne seidzemen caunista lehmä/ owat seidzemen wuotta/ ja ne seidzemen täysinäistä tähkäpäätä/ owat myös seidzemen wuotta/ se on yhtäläinen uni.’ž JOseph sanoi Pharaolle: molemmat Pharaon unet owat yhtäläiset: Jumala ilmoitta Pharaolle/ mitä hän tekewä on.’ž Ja ne seidzemen piendä tähkäpäätä nielit ne seidzemen paxua tähkäpäätä. Ja minä olen sen sanonut minun noidilleni/ mutta ei ole ollut joca sen taisi minulle selittä.’ž Sijtte käwit ylös seidzemen cuiwa/ piendä ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä.’ž Ja taas näin minä unesani/ seidzemen tähkäpäätä caswanen yhdesä oljesa/ täysinäistä ja paxua.’ž Ja cosca ne olit syönet/ ei heidän päälläns mitän tundunut/ että he olit syönet/ waan olit nijn rumat nähdä cuin ennengin. Nijn minä heräisin.’ž Ja ne laihat ja rumat lehmät/ söit ne ensimäiset seidzemen lihawata lehmä:’ž Ja heidän jälkens näin minä toiset seidzemen piendä ja juuri ruma ja laiha lehmä tulewan ylös/ en ole minä coco Egyptin maalla nähnyt nijn rumia.’ž Ja näin wirrasta tulewan ylös sedzemen lihawata ja caunista lehmä/ jotca käwit hywällä laituimella.’ž Nijn puhui Pharao Josephille: unesani olin minä seisowana wirran reunalla/’ž Joseph wastais Pharaota/ sanoden: ei se ole minulla/ mutta Jumala awista cuitengin Pharaolle hywä.’ž Nijn sanoi Pharao Josephille: minä olen unda nähnyt/ ja ei ole sen selittäjä/ mutta minä olen cuullut sinusta sanottawan: coscas unen cuulet/ nijns taidat sen selittä.’ž Nijn lähetti Pharao/ ja andoi cudzua Josephin/ ja he hopust otit hänen fangeudest ulos. Ja hän andoi hiuxens keritä/ ja muutti waattens ja tuli Pharaon tygö.’ž Ja nijncuin hän meille selitti/ nijn se tapahtui: sillä minä asetettin minun wircaani/ ja hän hirtettin.’ž Ja siellä oli meidän cansam Hebrerin nuorucainen/ huowinhaldian palwelia/ ja me juttelim hänelle/ ja hän selitti meille meidän unem/ cummallengin unens jälken.’ž Nijn me molemmat näimme yhtenä yönä unda/ cumbikin unens/ ja cummallengin tapahtui hänen unens selityxen jälken.’ž Cosca Pharao wihastui palweliains päälle/ ja pani minun ja ylimmäisen leipojan fangiuteen/ huowinhaldian huoneseen.’ž Nijn puhui ylimmäinen juomanlaskia Pharaolle/ sanoden: minä muistan tänäpän minun ricoxen.HLVAL[żfÓ E Ŗ  Ļ  ‡ w  Ē5ƒģ‰)°sūš(čYų Me olemma caicki yhden miehen pojat/ me olemma wa’ž Me olemma caicki yhden miehen pojat/ me olemma wagat/ eikä sinun palwelias ole ikänäns ollet wacojat.’ž He wastaisit händä: ei minun herran/ mutta sinun palwelias owat tullet ostaman heillens jywiä.’ž Nijn Joseph muisti unens/ jonga hän oli nähnyt heistä/ ja sanoi heille: te oletta wacojat/ ja oletta tullet cadzoman custa maa awojoin olis.’ž Ja ehkä Joseph tunsi weljens/ ei cuitengan he händä tundenet.’ž Ja Joseph näki hänen weljens/ ja tunsi heidän/ ja teeskeli hänens oudoxi heitä wastan/ ja puhui cowast heidän cansans/ ja sanoi heille: custa te tuletta? he wastaisit: Canaan maalda/ ostaman jywiä.’ž MUtta Joseph oli hallidzia macunnas/ hän andoi myydä jywiä caikelle maan Canssalle. Nijn tulit Josephin weljet/ ja cumarsit maahan caswoillens hänen eteens.’ž Nijn läxit Israelin lapset matcan jywiä ostaman muiden seurasa: sillä callis aica oli myös Canaan maalla.’ž Mutta BenJaminita Josephin welje/ ei lähettänyt Jacob weljiens cansa/ sillä hän sanoi: ettei hänen wahingo tapahduis.’ž Nijn menit kymmenen Josephin welje ostaman jywiä Egyptist.’ž Cadzo/ minä cuulin Egyptis olewan jywiä kyllä/ mengät sinne ja ostacat meille sieldä/ että me eläisim/ ja emme cuolis.’ž MUtta cosca Jacob näki olewan jywiä myydä Egyptis/ sanoi hän pojillens: mixet te cadzo perän?’ž Ja caicki maacunnat tulit Egyptijn ostaman Josephilda: sillä suuri nälkä oli caikisa maacunnisa.’ž Cosca nälkä tuli coco maacundaan/ awais Joseph caicki jywä aitat jocapaicas/ ja myi Egyptiläisille: sillä nälkä tuli aina rascammaxi Egyptin maalla.’ž Cuin Egyptin maa myös kärsei nälkä/ huusi Canssa Pharaon tygö leiwän tähden. Mutta Pharao sanoi caikille Egyptiläisille: mengät Josephin tygö/ mitä hän sano teille/ se tehkät.’ž Rupeisit ne seidzemen cowa wuotta tuleman/ nijncuin Joseph oli sanonut/ ja nälkä tuli caickijn maacundijn. Mutta coco Egyptin maalla oli leipä.’ž COsca seidzemen wiljawuotta olit culunet Egyptin maalla/’ž Mutta toisen nimen hän cudzui Ephraim/ sillä ( sanoi hän ) Jumala on andanut minun caswa minun radolisudeni maasa.’ž Ja cudzui hänen esicoisens nimen Manasse/ sillä ( sanoi hän ) Jumala on andanut minun unhotta caiken minun waiwani/ ja caiken minun Isäni huonen.’ž JA Josephille synnyit caxi poica/ ennencuin callis aica tuli/ jotca hänelle synnytti Asnath/ Potipheran Onin papin tytär.’ž Ja Joseph cocois sangen paljo jywiä/ nijncuin sanda meresä/ nijn että hän lackais lukemasta/ sillä ne olit epälucuiset.’ž Ja hän cocois nijnä seidzemenä wuonna/ caickinaisen elatuxen/ joca oli Egyptin maalla/ ja pani sen tähdelle Caupungeihin/ mitä elatusta maa caswoi ymbärins cungin Caupungin/ sen hän sijhen tähdelle pani.’ž Ja maa caswoi yldäkyllä nijnä seidzemenä wiljawuonna.’ž Ja Joseph oli colmenkymmenen ajastaicainen/ cosca hän seisoi Pharaon Egyptin Cuningan edes. Ja Joseph läxi Pharaon tykö/ ja waelsi ymbärins caiken Egyptin maan.’ž Ja Pharao cudzui hänen salaisexi neuwoxi/ ja andoi hänelle Asnathin/ Potipheran Onin papin tyttären emännäxi. Nijn Joseph meni cadzeleman Egyptin maata.’ž Ja Pharao sanoi Josephille: minä olen Pharao/ ilman sinun tahdotas ei pidä yhdengän lijcuttaman kättäns taicka jalkans coco Egyptin maalla.’ž Ja andoi aja hänen toisesa waunusans/ ja andoi huuta hänen edelläns/ että he cumarraisit/ ja tiedäisit hänen asetetuxi coco Egyptin maan päälle.’ž Ja Pharao otti sormuxen kädestäns/ ja pani sen Josephin käteen/ ja puetti hänen walkeisijn silcki waatteisin/ ja ripusti culdakäädyn hänen caulaans/’ž Ja Pharao sanoi Josephille: cadzo/ minä olen asettanut sinun coco Egyptin maacunnan päälle.’ž Ole sinä minun huoneni päällä/ ja sinun sanalles pitä caiken minun Canssani cuuliaisen oleman/ ainoastans Cuningalises istuimes/ tahdon minä olla corkiambi sinua.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ų,"’@ H ׏,!y@ H ֏, æ@ H Տ,±@ H Ō,„@ H ӏ,†@H Ņ,z@H я,h@H Š,Ä@H Ļ,R@H Ī,_@H Ķ,ƒ@H Ģ,{@H Ė,^@H Ź,Į@G ɏ,R@G ȏ,Ļ@G Ē,”@G ʏ,ė@G ŏ,z@G ď,x@G Ə, ]@G Ā, b@G Į, L@G Ą, l@G æ, j@G ¾,§@G ½,e@G ¼,<@G »,W@ G ŗ,Ó@ G ¹,D@ G ø,y@ G ·,œ@ G ¶+"ƒ@G µ+!„@G “+ Ź@G ³+[@G ²+Æ@G ±+Ÿ@G °+o@G Ə+v@G ®+~@G ­+€@F ¬+“@F «+¦@F Ŗ+„@F ©+²@F ؏+<@F §+c@F ¦+å@F „+Z@F ¤+·@F £+‰@F ¢+ß@ F ”+ N@ F  + ™@ F Ÿ+ @ F ž+ ]@ F + ø@F œ+µ@F ›+Ę@F š+v@F ™+Ŗ@F ˜+b@F —+¢@F –+œ@F •+#@F ”*&é@E “*%¾@E ’*$Ź@E ‘*#@E *"Ē@E *!ž@E Ž* ‚@E *I@E Œ*R@E ‹*‚@E Š*Ą@E ‰*b@E ˆ*4@E ‡*¢@ E †*@ E …*U@ E „*„@ E ƒ*Ō@ E ‚*o@E *™@E €*p@E */@E ~*Č@E }*„@E |*]@E {* «@E z* W@E y* h@C x* a@C w* @C v*@@C u*Č@C t*Ÿ@C s*l@C r*x@C q*=@C p*y@C o*`@C n)9c@C m)8—@C l)7²@C k)6’@C j)5;@ C i)4u@ C h)3”@ C g)2|@ C f)1z@ C e)0Ī@C d)/8@C c).£@C b)-›@C a),Ž@C `)+“@C _)*—@C ^))^@C LVAL©ž”U & ¶  ® Ś 5 ą C ”m KÉw.¬G·ķ/F Hän sanoi: ei minun poican pidä menemän teidän cansan: sillä hänen weljens on cuollut/ ja hän on jäänyt yxin/ ja j’ž Hän sanoi: ei minun poican pidä menemän teidän cansan: sillä hänen weljens on cuollut/ ja hän on jäänyt yxin/ ja jos hänelle tapahduis jotakin paha tiellä/ jota te waellatte/ nijn te saatatte minun harmat carwani murhella hautaan.’ž Ruben wastais Isällens/ sanoden: jollen minä händä jällens sinulle cotia tuo/ nijn tapa molemmat minun poicani/ ainoastans anna händä minun halduni/ minä hänen sinulle jällens cotia tuon.’ž NIin sanoi Jacob heidän Isäns: te oletta saattanet minun lapsitomaxi/ Joseph ei ole eläwisä/ jo on myös Simeon pois/ ja BenJaminin tahdotta te wielä wiedä pois/ minun cohtani nämät caicki tapahtuwat.’ž Ja cosca he tyhjänsit heidän säckejäns/ löysi idzecukin rahakääröns säkistäns/ ja cuin he näit heidän rahakääröns/ hämmästyit he Isäns cansa.’ž Ja tuocat teidän nuorin weljen tänne minun tygöni/ nijn minä ymmärrän ettet te ole wacojat/ waan wagat/ nijn annan minä myös teidän weljen jällens/ ja saatte tehdä teidän parastan täsä maacunnasa.’ž Sanoi maan herra meille: sijtä minä tunnen jos te oletta wagat/ yxi teidän weljistän jättäkät minun tygöni/ ja ottacat teidän taloin tarwe/ ja mengät pois.’ž Me olemma caxitoistakymmendä weljestä meidän Isäm poica/ yxi ei ole sillen eleis/ ja nuorin on wielä Isäm tykönä Canaan maalla.’ž Ja me wastaisim händä: me olem wagat/ ja em ole ikänäns ollet wacojat.’ž Se mies/ sen maan herra puhui cowast meidän tygöm/ ja piti meitä maan wacojana.’ž COsca he cotia jouduit Jacobin heidän Isäns tygö Canaan maalle/ ilmoitit he hänelle caicki/ mitä heille tapahtunut oli sanoden:’ž Ja sanoi weljillens: minulle on annettu minun rahan jällens/ cadzo/ se on minun säkisäni. Nijn heidän sydämens wawahdui/ ja hämmästyit keskenäns/ sanoden: mixi on Jumala meille näin tehnyt?’ž Cosca yxi heistä awais säckins/ syöttäxens Asians syötinsialla/ ja äckäis rahans säckins suusa.’ž Ja he panit caluns Aseins päälle ja läxit sieldä.’ž Ja käski heidän säckins täytettä jywillä/ ja annetta heidän rahans jällens idzecungin omaan säckijns/ ja annetta heille ewästä matcalle. Ja heille tehtin nijn.’ž Ja hän käänsi idzens heistä/ ja itki. Cosca hän jällens käänsi heidän puolens ja puhutteli heitä/ otti hän Simeonin heildä/ ja sidoi hänen heidän nähtens.’ž Waan ei he tiennet Josephin sitä ymmärtäwän: sillä hän puhui heille tulkin cautta.’ž Ruben wastais heitä/ sanoden: engö minä puhunut teille? sanoden: älkät tehkö wääryttä nuorucaiselle/ ja ette tahtonet cuulla? Ja nyt hänen werens meildä waaditan.’ž Mutta he sanoit keskenäns: tämän me olem ansainnet meidän ricoxellam weljem wastan: sillä me näim hänen ahdistuxens/ cosca hän rucoili meitä/ ja en me händä cuullet/ sentähden olem me tähän murheseen joutunet.’ž Ja tuocat teidän nuorin weljen minun tygöni/ nijn minä uscon teidän sanan/ ettet te cuolis. Ja he teit nijn.’ž Jos te oletta wagat/ nijn andacat yxi teidän weljistän olla sidottuna fangeuxes/ mutta mengät te ja wiekät cotia/ mitä te ostanet oletta nälkä wastan.’ž JA colmandena päiwänä sanoi Joseph heille: jos te tahdotta elä/ nijn tehkät näin/ sillä minä pelkän Jumalata.’ž Nijn hän pani heidän kijnni colmexi päiwäxi.’ž Lähettäkät yxi teistän joca tuo teidän weljen tänne/ mutta teidän pitä fangina oleman/ nijn teidän puhen coetellan/ jos teisä totuus on/ mutta jollei/ nijn totta cuin Pharao elä/ te oletta wacojat.’ž Sijnä teitä pitä coeteldaman. Nijn totta cuin Pharao elä/ ei teidän pidä tääldä pääsemän/ jollei teidän nuorin weljen tule tänne.’ž Joseph sanoi heille: sepä se on cuin minä olen teille puhunut/ sanoden/ wacojat te oletta.’ž He sanoit: me sinun palwelias olemma caxitoistakymmendä weljestä/ yhden miehen pojat Canaan maalda/ nuorin on nyt meidän Isämme tykönä/ mutta yxi ei ole sillen eleillä.’ž Hän sanoi heille: eisuingan/ mutta te oletta tullet cadzoman custa maa awojoin olis.oLVALŻAŸ=“  W ¢ ź  ‚ 雼3|"=ŚžģhĀ/Æ Mutta he walmistit lahjojans/ sijhenasti cuin Joseph tuli päi’ž Mutta he walmistit lahjojans/ sijhenasti cuin Joseph tuli päiwäliselle: sillä he olit cuullet että heidän piti siellä syömän.’ž Ja hän toi Simeonin heidän tygöns. Ja wei heidän Josephin huoneseen/ andoi heille wettä pestä heidän jalcojans/ ja andoi ruoca heidän Aseillens.’ž Mutta hän sanoi: olcat hywäs turwas/ älkät peljätkö/ teidän Jumalan ja teidän Isän Jumala/ on teille tawaran andanut teidän säckijn/ teidän rahan olen minä saanut.’ž Olemma myös toisen rahan myötäm tuonet/ ostaxem jywiä. Waan en me sitä tiedä/ cuca on pannut jällens meidän raham meidän säckijm.’ž Ja cosca me tulimme syötin sialle/ ja awaisim meidän säckim/ cadzo/ nijn oli idzecungin raha hänen säckins suusa täydellä painolla/ sentähden olem me ne jällens myötäm tuonet.’ž Minun herran/ me olimme ennen tänne tullet ostaman jywiä/’ž Sentähden he menit Josephin huonenhaldian tygö/ ja puhuttelit händä huonen owen edes/ ja sanoit:’ž JA he pelkäisit että he wietin Josephin huoneseen/ ja sanoit: me wiedän tänne sen rahan tähden jonga me löysim meidän säkeistäm/ että hän soimais meitä/ ja saattais meitä oikeuden ala/ ja ottais meitä orjaxens/ ja meidän Asim.’ž Ja se mies teki nijncuin Joseph oli hänelle käskenyt/ ja wei miehet Josephin huoneseen.’ž Ja cuin Joseph näki BenJaminin heidän cansans sanoi hän huonens haldialle: wie nämät miehet huoneseen/ ja tee teurasta ja walmista: sillä heidän pitä minun cansan päiwälist syömän.’ž NIin otit he nämät lahjat/ ja caxi sen werta raha myötäns/ ja BenJaminin: walmistit idzens ja menit Egyptijn/ ja tulit Josephin eteen.’ž Jumala Caickiwaldias andacon teidän löytä laupiuden sen miehen edes/ että hän päästäis jällens teille toisen teidän weljen/ ja tämän BenJaminin. Mutta minun täyty olla nijncuin se/ jonga lapset owat temmatut peräti pois.’ž Ottacat myös teidän weljen ja hangitcat/ ja mengät jällens sen miehen tygö.’ž Ottacat myös toinen raha teidän myötän/ ja se raha jonga te toitte jällens säckein suusa/ wiekät myötän/ taita olla että se on epähuomiost tapahtunut.’ž Nijn sanoi Israel heidän Isäns heille: jos cummingin nijn pitä oleman/ tehkät sijs nijn/ ja ottacat maan parhaista hedelmistä teidän säckein/ ja wiekät sille miehelle lahjoja/ jotakin Balsamita ja hunajata/ ja callita juuria/ ja Mirrhamita ja Dadelita ja Mandelia.’ž Sillä jollei meillä olis ollut wijwytystä/ totisest me olisim jo caxikerta tullet jällens.’ž Minä tacan hänen/ caipa händä minun käsistäni/ jollen minä tuo händä jällens sinun tygös/ ja pane händä sinun etees/ nijn minä olen wicapää sinun edesäs caickena minun elinaicanani.’ž NIin sanoi Juda Israelille hänen Isällens: lähetä nuorucainen minun cansani/ nijn me hangidzem ja lähdem matcan/ että me eläisim ja em cuolis/ sekä me että sinä ja meidän lapsem.’ž He wastaisit: se mies kysyi meistä nijn wisust/ ja meidän sugustam/ sanoden: wieläkö teidän Isän elä? nijn me wastaisim hänelle cuin hän kysyi. Mistä me tiesim hänen sanowan: tuocat weljen tänne?’ž Israel sanoi: mixi te teitte minua wastan nijn pahoin/ että te sanoitta sille miehelle teillän wielä olewan weljen.’ž Waan jolles händä lähetä meidän cansam/ nijn en mekän mene/ sillä se mies sanoi meille: ei teidän pidä näkemän minun caswojani/ jollei teidän weljen ole teidän cansan.’ž Jos sijs sinä nyt lähetät meidän weljem meidän cansam/ nijn me menem ja ostam sinulle elatusta.’ž Nijn wastais händä Juda/ sanoden: se mies haastoi meitä sangen cowin/ ja sanoi: ei pidä teidän näkemän minun caswojani/ jollei teidän weljen ole teidän cansan.’ž Ja cosca he lopit syödä ne jywät cuin he Egyptist tuonet olit/ sanoi heidän Isäns Jacob heille: mengät jällens sinne/ ja ostacat meille jotakin elatusta.’ž MUtta callis aica ahdisti maata.ÜLVAL‚ ž O ō * ¦ # ‡  Ź ÷ d’Xī‚6Ōw’…š7å$ Nijn me wastaisimme: meillä on wanha Isä ja nuorucainen/ syndynyt hänen wanhalla ijälläns/ jon’ž Nijn me wastaisimme: meillä on wanha Isä ja nuorucainen/ syndynyt hänen wanhalla ijälläns/ jonga weli on cuollut/ ja hän on yxinäns jäänyt hänen äitistäns/ ja hänen Isäns pitä hänen rackana.’ž Minun herran kysyi hänen palwelioillens/ sanoden: ongo teillä Isä taicka welje.’ž NIin Juda astui hänen tygöns/ ja sanoi: minun herran/ suo nyt sinun palwelias puhua yxi sana minun herrani corwisa/ ja älkön julmistuco sinun wihas sinun palwelias päälle/ sillä sinä olet nijncuin Pharao.’ž Mutta hän sanoi: pois se/ että minä nijn tekisin/ sen miehen/ jolda malja on löytty/ pitä oleman minun orjan/ mutta mengät te rauhas Isänne tygö.’ž Ja Juda sanoi: mitä me wastamme minun herralleni? taicka mitä me puhumme? taicka millä me taidam idzem puhdista? Jumala on löytänyt sinun palweliais wääryden/ cadzo/ me olem meidän herram orjat/ sekä me/ että se jolda malja löyttin.’ž Joseph sanoi heille: cuinga te tohdeitte sen tehdä? ettäkö te tiedä/ että sencaltainen mies cuin minä olen/ on tietäjä.’ž Ja Juda meni weljinens Josephin huoneseen ( sillä hän oli wielä silloin siellä ) ja he langeisit maahan hänen eteens.’ž NIin he rewäisit waattens/ ja idzecukin pani cuormans Asin päälle/ ja palaisit Caupungijn.’ž Ja hän edzei ruweten wanhimmast/ nijn nuorimban asti/ ja hopiamalja löyttin BenJaminin säkistä.’ž Ja he laskit kijrust idzecukin säckins maahan/ ja jocainen awais säckins.’ž Hän sanoi: olcon teidän sanan jälken/ jonga tykö se löytän/ hän olcan minun orjan/ mutta te oletta wapat.’ž Jonga tykö sinun palwelioistas se löytän/ hän cuolcan/ nijn tahdom me myös olla orjat minun herralleni.’ž Cadzo/ rahan jonga me löysim säckeimme suusta/ olemma me jällens sinulle tuonet Canaan maalda/ cuingasta sijs me warastimme hopiata eli culda sinun herras huonesta?’ž He wastaisit händä: mixi minun herran sencaltaista puhu? pois se/ että sinun palwelias nijn tekis.’ž Ja cuin hän käsitti heidän/ puhui hän nämät sanat heille.’ž Eikö se ole/ josta minun herrani juo? ja jolla hän ennusta? te oletta pahoin tehnet.’ž Ja cosca he olit lähtenet Caupungista/ eikä wielä cauwas joutunet/ sanoi Joseph huonens haldialle: nouse ja aja taca miehiä/ ja coscas heidän saat taca/ nijn sano heille: mixi te oletta hywän pahalla maxanet?’ž MUtta amulla päiwän waljetes/ päästettin miehet menemän Aseinens.’ž Ja minun hopiamaljan pane nuorimman säkin suuhun/ ynnä jywäin hinnan cansa. Ja hän teki nijncuin Joseph hänelle käski.’ž JA Joseph käski hänen huonens haldiata/ sanoden: täytä miesten säkit jywillä/ nijn paljo cuin he woiwat cannatta/ ja pane idzecungin raha säckins suuhun.’ž Ja heille cannettin ruoca hänen pöydäldäns/ mutta BenJaminille wijsi kerta enä cuin muille. Ja he joit ja juowuit hänen cansans.’ž Ja he istutettin hänen cohdallens/ esicoinen hänen esicoisudens jälken/ ja nuorin nuorudens jälken/ sitä he ihmettelit keskenäns.’ž Ja pandin erinäns henälle/ ja erinäns heille/ nijn myös Egyptiläisille/ jotca hänen cansans atrioidzit/ erinäns: sillä Egyptiläiset ei saa syödä Hebrerein cansa/ sillä se on Egyptiläisille cauhistus.’ž Ja cuin hän oli pesnyt caswons/ tuli hän ulos ja pidätti idzens/ ja sanoi: tuocat leipä.’ž Jumala olcon sinulle armollinen minun poican. Ja Joseph kijruhti: sillä hänen sydämens paloi hänen weljens päälle/ ja edzei sia itkexens/ ja meni Camarijns/ ja itki siellä.’ž Nijn hän nosti silmäns/ ja näki weljens BenJaminin/ hänen äitins pojan/ ja sanoi: ongo tämä teidän nuorin weljen/ josta te sanoitte minulle? ja sanoi wielä:’ž He wastaisit: meidän Isän sinun palwelias on rauhas/ ja elä wielä/ ja he maahan langeisit ja cumarsit händä.’ž Ja hän terwetti heitä rackast/ ja sanoi: ongo teidän wanha Isän rauhas/ josta te minulle sanoitte? wieläkö hän elä.’ž COsca Joseph tuli huoneseen/ cannoit he lahjoja huoneseen hänelle heiden käsisäns/ ja cumarsit heitäns maahan hänen eteens.īLVAL¢'¤Eó / Ē M Ē C ’ Ó Z Čå‘ęW–.ÆPŖ2¾2 Ja ilmoittacat minun Isälleni caicki minun cunniani Egyptis/ ja cai’ž Ja ilmoittacat minun Isälleni caicki minun cunniani Egyptis/ ja caicki mitä te nähnet oletta. Riendäkät sijs ja tuocat minun Isäni tänne.’ž Ja cadzo/ teidän silmän näkewät/ ja minun weljeni BenJaminin silmät/ että minä puhun teidän cansan suusta suuhun.’ž Siellä minä elätän sinua/ wielä on wijsi nälkäwuotta/ ettet sinä ja sinun huones/ ja caicki cuin sinulla on/ huckuis.’ž Ja sinä olet asuwa Gosenis/ ja olet olewa juuri läsnä minua/ sinä ja sinun lapses ja sinun lastes lapset/ sinun carjas pienet ja suuret/ ja caicki mitä sinulla on.’ž Riendäkät ja mengät minun Isäni tygö/ ja sanocat hänelle: näin sano sinun poicas Joseph: Jumala on minun asettanut coco Egyptin maan herraxi/ tule minun tygöni/ ja älä wijwyttele.’ž Ja nyt et te ole minua tänne lähettänet/ waan Jumala/ joca myös minun asetti Isäxi Pharaolle/ ja herraxi caiken hänen huonens päälle/ ja coco Egyptin maan Esimiehexi.’ž Mutta Jumala on minun lähettänyt teidän edellän/ tallella pitämän teitä maan päällä/ ja elättämän teitä suuren ihmen cautta.’ž Caxi nälkäwuotta on jo ollut täsä maasa/ ja wielä nyt on wijsi wuotta nijn ettei kynnetä eikä nijtetä’ž Ja älkät surulliset olco/ ja älkät ajatelco minua sentähden wihaisexi/ että te oletta minun tänne myynet: sillä teidän hengen elatuxen tähden on Jumala minun teidän edellän tänne lähettänyt.’ž Nijn sanoi Joseph weljillens: tulcat sijs minun tygöni. Ja he tulit. Ja hän sanoi: minä olen Joseph teidän weljen/ jonga te myitte Egyptijn.’ž Ja Joseph sanoi weljillens: minä olen Joseph. Wieläkö minun Isän elä? mutta ei hänen weljens taitanet händä wastata: sillä he olit nijn hämmästynet hänen caswoins edes.’ž Ja hän itki corkialla änellä/ nijn että Egyptiläiset ja Pharaon perhe sen cuulit.’ž NIin ei Joseph woinut idzens sillen pidättä caickein nijden edes/ jotca hänen tykönäns seisoit/ ja hän huusi: mengät ulos caicki minun tyköni/ ja ei yxikän seisonut hänen tykönäns/ cosca Joseph idzens ilmoitti weljeins edes.’ž Sillä cuinga minä taidan mennä minun Isäni tygö/ jollei nuorucainen olis minun cansani? etten minä näkis sitä surkeutta johon minun Isän joutu.’ž Ja nyt sijs jääkän sinun palwelias/ nuorucaisen edest minun herralleni orjaxi/ waan nuorucainen mengän weljeins cansa.’ž Sillä minä sinun palwelias olen taannut nuorucaisen minun Isäni edes/ sanoden: jollen minä händä tuo jällens sinun tygös/ nijn minä senedestä caiken minun elinaicani olen wicapää kärsimän.’ž Nijn tapahduis/ cosca hän näkis/ ettei nuorucainen cansa olis/ että hän cuolis/ nijn me sinun palwelias saattaisim meidän Isäm sinun palwelias harmat carwat murhella hautaan.’ž Jos minä nyt tulisin sinun palwelias minun Isäni tygö/ ja ei olis nuorucainen meidän cansam ( hänen hengens rippu tämän hengesä )’ž Jos te tämän myös minulda wiette pois/ ja hänelle tapahtuis jotakin paha/ nijn te saattaisit minun harmat carwani murhella hautaan?’ž Ja se toinen läxi minun tyköni/ josta sanottin/ että hän on cuoliaxi reweldy/ ja en ole minä händä wielä sijtte nähnyt.’ž Nijn sinun palwelias minun Isän sanoi meille: te tiedätte/ että minun emändäni synnytti minulle caxi.’ž Mutta me sanoim: en me tohdi sinne mennä/ waan jos meidän nuorin weljem on meidän cansam/ nijn me menem: sillä en me saa nähdä sen miehen caswoja/ jollei meidän nuorin weljem ole meidän cansam.’ž Nijn sanoi meidän Isäm: mengät jällens pois ja ostacat meille jotakin elatusta.’ž Ja cosca me menim sinun palwelias minun Isäni tygö/ ja ilmoitim hänelle minun herrani sanat.’ž Nijn sinä sanoit palwelioilles: jollei teidän nuorin weljen tule teidän cansan/ nijn ei teidän pidä enä minun caswojani näkemän.’ž Mutta me wastaisim minun herralleni: ei taida nuorucainen tulla pois Isäns tykö/ jos hän jättäis Isäns/ nijn hän cuolis.’ž Nijn sinä sanoit palwelioilles: tuocat händä tänne minun tygöni/ ja minä hänelle hywä teen.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ ¼  ~ _ @ !  ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#S1‘@M R1ž@M Q1[@M P1‹@M O1‰@M N1c@M M1K@M L1€@M K0Ž@M J0x@ M I0É@ M H0ć@ M G0a@ M F0³@ M E0Ļ@M D0²@M C0Ź@M B0 Ē@M A0 ]@M @0 Ÿ@M ?0 œ@M >0 œ@M =0=@M <0Ē@L ;0‰@L :0§@L 90³@L 80f@L 70€@L 60ƒ@L 5/\@L 4/£@L 3/ż@L 2/ˆ@ L 1/]@ L 0/”@ L //w@ L ./Ę@ L -/—@L ,/½@L +/J@L */¢@L )/ß@L (/@L '/¹@L &/i@L %/³@L $/‹@K #/ y@K "/ †@K !/ ¬@K  / 3@K / §@K /3@K /a@K /ę@K /W@K /Ü@K /„@K /D@K /Ź@K ."Ż@K .!@@ K . @ K .½@ K .n@ K .£@ K .m@K .¢@K .°@K  .y@K  .5@K  .€’ž Danin lapset: Husim./  .e@K  .X@K .v@K .6@K .€@ J .m@J .B@J .«@J .,@J . 2@J . ‚@J ’. *@J ž. V@J ż. 3@J ü.m@J ū.@J ś.—@J ł.ž@J ų.p@J ÷.~@J ö.R@J õ.„@J ō-~@J ó-¹@ J ņ-™@ J ń-E@ J š-K@ J ļ-˜@ J ī-„@J ķ-y@J ģ-e@J ė-ˆ@J ź-€@J é-“@J č-–@J ē-p@J ę-\@J å- Œ@H ä- t@H ć- x@H ā- ¦@H į- ¶@H ą-©@H ߏ-@H Ž-h@H Ż-Į@H ܏-@H Ū-«@H Ś-T@H Ł-ć@H éLVAL!¤4ž ‹  ž % ” ¾ y ą ' ©%ÓUåG°¦sóq?h&¹9 Nämät owat Silpan lapset/ jonga Laban andoi Lealle hänen tytt’ž Nämät owat Silpan lapset/ jonga Laban andoi Lealle hänen tyttärellens/ ja synnytti Jacobille nämät cuusitoistakymmendä henge.’ž Asserin lapset: Jemna/ Jesua/ Jesui/ Bria ja Serah heidän sisarens. Mutta Brian lapset: Heber ja Malchiel.’ž Gadin lapset: Ziphion/ Haggi/ Suni/ Ezbon/ Eri/ Arodi ja Areli.’ž Nämät owat Lean lapset/ jotca hän synnytti Jacobille Mesopotamias/ ja Dinan hänen tyttärens. Caicki hänen poicans ja tyttärens olit yhteen/ colmeneljättäkymmendä henge.’ž Sebulonin lapset: Sered/ Elon ja Jahleel.’ž Isascharin lapset: Thola/ Phuua/ Job ja Simron.’ž Judan lapset: Ger/ Onan/ Sela/ Perez ja Serah. Mutta Ger ja Onan cuolit Canaan maalla. Ja Perezin pojat olit: Hetzron ja Hamul.’ž Lewin lapset: Gerson/ Cahath ja Merari.’ž Simeonin lapset: Jemuel/ Jamin/ Ohad/ Jachin/ Zohar ja Saul/ Cananean waimon poica.’ž Rubenin lapset: Hanoch/ Pallu/ Hezron ja Charmi.’ž JA nämät owat Israelin lasten nimet jotca tulit Egyptijn: Jacob ja hänen poicans. Jacobin esicoinen Ruben.’ž Hänen lapsens/ ja hänen lastens lapset hänen cansans/ hänen tyttärens ja hänen lastens tyttäret/ ja caicki hänen siemenens wei hän hänen cansans Egyptijn.’ž Ja he otit heidän carjans ja heidän tawarans/ jotca he olit coonnet Canaan maalla/ ja tulit Egyptijn/ Jacob ja caicki hänen siemenens hänen cansans.’ž Ja Jacob läxi BerSabast/ ja Israelin lapset weit Jacobin heidän Isäns/ ynnä lastens ja emändäins cansa/ waunuisa/ jotca Pharao oli heitä tuoman lähettänyt.’ž Minä menen sinne sinun cansas/ ja minä jällens sinun sieldä johdatan. Ja Joseph laske kätens sinun silmilles.’ž Ja hän sanoi: Minä olen Jumala/ sinun Isäs Jumala/ älä pelkä mennä Egyptijn: sillä minä teen sinun siellä suurexi Canssaxi.’ž Ja Jumala puhui yöllä nägys hänelle: Jacob/ Jacob. Hän wastais: täsä minä olen.’ž NIin läxi Israel caiken sen cansa cuin hänellä oli. Ja cosca hän tuli BerSabaan/ uhrais hän uhria hänen isäns Isaachin Jumalalle.’ž Ja Israel sanoi: nyt minulla kyllä on/ että minun poican Joseph wielä elä/ minä menen händä cadzoman ennencuin minä cuolen.’ž Nijn he sanoit hänelle caicki Josephin sanat/ cuin hän heille puhunut oli. Ja cuin hän näki waunut/ jotca Joseph oli lähettänyt händä tuoman/ nijn Jacobin heidän Isäns hengi wircois.’ž Ja ilmoitit hänelle/ sanoden: wielä Joseph elä/ ja on coco Egyptin maan herra/ mutta hänen sydämens ajatteli paljo toisin: sillä ei hän usconut heitä.’ž NIin he läxit Egyptist/ ja tulit Canaan maalle Isäns Jacobin tygö.’ž Nijn hän lähetti weljens matcan/ ja sanoi heille: älkät rijdelkö tiellä.’ž Mutta Isällens lähetti hän kymmenen Asia sälytettyä Egyptin hywydellä/ ja kymmenen Asintamma/ cannattaden jywiä ja leipä ja ewästä Isällens matcalle.’ž Ja andoi heille caikille idzecullekin juhlawaattet/ mutta BenJaminille andoi hän colmesata hopiapenningi/ ja wijdet juhlawaattet.’ž Ja Israelin lapset teit nijn/ ja Joseph andoi heille waunut Pharaon käskyn jälken/ ja andoi myös heille ewän matcalle.’ž Älkät myös sureco teidän taloin cappalistan: sillä caicki Egyptin maan hywyyys pitä teidän oleman.’ž Ja käske heitä: tehkät nijn/ ottacat teillen waunut Egyptin maalda teidän lapsillen/ ja emännillen/ ja ottacat teidän Isän ja tulcat.’ž Nijn ottacat teidän Isän ja perhen/ ja tulcat minun tygöni/ minä annan teille Egyptin maan hywyden/ ja te syötte maan ytymen.’ž Ja Pharao sanoi Josephille: sano weljilles/ tehkätte nijn/ sälyttäkät teidän juhtain päälle/ ja mengät matcan/ ja cuin te tuletta Canaan maalle:’ž COsca se sanoma cuului Pharaon huoneseen/ nimittäin/ että Josephin weljet tullet olit/ oli se hywä Pharaon mielestä/ ja caickein hänen palweliains.’ž Ja hän andoi suuta caikille weljillens/ ja itki heidän tähtens/ ja sijtte puhuit hänen weljens hänen cansans.’ž Ja hän halais weljens BenJaminit caulast/ ja itki/ ja BenJamin myös itki hänen caulasans. LVALŹTü—bé 9 — * ‡  \ æ  ¢Ų”4Ż÷–c¼‰ŻWŽS Ja Joseph cocois caiken rahan cuin löyttin Egyptin ja Canaan maalda’ž Ja Joseph cocois caiken rahan cuin löyttin Egyptin ja Canaan maalda/ jywäin edestä cuin he ostit. Ja Joseph wei rahan Pharaon huoneseen.’ž JA ei ollut leipä caikesa maasa: sillä sangen rascas nälkä oli/ nijn että Egyptin ja Canaan maa näändyi näljän tähden.’ž Ja Joseph elätti hänen Isäns/ ja hänen weljens/ ja coco hänen Isäns huonen/ toimittaden cullakin sen jälken cuin heillä lapsia oli.’ž Nijn Joseph toimitti Isäns ja weljens asuman/ ja andoi heille asuin paican Egyptin maalla/ parhas maan paicas/ nimittäin/ Ramesexen maalla/ nijncuin Pharao oli käskenyt.’ž Ja Jacob siunais Pharaota/ ja läxi hänen tyköns.’ž Jacob sanoi Pharaolle: minun radolisudeni aica on/ sata ja colmekymmendä ajastaica/ wähä ja paha on minun elämäni aica/ ja ei ulotu minun Isäini radolisuden aicaan.’ž Nijn Pharao sanoi Jacobille: cuinga wanhas olet?’ž JA Joseph toi Jacobin hänen Isäns sisälle/ ja asetti Pharaon eteen. Ja Jacob siunais Pharaota.’ž Egyptin maa on aldis sinun edesäs/ aseta Isäs asuman ja weljes/ caicken parhaseen paickaan täsä maasa/ asucan Gosenin maalla. Ja jos sinä ymmärrät että heidän seasans on kelwolisia miehiä/ nijn aseta heitä minun carjani päälle.’ž Nijn Pharao puhui Josephille/ sanoden: sinun Isäs ja weljes owat tullet sinun tygös.’ž Ja sanoit wielä Pharaolle: me olem tullet asuman teidän cansan tälle maalle: sillä sinun palwelioillas ei ole laidunda heidän carjallens/ nijn cowa nälkä on Canaan maalla. Nijn suo sinun palwelias asua Gosenin maalla.’ž Nijn Pharao sanoi hänen weljillens: mikä teidän wircan on? he wastaisit: sinun palwelias owat paimenet/ sekä me että meidän Isäm.’ž Ja hän otti wijsi nuorimmist weljistäns/ ja asetti Pharaon eteen.’ž NIin Joseph tuli ja ilmoitti Pharaolle/ ja sanoi: minun Isän ja minun weljeni/ heidän carjans/ pienet ja suuret/ ja caicki mitä heillä on/ owat tullet Canaan maalda/ ja cadzo/ he owat Gosenin maalla.’ž nijn sanocat: sinun palwelias owat tottunet carja caidzeman/ hamasta meidän nuorudestam nijn tähänasti/ sekä me että meidän Isäm/ että te saisit asua Gosenin maalla: sillä caicki paimenet owat cauhistus Egyptiläisille.’ž Cosca sijs Pharao cudzu teitä ja sano: mikä teidän wircan on?’ž Ja he owat paimenet/ sillä he owat tottunet carja caidzeman/ nijn myös heidän suuret ja pienet carjans/ ja caicki mitä heillä oli/ owat he tuonet myötäns.’ž Ja Joseph sanoi weljillens/ ja hänen Isäns huonelle: minä menen ja ilmoitan Pharaolle/ ja sanon hänelle: minun weljeni ja Isäni huone/ jotca olit Canaan maalla/ owat tullet minun tygöni.’ž Nijn sanoi Israel Josephille: nyt minä mielelläni cuolen/ että minä näin sinun caswos/ ja ettäs wielä elät.’ž Nijn walmisti Joseph waununs/ ja meni Isäns Israeli wastan Gosenijn. Ja cosca hän sai nähdä hänen/ halais hän händä caulast ja itki hetken aica hänen caulasans.’ž JA hän lähetti edellens Judan Josephin tygö/ osottaman hänelle tietä Gosenijn/ ja he tulit Gosenin maalle.’ž Ja Josephin pojat/ jotca hänelle olit syndynet Egyptis/ olit caxi henge. Nijn että caicki henget Jacobin huonest/ jotca tulit Egyptijn/ olit seidzemenkymmendä.’ž Caicki henget/ cuin tulit Jacobin cansa Egyptijn/ jotca olit tullet hänen cupeistans ( paidzi Jacobin poicain emänditä ) owat caicki yhteen/ cuusi seidzemettäkymmendä henge.’ž Nämät owat Bilhan lapset/ jonga Laban andoi hänen tyttärellens Rahelille/ ja synnytti Jacobille nämät seidzemen henge.’ž Nephtalin lapset: Jahseel/ Guni/ Jezer/ ja Sillem.’ž Nämät owat Rahelin lapset/ jotca owat Jacobille syndynet caicki yhteen/ neliätoistakymmendä henge.’ž BenJaminin lapset: Bela/ Becher/ Asbel/ Gera/ Naaman/ Ehi/ Ros/ Mupim/ Hupim/ ja Ard.’ž Ja Josephille olit syndynet Egyptis: Manasse ja Ephraim/ jotca hänelle synnytti Asnath Potipheran Onin papin tytär.’ž RAhelin Jacobin emännän lapset: Joseph ja BenJamin.ēLVALMä+ 7 • K Ž ÷ 1 ŗ¼47”8µ5Ļuģ% Ja cosca minä tulin Mesopotamiast/ cuoli minulda Rahel Canaan maalla tiellä/ cosca wielä cappale ’ž Ja cosca minä tulin Mesopotamiast/ cuoli minulda Rahel Canaan maalla tiellä/ cosca wielä cappale matca oli Ephrathaan/ ja minä hautaisin hänen siellä Ephrathan tiellä/ joca nyt cudzutan BethLehem.’ž Mutta sinun lapses/ jotcas sijtät nijden jälken/ pitä oleman sinun/ ja pitä nimitettämän heidän weljeins nimellä/ heidän perimisesäns.’ž Nyt sijs ne caxi sinun poicas Ephraim ja Manasse/ jotca sinulle owat syndynet Egyptis/ ennencuin minä tulin tänne sinun tygös/ owat minun/ nijncuin Ruben ja Simeon.’ž Ja sanoi minulle: cadzo/ minä annan sinun caswa ja lisändyä/ ja teen sinun paljoxi Canssaxi/ ja annan myös tämän maan sinun siemenelles sinun jälkes/ ijancaickisexi perimisexi.’ž Ja Jacob sanoi Josephille: Jumala Caickiwaldias näyi minulle Luzis Canaan maalla/ ja siunais minua.’ž Nijn Jacobille ilmoitettin/ sanoden: cadzo/ sinun poicas Joseph tule sinun tygös. Ja Israel wahwisti idzens ja istui wuotesa.’ž SIitte sanottin Josephille: cadzo/ sinun Isäs sairasta. Ja hän otti molemmat hänen poicans hänen cansans/ Manassen ja Ephraimin.’ž Hän sanoi: wanno minulle. Ja hän wannoi hänelle. Ja Israel callisti idzens päänalaiselle.’ž Mutta minä tahdon maata minun Isäini tykönä/ ja sinun pitä wiemän minua Egyptist/ ja hautaman minua heidän hautaans. Ja hän sanoi: minä teen sinun sanas jälken.’ž JA cosca Israelin päiwät jouduit cuolla/ cudzui hän poicans Josephin/ ja sanoi hänelle: jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ nijn laske nyt kätes minun cupeni ala/ ettäs tekisit laupiuden ja totuuden minun cansani/ ettes hautais minua Egyptijn.’ž Ja Jacob eli Egyptin maalla/ seidzementoistakymmendä ajastaica/ ja coco hänen ikäns oli/ sata ja seidzemenwijdettäkymmendä ajastaica.’ž NIin Israel asui Egyptis Gosenin maalla/ ja omisti sen ja he caswoit ja suurest lisännyit.’ž Ja Joseph teki määrän coco Egyptin maalle/ haman tähän päiwän asti/ että Pharaolle piti annettam wijdes osa/ paidzi pappein maata/ se ei tullut Pharaon omaxi.’ž Nijn he sanoit: anna ainoastans meidän elä/ ja löytä armo sinun meidän herram edes/ ja me tahdom olla Pharaon orjat.’ž Ja teidän pitä andaman tulosta wijdennen osan Pharaolle/ mutta neljä osa pitä oleman teille pellon siemenexi/ ja teille rawinnoxi/ ja nijlle jotca owat teidän huonesan/ ja ruaxi teidän lapsillen.’ž NIin Joseph sanoi Canssalle: cadzo/ minä olen ostanut tänäpän teidän ja teidän maan Pharaolle: cadzo/ täsä on teille siemenet/ kylwäkät teidän maan.’ž Paidzi pappein peldo/ jota ei hän ostanut: sillä se oli säätty Pharaolda/ että papit söisit sen nimitetyn osan/ cuin hän heille andoi/ sentähden ei heidän tarwittu myymän heidän maatans.’ž Ja hän jacoi Canssan Caupungeihin/ yhdestä Egyptin ärestä nijn toiseen.’ž Nijn Joseph osti coco Egyptin maan Pharaolle: sillä Egyptiläiset myit idzecukin heidän peldons/ että nälkä heitä nijn cowin ahdisti. Ja maa tuli Pharaon omaxi.’ž Mixis annat meidän cuolla/ ja meidän peldom tulla kylmille? osta meitä ja meidäm maam leiwän edest/ ja me sekä meidän maan tulem Pharaon omaxi/ ja anna siemenitä/ että me eläisim ja emme cuolis/ ja ei maa tulis kylmille.’ž COsca se wuosi oli culunut/ tulit he hänen tygöns toisna wuonna/ ja sanoit hänelle: en me taida salata meidän herraldam/ ettei ainoastans raha/ mutta myös caicki carja on meidän herrallam/ ja ei ole mitän jäänyt meidän herram edes/ paidzi meidän ruumistan ja meidän peldoam.’ž Ja he toit heidän carjans Josephille. Ja hän andoi heille leipä/ hewoisten/ lammasten/ carjan ja Asein edest/ ja hän ruockei heitä leiwällä sen wuoden/ caicken heidän carjans edestä.’ž Joseph sanoi: tuocat teidän carjan/ ja minä annan teille teidän carjan edestä/ että raha on puuttunut.’ž Cosca raha puuttui Egyptin ja Canaan maalda/ nijn tulit caicki Egyptiläiset Josephin tygö/ sanoden: anna meille leipä/ mixis annat meidän cuolla edesäs/ että raha on puuttunut?WLVALĆ'‹ģ  Č ž L } Ź i †½E·7ģ‰u|ė— Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juure’ž Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juurest/ sijhen asti cuin sangar tule/ ja hänesä Canssat rippuwat kijnni.’ž Juda on nuori lejoni/ suuresta woitosta olet sinä corgonnut minun poican/ hän on idzens cumartanut maahan/ ja lewännyt nijncuin lejoni/ ja nijncuin naaras lejoni/ cuca tohti asetta idzens händä wastan?’ž JUda/ sinä olet/ sinua pitä sinun wejes kijttämän/ sinun kätes pitä oleman sinun wiholistes niscalle/ sinun Isäs lapset pitä sinua cumartaman.’ž Kirottu olcon heidän kiuckuns/ että se nijn tuima on/ ja heidän julmudens/ että se nijn paatunut on/ minä eroitan heitä Jacobis/ ja hajotan heitä Israelis.’ž sillä heidän kiucusans owat he miehen murhannet/ ja heidän ylpeydesäns turmellet härjän.’ž SImeonilla ja Lewillä/ weljexillä owat murha aset. Ei minun sielun pidä tuleman heidän neuwoons/ ja minun cunniani heidän seuracundaans:’ž Hän juoxe ulos äkist nijncuin wesi/ ei sinun pidä oleman ylimmäisen: sillä sinä astuit Isäs wuoteseen/ jollas saastutit minun wuoteni.’ž RUben minun esicoisen/ minun woiman ja wäkewyden alcu/ ylimmäinen cunnias/ ja ylimmäinen wallas.’ž Tulcat cocoon ja cuulcat te Jacobin lapset/ cuulcat teidän Isän Israeli.’ž NIin cudzui Jacob hänen poicans/ ja sanoi: cootcat teitän/ ja minä ilmoitan teille mitä teille tapahtu tulewaisilla aigoilla.’ž Minä olen myös andanut sinulle osan maata/ päälle sinun weljeis osan/ jonga minä miecallani ja joudzellani Amorrerein käsistä ottanut olen.’ž JA Israel sanoi Josephille: cadzo/ minä cuolen/ ja Jumala on teidän cansan/ ja wie teitä jällens teidän Isäin maalle.’ž Nijn hän siunais heitä sinä päiwänä/ sanoden: joca tahto jongun siunata Israelis/ nijn sanocan näin: Jumala tehkön sinun nijncuin Ephraimin ja Manassen. Ja nijn asetti hän Ephraimin Manassen edelle.’ž Mutta hänen Isäns kielsi sen/ ja sanoi: minä tiedän kyllä minun poican/ minä tiedän/ tämä myös tule suurexi Canssaxi/ mutta cuitengin hänen nuorembi weljens tule suuremmaxi cuin hän/ ja hänen siemenens tule suurexi Canssaxi.’ž Ja sanoi hänelle: ei nijn minun Isän/ tämä on esicoinen/ laske oikia kätes hänen pääns päälle.’ž MUtta cosca Joseph näki Isäns laskewan oikian kätens Ephraimin pään päälle/ otti hän sen pahaxi/ ja rupeis Isäns käteen/ sijrtäxens Ephraimin pään pääldä/ Manassen pään päälle.’ž Engeli joca minun pelastanut on caikesta pahasta/ hän siunatcon näitä nuorucaisia/ että he nimitettäisin minun ja minun Isäini/ Abrahamin ja Isaachin nimellä/ että he caswaisit ja lisändyisit maan päällä.’ž Ja hän siunais Josephita/ ja sanoi: Jumala/ jonga caswon edes minun Isäni/ Abraham ja Isaac waeldanet owat/ Jumala/ joca minun rawinnut on minun elinaicanan tähän päiwän asti.’ž Nijn Israel ojensi oikian kätens/ ja laski Ephraimin pään päälle/ joca oli nuorembi/ mutta hänen wasemman kätens Manassen pään päälle/ ja muutti tiettäwäst hänen kätens/ waicka Manasse oli esicoinen.’ž Nijn Joseph otti heidän molemmat/ Ephraimin oikian käteens/ jonga hän asetti Israelin wasemmalle kädelle/ ja Manassen hänen wasemban käteens/ Israelin oikialle kädelle/ ja wei heidän hänen tygöns.’ž Ja Joseph otti heidän pois hänen sylistäns/ ja cumarsi idzens maahan hänen caswoins eteen.’ž Ja Israel sanoi Josephille: cadzo/ minä olen nähnyt sinun caswos/ jota en minä olis ajattellut/ ja cadzo/ Jumala on andanut minun myös nähdä sinun siemenes.’ž Sillä Israelin silmät olit pimiät wanhudesta/ eikä tainnut hywin nähdä. Ja hän wei heidän hänen tygöns. Ja hän andoi suuta heidän/ ja otti heitä sylijns.’ž Ja Joseph wastais hänen Isällens: ne owat minun poican/ jotca Jumala on minulle täällä andanut. Ja hän sanoi: tuos heitä minun tygöni/ siunataxeni heitä.’ž JA Israel näki Josephin pojat/ ja sanoi: cutca nämät owat?yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ x : žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6ųŁŗ›|]>Ģ„@S Ė·@S Źx@R ɐ@R ȐS@R Ēž@R ʐŖ@R Őń@R Đ@R Ɛ@R Ā ė@R Į Č@R Ą e@ R æ j@ R ¾ ‰@ R ½ņ@ R ¼¾@ R »Ŗ@R ŗ[@R ¹|@R øŽ@R ·6@R ¶‚@R µD@R “m@R ³§@R ²ž@Q ±h@Q °t@Q Ɛ`@Q ®i@Q ­q@Q ¬w@Q «‰@Q Ŗ½@Q © ‰@Q ؐ …@Q § «@Q ¦ ¤@Q „ @Q ¤M@ Q £™@ Q ¢@ Q ”“@ Q  L@ Q Ÿ«@Q žz@Q <@Q œ–@Q ›G@Q šX@Q ™½@Q ˜o@Q —|@Q –‹@P •c@P ”½@P “ E@P ’ p@P ‘ Œ@P  ½@P  Y@P Ž?@P r@P Œb@P ‹p@P Š€’ž Dan/ Nephtali/ Gad/ Asser.5 ‰€’ž Isaschar/ Zebulon/ BenJamin.7 ˆ€’ž Ruben/ Simeon/ Lewi/ Juda.5 ‡^@P †2h@P …2m@P „2ø@ P ƒ2|@ P ‚2\@ P 2@ P €2…@ P 2N@P ~2m@P }2ł@P |2T@P {2·@P z2 @P y2 ¶@P x2 <@P w2 Ņ@P v2 „@ O u2 @O t2D@O s2@O r2R@O q2Ü@O p2„@O o2@O n2:@O m2B@O l1!‚@O k1 E@O j1„@O i1@O h1@O g1Ŗ@O f1P@O e1É@O d1Æ@O c1 @ O b1\@ O a1Q@ O `13@ O _1F@ O ^1;@O ]1%@O \1t@O [1D@O Z1e@O Y1:@O X1 \@O W1 ‚@O V1 W@O U1 ˆ@M T1 Ģ@M ÷LVAL!©'Ė‘,č t O  Ī › J ī N Ÿ Ö † Ü?¢żø6ōŗ-ˆ¬ZĶ‰ģG Ja cosca he tulit Atadin rijhen tygö/ joca on sillä puolen Jordani/ nijn he pidi’ž Ja cosca he tulit Atadin rijhen tygö/ joca on sillä puolen Jordani/ nijn he pidit sijnä suuren ja catkeran walituxen/ ja hän murhetui hänen Isäns seidzemen päiwä.’ž Ainoastans heidän lapsens/ ja lambans/ ja carjans jätit he Gosenin maalle/ menit myös hänen cansans waunut ja radzasmiehet. Ja se oli sangen suuri joucko.’ž Caicki myös Josephin wäki/ ja hänen weljens/ ja hänen Isäns wäki.’ž Nijn Joseph meni hautaman Isäns/ ja hänen cansans menit caicki Pharaon palweliat/ hänen huonens wanhimmat/ ja caic Egyptin maan wanhimmat.’ž Pharao sanoi hänelle: mene ja hauta sinun Isäs nijncuins hänelle wannonut olet.’ž Minun Isän wannotti minun/ sanoden: cadzo/ minä cuolen/ hauta minua minun hautaani/ jonga minä olen caiwanut minulleni Canaan maalla: nijn tahdoisin minä nyt sijs mennä ja haudata minun Isäni/ ja palata tänne jällens.’ž COsca hänen murhepäiwäns olit culunet/ puhui Joseph Pharaon palwelioille/ sanoden: jos minä olen armon löytänyt teidän edesän/ nijn puhucat Pharaolle/ ja sanocat:’ž Ja läkärit woitelit Israeli neljäkymmendä päiwä: sillä nijn monda oli woitelus päiwä. Ja Egyptiläiset itkit händä seidzemenkymmendä päiwä.’ž JA Joseph käski palwelioitans läkäreitä woidella Isäns.’ž NIin Joseph langeis Isäns caswoille/ itki ja andoi suuta hänen.’ž JA cosca Jacob lopetti käskyn hänen lastens tygö/ pani hän jalcans cocoon hänen wuotesans/ ja loppui/ ja coottin Canssans tygö.’ž Sihen wainioon ja sijhen luolaan/ cuin on ostettu Hethin lapsilda.’ž Sinne owat he haudannet Abrahamin/ ja hänen emändäns Saran. Sinne owat he myös haudannet Isaachin ja Rebeckan hänen emändäns. Sinne olen minä myös haudannut Lean.’ž Sijhen caxikertaiseen luolaan/ joca on Mamren cohdalla Canaan maalla/ jonga Abraham osti hautamisen perimisexi wainion cansa/ sildä Hetherildä Ephronilda.’ž Ja hän käski heitä/ ja sanoi heille: minä cootan minun Canssani tygö/ haudatcat minua minun Isäini tygö/ sijhen luolaan joca on Ephronin Hetherin wainios.’ž NÄmät caicki owat caxitoistakymmendä Israelin sucucunda. Ja tämä on se cuin heidän Isäns heille puhui siunatesans heitä/ idzecutakin hänen erinomaisella siunauxellans.’ž BEnJamin on raatelewainen susi/ amulla hän syö saalin/ ja ehtona saalin jaca.’ž Sinun Isäs siunauxet owat wäkewämmät minun Isäni siunauxia ( nijden toiwotuxen jälken/ jotca corkiat mailmas owat ) ja tulewat Josephin pään päälle/ ja Nazirein pään laelle/ hänen weljeins keskellä.’ž Sinun Isäs Jumalalda on sinulle apu tullut/ ja caickiwaldialda olet sinä siunattu taiwan siunauxella ylhäldä/ ja sywyden siunauxella alhalda/ nisäin ja cohtuin siunauxella.’ž On cuitengin hänen joudzens wahwistunut/ ja hänen käsiwartens miehustunut/ sen wäkewän kätten cautta Jacobis/ hänestä owat tullet paimenet ja kiwet Israelis.’ž Ja waicka ambujat saatit hänen mielens carwaxi/ rijtelit hänen cansans ja wihaisit händä:’ž JOseph on caswawa/ ja caswa nijncuin lähten tykönä/ tyttäret astuwat muurille.’ž NEphtali on nopia peura/ ja anda suloiset puhet.’ž ASserista tule hänen lihawa leipäns/ ja hän anda Cuningalle hercut.’ž GAd/ warustettu/ wie edes ja tuo tacaperin sotajouckons.’ž HERra minä odotan sinun autuuttas.’ž Dan on kärmenä tiellä/ ja kyykärmenä polgulla/ ja pure hewoista wuocoiseen/ nijn että sen ajaja seljällens lange.’ž DAn hallidze hänen Canssans/ nijncuin jocu Israelin sucucunnista.’ž Hän näki lewon hywäxi/ ja maan ihanaxi/ ja cumarsi hartions candaman/ ja on weronalainen palwelia.’ž ISaschar on luja Asi/ ja sioitta idzens rajain wälille.’ž ZEbulon on asuwa meren sataman ja hahtein satamain wieresä/ ja on ulottuwa haman Sidonin.’ž Hän pese waattens wijnas/ ja hänen hamens wijnamarjan weres. Hänen silmäns owat punaisemmat wijna/ ja hambans walkemmat riesca.’ž Hän sito warsans wijnapuuhun/ ja hänen Asintammans warsan parhaseen wijnapuun oxaan.ILVAL.ņ<œ å ‘ ˜ + Ż X Ł }  IÜt¦DŅ“:}ń<‘ Cosca te autatte Hebrerein waimoja heidän synnyttäisäns/ jos se poi’ž Cosca te autatte Hebrerein waimoja heidän synnyttäisäns/ jos se poica on/ nijn surmatcat händä/ mutta jos se tytär on/ nijn andacat elä.’ž JA Egyptin Cuningas sanoi Hebrerein lastenämmille/ joista toisen nimi oli Siphra/ ja toisen Pua:’ž Ja saatit heidän elämäns catkeraxi/ rascalla sawein ja tijlein työllä/ ja caickinaisella rasituxella kedolla/ ja caickinaisella työllä cuin he taisit heidän päällens panna/ armaidzemata.’ž Ja Egyptiläiset waiwaisit Israelin lapsia orjudella/ armaidzemata.’ž Mutta jota enämmin he rascautit Canssa/ sitä enämmin se lisändyi ja leweis. Ja he cauhistuit Israelin lapsia.’ž Nijn asetettin heidän päällens teettäjät/ waiwaman heitä orjudella: sillä Pharaolle rakettin Pithomin ja Ramesexen Caupungi/ werohuonexi.’ž Käykäm cawaludella häwittämän heitä/ ettei heitä tulis nijn paljo. Sillä jos jocu sota nousis/ tohtisit he mennä meidän wihamiestem puolelle/ ja sotia meitä wastan/ ja lähte maalda pois.’ž Hän sanoi hänen Canssallens: cadzo/ Israelin lasten joucko on suuri ja enä cuin meitä.’ž NIin usi Cuningas tuli Egyptijn/ joca ei Josephita tundenut.’ž Caswoit Israelin lapset ja sijtit lapsia/ ja lisännyit/ ja sangen woimalisest enänit/ nijn että he täytit maan.’ž Cosca Joseph oli cuollut/ ja caicki hänen weljens/ ja caicki ne jotca sijhen aican elänet olit:’ž Ja caicki henget/ jotca Jacobin cupeista olit tullet/ olit seidzemenkymmendä. Mutta Joseph oli ennen Egyptis.’ž NÄmät owat Israelin lasten nimet/ jotca Jacobin cansa tulit Egyptijn/ idzecukin huoneinens.’ž Ja nijn Joseph cuoli/ sadan ja kymmenen ajastaicaisna/ ja he woitelit hänen ja panit arckuun Egyptis.’ž Nijn wannotti Joseph Israelin lapsia/ sanoden: cosca Jumala on teitä edziwä/ wiekät minungin luuni tääldä.’ž Joseph sanoi hänen weljillens: minä cuolen/ ja Jumala totisest edzi teitä/ ja wie teidän täldä maalda sijhen maahan/ jonga hän on idze wannonut Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille.’ž Ja näki Ephraimin lapset colmandeen polween. Olit myös Machirin Manassen pojan lapset/ caswatetut Josephin polwen juures.’ž Ja nijn asui Joseph Egyptis/ hän ja hänen Isäns huone/ ja eli sata ja kymmenen ajastaica.’ž Älkät sijs nyt peljätkö/ minä rawidzen teitä ja teidän lapsian. Ja hän rohwais heitä/ ja puheli ystäwälisest heidän cansans.’ž Te ajattelitte minua wastan paha/ mutta Jumala on käändänyt sen hywäxi/ että hän tekis/ cuin nähtäwä on/ pelastaxens paljo Canssa.’ž Joseph sanoi heille: älkät peljätkö: sillä minäkin olen Jumalan käden alla.’ž Ja hänen weljens myös tulit ja langeisit maahan hänen eteens/ ja sanoit: cadzo/ me olemma sinun palwelias.’ž Nijn sanocat Josephille: anna weljilles andexi heidän ricoxens ja pahattecons/ että ne nijn pahoin owat tehnet sinua wastan. Anna nyt meille andexi/ jotca olem sinun Isäs Jumalan palweliat/ tämä pahateco. Mutta Joseph itki heidän näitä puhuisans.’ž Sentähden käskit he sanoa hänelle: sinun Isäs käski ennencuin hän cuoli/ sanoden:’ž MUtta cosca Josephin weljet näit heidän Isäns cuollexi/ sanoit he: mitämax/ Joseph on meidän päällem wihainen/ ja tohti meille costa sen pahan/ jonga me händä wastan tehnet olemma.’ž Nijn palais Joseph Egyptijn/ sijtte cuin hän oli hänen Isäns haudannut/ hän ja hänen weljens/ ja caicki jotca hänen cansans olit mennet hautaman hänen Isäns.’ž Ja weit hänen Canaan maalle/ ja hautaisit hänen sen wainion caxikertaiseen luolaan/ jonga Abraham wainion cansa ostanut oli perindöhaudaxi/ Ephronilda Hetherildä/ Mamren cohdalla.’ž Nijn hänen lapsens teit nijncuin hän oli heidän käskenyt.’ž Ja cosca Canaan maan asuwaiset näit heidän itcuns Atadin rijhen tykönä/ sanoit he: Egyptiläiset murehtiwat siellä sangen cowin. Sijtä se paicka cudzutan: Egyptiläisten walitus/ joca on sillä puolen Jordanin.\LVAL„X¹ # ē m Ā v Ā C Ŗ ] Š,üs¶-¶EÜ| ¢ Hän synnytti pojan ja cudzui hänen nimens Gerson? sillä hän sanoi: minä olen muucalainen wieralla maalla. ( Ja hän wielä syn’ž Hän synnytti pojan ja cudzui hänen nimens Gerson? sillä hän sanoi: minä olen muucalainen wieralla maalla. ( Ja hän wielä synnytti pojan/ sen hän cudzui Elieser/ ja sanoi: minun Isäni Jumala on minun auttajani/ ja on minun wapahtanut Pharaon käsistä. )’ž Ja Moses mielistyi asuman sen miehen tykönä/ ja hän andoi Mosexelle hänen tyttärens Ziporan emännäxi.’ž Ja hän sanoi tyttärillens: cusa hän on? mixi te nijn jätitte miehen/ ja ette cudzunet händä syömän meidän cansam?’ž He sanoit: Egyptin mies autti meitä paimenitten käsistä/ ja ammunsi meille/ ja juotti lambat.’ž Ja cuin he tulit Reguelin heidän Isäns tygö/ sanoi hän: mixi te tänäpän pikemmin jouduitte cuin ennen?’ž Nijn tulit muutamat paimenet ja ajoit heidän pois. Mutta Moses nousi ja autti heitä/ ja juotti heidän lambans.’ž MUtta Midianin Papilla oli seidzemen tytärtä/ ne tulit wettä ammundaman ja täytit ruuhet/ juottaxens Isäns lambaita.’ž Ja se tuli Pharaon eteen/ ja hän edzei Mosesta tappaxens. Mutta Moses pakeni Pharaota/ ja tuli Midianin maalle/ ja asui caiwon tykönä.’ž Hän wastais: cuca sinun on asettanut meidän päämiehexem ja Duomarixem? tahdotcos minungin tappa/ nijncuins tapoit Egyptiläisen? Nijn Moses pelkäis/ ja sanoi: cuinga on tämä ilmei tullut?’ž Ja hän meni toisna päiwänä ulos/ ja näki caxi Hebrerein miestä rijtelewän keskenäns/ ja sanoi wäärintekiälle: mixis lyöt lähimmäistäs?’ž Ja hän cadzeli ymbärillens sinne ja tänne/ ja cuin hän näki ettei yhtän läsnä ollut/ tappoi hän sen Egyptiläisen ja kätki sandaan.’ž SIihen aican cosca Moses oli suurexi tullut/ meni hän weljeins tygö/ ja näki heidän orjudens/ ja äckäis yhden Egyptiläisen lyöwän yhtä Ebrerein miestä hänen weljistäns.’ž Mutta cosca lapsi oli caswanut/ toi hän sen Pharaon tyttärelle/ ja hän otti sen pojaxens/ ja cudzui hänen Mose/ sillä hän sanoi: wedestä olen minä hänen ottanut.’ž Ja Pharaon tytär sanoi hänelle: ota tämä lapsi ja imetä händä minulle/ ja minä annan palcan sinulle. Nijn waimo otti lapsen ja imetti sen.’ž Pharaon tytär sanoi hänelle: mene. Nijn pijca meni ja cudzui lapsen äitin.’ž Nijn sanoi hänen sisarens Pharaon tyttärelle: tahdotcos että minä menen cudzuman sinulle imettäwäisen Ebrerin waimon/ joca sinulle sen lapsen imetäis.’ž Ja cuin hän awais/ näki hän lapsen/ ja cadzo/ lapsi itki/ nijn hän armahti sen päälle/ ja sanoi: tämä on Hebrerein lapsista.’ž Nijn Pharaon tytär tuli idzens pesemän wirtaan/ ja hänen neidzens käyskendelit wirran partalla/ ja cuin hän näki arcun caisilistos/ lähetti hän pijcans ja andoi hänen otta ylös.’ž Ja hänen sisarens seisoi taambana/ että hän näkis mitä hänelle tapahduis.’ž Ja cuin ei hän tainnut händä enä salata/ otti hän caisilaisen arcun/ ja siwui sen sawella ja pigillä/ ja pani lapsen sijhen/ ja laski sen caisilistoon/ wirran partalle.’ž Ja se waimo tuli rascaxi/ ja synnytti pojan. Ja cosca hän näki että se oli ihana lapsi/ salais hän sen colme Cuucautta.’ž NIin yxi mies Lewin huonesta meni ja otti Lewin tyttären.’ž Nijn käski Pharao caikelle hänen Canssallens/ sanoden: caicki pojat cuin syndywät pitä teidän heittämän wirtaan/ mutta caicki tyttäret andacat elä.’ž Ja että lastenämmät pelkäisit Jumalata/ rakensi hän heille huoneita.’ž Sentähden teki Jumala lastenämmille hywin/ ja Canssa lisändyi ja tuli sangen paljoxi.’ž Nijn lastenämmät wastaisit Pharaolle: Hebrerein waimot ei ole nijncuin Egyptiläiset: sillä he owat wahwemmat luonnostans/ ja ennencuin lastenämmä tule heidän tygöns/ owat he synnyttänet.’ž Nijn Egyptin Cuningas cudzui lastenämmät/ ja sanoi heille: mixi te tämän teette/ että te annatte lasten elä?’ž Mutta lastenämmät pelkäisit Jumalata/ ja ei tehnet nijncuin Egyptin Cuningas oli heille sanonut/ mutta annoit lasten elä.dLVALYģØ&š b ę ‹ į # 1 Ø > Ł&§•¤śü©¢ Ja minä annan armon tälle Canssalle Egyptiläisten edes/ e’ž Ja minä annan armon tälle Canssalle Egyptiläisten edes/ että cosca te lähdette/ ei teidän pidä tyhjin käsin lähtemän:’ž Silloin minä ojennan käteni/ ja lyön Egyptin caickinaisilla minun ihmeilläni/ jotca minä siellä teen/ ja sijtte pitä hänen teidän päästämän.’ž Mutta minä tiedän ettei Egyptin Cuningas laske teitä/ waan wäkewän käden cautta.’ž Ja cosca he cuulewat sinun änes/ pitä sinun ja wanhimmat Israelist menemän Egyptin Cuningan tygö/ ja sanoman hänelle: HERra Hebrerein Jumala on cudzunut meitä. Anna sijs nyt meidän mennä colmen päiwän matca corpeen/ uhraman HERralle meidän Jumalallem.’ž Ja olen sanonut: minä johdatan teitä Egyptin surkeudesta/ Cananerein/ Hetherein/ Amorrerein/ Phereserein/ Hewerein ja Jebuserein maalle/ josa riesca ja hunajata wuota.’ž Sentähden mene ja coco wanhimmat Israelist/ ja sano heille: HERra teidän Isäin Jumala on näkynyt minulle/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala/ sanoden: minä olen edzinyt teitä/ ja nähnyt mitä teille on tapahtunut Egyptisä.’ž Ja Jumala sanoi wielä Mosexelle: nijn pitä sinun sanoman Israelin lapsille: HERra teidän Isäin Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala/ on minun lähettänyt teidän tygön/ tämä on minun nimen ijancaickisest/ ja tämä on minun muiston sugusta nijn sucuun.’ž Minä olen se cuin Minä olen. Ja sanoi: nijn pitä sinun sanoman Israelin lapsille: Minä olen/ hän lähetti minun teidän tygön.’ž Moses sanoi Jumalalle: cadzo/ cosca minä tulen Israelin lasten tygö/ ja sanon heille: teidän Isäin Jumala on minun lähettänyt teidän tygön/ ja he sanowat minulle: mikä hänen nimens on? mitä minä heille sanon? Sanoi Jumala Mosexelle:’ž Hän sanoi: minä olen sinun cansas/ ja tästä sinun pitä tietämän että minä olen sinun lähettänyt. Coscas olet johdattanut minun Canssani Egyptistä/ nijn teidän pitä uhraman Jumalalle tällä wuorella.’ž JA Moses sanoi Jumalalle: mikä minä olen menemän Pharaon tygö/ ja wiemän Israelin lapset Egyptist?’ž Nijn mene sijs nyt/ ja minä lähetän sinun Pharaon tygö/ minun Canssani Israelin lapsia wiemän Egyptist.’ž Ja että Israelin lasten huuto on tullut minun eteni/ ja minä myös olen nähnyt heidän ahdistuxens/ jolla Egyptiläiset heitä ahdistawat:’ž Ja olen astunut alas heitä wapahtaman Egyptiläisten käsistä/ ja wiemän heitä täldä maalda/ hywään ja lawiaan maahan/ josa riesca ja hunajata wuota/ sille paicalle josa Cananerit/ Hetherit/ Amorerit/ Phereserit/ Hewerit ja Jebuserit asuwat.’ž Ja HERra sanoi: Minä olen nähnyt minun Canssani surkeuden/ joca on Egyptis/ Ja Minä olen cuullut heidän huutons/ nijden tähden jotca heitä ahdistawat: Minä olen ymmärtänyt heidän tuscans.’ž Ja hän wielä sanoi: Minä olen sinun Isäs Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala. Ja Moses peitti caswons: sillä hän pelkäis cadzoa Jumalan päälle.’ž Hän sanoi: älä lähesty/ rijsu kengäs jalgoistas: sillä paicka josas seisot/ on pyhä maa.’ž Cosca HERra näki hänen menewän cadzoman/ huusi Jumala händä pensast/ ja sanoi: Moses/ Moses: Hän wastais: täsä minä olen.’ž Ja hän näki että pensas paloi tulesta/ ja ei cuitengan culunut: ja sanoi: minä käyn tuonne/ ja cadzon tätä suurta näkyä/ mixei pensas culu?’ž JA HERran Engeli näyi hänelle pensast tulen liekis.’ž JA Moses caidzi appens Jethron Midianin Papin lambaita/ ja hän ajoi lambat taamma corpeen/ ja tuli Jumalan wuoren Horebin tygö.’ž Ja Jumala cadzahti Israelin lasten päälle/ ja piti heistä murhen.’ž Ja Jumala cuuli heidän walituxens/ ja muisti hänen lijttons päälle/ Abrahamin/ Isaachin ja Jacobin canssa.’ž JA pitkän ajan perästä/ cuoli Egyptin Cuningas. Ja Israelin lapset huocaisit orjuden tähden ja huusit/ ja heidän huutons tuli Jumalan eteen/ heidän orjudens tähden.;LVALIÅ‚~ ó k Ē I „ Ó 6 ä©ŌCÉ‹œ°ŻĻOž JA HERra sanoi Aaronille: mene Mosesta wastan corpeen. Ja hä’ž JA HERra sanoi Aaronille: mene Mosesta wastan corpeen. Ja hän meni/ ja tuli händä wastan Jumalan wuorella/ ja andoi suuta.’ž Nijn luopui hän hänestä. Mutta hän sanoi: weriylkä/ ymbärinsleickauxen tähden.’ž Nijn Zipora otti kiwen/ ja ymbärinsleickais poicans esinahan/ ja rupeis hänen jalcoins/ ja sanoi: sinä olet minulle weriylkä.’ž Ja cosca hän oli tiellä majasa/ cohdais HERra hänen ja tahdoi tappa.’ž Ja minä käsken sinulle: päästä minun poican palweleman minua/ ja jos sinä sitä estät/ nijn minä surman sinun esicoises.’ž Ja sinun pitä sanoman hänelle/ näin sano HERra: Israel on minun esicoisen.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: cadzo/ coscas tulet Egyptijn jällens/ ettäs teet caicki ne ihmet Pharaon edes/ jotca minä olen andanut sinun kätes ala. Ja minä paadutan hänen sydämens/ nijn ettei hän päästä Canssa.’ž Ja Moses otti emändäns ja poicans/ ja pani Asin päälle/ ja palais Egyptijn/ ja otti Jumalan sauwan käteens.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle Midianis: mene ja palaja Egyptijn: sillä ne caicki owat cuollet/ jotca sinun henges perän seisoit.’ž NIin Moses läxi sieldä/ ja tuli jällens Jethron hänen Appens tygö/ ja sanoi hänelle: annas minun mennä/ että minä palajaisin weljeini tygö jotca owat Egyptis/ ja näkisin heitä jos he wielä eläwät. Ja Jethro sanoi Mosexelle: mene rauhan.’ž Ja ota tämä sauwa kätees/ jolla sinun pitä tekemän ihmeitä.’ž Ja hänen pitä puhuman sinun puolestas Canssalle. Hänen pitä oleman sinun suunas/ ja sinun pitä oleman hänelle Jumalana.’ž Sinun pitä puhuman hänelle/ ja paneman sanat hänen suuhuns/ ja minä olen sinun ja hänen suuns cansa/ ja opetan teitä mitä teidän pitä tekemän.’ž Nijn HERra wihastui suurest Mosexen päälle/ ja sanoi: engö minä tiedä että Aaron sinun weljes/ Lewin sugusta/ on puheljas? ja cadzo/ hän tule sinua wastan/ ja cosca hän näke sinun/ nijn hän iloidze sydämestäns.’ž Moses sanoi: minun HERran/ lähetä jongas tahdot lähettä.’ž Mene sijs nyt/ minä olen sinun suusas/ ja opetan sinua mitä sinun puhuman pitä.’ž Ja HERra sanoi hänelle: cuca on luonut ihmisen suun? eli cuca on tehnyt mykän taicka cuuroin/ eli näkewän taicka sokian? engö minä HERra ole nijtä tehnyt.’ž NIin sanoi Moses HERralle: ah HERra/ en ole minä tähän asti puheljas mies ollut/ sitten cuins sinun palwelias cansa puhunut olet: sillä minulla on hidas puhe ja cangia kieli.’ž Jollei he usco nijtä cahta ihmettä/ eikä ole cuuliaiset sinun änelles/ nijn ota wettä wirrasta/ ja caada cuiwalle maalle/ nijn se wesi/ jongas olet ottanut wirrasta/ tule werexi cuiwalla maalla.’ž Jollei he sinua usco/ eikä ole cuuliaiset sinun änelles yhden ihmen tähden/ nijn he uscowat sinun änes toisen ihmen tähden.’ž Ja hän sanoi: pistä kätes jällens powees/ ja hän pisti kätens jällens poweens/ ja weti jällens sen ulos powestans/ ja cadzo/ se tuli nijncuin muukin hänen ihons.’ž Ja HERra sanoi wielä hänelle: pistä kätes sinun powees. Ja cosca hän weti sen ulos/ cadzo/ hänen kätens oli spitalinen nijncuin lumi.’ž Sentähden pitä heidän uscoman/ että HERra on näkynyt sinulle/ heidän Isäins Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala.’ž Mutta HERra sanoi Mosexelle: ojenna sinun kätes/ ja rupe hänen pyrstööns. Nijn hän ojensi kätens ja rupeis häneen/ ja se muuttui sauwaxi hänen kädesäns.’ž Ja hän sanoi: heitä se maahan/ ja hän heitti sen maahan/ ja se muuttui kärmexi/ ja Moses pakeni händä.’ž HERra sanoi hänelle: mikä se on sinun kädesäs? hän sanoi: sauwa.’ž MOses wastais/ ja sanoi: cadzo/ ei he usco minua/ eikä ole cuuliaiset minun änelleni/ waan sanowat: ei ole HERra näkynyt sinulle:’ž waan jocaidzen waimon pitä anoman kyläns waimolda/ ja perhens emännäldä hopia ja culdacalut ja waattet/ ja paneman ne teidän poican ja tyttären päälle/ ja paljastaman Egyptiläiset.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:G‘i@ X F‘Z@X E‘ Y@X D‘ |@X C‘ ˆ@X B‘ v@X A‘ Ń@X @‘¬@X ?‘]@X >‘u@X =‘›@W <‘`@W ;‘å@W :‘_@W 9‘x@W 8‘A@W 7‘z@W 6‘B@W 5‘‚@W 4‘Ž@W 3‘Å@W 2‘:@W 1‘Ž@W 0‘¼@W /‘¼@ W .‘¦@ W -‘T@ W ,‘ R@ W +‘ l@ W *‘ f@W )‘ ¢@W (‘ —@W '‘2@W &‘€@W %‘:@W $‘Š@W #‘£@W "‘`@W !‘œ@V  ‘@V ‘m@V ‘`@V ‘<@V ‘@V ‘i@V ‘•@V ‘U@V ‘@V ‘1@V ‘1@V ‘¤@V ‘J@V ‘w@V ‘4@V ‘@V ‘~@ V ‘›@ V ‘ ˜@ V  ‘ ¬@ V  ‘ _@ V  ‘ *@V  ‘ |@V  ‘§@V ‘š@V ‘Ē@V ‘…@V ‘}@V ‘š@V ‘@@V ‘½@U ‘ @U ‘v@U ’Ä@U žh@U ż™@U ü€@U ūk@U ś­@U łf@U ųÉ@U ÷ p@U ö i@U õ m@U ō ƒ@ U ó f@ U ņĀ@ U ń’@ U šY@ U ļ@U ī‹@U ķ½@U ģ“@U ė@U ź @U éa@U č>@U ēv@U ę}@S åQ@S 䐀@S ćG@S āz@S įM@S ąÓ@S ߐn@S Ž~@S Żļ@S ܐ>@S Ūz@S Ś‘@S ŁÕ@S Ų ;@ S א R@ S ֐ @ S Ր ±@ S Ō Å@ S Ӑ~@S Ņ¤@S ѐˆ@S Š‹@S Ļ›@S Īi@S ĶC@S öLVALŠLė^Ń >  ö w  Œ Ź d įt ›ŅlæTŌ;Ó™ł< Nijn sanoi HERra Mosexelle: nyt sinä näet/ mitä minä Pharaolle teen: sillä hänen pitä heitä ’ž Nijn sanoi HERra Mosexelle: nyt sinä näet/ mitä minä Pharaolle teen: sillä hänen pitä heitä päästämän wäkewän käden cautta/ ja hänen myös pitä wäkewän käden cautta heitä ajaman maaldans.’ž Sillä sijtte cuin minä menin Pharaon tygö/ puhutteleman händä sinun nimesäs/ on hän wielä cowemmin waiwannut Canssa/ ja et sinä ole pelastanut sinun Canssas.’ž Moses palais HERran tygö/ ja sanoi: HERra/ mixis nijn pahasti teet tätä Canssa wastan? mixis olet minun lähettänyt?’ž Joille he sanoit: HERra nähkön teitä ja costacon: sillä te oletta tehnet meidän haisewaisexi Pharaon edes/ ja hänen palwelians edes/ että te oletta miecan andanet heidän käteens/ surmata meitä.’ž Ja cosca he läxit Pharaon tykö/ cohtaisit heidän Moses ja Aaron/ jotca seisoit heidän edesäns tiellä.’ž Nijn Israelin lasten haldiat näit/ että se pahemmaxi tuli/ sillä heille sanottin: ei teidän pidä wähendämän teidän tijleistän/ cungin päiwän määrästä.’ž Nijn mengät nyt/ ja tehkät teidän päiwätyön/ olkia ei pidä teille annettaman/ mutta tijlilugun pitä teidän cuitengin andaman.’ž Pharao sanoi: te oletta joutilat/ joutilat te oletta/ sentähden te sanotta: mengäm ja uhratcam HERralle.’ž Ei anneta sinun palwelioilles olkia/ ja pitä cuitengin tekemän tijlit cuin meille määrätty on/ ja cadzo/ sinun palwelias piestän/ ja sinun Canssas wäärintekiäxi soimatan.’ž NIin Israelin lasten haldiat menit/ ja huusit Pharaon tygö/ sanoden: mixis näin teet palwelioilles?’ž Ja Israelin lasten haldiat/ jotca Pharaon teettäjät heidän päällens asettanet olit/ piestin ja sanottin heille: mixet te eilän eikä tänäpän täyttänet teidän määrättyä päiwätyötän/ nijncuin ennengin?’ž Ja teettäjät waadeit heitä/ sanoden: täyttäkät teidän päiwätyön/ nijncuin silloingin/ cosca teillä olkia oli.’ž Nijn canssa hajotti idzens coco Egyptin maan ymbärins hakeman heillens sängiä/ että heillä olkia olis.’ž Mengät idze cocoman teillen olkia custaikänäns te löydätte/ mutta teidän työstän ei pidä mitän wähettämän.’ž Nijn Canssan teettäjät ja heidän haldians menit ja puhuit Canssalle/ sanoden: näin sano Pharao: ei teille pidä olkia annettaman.’ž Rascauttacam Canssa työllä/ että heillä olis kyllä tekemist/ ja ei luottais heitäns walhepuheisijn.’ž Cuitengin se tijlilucu cuin he teit tähän asti/ laskecat heidän päällens/ ja älkät sijtä wähendäkö: sillä he owat joutilassa/ sentähden he huutawat/ sanoden: mengäm uhraman meidän Jumalallem.’ž Ei teidän pidä tästälähin olkia cocoman ja andaman Canssalle tijlejä polta/ nijncuin ennen/ andacat heidän idze mennä/ ja coota heillens olkia.’ž SEntähden käski Pharao sinä päiwänä Canssan teettäille ja heidän haldioillens sanoden:’ž Pharao sanoi wielä: cadzo/ ilmangin on Canssa paljo maalla/ ja te wielä nyt tahdotta heitä joutilaxi saatta heidän töistäns.’ž Nijn Egyptin Cuningas sanoi heille: mixi te nijn teette/ sinä Moses ja Aaron/ että tämä Canssa jättä heidän työns? mengät teidän työhön.’ž Ja he sanoit: Hebrerein Jumala on cudzunut meitä/ anna sijs nyt meidän mennä colmen päiwän matca corpeen/ uhraman HERralle meidän Jumalallem/ ettei rutto eli miecka meidän päällem tulis.’ž Pharao wastais: cuca on HERra/ jonga ändä minun pidäis cuuleman/ ja päästämän Israelin? en minä sijtä HERrasta mitän tiedä/ engä päästä Israeli.’ž SIitte menit Moses ja Aaron Pharaon tygö/ ja sanoit: näin sano HERra Israelin Jumala: päästä minun Canssan/ pitämän minulle juhla corwesa.’ž Ja Canssa uscoi. Ja cuin he cuulit että HERra oli edzinyt Israelin lapsia/ nähnyt myös heidän surkeudens/ langeisit he maahan ja rucoilit.’ž Ja Aaron puhui caicki ne sanat cuin HERra Mosexelle puhunut oli/ ja teki ihmeitä Canssan edes.’ž Nijn he menit ja cocoisit caicki Israelin lasten wanhemmat.’ž Ja Moses ilmoitti Aaronille caicki HERran sanat/ joca hänen lähetti/ ja caicki ihmet cuin hän hänelle käskenyt oli.MLVALĄ&©$] Ć    v  k Ó 8 ŗ+÷€6’a0 K¶M½!“5™ Sinun pitä puhuman caicki cuin minä käsken sinulle/ waan Aaron sinun weljes’ž Sinun pitä puhuman caicki cuin minä käsken sinulle/ waan Aaron sinun weljes pitä sen puhuman Pharaolle/ että hän päästäis Israelin lapset hänen maaldans.’ž HERra sanoi Mosexelle: cadzo/ Minä olen asettanut sinun Pharaon jumalaxi. Ja Aaron sinun weljes pitä oleman sinun Prophetas.’ž Nijn wastais Moses HERralle: cadzo/ minä olen ymbärinsleickamatoin huulilda/ cuingasta Pharao minua cuule?’ž Ja sanoi: Minä olen HERra/ puhu Pharaolle Egyptin Cuningalle/ caicki mitä minä sinulle puhun.’ž Ja sinä päiwänä puhui HERra Mosexen cansa Egyptin maalla.’ž Nämät owat ne jotca puhuit Pharaon Egyptin Cuningan cansa/ että heidän piti johdattaman Israelin lapset Egyptistä/ nimittäin/ Moses ja Aaron.’ž Nämät owat Aaron ja Moses/ joille HERra sanoi: johdattacat Israelin lapset Egyptin maalda jouckoinens.’ž Mutta Eleazar Aaronin poica otti hänellens Putielin tyttärist emännän/ joca synnytti Pinehan. Nämät owat Lewitain Isäin päät heidän sucucunnisans.’ž Korahn lapset owat: Assir/ Elcana ja Abiassaph. Nämät owat Koritherein sucucunnat.’ž Aaron otti hänellens emännän: Elizeban/ Aminadabin tyttären/ Nahassonin sisaren joca hänelle synnytti Nadabin/ Abihun/ Eleazarin ja Itamarin.’ž Usielin lapset owat: Misael/ Elzaphan/ Sithri.’ž Jezearin lapset owat: Korah/ Nepheg ja Sichri.’ž Ja Amram otti Jochebethin hänen Isäns sisaren emännäxens/ joca synnytti hänelle Aaronin ja Mosexen. Ja Amram oli sadan colmenkymmenen ja seidzemen ajastaicainen.’ž Merarin pojat: Maheli ja Musi/ nämät owat Lewin sugut heidän lapsisans.’ž Kahathin lapset owat: Amram/ Jezear/ Hebron ja Usiel. Mutta Kahath oli sadan colmenkymmenen ja colmen ajastaicainen.’ž Gersonin lapset: Libni ja Simei heidän suguisans.’ž Ja nämät owat Lewin lasten nimet heidän suguisans: Gerson/ Kahath ja Merari. Mutta Lewi oli sadan colmenkymmenen ja seidzemen ajastaicainen.’ž Simeonin lapset owat: Jemuel/ Jamin/ Ohad/ Jachin/ Zoar ja Saul/ sen Cananean waimon poica/ nämät owat Simeonin sucucunnat.’ž NÄmät owat heidän Isäins huonetten päät. Rubenin Israelin esicoisen lapset owat nämät: Hanoch ja Pallu/ Hezron ja Charmi/ nämät owat Rubenin sucucunnat.’ž Nijn puhui HERra Mosexelle ja Aaronille/ ja käski heitä Israelin lasten ja Pharaon Egyptin Cuningan tygö/ johdattaman Israelin lapsia Egyptin maalda.’ž Mutta Moses puhui HERran edes sanoden: cadzo/ Israelin lapset ei ole cuulet minua/ cuingasta Pharao cuulis minua/ sijhen myös minulla owat ymbärinsleickamattomat huulet.’ž Mene ja puhu Pharaolle Egyptin Cuningalle/ että hän päästäis Israelin lapset hänen maaldans.’ž SIlloin puhui HERra Mosexelle/ sanoden:’ž Näitä caickia puhui Moses Israelin lapsille: waan ei he cuullet Mosesta heidän hengens ahdistuxen ja rascan työns tähden.’ž Ja wien teitä sille maalle/ jonga ylidzen minä nostin minun käteni/ andaxeni sen Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille/ sen minä nyt annan teille omaxen: Minä HERra.’ž Ja otan teitä minun Canssaxeni/ ja olen teidän Jumalan/ että te tiedäisitte että minä olen teidän HERran Jumalan/ joca teitä jodatan Egyptin orjudesta.’ž Sentähden sano Israelin lapsille: Minä olen HERra/ ja minä johdatan teitä Egyptin cuorman alda/ ja pelastan teitä teidän orjudestan/ ja wapahdan teitä ojetulla käsiwarrella ja suurella oikeudella.’ž Ja minä olen myös cuullut Israelin lasten surkian walituxen/ joita Egyptiläiset työllä waiwawat/ ja olen minun lijttoni muistanut.’ž Ja minä tein myös minun lijttoni heidän cansans/ andaxeni heille Canaan maan/ josa he owat waeldanet ja muucalaiset ollet.’ž Ja olen näkynyt Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille/ että minä olen heidän caickiwaldias Jumalans. Mutta minun nimen/ HERRA/ ei ole heille ilmoitettu.’ž JA Jumala puhui Mosexelle/ ja sanoi hänelle: Minä olen HERRA.!LVAL żs9¹ ‡ š N č | * Ö 0 t ø*š+Ł_¦Gbg Ja HERra sanoi Mosexelle: sanos Aaronille: ojenna kätes sauwoinens/ wirtain’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: sanos Aaronille: ojenna kätes sauwoinens/ wirtain/ jokein ja järwein ylidze/ ja anna sammacot tulla ylidzen coco Egyptin maan.’ž Ja sinun/ ja sinun Canssas/ ja caickein sinun palwelioittes päälle/ pitä sammacot hyppelemän.’ž Nijn että wirta cuohu sammacoista/ ja ne pitä astuman ylös ja tuleman sinun huonesees/ ja sinun lepocammioos/ ja sinun wuotesees/ ja sinun palwelioittes huoneseen/ ja sinun Canssas secaan/ ja sinun pädzijs/ ja sinun taikinaas.’ž Waan jos et sinä tahdo päästä/ cadzo/ nijn minä rangaisen caicki sinun maasäret sammacoilla.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: mene Pharaon tygö/ ja sano hänelle: näin sano HERra: päästä minun Canssan palweleman minua.’ž Ja se oli seidzemen päiwä/ sijttecuin HERra oli lyönyt wirran.’ž Mutta caicki Egyptiläiset caiwoit wirran ymbärillä/ ja edzeit wettä juodaxens/ sillä ei he saanet juoda wirran wesistä.’ž Ja Pharao käänsi hänens ja palais cotians/ ja ei lucua pitänyt.’ž Egyptin noidat teit myös nijn heidän noituuxillans. Mutta Pharaon sydän paatui ja ei cuullut heitä/ nijncuin HERra sanonut oli.’ž Ja calat/ jotca olit wirrasa/ cuolit/ ja wirta haisi/ nijn ettei Egyptiläiset saanet juoda wettä wirrasta. Ja weri oli coco Egyptin maalla.’ž Nijn Moses ja Aaron teit nijncuin HERra oli käskenyt/ ja nosti sauwans ja löi weteen/ joca wirrasa oli/ Pharaon ja hänen palwelioittens edes/ ja caicki wedet/ jotca olit wirrasa/ muutuit werexi.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: sano Aaronille: ota sauwas ja ojenna kätes Egyptin wetten ylidzen/ ja heidän wirtains ylidzen/ ja heidän jokeins ylidzen/ ja heidän alhoins ylidzen/ ja caickein heidän culjuins ylidzen/ että ne tulisit werexi/ ja olcon weri coco Egyptin maasa/ sekä puuastioisa/ että myös kiwiastioisa.’ž Nijn että calat/ jotca wirrasa owat/ pitä cuoleman/ ja wirran pitä haiseman/ ja Egyptiläiset pitä kyylymän/ cosca he juowat wettä wirrasta.’ž Sentähden sanoi HERra näin: tästä pitä sinun tundeman minun olewan HERran/ cadzo/ minä lyön tällä sauwalla/ joca on minun kädesäni weteen/ joca wirrasa on/ ja sen pitä muuttuman werexi.’ž Ja sano hänelle: HERra Hebrerein Jumala on minun lähettänyt sinun tygös/ ja käski sinulle sanoa: laske minun Canssan/ palweleman minua corwesa/ ja et ole sinä cuullut tähän päiwän asti.’ž Mene Pharaon tygö warhain amulla/ cadzo/ hän käwele wetten tykönä/ ja mene händä wastan wirran reunalle/ ja se sauwa/ joca oli kärmexi muuttunut/ ota sinun kätees.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: Pharaon sydän on cowettunut/ ja ei tahdo päästä Canssa.’ž Nijn Pharaon sydän paatui/ eikä myös cuullut heitä/ nijncuin HERra oli sanonut.’ž Ja idzecukin heistä heitti sauwans maahan/ ja ne tulit kärmexi. Mutta Aaronin sauwa nieli heidän sauwans.’ž Nijn Pharao myös cudzui tietäjät ja noidat/ ja Egyptin noidat teit myös nijn heidän noitumisillans.’ž NIjn Moses ja Aaron menit Pharaon tygö/ ja teit nijncuin HERra oli käskenyt. Ja Aaron heitti sauwans Pharaon ja hänen palwelioittens eteen/ ja se tuli kärmexi.’ž Cosca Pharao puhu teille/ sanoden: osottacat teidän ihmen. Nijn sinun pitä sanoman Aaronille: ota sauwas/ ja heitä Pharaon eteen ja se tule kärmexi.’ž Ja HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Ja Moses oli cahdexankymmenen ajastaicainen/ ja Aaron yhdexänkymmenen ja colmen ajastaicainen/ cosca he puhuit Pharaon cansa.’ž Moses ja Aaron teit nijncuin HERra oli heille käskenyt.’ž Ja Egyptiläiset pitä ymmärtämän että minä olen HERra/ ojetesani kättäni Egyptin ylidzen/ ja johdattaisan Israelin lapset heidän tyköns.’ž Ja ei Pharao teitä cuule: sillä minä osotan minun käteni Egyptis/ ja johdatan minun jouckoni/ minun Canssani Israelin lapset Egyptin maalda suurella oikeudella.’ž Mutta minä paadutan Pharaon sydämen tehdäxen monda ihmettäni ja tunnustähteni Egyptin maalla.&LVAL‹.‚± ; ³ 7 Ž „  „  ” ^mµU¾X nOh Ja HERra teki nijncuin Moses sanonut oli/ ja otti turilat Pharaolda/ ja hänen palwelioildans/ ja hänen Canssaldan’ž Ja HERra teki nijncuin Moses sanonut oli/ ja otti turilat Pharaolda/ ja hänen palwelioildans/ ja hänen Canssaldans pois/ nijn ettei yhtäkän jäänyt. Mutta Pharao paadutti sydämens wielä nyt tälläkin haawa/ ja ei päästänyt Canssa.’ž Ja Moses läxi Pharaon tykö/ ja rucoili HERra.’ž Moses sanoi: Cadzo/ cuin minä menen sinun tykös/ nijn minä rucoilen HERra/ että turilat otetaisin pois Pharaolda ja hänen palwelioildans/ ja hänen Canssaldans huomena/ ainoastans älä minua enä wiettele/ nijn ettes päästä Canssa uhraman.’ž Pharao sanoi: minä päästän teidän/ että te uhraisitte HERralle teidän Jumalallen corwesa/ ainoastans/ ettei te cauwas menis/ ja rucoilcat minun edestäni.’ž Colmen päiwäcunnan matcan menem me corpeen/ ja uhramme HERralle meidän Jumalallem/ nijncuin hän on meille sanonut.’ž Moses sanoi: Ei se nijn sowi/ että me nijn teemme: Sillä me uhraisimme HERralle meidän Jumalallem Egyptiläisten cauhistuxen: Cadzo/ jos me Egyptin maan cauhistuxet uhraisimme heidän edesäns/ eikö he meitä kiwitäis?’ž Nijn cudzui Pharao Mosexen ja Aaronin/ ja sanoi: mengät ja uhratcat teidän Jumalallen tällä maalla.’ž Ja HERra teki nijn. Ja tuli paljo turilaita Pharaon huoneseen/ ja hänen palweliains huoneisijn/ ja coco Egyptin maalle/ ja maa turmeldin turilailda.’ž Ja minä panen lunastuxen minun ja sinun Canssas wälille. Huomena pitä tämän ihmen tapahtuman.’ž Ja minä teen sinä päiwänä jotakin erinomaista Gosenin maalle/ cusa minun Canssan asu/ ettei sijnä yhtän turilasta pidä oleman/ ettäs tiedäisit minun olewan HERran coco maan ylidzen.’ž Jos ei/ Cadzo/ nijn minä annan tulla sinulle ja sinun palwelioilles/ ja sinun Canssalles/ ja sinun huoneisijs caickinaiset turilat/ nijn että caicki huonet Egyptis täytetän caickinaisista turilaista/ nijn myös se maa jonga päällä he owat.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: nouse huomena warhain ja seiso Pharaon edes/ Cadzo/ hän mene wetten tygö/ ja sano hänelle: Näin sano HERra: päästä minun Canssan palweleman minua.’ž Nijn sanoit noidat Pharaolle: tämä on Jumalan sormi. Mutta Pharao paadutti sydämens/ ja ei cuullut heitä nijncuin HERra sanonut oli.’ž Teit myös noidat noituuxillans nijn/ täitä matcan saattaxens/ waan ei he woinet. Ja täit olit ihmisis ja eläimis.’ž Ja he teit nijn. Aaron ojensi kätens sauwoinens ja löi maan tomua/ ja täit tulit/ ihmisijn ja eläimijn: caicki maan tomu muuttui täixi coco Egyptin maasa.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: sano Aaronille: ojenna sauwas ja lyö maan tomuun/ että se tulis täixi coco Egyptin maasa.’ž Cuin Pharao näki lewon saanens/ paadutti hän sydämens/ ja ei cuullut heitä nijncuin HERra sanonut oli.’ž Ja he heitit heitä rouckioihijn/ tähän yhden/ sijhen toisen joucon/ ja maa haisi sijtä.’ž Ja HERra teki Mosexen sanan jälken/ ja sammacot cuolit huoneista/ kylistä ja kedoilda.’ž Nijn Moses ja Aaron läxit Pharaon tykö/ ja Moses huusi HERran tygö sammackoin tähden nijncuin hän Pharaolle luwannut oli.’ž Silloin sammacot pitä pakeneman sinulda/ ja sinun huoneistas/ ja sinun palwelioildas/ ja sinun Canssaldas/ ainoastans wirtaan jäämän.’ž Hän sanoi huomena. Hän wastais: olcon sanas jälken/ ettäs tiedäisit ettei yxikän ole nijncuin HERra meidän Jumalam.’ž Moses sanoi: pidä sinä se cunnia/ ettäs määrät/ cosca minun pitä rucoileman edestäs/ ja palwelioittes ja Canssas edestä/ että sammacot pidäis otettaman sinulda ja sinun huonestas/ ainoastans wirtaan jäämän.’ž NIin Pharao cudzui Mosexen ja Aaronin/ ja sanoi: rucoilcat HERra että hän otais pois sammacot minulda/ ja minun Canssaldani/ nijn minä päästän Canssan/ uhraman HERRalle.’ž Teit myös noidat nijn heidän noituuxillans/ ja annoit sammacot tulla Egyptin maan ylidzen.’ž Ja Aaron ojensi kätens Egyptin wetten ylidze/ ja sammacot tulit sieldä ylös/ nijn että coco Egyptin maa peitettin.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ā‘ !p@^ Į‘ s@^ Ą‘ É@^ æ‘  @^ ¾‘ ½@] ½‘ X@] ¼‘ ³@] »‘ a@] ŗ‘ y@] ¹‘ H@] ø‘ Ę@] ·‘ Ā@] ¶‘ š@] µ‘ n@ ] “‘ Ē@ ] ³‘ ¬@ ] ²‘ Ė@ ] ±‘ Ż@ ] °‘ !@] Ƒ x@] ®‘ Õ@] ­‘ Ņ@] ¬‘ Å@] «‘ c@] Ŗ‘ {@] ©‘ e@] ؑ r@] §‘ ”@\ ¦‘ r@\ „‘ ›@\ ¤‘ Ø@\ £‘ l@\ ¢‘ 5@\ ”‘ ’@\  ‘ c@\ Ÿ‘ Ü@\ ž‘ ²@\ ‘ `@\ œ‘ ±@\ ›‘ U@\ š‘ @\ ™‘ ‚@ \ ˜‘ ¾@ \ —‘ N@ \ –‘ ¤@ \ •‘ C@ \ ”‘ ī@\ “‘ €@\ ’‘ @\ ‘‘ §@\ ‘ j@\ ‘ {@\ Ž‘ M@\ ‘ ¦@\ Œ‘ 2@\ ‹‘ “@[ Š‘ z@[ ‰‘ Ū@[ ˆ‘ @[ ‡‘ £@[ †‘ ŗ@[ …‘ @[ „‘  @[ ƒ‘ @[ ‚‘ –@[ ‘ «@[ €‘ @ [ ‘ µ@ [ ~‘ v@ [ }‘ ¹@ [ |‘ ŗ@ [ {‘ —@[ z‘ #m@[ y‘ "’@[ x‘ !’@[ w‘ C@[ v‘ \@[ u‘ b@[ t‘ ·@[ s‘ y@[ r‘ ²@Z q‘ M@Z p‘ ž@Z o‘ ©@Z n‘ °@Z m‘ Ę@Z l‘ W@Z k‘ ^@Z j‘ Ķ@Z i‘ ¬@Z h‘ J@Z g‘ ‘@Z f‘ t@Z e‘ Æ@ Z d‘ ¦@ Z c‘ l@ Z b‘ ƒ@ Z a‘ ‰@ Z `‘ €@Z _‘ @Z ^‘ Ž@Z ]‘ t@Z \‘ B@Z [‘ @Z Z‘ µ@Z Y‘ 1@Z X‘ †@Z W‘ē@X V‘0@X U‘ļ@X T‘œ@X S‘u@X R‘Ł@X Q‘f@X P‘—@X O‘`@X N‘ø@X M‘ń@X L‘Æ@X K‘‡@ X J‘t@ X I‘@ X H‘v@ X „LVALzI”Ń ] Ļ N Ī E Ā V °  ü²9Ū„¾eĒzČ NIin lähetti Pharao ja cudzui Mosexen ja Aaronin/ ja sanoi heille: minä olen tällä haa’ž NIin lähetti Pharao ja cudzui Mosexen ja Aaronin/ ja sanoi heille: minä olen tällä haawalla pahoin tehnyt/ HERra on wanhurscas/ waan minä ja minun Canssan olemma jumalattomat.’ž Ainoast Gosenin maacunnas/ josa Israelin lapset olit/ ei rakehita satanut.’ž Ja raket löit coco Egyptin maalla caicki cuin kedolla olit/ sekä ihmiset että carjan/ caicki mitä maan päällä wihotti/ caicki myös puut medzäs ricki särki.’ž Että raket ja tuli secaisin maahan langeisit nijn hirmuisest/ ettei ikänäns sencaltaista Egyptin maasa tapahtunut ollut/ sijtä ajasta cuin Canssa sijnä asuman rupeis.’ž Nijn ojensi Moses sauwans taiwasen päin/ ja HERra andoi jylistä ja rakehita sata/ nijn että tuli leimahti maan päälle/ ja nijn andoi HERra sata rakehita Egyptin maan päälle.’ž Nijn sanoi HERra Mosexelle: ojenna sinun kätes taiwasen päin/ että rakehita satais coco Egyptin maan päälle/ ihmisten päälle/ carjan päälle ja caickein päälle mitä kedolla wihotta Egyptin maalla.’ž Waan joidenga sydän ei totellut HERran sana/ ne jätit kedolle palwelians ja carjans.’ž Joca Pharaon palwelioista pelkäis HERran sana/ hän palwelians ja carjans huoneseen corjais.’ž Lähetä sijs nyt ja corja sinun carjas ja caicki mitä sinulla on kedolla: sillä caicki ihmiset ja carja/ cuin kedolla löytän/ ja ei ole corjatut huoneseen/ ja raket langewat heidän päällens/ ne cuolewat.’ž Cadzo/ huomena tällä ajalla annan minä sangen suuria rakehita sata/ jonga caltaisita ei ole ollut Egyptis/ hamasta sijtä päiwästä cuin se perustettu on/ nijn tähän asti.’ž JA sinä wielä nyt poljet minun Canssani sinun alas/ ja et päästä heitä:’ž Ja tosin sentähden olen minä herättänyt sinun/ osottaxeni minun Woimani sinun päälles/ ja että minun nimeni julistettaisin caikesa maacunnasa.’ž Sillä nyt minä ojennan käteni ja lyön sinun ja sinun Canssas ruttotaudilla/ että sinun pitä huckuman maan pääldä.’ž Muutoin minä tällä haawalla lähetän caicki minun rangaistuxeni sinun päälles/ ja sinun palweliais/ ja sinun Canssas päällen/ tietäxes ettei caikesa maasa ole minun wertani:’ž NIin sanoi HERra Mosexelle: nouse huomena warhain/ ja mene Pharaon eteen/ ja sano hänelle: Näin sano HERra Hebrerein Jumala: päästä minun Canssan palweleman minua.’ž Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen/ nijn ettei hän cuullut heitä/ nijncuin HERra Mosexelle sanonut oli.’ž Nijn ettei noidatcan saanet seiso Mosexen edes paisumain tähden: Sillä paisumat olit nijn noitain päällä/ cuin Egyptiläistengin.’ž Ja he otit noke totoista/ ja seisoit Pharaon edes/ ja Moses paiscais sen taiwasen päin/ nijn tulit pahat paisumat ihmisijn ja carjaan.’ž Ja pitä tuleman tomuxi coco Egyptin maan päällä/ ja pitä oleman ihmisten ja carjan päällä pahat paisumat coco Egyptin maalla.’ž JA HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille: ottacat kätenne täyten totoin noke/ ja Moses paiscatcan sen taiwasen päin Pharaon edes.’ž Nijn Pharao lähetti tiedusteleman/ ja cadzo/ ei ollut Israelin carjast yhtäkän cuollut. Mutta Pharaon sydän paatui/ ja ei päästänyt Canssa.’ž ja HERra teki nijn amulla/ ja caicki carja cuoli Egyptiläisildä/ waan Israelin lasten carjast ei yhtäkän cuollut.’ž Ja HERra määräis ajan/ sanoden: tämän HERra teke huomena maasa.’ž Ja HERra teke jotakin erinomaist Israelin ja Egyptiläisten wälillä/ nijn ettei mitän cuole caikesta cuin Israelin lapsilla on.’ž Cadzo/ HERran käsi on sinun carjas päällä/ jotca owat kedolla/ hewoisten päällä/ Asein päällä/ Camelein päällä/ härkäin päällä/ lammasten päällä/ sangen rascan ruttotaudin cansa.’ž waan jolles päästä/ mutta wielä pidätät heitä:’ž HERRA sanoi Mosexelle: mene Pharaon tygö/ ja sano hänelle: näin sano HERra Hebrerein Jumala: päästä minun Canssan palweleman minua:õLVAL‡ŠnĻ = « > § ķ 4 ¾ YĆ6–]ŗBČ5 Andacat minulle andexi minun ricoxen wielä tällä erällä/ ja rucoilcat H’ž Andacat minulle andexi minun ricoxen wielä tällä erällä/ ja rucoilcat HERra teidän Jumalatan/ että hän ottais minulda pois weilä tämän cuoleman.’ž Nijn cudzui Pharao kijrust Mosexen ja Aaronin/ ja sanoi: minä olen paha tehnyt HERra teidän Jumalatan/ ja teitä wastan:’ž Sillä he peitit caiken maan/ ja teit sen mustaxi. Ja he söit caicki maan wihannon/ ja caicki puiden hedelmät cuin jäänet olit rakehilda/ ja ei jäänyt ensingän wiherjäistä puihijn ja kedon ruohoin coco Egyptin maalla.’ž Ja tulit coco Egyptin maan päällen/ laskit idzens jocapaickaan Egyptin maalle sangen epäluguin/ ettei heidän caltaisitans ennen ollut/ eikä tästedes tule.’ž Moses ojensi sauwans Egyptin maan ylidze/ ja HERra andoi tulla itätuulen sille maalle caiken sen päiwän ja caiken sen yön/ ja amulla nosti itätuuli heinäsircat.’ž NIin sanoi HERra Mosexelle: ojenna sinun kätes Egyptin maan ylidze heinäsirckain tähden/ että he tulisit Egyptin maan päälle/ ja söisit caiken maan wihannon/ cuin on rakehilda jäänyt.’ž Ei nijn/ mutta mengät te miehet ja palwelcat HERra/ sillä sitä te oletta pyytänetkin. Ja he ajoit heidän pois Pharaon edest.’ž Ja hän sanoi heille: ikän nijn/ olcon HERra teidän cansan. Pidäiskö minun päästämän teidän ja teidän lapsen? cadzocat jollei teillä jotakin paha sydämes ole?’ž Ja Moses sanoi: me menem meidän nuorten ja wanhain cansa/ poikinem ja tyttärinem/ lammastem ja carjam cansa/ sillä meillä on HERran juhla.’ž Nijn Moses ja Aaron cudzuttin jällens Pharaon tygö/ joca sanoi heille: mengät ja palwelcat HERra teidän Jumalatan: Waan cutca ne owat cuin menewät?’ž Nijn sanoit Pharaon palweliat hänelle: cuinga cauwan me kärsimme näitä widzauxia? päästä Canssa palweleman HERra heidän Jumalatans: edkös wielä tiedä Egypti häwitetyxi?’ž Ja pitä täyttämän sinun huones/ ja caickein sinun palweliais huonet/ ja caickein Egyptiläisten huonet/ jongacaltaista sinun Isäs ja Isäsisät ei nähnet ole/ sijtä päiwäst cuin he maan päälle tulit/ tähän päiwän asti. Ja hän käänsi idzens ja meni Pharaon tykö.’ž Nijn että heidän pitä peittämän maan/ nijn ettei maa pidä näkymän/ ja heidän pitä syömän tähtet/ cuin teille on jäänet rakehilda/ ja pitä syömän caicki wihottawaiset puut medzäs.’ž Waan jos sinä estelet päästä minun Canssani/ Cadzo/ nijn minä huomena tuotan heinäsircat caickijn sinun maas ärijn.’ž Nijn menit Moses ja Aaron Pharaon tygö/ ja sanoit hänelle: näin sano HErra Hebrerein Jumala/ cuinga cauwan et sinä nöyrytä idzes minun edesäni? päästä minun Canssan palweleman minua.’ž Ja että sinä ilmoitaisit sinun lastes/ ja lasteslasten corwijn/ mitä minä tehnyt olen Egyptis/ ja minun ihmeni/ jotca minä tein heidän seasans/ että te tietäisit että minä HERra olen.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: mene Pharaon tygö/ sillä minä paadutin hänen ja hänen palwelioittens sydämet/ tehdäxeni nämät minun ihmeni heidän seasans.’ž Nijn paadui Pharaon sydän/ ettei hän päästänyt Israelin lapsia/ nijncuin HERra Mosexen cautta sanonut oli.’ž Cosca Pharao näki/ että sade/ ja raket/ ja jylinät lackaisit/ teki hän wielä enämmän paha ja paadutti sydämens/ sekä hän että hänen palwelians.’ž Nijn Moses meni Caupungista/ Pharaon tykö/ ja ojensi kätens HERran tygö/ ja jylinä ja raket lackaisit/ ja sade ei enämbi tiuckunut maan päälle.’ž Mutta nisu ja ruis eiwät turmeldunet/ sillä ne olit hiljakylwöt.’ž Nijn pellawat ja ohrat maahan lyötin: sillä ohra oli tähkäpäällä ja pellawa oli culculla.’ž Mutta minä sen kyllä tiedän/ ettet sinä eikä sinun palwelias wielä nytkän pelkä HERra Jumalata.’ž Ja Moses sanoi hänelle: cosca minä menen Caupungista/ nijn minä ojennan käteni HERran tygö/ nijn jylinä lacka ja rakehita ei pidä enämbi oleman/ ettäs tietäisit maan olewan HERran.’ž Sentähden rucoilcat HERra/ että Jumalan jylinä ja raket lackaisit/ nijn minä päästän teidän ja en enämbi pidätä teitä.&LVALĪ(Ū`ö O ² 2 D  ]  Q Ļ?ź9Ł'KčV!µ rl Ja sen teidän pitä tallella pitämän neljändentoistakymmenden päiwän ast’ž Ja sen teidän pitä tallella pitämän neljändentoistakymmenden päiwän asti tätä cuuta/ ja coco Israelin Canssan cocous pitä sen teurastaman ehtona.’ž Ja sen caridzan pitä oleman wirhittömän/ ajastaicaisen oinan. Caridzoist ja wohlist pitä teidän sen walidzeman.’ž Waan jos yxi huone wähä on caridzata syömän/ nijn ottacan kylänsmiehen cansans/ joca likin händä asu/ että nijn monda tulis/ cuin woisit caridzan syödä.’ž Puhucat coco Israelin Seuracunnalle/ sanoden: kymmendenä päiwänä tällä cuulla/ ottacan idzecukin hänellens caridzan/ se joca perhenisändä on/ caridzan joca huonelle:’ž Tämä cuucausi pitä oleman teidän tykönän ensimäinen Cuu/ hänestä pitä teidän alcaman ajastajan cuucaudet.’ž HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille Egyptin maalla:’ž Ja Moses ja Aaron teit caicki nämät ihmet Pharaon edes/ waan HERra paadutti hänen sydämens/ ettei hän päästänyt Israelin lapsia hänen maaldans.’ž Mutta HERra sanoi Mosexelle: ei Pharao cuule teitä/ että paljo ihmeitä tapahduis Egyptin maalla.’ž Silloin caicki nämät sinun palwelias/ pitä tuleman minun tygöni/ ja cumartaman minua/ sanoden: lähde ulos sinä ja caicki Canssa jotca sinun allas owat/ ja sijtte minä lähden. Ja hän läxi Pharaon tykö sangen wihoisans.’ž Mutta caickein Israelin lasten seas ei coiracan kieldäns wärwäyttämän pidä hamast ihmisist/ nijn eläimihin asti/ että te tiedäisitte/ cuinga HERra eroitta Egyptin ja Israelin.’ž Ja suuren pargun pitä oleman Egyptin maalla/ jonga caltaista ei ole ollut/ eikä tuleman pidä.’ž Ja jocainen esicoinen Egyptin maalla pitä cuoleman/ Pharaon esicoisest/ joca hänen istuimellans istu/ haman pijcan esicoisen asti/ joca jauha/ ja caikein eläinden esicoiseen.’ž JA Moses sanoi: näin sano HERra: puoliyön aican minä waellan Egyptin maan läpidze.’ž Sillä HERra anda armon Canssalle Egyptiläisten edes. Ja Moses oli sangen cuuluisa mies Egyptin maalla/ Pharaon palwelioitten ja Canssan edes.’ž Nijn sano sijs nyt Canssalle: että jocamies anois lähimmäiseldäns/ ja jocainen waimo hänen lähimmäiseldäns hopia ja culdacalua.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: wielä minä annan tulla yhden rangaistuxen Pharaolle ja Egyptijn sijtte hän päästä teidän tääldä/ eikä ainoastans päästä teitä/ mutta myös aja teidän tääldä ulos.’ž Moses wastais: nijncuin sinä sanonut olet/ en tule minä enämbi sinun etees.’ž Ja Pharao sanoi hänelle: mene pois minun tyköni/ ja carta ettes enämbi sillen tule minun eteeni: sillä jona päiwänä sinä tulet minun eteeni/ pitä sinun cuoleman.’ž Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen/ ettei hän päästänyt heitä.’ž Meidän carjam pitä myös menemän meidän cansam/ ja ei yhtäkän sorcka jäämän: Sillä sijtä meidhän pitä ottaman ja tekemän palweluxen HERralle meidän Jumalallem: sillä en me tiedä millä me palwelem HERra/ sijhenasti cuin me sinne tulemma.’ž Moses sanoi: sinun pitä myös salliman minun käsijn uhrin/ ja poltouhrin/ jota meidän pitä tekemän HERralle meidän Jumalallem.’ž Nijn cudzui Pharao Mosexen/ ja sanoi: mengät ja palwelcat HERra/ ainoastans teidän lamban ja carjan jääkän tänne/ teidän lapsen mengän myös teidän cansan.’ž Nijn ettei yxikän toinen toistans nähnyt/ eikä myös nosnut sijtä paicast/ colmena päiwänä josa he olit. Mutta caikilla Israelin lapsilla oli walkeus/ cusa he asuit.’ž Ja Moses ojensi kätens taiwasen päin/ nijn tuli syngiä pimeys coco Egyptin maan päälle colmexi päiwäxi.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: ojenna kätes taiwasen päin/ että pimeys tuis Egyptin maan päälle/ nijn että ruwetta taitaisin.’ž Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen/ ettei hän päästänyt Israelin lapsia.’ž Nijn HERra käänsi tuulen jaloxi länsituulexi ja nosti heinäsircat ja heitti heidän punaiseen mereen/ nijn ettei yhtäkän heinäsircka jäänyt coco Egyptin maan ärijn.’ž Ja hän meni pois Pharaon tykö ja rucoili HERra.uLVALŽ)®K† “ ß g F i žņ+½#a›SŚyĘn± JA puoliyön aicana/ löi HERra caicki esicoiset Egyptin maalla/ Pharaon esicoisest/ joca häne’ž JA puoliyön aicana/ löi HERra caicki esicoiset Egyptin maalla/ Pharaon esicoisest/ joca hänen istuimellans istui/ nijn fangin esicoisen asti/ joca oli fangihuones/ ja eläinden esicoiset.’ž Ja Israelin lapset menit/ ja teit nijncuin HERra Mosexelle ja Aaronille käskenyt oli.’ž tämä on HERran Pääsiäis uhri/ joca ohidzen meni Israelin lasten huonet Egyptis/ cosca hän rangais Egyptiläisiä/ ja meidän huonem wapahti: nijn Canssa maahan cumartain rucoilit.’ž Ja cosca teidän lapsen sanowat teille: mikä palwelus tämä teillä on? Nijn teidän pitä sanoman:’ž Ja cosca te tuletta sijhen maahan/ jonga HERRra teille andawa on/ nijncuin hän sanonut on/ nijn pitäkät tämä palwelus.’ž Sentähden pidä tämä sääty sinulle ja sinun lapsilles ijancaickisesta.’ž Sillä HERra käy ja waiwa Egyptiläisiä/ ja cosca hän saa nähdä weren owenpäälises/ ja molemmisa pihtipielis/ mene HERra sen owen ohidze/ ja ei salli hucuttajan tulla teidän huoneisijn rangaiseman.’ž Ja ottacat side Isoppia/ ja castacat wereen joca on waskimaljas/ ja siwucat sillä owenpäälinen/ ja molemmat pihtipielet: ja ei yxikän ihminen pidä menemän ulos huonens owesta huomenisen asti.’ž JA Moses cudzui caicki Israelin wanhimmat/ ja sanoi heille: walitcat ja ottacat teillen lambaita cukin perhecundans jälken/ ja teurastacat Pääsiäisexi.’ž Sentähden älkät ensingän syökö hapoinda leipä: waan happamatoinda leipä syökät caikisa teidän asuinsioisan.’ž Nijn ettei seidzemenä päiwänä löytä hapoinda leipä teidän huoneisan: sillä jocainen cuin hapoinda leipä syö/ hänen sieluns pitä hucutettaman Israelin joucosta/ joco hän muucalainen on eli omainen.’ž Neljändenätoistakymmendenä päiwänä ensimäisestä cuusta ehtona/ pitä teidän syömän happamatoinda leipä/ haman ensimäisen päiwän asti colmattakymmendä sijtä cuusta ehtona.’ž Ja tytykät happamattoman leipän: Sillä sinä päiwänä olen minä teidän jouckon johdattanut Egyptin maalda sentähden pitä myös teidän ja caicki teidän lapsen pitämän tämän päiwän/ ijancaickisexi säädyxi.’ž Ensimäisnä päiwänä on teille pyhä cocous/ ja myös seidzemendenä päiwänä on teille pyhä cocous. Ei yhtäkän työtä pidä tehtämän nijnä päiwinä/ mutta waiwoin mitä ruaxi tarwitan jocaidzelle hengelle/ se ainoastans tehkät.’ž Seidzemen päiwä pitä teidän syömän syömän happamatoinda leipä/ nimittäin/ ensimäisnä päiwänä/ ei pidä ensingän oleman hapoinda leipä teidän huoneisan. Sillä jocainen cuin hapoinda leipä syö ensimäisestä päiwästä/ nijn seidzemenden päiwän asti/ hänen sieluns pitä hucutettaman Israelist.’ž JA teidän pitä tämän päiwän muistos pitämän/ ja pyhittämän juhlaxi HERralle/ ja teidän lapsen ijancaickisexi säädyxi.’ž Ja weren pitä oleman teille merkixi huoneisan cusa te oletta/ että cosca minä weren näen/ nijn minä menen teidän ohidzen/ ja ei pidä teille tuleman se rangaistus cadottaman teitä/ cosca minä lyön Egyptin maata.’ž Sillä minä käyn sinä yönä Egyptin maan läpidze/ ja lyön caicki esicoiset Egyptin maalla/ ihmisist haman carjan asti/ ja annan tulla minun rangaistuxen caickein Egyptiläisten epäjumalitten päälle: Minä HERra.’ž Mutta näin pitä teidän syömän sitä: teidän pitä oleman wyötetyt cupeista/ ja kengät jalasan/ ja sauwan kädesän/ ja pitä sen syömän nijncuin matcaan kijruttawaiset/ sillä se on HERran Pääsiäinen.’ž Eikä teidän pidä jättämän mitän huomenexi/ ja jos jotakin jää huomenexi/ se tulella poltettacan.’ž Ei teidän pidä sitä syömän unna/ eikä wedellä keitettynä/ mutta tulella paistettuna/ pään/ jalcain ja sisällysten cansa.’ž Ja pitä sinä yönä syömän liha tulella paistettua/ ja happamatoinda leipä/ catkerain ruohoin cansa.’ž Ja teidän pitä ottaman weren/ ja siwuman molemmat pihtipielet/ ja huonetten owenpäälisen/ joisa he sitä syöwät.ILVAL`—$“ S Ū f   ® V  q  ·„Łä—AéÄ1e3<Ł+“ Ja sinun pitä sanoman sinun pojalles sinä päiwänä/ sanoden: tämän me pidä’ž Ja sinun pitä sanoman sinun pojalles sinä päiwänä/ sanoden: tämän me pidämme sentähden/ että HERra teki näin meidän cansam/ cosca me läxim Egyptistä.’ž Sentähden pitä sinun seidzemen päiwä syömän happamatoinda leipä/ ettei sinun tykönäs yhtän hapoinda taikinata/ eikä hapoinda leipä pidä nähtämän/ caikisa sinun maas ärisä.’ž Seidzemen päiwä pitä sinun syömän happamatoinda leipä/ ja seidzemendenä päiwänä on HERran juhla.’ž Cosca HERra anda tulla sinun Cananerein/ Hetherein/ Amorrerein/ Hewerein ja Jebuserein maalle/ jonga hän sinun Isilles on wannonut/ andaxens sinulle sen maan/ josa riesca ja hunajata wuota/ nijn sinun pitä tämän palweluxen tekemän tällä cuulla:’ž Tänäpänä oletta te lähtenet/ sillä cuulla Abib.’ž Nijn sanoi Moses Canssalle: muistacat tämä päiwä/ jona te oletta lähtenet Egyptist/ orjuden huonesta/ että HERra on teidän tääldä johdattanut wäkewällä kädellä. Sentähden ei sinun pidä syömän hapoinda.’ž Pyhitä minulle jocainen esicoinen/ cucaikänäns ensin äitins cohdun awa Israelin lasten seas/ sekä ihmisistä että eläimistä/ sillä ne owat minun.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja sanoi:’ž Nijn HERra yhtenä päiwänä johdatti Israelin lapset Egyptin maalda/ heidän joucoisans.’ž Ja caicki Israelin lapset teit/ nijncuin HERra oli Mosexelle ja Aaronille käskenyt.’ž Yxi sääty pitä oleman omaidzella ja muucalaisella/ joca asu teidän seasan.’ž Jos jocu muucalainen asu sinun tykönäs/ ja tahto pitä HERralle Pääsiäistä/ nijn ymbärinsleicattacan caicki miehenpuolet ja sijtte käykän sitä tekemän/ ja olcan nijncuin maan omainen: sillä ei yhdengän ymbärinsleickamattoman pidä sijtä syömän.’ž Coco Israelin seuracunda pitä näin tekemän.’ž Yhdesä huonesa pitä se syötämän. Ei teidän pidä huonesta wiemän ulos sijtä lihasta/ eikä teidän pidä luuta rickoman sijtä.’ž Huonecunnan ja päiwämiehen ei pidä syömän sijtä.’ž Jocainen ostettu orja pitä ymbärinsleicattaman/ ja sijtte syökän sijtä.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille: tämä on tapa pitä Pääsiäistä/ ei yxikän muucalainen pidä sijtä syömän.’ž Sentähden tämä yö pidetän HERralle/ että hän wei heidän ulos Egyptin maalda/ ja Israelin lapset pitä sen pitämän HERralle/ he ja heidän lapsens.’ž Ja cosca ne olit culunet läxi coco HERran joucko yhtenä päiwänä Egyptin maalda.’ž Se aica cuin Israelin lapset asuit Egyptis/ oli neljäsata ja colmekymmendä ajastaica.’ž Ja he leiwoit sijtä udesta taikinasta/ jonga he olit tuonet Egyptistä/ happamattomia leipiä/ sillä ei se ollut hapannut/ sentähden että he ajettin Egyptistä pois/ eikä myös saanet wijpyä/ ja ei semmengän saanet heillens ewästä walmista.’ž Ja myös paljo yhteistä Canssa meni heidän cansans/ ja lambait/ ja carja/ ja sangen paljo eläimitä.’ž NIin matcustit Israelin lapset Ramesexest Suchothijn cuusisatatuhatta jalcamiestä/ paidzi lapsia.’ž Ja HERra oli andanut Canssalle armon Egyptiläisten edes/ että he annoit heille/ ja nijn he tyhjänsit Egyptiläiset.’ž Ja Israelin lapset olit tehnet Mosexen sanan jälken: ja olit anonet Egyptiläisildä hopia ja culdacaluja ja waatteita.’ž JA Canssa cannoit olallans uden taikinan/ ennencuin se happani/ ruaxens sidottuna waatteisijn.’ž Ja Egyptiläiset waadeit Canssa/ ja hoputtaden ajoit heitä pois maalda: sillä he sanoit: me cuolemma jocainen.’ž Ottacat myös myötän teidän lamban ja carjan/ nijncuin te sanonet oletta/ mengät matcaan ja siunatcat myös minua.’ž Ja hän cudzui Mosexen ja Aaronin yöllä/ ja sanoi: walmistacat teitän ja mengät pois minun Canssastani/ sekä te että Israelin lapset/ ja mengät matcaan ja palwelcat HERra/ nijncuin te sanonet oletta.’ž Sinä yönä nousi Pharao ja caicki hänen palwelians/ ja caicki Egyptiläiset/ ja suuri parcu oli Egyptis: sillä ei siellä ollut huonetta/ josa ei cuollut ollut.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ’sT5÷Ų¹š{\=<’į@c ;’ž@c :’€@ c 9’@ c 8’J@ c 7’Ł@ c 6’S@ c 5’§@c 4’Ć@c 3’m@c 2’ T@c 1’ Ė@c 0’ €’ž Ja HERra sanoi Mosexelle:4 /’ ‰@c .’ }@c -’ō@c ,’š@c +’t@b *’y@b )’Ī@b (’@b '’N@b &’Õ@b %’†@b $’y@b #’n@b "’@@b !’{@b  ’Œ@b ’…@ b ’v@ b ’©@ b ’1@ b ’”@ b ’ß@b ’u@b ’J@b ’ |@b ’ 5@b ’ Ž@b ’ l@b ’ °@b ’m@b ’Ž@a ’Z@a ’A@a ’p@a  ’2@a  ’¤@a  ’Æ@a  ’ @a  ’3@a ’D@a ’z@a ’£@a ’“@a ’@a ’¾@ a ’‚@ a ’{@ a ’}@ a ’‘•@ a ž‘”@a ż‘¤@a ü‘Ž@a ū‘¹@a ś‘Š@a ł‘`@a ų‘?@a ÷‘ Ó@a ö‘ Æ@a õ‘ §@` ō‘ §@` ó‘ Ņ@` ņ‘‘@` ń‘r@` š‘7@` ļ‘Ó@` ī‘Ā@` ķ‘Z@` ģ‘Å@` ė‘$@` ź‘ H@ ` é‘ ¦@ ` č‘ F@ ` ē‘ š@ ` ę‘ †@ ` å‘ é@` ä‘ †@` ć‘ *@` ā‘ Æ@` į‘ æ@` ą‘ “@` ߑ |@` Ž‘ 4@` Ż‘ Ą@` ܑ ˜@^ Ū‘ ®@^ Ś‘ c@^ Ł‘ ÷@^ Ų‘ 2@^ ב Ģ@^ ֑ “@^ Ց %@^ Ō‘ 3X@^ ӑ 2V@^ Ņ‘ 1M@^ ё 0õ@^ Š‘ /.@^ Ļ‘ .}@^ Ī‘ -3@^ Ķ‘ ,J@^ Ģ‘ +p@ ^ Ė‘ *“@ ^ Ź‘ )R@ ^ ɑ (X@ ^ ȑ 'ļ@ ^ Ē‘ &e@^ ʑ %d@^ ő $u@^ đ #x@^ Ƒ "a@^ 0LVAL@ ż >  e ß ö p ֐ź¢~¹_Ź“!¾p Ja he sanoit Mosexelle: eikö hautoja ollut Egyptis/ ettäs rupeisit meitä johdatta’ž Ja he sanoit Mosexelle: eikö hautoja ollut Egyptis/ ettäs rupeisit meitä johdattaman corpeen cuoleman? mixis meille nijn olet tehnyt/ ettäs meitä johdatit Egyptist?’ž Ja cuin Pharao lähestyi heitä/ nostit Israelin lapset silmäns/ ja cadzo/ Egyptiläiset tulit heidän peräsäns/ ja he peljästyit sangen suurest/ ja huusit HERran tygö.’ž Nijn Egyptiläiset ajoit heitä taca/ ja saawutit heidän meren tykönä/ cusa he idzens sioittanet olit/ hewoisten/ waunuin/ radzasmiesten/ ja coco Pharaon sotawäen cansa/ Hijrothin laxos/ BaalZephonin cohdalla.’ž Silloin HERra paadutti Pharaon Egyptin Cuningan sydämen/ ja hän ajoi taca Israelin lapsia/ jotca cuitengin olit corkian käden cautta lähtenet.’ž Ja otti cuusisata parasta waunua/ nijn myös caicki muut Egyptin waunut/ ja caicki hänen sotajouckons päämiehet.’ž Ja hän walmisti waununs/ ja otti sotawäkens myötäns.’ž JA cuin se sanottin Egyptin Cuningalle/ että Canssa pakeni: tuli hänen ja hänen palweliains sydän käätyxi Canssa wastan/ ja he sanoit: mixi me olemme nijn tehnet/ että me päästimme Israelin palwelemast meitä?’ž Ja minä paadutan Pharaon sydämen/ että hän aja heitä taca/ ja woitan cunnian Pharaosta ja caikesta hänen sotawäestäns. Ja Egyptiläisten pitä ymmärtämän/ että minä olen HERra. Ja he teit nijn.’ž Sillä Pharao sano Israelin lapsista: he käywät exyxis maalla/ corpi on heidän sulkenut.’ž Puhu Israelin lapsille ja sano: että he palajaisit ja sioitaisit heitäns Hijrothin laxon cohdalle/ Migdolin ja meren waihelle/ BaalZephonin eteen/ ja sen cohdalle/ sioittaden heidäns meren tygö.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Pilwen padzas ei erinnyt Canssasta päiwällä/ eikä tulen padzas yöllä.’ž Ja HERra käwi heidän edelläns päiwällä pilwen padzas/ johdataxens heitä oikiata tietä: ja yöllä tulen padzas/ walistaxens heitä waeldaman sekä yöllä että päiwällä.’ž Nijn he läxit Suchothista/ ja sioitit heidäns Etamin corpe likemmä.’ž Ja Moses otti myötäns Josephin luut: sillä hän oli wannottanut Israelin lapset/ sanoden: Jumala on teitä edziwä/ nijn wiekät minun luuni tääldä myötän.’ž Sentähden hän johdatti Canssan ymbärins corwen läpidze punaista merta cohden. Ja Israelin lapset läxit warustettuna Egyptin maalda.’ž COsca Pharao oli päästänyt Canssan/ ei Jumala johdattanut heitä sitä teitä Philisterein maan läpidze/ joca tärkin oli: sillä Jumala ajatteli että Canssa joscus catuis/ cosca he näkisit sodan heitäns wastan/ ja palajaisit Egyptijn.’ž Ja tämän pitä oleman merkixi sinun kädesäs/ ja muistoxi sinun edesäs/ että HERra on johdattanut meidän wäkewällä kädellä Egyptistä.’ž Sillä cosca Pharao ei tahtonut meitä päästä/ löi HERra cuoliaxi jocaidzen esicoisen Egyptin maalla/ ihmisen esicoisesta nijn eläinden esicoisen asti: sentähden uhran minä HERralle jocaidzen cuin ensin äitins cohdun awa/ joca miehenpuoli on/ ja jocaidzen esicoisen minun lapsistani lunastan minä.’ž Ja cosca sinun poicas kysy sinulle tänäpänä eli huomena: mikä tämä on? sinun pitä sanoman hänelle: HERra on johdattanut meidän wäkewällä kädellä Egyptistä orjuden huonesta.’ž Mutta caicki Asin esicoiset pitä sinun lunastaman lamballa: Jollet sinä lunasta sitä/ nijn wäännä niscat ricki. Mutta jocaidzen esicoisen ihmisistä sinun lastes seas pitä sinun lunastaman.’ž Nijn pitä sinun eroittaman HERralle jocaidzen cuin awa äitins cohdun/ ja esicoisen eläinden seas/ cuin sinulla on/ caicki miehenpuoli on HERran.’ž COsca HERra on sinun wienyt Cananerein maalle/ nijncuin hän sinulle ja sinun Isilles wannonut on/ ja andanut sen sinulle.’ž Sentähden pidä tämä sääty ajallans wuosiwuodelda.’ž Sentähden tämän pitä oleman sinulle merkixi sinun kädesäs/ ja muistoxi sinun edesäs/ että HERran käsky pitä oleman sinun suusas/ että HERra on wäkewällä kädellä sinun johdattanut Egyptistä.?LVALQ~?ß U œ  j Ö A Ä I Ē zĘ#©e2£ōP®m… Ja sinun suurella cunniallas olet sinä sinun wiholises cukistanut/ S’ž Ja sinun suurella cunniallas olet sinä sinun wiholises cukistanut/ Sillä cosca sinä lähetit hirmuisudes/ culutti se heidän nijncuin corren.’ž HERra sinun oikia kätes teke suuren ihmen/ HERra sinun oikia kätes on lyönyt wiholisen.’ž Sywyys on heitä peittänyt/ ja wajoisit pohjaan/ nijncuin kiwi.’ž Pharaon waunut ja hänen sotawäkens syöxi hän mereen. Hänen walitut päämiehens owat upotetut punaiseen mereen.’ž HERra on äsken sotamies/ HERra on hänen nimens.’ž HERra on minun wäkewyten ja kijtoswirten/ ja on minun autuuden. Hän on minun Jumalan/ ja minä cunnioitan händä/ hän on minun Isäni Jumala/ ja minä ylistän händä.’ž SIlloin weisais Moses ja Israelin lapset HERralle tämän wirren/ ja sanoit: Minä weisan HERralle/ sillä hän on sangen jalon työn tehnyt/ hewoisen ja waunun hän mereen syöxi.’ž Ja sen suuren käden/ jonga HERra oli osottanut Egyptiläisten päälle. Ja Canssa pelkäisit HERra/ ja uscoit hänen ja hänen palwelians Mosexen.’ž Ja he näit Egyptiläiset cuolluna meren reunalla.’ž Ja nijn HERra wapahti Israelin sinä päiwänä Egyptiläisten kädest.’ž Mutta Israelin lapset käwit cuiwana käskeldä merta/ ja wedet olit heille nijncuin muuri oikialla ja wasemalla puolella.’ž Nijn että wesi palais ja käwi waunuin/ ja radzasmiesten/ ja coco Pharaon sotawäen ylidzen/ jotca heitä olit seurannet mereen: nijn ettei yxikän heistä pääsnytt.’ž Nijn ojensi Moses kätens meren ylidze/ ia meri palais ennen huomenda hänen wirtaans. Ja cosca Egyptiläiset pakenit/ cohtais heidän wesi/ ja HERra pijritti heidän käskelle merta.’ž Mutta HERra sanoi Mosexelle: ojennä kätes meren ylidze/ että wedet juoxisit Egyptiläisten ylidzen heidän waunuins ja radzasmiestens ylidzen.’ž Ja hän syöxi rattat erinäns heidän waunuistans/ ja cukisti heidän woimalisest ylösalaisin. Nijn sanoit Egyptiläiset: paetcam Israeli: sillä HERra soti heidän edestäns Egyptiläisiä wastan.’ž Cosca amuwartio tuli/ cadzatti HERra Egyptiläisten joucon päälle tulen padzasta ja pilwestä/ ja saatti pelgon heidän jouckoons.’ž Ja Egyptiläiset ajoit taca ja seuraisit heidän peräsäns/ caicki Pharaon hewoiset/ waunut ja radzasmiehet keskelle merta.’ž Ja Israelin lapset käwit keskeldä merta cuiwa myöden/ ja wedet olit heille nijncuin muuri/ oikialla ja wasemalla puolella.’ž Cosca Moses ojensi kätens meren ylidze/ andoi HERra wedet juosta pois jalolla itä tuulella coco sen yön/ ja teki meren cuiwille/ ja wedet ercanit.’ž Ja tuli Egyptiläisten ja Israelin jouckoin waihelle/ ja oli pimiä pilwi/ ja walais yön/ nijn ettei he coco yönä toinen toistans tainnet lähestyä.’ž NIin Jumalan Engeli nousi/ joca Israelin joucon edellä käwi/ ja meni heidän taans: ja pilwen padzas sijrsi idzens heidän caswons edestä/ ja käwi heidän tacanans.’ž Ja Egyptiläiset pitä tietämän/ että minä olen HERra/ cosca minä olen cunnian woittanut Pharaosta/ ja hänen waunuistans ja radzasmiehistäns.’ž Cadzo/ minä paadutan Egyptiläisten sydämet/ että he seurawat teidän jälisän/ nijn minä woitan cunnian Pharaosta ja caikesta hänen sotawäestäns/ hänen waunuistans ja radzasmiehistäns.’ž Mutta nosta sinun sauwas/ ja ojenna kätes meren ylidzen/ ja eroita se yhdest/ että Israelin lapset käwisit keskeldä merta cuiwa myöden.’ž HERra sanoi Mosexelle: mitäs huudat minun tygöni? sano Israelin lapsille/ että he waellaisit.’ž HERra soti teidän puolestan/ ja teidän pitä alallans oleman.’ž Moses sanoi Canssalle: älkät peljätkö/ seisocat ja cadzocat/ mingä autuuden HERra tänäpänä teke teille: sillä näitä Egyptiläisiä/ jotca te tänäpän näitte/ ei teidän pidä ikänäns enämbi näkemän ijancaickisest.’ž Eikö tämä se ole cuin me sanoimme sinulle Egyptisä? anna meidän olla/ että me palwelisim Egyptiläisiä: sillä meidän olis parambi palwella Egyptiläisiä/ cuin cuolla corwesa.PLVAL“ćwé “ 8 ī y š ł Č  © $ ˜Żoöp›MM’ Moses ja Aaron sanoit Israelin lapsille: ehtona pitä te’ž Moses ja Aaron sanoit Israelin lapsille: ehtona pitä teidän ymmärtämän/ HERran johdattanen teidän Egyptin maalda.’ž Cuudendena päiwänä pitä heidän idzens walmistaman cocoman caxikertaisest sen ehton/ cuin he muutoin jocapäiwä cocowat.’ž Nijn sanoi HERra Mosexelle: Cadzo/ minä annan sata teille leipä taiwast/ ja Canssan pitä cocoman jocapäiwä nijn paljo cuin he tarwidzewat/ coetellaxeni heitä/ jos he waeldawat minun käskyisäni elickä ei.’ž Ja sanoit heille: josca Jumala että me olisim Egyptin maalla HERran käden cautta cuollet cosca me istuim lihapatain tykönä/ ja oli leipä yldäkyllä syötä: sillä te oletta sentähden meidän johdattanet tähän corpeen cuolettaxen näljällä caicke tätä joucko.’ž Ja coco Israelin lasten joucko napisit Mosesta ja Aaronita wastan/ corwesa.’ž Nijn he matcustit Elimist ja tuli coco Israelin lasten joucko Sinnin corpeen ( joca on Elimin ja Sinain wälillä ) wijdendenä toistakymmendenä päiwänä toisella cuulla/ sijttecuin he Egyptin maalda lähtenet olit.’ž JA he tulit Elimijn/ siellä oli caxitoistakymmendä lähdettä/ ja seidzemenkymmendä palmupuuta/ siellä he sioitit idzens wetten tygö.’ž Sijnä pani hän heidän eteens käskyn ja oikeuden ja kiusais sijnä heitä/ ja sanoi: jos sinä cuulet sinun HERras Jumalas änen/ ja teet mikä oikeus on hänen edesäns/ ja panet hänen käskyns sinun corwijs/ ja pidät caicki hänen säätyns/ nijn en minä pane sinun päälles yhtäkän widzausta nijstä/ jotca minä Egyptiläisten päälle pannut olen/ sillä minä olen HERra sinun parandajas.’ž Mutta hän huusi HERran tygö: Ja HERra osotti hänelle puun/ jonga hän heitti weteen/ ja wedet tulit makiaxi.’ž Sijnä napisit Canssa Mosesta wastan/ sanoden: mitä me juomme?’ž Nijn he tulit Maraan/ waan ei he saanet juoda sitä wettä Maras/ sillä se oli ylön carwas/ josta se paicka cudzutan Mara.’ž NIin Moses andoi waelda Israelin lapset punaisen meren tykö Surrin corpe cohden/ ja he matcustit colme päiwä corwes ja ei löytänet wettä.’ž Ja MirJam weisais heidän edelläns: Weisatcam HERralle/ sillä hän on sangen jalon työn tehnyt/ miehen ja hewoisen hän mereen syöxi.’ž JA MirJam Prophetissa Aaronin sisar otti candelen käteens/ ja caicki waimot seuraisit händä candeleilla ja hypyllä.’ž Sillä Phrao meni mereen hewoisinens/ waunuinens ja radzasmiehinens/ ja HERra palautti meren wedet heidän päällens. Mutta Israelin lapset käwit cuiwana keskeldä merta.’ž HERra hallidze ijancaickisest ja ilman loputa.’ž Johdata heitä ja istuta heitä sinun perimises wuorelle/ jonga sinä HERra asumisexes tehnyt olet/ sinun pyhydes tygö HERra/ ionga sinun kätes walmistanet owat.’ž Tulcon hämmästys heidän päällens/ ja pelco sinun wäkewän käsiwartes cautta/ että he puunduisit nijncuin kiwi: sijhenasti/ että sinun Canssas HERra läpidzen käy/ sijhenasti että Canssa läpidze käy/ jonga sinä saanut olet.’ž Silloin hämmästywät Edomin Ruhtinat/ ja wapistus tarttu Moabin sangareihin/ caicki Canaan maan asuwaiset raukewat.’ž Cosca Canssat sen cuulewat/ wapisewat he: ahdistus käsittä Philisterit.’ž Sinä olet johdattanut laupiudesas tämän Canssan jongas pelastit/ ja olet wienyt heidän wäkewydesäs sinun pyhän asumisees.’ž Coscas oikian kätes ojensit/ nijn maa heitä nieli.’ž HERra/ cuca on sinun wertas jumalten seas? cuca on sinun caltaises/ joca olet nijn jalo ja pyhä: hirmullinen/ kijtettäpä ja ihmetten tekiä.’ž Silloin sinun tuules puhalsi/ ja meri heitä peitti/ ja he pohjaan wajoisit/ nijncuin Blyjy wäkewis wesis.’ž Wiholinen sanoi: minä ajan taca ja saawutan heitä/ ja saalista jaan/ ja heihin minun mieleni jähdytän: minä wedän ulos minun mieckani/ ja minun käteni pitä heitä hucuttaman.’ž Sinun puhaldamises cautta cocounsit wedet/ ja wirrat seisoit rouckioisa: sywydet cocounsit keskellä merta.ŹLVALfrõ l ” M ą  v # J cćEdō†Ąi‹]Ų  JA Moses sanoi: tämä on se cuin HERra käskenyt on: täytä Gomor sijtä/ kätkettä teidän lapsillen/ ett’ž JA Moses sanoi: tämä on se cuin HERra käskenyt on: täytä Gomor sijtä/ kätkettä teidän lapsillen/ että se leipä nähtäisin jolla minä olen teitä ruockinut corwesa/ cosca minä johdatin teitä Egyptin maalda.’ž Ja Israelin huone cudzui hänen nimens Man/ ja se oli nijncuin Corianderin siemen walkia/ ja maisti nijncuin sämbylä hunajan cansa.’ž Nijn lewäisit Canssa seidzemendenä päiwänä.’ž Cadzocat/ HERra on teille andanut Sabbathin/ ja sentähden on hän andanut teille cuudendena päiwänä cahden päiwän leiwän/ nijn olcan sijs jocainen cotona idzellens/ ja älkän yxikän lähtekö siastans seidzemendenä päiwänä.’ž Nijn sanoi HERra Mosexelle: cuinga cauwan et te pidä minun käkäskyjäni ja säätyjäni?’ž Mutta seidzemendenä päiwänä läxit muutamat Canssan seast cocoman/ ja ei he löynnet mitän.’ž Cuusi päiwä pitä teidän cocoman/ mutta sedzemendenä päiwänä on Sabbathi/ ja sinä päiwänä ei löytä sitä.’ž Nijn sanoi Moses: syökät se tänäpänä/ sillä tänäpänä on HERran Sabbathi/ tänäpänä et te sitä löydä kedolda.’ž Ja he jätit sijtä huomenexi/ nijncuin Moses käskenyt oli: ja ei tullut se haiseman/ eikä matoa tullut sijhen.’ž Ja hän sanoi heille: tämä on se cuin HERra sanonut on: huomena on Sabbathi/ se pyhä lepo HERralle/ mitä te leiwotte se leipocat/ ja mitä te keitätte se keittäkät/ mutta mitä lijaxi on jättäkät se/ tähdelle panda huomenexi.’ž JA cuudendena päiwänä cocoisit he caxikertaisest sijtä leiwästä/ caxi Gomoria cullengin. Ja caicki päämiehet Canssan seast tulit ja ilmoitit sen Mosexelle.’ž Nijn he cocoisit sijtä joca aamu/ nijn paljo cuin jocainen syödäxens tarwidzi. Mutta cosca päiwä tuli palawaxi/ nijn se suli.’ž Mutta ei he cuullet Mosesta/ waan monicahdat jätit sijtä jotakin huomenexi. Nijn madot caswoit sijhen ja tuli haiseman. Ja Moses wihastui heidän päällens.’ž Ja Moses sanoi heille: ei kenengän pidä sijtä huomenexi mitän jättämän.’ž Waan cuin he mittaisit sen Gomorilla/ nijn ei hänellä mitän lijaxi ollut/ joca paljo coonnut oli/ eikä sildä mitän puuttunut/ joca wähemmän cocois: mutta jocainen oli coonnut nijn paljo cuin he syödäxens tarwidzit.’ž Ja Israelin lapset teit nijn/ ja cocoisit muutamat enämmän ja muutamat wähemmän.’ž Tämä on se josta HERra käskenyt on. Jocainen cootcan sijtä nijn paljo cuin hän idze syö/ ja ottacat Gomor joca päälugulle/ hengilugun jälken cuin on hänen majasans.’ž Ja cuin Israelin lapset sen näit/ sanoit he toinen toisellens: Man tämä on/ sillä ei he tiennet mikä se oli. Mutta Moses sanoi heille: tämä on se leipä/ jonga HERra teille on andanut syödäxen.’ž Ja cuin caste tuli pois: cadzo/ nijn oli corwes jotakin ymmyrjäistä ja piendä/ nijncuin härmä maan päällä.’ž Ja ehtona tulit peldocanat ja peitit leirin/ ja amulla oli caste leirin ymbärins.’ž Minä olen cuullut Israelin lasten napistuxen/ puhu heille: ehtona pitä teillä oleman liha syödäxen/ ja amulla rawituxi tuleman leiwästä/ ja teidän pitä ymmärtämän/ että minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Ja cuin Aaron näitä puhunut oli caikelle Israelin lasten joucolle: käänsit he idzens corpen päin/ ja cadzo/ HERran cunnia näyi pilwes.’ž Ja Moses sanoi Aaronille: sano coco Israelin lasten joucolle: tulcat HERran eteen/ sillä hän on cuullut teidän napistuxen.’ž Wielä sanoi Moses: HERra anda teille ehtona liha syödäxen/ ja huomena leipä yldäkyllä/ että HERra on cuullut teidän napistuxen/ jolla te olette napisnet händä wastan. Sillä mitkä me olemme? teidän napistuxen ei ole meitä/ mutta HERra wastan.’ž Ja huomena pitä teidän näkemän HERran cunnian: sillä hän on cuullut teidän napistuxen HERra wastan. Ja mitkä me olemme/ että te napisetta meitä wastan?yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽ„E ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"µ’y@h “’ µ@h ³’ F@h ²’ S@h ±’ @h °’ V@h ƒÓ@h ®’G@h ­’³@h ¬’g@h «’Ę@h Ŗ’z@h ©’„@ h ؒB@ h §’d@ h ¦’’@ h „’Š@ h ¤’…@h £’ˆ@h ¢’O@h ”’’@h  ’t@h Ÿ’@h ž’ß@h ’C@h œ’€’ž Ei sinun pidä warastaman.4 ›’ €’ž Ei sinun pidä huorin tekemän.8 š’ €’ž Ei sinun pidä tappaman.2 ™’ u@h ˜’ “@g —’ ś@g –’ @@g •’#@g ”’‚@g “’Z@g ’’Ś@g ‘’Ś@g ’6@g ’\@g Ž’/@g ’;@g Œ’·@g ‹’@g Š’^@ g ‰’Š@ g ˆ’@ g ‡’c@ g †’£@ g …’P@g „’Æ@g ƒ’R@g ‚’M@g ’ ć@g €’ «@g ’ {@g ~’ m@g }’ Ń@g |’~@f {’p@f z’ˆ@f y’Ž@f x’•@f w’™@f v’t@f u’i@f t’:@f s’—@f r’Č@f q’B@f p’a@f o’į@ f n’@ f m’Å@ f l’I@ f k’‘@ f j’2@f i’¼@f h’J@f g’Ņ@f f’ y@f e’ š@f d’ r@f c’ œ@f b’ ~@f a’½@e `’–@e _’‡@e ^’Œ@e ]’|@e \’x@e [’H@e Z’„@e Y’{@e X’A@e W’‰@e V’ @@e U’ ę@e T’ r@e S’ {@ e R’ ˜@ e Q’9@ e P’¢@ e O’Ī@ e N’œ@e M’g@e L’Į@e K’æ@e J’‡@e I’$#@e H’#¬@e G’"d@e F’!}@e E’ Ī@c D’…@c C’.@c B’Ž@c A’W@c @’\@c ?’j@c >’n@c =’p@c  LVALƒsPÉ I ā F x Ö   Š2ņi(­ĄHĢ@¹#f Nijn jutteli Moses apellens caicki mitä HERra tehnyt oli Pharaolle ja Egyptiläisille Israeli’ž Nijn jutteli Moses apellens caicki mitä HERra tehnyt oli Pharaolle ja Egyptiläisille Israelin tähden/ ja caiken sen waiwan cuin heillä tiellä oli ollut/ ja että HERra oli auttanut heitä.’ž Nijn meni Moses appens wastan/ ja cumarsi idzens hänen edesäns ja suuta andoi hänen. Ja cosca he olit terwehtänet toinen toistans/ menit he majaan.’ž Käski hän sano Mosexelle: minä Jethro sinun appes olen tullut sinun tygös ja sinun emändäs/ ja molemmat hänen poicans hänen cansans.’ž COsca JEthro Mosexen appi ja hänen poicans ja hänen emändäns tulit Mosexen tygö corpeen/ cusa hän idzens sioittanut oli Jumalan wuorelle.’ž Ja toisen nimi Eliezer/ sillä hän sanoi: minun Isäni Jumala on ollut minun apun/ ja on pelastanut minun Pharaon miecasta.’ž Ja caxi hänen poicans/ joista toisen nimi oli Gerson/ sillä hän sanoi: minä olen tullut muucalaisexi wieralla maalla.’ž Otti hän Ziporan Mosexen emännän/ jonga hän oli tacaperin lähettänyt.’ž JA cosca Jethro Midianin pappi Mosexen appi/ cuuli caicki mitä Jumala Mosexen ja Israelin Canssan cansa oli tehnyt: että HERra oli johdattanut Israelin Egyptistä.’ž Sillä hän sanoi: se on muisto HERran istuimen tykönä/ että HERran sota pitä oleman Amalechiä wastan sugusta nijn sucuun.’ž Ja Moses rakensi Altarin/ ja cudzui hänen nimens: HERra Nissi.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: kirjoita nämät muistoxi kirjaan/ ja muistuta Josuan corwisa/ sillä minä pyhin Amalechin muiston taiwan alda.’ž Ja Josua hucutti Amalechin ja hänen Canssans/ miecan terällä.’ž Mutta Mosexen kädet olit rascat/ sentähden otit he kiwen ja asetit hänen alans/ että hän istuis sen päällä. Waan Aaron ja Hur pidit ylhällä hänen käsiäns cumbikin puoleldans/ nijn wahwistuit hänen kätens auringon laskeman asti.’ž Ja nijncauwan cuin Moses piti kätens ylhällä/ woitti Israel/ mutta cosca hän kätens laski alas/ woitti Amalech.’ž Ja Josua teki nijncuin Moses sanoi hänelle/ ja sodei Amalechia wastan. Mutta Moses/ Aaron ja Hur astuit mäen cuckulalle.’ž Ja Moses sanoi Josualle: walidze meille miehiä/ mene ja sodi Amalechiä wastan: huomena minä seison mäen cuckulalla/ ja pidän Jumalan sauwan kädesäni.’ž NIin Amalech tuli: ja sodei Israeli wastan Raphidimis.’ž Sentähden cudzui hän sen paican Massa Meriba Israelin lasten toran tähden/ ja sentähden että he kiusaisit HERra/ sanoden: olleco HERra meidän seasam elickä ei?’ž Cadzo/ minä seison siellä sinun edesäs calliolla Horebis/ siellä sinun pitä calliota lyömän/ ja sijtä pitä wedet juoxeman/ nijn että Canssa sijtä juoda saa. Ja Moses teki nijn Israelin wanhimmitten edes.’ž Sanoi HERra Mosexelle: mene Canssan edellä/ ja ota cansas muutamat Israelin wanhimmista/ ja sinun sauwas jolla sinä löit wettä/ ota sinun kätees ja mene.’ž MOses huusi HERran tygö/ sanoden: mitä minä teen tälle Canssalle? wähä puuttu ettei he kiwitä minua.’ž Cosca Canssa siellä janoisit wettä/ napisit he Mosesta wastan/ ja sanoit: mitä wasten sinä olet meidän johdattanut Egyptist/ cuolettaxes meitä ja meidän lapsiam/ ja meidän eläimitäm janolla?’ž Siellä ei ollut wettä Canssalla juoda. Ja Canssa napisit Mosesta wastan ja sanoit: andacat meille wettä juodaxem. Moses sanoi heille: mitä te torutte minun cansani? Mixi te kiusatte HERra?’ž JA coco Israelin lasten joucko matcustit Sinnin corwesta/ heidän päiwäcunnisans HERran käskyn jälken/ ja sioitit idzens Raphidimijn.’ž Ja Gomor on kymmenes osa Ephast.’ž Ja Israelin lapset söit Manna neljäkymmendä ajastaica/ sijhen asti cuin he tulit sille maalle cuin heidän asuman piti/ cuin he tulit Canaan maan rajoille/ söit he Manna.’ž Nijncuin HERra käskenyt oli Mosexelle. Nijn Aaron pani sen todistuxen eteen tallella pidettäwäxi.’ž Ja Moses sanoi Aaronille: ota astia/ ja pane sijhen Gomorin täysi Manna/ ja pane HERran eteen/ tallella pidettä lapsillen.@LVAL‚ętŚ a  E ‰ W Ę } ø °Ļn,dĶ“*¶ˆśr„ Ja caicki Canssa wastais/ ja sanoi: caicki mitä HERra puhunu’ž Ja caicki Canssa wastais/ ja sanoi: caicki mitä HERra puhunut on/ me teemme. Ja Moses sanoi jällens Canssan sanat HERralle.’ž Moses tuli ja cudzui cocoon wanhimmat Canssan seast/ ja jutteli heille caicki sanat jotca HERra käskenyt oli.’ž Ja teidän pitä oleman minullen papillinen waldacunda ja pyhä Canssa. Nämät owat ne sanat/ jotca sinun pitä Israelin lapsille sanoman.’ž Jos te sijs minun äneni cuuletta ja pidätte minun lijttoni/ nijn teidän pitä oleman minun omani caikist Canssoist/ sillä coco maa on minun.’ž Te oletta nähnet mitä minä Egyptiläisille tehnyt olen/ ja cuinga minä olen teitä candanut cotcain sijwillä/ ja olen saattanut teidän minun tygöni.’ž JA Moses astui ylös Jumalan tygö. Ja HERra huusi händä wuorelda/ ja sanoi: tätä sinun pitä sanoman Jacobin huonelle: ja Israelin lapsille ilmoittaman.’ž Sillä he olit lähtenet Raphidimist/ ja tahdoit Sinain corpeen/ ja sioitit idzens sijhen corpeen: wuoren cohdalle.’ž COlmandena Cuucautena Israelin lasten lähtemisest Egyptin maalda tulit he sinä päiwänä Sinain corpeen.’ž Ja nijn Moses andoi appens mennä cotia omalle maallens.’ž Että heidän aina piti Cansan asiat ratcaiseman. Mutta jotca rascat asiat olit/ lyckäisit he Mosexen ala/ waan caicki pienet asiat he idze ratcaisit.’ž Ja walidzi wagat miehet caikest Israelist/ ja asetti heidän Canssan päämiehixi/ monicahdat tuhannen päälle/ monicahdat sadan päälle/ monicahdat wijdenkymmenen päälle/ ja monicahdat kymmenen päälle.’ž Moses cuuli appens änen/ ja teki caicki cuin hän sanoi hänelle.’ž Jos sinä sen teet/ nijns taidat Jumalan käskyn toimitta/ ja caicki Canssa mene cotians rauhas.’ž Että ne aina Canssalle oikeuden tekisit. Mutta cosca jocu rascas asia tule/ että he sen tuowat sinun etees/ mutta caicki pienet asiat he idze ratcaiscan: ja nijn se sinulle on huokiambi/ ja he candawat cuorma sinun cansas.’ž Mutta edzi sinulles caiken Canssan seast wagat miehet/ Jumalata pelkäwäiset/ totiset/ ja jotca ahneutta wihawat/ ja aseta ne heille päämiehixi/ monicahdat tuhannen päälle/ monicahdat sadan päälle/ monicahdat wijdenkymmenen päälle/ ja monicahdat kymmenen päälle.’ž Holho sinä Canssa Jumalan edes/ ja tuota heidän asians Jumalan eteen/ ja muistuta heille oikeudet ja käskyt/ ja osota heille tie/ jota heidän waeldaman pitä/ ia ne työt cuin heidän tekemän pitä.’ž Mutta cuule minun äneni/ minä neuwon sinua/ ja Jumala on sinun cansas.’ž Sinä wäsytät peräti idzes sekä tämän Canssan cuin sinun cansas on: sillä tämä asia on sinulle ylön rascas/ et taida sinä sitä yxinäs toimitta.’ž Hänen appens sanoi hänelle: et sinä oikein tee.’ž Sillä cosca heillä on jotakin asiata/ tulewat he minun tygöni/ että minun pitä oikeutta tekemän jocaidzen wälillä/ ja hänen lähimmäisens/ ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.’ž Moses wastais händä: Canssa tule minun tygöni/ ja kysy Jumalalda neuwo.’ž Cosca hänen appens näki caicki mitä hän teki wäen cansa/ sanoi hän: mikä tämä on cuin sinä teet tälle wäelle? mixi sinä istut yxinäns/ ja caicki Canssa sinun ymbärilläs seisowat/ hamast amusta nijn ehtoseen?’ž JA toisna päiwänä istui Moses oikeutta tekemän Canssalle/ ja Canssa seisoi Mosexen ymbärillä amusta nijn ehtosen asti.’ž Ja Jethro Mosexen appi otti poltouhria ja uhrais Jumalalle. Nijn tuli Aaron ja caicki wanhimmat Israelist syömän leipä Mosexen apen cansa Jumalan edes.’ž Nyt minä tiedän että HERra on suurembi cuin caicki jumalat/ sentähden että he ylpiäst heitä wastan tehnet olit.’ž Ja Jethro sanoi: kijtetty olcon HERra/ joca teidän pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädest/ joca myös taita wapahta Canssans Egyptiläisten kädestä.’ž Ja Jethro riemuidzi caikesta hywästä/ cuin HERra oli tehnyt Israelille/ että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädest.uLVAL/ĀGœ ¹ l  k  x  ” ¬Xī’\‚ØNĢ©io» Sillä cuutena päiwänä on HERra taiwan/ maan ja meren tehnyt/ ja caicki mitä nijsä owat/’ž Sillä cuutena päiwänä on HERra taiwan/ maan ja meren tehnyt/ ja caicki mitä nijsä owat/ ja lewäis seidzemendenä päiwänä. Sentähden siunais HERra Sabbathin päiwän ja pyhitti sen.’ž Mutta seidzemendenä päiwänä on HERran sinun Jumalas/ Sabbathi: Silloin ei sinun pidä työtä tekemän/ eikä sinun poicas/ eikä sinun tyttäres/ eikä sinun palwelias/ eikä sinun pijcas/ eikä sinun juhtas/ eikä sinun muucalaises/ joca sinun portisas on.’ž Cuusi päiwä pitä sinun työtä tekemän/ ja caicki asias ajaman.’ž Muista Sabbathin päiwä/ pyhittä.’ž Ei sinun pidä turhan lausuman sinun HERras Jumalas nime: sillä ei HERra pidä sitä rangaisemata/ joca hänen nimens turhan lausu.’ž Ja teen laupiuden monelle tuhannelle/ jotca minua racastawat/ ja pitäwät minun käskyni.’ž Ei sinun pidä cumartaman nijtä/ eikä myös palweleman heitä: Sillä minä HERRA sinun Jumalas/ olen kijwas Jumala/ joca edziskelen Isäin pahat tegot lasten päälle/ colmandeen ja neljändeen polween/ jotca minua wihawat.’ž Ei sinun pidä yhtäkän cuwa/ eikä jongun muoto sinulles tekemän/ taica nijden muotoista cuin ylhällä taiwas owat/ eli nijden muotoista jotca alhalla owat maan päällä/ eikä nijden muotoista jotca wesis maan alla owat.’ž Ei sinun pidä muita Jumalita pitämän minun edesäni.’ž Minä olen HERra sinun Jumalas/ joca sinun Egyptin maalda orjuden huonesta ulos wienyt on.’ž JA Jumala puhui caicki nämät sanat/ sanoden:’ž Ja Moses astui alas Canssan tygö/ ja sanoi nämät heille.’ž Ja HERra sanoi hänelle: mene ja astu alas/ sinä/ ja Aaron pitä sinun cansas astuman ylös. Mutta Papit ja Canssa älkän lähestykö/ astuman ylös HERran tygö/ ettei hän heitä hucutais.’ž Moses sanoi HERralle: eipä Canssa saa astua ylös Sinain wuorelle: sillä sinä olet meille todistanut ja sanonut: pane rajat wuoren ymbärille/ ja pyhitä se.’ž Nijn myös Papit jotca HERra lähestywät pitä heitäns pyhittämän/ ettei HERra heitä hucutais.’ž Nijn sanoi HERra hänelle: astu alas ja sano Canssalle/ ettei he käwis rajan ylidze HERran tygö/ händä näkemän/ ja monda heistä langeis.’ž Cuin nyt HERra oli tullut alas Sinain wuoren cuckulalle/ nijn hän cudzui Mosexen wuoren cuckulalle. Ja Moses astui sinne ylös.’ž Ja sen Basunan helinä enämmin ja enämmin enäni. Moses puhui ja Jumala wastais händä cuulttawast.’ž Mutta coco Sinain wuori suidzi/ sijtä että HERra astui alas sen päälle tules/ ja sen sawu käwi ylös nijncuin pädzistä/ nijn että coco wuori sangen cowan wapisi.’ž Ja Moses johdatti Canssan leirist Jumalata wastan: nijn he astuit wuoren ala.’ž CUin colmas päiwä tuli/ nijn amulla rupeis pitkäinen cuuluman/ paxun pilwen cansa wuorella/ ja sangen wäkewä Basunan äni/ nijn caicki Canssa/ jotca leiris olit/ peljästyit.’ž Ja hän sanoi heille: olcat colmandena päiwänä walmit/ ja älkät ryhtykö waimoin.’ž Moses astui wuorelda Canssan tygö/ ja pyhitti heitä/ ja he pesit waattens.’ž Ei yxikän käsi pidä häneen rupeman/ waan hänen pitä kiwillä kiwitettämän/ eli nuolilla ammuttaman läpidze/ joco se eläin taicka ihminen olis/ ei pidä sen elämän. Cosca äni rupe pitkän cajahtaman/ silloin he wuorelle astucan.’ž Ja pane raja Canssan ymbärille/ sanoden heille: carttacat teitän ettet te wuorelle astu taicka satu sijhen: Sillä joca sijhen wuoreen sattu/ sen pitä totisest cuoleman.’ž Ja olisit colmandena päiwänä walmit/ sillä colmandena päiwänä HERra on astuwa alas caiken Canssan eteen Sinain wuorelle.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: mene Canssan tygö ja pyhitä heitä tänäpänä ja huomena/ että he waattens pesisit.’ž Nijn HERra sanoi Mosexelle: cadzo/ minä tulen sinun tygös paxus pilwes/ että Canssa cuule minun sanani/ jotca minä sinun cansas puhun/ ja usco sinun ijancaickisest. Ja Moses ilmoitti HERralle Canssan puhen.ALVAL‹HiŁ e Ó „ ü w §  ± o ėq«D‘Jw!¢O TŪœ?ž‹ COsca miehet keskenäns rijtelewät/ ja toinen lyö toista’ž COsca miehet keskenäns rijtelewät/ ja toinen lyö toista kiwellä eli rusicalla/ ja ei cuole/ waan maca wuotesans/’ž Ja joca kiroile Isäns ja äitiäns/ hänen pitä toisest cuoleman.’ž Joca warasta ihmisen ja myy hänen/ ja löytän hänen tykönäns/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž JOca lyö Isäns taicka äitiäns/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž Mutta jos jocu ylpeydest tappa lähimmäisens cawaludella/ sen sinun pitä ottaman minun Altarildanikin pois/ cuoletetta.’ž Waan jollei hän ole hänen hengens jälken wäjynnyt/ mutta Jumala on andanut hänen tapaturmast langeta hänen käsijns/ nijn minä määrän sinulle paican/ johonga hänen pakeneman pitä.’ž Joca lyö ihmisen nijn että hän cuole/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž Jollei hän tee hänelle näitä colme: nijn hänen pitä wapana lähtemän lunastamata.’ž Jos hän pojallens otta toisen/ nijn ei hänen pidä kieldämän häneldä hänen rawindotans/ waatteitans/ ja Awioskäskyn oikeutta.’ž Mutta jos hän naitta pojallens hänen/ nijn andacan hänen nautita tyttären oikeutta.’ž Jollei hän kelpa Isännällens/ ja ei tahdo händä awioxi otta/ nijn hänen pitä andaman hänen lunastetta/ mutta muucalaiselle Canssalle ei pidä oleman hänellä woima händä myydä/ sillä hän on cadzonut hänen ylön.’ž JOs jocu myy tyttärens orjaxi/ ei hänen pidä lähtemän nijncuin orja.’ž Nijn hänen Isändäns wiekän hänen jumalten tygö/ taicka seisautacan hänen oween/ taicka pihtipieleen/ ja läwistäkän Isändä hänen corwans nascalilla/ ja olcan ijäns hänen orjans.’ž Mutta jos orja sano: minä racastan minun Isändäni/ emändäni ja lapsiani/ en tahdo minä tulla wapaxi.’ž Jos hänen Isändäns andoi hänelle emännän/ ja hän on synnyttänyt hänelle poikia ja tyttäritä/ nijn hänen emändäns ja lapsens pitä oleman hänen Isändäns omat/ waan idze hänen pitä lähtemän yxinäns.’ž Jos hän naimatoina on tullut/ naimatoina pitä hänen myös lähtemän/ waan jos hän nainuna tuli/ nijn lähtekän emändinens.’ž Jos sinä ostat Hebrerin orjan/ hänen pitä sinua palweleman cuusi wuotta/ waan seidzemendenä pitä hänen lähtemän wapana ehdollans.’ž NÄmät owat ne oikeudet/ jotca sinun pitä paneman heidän eteens.’ž Ei myös sinun pidä astuimilla minun Altarilleni astuman/ ettei sinun häpiäs siellä paljastettais.’ž Ja jos sinä teet minulle kiwisen Altarin/ nijn älä tee sitä wuolduista kiwistä: sillä jos sinä rupet sijhen weidzelläs/ nijn sinä sen turmelet.’ž Tee Altari maasta minulle/ jonga päällä sinun poltouhris ja kijtosuhris/ sinun lambas ja carjas uhrat: sillä mihingä paickaan minä säädän minun nimeni muiston/ sinne minä tulen sinun tygös ja siunan sinua.’ž Sentähden ei teidän pidä yhtän cappaletta minun wertanani pitämän. Hopiaisia ja cullaisia jumalita ei teidän pidä teillen tekemän.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: nijn sinun pitä Israelin lapsille sanoman: te oletta nähnet/ että minä olen taiwasta teidän cansan puhunut.’ž Ja Canssa astui taamma: mutta Moses meni sen pimeyden tygö/ josa Jumala oli.’ž Moses puhui Canssalle: älkät peljätkö/ sillä Jumala on tullut teitä coetteleman/ ja että hänen pelcons olis teidän edesän/ ettet te paha tekis.’ž Ja sanoit Mosexelle: puhu sinä meidän cansam/ me cuulemme/ ja älkän Jumala meidän cansam puhuco/ etten me cuolis.’ž JA caicki Canssa näit pitkäisen jylinän/ ja tulen leimauxet/ ja Basunan helinän/ ja wuoren suidzewan: ja pelkäisit ja pakenit astuden taamma.’ž Ei sinun pidä pyytämän sinun lähimmäises huonetta. Ei sinun pidä himoidzeman sinun lähimmäises emändätä/ eikä hänen palweliatans/ eikä pijcans/ eikä hänen härkäns/ eikä hänen Asians/ eikä mitän cuin sinun lähimmäises on.’ž Ei sinun pidä wäärä todistust sanoman sinun lähimmäistäs wastan.’ž SInun pitä cunnioittaman Isäs ja äitiäs: ettäs cauwan eläisit maan päällä/ jonga HERra sinun Jumalas anda sinulle.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:0“j@!m /“Z@ m .“|@m -“J@m ,“N@m +“`@m *“ B@m )“ ½@m (“ t@m '“ ‹@m &“ x@m %“J@m $“H@m #“E@m "“8@m !“Q@m  “S@m “s@m “%@m “y@m “b@ m “‚@ m “7@ m “§@ m “ W@ m “ Å@m “ l@m “ m@m “ X@m “š@m “›@m “f@m “k@m “¼@m “¤@l  “t@l  “Œ@l  “!«@l  “ N@l  “¹@l “X@l “v@l “q@l “—@l “p@l “@ l “¶@ l “Ÿ@ l “•@ l ’’£@ l ž’@l ż’@l ü’‚@l ū’L@l ś’ž@l ł’@l ų’5@k ÷’ ž@l ö’ ½@l õ’ Ž@l ō’ E@k ó’ @k ņ’a@k ń’@k š’?@k ļ’n@k ī’g@k ķ’4@k ģ’‚@k ė’_@k ź’@k é’ @k č’p@k ē’b@k ę’@k å’y@k ä’Ÿ@k ć’ƒ@ k ā’c@ k į’C@ k ą’y@ k ߒN@ k Ž’R@k Ż’*@k ܒn@k Ū’Œ@k Ś’n@k Ł’ˆ@k Ų’ \@j ג H@j ֒ Š@k Ւ “@k Ō’ @k Ӓ„@j Ņ’¢@j ђ¬@j Š’Ģ@j Ļ’Ō@j Ī’L@j Ķ’€@j Ģ’–@j Ė’$¹@j Ź’#ž@j ɒ"^@j Ȓ!i@j Ē’ ‰@ j ʒW@ j Œf@ j ĒŃ@ j ƒ@ j Ā’s@j Į’`@j Ą’:@j æ’>@j ¾’M@j ½’ō@j ¼’\@j »’n@j ŗ’Ę@j ¹’s@h ø’A@h ·’]@h ¶’?@h TLVAL:Ģp| / ń · W ä G v  ¹ 0 ĒiĖ|ü°ÜdĀ>öš Mutta jos se raadeldu on/ nijn pitä hänen t’ž Mutta jos se raadeldu on/ nijn pitä hänen todistajat tuoman/ ja ei mitän jällens andaman.’ž Jos waras sen warasta häneldä/ nijn pitä hänen sen maxaman Isännälle.’ž Ja jos ei waras löytä/ nijn pitä huonen isännän tuotaman jumalitten eteen/ jos ei hän ole käsiäns satuttanut lähimmäisens caluun.’ž JOs jocu anda lähimmäisellens raha eli muuta calua kätköön/ ja se warastetan hänen huonestans: jos se waras löytän/ nijn hänen pitä sen caxikertaisest maxaman.’ž JOs walkia wallallens pääse/ ja orjantappuroihin sytty/ nijn että kykät eli laiho/ joca wielä ottamata on/ eli peldo poldetan/ nijn sen pitä maxaman cuin walkian päästi.’ž JOs jocu wahingon teke toisen pellos eli wijnamäes/ nijn että hän päästä carjans ja wahingota teke toisen pellos/ hänen pitä sijtä parhasta/ cuin hänen omasa pellosans eli wijnamäesäns löytän/ maxaman.’ž Warcan pitä jällens maxaman/ jollei hänellä ole wara/ nijn myytäkän hän warcaudens tähden. Jos warcan cappale löytän eläwänä hänen tyköns/ härkä/ Asi eli lammas/ nijn pitä hänen jällens caxikertaisest maxaman.’ž Waan jos auringo on nosnut/ nijn pitä tappajan cuolemaan wicapään oleman.’ž JOs waras käsitetän/ cosca hän idzens sisälle cangotta/ ja hän lyödän cuoliaxi: nijn ei pidä tappajan wereen wicapään oleman.’ž JOs jocu warasta härjän taicka lamban/ ja teurasta eli myy sen/ hänen pitä andaman wijsi härkä yhdestä härjästä/ ja neljä lammast yhdestä lambasta.’ž Elickä jos se oli tiettäwä/ että se härkä on ennen tottunut cuockiman/ ja hänen Isändäns ei corjannut händä/ nijn hänen pitä andaman härjän härjästä/ ja se cuollut pitä hänen oleman.’ž JOs jongun härkä cuocki toisen miehen härjän/ että se cuole/ nijn pitä heidän myymän sen eläwän härjän/ ja jacaman rahan/ nijn myös cuollen härjän jacaman.’ž Nijn pitä sen cuopan Isändä maxaman rahalla toiselle/ mutta sen cuolluen pitä hänen oleman.’ž JOs jocu awa cuopan/ taicka caiwa cuopan/ jos ei hän sitä jällens peitä/ ja härkä eli Asi sijhen puto.’ž Jos jocu härkä cuocaise palcollisen/ nijn pitä hänen andaman heidän Isännällens colmekymmendä hopia sicli/ ja härkä pitä kiwitettämän.’ž Sillä tawalla pitä myös hänen cansans tehtämän/ jos hän pojan eli tyttären cuocaise.’ž Mutta jos hän rahalla pääse/ nijn pitä hänen andaman hengens lunastuxexi/ nijn paljo cuin määrätän.’ž Mutta jos härkä ennen oli harjandunut cuockiman/ ja hänen Isännällens oli sanottu/ ja ei hän corjannut händä/ jos hän sijtte tappa miehen eli waimon/ nijn pitä härkä kiwitettämän ja hänen Isändäns cuoleman.’ž JOs härkä cuocaise miehen eli waimon/ nijn että hän cuole/ se härkä pitä kiwitettämän/ ja ei pidä hänen lihans syötämän/ ja nijn on härjän Isändä wiatoin.’ž Nijn myös jos hän lyö hänen palcolliseldans hamban suusta/ nijn pitä hänen päästämän händä wapaxi hamban tähden.’ž JOca lyö palcollisens silmän ja turmele sen/ hänen pitä päästämän hänen wapaxi silmän tähden.’ž Polton poltost/ haawan haawast/ sinimarjan sinimarjast.’ž Silmän silmäst/ hamban hambast: käden kädest/ jalan jalast.’ž Mutta jos jotacuta wahingota tule/ nijn pitä hänen andaman hengen hengest.’ž JOs miehet rijtelewät keskenäns/ ja louckawat rascan waimon/ nijn että häneldä lapsi huckan tule/ ja ei wahingo tapahdu/ nijn hänen pitä rahalla rangaistaman/ senjälken cuin waimon mies häneldä ano/ ja se pitä annettaman arwiomiesten ehdost.’ž Waan jos hän päiwän taicka caxi elä/ ei pidä händä costettaman/ sillä se on hänen rahans.’ž COsca jocu lyö palcollistans sauwalla/ nijn että hän cuole hänen käsijns/ hänen pitä rangaistuxen kärsimän.’ž Jos hän parane/ nijn että hän käy ulos sauwans nojalla/ nijn sen pitä syyttömän oleman joca löi/ ainoastans maxacan hänen työns wahingon/ josta hän on estetyxi tullut/ ja andacan Lääkärin palcan.LVAL žJz ņ „ ų Š `  Ą G  ”  w„u”`ł‹LĶlßše COlmasti wuodes pitä tei’ž COlmasti wuodes pitä teidän minulle juhla pitämän.’ž Cuusi wuotta pitä sinun kylwämän sinun maas: ja cocoman sen tulon.’ž EI teidän pidä solwaiseman muucalaisia/ sillä te tiedätte muucalaisten sydämet/ että te myös idze oletta ollet muucalaiset Egyptin maalla.’ž EI sinun pidä lahjoja ottaman: sillä lahjat socaisewat näkewät/ ja käändäwät hurscasten asiat.’ž Ja ole caucana wääristä asioista. Wiatoinda ja hurscasta ei sinun pidä tappaman/ sillä en minä anna jumalattomalle oikeutta.’ž EI sinun pidä sortaman sinun köyhäs oikeutta hänen asiasans.’ž Coscas näet wiholises Asin olewan cuorman alla/ cawata ettes händä jättäis/ waan unhota omas hänen tähtens.’ž COsca sinä cohtat wiholises härjän eli Asin exyxis: nijn sinun pitä johdattaman sen hänelle jällens.’ž Ei sinun pidä caunisteleman köyhä hänen asiasans.’ž Ei sinun pidä joucko seuraman pahuteen: eikä myös wastaman oikiuden edes/ nijn että sinä poicket joucon jälken pois oikeudesta.’ž EI sinun pidä uscoman walheita/ ettäs auttaisit jumalatoinda ja tulisit wääräxi todistajaxi.’ž Teidän pitä oleman pyhä Canssa minulle. Sentähden ei teidän pidä syömän liha/ joca medzän pedoilda raadeldu on/ mutta heittämän sen coirille.’ž Nijn pitä myös sinun tekemän härkäis ja lammastes cansa. Seidzemen päiwä anna heidän olla emäins tykönä/ cahdexandena päiwänä pitä sinun sen andaman minulle.’ž SInun utistas ja pisaroitas ei sinun pidä wijwyttelemän. Esicoisen sinun pojistas pitä sinun andaman minulle.’ž JUmalita ei sinun pidä kiroileman/ ja sitä ylimmäistä sinun Canssasas ei sinun pidä häwäisemän.’ž Sillä hänen waattens on hänen ihons ainoa werho/ josa hän lepä. Jos hän huuta minun tygöni/ nijn minä cuulen händä/ sillä minä olen laupias.’ž COsca sinä lähimmäiseldäs waatten otat pandixi/ nijn sinun pitä andaman sen hänelle jällens/ ennen cuin auringo laske.’ž COsca sinä lainat minun Canssalleni raha/ köyhälle cuin sinun tykönäs on/ ei sinun pidä angaran oleman händä wastan hänelle wahingoxi/ eli caswoja waatiman.’ž Ja minun wihan julmistu/ nijn että minä tapan teidän miecalla/ ja teidän emändän pitä tuleman leskixi/ ja teidän lapsen orwoixi.’ž Jos sinä heitä murhelisexi saatat/ nijn he huutawat minun tygöni/ ja minä cuulen heidän huutons.’ž EI teidän pidä yhtän leske eli orwoilasta murhelisexi saattaman.’ž MUucalaisia ei sinun pidä ryöstämän/ eikä myös polcuna pitämän/ sillä te oletta myös ollet muucalaisna Egyptin maalla.’ž Se joca uhra jumalille/ ja ei ainoalle HERralle/ hänen pitä kirottu oleman.’ž Joca järjettömäin luondocappalden cansa yhteyndy/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž WElhonaisia ei sinun pidä salliman elä.’ž Jos hänen Isäns ei suo händä hänelle/ nijn hänen pitä andaman raha/ nijn paljo cuin neidzen huomenlahja on.’ž JOs jocu wiettele neidzen/ joca ei wielä ole kihlattu/ ja maca hänen/ sen pitä hänelle andaman huomenlahjan/ ja ottaman hänen emännäxens.’ž Mutta jos sen Isändä on sijnä tykönä/ nijn ei hänen pidä sitä maxaman: että hän sen rahallans palcannut on.’ž JOs jocu otta lainaxi lähimmäiseldäns/ ja se tule riwinomaxi eli cuole/ nijn ettei sen Isändä ole läsnä/ nijn hänen pitä sen maxaman.’ž Nijn pitä walan heidän molembain wälilläns käymän HERran cautta/ ettei hän ole satuttanut kättäns lähimmäisens caluun. Ja sen jonga calu oma oli/ pitä sijhen walaan tytymän. Ja toisen ei pidä sitä maxaman.’ž JOs jocu anda lähimmäisellens Asin eli härjän/ eli lamban/ taicka mikä eläin se olis/ tähdelle/ ja se cuole taicka saa muutoin wamman/ taicka ajetan pois/ ettei yxikän sitä näe/’ž JOs jocu soimu on härjäst/ eli Asist/ taicka lambast/ eli waattest/ eli jongun muun tähden cuin on tullut pois/ nijn pitä heidän molembain asians tuleman jumalitten eteen/ cumman jumalat wicapääxi löytäwät/ sen pitä lähimmäisellens caxikertaisest maxaman.LVAL"eĒ Ŗ Ą > ”  n Ł:„õ…ī}ÆöØżqżY JA Moses tuli ja jutteli Canssalle caicki oikeudet. NIjn wastais caicki Canssa ’ž JA Moses tuli ja jutteli Canssalle caicki oikeudet. NIjn wastais caicki Canssa yhdellä änellä/ ja sanoit: caicki ne sanat cuin HERra puhunut on/ tahdom me tehdä.’ž Mutta Moses lähestykön yxinäns HERran tygö/ ja älkön muut lähestykö/ älkön myös Canssa astuco ylös hänen cansans.’ž JA hän sanoi Mosexelle: astu HERran tygö/ sinä ja Aaron/ Nadab ja Abihu/ ja seidzemenkymmendä wanhinda Israelistä/ ja cumartaca taambana.’ž Waan älä salli heidän asua sinun maasas/ ettei he kehotais sinun syndiä tekemän minua wastan: sillä jos sinä palwelet heidän jumalitans/ nijn se on sinulle pahennoxexi.’ž Ei sinun pidä lijtto tekemän heidän cansans/ eikä heidän jumalittens cansa.’ž Ja minä panen sinun maas rajat punaisesta merestä nijn Philisterein meren asti/ ja corwesta nijn wirtan asti: sillä minä annan maan asuwaiset sinun kätees/ ajaxes heitä ulos edestäs.’ž Wähittäin minä heitä ajan ulos sinun edestäs sijhenasti ettäs caswat ja omistat maan.’ž En minä heitä aja ulos yhtenä wuonna sinun edestäs/ ettei maa autiaxi tulis/ eikä medzän pedot enänis sinua wastan.’ž Minä lähetän hörhöläiset/ sinun edelles/ jotca pitä ajaman pois sinun edestäs/ Hewerit/ Cananerit ja Hetherit.’ž Minä lähetän minun pelconi sinun edelles/ ja teen caiken Canssan epäilewäisexi/ cungas tulet: ja saatan caicki sinun wiholises pacoon sinun edestäs.’ž Ei yxikän kesken synnyttäwäinen eikä hedelmätöin pidä oleman sinun maasas/ ja minä annan sinun wanhaxi tulla.’ž Mutta HERra teidän Jumalatan pitä teidän palweleman/ nijn hän siuna sinun leipäs ja sinun wetes/ ja minä otan sinulda pois caicki sairaudet.’ž Nijn ei sinun pidä cumartaman heidän jumalitans/ eikä myös heitä palweleman/ ja älä tee heidän tecoins jälken/ mutta sinun pitä heidän epäjumalans heittämän pois/ ja lyömän ricki.’ž Cosca minun Engelin käy sinun edelläs/ ja johdatta sinun Amorrerein/ Hetherein/ Phereserein/ Cananerein/ Hewerein ja Jebuserein tygö: ja minä häwitän heitä.’ž Waan jos sinä cuulet hänen änens/ ja teet caicki cuin minä sinulle käsken/ nijn minä olen sinun wiholistes wiholinen/ ja sinun wainoittes wainoja.’ž Sentähden carta hänen caswons/ ja cuule hänen änens/ älä hänen mieldäns pahoita: sillä ei hän jätä rangaisemata teidän ylidzekäymistän/ Ja minun nimen on hänes.’ž CAdzo/ minä lähetän Engelini sinun edelles warjeleman sinua tiellä/ ja johdattaman sinun sijhen paickaan/ cuin minä olen sinulle walmistanut.’ž Utista ensimäisest sinun maas hedelmäst/ pitä sinun tuoman sinun HERras Jumalas huoneseen. Ja ei sinun pidä keittämän wohla nijncauwan cuin hän emäns ime.’ž Ei sinun pidä uhraman minun uhrini werta happaman taikinan cansa. Ja minun juhlani lihawus ei pidä ylidze yön jäämän huomenexi.’ž COlmasti wuodes pitä caicki sinun mieswäkes tuelman HERran Jumalan eteen.’ž Ja sen juhlan coscas ensin rupet pellolda corjaman/ mitäs sijhen kylwänyt olet. Ja corjamisen juhlan/ wuoden lopus/ cosca sinä työs kedolda corjannut olet.’ž Nimittäin/ happamattoman leiwän juhlan pitä sinun pitämän/ nijn että sinä seidzemen päiwä syöt happamatoinda leipä ( nijncuin minä sinulle käskenyt olen ) sijhen aican sillä cuulla Abib. Sillä että sillä ajalla olet sinä lähtenyt Egyptistä: mutta älä tule tyhjin käsin minun eteeni.’ž Caicki ne cuin minä olen teille sanonut/ pitä teidän pitämän. Ja wierasten jumalitten nime ei pidä teidän muistaman/ ja teidän suustan ei pidä ne cuuluman.’ž CUusi päiwä pitä sinun työtäs tekemän/ mutta seidzemendenä päiwänä pitä sinun lepämän: että sinun härkäs ja Asis saisit lewätä/ ja sinun pijcas poica ja muucalainen sais idzens wirwotta.’ž Waan seidzemendenä wuonna/ pitä sinun sen lewolle ja kyndämätä jättämän/ että kyöhät sinun Canssastas sijtä syödä saisit. Ja mitä jää/ sen medzän pedot syökän. Nijn pitä myös sinun tekemän wijnamäkes ja öljymäkes cansa.öLVAL#DŁsŲ > ę y H ń J  ‘ / ¶‘ĖzBżµkóhō7õ•Gż'½J Ja sinun pitä asettaman Armonistuimen Arkin päälle/ ja ’ž Ja sinun pitä asettaman Armonistuimen Arkin päälle/ ja paneman Arckijn sen Todistuxen/ jonga minä sinulle annan.’ž Että yxi Cherub on täsä pääsä/ ja toinen toises pääsä: ja näin owat caxi Cherubimi Armonistuimen päisä.’ž Ja sinun pitä tekemän caxi Cherubimi lujasta cullasta/ molembijn päihijn armonistuinda.’ž SInun pitä myös tekemän Armonistuimen puhtasta cullasta/ puoldacolmatta kynärätä pitkän/ ja puoldatoista kynärätä lewiän.’ž Ja sinun pitä paneman Arckijn sen Todistuxen/ jonga minä sinulle annan.’ž Sen Arkin rengaisa pitä oleman corennot/ ja ei pidä nijstä wedettämän ulos.’ž Ja pitä pistämän corennot regaisijn/ jotca owat Arkin siwulla/ että nijllä Arcki cannetaisin.’ž Ja sinun pitä tekemän corennot hongasta ja silaman ne cullalla.’ž Ja pitä myös walaman neljä cullaista rengasta/ jotca sinun pitä paneman neljään culmaan/ nijn että caxi rengast owat hänen yhdellä puolellans/ ja toiset caxi rengast toisella puolellans.’ž Ja sinun pitä sen silaman puhtalla cullalla/ sisäldä ja ulco ja sinun pitä tekemän culdaisen wanden sen ymbärins.’ž TEhkät Arcki hongasta: jonga pituus pitä oleman puolicolmatta kynärätä/ ja leweys puolitoista kynärätä/ ja corkeus puolitoista kynärätä.’ž Nijncuin minä osotan sinulle Tabernaclin muodon/ ja caicken calun mitä sijhen tarwitan: nijn pitä teidän sen tekemän.’ž Ja heidän pitä tekemän minulle Pyhän: että minä asuisin heidän seasans.’ž Onichinkiwiä ja sisälle sowitettuja kiwiä pääliswaateseen ja kilpeen.’ž Öljyä lampuin/ yrttejä woitexi/ ja hywänhajulisexi sawuittamisexi.’ž Punaisita oinan nahcoja/ Thechaschim nahcoja/ hongia.’ž Kellaista silckiä/ skarlacani rosinpunaista/ walkiata silckiä/ wuohen carwoja.’ž Ja tämä on ylönnysuhri/ jonga teidän pitä ottaman heildä: culda/ hopiata/ waske.’ž Puhu Israelin lapsille/ että he tuowat minulle ylönnysuhrin jocamieheldä/ jonga sydän hywästä tahdosta anda sen.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses meni keskelle pilwe/ ja astui ylös wuorelle: ja Moses oli wuorella neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä.’ž JA HERran cunnia oli nähdä nijncuin culuttawainen tuli wuoren cuckulalla/ Israelin lasten edes.’ž Ja HERran cunnia asui Sinain wuorella ja peitti sen pilwellä/ cuusi päiwä: ja hän cudzui Mosexen pilwest seidzemendenä päiwänä.’ž Cosca Moses tuli wuorelle/ nijn pilwi peitti wuoren.’ž JA sanoi wanhimmille: olcat täsä sijhenasti cuin me palajamme teidän tygön: cadzo/ Aaron ja Hur owat teidän tykönän/ jos jocu asia tule/ se saattacat heidän eteens.’ž Silloin nousi Moses ja hänen palwelians Josua/ ja Moses astui ylös Jumalan wuorelle.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: astu ylös minun tygöni wuorelle/ ja ole siellä/ että minä annan sinulle kiwiset taulut/ lait/ ja käskyt/ cuin minä kirjoittanut olen/ jotca sinun pitä heille opettaman.’ž Eikä satuttanut kättäns Israelin lasten päämiehijn/ Ja cuin he olit nähnet Jumalan/ nijn he söit ja joit.’ž JA näit Israelin Jumalan: hänen jalcains alla oli nijncuin caunis Saphijri ja cuin taiwas/ cosca sejäs on.’ž NIin astui Moses/ Aaron/ Nadab ja Abihu ylös/ ja seidzemenkymmendä Israelin wanhinda.’ž NIin Moses otti weren ja prijscotti Canssan päälle/ ja sanoi: cadzo/ tämä on lijton weri/ jonga HERra teke teidän cansan caickein näiden sanain päälle.’ž Ja otti lijton kirjan/ ja luki sen Canssan corwain cuulden. Ja cuin he sanoit: caicki cuin HERra puhunut on/ tahdom me tehdä ja olla hänelle cuuliaiset.’ž JA Moses otti puolen werestä ja pani maljaan/ mutta toisen puolen werestä prijscotti hän altarille.’ž Ja lähetti sinne nuoria miehiä Israelin lapsista/ uhraman poltouhria ja kijtosuhria/ HERralle mulleista.’ž NIin kirjoitti Moses caicki HERran sanat/ ja nousi warhain amulla/ ja rakensi altarin wuoren paltaan/ cahdentoistakymmenen padzan cansa/ cahdentoistakymmenen Israelin sucucunnan jälken:ELVAL3iĢ l Ø 8 Ö `   ; ž J ālÉo gĆg»&Ÿ?Ŗł Ja sinun pitä tekemän wijsikymmendä silmusta cungi’ž Ja sinun pitä tekemän wijsikymmendä silmusta cungin waatten reunoijn/ yhdistäxes ärist toinen toisijns.’ž Wijsi waatetta pitä sinun toinen toiseens yhdistämän/ ja myös cuusi waatetta toinen toiseens: nijn ettäs teet sen cuudennen waatten caxikertaisexi etiseldä puolen Tabernacli.’ž Jocaidzen waatten pituuden pitä oleman colmekymmendä kynärätä/ ja leweyden neljä kynärätä. Ja caicki yxitoistakymmendä pitä oleman yhden suurudet.’ž JA sinun pitä tekemän yxitoistakymmendä waatetta wuohen carwoist peittexi Tabernaclin päälle.’ž Ja sinun pitä tekemän wijsikymmendä cullaista couckua: joillas ne waattet yhdistät toinen toiseens/ nijn että se tulis Tabernaclixi.’ž Nijn sinun pitä tekemän wijsikymmendä silmusta jocaidzeen waatteseen/ yhdistettä toinen toiseens/ ja silmuxet pitä oleman toinen toisens cohdalla.’ž Sinun pitä myös tekemän silmuxet kellaisest silkist ymbärins waatten reunoja/ liki toinen toistans/ joillas caxittain ja caxittain toinen toiseens culmista sidot kijnni.’ž Ja wijsi pitä yhdistettämän toinen toiseens/ ja taas wijsi yhdistettämän toinen toiseens.’ž Cungin waatten pituus pitä oleman cahdexan kynärätä colmattakymmendä/ ja leweys pitä oleman neljä kynärätä/ ja nijllä caickilla waatteilla pitä yxi mitta oleman.’ž TAbernaclin pitä sinun tekemän kymmenest waattest/ walkiast kerratust silkist/ kellaisest silkist/ skarlacanast ja rosinpunaisest. Cherubimin sinun pitä tekemän taitawast sen päälle.’ž Ja cadzo/ että sinä caicki teet sen muoden jälken/ jonga sinä näit wuorella.’ž Yhdestä Centneristä puhdast culda pitä sinun sen tekemän: caickein hänen caluins cansa.’ž Ja kyntilän nijstimet ja sammmutos calut puhtast cullast.’ž Ja sinun pitä tekemän seidzemen lampua sen päälle: nijn että ne walistaisit toinen toisens cohdalla.’ž Sillä molemmat/ sekä cnupit että haarat/ pitä sijtä käymän: ja caickityynni pitä oleman lujast puhtaimmast cullast.’ž Ja yxi cnuppi pitä oleman idzecungin cahden haaran alla/ nijstä cuudesta/ jotca kyntiläjalast käywät.’ž Mutta kyntiläjalan warres pitä oleman neljä malja/ ja sijhen cnupit ja cuckaiset.’ž Ja jocaidzes haaras pitä oleman colme malja/ nijncuin mandel pähkinät/ cnupit ja cuckaiset. Nämät pitä oleman ne cuusi haara/ jotca kyntiläjalasta käywät.’ž Cuusi haara pitä käymän ulos hänen kyljistäns: colme haara cummastakin kyljest.’ž SInun pitä myös tekemän kyntiläjalan lujast puhtaimmast cullast: jonga warsi pitä oleman haarains/ maljains/ cnuppeins ja cuckaistens cansa.’ž Ja sinun pitä paneman aina pöydälle minun eteeni cadzomus leiwät.’ž Ja sinun pitä sijhen myös tekemän fatit/ lusicat/ cannut ja maljat/ puhtast cullast: että nijllä pöytä peitetäisin.’ž Ja sinun pitä tekemän ne corennot hongasta/ ja silaman cullalla: että pöytä nijllä cannetaisin.’ž Juuri wanden cohdalla pitä ne rengat oleman/ että nijhin taittaisin pistä corennot/ joilla pöytä cannetaisin.’ž Ja sinun pitä tekemän neljä cullaista rengasta neljään culmaan/ jotca owat neljän jalan päällä.’ž Ja sinun pitä tekemän wanden sen ymbärins kämmendä corkian ja cullaisen palden wanden ymbärins.’ž Ja sinun pitä silaman sen puhtalla cullalla/ ja tekemän ymbärins sen päälle cullaisen wanden:’ž JA sinun pitä tekemän pöydän hongasta: cahta kynärätä pitä oleman hänen pituudens/ ja kynärätä hänen leweydens/ ja puoldatoista kynärätä hänen corkeudens.’ž Ja sieldä minä sinulle todistan ja puhuttelen sinua/ nimittäin Armonistuimesta/ cahden Cherubimin wälildä/ jotca owat todistuxen Arkin päällä: caikista mitä minä sinun käsken sanoa Israelin lapsille.’ž Ja ne Cherubimit pitä hajottaman sijpens sen ylidzen/ nijn että he peittäwät Armonistuimen sijwilläns/ ja heidän caswons pitä oleman toinen toisens puoleen: ja heidän pitä cadzoman Armonistuimen päälle.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:«“+@s Ŗ“*i@s ©“)²@s ؓ(e@s §“'o@s ¦“&ß@r „“%c@r ¤“$u@r £“#Æ@r ¢“" @r ”“!Č@r  “ @r Ÿ“S@r ž“ę@r “Œ@r œ“±@r ›“Ø@r š“§@r ™“›@r ˜“P@ r —“W@ r –“x@ r •“ @ r ”“R@ r ““(@r ’“.@r ‘“j@r “@r “¶@r Ž“‡@r “ *@r Œ“ ²@r ‹“ n@r Š“ Z@q ‰“ V@q ˆ“™@q ‡“\@q †“‰@q …“j@q „“ā@q ƒ“Ź@q ‚“c@q ““@q €“ @q “T@q ~“‹@q }“Œ@q |“”@q {“_@ q z“Ł@ q y“e@ q x“n@ q w“ B@ q v“ ˆ@q u“ Ŗ@q t“ ~@q s“ –@q r“k@q q“o@q p“H@q o“m@q n“m@q m“Œ@p l“V@p k“¶@p j“%¢@p i“$‹@p h“#Ÿ@p g“"^@p f“!µ@p e“ Š@p d“®@p c“R@p b“–@p a“f@p `“”@p _“j@p ^“x@p ]“§@ p \“O@ p [“H@ p Z“D@ p Y“W@ p X“¢@p W“p@p V““@p U“\@p T“S@p S“@p R“ l@p Q“ ’@p P“ •@p O“ j@n N“ ±@n M“•@n L“`@n K“‡@n J“•@n I“¬@n H“\@n G“¤@n F“¹@n E“(O@n D“'Z@n C“&<@n B“%g@n A“$v@n @“#h@n ?“"T@ n >“!@ n =“ R@ n <“@ n ;“D@ n :“v@n 9“b@n 8“p@n 7“b@n 6“b@n 5“`@n 4“@n 3“Ź@n 2“s@"m 1“Ķ@n ęLVALkŁmŠ } ! Ž  | % į ™ J £ + Į-Ē1ß1§ņ”õjČ¼0 Tee myös hänen tuhcaastians/ ja lapions/ ja maljans/ ja courirautan’ž Tee myös hänen tuhcaastians/ ja lapions/ ja maljans/ ja courirautans/ ja hijlicattilans: caicki hänen caluns pitä sinun waskesta tekemän.’ž Sarwet sinun pitä myös tekemän hänen neljän culmaans: ja pitä sen waskella silaman.’ž JA sinun pitä tekemän myös Altarin hongasta/ wijttä kynärätä pitä oleman pituuden/ ja wijttä kynärätä leweyden/ neljäculmaisen pitä sen oleman/ ja colme kynärätä hänen corkeudens.’ž Tätä peittowaatetta warten/ pitä sinun tekemän wijsi hongaista cullalla silattua padzasta/ culdacnuppeinens: ja sinun pitä walaman nijlle wijsi waskista jalca.’ž Ja sinun pitä tekemän waatten Tabernaclin oween/ cudotun kellaisest silkist/ rosinpunaisest/ skarlacanast ja walkiast kerratust silkist.’ž Waan pöydän pitä sinun paneman ulcoiselle puolen esirippua/ ja kyntiläjalan pöydän cohdalle/ päiwän puolelle Tabernaclia: nijn että pöytä seiso pohjan päin.’ž Armonistuimen pitä sinun myös paneman todistusArkin päälle: Sijhen caickein pyhimbän siaan.’ž Ja sinun pitä yhdistämän sijhen esiripun coucuilla/ ja todistusArkin sisälliselle puolen esirippua paneman: nijn että se olis teille eroitus/ Pyhän ja caickein Pyhimmän waihella.’ž Ja sinun pitä ripustaman sen neljän hongaisen cullalla silatun padzan päälle/ cullaisten cnuppeins cansa: ja neljän hopiajalcans cansa.’ž ESiripun pitä myös sinun tekemän kellaisest silkist/ skarlacanast/ ja rosinpunaisest/ ja walkiast kerratust silkist: ja sinun pitä tekemän Cherubimin sen päälle taitawast.’ž Ja näin pitä sinun Tabernaclin tekemän/ sen muodon jälken/ cuins näit wuorella.’ž Ja sinun pitä laudat cullalla silaman/ ja cullasta rengat nijhin tekemän: joihinga corennot pistetän. Ja sinun pitä myös corennot cullalla silaman.’ž Ja corennot pitä keskeldä lautoja käymän/ yhdest culmast nijn toiseen/ ja caicki yhteen yhdistämän.’ž Ja wijsi corendo nijhin lautoin/ cuin toisella Tabernaclin siwulla owat: ja wijsi myös nijhin lautoin/ jotca perällä Tabernacli owat länden päin.’ž SInun pitä myös tekemän corennot hongast: wijsi nijhin lautoin/ jotca yhdellä Tabernaclin siwulla owat.’ž Nijn että yhteen olis cahdexan lauta/ ja heidän hopiajalkans cuusitoistakymmendä: aina caxi jalca cungin laudan alla.’ž Nijn että cumbikin nijstä taittaisin yhdistettä culmalaudalla sekä alhalda että ylhäldä: yhdellä tawalla pitä heidän molemmist culmist yhdistettämän culmakiscoilla.’ž Ja caxi lauta pitä sinun tekemän Tabernaclin perälle nijhin cahteen culmaan.’ž Mutta perälle Tabernacli länden päin/ pitä sinun tekemän cuusi lauta.’ž Ja neljäkymmendä hopia jalca: aina caxi jalca cungin laudan alla.’ž Nijn myös toisella siwulla pohjan puolella pitä pystyällä oleman caxikymmendä lauta.’ž Ja neljäkymmendä hopiajalca pitä sinun tekemän cahdenkymmenen laudan ala: nijn että jocaidzen laudan alla pitä oleman caxi jalca/ hänen cahden waarnans päällä.’ž Ja sinun pitä tekemän Tabernaclin laudat/ nijn että caxikymmendä lauta pitä oleman pystyällä etelän puolella.’ž Caxi waarna pitä jocaidzes laudas oleman/ nijn että he taittaisin yhdistettä toinen toiseens. Näin pitä sinun tekemän caicki Tabernaclin laudat.’ž Jocaidzen laudan pituus pitä oleman kymmenen kynärätä: waan leweys puoli toista kynärätä.’ž SInun pitä myös tekemän Tabernaclin laudat hongast/ jotca pystyällä oleman pitä.’ž Mutta tämän ensimäisen peitten päälle/ sinun pitä tekemän toisen peitten punaisist oinan nahgoist/ ja wielä sitten ylimmäisen peitten Techaschim nahgoist.’ž Nijn että se cuin lijaxi on waatten pituudelda/ jää Tabernaclin siwulle/ ja peittä sen molemmilda puolin.’ž Waan se cuin lijaxi jää Tabernaclin waatten pituudesta/ sinun pitä puolen andaman rippua Tabernaclin ylidze molemmin puolin kynärän pituudelda.’ž Nijn myös pitä sinun tekemän wijsikymmendä waskicouckua: ja paneman coucut silmuxijn/ nijn että waattet ydistettäisin ja tulisit yhdezi peitoxexi."LVAL“&Žon š F ¾ |  © Š q ŠD¹eŮ䘳Äj Cuusi nime yhteen kiween/ ja cuusi nime to’ž Cuusi nime yhteen kiween/ ja cuusi nime toiseen kiween/ sen jälken cuin he owat wanhat.’ž Ja sinun pitä ottaman caxi Onichin kiwe/ ja caiwaman nijhin Israelin poicain nimet.’ž Ja hänen wyöns sen päällä pitä oleman yhdellä tawalla tehty/ cullast/ kellaisest silkist/ skarlacanast/ rosinpunaisest/ ja kerratust walkiast silkist.’ž Että se yhdistettäisin molembain olcain pääldä/ ja sidotaisin yhteen molemmilda puolilda.’ž PÄäliswaatten pitä heidän tekemän cullast/ kellaisest silkist/ skarlacanast/ rosinpunaisest/ ja kerratust walkiast silkist/ taitawast.’ž Sijhen pitä heidän ottaman/ culda/ kellaista silckiä/ skarlacanata/ rosinpunaista/ ja walkiata silckiä.’ž Ja nämät owat waattet/ jotca heidän tekemän pitä/ kilpi/ pääliswaate/ silckihame/ ahdashame/ hijppa ja wyö. Ja näin pitä heidän tekemän sinun weljelles Aaronille ja hänen pojillens pyhät waattet/ että hän minun pappin olis.’ž Sinun pitä myös puhuman caickein nijden cansa/ joilla taitawa sydän on/ jotca minä taidon hengellä täyttänyt olen/ että he tekewät waatteita Aaronille hänen wihkimisexens/ että hän olis minun pappin.’ž Ja sinun pitä tekemän sinun weljelles Aaronille pyhät waattet/ jotca cunnialiset ja caunit owat.’ž JA sinun pitä ottaman tygös sinun weljes Aaronin poikinens Israelin lasten seast/ että hän olis minun pappin/ nimittäin/ Aaron ja hänen poicans Nadab/ Abihu/ Eleazar ja Ithamar.’ž Ja Aaron poikinens pitä sen toimittaman amusta nijn ehtosen asti HERran edes. Se pitä teille oleman ijancaickinen tapa teidän suguisan/ Israelin lasten seas.’ž Todistuxen Tabernaclis ulcoisella puolella esirippua/ joca rippu Todistuxen edes.’ž JA käske Israelin lapsille/ että he toisit sinulle caickein selkiämbä öljyä öljypuusta puserdettua/ walistuxexi/ että lampu aina palais.’ž Ja caicki Tabernaclin calut/ cuin caickinaiseen palweluxeen tarwitan: caicki hänen waarnans ja caicki pihan waarnat pitä oleman waskesta.’ž Ja pihan pituus pitä oleman sata kynärätä/ leweys wijsikymmendä/ corkeus wijsi kynärätä/ walkiast kerratust silkist: heidän jalcans myös pitä oleman waskesta.’ž Caikilla padzailla ymbärins pihan/ pitä oleman hopia wandet/ hopia cnupit ja waskiset jalat.’ž MUtta pihan läpikäytäwäs pitä oleman yxi waate/ cahtakymmendä kynärätä lewiä/ cudottu kellaisest silkist/ skarlacanast/ rosinpunaisest/ ja walkiast kerratust silkist/ sijhen myös neljä padzasta neljän jalan päällä.’ž Ja wijsitoistakymmendä kynärätä toisella puolella/ sijhen myös colme padzasta colmen jalan päällä.’ž Nijn että waattella yhdellä puolella on wijsitoistakymmendä kynärätä ja colme padzasta colmen jalan päällä.’ž Ja itän päin pihan lawiuden pitä oleman wijsikymmendä kynärätä.’ž Mutta pihan lawiudelle lännen puoleen/ pitä oleman waattet/ wijsikymmendä kynärätä pitkät ja kymmenen padzasta kymmenen jalan päällä.’ž Nijn myös pohjan puoleen pituudelle pitä oleman esiwaattet sata kynärärä pitkät/ ja caxikymmendä padzasta cahdenkymmenen waskijalan päällä/ ja cnupit wöinens hopiasta.’ž Ja hänen padzaitans pitä oleman caxikymmendä/ cahdenkymmenen waskijalan päällä/ heidän cnuppeins ja wöidens cansa hopiasta.’ž SInun pitä myös tekemän pihan meren puoleen: ja pihan waattet pitä oleman walkiast kerratust silkist/ sata kynärätä pitä oleman yhden siwun pituus.’ž Ja laudoista pitä sinun sen tekemän/ nijn että se on tyhjä sisäldä: nijncuin sinulle osotettin wuorella.’ž Ja pitä pistämän corennot rengaisijn: nijn että corennot owat cahden puolen Altarita/ joilla se cannetaisin.’ž Ja sinun pitä tekemän hongast corennot Altarille/ ja silaman waskella’ž Sinun pitä sen paneman alhalda Altarin ymbärins nijn ylöspäin: nijn että se häcki ulottu keskelle Altarita’ž Ja sinun pitä myös tekemän hänelle waskihäkin/ nijncuin wercon: neljä waskirengasta hänen näljän culmaans.#LVAL’ą¶/y ų Ž ` 8 ę F Ī w ' Œ å=ŒĒ7oĻ «Hi Ja sen pitä oleman Aaronin odzalla/ nijn että Aaron canda pyhäin wääryden/ cuin Israelin lapset pyhittäwät/ c’ž Ja sen pitä oleman Aaronin odzalla/ nijn että Aaron canda pyhäin wääryden/ cuin Israelin lapset pyhittäwät/ caikisa heidän pyhydens lahjoisa. Ja se pitä alinoma oleman hänen odzasans/ että hän heitä sowitais HERran edes.’ž Ja sinun pitä sen sitoman kellaisella langalla/ nijn että se on hijpan päällä etisellä puolella.’ž SInun pitä myös tekemän odzaladin puhtasta cullasta/ ja caiwaman sijhen/ nijncuin sinetti caiwetan/ HERran Pyhyys.’ž Ja Aaron pitä sen päälläns pitämän/ cosca hän palweluxen teke/ nijn että sijtä cuuldan culina/ cosca hän mene Pyhään/ HERran eteen/ ja cosca hän käy ulos/ ettei hän cuolis.’ž Nijn että sijnä on cullainen culcuinen/ ja sitälikin Granatin omena/ ja taas cullainen culcuinen Granatin omenan cansa/ caicki ymbärins silckihamen liepeitä.’ž Ja alhalle hänen liepeisins pitä sinun tekemän nijncuin Granatin omenat kellaisest silkist/ skarlacanast/ ja rosinpunaisest/ caicki ymbärins/ ja nijden keskelle cullaiset culcuiset caicki ymbärins.’ž Ja ylinnä sijnä pitä keskellä oleman pään läpi/ ja sepalus sen läwen ymbärins/ pallistettu yhteen nijncuin pantzarin läpi/ ettei se kehkiäis.’ž SInun pitä myös tekemän pääliswaatten ala silckihamen caiken kellaisest silkist.’ž Ja sinun pitä paneman wirankilpeen walkeuden/ ja täydellisyden/ jotca pitä oleman Aaronin sydämen päällä/ cosca hän mene HERRAN eteen. Ja nijn pitä Aaronin candaman Israelin lasten wiran/ hänen sydämens päällä aina HERran edes.’ž Ja nijn pitä Aaronin candaman Israelin lasten nimet wirankilwes sydämens päällä/ cosca hän Pyhään mene muistoxi HERran edes alinomaisest.’ž Ja rindawaate pitä yhdistettämän rengastens cansa kellaisella sitellä pääliswaatten rengaisijn/ nijn että se olis pääliswaatetta liki/ ettei rindawaate eriäis pääliswaattest.’ž Ja sinun pitä taas tekemän caxi culdarengasta/ ja kijnnittämän ne toinen toisens cohdalle/ ulcoiselle puolelle alaspäin cahden pääliswaatten culman päälle taitawast.’ž Ja sinun pitä tekemän caxi muuta cullaista rengasta/ ja kijnnittämän ne nijhin toisijn cahteen kilwen culmijn: cungin siallens sisälliselle puolelle pääliswaatetta.’ž Mutta ne caxi päätä nijstä cahdesta widjasta/ pitä sinun andaman tulla cahteen nastaan/ ja kijnnitä pääliswaatteseen hartioille toinen toisens cohdalle.’ž Ja anna tulla ne caxi culdawidja cahteen rengaseen molembain kilpein culmijn.’ž Ja caxi culdarengasta/ nijn että sinä yhdistät caxi rengast/ cahteen kilwen culmaan.’ž Ja sinun pitä tekemän widjat kilpeen cahden pään cansa/ nijn että rengat toinen toisisans rippuwat puhtasta cullasta.’ž Ja ne kiwet pitä oleman cahdentoistakymmenen Israelin lasten nimen jälken caiwetut kiwenwuolialda jocainen nimeldäns/ cahdentoistakymmenen sucucunnan jälken.’ž Neljäs Turchos/ Onix ja Jaspis/ culdaan pitä ne istutettaman caikilda riweildä.’ž Colmas/ Lincurius/ Achat ja Amethist.’ž Toinen pitä oleman Rubijn/ Saphijr/ Dimant.’ž Ja sinun pitä täyttämän sen neljällä kiwiriwillä. Ensimäinen riwi pitä oleman Sardius/ Topatz/ Smaragd.’ž Neljäculmaisen pitä sen oleman ja caxikertaisen/ kämmenen leweys pitä oleman hänen pituudens/ hänen leweydens kämmenen leweys.’ž WIrankilwen pitä sinun tekemän taitawast/ nijncuin pääliswaattengin pitä sinun sen tekemän/ cullasta/ kellaisest silkist/ skarlacanast/ rosinpunaisest/ kerratust walkiast silkist.’ž Ja cahdet widjat puhtasta cullasta/ cahden pään cansa/ nijn että rengat toinen toisisans rippuwat/ ne pitä sinun yhdistämän nastoin.’ž Ja sinun pitä tekemän cullaiset nastat.’ž Ja sinun pitä ne kijnnittämän hartioille pääliswaatteseen/ että ne owat muiston kiwet Israelin lapsille/ että Aaron canda heidän nimens molemmilla olillans/ muistoxi HERralle.’ž Sen sinun pitä toimittaman kiwenwuoliain cautta/ jotca caiwawat sinettiä/ nijn että ne suljetaisin culdaan. LVAL‘,z † Ü ~  d  µ k …ÅDŸ+¶RÄX÷2Q Sijtte pitä ottaman oinasta lihawuden/ saparon/ ja sen lihawuden cuin sisällyxet peittä/ ja maxan calwon/ ja m’ž Sijtte pitä ottaman oinasta lihawuden/ saparon/ ja sen lihawuden cuin sisällyxet peittä/ ja maxan calwon/ ja molemmat munascuut/ sen lihawuden cansa cuin nijden päällä on/ ja oikian lawan ( Sillä se on täyttämisen oinas. )’ž Ja pitä ottaman Altarilda weren/ ja woidellusöljyn/ ja prijscottaman Aaronin ja hänen waatettens päälle/ ja hänen poicains ja heidän waatettens päälle/ nijn tule hän idze wihityxi/ waatteinens/ ja hänen poicans waatteinens.’ž Ja teurastaman oinan ja ottaman hänen werestäns/ ja siwuman Aaronin ja hänen poicains oikian corwan lehteen ja oikian käden peucaloon/ ja heidän oikian jalcans isoin warpaseen/ ja pitä prijscottaman weren Altarille ymbärins.’ž SEn toisen oinan pitä sinun ottaman/ ja Aaron poikinens pitä paneman kätens oinan pään päälle.’ž Ja sinun pitä polttaman Altarilla coco oinan: sillä se on polttouhri HERralle/ makia haju ja HERran tuli.’ž Mutta oinan pitä sinun leickaman cappaleixi/ ja pesemän hänen sisällyxens ja jalcans/ ja pitä paneman sen hänen cappaldens ja pääns päälle.’ž Sijtte pitä sinun teurastaman hänen ja ottaman hänen werens/ ja prijscottaman Altarille ymbärins.’ž MUtta sen ensimäisen oinan pitä sinun ottaman/ ja Aaronin poikinens pitä paneman heidän kätens hänen pääns päälle.’ž Mutta mullin lihan ja hänen wuotans ja rapans pitä sinun polttaman tulella ulcona leirist/ sillä se on ricosuhri.’ž Ja sinun pitä ottaman caiken lihawuden cuin sisällyxet peittä/ ja maxan calwon/ ja molemmat munascuut/ ja lihawuden joca on nijden päällä/ ja polttaman Altarilla.’ž Ja sinun pitä ottaman mullin werestä/ ja siwuman Altarin culmille sormellas/ mutta caicki se muu weri wuodata Altarin pohjaan.’ž Nijn sinun pitä teurastaman mullin HERran edes/ seuracunnan majan owen tykönä.’ž Ja sinun pitä tuoman mullin seuracunnan majan eteen. Ja Aaronin poikinens pitä paneman kätens mullin päälle.’ž Ja sinun pitä wyöttämän heidän wyöllä ymbärins/ sekä Aaronin että hänen poicans/ ja paneman hijpat heidän päähäns/ että heillä olis pappeus ijancaickisexi säädyxi. Ja sinun pitä täyttämän Aaronin käden/ ja hänen poicains käden.’ž Ja hänen poicans anna tulla edes/ ja pueta heidän päällens ahtat hamet.’ž Ja sinun pitä ottaman woidellusöljyn/ ja wuodattaman hänen pääns päälle ja woiteleman händä.’ž Sinun pitä myös paneman hijpan hänen päähäns/ ja pyhän Cruunun hijpan päälle.’ž Ja sinun pitä ottaman waattet/ ja puettaman Aaronin päälle/ sen ahtan hamen ja silckisen hamen/ ja pääliswatten ja rindawaatten/ ja pitä ymbärins wyöttämän hänen ulcoiselda puolelda.’ž Ja sinun pitä tuoman Aaronin poikinens seuracunnan majan owen eteen/ ja pesemän heitä wedellä.’ž Ja sinun pitä paneman ne corijn/ ja corisa candaman sen edes/ mullin ja cahden oinan cansa.’ž Ja happamatoinda leipä/ ja happamattomat kyrsät secoitetut öljyllä/ ja happamattomat ohuet kyrsät woidellut öljyllä/ nisuisista jauhoista pitä sinun caicki ne tekemän.’ž TÄmän pitä sinun myös tekemän heille/ wihkimän heitä/ että he olisit minun pappini. Ota nuori mulli/ ja caxi wirhitöindä oinasta.’ž Ja Aaron poikinens pitä ne päälläns pitämän/ cosca he menewät seuracunnan Majaan/ taicka Altarin eteen palwelusta tekemän Pyhäs/ ettei heille costetais heidän wääryttäns/ ja cuolis. Se pitä oleman hänelle ja hänen siemenellens hänen jälkens ijancaickinen tapa.’ž Ja pitä tekemän heille lijnaiset alaswaattet/ peittäxens heidän häpylihans/ cupeista nijn reisin asti.’ž Ja sinun pitä ne puettaman sinun weljes Aaronin ja hänen poicains päälle/ ja pitä woiteleman heitä/ ja täyttämän heidän kätens/ ja wihkimän heitä/ että he olisit minun pappin.’ž Ja Aaronin pojille pitä sinun tekemän hameita/ wöitä ja hijpoja/ jotca owat cunnialiset ja caunit.’ž SInun pitä myös tekemän ahtan hamen walkiast silkist/ ja hijpan walkiast silkist ja taitawast ommellun wyön.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:&” p@ x %” @ x $” ‘@ x #” j@ x "” e@x !” Z@x  ” @x ” I@x ” @x ” é@x ” Ć@x ” u@x ” U@x ” Ū@w ” y@w ” ›@w ” i@w ” ø@w ” e@w ” ¤@w ” @w ”Ŗ@w ”¬@w ”m@w ”Ø@w  ”ŗ@w  ” ¹@w  ” $@ w  ” x@ w  ” ]@ w ” C@ w ”X@ w ”k@w ”ŗ@w ”`@w ”5@w ”a@w ”W@w ”%@w ’“&Q@w ž“%s@w ż“$¤@v ü“#s@v ū“"ƒ@v ś“!w@v ł“ §@v ų“t@v ÷“S@v ö“p@v õ“?@v ō“U@v ó“F@v ņ“V@v ń“L@v š“³@v ļ“%@v ī“˜@v ķ“”@ v ģ“F@ v ė“@ v ź“,@ v é“Ę@ v č“˜@v ē“d@v ę“ ©@v å“ ±@v ä“ %@v ć“ Ī@v ā“ Ž@v į“Ø@v ą“s@v ߓŠ@u Ž“B@u Ż“†@u ܓ•@u Ū“¦@u Ś“A@u Ł“.¤@u Ų“-9@u ד,V@u ֓+J@u Փ*}@u Ō“)‘@u ӓ(–@u Ņ“'1@u ѓ&q@u Š“%›@u Ļ“$ @ u Ī“#”@ u Ķ“"@ u Ģ“!@ u Ė“ l@ u Ź“S@u ɓŸ@u ȓ‹@u Ē“Ś@u ʓ‚@u œ’@u ē‹@u Ɠe@u Ā“u@u Į“į@s Ą“ā@s æ“ć@s ¾“a@s ½“l@s ¼“Ž@s »“d@s ŗ“u@s ¹“t@s ø“ „@s ·“ @s ¶“ Q@s µ“ o@s ““ ę@ s ³“J@ s ²“_@ s ±“P@ s °“¹@ s Ɠa@s ®“^@s ­“Ŗ@s ¬“„@s LVAL‹&› ‡ ­ " ƒ 0 Ä 7 Ŗ  vŪj9£•Kõ¼×1œŌJ Ja aseta se esiripun eteen/ joca todistusArkin edes rippu/ Armonis’ž Ja aseta se esiripun eteen/ joca todistusArkin edes rippu/ Armonistuimen edes/ joca on Todistuxen päällä: sieldä minä sinulle todistan.’ž Sinun pitä myös tekemän corennot hongasta: ja silaman cullalla.’ž Ja caxi cullaista rengasta molemmille tahwoille cahteen hänen culmaans wanden ala/ että corennot pistetäisin ja nijllä cannetaisin.’ž Ja sinun pitä silaman sen puhtalla cullalla/ hänen lakens ja seinäns ymbärins/ ja sen sarwet. Ja sinun pitä tekemän cullaisen wanden sen ymbärins.’ž Kynärätä pitä oleman hänen pituudens ja kynärätä leweydens/ neliculmaisen pitä sen oleman/ ja caxi kynärätä hänen corkeudens: sijtä myös pitä oleman hänen sarwens.’ž SInun pitä myös tekemän suidzutusAltarin hongasta suidzutetta.’ž Ja heidän pitä tietämän/ että minä olen HERra heidän Jumalans/ joca heidän johdatin Egyptin maalda/ että minä asuisin heidän seasans. Minä HERra heidän Jumalans.’ž Ja asun Israelin lasten seas/ ja olen heidän Jumalans.’ž Ja pyhitän todistuxen majan Altareinens/ ja wihin Aaronin poikinens minulle papexi.’ž Siellä minä Israelin lapsille ilmoitetan ja pyhitetän minun cunniasani.’ž Tämä on jocapäiwäinen poltouhri teidän lapsillen todistuxen majan owen edes HERralle/ cusa minä todistan ja puhun sinulle.’ž Sen toisen caridzan cansa ehtona/ pitä sinun nijn tekemän cuin amullisengin ruocauhrin ja juomauhrin cansa/ HERralle makiaxi hajuxi ja tulexi.’ž Ja kymmenennen osan sämbylä jauhoja/ secoitettu neljännexeen Hin/ pusertetun öljyn cansa. Ja neljännexen Hin wijna juomauhrixi/ yhdelle caridzalle.’ž Yhden caridzan amulla/ toisen caridzan ehtona.’ž JA näin sinun pitä tekemän Altarin cansa: Caxi wuosicunnaista caridza pitä sinun uhraman jocapäiwä sen päällä.’ž Ja seidzemen päiwä pitä sinun puhdistaman ja wihkimän Altarin/ että se olis caickein pyhin Altari/ cucaikänäns sijhen Altarijn tarttu/ hän on pyhitetty.’ž Ja jocapäiwä teurastaman mullin ricosuhrin sowinnoxi. Ja sinun pitä puhdistaman Altarin/ coscas uhrat sen päälle/ ja pitä woiteleman sen/ että se wihitäisin.’ž Ja näin pitä sinun tekemän Aaronille ja hänen pojillens/ nijncuin minä sinulle olen käskenyt. Seidzemen päiwä pitä sinun heidän kätens täyttämän.’ž Jos jotakin tähtexi jää/ täyttämisen lihasta ja leiwistä amun asti/ sen pitä sinun polttaman tules/ ja ei andaman syötä: sillä se on pyhä.’ž Sillä sen cansa on sowindo tehty täyttämän heidän käsiäns/ että he wihitäisin. Ei yhdengän muucalaisen pidä sitä syömän/ sillä se on pyhä.’ž Ja Aaronin poikinens pitä syömän sen oinan lihasta/ ja leiwän joca on coris/ seuracunnan majan owen edes.’ž Sinun pitä myös ottaman täyttämisen oinan/ ja keittämän hänen lihans pyhäs sias.’ž Joca hänen pojistans tule papixi hänen siaans/ hänen pitä pukeman ne päällens seidzemen päiwä/ että hänen pidäis käymän seuracunnan majaan palweleman Pyhäs.’ž MUtta Aaronin pyhät waattet pitä oleman hänen pojillans hänen jälkens/ että heidän pitä nijsä woideldaman/ ja heidän kätens täytettämän.’ž Ja sen pitä oleman Aaronille ja hänen pojillens ijancaickisexi säädyxi Israelin lapsilda: sillä se on ylönnysuhri/ ja ylönnysuhrin pitä oleman HERran oman Israelin lapsilda/ heidän kijtosuhrisans ja ylönnysuhrisans.’ž Ja pitä pyhittämän häälytysrinnan ja ylönnyslawan/ joca häälytetty ja ylötty on/ Aaronin ja hänen poicains täyttämisen oinasta.’ž Ja sinun pitä ottaman rindapuolen/ Aaronin täyttämisen oinasta/ ja pitä sen häälyttämän häälytysuhrixi HERran eteen/ se pitä oleman sinun osas.’ž Ja nijn pitä sinun ne ottaman heidän käsistäns/ ja polttaman Altarilla polttouhrixi ja makiaxi hajuxi HERralle: sillä se on HERran tuli.’ž Ja sinun pitä paneman caicki nämät Aaronin ja hänen poicains kätten päälle/ ja ylönnä ne HERralle.’ž Ja yhden leiwän ja yhden öljykyrsän/ ja ohuen kyrsän corista/ sen happamattoman leiwän cansa/ cuin HERran edes on.sLVALåW‰ d ³ ¦  H   9 ˜Ū(܆@ė¬<éuĪWŌa½ Ja sullo se pienexi/ ja sinun pitä sen paneman Todistuxen eteen/ todistuxen maj’ž Ja sullo se pienexi/ ja sinun pitä sen paneman Todistuxen eteen/ todistuxen majaan/ custa minä idzeni ilmoitan sinulle: sen pitä teille oleman caickein pyhimmän.’ž Sinun pitä sijtä tekemän suidzutuxen/ yrttein walmistajain tawan jälken secoitettu/ että se puhdas ja pyhä olis.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: ota sinulles parhaita yrttejä/ Balsamia/ Stacten/ Galbanum/ puhdasta pyhä sawua/ yhden werta custakin.’ž Se joca teke sencaltaista woidetta/ eli joca pane sijtä muucalaisen päälle/ hän pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž Ihmisen rumin päälle ei pidä se woidellus wuodatettaman/ ia ei teidän pidä myös sencaltaista tekemän: sillä se on pyhä/ sentähden pitä myös sen teildä pyhitettämän.’ž Sinun pitä myös puhuman Israelin lapsille/ sanoden: tämä öljy pitä oleman minulle pyhä woidellus teidän suguisan.’ž Aaronin ja hänen poicans sinun myös pitä woiteleman ja wihkimän minulle papeixi.’ž Näin sinun ne pitä wihkimän/ että he tulisit caickein pyhimmäxi/ cucaikänäns nijhin tarttu/ hän on pyhitetty.’ž Poltouhrin Altarin myös caluinens/ ja pesoastian jalcoinens.’ž Ja pöydän ja caicki hänen astians/ ja kyntiläjalan caluinens/ ja suidzutusAltarin.’ž Sen cansa sinun pitä woiteleman todistuxen majan ja todistus Arkin.’ž Ja sinun pitä sijtä tekemän pyhän woidellusöljyn/ yrttein walmistajan tawan jälken.’ž Mutta Casiat wijsisata/ Pyhän Siclin jälken/ ja öljyä öljypuusta yxi Hin.’ž Ota sinulles parhaita yrtejä/ caickein callimbata Mirrhamita/ wijsisata Sicli/ ja puoli sen werta Caneliä/ caxisata ja wijsikymmendä: ja myös Calmust caxisata ja wijsikymmendä.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Pitä heidän pesemän kätens ja jalcans/ ettei he cuolis/ se pitä heille oleman ijancaickisexi säädyxi/ hänelle ja hänen siemenellens heidän suguisans.’ž Cosca he menewät todistuxen majaan/ pitä heidän idzens pesemän wedellä/ ettei he cuolis: taicka cosca he lähestywät Altarin tygö palweleman HERra sawuuhrilla.’ž Että Aaron ja hänen poicans pesisit sijtä heidän kätens ja jalcans.’ž Sinun pitä myös tekemän waskisen pesoastian waskijalan cansa/ ja sen pitä sinun asettaman/ seuracunnan majan ja Altarin waihelle/ ja paneman sijhen wettä.’ž NIin HERra taas puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja sinun pitä sencaltaiseen Jumalan palweluxeen sowindorahan ottaman Israelin lapsilda/ ja andaman sen todistuxen majaan: Israelin lapsille muistoxi HERran edes/ että hän leppy teidän sieluillen.’ž Warallisen ei pidä sijhen lisämän/ ja köyhän ei pidä wähendämän puolesta Siclistä/ cosca he andawat HERralle ylönnysuhrin heidän sieluins lepytyxexi.’ž Joca cahdenkymmenen wuotisen lugus löytän ja sen ylidzen/ sen pitä andaman HERralle ylönnysuhrin.’ž Ja pitä jocaidzen andaman/ joca lugusa on/ puolen Sicli/ Pyhän Siclin jälken: Sicli maxa caxikymmendä Geraht: sencaltainen puoli Sicli pitä oleman HERran ylönnysuhri.’ž Coscas Israelin lapset luettelet/ nijn heidän idzecungin hänen sieluns edest pitä andaman sowinnoxi HERralle/ ettei heidän päällens jocu rangaistus tulis/ cosca he luetellan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Aaronin pitä Altarin sarwein päällä lepyttämän wihdoin wuodesa/ ricosuhrin werellä/ lepyttämisexi. Tämä lepytys pitä tapahtuman wihdoin joca wuosi teidän suguisan: sillä se on HERralle caickein pyhin.’ž Ei teidän pidä yhtän muucalaista suidzutusta tekemän sen päälle/ eikä poltouhria/ eikä ruocauhria/ eikä myös juomauhria uhraman sen päälle.’ž Nijn myös cosca Aaron sytyttä ehtona kyntilät/ pitä hänen sawuittaman sencaltaisen suidzutuxen: sen pitä oleman alinomaisen suidzutuxen HERran edes/ teidän suguisan.’ž Ja Aaron pitä sen päällä sawuittaman hywänhajullisia suidzutuxia joca huomeneldain/ cosca hän walmista kyntilät.»LVAL<Ą_*Ź  „ M ­ 5  X ž ö‰Ż3vYšUÜ He äkist poickeisit pois sildä tieldä/ jonga minä heille käskin. He teit heillens waletun wasican/ ja cumar’ž He äkist poickeisit pois sildä tieldä/ jonga minä heille käskin. He teit heillens waletun wasican/ ja cumarsit sitä/ ja uhraisit sille/ ja sanoit: Nämät owat sinun jumalas Israel/ jotca sinun Egyptin maalda johdatit.’ž Mutta HERra puhui Mosexelle: mene/ astu alas: sillä sinun Canssas/ jonga sinä Egyptin maalda johdatit/ turmeli idzens.’ž JA he warhain amulla nousit toisna päiwänä/ ja uhraisit polttouhria/ ja cannoit edes kijtosuhria. Ja Canssa istuit syömän ja juoman/ ja nousit mässämän.’ž Cosca Aaron sen näki/ rakensi hän Altarin heidän eteens/ huusi ja sanoi: huomena on HERran juhlapäiwä.’ž Jotca hän otti heidän kädestäns ja krijpusteli sen caiwinraudalla/ ja teki sijtä waletun wasican: ja he sanoit: nämät owat sinun jumalas Israel/ jotca sinun Egyptin maalda johdatit.’ž Nijn caicki Canssa rewäisit heidän cullaiset corwarengans heidän corwistans/ ja toit Aaronin tygö.’ž Nijn sanoi Aaron heille: rewäiskät ne cullaiset corwarengat/ jotca owat teidän emännitten corwisa/ ja teidän poicain/ ja teidän tytärten/ ja tuocat minun tygöni.’ž MUtta cosca Canssa näki/ että Moses wijwyi tulemast alas wuorelda/ nijn he cocounsit Aaronita wastan/ ja sanoit hänelle: nouse/ tee meille jumalita/ jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä/ mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on/ joca meidän Egyptin maalda johdatti.’ž Ja sijttecuin HERra oli lopettanut puhens Mosexen cansa Sinain wuorella/ andoi hän hänelle caxi todistuxen taulua/ jotca olit kiwestä/ ja Jumalan sormella kirjoitetut.’ž Minun ja Israelin lasten wälillä on se ijancaickinen muisto: Sillä cuutena päiwänä teki HERra taiwan ja maan/ mutta seidzemendenä päiwänä hän lepäis/ ja wirwotti idzens.’ž Sentähden pitäkän Israelin lapset Sabbathin/ että he sen pidäisit heidän suguisans ijancaickisexi lijtoxi.’ž Cuusi päiwä pitä työtä tehtämän/ mutta seidzemendenä päiwänä on Sabbathi/ pyhä lepo HERralle. Cucaikänäns työte teke Sabbathin päiwänä/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž Sentähden pitäkät minun Sabbathin: sillä se pitä teille pyhä oleman: Joca sen ricko/ hänen pitä totisest cuoleman. Joca silloin työtä teke/ sen sielu pitä häwitettämän Canssans seast.’ž Puhus Israelin lapsille/ sanoden: pitäkät minun Sabbathin: sillä se on muisto minun wälilläni ja teidän/ teidän suguisan: että te tiedäisitte minun olewan HERran/ joca teitä pyhitän.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Woidellusöljyn ja suidzutuxen yrteistä Pyhään. Caiken senjälken cuin minä olen sinulle käskenyt/ pitä heidän tekemän.’ž Ja wircawaattet/ ja pyhät waattet/ Papin Aaronin ja hänen poicains waattet/ Papin wircaan.’ž PolttouhriAltarin ja caicki sen calut/ ja pesoastiat jalcoinens.’ž Pöydän ja sen calut/ ja sen caunin kyntiläjalan/ ja caicki sen calut/ ja sawuAltarin.’ž Nimittäin todistuxen majan ja lijton Arkin/ ja Armonistuimen/ joca sen päällä on/ ja caicki majan calut.’ž Ja cadzo/ minä annoin myös hänelle awuxi Ahaliabin Ahisamachin pojan Danin sugusta: ja idzecungin taitawan sydämeen annoin minä taidon tekemän caickia mitä minä olen sinulle käskenyt.’ž Taitawast leickaman ja sisälle paneman kiwet/ ja taitawast tekemän puusta caickinaista calua.’ž Taitawast tekemän cullasta/ hopiasta/ ja waskesta.’ž Ja täytin hänen Jumalan hengellä/ tiedolla ja ymmärryxellä/ toimella ja caickinaisella työllä.’ž Cadzo/ minä cudzuin nimeldäns Urin pojanpojan Bezaleelin Hurin pojan/ Judan sugusta.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Joca sencaltaista teke suidzuttaxens/ hän pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž Ja sencaltaista suidzutusta/ ei teidän pidä idzellen tekemän: mutta tämän pitä oleman sinulle pyhän HERran edes.ŒLVAL«6sŠ o & — = Ų n Ż @ ŠuÉDŃH`õqčaźŒĪ Nijn mene sijs nyt/ ja johdata Canssa sille sialle/ josta minä olen sinulle puhunut: Cadzos/’ž Nijn mene sijs nyt/ ja johdata Canssa sille sialle/ josta minä olen sinulle puhunut: Cadzos/ minun Engelin käy sinun edelläs. Mutta sinä minun edzickopäiwäni/ costan minä heidän ricoxens.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: Cuinga? Joca minua wastan ricko/ sen minä pyhin minun kirjastani.’ž Nyt sijs anna heidän ricoxens andexi/ mutta jolleica/ nijn pyhi minua pois sinun kirjastas jongas kirjoittanut olet.’ž Nijn Moses palais HERran tygö/ ja sanoi: minä rucoilen/ tämä Canssa teki suuren synnin: sillä he teit idzellens cullaisita jumalita.’ž TOisna päiwänä sanoi Moses Canssalle: te oletta tehnet suuren pahan: nyt minä astun ylös HERran tygö/ jos minä lepytän teidän ricoxen.’ž Moses sanoi: Täyttäkät tänäpänä teidän käten HERralle idzecukin pojasans ja weljesäns/ että hän tänäpänä andais teille siunauxen.’ž Nijn Lewin pojat teit Mosexen käskyn jälken. Ja sinä päiwänä langeis Canssasta liki colmetuhatta miestä.’ž Joille hän sanoi: näin sano HERra Israelin Jumala: jocainen sitocan miecan cupeillens/ waeldacat läpidze ja palaitcat portist nijn porttijn leirisä/ ja tappacan idzecukin weljens/ ja idzecukin ystäwäns/ ja idzecukin lähimmäisens.’ž Nijn Moses astui leirin porttijn ja sanoi: joca on HERran oma/ se tulcan minun tygöni: nijn cocounsit hänen tygöns caicki Lewin pojat.’ž COsca Moses näki että Canssa oli paljas ( sillä Aaron oli heidän paljastanut häwäistyxexi heidän wiholisillens )’ž Joille minä sanoin: jolla on culda/ rewäiskän sen pois/ ja andacan minulle/ ja minä heitin sen tuleen/ ja sijtä tuli tämä wasicka.’ž He sanoit minulle: tee meille jumalita/ jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä/ mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on/ joca meidän Egyptin maalda johdatti.’ž Aaron sanoi: älkön minun herrani wiha julmistuco/ sinä tiedät/ että tämä Canssa on paha.’ž Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä Canssa on sinun tehnyt/ ettäs nijn suuren ricoxen saatit heidän päällens?’ž Hän otti myös wasican/ jonga he tehnet olit/ ja poltti tulella ja musersi sen tuhwaxi/ sijtte hän secoitti sen weteen/ ja andoi sen Israelin lasten juoda.’ž Ja cosca hän lähestyi leiriä/ näki hän wasican ja hypyn. Ja Mosexen wiha julmistui/ ja heitti pois käsistäns taulut/ ja löi ricki wuoren alla.’ž Hän wastais: ei se ole woittaitten eikä woitettuiden huuto/ mutta minä cuulen hyppäwäisten weisun änen.’ž Cosca Josua cuuli Canssan huudon/ että he riemuidzit/ sanoi hän Mosexelle: Sodan meteli on leiris.’ž Ja taulut olit Jumalan teco/ ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus/ caiwettu tauluin.’ž JA Moses käänsi idzens ja astui alas wuorelda/ ja hänen kädesäns oli caxi todistuxen taulua/ ja taulut olit kirjoitetut molemmilda puolilda.’ž Nijn HERra catui sitä pahutta/ jonga hän uhcais tehdäxens Canssallens.’ž Muistele sinun palweliais Abrahamin/ Isaachin ja Israelin päälle/ joille sinä idze cauttas wannoit/ ja sanoit heille: Minä enännän teidän siemenen nijncuin taiwan tähdet/ ja caiken tämän maan/ josta minä sanoin: annan teidän siemenellen/ ja heidän pitä sen perimän ijancaickisest.’ž Mixi Egyptiläiset pidäis puhuman ja sanoman: heidän wahingoxens hän heitä johdatti ulos/ tappaxens heitä wuorella/ ja häwittäxens heitä maan pääldä? käännä pois sinun wihas hirmuisudesta/ ja ole armollinen sinun Canssas pahudelle.’ž Mutta Moses hartast rucoili hänen HERrans Jumalans edes/ ja sanoi: HERra/ mixi sinun wihas julmistu sinun Canssas päälle/ jongas Egyptin maalda johdatit suurella woimalla ja wäkewällä kädellä?’ž Sentähden salli nyt minun wihan julmistua heidän päällens/ ja niellä heitä: nijn minä teen sinun suurexi Canssaxi.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: minä näen tämän Canssan/ ja cadzo/ se on niscuri Canssa.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:””$O@}  ”$J@} Ÿ”$t@} ž”$Q@} ”$ z@} œ”$ ±@} ›”$ [@} š”$ Y@} ™”$ @} ˜”$Å@} —”$b@} –”$•@} •”$‡@} ””$j@} “”$¹@} ’”$ø@ } ‘”$ģ@ } ”##ļ@ } ”#"^@ } Ž”#!r@ } ”# 7@} Œ”#c@} ‹”#@} Š”#@} ‰”#a@} ˆ”#`@} ‡”#m@} †”#—@} …”#¬@} „”#ø@| ƒ”#Ś@| ‚”#Ā@| ”#K@| €”#r@| ”#$@| ~”#D@| }”#]@| |”#p@| {”#L@| z”# 7@| y”# 1@| x”# l@| w”# U@| v”# P@| u”#S@| t”#G@| s”#U@| r”#˜@ | q”#\@ | p”#R@ | o”#Ø@ | n”#{@ | m”"#¼@| l”""Ģ@| k”"!X@| j”" €@| i”"Œ@| h”"m@| g”"­@| f”"Ŗ@| e”"~@| d”"›@{ c”"Ž@{ b”"Ģ@{ a”"b@{ `”"k@{ _”"}@{ ^”"Ż@{ ]”"z@{ \”"Ī@{ [”"5@{ Z”"¬@ { Y”"Ė@ { X”"o@ { W”" n@ { V”" †@ { U”" ›@{ T”" 8@{ S”" Ž@{ R”"<@{ Q”"ß@{ P”"’@{ O”"`@{ N”"²@{ M”"œ@{ L”"m@z K”"¬@z J”!j@z I”!°@z H”!Z@z G”!i@z F”!Ā@z E”!5@z D”!”@z C”!.@z B”!L@z A”! Š@ z @”! ü@ z ?”! Į@ z >”! }@ z =”! e@ z <”!¦@z ;”!Č@z :”!C@z 9”!Ó@z 8”!i@z 7”!–@z 6”!t@z 5”!Ź@z 4” #V@z 3” "¾@x 2” !^@x 1” w@x 0” ‡@x /” ‰@x .” „@x -” k@x ,” č@x +” ‰@x *” s@x )” …@x (” ¬@x '” [@ x ?LVALŖąlÖ m š W  é „  F Jz.l7u ²˜ģ Ole sijs huomena walmis/ ja astu warhain Sinain wuor’ž Ole sijs huomena walmis/ ja astu warhain Sinain wuorelle/ ja seiso siellä minun edesäni wuoren cuckulalla.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: wuole sinulles caxi kiwistä taulua endisten caltaista/ ja minä kirjoitan nijhin tauluin ne sanat jotca endisis tauluis olit/ jotcas löit ricki.’ž Sijtte cosca minä otan pois minun käteni/ saat sinä nähdä minun taca/ waan minun caswon ei taita nähtä.’ž Ja pitä tapahtuman/ cosca minun cunnian sinun edelläs waelda/ nijn minä panen sinun callion rotcoon. Ja minä peitän sinun minun kädellän nijncauwan cuin minä waellan ohidze.’ž Wielä sanoi HERra: cadzos/ sia on minun tykönäni: siellä pitä sinun seisoman calliolla.’ž Ja sanoi taas: et sinä taida nähdä minun caswoni: sillä ei yxikän ihminen/ joca minun näke/ taida elä.’ž Joca wastais: minä annan caicki minun hywyden käydä sinun caswos edellä/ ja saarnatta HERran nime sinun edesäs. Ja minä armaidzen ketä minä armaidzen/ ja olen laupias jolle minä laupias olen.’ž Mutta hän sanoi: osota sijs minulle sinun cunnias.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: Ja minä myös tämän teen/ cuin sinä sanoit: sillä sinä olet löytänyt armon minun edesäni/ ja minä tunnen sinun nimeldäs.’ž Ja hän sanoi hänelle: jollei sinun caswos käy edellä/ nijn älä wie meitä tästä pois. Ja mistä se tätä tietä saadan/ että minä ja sinun kanssas olen löytänyt armon sinun edesäs? eikö/ coscas waellat meidän cansam? Ja minä ja sinun Canssas ylistetän caikista Canssoista/ jotca owat maan pijrin päällä.’ž Ja hän sanoi: minun caswoni käy sinun edelläs/ sillä minä johdatan sinun.’ž Nyt sijs jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edesäs/ nijn osota nyt minulle sinun ties/ että minä sinun tundisin ja löytäisin armon sinun edesäs. Ja cadzo cuitengin/ että tämä wäki on sinun Canssas.’ž JA Moses sanoi HERralle: cadzo/ sinä sanot minulle: johdata tämä Canssa/ ja et sinä ilmoittanut minulle/ kenengä sinä lähetät minun cansani. Ja cuitengin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun nimeldäs ja sinä olet myös armon löytänyt minun edesäni.’ž Ja HERra puhutteli Mosesta caswosta nijn caswoon/ nijncuin jocu ystäwätäns puhuttele. Ja cosca hän palais leirijn/ nijn hänen palwelians Josua Nunin poica se nuorucainen ei lähtenyt majasta.’ž Ja caicki Canssa näki pilwen padzan seisowan majan owen edes/ nijn caicki Canssa nousit ja idzecukin cumarsi majan owella.’ž Ja cosca Moses tuli majaan/ tuli pilwen padzas alas/ ja seisoi majan owella/ ja puhutteli Mosesta.’ž Ja tapahtui cosca Moses meni majan tygö/ nijn nousi caicki Canssa/ ja idzecukin seisoi majans owella/ ja cadzelit Mosexen jälken sijhen asti/ että hän tuli majaan.’ž Mutta Moses otti majan ja pani sen ylös cauwas leiristä/ ja cudzui sen seuracunnan majaxi. Ja cucaikänäns tahdoi kysyä HERralle/ hänen piti menemän seuracunnan majan tygö/ joca oli ulcona leiristä.’ž Nijn rijsuit Israelin lapset caunistuxens Horebin wuoren tykönä.’ž HERra sanoi Mosexelle: sanos Israelin lapsille: te oletta niscuri Canssa/ minä äkistä tulen sinun päälles/ ja hucutan sinun/ rijsu sijs nyt caunistuxes sinuldas/ että minä tiedäisin mitä minä sinulle tekisin.’ž Cosca Canssa cuuli tämän pahan puhen/ tulit he surullisexi/ ja ei yxikän pukenut caunistusta päällens.’ž Sille maalle josa riesca ja hunaja wuota: sillä en minä mene sinun cansas/ sillä sinä olet niscuri Canssa/ etten minä teitä joscus tiellä hucutais.’ž Ja lähetän sinun edelles Engelin/ ja ajan pois Cananerin/ Amorrerin/ Hetherin/ Phereserin/ Hewerin/ ja Jebuserin.’ž JA HERra puhui Mosexelle: mene tääldä/ sinä ja Canssa/ jongas johdatit Egyptin maalda/ sille maalle/ cuin minä wannoin Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille/ sanoden: sinun siemenelles minä sen annan.’ž Ja nijn rangais HERra Canssa/ että he olit tehnet wasican/ jonga Aaron heille teki.CLVALd²RĄ į „ Ē  ō n ‘ĘåĄCŲvŖ Ensimäisestä sinun maas caswon utisesta/ pitä sinun tuoman sinun HERras Jum’ž Ensimäisestä sinun maas caswon utisesta/ pitä sinun tuoman sinun HERras Jumalas huoneseen: Ei sinun pidä keittämän wohla/ nijncauwan cuin hän emäns ime.’ž EI sinun pidä uhraman minun uhrini werta happamattoman leiwän päälle. Ja pääsiäis juhlan uhrista ei pidä mitän jäämän yön ylidze huomenexi.’ž Sillä minä ajan ulos pacanat sinun edestäs/ ja lewitän sinun maas äret. Ja ei pidä yhdengän himoidzeman sinun maatas/ cosca sinä menet ylös/ näyttämän idzes HERralle sinun Jumalalles/ colmasti wuodesa.’ž Colmasti wuodes pitä caicki miehenpuoli näkymän sen caickiwaldian HERran Israelin Jumalan edes.’ž Wijckojuhlan sinun pitä pitämän/ ensimäisestä nisun elon utisesta/ ja corjamisen juhlan/ wuoden lopulla.’ž CUusi päiwä pitä sinun työtä tekemän. Seidzemendenä päiwänä pitä sinun lepämän/ sekä pellon kyndämisest että nijttämisest.’ž Mutta Asin esicoisen pitä sinun lunastaman lamballa/ jos et sinä lunasta/ nijn wäännä hänen niscans poicki. Jocaidzen esicoisen sinun pojistas pitä sinun lunastaman. Ja ei yxikän pidä tyhjin käsin minun eteeni tuleman.’ž CAicki jotca ensin awawat äitins cohdun/ owat minun/ caicki härkyiset carjast/ ja oinat lambaist/ jotca esicoiset owat.’ž Happamattoman leiwän juhlan sinun pitä pitämän. Seidzemen päiwä pitä sinun happamatoinda leipä syömän/ nijncuin minä sinulle käskenyt olen/ Abibin cuulla: sillä sinä olet lähtenyt Egyptist Abibin cuulla.’ž EI sinun pidä waletuita jumalita tekemän sinulles.’ž Ja otat heidän tyttäristäns sinun pojilles emänditä/ jotca hauristelewat heidän jumalittens cansa/ ja saattawat sinun poicas myös heidän jumalittens cansa hauristeleman.’ž Ei sinun pidä joscus tekemän lijtto sen maan asuwaisten cansa: sillä/ cosca he hauristelewat heidän jumalittens cansa/ ja uhrawat jumalillens/ ja cudzuwat sinun sisälle/ ettäs söisit heidän uhristans.’ž Sillä ei sinun pidä rucoileman muita jumalita: Sillä HERran nimi on kijwoittelja/ että hän on kijwas Jumala.’ž Waan heidän Altarins pitä teidän cukistaman/ ja heidän cuwans rickoman/ ja heidän medzistöns maahan lyömän.’ž Cawata sinuas/ ettet sinä tee lijtto sen maan asuwaisten cansa/ johongas tulet/ ettei se olis sinulle pahennuxexi teidän keskellän.’ž Pidä ne caicki/ cuin minä sinulle tänäpänä käsken: cadzo/ minä ajan ulos sinun edestäs Amorrerit/ Cananerit/ Hetherit/ Phereserit/ Hewerit ja Jebuserit.’ž JA hän sanoi: cadzo/ minä teen lijton caiken sinun Canssas edes/ ja minä myös teen ihmellisiä tecoja/ joidenga caldaisia ei ikänäns josacusa maasa ennen tehty ole/ ja caiken Canssan seas/ ja caicki Canssa/ joinen seas sinä olet/ näke HERran tegot: sillä se pitä oleman peljättäpä/ cuin minä sinun cansas teen.’ž Ja sanoi: HERra/ jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ nijn käykän sijs HERra meidän cansam: sillä tämä on niscuri Canssa/ että sinä olisit meidän wäärydellem ja ricoxellem armollinen/ ja omistaisit meitä sinulles.’ž Ja Moses kijrust cumarsi idzens maahan/ ja rucoili händä.’ž Sinä osotat laupiuden tuhandeen polween/ ja otat pois wääryden/ ylidzekäymisen ja wian/ jonga edes ei yxikän ole wiatoin/ sinä joca edzit Isäin wääryden lasten ja lastenlasten päälle/ haman colmanden ja neljänden polwen.’ž Ja cosca HERra hänen caswons edestä waelsi/ huusi hän: HERra/ HERra/ Jumala laupias ja armollinen pitkämielinen suuresta armosta ja totuudesta.’ž Silloin HERra astui alas pilwesä/ ja seisoi hänen cansans siellä/ ja saarnais HERran nimestä.’ž Ja Moses teki caxi kiwistä taulua endisten caltaista/ ja nousi amulla ja astui ylös Sinain wuorelle/ nijncuin HERra hänen käskenyt oli. Ja otti ne caxi kiwistä taulua käteens.’ž Waan älkän yxikän astuco ylös sinun cansas/ älkän myös yxikän coco sillä wuorella näkykö/ ja eikä lambaita eikä carja pidä caittaman sen wuoren cohdalla.!LVAL ‚Ų+¾ 2 ² Z Ž Ņ W Æ ]  iĶz*Õi8µE褀Ć'o Ja jocainen joca tyköns löysi kellaista silckiä/ skarlacanata/ rosinpunaista/ walkiata si’ž Ja jocainen joca tyköns löysi kellaista silckiä/ skarlacanata/ rosinpunaista/ walkiata silckiä/ wuohen carwoja/ punalla painetuita oinan nahcoja/ ja Thechaschim nahcoja/ hän ne toi.’ž Ja tulit sekä miehet että waimot/ caicki joilla oli hywänsuopainen sydän/ ja toit rannerengaita/ corwarengaita/ sormuxita ja solkia/ ja caickinaisia cullaisia caluja/ toi myös jocamies culda häälytysuhrixi HERralle.’ž Ja tulit jocainen jonga sydän kehoitettin/ ja jolla oli hywänsuopainen hengi/ ja toit ylönnysuhrin HERralle/ seuracunnan majan tarpexi/ ja caiken sen palweluxen/ ja nijhin pyhijn waatteisijn.’ž SIlloin meni coco Israelin lasten seuracunda ulos Mosexen caswon edestä.’ž Wircawaattet Pyhän palweluxeen/ pyhät waattet papille Aaronille/ hänen poicains waatetten cansa/ papin wircaan.’ž Majan ja pihan waarnat köysinens.’ž Pihan waatten padzainens ja jalcoinens/ waatten pihan owen eteen.’ž Polttouhrin Altarin waskihäkin cansa/ corennot ja caicki sen calut/ pesoastian jalcoinens.’ž Ja sawuAltarin corendoinens/ woidellusöljyn ja hywänhajuiset yrtit suidzutuxeen/ ja waatten majan owen eteen.’ž Kyntiläjalan caluinens walistaman/ ja hänen lampuns ja öljyä walistuxexi.’ž Pöydän corendoinens ja caluinens/ ja cadzomusleiwän.’ž Arkin corendoinens/ Armonistuimen ja esiripun.’ž Nimittäin majan waatteinens/ peitteinens/ rengainens/ lautoinens/ corendoinens/ padzainens ja jalcoinens.’ž Ja jocainen taitawa teidän seasan/ tulcan ja tehkän caicki mitä HERra käskenyt on.’ž Onichin kiwiä ja sisällesuljetuita kiwiä Pääliswaatteseen ja rindawaatteseen.’ž Öljyä lampuin/ ja hywänhajuisita yrttejä woidellusöljyyn/ ja hywän suidzutuxeen.’ž Punalla painetuita oinan nahcoja/ ja Thechaschim nahcoja/ ja hongia.’ž Kellaista silckiä/ skarlacanat/ rosinpunaista/ walkiata silckiä ja wuohen carwoja.’ž Tuocat teidän seastan ylönnysuhria HERralle/ nijn että jocainen jolla hywäntahtoinen sydän on/ tuocan ylönnysuhrin HERralle/ culda/ hopiata ja waske.’ž JA Moses sanoi caikelle Israelin lasten seuracunnalle: tämä on se jota HERra käskenyt on.’ž Ei teidän pidä tulda sytyttämän Sabbathin päiwänä/ caikisa teidän asuinsioisan.’ž Cuusi päiwä teidän pitä työtä tekemän/ mutta seidzemennen päiwän pitä teidän pyhittämän HERran lepo Sabbathin. Joca jotacuta työtä silloin teke/ hänen pitä cuoleman.’ž JA Moses cocois caiken Israelin lasten seuracunnan/ ja sanoi heille: nämät owat ne/ cuin HERra käskenyt on teidän tehdä.’ž Nijn cadzoit Israelin lapset hänen caswoins/ cuinga hänen caswons nahca paisti: nijn weti hän jällens peitten caswons päälle/ nijncauwaxi/ cuin hän jällens läxi ulos puhutteleman händä.’ž Ja cosca hän meni sisälle HERran eteen puhutteleman händä/ pani hän peitten pois nijncauwaxi/ cuin hän läxi jällens ulos. Ja cosca hän läxi ulos/ puhui hän Israelin lapsille/ mitä hänelle käsketty oli.’ž Ja cosca hän oli nämät caicki puhunut heidän cansans/ pani hän peitten caswons eteen.’ž Sijtte lähestyit caicki Israelin lapset händä/ ja hän käski heille caicki ne/ cuin HERra puhui hänen cansans Sinain wuorella.’ž Nijn cudzui Moses heitä/ ja he käänsit heidäns hänen puoleens/ sekä Aaron että caicki ylimmäiset Canssan seast/ ja Moses puhutteli heitä.’ž JA cosca Aaron ja caicki Israelin lapset/ näit hänen caswons nahan paistawan/ pelkäisit he händä lähestyä.’ž Cosca Moses astui Sinain wuorelda alas/ oli hänellä caxi todistus taulua kädesäns/ ja ei tietänyt että hänen caswons nahca paisti/ sijtä/ että HERra oli puhutellut händä.’ž Ja hän oli siellä HERran tykönä neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä/ ja ei syönyt leipä/ eikä juonut wettä. Ja hän kirjoitti tauluin lijton sanat/ kymmenen sana.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: kirjoita nämät sanat/ sillä näiden sanain jälken olen minä lijton tehnyt sinun ja Israelin cansa. LVALT½Pš  ņ q  × e   , t»QŹ5ӏ6Ū*°_ė”R Ja teki wijsikymmendä silmusta joca w’ž Ja teki wijsikymmendä silmusta joca waatten reunalle/ joilla ne yhdistettin.’ž Ja yhdisti wijsi waatetta yhdelle puolelle/ ja cuusi toiselle puolelle.’ž Jocaidzen waatten pituus oli colmekymmendä kynärätä/ ja leweys neljä kynärätä/ yxi mitta oli caikilla waatteilla.’ž JA hän teki yxitoistakymmendä waatetta wuohen carwoist/ peittexi majan päälle.’ž Ja hän teki myös wijsikymmendä cullaista couckua/ joilla hän waattet toinen toiseens yhdisti/ nijn että se tuli majaxi.’ž Wijsikymmendä silmusta hän teki waatteseen/ ja wijsikymmendä silmusta toisen waatten reunaan/ joilla he toinen toisijns yhdistettin/ ja silmuxet olit toinen toisens cohdalla.’ž Ja teki myös silmuxet kellaisesta silkistä/ joca waatten reunaan/ joillä he yhdistettin.’ž Ja hän yhdisti wijsi waatetta toinen toiseens/ ja taas wijsi waatetta toinen toiseens.’ž Ja cungin waatten pituus oli cahdexancolmattakymmendä kynärätä/ ja leweys neljä kynärätä/ yxi mitta oli caikilla waatteilla.’ž JA nijn caicki taitawat miehet/ jotca sijnä työsä olit/ teit Majan kymmenen waatetta/ walkiasta kerratusta silkistä/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta ja Cherubimit taitawast.’ž Sillä jo oli calua kyllä caickinaiseen tarpeseen cuin tehtämän piti/ ja wielä sijttekin lijaxi.’ž Nijn Moses käski caikille cuulutta leirisä/ sanoden: Älkän yxikän mies elickä waimo enämbi tuoco Pyhän ylönnyxexi. Ja nijn Canssa lackais tuomast:’ž Ja he puhuit Mosexelle/ sanoden: Canssa tuo ylönpaljo/ enäcuin tämän palweluxen rakennuxeen tarwitan/ jonga HERra on käskenyt tehtä.’ž Nijn tulit caicki taitawat miehet/ jotca työtä teit Pyhän rakennuxes/ idzecukin työstäns cuin hän teki.’ž Ja he otit Mosexelda caickinaiset ylönnyxet/ jotca Israelin lapset toit Pyhän palweluxen tarpexi/ että sen piti tehdyxi tuleman: sillä he toit joca amu hywänmielisen lahjans hänelle.’ž Ja Moses cudzui Bezaleelin ja Ahaliabin/ ja caicki taitawat miehet/ joiden sydämijn HERra oli taidon andanut/ caicki ne jotca mielelläns idzens taridzit ja menit sitä työtä tekemän.’ž NIin Bezaleel ja Ahaliab teit työtä/ ja jocainen taitawa mies/ joille HERra oli andanut taidon ja ymmärryxen tietämän/ cuinga heidän piti caickinaisia rakendaman/ jotca Pyhän palweluxeen tarwittin/ caicki nijncuin HERra käskenyt oli.’ž Ja on täyttänyt heidän sydämens taidolla/ tekemän caickinaista wisua työtä/ caiwaman/ cutoman ja neuloman/ kellaista silckiä/ skarlacanata/ rosinpunaista/ ja walkiata silckiä/ nijn että he tekewät ja ajattelewat caickinaiset wisut työt.’ž Ja on andanut taidon hänen sydämeens/ ynnä Ahaliabin Ahisamachin pojan cansa Danin sugusta.’ž Caiwaman ja sisälle kijnnittämän callita kiwiä/ weistämän puita/ ja tekemän taitawast caickinaista wisua työtä.’ž Ja taitawast tekemän cullasta/ hopiasta ja waskesta.’ž Ja on täyttänyt hänen Jumalan hengellä/ taidolla/ ymmärryxellä ja tiedolla caickinaiseen työhön.’ž JA Moses sanoi Israelin lapsille: cadzocat/ HERra on cudzunut Bezaleelin nimeldä Urin pojan/ Hurrin pojanpojan/ Judan sugusta.’ž Ja nijn Israelin lapset toit hywällä mielellä/ sekä miehet että waimot caickinaiseen tarpeseen/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli/ että tehtämän piti.’ž Ja hywänhajullisisa yrttejä/ ja öljyä walistuxexi/ ja woidellusöljyxi/ ja hywäxi suidzutuxexi.’ž Mutta päämiehet toit Onichin kiwiä/ ja kijnnitettyä kiwiä pääliswaatteseen ja rindawatteseen.’ž Ja ne waimot jotca sencaltaisita töitä taisit/ ja sijhen olit hywäntahtoiset/ ne kehräisit wuohen carwoja.’ž Ja caicki taitawat waimot/ kehräisit käsilläns ja toit heidän käsialans/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta ja walkiasta silkistä.’ž Ja jocainen joca hopiata ja waske ylönsi/ hän sen toi ylönnysuhrixi HERralle. Ja jocainen joca tyköns löysi honga/ hän toi sen/ caickinaisexi Jumalan palweluxen tarpexi.)LVAL'½EĀN˜ C ż Å t  µ U  š    r—4į­f÷«iÓfĘ_¦=Ė… Cuusihaara käwit hänen kyljestän’ž Cuusihaara käwit hänen kyljestäns/ colme haara cummaldakin siwulda/’ž HÄn teki myös kyntiläjalan puhtasta ja lujasta cullasta/ jonga warres olit haarat/ maljat/ cnupit ja cuckaiset.’ž Hän teki myös pöydän calut puhtasta cullasta/ fatit/ lusicat/ cannut ja maljat/ joilla pöytä peitetän.’ž Ja hän teki myös corennot hongasta/ ja silais ne cullalla/ että pöytä nijllä cannetta taittin.’ž Juuri liki parrasta/ nijn että corennot pysyit sijnä sisällä/ joilla pöytä cannettin.’ž Ja waloi sijhen neljä cullaista rengasta/ ja pani ne neljälle culmalle heidän neljän jalcans päälle.’ž Ja teki partan sen ymbärins kämmendä lewiän/ ja cullaisen wanden partan ymbärille.’ž Ja silais sen puhtalla cullalla/ ja teki cullaisen wanden sen ymbärille.’ž HÄn teki myös pöydän hongasta cahta kynärätä pitkäxi/ kynärätä lewiäxi/ ja puoldatoista kynärätä corkiaxi.’ž Ja Cherubimit lewitit sijpens sen ylidzen/ ja peitit Armonistuimen/ ja heidän caswons olit toinen toisens puoleen/ ja cadzoit Armonistuimen päälle.’ž Yhden Cherubim tähän päähän/ ja toisen Cherubim toiseen päähän.’ž Ja teki caxi Cherubimi lujasta cullasta/ molembijn päihijn Armonistuinda.’ž JA hän teki Armonistuimen puhtasta cullasta/ puoldacolmatta kynärätä pitkän ja puoldatoista kynärätä lewiän.’ž Ja pisti ne rengaisijn Arkin siwulle/ nijn että se taittin cannetta.’ž Ja teki corennot hongasta/ ja silais ne cullalla.’ž Ja waloi neljä culdarengasta hänen neljään culmaans/ caxi cummallengin puolelle.’ž Ja silais sen puhtalla cullalla/ sekä sisäldä että ulco/ ja teki sen ymbärille cullaisen wanden.’ž JA Bezaleel teki Arkin hongasta/ puoldacolmatta kynärätä pitkän/ puoldatoista kynärätä lewiän ja corkian.’ž Ja wijsi padzasta heidän cnuppeins cansa/ ja silais cnupit/ ja heidän wandens cullalla/ ja wijsi waskijalca.’ž Ja teki waatten majan owen eteen/ taitawast neulotun kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ ja walkiasta kerratusta silkistä.’ž Ja teki sijhen neljä padzasta hongasta/ ja silais ne cullalla/ ja nijden cnupit cullasta/ ja waloi nijlle neljä hopiajalca.’ž HÄn teki myös esiripun/ ja Cherubimim sen päälle taitawast/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta ja walkiasta kerratusta silkistä.’ž Ja silais laudat pääldä cullalla/ mutta heidän rengans teki hän cullasta/ joihinga corennot pistettin/ ja silais corennot cullalla.’ž Ja teki corennon/ nijn että se lautain päälidzen sisälle sysättämän piti/ yhdestä culmasta nijn toiseen.’ž Ja toiset wijsi corendo toiselle puolelle maja/ ja wijsi perälle länden päin.’ž NIin teki hän myös corennot hongasta: wijsi nijhin lautoin/ jotca olit yhdellä puolella maja.’ž Nijn että cahdexan lauta oli/ ja cuusitoistakymmendä hopiajalca/ caxi jalca jocaidzen alla.’ž Nijn että cumbikin nijstä tulit yhteen alhalda nijn ylöspäin/ ja ylhäldä yhdistettin pienalla.’ž Ja teki caxi muuta lauta nijlle cahdelle culmalle majasta molemmille siwuille.’ž Mutta perälle maja länden päin/ teki hän cuusi lauta.’ž Neljänkymmenen hopiajalan cansa/ aina caxi jalca cungin laudan ala.’ž Hän teki myös toiselle siwulle maja/ cuin oli pohjan puolella/ caxikymmendä lauta.’ž Ja teki neljäkymmendä hopiajalca heidän alans/ joca laudan ala caxi jalca/ aina cahden waarnan cansa.’ž Ja hän teki majan laudat/ nijn että caxikymmendä nijstä seisoi etelän päin.’ž Jocaidzeen lautaan/ teki hän caxi waarna/ joilla he toinen toiseens lijtettin. Nijn teki hän caicki majan laudat.’ž Jocaidzen laudan pituus oli kymmenen kynärätä/ ja leweys puolitoista kynärätä.’ž JA teki majan laudat hongast/ pystyällä oleman.’ž Ja teki peitten majan päälle/ punalla painetuista oinan nahgoista/ ja wielä peitten sen päälle Thechaschim nahgoista.’ž Ja hän teki wijsikymmendä waskicouckua/ joilla maja yhdistettin.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:•'*d@‚ •')‹@‚ •'(¤@‚ •''f@‚ •'&L@‚ •'%p@‚ •'$'@‚ •'#0@‚ •'"`@ ‚ •'!Y@ ‚ •' …@ ‚ •'y@ ‚ •'s@ ‚ •'ž@‚ •'s@‚  •'d@‚  •'„@‚  •'u@‚  •'Ž@‚  •'J@‚ •'V@‚ •'Ō@‚ •'Ź@ •'Ÿ@ •'Œ@ •'O@ •'q@ •'O@ •'š@ ’”' P@ ž”' (@ ż”' %@ ü”' X@ ū”' Y@ ś”'µ@ ł”'Š@ ų”'n@  ÷”'ŗ@  ö”'K@  õ”'”@  ō”'~@  ó”'ø@ ņ”&y@ ń”&q@ š”&j@ ļ”&™@ ī”&‰@ ķ”&Ī@ ģ”&š@ ė”&¾@ ź”&Č@!€ é”&i@ € č”&³@€ ē”&B@€ ę”&@€ å”&ū@€ ä”&C@€ ć”&v@€ ā”&>@€ į”&k@€ ą”& *@€ ߔ& …@€ Ž”& Ž@€ Ż”& w@€ ܔ& h@€ Ū”&@€ Ś”&Z@€ Ł”&4@€ Ų”&\@€ ה&S@€ ֔&i@ € Ք&V@ € Ō”&@ € Ӕ%p@ € Ņ”%8@ € є%n@€ Š”%|@€ Ļ”%‡@€ Ī”%L@€ Ķ”%c@€ Ģ”%U@€ Ė”%O@€ Ź”%C@€ ɔ%_@€ Ȕ%F@&~ Ē”%r@%~ ʔ%i@$~ Ŕ%a@#~ Ĕ%X@"~ Ɣ% g@!~ Ā”% U@ ~ Į”% K@~ Ą”% m@~ æ”% –@~ ¾”%B@~ ½”%L@~ ¼”%o@~ »”%G@~ ŗ”%4@~ ¹”%S@~ ø”%c@~ ·”%l@~ ¶”$&o@~ µ”$%@~ “”$$~@~ ³”$#•@~ ²”$"†@~ ±”$!k@~ °”$ P@~ Ɣ$`@ ~ ®”$^@ ~ ­”$a@ ~ ¬”$Q@ ~ «”$8@ ~ Ŗ”$F@~ ©”$U@~ ؔ$h@~ §”$N@~ ¦”$t@~ „”$Q@~ ¤”$2@~ £”$x@~ ¢”$C@~ ‚LVAL"”^ŗW „  š b ņ q  ² _  Ļ u ōŒ‡Ųm/¹v{śøœŌ Ja hänen cansans Ahaliab Ahisamachin poica Danin sugusta: sillä hän oli taitawa caiwaman/ neuloma’ž Ja hänen cansans Ahaliab Ahisamachin poica Danin sugusta: sillä hän oli taitawa caiwaman/ neuloman ja cutoman/ kellaisella silkillä/ skarlacanalla/ rosinpunaisella ja walkialla kerratulla silkillä.’ž Ja Bezaleel Urin poica/ Hurin pojanpoica Judan sugusta/ teki caicki cuin HERra Mosexelle oli käskenyt.’ž TÄmä on caluin lucu/ cuin todistuxen majaan tarwittin/ jotca owat luetut Mosexen käskyn jälken Jumalan palweluxexi/ jonga Lewitat teit Ithamarin Aaronin papin pojan käden alla.’ž Ja caicki waarnat majasa/ ja coco pihan ymbärins olit waskesta.’ž Nijn myös neljä padzasta ja neljä jalca waskesta/ ja heidän cnuppins hopiasta/ heidän pääns peittet/ ja heidän wyöns hopiasta.’ž JA waattet pihan sisällekäytäwäs/ teki hän kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ walkiasta kerratusta silkistä/ taitawast neulotun: cahtakymmendä kynärätä pitkäxi/ ja wijttä kynärätä corkiaxi/ sen mitan jälken/ cuin pihan waate oli.’ž Mutta heidän wyöns olit hopiasta caickein pihan padzasten cansa.’ž Ja padzasten jalat waskesta/ ja heidän cnuppins ja wyöns hopiasta/ nijn että heidän cnuppins olit silatut hopialla.’ž Ja caicki pihan waattet olit walkiasta kerratusta silkistä.’ž Wijsitoistakymmendä kynärätä cullakin puolelle/ colmen padzan ja colmen jalan cansa/ pihan läpikäytäwäs.’ž Mutta itän päin wijsikymmendä kynärätä:’ž Mutta lännen puolelle wijsikymmendä kynärätä/ kymmenen padzans ja kymmenen jalcans cansa: mutta heidän cnuppins ja wyöns hopiasta.’ž Nijn myös pohjan päin sata kynärätä/ cahdenkymmenen padzan ja cahdenkymmenen jalan cansa waskesta: mutta heidän cnuppins ja wyöns hopiasta.’ž Hänen cahdenkymmenen padzastens/ ja cahdenkymmenen jalcains cansa waskesta: mutta heidän cnuppins ja wyöns hopiasta.’ž JA hän teki pihan etelän päin/ ja pihan waattet walkiasta kerratusta silkistä/ sata kynärätä pitkäxi.’ž Ja hän teki pesoastian waskesta/ ja jalat sijhen myös waskesta/ waimoin speilistä/ jotca palwelit seuracunnan majan owen edes.’ž Ja pani rengaisijn Altarin siwulle/ joilla se cannettin. Ja teki sen awojomaxi sisäldä.’ž Ja teki corennot hongasta/ ja silais ne waskella.’ž Ja waloi neljä rengasta nijden neljän waskihäkin culmijn/ että corennot nijhin pistettin.’ž Ja teki Altarin ymbärins waskihäkin nijncuin wercon/ maasta nijn puoli Altarijn.’ž Ja teki caickinaiset Altarin calut/ tuhcaastiat/ lapiot/ maljat/ hangot/ hijliastiat/ caicki waskesta.’ž Ja teki neljä sarwe/ jotca käwit ulos sen neljästä culmasta/ ja silais ne waskella.’ž JA teki myös polttouhrin Altarin hongasta wijttä kynärätä pitkän/ ja lewiän/ juuri neliculmaisexi: ja colme kynärätä corkiaxi.’ž Ja teki sen pyhän woidellusöljyn ja suidzutuxen/ hywänhajulisista yrteistä/ yrtteinwalmistajain tawan jälken.’ž Ja corennot hän teki hongasta/ ja silais ne cullalla.’ž Ja caxi cullaista rengasta wanden ala molemmin puolin/ nijn että corennot sijhen sysättin/ cannetta nijllä.’ž Ja silais puhtalla cullalla/ sen caton ja seinät ymbärins/ ja sen sarwet/ ja teki sen ymbärille wanden puhtasta cullasta.’ž HÄn teki myös suidzutusAltarin hongasta/ yhtä kynärätä pitkän ja lewiän/ juuri neliculmaisexi/ ja cahta kynärätä corkian/ sarwinens.’ž Ja hän teki sen caickein caluins cansa yhdestä Centneristä puhdast culda.’ž Ja hän teki myös seidzemen lampua heidän nijstimeins ja samutuscaluins cansa/ puhtasta cullasta.’ž Ja hänen cnuppins ja haarans sen päällä/ ja olit caicki puhtasta lujasta cullasta.’ž Jocaidzen cahden haaran wälillä cnuppi/ nijn että cuusi haara käwit hänestä.’ž Mutta kyntiläjalas oli neljä malja cnuppein ja cuckaisten cansa.’ž Colme malja mandelpähkinän muotoista oli cungin haaran päällä/ cnuppein ja cuckaisten cansa.¶LVALBØŚ Q ø N Ż d ¬ . š O •'č7źš±@ńeĘü Ja he teit caxi muuta culdarengasta/ ne panit he nijhin cahteen culmaan alhallepäin pääliswaattese’ž Ja he teit caxi muuta culdarengasta/ ne panit he nijhin cahteen culmaan alhallepäin pääliswaatteseen/ juuri päälle toinen toisens cohdalle/ sieldä cuin pääliswaatten wyö alhaldapäin yhteen wyötettin.’ž Nijn teit he caxi muuta culdarengasta/ ja yhdistit ne nijhin toisijn cahteen rindawaatten culmijn sisälliselle puolelle/ että ne olit caunist pääliswaattes.’ž Mutta ne caxi päätä widjoista panit he ylös nijhin cahteen nastaan/ ja ne yhdistit pääliswaatten culmilda/ juuri toinen toisens cohdalle.’ž Ja pistit ne caxi culdawidja nijhin cahteen rengaseen/ rindawaatten culmijn.’ž Ja caxi culdanasta/ ja caxi culdarengasta/ ja yhdistit ne caxi rengasta/ nijhin cahteen äreen rindawaatteseen.’ž He teit myös Rindawaatten päälle widjat cahden pään cansa puhtasta cullasta.’ž Ja kiwet olit cahdentoistakymmenen Israelin lasten nimein jälken/ caiwetut kiwenwuolialda/ idzecukin nimeldäns/ cahdentoistakymmenen sucucunnan jälken.’ž Neljäs/ Turchos/ Onyx ja Jaspis/ kijnnitetyt ymbärildä cullalla joca riwildä.’ž Colmas/ Lyncurius/ Achat ja Amethist.’ž Toinen/ Rubijn/ Saphijr ja Dimant.’ž Ja täytti sen neljällä kiwiriwillä: Ensimäinen riwi oli Sardius/ Topazius ja Smaragd.’ž Nijn että se oli nelitahcoinen ja caxikertainen/ waaxa pituudelda ja waaxa leweydeldä.’ž JA he teit Rindawaatten sillä tawalla taitawast/ cuin pääliswaateckin oli tehty/ cullasta/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ ja walkiasta kerratusta silkistä.’ž Ja istutit ne olcapäille pääliswaatteseen/ että ne kiwet piti oleman Israelin lapsille muistoxi/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Ja he teit caxi Onichin kiwe/ kijnnitettyä culdaan/ caiwetut kiwen wuolialda/ Israelin lasten nimein cansa.’ž Ja wyö oli myös tehty sillä tawalla taitawast/ cullasta/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ ja walkiasta kerratusta silkistä/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž yhdistettä molemmille olcapäille/ ja sidotta yhteen molemmille siwuille.’ž Ja tacoi cullan/ ja leickais sen langoixi/ että se taittin taitawast cudotta kellaisen silkin/ skarlacanan/ rosinpunaisen ja walkian silkin seas/’ž Ja hän teki pääliswaatten cullasta/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ ja walkiasta kerratusta silkistä.’ž MUtta kellaisesta silkistä/ skarlacanasta ja rosinpunaisesta/ teit he wircawaatteita palweluxeen/ Pyhäs. Ja he teit pyhiä waatteita Aaronille/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Nijn myös jalat ymbärins piha/ ja jalat pihan sisällekäytäwään/ caicki majan waarnat/ ja caicki waarnat ymbärins piha.’ž Sijtä tehtin jalat seuracunnan majan oween ja waskiAltarijn ja waskihäcki sen päälle/ ja caicki Altarin calut.’ž Mutta waski cuin annettin häälytyxexi/ oli seidzemenkymmendä Centneriä/ caxituhatta ja neljäsata Sicli.’ž Mutta tuhannesta/ seidzemestäsadasta ja wijdestäcahdexattakymmenestä Siclistä/ tehtin cnupit padzaisijn/ ja heidän cnuppins silattin/ ja heidän wyöns.’ž Sadasta Centneristä hopiata/ walettin Pyhän jalat/ ja esiripun jalat/ sata jalca sadasta Centneristä/ juuri Centner cullengin jalalle.’ž Nijn monda puolda Sicli/ cuin monda henge/ Pyhän Siclin jälken/ caikilda nijldä/ jotca luetut olit cahdestakymmenestä ajastajasta ja sen ylidzen/ cuusisatatuhatta colmetuhatta wijsisata ja wijsikymmendä.’ž Mutta hopia/ joca sijhen yhteiseldä Canssalda annettin/ oli sata Centneriä/ tuhannen seidzemensata wijsicahdexattakymmendä Sicliä/ Pyhän Siclin jälken.’ž CAicki se culda cuin tehtin caiken tämän Pyhän tarpexi/ se cuin annettu oli häälytyxexi/ oli yhdexän colmattakymmendä Centneriä/ seidzemensata ja colmekymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken.1LVAL#,ÖŒž ‰  ” .   ¤  Ę f 6  ŸSķI¾ZźÅpŽ!½nŠ/ē… Ja sinun pitä tuoman Aaronin poikinens seuracu’ž Ja sinun pitä tuoman Aaronin poikinens seuracunnan majan owen eteen/ ja pesemän heidän wedellä.’ž Sinun pitä myös woiteleman pesinastian jalcoinens/ ja sen pyhittämän.’ž Ja pitä woiteleman polttouhrin Altarin caluinens/ ja pyhittämän sen/ caickein pyhimmäxi.’ž Ja pitä ottaman woidellusöljyn/ ja woiteleman majan ja caicki ne cuin sijnä owat/ ja pitä pyhittämän sen caluinens/ että ne olisit pyhät.’ž Ja tekemän pihan sen ymbärille/ ja ripustaman waatten pihalle/ sisällekäytäwän eteen.’ž Ja pesoastian seuracunnan majan ja Altarin wälille/ ja paneman sijhen wettä.’ž Mutta sinun pitä asettaman polttouhrin Altarin ulcoiselle puolelle/ seuracunnan majan owen eteen.’ž Ja sinun pitä asettaman sen cullaisen sawualtarin/ TodistusArkin eteen/ ja ripustaman waatten majan eteen.’ž Ja sinun pitä myös sinne tuoman sisälle pöydän/ ja walmistaman sen: ja asettaman sijhen kyntiläjalan/ ja lambut paneman sen päälle.’ž Ja sinun pitä sijhen paneman sisälle todistuxenArkin/ ja ripustaman esiripun Arkin eteen.’ž Ensimäisnä päiwänä ensimäisestä cuusta/ pitä sinun paneman ylös seuracunnan majan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses näki caiken tämän rakennuxen/ että he olit tehnet sen nijncuin HERra oli käskenyt/ ja siunais heitä.’ž Ja Israelin lapset teit caiken sen cuin HERra oli käskenyt Mosexelle/ caickeen tähän palweluxeen.’ž Wircawaateet palwelta Pyhäsä: Aaronin papin pyhät waattet/ ja hänen poicains waattet/ joilla heidän piti tekemän papin wiran palweluxen.’ž Pihan waattet padzainens ja jalcoinens/ waatten pihan sisällekäytäwän eteen/ köysinens ja waajoinens/ ja caiken sen cuin seuracunnan majan palweluxeen tarwittin.’ž Waskisen Altarin ja waskisen häkin/ corendoinens/ ja caickein caluins cansa/ pesoastian jalcoinens.’ž CuldaAltarin ja woidellusöljyn ja hywän suidzutuxen/ ja majan owiwaatten.’ž Sen caunin kyntiläjalan walmistetun lampuinens/ caiken sen cansa cuin sijhen tarwittin/ ja öljyä walistuxexi.’ž Pöydän caluinens/ ja cadzomusleiwät.’ž TodistusArkin corendoinens/ ja Armonistuimen.’ž Ja peitoxen punalla painetuista oinan nahgoista/ peitoxen Thechaschim nahgoista/ ja esiripun.’ž Ja he cannoit majan Mosexen tygö caluinens: coucut/ laudat/ corennot/ padzat ja jalat.’ž JA nijn caicki seuracunnan majan rakennus päätettin. Ja Israelin lapset teit caicki sen jälken/ cuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Ja sidoit sen päälle kellaisen nuoran/ että sen piti yhdistämän hijpan ylhäldä/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž HE teit myös odzaladin/ joca oli se pyhä Cruunu puhtasta cullasta/ ja caiwoit kirjoituxen sijhen: HERRAN pyhyys.’ž Ja sen taitawast neulotun wyön/ walkiasta kerratusta silkistä/ kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Ja hijpan walkiasta silkistä/ ja caunit lakit walkiasta silkistä/ ja alaswaattet/ walkiasta kerratusta lijnasta.’ž JA he teit myös ahtat hamet/ cudotut walkiasta kerratusta silkistä/ Aaronille ja hänen pojillens.’ž Nijn että siellä oli Granatin omena ja culcuinen aina ymbärins liepeitä/ palweleman sillä/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Ja teit culcuiset puhtasta cullasta/ ja panit ne Granatin omenain wälille liepeisijn/ aina ymbärins silckihametta.’ž Ja he teit Granatin omenat alhalle hänen liepeisijns kellaisesta silkistä/ skarlacanasta/ rosinpunaisesta ja kerratusta walkiasta silkistä.’ž Ja pään läwen keskelle/ sepaluxen cansa pallistetun/ ettei se kehkiäis.’ž HÄn teki myös silckihamen pääliswaatten ala/ coconans cudotun kellaisesta silkistä.’ž Nijn että rindawaate yhdistettin rengainens/ nijhin rengaisijn/ cuin oli pääliswaattes kellaisella nuoralla/ nijn että se olis liki pääliswaatetta/ ja ei eriäis pääliswaattesta/ nijncuin HERra käski Mosexelle.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:—•#ī@‡ –•"‹@‡ ••!w@‡ ”• F@ ‡ “•Ķ@ ‡ ’•†@ ‡ ‘•[@ ‡ •‘@ ‡ •Ÿ@‡ Ž•³@‡ •§@‡ Œ•“@‡ ‹•g@‡ Š•Ž@‡ ‰•–@‡ ˆ•“@‡ ‡•G@‡ †•æ@† …•`@† „•L@† ƒ•y@† ‚•”@† • Į@† €• …@† • T@† ~• Z@† }• t@† |•c@† {•É@† z•n@† y•Z@† x•‘@† w•¤@† v•€@† u•$@ † t•x@ † s•c@ † r•q@ † q•W@ † p• „@† o• :@† n• ?@† m• t@† l• Œ@† k•ž@† j•B@† i•u@† h•@† g•u@… f•d@… e•@… d•€@… c•Ž@… b•J@… a•ŗ@… `• “@… _• j@… ^•  @… ]• g@… \• f@… [•‡@… Z•o@ … Y•_@ … X•€@ … W•¾@ … V•z@ … U•Ū@… T•§@… S•Ā@… R•V@… Q•t@… P• @… O• ‰@… N• ƒ@… M• …@… L• •@"„ K•r@!„ J•U@ „ I•N@„ H•2@„ G•V@„ F•„@„ E•}@„ D•I@„ C•(&ˆ@„ B•(%b@„ A•($e@„ @•(#v@„ ?•("D@„ >•(!…@„ =•( „@„ <•(>@„ ;•(`@„ :•(—@„ 9•(#@„ 8•(S@„ 7•(E@ „ 6•(R@ „ 5•(m@ „ 4•(Q@ „ 3•(l@ „ 2•(f@„ 1•(k@„ 0•(d@„ /•(j@„ .•(O@„ -•(9@„ ,•(¦@„ +•(X@„ *•( \@„ )•( b@"‚ (•( H@!‚ '•( [@ ‚ &•( Œ@‚ %•(X@‚ $•(O@‚ #•(d@‚ "•(m@‚ !•(†@‚  •(\@‚ •(U@‚ •(%@‚ •'+p@‚ LVAL#¤L¦m“ P å   Ā U  ¾ k H ± Q   ĘPė‰ø;–@Ąkłd Mutta sisällyxet ja jalat pitä wedellä pestämän/ ja papin pitä caicki nä’ž Mutta sisällyxet ja jalat pitä wedellä pestämän/ ja papin pitä caicki nämät polttaman Altarilla/ polttouhrixi. Tämä on makian hajun tuli HERralle.’ž Ja Aaronin pojat pitä sowittaman cappalet/ pään ja lihawuden halcoin päälle/ jotca owat Altarilla tulen päällä.’ž Ja papin Aaronin pojat pitä tekemän tulen Altarille/ ja halgot sen päälle paneman.’ž Ja wuodan pitä polttouhrista nyljettämän/ ja se pitä cappaleixi hacattaman.’ž Ja hänen pitä teurastaman mullin HERran edes/ ja papin Aaronin pojat pitä hänen werens tuoman/ ja prijscottaman Altarille ymbärins/ joca on seuracunnan majan owen edes.\line Ja papin pitä sen Altarille tuoman/ ja niscan poicki wäändämän/ ja Altarilla polttaman/ ja andaman Altarin seinille weren wuota.’ž Ja pangan kätens sen polttouhrin pään päälle/ nijn se on otolinen ja sowitta hänen.’ž JA jos hän tahto HERralle polttouhria carjasta tehdä/ nijn hän uhratcan wirhittömän härkyisen seuracunnan majan owen edes: että se olis HERralle otolinen häneldä.’ž Puhu Israelin lapsille ja sano heille: cuca teistä tahto uhrata HERralle/ hän tehkän sen eläimistä/ carjasta ja lambaista.’ž JA HERra cudzui Mosexen/ ja puhui hänelle seuracunnan majasa/ sanoden:’ž Sillä HERran pilwi oli päiwällä majan ylidze/ ja yöllä oli tuli sijnä/ coco Israelin huonen silmäin edes/ nijncauwan cuin he waelsit.’ž Waan cosca ei pilwi mennyt ylös/ silloin ei he waeldanet sijhen päiwän asti/ että se meni ylös.’ž Ja cosca pilwi meni ylös majan pääldä/ nijn Israelin lapset waelsit/ nijn usein cuin he matcustit.’ž Ja ei Moses taitanut käydä seuracunnan majaan/ nijncauwan cuin pilwi sen päällä oli/ ja HERran cunnia täytti majan.’ž Ja pilwi peitti seuracunnan majan/ ja HERran cunnia täytti majan.’ž Ja hän pani pihan ylös majan ja Altarin ymbärins/ ja ripusti waatten pihan sisällekäytäwään. Ja nijn Moses päätti caiken sen työn.’ž Sillä heidän piti pesemän idzens/ cosca he menit seuracunnan majaan/ eli käwit Altarin tygö/ nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Ja Moses ja Aaron poikinens/ pesit kätens ja jalcans sijtä.’ž Ja pesoastian pani hän todistus majan ja Altarin wälille/ ja pani sijhen wettä pestä heitäns.’ž Waan polttouhrin Altarin pani hän seuracunnan majan owen eteen/ ja uhrais sen päälle polttouhrin ja ruocauhrin/ nijncuin HERra hänelle oli käskenyt.’ž Ja ripusti waatten/ majan oween.’ž Ja suidzutti hywän suidzutuxen senpäällä/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Ja pani myös cullaisen Altarin seuracunnan majaan/ esiripun eteen.’ž Ja pani lambut nijden päälle HERran eteen/ nijncuin HERra hänelle oli käskenyt.’ž Nijn pani hän myös kyntiläjalan seuracunnan majaan/ juuri pöydän cohdalle etelän siwulle maja/ louckaseen.’ž Ja asetti leiwän sen päälle HERran eteen/ nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Nijn asetti hän myös pöydän seuracunnan majaan/ pohjan puoliselle siwulle/ ulcoiselle puolelle esirippua.’ž Ja toi Arkin majaan/ ja ripusti esiripun todistus Arkin eteen/ nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Ja otti Todistuxen ja pani Arckijn/ ja asetti corennot Arkin päälle/ ja pani Armonistuimen Arkin päälle.’ž Ja lewitti peitoxen majan ylidzen/ ja pani caton sen päälle/ nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Ja cosca Moses pani ylös majan/ nijn hän asetti jalat ja laudat ja corennot/ ja nosti padzat pystyälle.’ž NIin maja pandin ylös toisna wuonna/ ensimäisnä päiwänä ensimäisestä cuusta.’ž Ja Moses teki caicki/ cuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Ja woiteleman heidän/ nijncuin sinä heidän Isänsäckin woitelit minun papixeni. Ja tämän woidelluxen pitä oleman heille ijancaickisexi pappeudexi/ heidän suguisans.’ž Ja sinun pitä myös tuoman hänen poicans/ ja puettaman heidän päällens ne ahtat hamet.’ž Ja puettaman Aaronin pyhijn waatteisijn/ ja woiteleman ja wihkimän hänen/ minun papixeni.`LVAL{ųoŅ ^  F Ÿ Ä J Œ ­>·QźJą,r(š}¤ Ja ottaman caxi munascuuta sen lihawuden cansa/ cuin nij’ž Ja ottaman caxi munascuuta sen lihawuden cansa/ cuin nijden päällä on landeisa/ ja maxan calwon munascuiden cansa.’ž Ja pitä uhraman sijtä kijtosuhrist polttouhrin HERralle/ nimittäin/ caiken sisällysten lihawuden.’ž Ja pitä laskeman kätens sen pään päälle/ ja teurastaman seuracunnan majan owen edes. Ja papit Aaronin pojat/ pitä prijscottaman weren Altarille/ ymbärins.’ž JOs hänen uhrins on kijtosuhri carjasta/ nijn pitä hänen uhraman härjän eli lehmän/ ja wirhittömän uhrin tuoman HERran eteen.’ž Ja papin pitä ottaman nijstä surwotuista jywistä ja öljystä/ ynnä caiken pyhän sawun cansa/ ja polttaman sen muistoxi. Se on tuli HERralle.’ž Ja sinun pitä paneman öljyä sijhen ja pyhä sawua/ nijn on se ruocauhri.’ž MUtta jos sinä tahdot tehdä utisesta ruocauhrin HERralle/ nijn sinun pitä cuiwaman wiherjäiset tähkäpäät tulella/ ja surwoman ne pienexi/ ja sijtte uhraman ruocauhrin sinun utisestas.’ž Caicki sinun ruocauhris pitä sinun suolaman/ ja sinun ruocauhris ei pidä ikänäns ilman sinun Jumalas lijttosuolata oleman: sillä caikisa sinun uhreisas pitä sinun suola uhraman.’ž Mutta utisten uhrisa pitä teidän ne uhraman HERralle. Waan ei ne pidä tuleman Altarille makiaxi hajuxi.’ž CAicki ruocauhri cuin te uhratte HERralle/ pitä teidän tekemän ilman hapatosta: sillä ei yhtän hapatosta eli hunajata pidä sijnä poltettaman uhrixi HERralle.’ž Tähtet pitä oleman Aaronin ja hänen poicains omat. Sen pitä oleman caickein pyhimmän HERran tulista.’ž Ja ylöndämän sen ruocauhrin muistoxi/ ja polttaman sen Altarilla. Se on makian hajun tuli HERralle.’ž Ja sen ruocauhrin/ jonga sinä tahdot sencaltaisista tehdä HERralle/ pitä sinun tuoman papille/ ja hänen pitä sen candaman Altarille.’ž Ja jos sinun ruocauhris on haastarilla kypsetystä/ nijn sinun pitä tekemän sen sämbyläjauhoista öljyn cansa.’ž Ja sen sinun pitä jacaman cappaleixi/ ja wuodattaman öljyä sen päälle/ nijn se on ruocauhri.’ž Waan jos sinun ruocauhris on pannusa kypsetystä/ nijn sen pitä oleman happamattomista sämbyläjauhoista/ secoitettuna öljyllä.’ž MUtta jos hän tahto tehdä ruocauhria pädzis kypsetystä/ nijn ottacan happamattomia kyrsiä sämbyläjauhoista secoitettuna öljyn cansa/ ja happamattomia ohucaisia kyrsiä woideltuita öljyllä.’ž Se cuin jää ruocauhrista/ pitä oleman Aaronin ja hänen poicains oman. Sen pitä oleman caickein pyhimmän HERran tulista.’ž Ja sijtte sen papeille Aaronin pojille wiemän: nijn pitä papin ottaman pions täyden nijstä sämbyläjauhoista/ ja öljyä caiken pyhän sawun cansa/ ja sen polttaman Altarilla muistoxi. Tämä on makian hajun tuli HERralle.’ž JOs jocu hengi tahto tehdä HERralle ruocauhria/ nijn sen pitä oleman sämbyläjauhoista/ ja hänen pitä öljyä sen päälle wuodattaman/ ja pyhä sawua sen päälle paneman.’ž Ja pitä sen sijpinens halcaiseman/ mutta ei erinäns rewäisemän. Ja nijn papin pitä silläns sen polttaman halcoin päällä/ jotca owat Altarilla tulen päällä. Tämä on makian hajun tuli HERralle.’ž Ja hänen cupuns höyheminens heittämän Altarin wiereen itän päin/ tuhcacogon päälle.’ž JOs hän tahto taas tehdä polttouhria HERralle linnuista/ nijn tehkän sen mettisistä/ elickä kyhkyläisten pojista.’ž Mutta sisällyxet ja jalat pitä wedellä pestämän/ ja papin pitä sen caiken uhraman ja polttaman Altarilla polttouhrixi. Tämä on makian hajun tuli HERralle.’ž Ja se pitä hacattaman cappaleixi/ ja papin pitä sowittaman sekä pään että lihawuden halcoin päälle/ jotca owat Altarilla tulen päällä.’ž Ja teurastacan sen HERralle pohjan puolella Altarita. Ja papin Aaronin pojat pitä prijscottaman hänen werens Altarille ymbärins.’ž JA jos hän tahto tehdä polttouhria pienist eläimist/ nimittäin/ lambaista ja wuohista/ nijn uhratcan wirhittömän oinan eli caurin.pLVAL Č*ž * ė ± µ D į i E Å ! 6Č’œ(Īzõ4 'Ū{¼ Ja pitä sijtä werestä paneman Altarin sarwein päälle/ joca on HERran edes seuracunnan majas/ ’ž Ja pitä sijtä werestä paneman Altarin sarwein päälle/ joca on HERran edes seuracunnan majas/ ja caiken sen muun weren caataman polttouhrin Altarin pohjalle/ joca on seuracunnan majan edes.’ž JA pitä castaman sormens wereen/ ja seidzemen kerta prijscottaman HERran eteen Esiripun edes.’ž Ja pappi joca woideldu on/ pitä candaman mullin weren seuracunnan majaan.’ž Ja wanhimmat seuracunnasta pitä laskeman kätens mullin pään päälle HERran edes/ ja teurastaman sen mullin HERran edes.’ž Ja sijtte ymmärräisit heidän ricoxens/ cuin he olit tehnet/ nijn pitä heidän tuoman mullin ricosuhrixi/ ja asettaman sen seuracunnan majan eteen.’ž JOs coco Israelin seuracunda exyis/ ja se olis heidän silmäins edes peitetty/ nijn että he olisit tehnet jotacuta HERran käskyä wastan/ jota ei heidän tulis tehdä/ ja nijn tulisit wicapääxi.’ž Caiken sen pitä hänen leiristä wiemän ulos puhtaseen paickaan/ johonga tuhca heitetän/ ja se pitä poltettaman puiden päällä tules.’ž Mutta mullin wuodan/ caiken lihan/ pään ja jalcain cansa/ ja sisällyxet ja rawan.’ž Nijncuin ylötän kijtosuhri härjästä/ ja papin pitä sen polttaman polttouhrin Altarilla.’ž Ja ottaman caxi munascuuta sen lihawuden cansa/ cuin nijden päällä on landeisa/ ja maxan calwon munasuicen cansa.’ž Ja caiken mullin lihawuden ricosuhrista/ pitä hänen ylöndämän/ nimittäin/ sisällysten lihawuden.’ž Ja pitä sijtä werestä paneman suidzutusAltarin sarwein päälle/ joca on HERran edes seuracunnan majas: Ja caiken muun weren caataman polttouhrin Altarin pohjalle/ joca on seuracunnan majan owen edes.’ž Ja pitä castaman sormens wereen/ ja prijscottaman sitä werta seidzemän kerta HERran ja Pyhän Esiripun edes.’ž Ja pappi cuin woideldu on/ pitä ottaman mullin werestä/ ja candaman seuracunnan majaan.’ž Ja pitä tuoman sen mullin HERran eteen/ seuracunnan majan owen tygö/ ja laskeman kätens mullin pään päälle/ ja teurastaman mullin HERran edes.’ž Nimittäin/ jos pappi/ joca woideldu on/ ricko Canssan pahennoxexi/ hänen pitä ricoxens edest/ cuin hän tehnyt on/ tuoman wirhittömän mullin HERralle ricosuhrixi.’ž Puhus Israelin lapsille/ ja sano: jos jocu sielu ricko tietämätä jotacuta HERran käskyä wastan/ jota ei hänen pidäis tekemän:’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž SEn pitä oleman ijancaickisen säädyn teidän suguisan/ caikisa teidän asuinsioisan/ ettei te lihawutta eli werta söis.’ž Ja papin pitä polttaman sen Altarilla/ tulen ruaxi makiaxi hajuxi. Caicki lihawus on HERran oma.’ž Ja ottaman caxi munascuuta lihawuden cansa/ cuin nijden päällä on landeisa/ ja maxan calwon munascuiden cansa.’ž Ja pitä sijtä uhraman polttouhrin HERralle/ nimittäin/ caiken sisällysten lihawuden.’ž Nijn hänen pitä laskeman kätens sen pään päälle/ ja teurastaman seuracunnan majan owen edes. Ja Aaronin pojat pitä prijscottaman hänen werens Altarille/ ymbärins.’ž JOs hänen uhrins on wuohi/ ja hän tuo sen HERran eteen.’ž Ja papin pitä sen polttaman Altarilla/ tulen ruaxi HERralle.’ž Ja ottaman caxi munascuuta sen lihawuden cansa cuin landeisa nijden päällä on/ ja maxan calwon munascuiden cansa.’ž Ja kijtosuhrista uhraman HERralle polttouhrin/ nimittäin/ lihawuden/ coco saparon eroitetun selkäpijstä/ ja caiken sisällysten lihawuden.’ž Ja pitä laskeman kätens sen pään päälle/ ja teurastaman sen seuracunnan majan owen edes. Ja Aaronin pojat pitä prijscottaman sen weren Altarille/ ymbärins.’ž Jos hän uhra caridzan/ nijn hänen pitä sen tuoman HERran eteen.’ž MUtta jos hän teke HERralle kijtosuhria pienist eläimist/ oinaista eli uhista/ nijn sen pitä oleman ilman wirhitä.’ž Ja Aaronin pojat pitä polttaman sen Altarilla polttouhrixi puiden päällä/ jotca owat tulesa. Se on makian hajun tuli HERralle.~LVAL¹&›  a ®  ~ #  ŠŠˆš]Ęõ¤žL¾ Ja wiekän ne papille/ hänen pitä sen ensimäisen uhraman ricosuhrixi/’ž Ja wiekän ne papille/ hänen pitä sen ensimäisen uhraman ricosuhrixi/ ja wäändämän niscat häneldä/ ja ei cuitengan päätä erinäns repäisemän.’ž Joldeica hänellä ole lammasta/ nijn tuocan HERralle ricoxens edestä/ cuin hän rickonut on/ caxi kyhkyläistä/ eli caxi mettisen poica/ yhden ricosuhrixi ja toisen polttouhrixi.’ž Nijn pitä hänen tämän ricoxens wian edest/ cuin hän rickonut on/ tuoman laumasta HERralle lamban eli wuohen ricosuhrixi/ nijn pitä Papin sowittaman hänen ricoxens.’ž Cosca hän on wicapää johongun näistä/ ja tunnusta/ että hän sijnä rickonut on.’ž Eli jos jocu sielu wanno/ nijn että hänen suustans käy ulos tietämät/ pahoin eli hywin tehdä ( nijncuin ihminen kyllä wanno/ ennencuin hän sitä ajattele ) ja sen sijtte ymmärtä/ hän on wicapää yhten näistä.’ž Eli jos hän rupe saastaiseen ihmiseen/ millä ikänäns saastaisudella ihminen taita saastaisexi tulla/ tietämät/ ja sen sijtte ymmärtä/ se on wicapää.’ž Eli jos jocu sielu rupe johongun saastaiseen cappaleen/ taicka saastaiseen medzän eläinden raaton/ eli carjain/ eli matoin/ tietämät/ hän on saastainen ja wicapää.’ž JOs jocu sielu ricko ja cuule jongun kiroilewan/ ja hän on sen todistaja/ eli sen nähnyt ja tiennyt on/ ja ei ilmoita sitä/ hän on wicapää wäryteen.’ž Mutta caiken lihawuden pitä hänen ottaman/ nijncuin hän kijtosuhrin lamban lihawuden otti/ ja pitä polttaman sen Altarilla HERran tulexi. Ja nijn pitä Papin hänen ricoxens sowittaman/ cuin hän on rickonut/ ja se hänelle annetan andexi.’ž Ja Papin pitä sormellans ottaman werestä/ ja paneman polttouhrin Altarin sarwein päällä/ ja caataman caiken muun weren Altarin pohjalle.’ž Ja laskecan kätens ricosuhrin pään päälle/ ja teurastacan sen ricosuhrixi sijnä paicas/ cuin polttouhri teurastetan.’ž MUtta jos hän tuo lamban ricosuhrixi/ nijn tuocan wirhittömän uhen.’ž Ja caiken hänen lihawudens pitä hänen ottaman/ nijncuin hän otti kijtosuhrin lihawuden/ ja polttaman Altarilla makiaxi hajuxi HERralle. Ja nijn pitä Papin händä sowittaman/ ja hänelle se annetan andexi.’ž Ja papin pitä sormellans ottaman werestä/ ja paneman polttouhrin Altarin sarwein päälle/ ja caiken weren caataman Altarin pohjalle.’ž Ja pitä laskeman kätens ricosuhrin pään päälle/ ja teurastaman sen polttouhrin paicalla.’ž Ja sijtte ymmärtä hänen ricoxens/ cuin hän on rickonut/ hänen pitä tuoman uhrixi wirhittömän wuohen/ sen ricoxen edestä/ cuin hän rickonut on.’ž JOs jocu sielu yhteisestä Canssasta ricko tietämätä/ nijn että hän teke jotacuta HERran käskyä wastan/ jota ei hänen tekemän pidäis/ ja tule nijn wicapääxi.’ž Mutta caiken hänen lihawudens/ pitä hänen polttaman Altarilla/ nijncuin sen lihawuden kijtosuhrista. Ja nijn papin pitä sowittaman hänen ricoxens/ ja se hänelle annetan andexi.’ž Sijtte pitä papin ottaman ricosuhrin werestä sormellans/ ja paneman sen polttouhrin Altarin sarwein päälle/ ja sen muun weren caataman polttouhrin Altarin pohjalle.’ž Ja laskeman kätens sen caurin pään päälle/ ja teurastaman sijnä paicas/ cusa HERralle polttouhria teurastetan/ se pitä oleman hänen ricosuhrins.’ž Ja ymmärtä sijtte hänen ricoxens/ cuin hän on rickonut: hänen pitä tuoman uhrixi wirhittömän caurin.’ž MUtta jos jocu Försti ricko ja teke jotacuta hänen HERrans Jumalans käskyä wastan/ jotca hänen tekemän pidäis/ ja tule tietämätä wicapääxi.’ž Ja hänen pitä wiemän mullin leiristä ulos/ ja polttaman hänen/ nijncuin hän poltti sen endisen mullin/ se pitä oleman ricosuhri seuracunnan edestä.’ž Ja pitä tekemän tämän mullin cansa/ nijncuin hän teki ricosuhrin mullin cansa/ ja nijn pitä papin heidän sowittaman ja se heille annetan andexi.’ž Caiken hänen lihawudens pitä hänen ylöndämän ja polttaman Altarilla.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:–$N@ –#æ@Œ –"V@Œ –!µ@Œ – N@Œ  –ė@Œ  –ł@Œ  –@Œ  –“@Œ  –b@Œ –Į@Œ –“@Œ –Ā@Œ –£@Œ –c@Œ –¢@ Œ –F@ Œ –P@ Œ –V@ Œ ’•y@ Œ ž•{@Œ ż•¹@Œ ü•X@Œ ū• Ÿ@Œ ś• K@Œ ł• |@Œ ų• I@Œ ÷• ™@Œ ö•_@Œ õ•©@‹ ō•5@‹ ó•E@‹ ņ•b@‹ ń•7@‹ š•@‹ ļ•$@‹ ī•&±@‹ ķ•%e@‹ ģ•$@‹ ė•#q@‹ ź•"ø@‹ é•!h@‹ č• Z@‹ ē•h@‹ ę•Ÿ@‹ 啁@‹ ä•%@ ‹ ć•J@ ‹ ā•^@ ‹ į•t@ ‹ ą•`@ ‹ ߕj@‹ Ž•%@‹ Ż•Ė@‹ ܕ™@‹ Ū•@‹ Ś•@‹ Ł•o@‹ Ų•Ä@‹ ו‹@‹ ֕ƒ@Š Օ k@Š Ō• Ż@Š ӕ 7@Š Ņ• Œ@Š ѕ y@Š Š•^@Š Ļ•¢@Š Ī•[@Š Ķ•N@Š Ģ•u@Š Ė•I@Š Ź•‰@Š ɕ6@Š ȕ‹@Š Ē•M@Š ʕ‰@ Š ŕ@ Š ĕX@ Š ƕÄ@ Š Ā•%@ Š Į•I@Š Ą•Ž@Š 效@Š ¾•Ó@Š ½•$@Š ¼•Ø@Š »•Ģ@Š ŗ•s@Š ¹•¼@Š ø•X@‰ ·• B@‰ ¶• ¾@‰ µ• Ž@‰ “• Ū@‰ ³• ø@‰ ²•%@‰ ±•Š@‰ °•r@‰ ƕĆ@‰ ®•Ó@‰ ­•Ž@ ‰ ¬•ž@ ‰ «•%@ ‰ Ŗ•7@ ‰ ©•½@ ‰ ؕ‚@‰ §•ķ@‰ ¦•Å@‰ „•%@‰ ¤• ¢@‰ £• •@‰ ¢• ń@‰ ”• š@‰  • ƒ@‰ Ÿ•Ž@‡ ž•²@‡ •¦@‡ œ•Q@‡ ›•Ń@‡ š•—@‡ ™•¦@‡ ˜•—@‡ MLVAL}ćņ ] » – Ń ä b „ n I K½ź'µ+Nså'å JA tämä on ruocauhrin sääty/ jonga Aaroni’ž JA tämä on ruocauhrin sääty/ jonga Aaronin pojat uhraman pitä Altarilla HERran eteen.’ž Tuli pitä alinoma palaman Altarilla/ ja ei coscan samutettaman.’ž Tuli pitä palaman Altarilla/ ja ei coscan samuman. Ja papin pitä halgot sen päällä joca amu sytyttämän/ ja asettaman pulttouhrin sen päälle/ ja polttaman kijtosuhrin lihawuden sen päällä.’ž Ja sijtte pitä rijsuman waattens/ ja toisijn waatteisin idzens pukeman/ ja sijtte tuhwan wiemän ulos leirist ja puhtaseen paickaan paneman.’ž Ja papin pitä päällens pukeman lijnahamen/ ja wetämän lijnaisen alaswaatten hänen rumins päälle/ ja pitä sen tuhwan ottaman/ cuin polttouhrin Altarin tulesta sen päälle jäänyt on/ ja paneman sen alas Altarin wiereen.’ž Käske Aronille ja hänen pojillens sanoden: tämä on polttouhrin sääty: polttouhrin pitä palaman Altarilla caiken yösen amun asti. Ja ainoastans Altarin tulen pitä sen päällä palaman.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nijn pitä papin sowittaman hänen HERran edes/ nijn hänelle caicki annetan andexi/ mitä hän tehnyt on/ josa hän idzens wicapääxi saatti.’ž Mutta oman wicans tähden pitä hänen tuoman HERralle/ papin tygö wirhittömän oinan laumasta/ wicauhrin hinnalla.’ž Eli jonga tähden hän wäärän walan tehnyt on/ sen pitä hänen caicki tyynni andaman jällens/ ja wielä sijtte wijdennen osan päälisexi/ sille jonga oma oli/ sinä päiwänä cuin hän wicauhrins anda.’ž Cosca hän nijn ricko ja tule wicapääxi: Nijn pitä hänen andaman jällens mitä hän wäkiwallalla ottanut on/ ja wäärydellä on saattanut alans/ eli sen cuin hänen halduns annettu oli/ eli sen cuin hän löynnyt on.’ž Eli sen cuin cadotettu oli/ löytänyt on/ ja kieldä sen wäärällä walalla/ eli mikä ikänäns se olis/ josa ihminen lähimmäistäns wastan ricko.’ž Jos jocu sielu ricko ja teke HERra wastan/ kielden lähimmäiseldäns sen/ cuin hän hänen halduns andanut on/ eli sen/ jonga hän hänelle wahwalla uscalluxella käteen andanut on/ taicka jonga hän wäkiwallalla ottanut on/ eli wäärydellä on saattanut alans.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Se on wicauhri/ johonga hän HERran edes joutunut on.’ž Ja pitä tuoman papille wirhittömän oinan laumasta/ wicauhrin hinnalla: hänen pitä sowittaman hänelle hänen tietämättömydens/ cuin hän tehnyt on/ tietämät/ nijn se hänelle annetan andexi.’ž Jos jocu sielu ricko ja teke wastoin jotacuta HERran käskyä/ jota ei hänen pitänyt tekemän/ tietämät/ hän on wicapää wääryteen.’ž Sijhen myös mitä hän on rickonut pyhitetys/ pitä hänen sen andaman jällens/ ja wielä sijtte andaman wijdennen osan päälisexi. Ja pitä sen andaman papille/ hänen pitä sowittaman hänen wicauhrins oinalla/ nijn se hänelle annetan andexi.’ž Jos jocu sielu tietämätä ricko josacusa cuin HERralle pyhitetty on/ hänen pitä HERralle tuoman wicauhrin/ wirhittömän oinan laumasta/ joca caxi hopia Sicliä maxa/ Pyhän Siclin jälken wicauhrixi.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja papin pitä nijn sowittaman hänelle hänen ricoxens/ cuin hän rickonut on/ ja se hänelle annetan andexi. Ja sen pitä oleman papin oman nijncuin ruocauhringin.’ž Ja hänen pitä sen wiemän papille/ ja papin pitä sijtä ottaman pion täyden muistoxi/ ja polttaman sen Altarilla HERralle uhrixi: Tämä on ricosuhri.’ž Joldeica hänellä ole cahta kyhkyläistä eli cahta mettisen poica/ nijn tuocan uhrins/ ricoxens edest/ kymmenennen osan Ephast sämbyläjauhoja ricosuhrixi. Mutta ei hänen pidä öljyä sen päälle paneman/ eikä pyhä sawua: sillä se on ricosuhri.’ž Toisen pitä hänen uhraman polttouhrixi tawans jälken. Ja nijn pitä papin sowittaman hänen ricoxens/ cuin hän rickonut on/ ja se hänelle annetan andexi.’ž Ja pitä prijscottaman Altarin seinän ricosuhrin werellä/ ja andaman sen weren cuin jää/ wuota Altarin pohjalle. Se on ricosuhri.aLVALDŃ] 9 f Ž P  ā  Ę 9 °cŲ¢Š[ ²²9­v™.« Ja yxi caikista nijstä pitä uhrattaman HERralle ylönnysuhrixi/ ’ž Ja yxi caikista nijstä pitä uhrattaman HERralle ylönnysuhrixi/ ja sen pitä papin oman oleman/ joca prijscotta kijtosuhrin weren.’ž Mutta sencaltaisit uhreja pitä heidän tekemän hapannen kyrsän päälle/ heiden kijtosuhrins ylistysuhrixi.’ž Jos he tahtowat tehdä ylistysuhria/ nijn heidän pitä uhraman happamattomia leipiä/ secoitettuja öljyllä/ ja happamattomia ohucaisia kyrsiä/ woidelluita öljyllä/ ja pannusa kypsetyitä sämbyläleipiä secoitettuja öljyllä.’ž JA tämä on kijtosuhrin sääty/ joca HERralle uhratan.’ž Ja caickinainen ruocauhri/ joca öljyllä secoitettu taicka cuiwa on/ sen caiken pitä Aaronin lasten oman oleman/ yhden nijncuin toisengin.’ž Ja caickinainen ruocauhri/ joca Pädzis haastarilla eli pannusa kypsetty on/ sen pitä papin oman oleman/ joca sen uhra.’ž Sen papin/ joca polttouhrin uhra/ pitä polttouhrin wuota oma oleman/ jonga hän uhrannut on.’ž Nijncuin ricosuhri on/ nijn pitä myös wicauhrin oleman: sillä yhtäläinen pitä heidän molembain säätyns oleman/ ja se pitä papin oma oleman/ joca sillä sowitta.’ž Jocainen miehenpuoli papeista/ pitä syömän sen pyhäsä siasa: sillä se on caickein pyhin.’ž Nijn pitä papin sen polttaman Altarilla uhrixi HERralle/ ja se on wicauhri.’ž Ja ottaman caxi munascuuta sen lihawuden cansa/ cuin nijden päällä on landeisa/ ja maxan calwon munascuiden cansa.’ž Ja caicki lihawus pitä sijtä uhrattaman/ händä ja sisällysten lihawus.’ž Sijnä paicas/ cusa polttouhri teurastetan/ pitä myös teurastettaman wicauhri/ ja hänen werens pitä prijscotettaman Altarille ymbärins.’ž JA tämä on wicauhrin sääty ja se on caickein pyhin.’ž Mutta caicki se ricosuhri/ jonga weri wiedän seuracunnan majaan pyhään siaan sowinnoxi/ sitä ej pidä syötämän/ waan tulella poltettaman.’ž Caicki miehenpuolet papeista/ pitä syömän sen: sillä se on caickein pyhin.’ž Ja se sawiastia/ josa se keitetän/ pitä ricottaman. Jos se on waskises padas keitetty/ nijn se pitä pestämän/ ja wedellä wirutettaman.’ž Cucaikänäns hänen lihaans rupe/ se pitä wihitty oleman/ ja waate jonga päälle se weri prijscotetan/ sinun pitä hänen pesemän pyhäsä siasa.’ž Pappi joca ricosuhria uhra/ pitä sen syömän pyhällä sialla seuracunnan majan pihalla.’ž Sanos Aaronille ja hänen pojillens/ tämä on ricosuhrin sääty/ cusa paicas sinä teurastat polttouhrin HERralle/ sijnä pitä myös sinun teurastaman ricosuhrin HERran edes/ ja se on caickein pyhin.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Sillä caicki papin ruocauhri pitä tulella poltettaman/ ja ei syötämän.’ž Ja papin/ joca hänen pojistans hänen sians woideltu on/ pitä sen tekemän. Tämä on ijancaickinen sääty HERralle/ se pitä caicki poltettaman.’ž Ja pannus sinun sen tekemän pitä öljyn cansa/ ja sen kypsettynä tuoman/ ja cappaleina sinun sen uhraman pitä makiaxi hajuxi HERralle.’ž Tämä pitä oleman Aaronin ja hänen poicains uhri/ jonga heidän pitä uhraman HERralle heidän wihkimisens päiwänä: kymmenennen osan Ephast sämbyläjauhoja alinomaisexi ruocauhrixi/ puolen amulla ja puolen ehtona.’ž Ja HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Jocainen miehenpuoli Aaronin lapsist pitä sen syömän. Se olcon alinomainen sääty teidän suguisan HERran uhrista. Jocainen cuin nijhin rupe/ se pitä pyhitetty oleman.’ž Ja ei heidän pidä leipoman sitä hapatoxen cansa: sillä se on heidän osans/ jonga minä heille minun uhristani andanut olen/ se heille pitä oleman caickein pyhin/ nijncuin ricosuhri ja nijncuin wicauhri.’ž Ja sen tähtet pitä Aaronin poikinens syömän/ ja pitä syömän happamatoinna pyhäsä siasa/ seuracunnan majan pihas.’ž Papin pitä ottaman pion täyden sämbyläjauhoja ruocauhrist/ ja öljyst/ caiken pyhän sawun/ joca ruocauhrin päällä on/ ja pitä sen polttaman Altarilla makiaxi hajuxi ja muistoxi HERralle.ALVALu±B: Ŗ  F ! · W ć … ;  •öŽ4Ģ£®żŁI°k6 Ja puetti hänen päällens lijnahamen/ ja wyötti hänen wyöllä/ ja puetti hänen silck’ž Ja puetti hänen päällens lijnahamen/ ja wyötti hänen wyöllä/ ja puetti hänen silckihamella/ ja pani pääliswaatten hänen päällens ja wyötti hänen pääliswaatten wyöllä.’ž JA otti Aaronin poikinens/ ja pesi heidän wedellä.’ž Ja canoi caikille heille: tämä on se cuin HERra on käskenyt tehdä.’ž Moses teki nijncuin HERra hänelle käskenyt oli/ ja cocois Canssan seuracunnan majan owen eteen.’ž Ja coco caicki Canssa/ seuracunnan majan owen eteen.’ž ota Aaron poikinens ynnä heidän waatettens cansa/ ja myös woidellusöljy/ ja mulli ricosuhrixi/ caxi oinasta ja myös cori happamattomia leipä.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Jonga HERra Mosexelle käski Sinain wuorella/ sinä päiwänä/ jona hän käskyn andoi hänelle Israelin lasten tygö/ että heidän piti uhraman heidän uhrins HERralle Sinain corwesa.’ž Ja tämä on sääty polttouhrist/ ruocauhrist/ ricosuhrist/ wicauhrist/ täytösuhrist ja kijtosuhrist.’ž Jotca HERra käski sinä päiwänä/ jona hän heidän woiteli/ annetta heille Israelin lapsilda ijancaickisexi säädyxi/ caikille heidän suguillens.’ž Tämä on Aaronin ja hänen poicains woitelemus HERran uhrista/ sijtä päiwästä/ jona he HERralle papixi annettin.’ž Sillä häälytys rinnan ja ylönnys lawan/ olen minä ottanut Israelin lapsilda heidän kijtosuhristans/ ja olen sen andanut papille Aaronille/ ja hänen pojillens ijancaickisexi säädyxi.’ž Ja joca uhra kijtosuhrin werta/ ja lihawutta Aaronin pojista/ hänen pitä saaman oikian lawan osaxens.’ž Ja sen oikian lawan/ pitä heidän andaman papille ylönnysuhrixi/ heidän kijtosuhristans.’ž Mutta papin pitä polttaman lihawuden Altarilla/ ja rinnan pitä Aaronin ja hänen poicains oman oleman.’ž Mutta hänen pitä sen candaman kädesäns HERran uhrixi/ nimittäin/ rinnan lihawuden pitä hänen tuoman rinnan cansa/ että ne pitä oleman häälytysuhri HERralle.’ž Puhu Israelin lapsille/ sanoden: se cuin HERralle hänen kijtosuhrins uhra/ hänen pitä tuoman/ mitä HERralle kijtosuhrixi tule.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Jocainen sielu joca syö jotain werta/ se pitä häwitettämän Canssastans.’ž Ei teidän pidä myös werta syömän caikisa teidän asumasioisan/ ei linnuista/ eikä eläimistä.’ž Sillä joca syö lihawutta sijtä eläimest/ cuin HERralle uhrixi annettu on/ se sielu pitä häwitettämän Canssastans.’ž Raadon eli haascan lihawus pangat caickinaisijn tarpeisijn/ mutta ei teidän pidä sitä syömän.’ž Puhu Israelin lapsille/ sanoden: ei teidän pidä mitän lihawutta syömän härjistä/ lambaista ja wuohista.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Jos jocu sielu rupe johongun saastaisuteen/ olcon se saastainen ihminen/ eläin eli jocu muu saastainen: eli jos hän syö kijtosuhrin lihasta/ sijtä cuin HERran oma on/ se pitä häwitettämän Canssastans.’ž Ja se sielu/ joca syö kijtosuhrin lihasta/ sijtä cuin HERran oma on/ ja hänen saastaisudens on hänen päälläns/ se pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž JA se liha joca sattu johongin saastaisuteen/ ei pidä syötämän/ mutta tules poltettaman. Se cuin puhdas on rumistans/ se pitä syömän lihasta.’ž Mutta jos jocu syö colmandena päiwänä sijtä uhratusta lihasta/ joca on hänen kijtosuhristans/ nijn ei ole hän otollinen/ joca sen on uhrannut/ eikä se hänelle pidä luettaman/ mutta se on cauhistus. Ja jocainen sielu/ joca sijtä syö/ hän on wicapää pahan tecoon.’ž Mutta jos jotakin tähtexi jää sijtä uhratusta lihasta colmanden päiwän asti/ nijn se pitä poltettaman tules.’ž Mutta jos jocu lupauxesta/ taicka hywäst tahdost uhra/ nijn se pitä sinä päiwänä syötämän/ jona se uhrattu on/ mutta jos jotakin tähtexi jää uhrista toisexi päiwäxi/ nijn pitä se myös syötämän.’ž Ja ylistysuhrin liha hänen kijtosuhrisans pitä sinä päiwänä syötämän/ jona se uhrattu on/ ja ei mitän pidä tähtexi jätettämän huomenexi.ćLVAL”æCų Y  H Ķ T ž ® h Ę c ĄžkŖHµ%,Aó>č) Ja teidän pitä oleman seidzemen päiwä seuracunnan majan owen edes/ yli päiwä ja yötä. Ja teid’ž Ja teidän pitä oleman seidzemen päiwä seuracunnan majan owen edes/ yli päiwä ja yötä. Ja teidän pitä ottaman waarin wartioista HERran edes/ ettet te cuolis: sillä nijn on minulle käsketty.’ž Nijncuin se tänäpänä tapahtunut on/ HERra on käskenyt tehtä/ että se sowitettaisin.’ž Ja ei teidän pidä lähtemän seidzemenä päiwänä seuracunnan majan owesta/ sijhenasti/ cosca teidän täytösuhrin päiwät täytetän: sillä seidzemenä päiwänä owat teidän käten täytetyt.’ž Waan mitä jää tähtexi lihasta ja leiwästä/ sen teidän pitä polttaman tules.’ž Ja sanoi Aaronille ja hänen pojillens: keittäkät liha seuracunnan majan owen edes/ ja syökät se sijnä paicas/ nijn myös leipä/ cuin täytösuhrin corisa on/ nijncuin minulle käsketty ja sanottu on: että Aaron poikinens pitä ne syömän.’ž JA Moses otti woidellusöljystä ja werestä/ joca oli Altarilla/ ja prijscotti Aaronin ja hänen waatettens päälle/ hänen poicains ja heidän waatettens päälle/ ja wihei nijn Aaronin ja hänen waattens/ hänen poicains ja heidän waattens hänen cansans.’ž Ja Moses otti rinnan ja häälyttyti sen häälytyxexi HERralle/ täytösuhrin oinasta/ sen Moses sai osaxens/ nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Ja sijtte otti Moses caicki nämät heidän käsistäns/ ja poltti Altarilla polttouhrin päällä: sillä se on täytösuhri makiaxi hajuxi tuli HERralle.’ž Ja andoi caicki nämät Aaronin ja hänen poicans käsijn/ ja hän häälytti he häälytyxexi HERralle.’ž Hän otti myös corista/ josa happamattomat leiwät olit HERran edes/ yhden happamattoman kyrsän/ ja öljyllä woidellun kyrsän/ ja ohucaisen kyrsän/ ja pani ne lihawuden/ ja oikian lawan päälle.’ž Ja otti lihawuden/ ja saparon/ ja caiken sisällysten lihawuden/ ja maxan calwon/ ja molemmat munascuut heidän lihawudens cansa/ ja oikian lawan.’ž Ja toi myös Aaronin pojat/ ja siwui werellä heidän oikian corwans lehteen/ ja heidän oikian kädens peucaloon/ ja heidän oikian jalcans isoin tarpaseen/ ja prijscotti weren Altarille ymbärins.’ž Sijtte hän teurastettin. Ja Moses otti hänen werestäns/ ja siwui Aaronin oikian corwan lehteen/ ja myös oikian käden peucaloon/ ja oikian jalan isoin warpaseen.’ž JA toi myös toisen oinan/ joca on täytösuhri. Ja Aaron poikinens panit kätens oinan pään päälle.’ž Ja pesi sisällyxet ja jalat wedellä/ ja poltti sijtte coco oinan Altarilla/ Se on polttouhri makiaxi hajuxi tuli HERralle/ nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Ja leickais oinan cappaleixi/ ja poltti pään ja cappalet lihoinens.’ž Sijtte hän teurastettin/ ja Moses prijscotti hänen werens Altarille ymbärins.’ž Ja hän toi oinan polttouhrixi/ ja Aaron poikinens/ panit kätens hänen pääns päälle.’ž Mutta mullin/ wuotinens/ lihoinens ja sondinens poltti hän tules ulcona leiristä/ nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Ja otti caiken sisällysten lihawuden/ ja maxan calwon/ ja molemmat munascuut/ ynnä lihawuden cansa/ ja poltti Altarilla.’ž Sijtte hän teurastettin. Ja Moses otti werestä/ ja pani sormellans Altarin sarwijn ymbärins Altarita/ ja puhdisti Altarin/ ja caasi weren Altarin pohjalle/ ja wihei sen/ sowittaxens.’ž JA andoi tuoda mullin ricosuhrixi. Ja Aaron poikinens pani kätens hänen pääns päälle.’ž Ja toi Aaronin pojat/ ja puetti heidän päällens lijnaiset hamet/ wyötti heidän wyöllä/ ja sitoi hijpat heidän päällens/ nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Ja caasi woidellusöljyst Aaronin pään päälle/ ja woiteli hänen/ wihittä.’ž Ja prijscotti sijtä seidzemen kerta Altarille/ ja woiteli Altarin caluinens ja pesoastian jalcoinens/ että se wihitäisin.’ž Ja Moses otti woidellusöljyn ja woiteli majan caluinens ja pyhitti ne.’ž Ja pani hijpan hänen päähäns/ ja pani hijpan päälle odzawaatten/ cullaisen odzaladin/ sen pyhän cruunun päälle/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Ja pani hänen päällens rindawaatten/ ja pani rindawaatten päälle walkeuden ja täydellisyden.?LVAL ²_ßPÉ H ą ) ē Z Ž ¦ , Ė | ä¦?±IłŠśa¬īœęOśÕ Että te eroitatte mikä pyhä ja ei’ž Että te eroitatte mikä pyhä ja ei pyhä/ mikä puhdas ja saastainen on.’ž JA HERra puhui Aaronille/ sanoden:’ž Ja he tulit ja cannoit heidän lijnahameinens leiristä/ nijncuin Moses oli sanonut.’ž Mutta Moses cudzui Misaelin/ ja Elzaphanin Usielin/ Aaronin sedän pojat/ ja sanoi heille: tulcat ja candacat teidän weljen Pyhästä ja leiristä ulos.’ž Nijn sanoi Moses Aaronille: tämä on se cuin HERra puhunut on/ sanoden: minä pyhitetän nijsä/ jotca minua lähestywät/ ja caiken Canssan edes minua cunnioitetan. Ja Aaron oli äneti.’ž Silloin läxi tuli HERralda/ ja culutti heidän/ nijn että he cuolit HERran edes.’ž JA Aaronin pojat Nadab ja Abihu otit cumbikin suidzutusastians/ ja panit tulda nijhin/ ja suidzutust sen päälle/ ja cannoit wierasta tulda HERran eteen/ jota ei hän heille ollut käskenyt.’ž Sillä tuli tuli HERalda alas/ ja culutti polttouhrin/ ja sen lihawuden/ Altarilda/ ja cosca caicki Canssa sen näit/ riemuidzit he sangen suurest/ ja langeisit maahan caswoillens.’ž Nijn Moses ja Aaron menit seuracunnan majaan/ ja cosca he jällens sieldä läxit/ siunaisit he Canssan. Nijn HERran cunnia ilmestyi caiken Canssan edes.’ž JA Aaron nosti kätens Canssan puoleen/ ja siunais heitä/ ja sijttecuin hän ricosuhrin/ polttouhrin/ ja kijtosuhrin tehnyt oli/ meni hän alas.’ž Mutta rinnan ja oikian lawan/ häälytti Aaron häälytyxexi HERran edes/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Caiken tämän lihawuden panit he rinnan päälle/ ja poltit lihawuden Altarilla.’ž Mutta sen härjän lihawuden ja oinan saparon/ ja sisällysten lihawuden/ ja munascuut/ ja maxan calwon.’ž Sijtte teurasti hän härjän ja oinan Canssan kijtosuhrixi/ ja hänen poicans cannoit weren hänelle/ ja hän prijscotti sen Altarille ymbärins.’ž Ja toi ruocauhrin/ ja otti sijtä pions täyden/ ja poltti ne Altarilla/ paidzi amullista polttouhria.’ž Ja hän toi myös polttouhrin/ ja walmisti sen tawans jälken.’ž Sijtte candoi hän Canssan uhrin edes/ ja otti caurin/ joca oli Canssan ricosuhri/ ja teurasti sen/ ja teki sijtä ricosuhrin/ nijncuin sen endisengin.’ž Ja hän pesi sisällyxet ja jalat/ ja poltti ne polttouhrin päällä/ Altarilla.’ž Ja he toit myös polttouhrin hänelle/ cappaleixi leicatun/ ja pään/ ja hän poltti ne Altarilla.’ž Sijtte teurasti hän polttouhrin/ Ja Aaronin pojat cannoit weren hänen tygöns/ ja hän prijscotti sen Altarille ymbärins.’ž Mutta lihan ja nahan poltti hän tules ulcona leirist.’ž Mutta lihawuden/ ja munascuut/ ja maxan calwon ricosuhrista/ poltti hän Altarilla/ nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt.’ž Ja hänen poicans cannoit weren hänen tygöns/ ja hän casti sormens wereen/ ja siwui Altarin sarwijn/ waan weren caasi hän Altarin pohjalle.’ž JA Aaron astui Altarin tygö/ ja teurasti wasican ricosuhrixens.’ž Ja Moses sanoi Aaronille: astu Altarin tygö/ ja tee ricosuhris/ ja polttouhris/ ja sowita sinuas ja Canssa/ ja tee sijtte Canssan uhri/ ja sowita heitä/ nijncuin HERra käskenyt on.’ž Nijn sanoi Moses: tämä on se/ cuin HERra käskenyt on teidän tehdä/ nijn HERran cunnia ilmesty teille.’ž Ja he toit caicki/ mitä Moses käskenyt oli/ seuracunnan majan owen eteen: ja caicki Canssa käwit edes/ ja seisoit HERran edes.’ž Ja myös härkä ja oinas uhrataxemme kijtosuhrixi HERran edes/ ja ruocauhrixi secoitettu öljyllä: sillä tänäpänä ilmesty HERra teille.’ž Ja puhu Israelin lapsille/ sanoden: ottacat cauris ricosuhrixi/ ja wasicka ja caridza molemmat wuosicunnaiset/ ja wirhittömät/ polttouhrixi.’ž Ja sanoi Aaronille: ota sinulles nuori wasicka ricosuhrixi/ ja oinas polttouhrixi/ molemmat wirhittömät/ ja tuo HERran eteen.’ž JA cahdexandena päiwänä cudzui Moses Aaronin poikinens/ ja wanhimmat Israelista.’ž Ja Aaron poikinens teki caiken sen/ cuin HERra Mosexen cautta käskenyt oli.yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śæ cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6ųŁŗ›|]>‹– z@ ’ Š– ½@ ’ ‰– ŗ@ ’ ˆ– a@ ’ ‡– 7@ ’ †– u@’ …– U@’ „– u@’ ƒ– I@’ ‚– ø@’ – ‚@’ €– ¢@’ – x@’ ~– J@’ }– Œ@‘ |– Ž@‘ {– š@‘ z– Ģ@‘ y– ¾@ ‘ x– ś@ ‘ w– ¹@ ‘ v– 2@ ‘ u– Ļ@ ‘ t– “@‘ s– Ö@‘ r– Ņ@‘ q– Ų@‘ p– J@‘ o– ø@‘ n– %@‘ m– /y@‘ l– .˜@‘ k– -˜@ j– ,é@ i– +s@ h– *³@ g– )W@ f– (Ö@ e– 'l@ d– &x@ c– %b@ b– $x@ a– #³@ `– "’@ _– !~@  ^– @  ]–  @  \– ?@  [– ‘@  Z– Š@ Y– Į@ X– ¢@ W– k@ V– N@ U– ‚@ T– i@ S– †@ R– d@ Q– 4@ P– '@ O– €’ž Kiwirautia/ Luicoi/ Hyypiä.6 N– 4@ M– €’ž Ja caicki Carneh lainens.4 L– E@ K– X@ J– U@ I– _@ H– Ÿ@ G– ˆ@ F– f@ E– R@ D– Y@ C– Y@ B– ‹@ A– F@ @– P@ ?– ]@  >– *@  =– ź@  <– g@  ;– ø@  :– ‘@ 9– ą@ 8– Į@ 7– “@ 6– Ż@ 5– h@ 4– H@ 3– ¹@ 2– %@ 1– @ 0– 2@ /– U@ .– —@ -– ¶@ ,– R@ +– ¾@ *– µ@ )– ™@ (– @ '– o@ &– P@ %– h@ $– Ž@ #– g@ "– >@ !– ˜@  – O@ – a@  – z@  – 8@  – |@  – @  – B@ – ·@ – h@ – @ – ‡@ – @ – €@ – S@ LVALĪ1x  3   ß ’ n ¶Oe;ŽŽH½d ¹SĖ,Ķx Ū§€L Haicara ja Hahca lainen’ž Haicara ja Hahca lainens. Suowares ja Pääskyinen.’ž Yöcköi/ Ruogon päristäjä ja Storcki.’ž Srutzi/ Tarhapöllöi/ Käki ja Hijrihaucka lainens.’ž Cotca/ Haucka/ ja Linduhaucka/ Cockolindu/ ja Corpihaucka lainens.’ž Nämät owat linnuista cuin owat cauhistus teille/ ja ei teidän pidä syömän/ cuin owat:’ž Sillä caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita wesisä/ ne owat teille cauhistus.’ž Ne owat teitä cauhistawat/ ja nijden liha ei teidän pidä syömän/ cauhistucat heidän raatons.’ž Mutta caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita meresä ja wirroisa/ caickein nijden seas/ jotca lijckuwat ja eläwät wesis/ ne pitä oleman teille cauhistus.’ž Näitä teidän pitä syömän nijstä jotca wesisä owat/ caicki joilla on uimuxet ja suomuxet merisä ja wirroisa/ nijtä teidän pitä syömän.’ž Näiden liha ei teidän pidä syömän/ eikä heidän raatoins tarttuman: sillä ne owat teille saastaiset.’ž Ja sica on caxisorckainen/ mutta ei märheti/ sentähden se on teille saastainen.’ž Ja Jänes myös märhetti/ waan ei oli caxisorckainen/ sentähden se on teille saastainen.’ž Caninit märhettiwät/ mutta ei ole caxisorckaiset/ sentähden ne owat teille saastaiset.’ž Mutta se cuin märhetti/ ja jolla sorcat on/ ja ei nijtä hajota/ nijncuin Cameli/ se on teille saastainen/ ja ei teidän pidä sitä syömän.’ž Caikist caxisorckaisist ja märhettiwäisit eläimist saatte te syödä.’ž nämät owat eläimet joita te saatte syödä/ caickein eläinden seas maan päällä.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden heille: puhucat Israelin lapsille/ sanoden:’ž Cuin Moses sen cuuli/ tytyi hän sijhen.’ž Mutta Aaron sanoi Mosexelle: cadzo/ tänäpänä owat he uhrannet heidän ricosuhrins/ ja heidän polttouhrins HERran edes. Ja minun on nijn käynyt cuins näet. Ja pidäiskö minun tänäpänä syömän ricosuhrista/ olisco se HERralle otollinen?’ž Cadzo hänen werens ei ole tullut Pyhään/ teidän pitä syömän sen Pyhäs/ nijncuin minulle käsketty on.’ž Mixette ole syönet ricosuhria pyhällä paicalla? sillä se on caickein pyhin/ ja hän on andanut teille sen/ että teidän pitä candaman Canssan ricoxet/ ja sowittaman heitä HERran edes.’ž JA Moses edzei ricosuhrin caurista/ ja löysi sen poltetuxi. Ja hän wihastui Eleazarin ja Ithamarin Aaronin jäänyitten poicain päälle/ sanoden:’ž Sillä ylönnyslapa ja häälytysrinda/ lihawus uhrein cansa/ pitä cannettaman sisälle häälytettä häälytyxexi HERralle/ sentähden pitä sen oleman sinulle/ ja sinun lapsilles ijancaickisexi säädyxi/ nijncuin HERra käskenyt on.’ž Mutta häälytysrinnan ja ylönnyslawan pitä sinun ja sinun poicas ja tyttäres/ sinun cansas syömän puhtalla paicalla: sillä tämä oikeus on sinun pojilles annettu Israelin lasten kijtosuhrista:’ž Ja teidän pitä sen syömän pyhällä sialla: sillä se on sinun oikeudes/ ja sinun poicais oikeus HERran uhrista: sillä se on minulle nijn käsketty.’ž JA Moses puhui Aaronille ja hänen jäänyille pojillens Eleazarille ja Ithamarille/ ottacat se/ cuin tähtexi jäänyt on ruocauhrista/ HERran uhrista/ ja syökät se happamattomana Altarin tykönä: sillä se on caickein pyhin.’ž Ja että te opetaisitte Israelin lapsille caicki oikeudet cuin HERra teille Mosexen cautta puhunut on.’ž sinä ja sinun poicas sinun cansas/ ei pidä juoman wijna eli wäkewätä juoma/ cosca te menette seuracunnan majaan/ ettet te cuolis. Se pitä oleman ijancaickinen sääty teidän suguillen.’ž Waan ei teidän pidä menemän seuracunnan majan owesta ulos/ ettet te cuolis: sillä HERran woidellusöljy on teidän päällän. Ja he teit Mosexen sanan jälken.’ž Nijn sanoi Moses Aaronille/ ja hänen pojillens Eleazarille ja Ithamarille: ei teidän pidä paljastaman teidän päätän/ eikä myös repimän teidän waatteitan/ ettet te cuolis/ ja ettei wiha tulis caiken Canssan päälle. Mutta teidän weljen/ coco Israelin huonesta itkekän tätä palo/ jonga HERra sytyttänyt on.}LVALœ­+Ż r Š  … ō µ   –QŁw’“½f³@Wæ Sillä minä olen HERra joca teidän johdatin Egyptin maalda/ että minä olis’ž Sillä minä olen HERra joca teidän johdatin Egyptin maalda/ että minä olisin teidän Jumalan/ sentähden teidän pitä oleman pyhät: sillä minä olen pyhä.’ž Sillä minä olen HERra teidän Jumalan/ sentähden teidän pitä pyhittämän teitän/ että te tulisitta pyhäxi: sillä minäkin olen pyhä. Ja ei teidän pidä saastuttaman teidän sieluan jollakin matelewaisella eläimellä/ joca matele maalla.’ž Älkät teidän sieluan cauhistawaisexi tehkö/ ja älkät saastuttaco teitän nijsä/ nijn että te tuletta saastaisexi.’ž Ja jocainen cuin wadzallans käy/ ja jotca käywät neljällä eli useammalla jalalla/ caickista jotca matelewat maalla/ ei pidä teidän nijtä syömän: sillä ne owat teille cauhistus.’ž Caicki matelewainen maalla/ pitä oleman teille cauhistapa/ ja ei pidä sitä syötämän.’ž Se joca syö sencaltaisesta raadosta/ hänen pitä pesemän waattens/ ja oleman saastaisen ehtosen asti. Nijn myös se joca canda sencaltaisita raatoja/ hänen pitä pesemän waattens/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja jos jocu eläin cuole jota teidän sopi syödä/ se cuin sen raaton tarttu/ se on saastainen ehtosen asti.’ž Ja jos wettä caatan siemenen päälle/ ja lange jocu sencaltainen raato nijden päälle/ nijn se tule teille saastaisexi.’ž Ja jos sencaltainen raato lange siemenen päälle/ joca kylwetty on/ nijn on se cuitengin puhdas.’ž Cuitengin lähtet/ caiwot ja lammicot owat puhtat/ ja jocainen joca tarttu heidän raatons/ sen pitä oleman saastaisen.’ž Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto/ se tule saastaisexi/ olis se totoi eli cattila/ se pitä ricottaman: sillä se on saastainen/ ja sen pitä oleman teille saastaisen.’ž Caicki ruoca jota syödän/ jos se wesi tule sen päälle// se on saastainen: Ja caicki juoma jota juodan/ sencaltaisista astioista/ on saastainen.’ž Ja caickinaiset sawiastiat/ joihinga sencaltainen raato puto/ owat caicki saastaiset/ ja mitä nijsä on/ ja pitä ricottaman.’ž Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto/ se on saastainen/ olis se caickinainen puuastia/ eli waate/ eli nahca/ eli säcki. Ja paickinainen se jolla jotakin tehdän/ pitä candaman weteen/ ja sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti/ nijn se on puhdas.’ž Nämät owat teille saastaiset caickein nijden seas/ cuin matelewat. Ja joca rupe heihin sijttecuin he cuollet owat/ hänen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ijlicotti/ Tuonencoira/ Sisälisco/ Waskikärme ja Myyriäinen.’ž Ja nämät pitä oleman myös teille saastaiset/ nijden eläinden seas/ jotca matelewat maalla/ cuin on: Kärppä/ Hijri/ Sammacko/ jocainen lainens.’ž Ja joca canda heidän raatojans/ hän peskän waattens/ ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti: sillä caicki nämät owat saastaiset teille.’ž Ja jocainen cuin käy kämmenelläns caickein petoin seas/ jotca käywät neljällä jalalla/ ne owat teille saastaiset. Jocainen joca rupe heidän raatoins/ sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž JA jocainen eläin joca on sorkillinen/ waan ei caxisorckainen/ eikä märheti/ ne owat teille saastaiset. Ja jocainen cuin nijhin tarttu/ pitä oleman saastainen.’ž Ja jos jocu heidän raatojans canda/ hänen pitä pesemän waattens/ ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja se joca tarttu heidän raatoins/ sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Waan caicki jotca paidzi nijtä owat nelijalcaiset linduin seas/ ne owat tielle cauhistus. Ja ne pitä teidän saastaisna pitämän.’ž Ja näitä te saatte syödä heistä/ cuin on Arbe lainens/ ja Selaam/ ja Hargol lainens/ ja Hagab lainens.’ž Cuitengin näitä saatte te syödä linnuista/ jotca lijckuwat ja käywät neljällä jalalla/ ja ei cahdella säärellä hyppele maan päällä.’ž Ja caicki jotca lijccuwat linduin seas/ ja käywät neljällä jalalla/ pitä oleman teille cauhistus.;LVALhļŹČ š  H µ ę“ūCw‡łm Jos sijs pappi näke/ että ruwet owat lewinnet hänen ihosans/ nijn p’ž Jos sijs pappi näke/ että ruwet owat lewinnet hänen ihosans/ nijn pitä hänen duomidzeman hänen saastaisexi: sillä se on totisest spitali.’ž Mutta jos rupi lewiä hänen ihosans/ sijte cuin hän on papilda cadzottu ja puhtaxi sanottu/ nijn hän pitä cadzottaman toisen kerran papilda.’ž Ja cosca hän taas cadzele hänen toisna seidzemendä päiwänä/ ja löytä haawat rauwennexi/ ja ei lewinnexi hänen ihosans/ nijn pitä hänen duomidzeman hänen puhtaxi: sillä se on syhelmä/ ja pitä pesemän hänen waattens/ ja nijn on hän puhdas.’ž Ja seidzemendenä päiwänä pappi cadzelcan/ jos haawat näkywät hänes olewan nijncuin ennengin/ ja ei ole lewinnet hänen ihosans/ nijn papin pitä hänen jällens toisexi seidzemexi päiwäxi sulkeman sisälle.’ž Mutta jos hänen ihosans on putkenpolttama/ ja ei cuitengan näy olewan sywemmällä muuta iho/ ja carwat ei ole muuttunet walkiaxi/ nijn pitä papin hänen sulkeman sisälle seidzemexi päiwäxi.’ž Ja sijttecuin pappi näke merkin hänen ihosans/ ja jos carwat owat muuttunet walkiaxi/ ja haawan paicka on nähdä matalambi cuin muu iho hänen ruumisans/ se on totisest spitali/ sentähden papin pitä cadzeleman händä ja duomidzeman hänen saastaisexi.’ž Jos ihmisen ihoon tule ajos/ eli rupi/ eli putkenpolttama/ nijncuin spitali tahdois tulla häneen/ nijn pitä hän wietämän papin Aaronin tygö/ eli yhden hänen pojistans pappein seasta.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Jos ei hänellä ole wara uhrata caridzata/ nijn ottacan caxi kyhkyläistä/ eli caxi mettisen poica/ toisen polttouhrixi ja toisen ricosuhrixi. Ja nijn papin pitä sowittaman hänen/ että hän puhdistettaisin. Vers. 2. Oleman saastaisen ) Ei että sijttä taicka synnyttä lapsia/ on syndi eli saastainen työ/ sillä se oli nijn Jumalalda asetettu cohta Paradijsis syndijn langemisen edellä: waan että heille tämän cansa muistutettaisin sijtä saastaisudesta/ cuin meidän Esiwanhembain ricoxest sijhen on tullut/ Nimittäin/ että me caicki sikimme ja synnymme synnis/ Psal. 51:7. XIII. Lucu. HERra anda käskyn Mosexelle spitalista/ että jos jocu mercki näky jongun päällä spitalijn/ hänen pitä näyttämän idzens papeille/ ja heidän pitä duomidzeman/ olisco hän spitalinen eli ei/ v. 1. etc. $ Se cuin duomitan spitalisexi/ hänen pitä peräti saastaisen oleman/ etc. $ ja asuman erinäns muista/ v. 45. Pappein pitä myös duomidzeman jos sen muotoista jotakin on tullut waatteisijn/ v. 47.’ž Joca ne pitä uhraman HERran edes/ ja sowittaman hänen/ nijn hän puhdistu hänen werens juoxusta. Tämä on sääty pojan eli tyttären synnyttämisest.’ž MUtta cosca hänen puhdistus päiwäns pojan eli tyttären jälken owat täytetyt/ nijn tuocan wuosicunnaisen caridzan polttouhrixi/ ja mettisen pojan eli kyhkyläisen ricosuhrixi/ papille seuracunnan majan owen eteen.’ž Mutta jos hän synnyttä pijcalapsen/ nijn hänen pitä saastaisen oleman caxi wijcko/ nijncauwan cuin hän kärsi sairauttans/ ja cuusiseidzemettäkymmendä päiwä pitä hänen cotona oleman hänen puhdistuxens weresä.’ž Mutta hänen pitä oleman cotona colmeneljättäkymmendä päiwä hänen puhdistuxens weresä: ei hänen pidä rupeman yhtengän/ cuin pyhä on/ eikä hänen pidä Pyhään tuleman/ sijhenasti cuin hänen puhdistus päiwäns täytetän.’ž Ja cahdexandena päiwänä pitä ymbärinsleicattaman hänen esinahcans liha.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sanos heille: Cosca waimo sijttä/ ja synnyttä poicalapsen/ nijn hänen pitä seidzemen päiwä oleman saastaisen/ nijncauwan cuin hän kärsi hänen sairauttans.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Että te tiedäisitte eroitta puhtat nijstä saastaisist/ ja mitä eläimitä syötämän pitä/ ja mitä eläimitä ei sowi syödä.’ž Ja tämä on sääty caikista eläimistä ja linnuista/ ja caikista matelewaisista/ ja wesis eläwäisist/ ja caickinaisist eläimist/ jotca maalla matelewat.…LVAL¶>œb  ¤ O Ś £ B ˆ Ė Q Ģl€¹!UK°ŸĒ Ja cosca hän seidzemendenä päiwänä näke hänen/ ja löytä ettei rupi ole lewinnyt ihosa/ ja ei ole matalamb’ž Ja cosca hän seidzemendenä päiwänä näke hänen/ ja löytä ettei rupi ole lewinnyt ihosa/ ja ei ole matalambi muuta iho/ nijn papin pitä duomidzeman hänen puhtaxi/ ja hänen pitä pesemän waattens: sillä hän on puhdas.’ž Pitä hänen ajeleman idzens/ cuitengin/ ettei hän ajele rupe/ ja papin pitä hänen sulkeman sisälle seidzemexi päiwäxi.’ž Ja cosca hän seidzemendenä päiwänä näke ja löytä ettei rupi ole lewinnyt ihosa/ ja ei ole kellaisia carwoja/ ja ei ole rupi matalambi nähdä muuta iho.’ž Mutta jos pappi näke/ ettei se rupi ole matalambi muuta iho/ ja carwat ei ole hänes hallawat/ nijn pitä papin sulkeman hänen sisälle seidzemexi päiwäxi.’ž Ja pappi cadzo sen ruwen/ ja löytä sen matalammaxi muuta iho/ ja carwat tulewat sijtä paicast kellaisexi ja harwemmaxi/ nijn hänen pidä duomidzeman sen saastaisexi: sillä se on spitali pääsä eli parrasa.’ž Jos mieheen eli waimoon tule syhelmä/ päähän eli leucaan.’ž Mutta jos se on alallans pysynyt palanesa/ ja ei ole lewinnyt hänen ihosans/ mutta on cadonnut/ nijn se on arpi palanen jälken/ ja papin pitä duomidzeman hänen puhtaxi: sillä se on arpi palanen jälken.’ž Ja seidzemendenä päiwänä pitä papin cadzeleman händä/ jos hän on lewinnyt hänesä/ nijn papin pitä duomidzeman hänen saastaisexi: sillä se on spitali.’ž Mutta jos pappi näke ja löytä/ ettei carwat palanesa ole muuttunet walkiaxi/ eikä matalammaxi ole tullut muuta iho/ ja on sijtä cadonnut/ nijn pitä papin sulkeman hänen sisälle seidzemexi päiwäxi.’ž Ja pappi näke hänen ja löytä carwat muuttunexi walkiaxi sijtä/ cuin palanut on ja matalammaxi muuta iho/ nijn on totisest spitali tullut sijtä polttesta: sentähden pitä papin duomidzeman hänen saastaisexi: sillä se on spitalin haawa.’ž Ja jos jongun iho tule rupijn tulen polttesta/ ja polton haawat owat punaiset taicka walkiat.’ž Mutta jos se putkenpolttama pysy siallans/ ja ei lewitä idzens/ nijn se on paisuman arpi/ ja papin pitä duomidzeman hänen puhtaxi.’ž Mutta jos hän lewene hänen ihosans/ nijn pitä papin duomidzeman hänen saastaisexi: sillä se on totisest spitalin haawa.’ž Mutta jos pappi näke ja löytä/ ettei carwat ole muuttunet walkiaxi/ ja ei ole matalambi cuin muucan iho/ ja walkia on cadonnut/ nijn hänen pitä sulkeman sisälle hänen seidzemexi päiwäxi.’ž Cosca pappi näke sen paican matalammaxi muuta iho/ ja carwat owat muuttunet walkiaxi/ nijn hänen pitä händä duomidzeman saastaisexi: sillä sijtä paisumasta on totisest spitali tullut.’ž Ja sijtte sijhen siaan tule jotakin walkiata eli punaista racko. Hän pitä cadzottaman papilda.’ž Ja jos jongun ihoon tule paisuma/ ja parane jällens.’ž Ja cosca pappi näke ja löytä haawat muuttunen walkiaxi/ hänen pitä duomidzeman hänen puhtaxi: sillä hän on puhdas.’ž Mutta jos se usi liha muuttu jällens walkiaxi/ nijn pitä hänen tuleman papin tygö.’ž Ja pappi nähtyäns uden lihan/ pitä hänen duomidzeman saastaisexi: sillä hän on saastainen/ ja on totisest spitali.’ž Mutta jona päiwänä usi liha hänes näky/ nijn hän duomitan saastaisexi.’ž Cosca pappi cadzo ja löytä spitalin täyttänexi coco hänen ihons/ nijn pitä hänen duomidzeman hänen puhtaxi: sentähden/ että caicki on hänesä muuttunut walkiaxi: sillä hän on puhdas.’ž Ja jos spitali lewiä hänen ihosans/ ja täyttä coco ihon/ päästä nijn jalcoijn/ caiken senjälken/ mitä pappi näke silmäins edes.’ž Nijn on totisest wanha spitali hänen ihosans/ ja sentähden pitä papin duomidzeman händä saastaisexi/ ja ei sillen sulkeman sisälle: sillä hän on jo saastainen.’ž Ja cosca pappi näke ja löytä walkian ajoxen tullexi hänen ihoons/ ja carwat walistunexi/ ja uden lihan olewan ajoxes.’ž Mutta cosca spitalin haawa tule ihmiseen/ hän pitä wietämän papin tygö.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ū¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;—p@— —™@— —Ī@— — @— —½@— —„@— ’––@ — ž–ˆ@ — ż––@ — ü–š@ — ū–‘@ — ś–Š@— ł–o@— ų–y@— ÷–©@— ö– ²@— õ– ]@— ō– —@— ó– Ų@— ņ– 3@— ń–@ – š–s@– ļ–‚@– ī–‚@– ķ–I@– ģ–n@– ė–i@– ź–2@– é–9O@– č–8-@– ē–7€’ž Waatten ja huonen spitalin.6 ę–6;@– å–5u@– ä–4¢@– ć–3É@– ā–2C@– į–1r@– ą–0„@– ߖ/M@– Ž–.e@– Ż–-„@ – ܖ,…@ – Ū–+”@ – Ś–*X@ – Ł–)€@ – Ų–(~@– ז'h@– ֖&S@– Ֆ%@– Ō–$Ä@– Ӗ#z@– Ņ–"}@– і!2@– Š– [@– Ļ–q@• Ī–v@• Ķ–f@• Ģ–Æ@• Ė–u@• Ź–9@• ɖ³@• Ȗi@• Ē–o@• ʖ€@• Ŗé@• Ėƒ@• ƖP@• Ā–€@ • Į–°@ • Ą–@ • æ–Y@ • ¾–•@ • ½– Į@• ¼– |@• »– f@• ŗ– Č@• ¹– ģ@• ø–¼@• ·–œ@• ¶––@• µ–K@• “–{@” ³–e@” ²–Q@” ±–%@” °– ;š@” Ɩ :Ž@” ®– 9”@” ­– 8Œ@” ¬– 7ń@” «– 6w@” Ŗ– 5u@” ©– 4Ō@” ؖ 3Č@” §– 2f@” ¦– 1Å@” „– 0p@ ” ¤– /O@ ” £– .…@ ” ¢– -~@ ” ”– ,@ ”  – +¹@” Ÿ– *‹@” ž– )>@” – (_@” œ– '^@” ›– &3@” š– %æ@” ™– $ˆ@” ˜– #H@” —– "Ų@’ –– !x@’ •– ™@’ ”– ›@’ “– Ī@’ ’– <@’ ‘– Ģ@’ – ˜@’ – Ē@’ Ž– ģ@’ – `@’ Œ– …@’ 4LVALø0q>ą  C ø ’ €  } . ¾ ł“Ė÷‚ ŽślŅ­\÷| Ja käskekän puhdistettawan otta caxi eläwätä puhdasta lindu’ž Ja käskekän puhdistettawan otta caxi eläwätä puhdasta lindua/ ja Cedripuuta/ ja rosinpunalla painettua willa/ ja Isoppi/’ž Ja papin pitä käymän ulos leiristä/ cadzeleman händä/ jos spitalin haawa on parannut spitalisesta.’ž Tämä on spitalisen sääty/ cosca hän puhdistetan: hän pitä tuotaman papin tygö.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Tämä on sääty/ spitalisest ruwest waattesa/ lijnaises/ langaises/ loimes eli cutes/ ja caickinaises nahcawaattes/ sanowa heitä puhtaxi eli saastaisexi.’ž Mutta waate/ loimi/ cude/ eli caickinainen nahcacalu/ cuin pesty on/ josta haawa cadonnut on/ se pitä wastudesta pestämän/ ja se on puhdas.’ž Jos se wielä sijtte näky waattes/ loimes/ cutes eli caickinaises nahcawaattes/ nijn on se pisama/ ja se pitä poltettaman tules/ josa se haawa on.’ž Jos pappi näke että haawa cadonnut on sijttecuin se pestin/ nijn hänen pitä sen repäisemän pois waattesta/ nahasta/ loimesta eli cutesta.’ž Ja cosca pappi näke haawan sijttecuin se pesty on/ ettei haawa ole muuttunut hänen silmäins edes/ eikä myös ole lewinnyt/ nijn se on saastainen/ ja pitä tules poltettaman/ sillä se on sywälle idzens laskenut/ ja on sen paljaxi culuttanut.’ž Nijn pitä papin käskemän pestä sen josa haawa on/ ja pitä hänen sulkeman sisälle jällens toisexi seidzemexi päiwäxi.’ž Jos pappi näke/ ettei haawa ole lewinnyt waattesa/ loimesa eli cutesa eli caickinaisesa cappalesa cuin nahasta on.’ž Ja waattet pitä poltettaman/ loimi ja cude/ eli mikä se olis/ lijnainen eli langainen/ eli caickinainen cuin nahasta tehty on/ josa sencaltainen haawa on: sillä se on spitalin haawa/ ja pitä tules poltettaman.’ž Ja jos hän seidzemendenä päiwänä näke/ että haawa on lewinnyt waattesa/ loimesa/ eli cutesa/ nahasa/ eli josocusa cappalesa cuin nahasta on/ nijn on se lewinnen spitalin haawa/ ja se on saastainen.’ž Ja cosca pappi sencaltaisen haawan näke/ nijn papin pitä hänen sulkeman sisälle seidzemexi päiwäxi.’ž Ja jos se haawa walistu eli punistu/ waattesa/ eli nahasa/ eli loimesa/ eli cutesa/ eli josacusa cappalesa cuin nahasta tehty on/ se on tosin spitalin haawa/ sentähden pitä papin händä cadzoman.’ž Loimeen eli cuteseen/ olcon se lijnainen eli willainen/ elickä nahcaan/ elickä caickinaiseen nahcawaatteseen.’ž Jos jongun waatteseen tule spitalin haawa/ olcon se langainen eli lijnainen.’ž Nijncauwan cuin se haawa hänesä on/ pitä hänen saastaisen oleman/ yxinäns asuman/ ja hänen asuinsians pitä ulcona leiristä oleman.’ž Joca spitalinen on/ hänen waattens pitä rewityt oleman/ ja pää awoi/ suu peitetty ja pitä huutaman: Saastainen/ saastainen.’ž Nijn hän on spitalinen ja saastainen/ ja papin pitä duomidzeman hänen saastaisexi/ sencaltaisen haawan tähden hänen pääsäns.’ž Sentähden pitä papin cadzoman hänen/ ja cosca hän löytä sen walkean eli punaisen haawan tullen sen paljan päälle/ eli odzan paljan päälle/ että se näky nijncuin muukin spitali ihosa.’ž Mutta jos jocu walke taicka punainen haawa tule sen paljan päälle/ nijn on sijhen spitali tullut paljan päälle/ eli odzan paljan päälle.’ž Waan jos etiseldä puolelda päätä lähte/ nijn hän on puhdas.’ž Jos miehen eli waimon hiuxet päästä lähtewät/ nijn että hän tule paliaspääxi/ hän on puhdas.’ž Ja pappi näke sen rauwennexi/ nijn se on walkea rupi tullut hänen ihoons/ ja hän on puhdas.’ž Jos miehen eli waimon ihoon tule putkenpolttama.’ž Jos se on silmäin edes nähdä/ että rupi on yhdelläns ollut/ ja sijtä owat hallawat carwat käynet ulos/ nijn haawa on parannut/ ja hän on puhdas: sentähden pitä papin hänen puhtaxi sanoman.’ž Ja pappi näke ja löytä ruwen lewinnexi ihosa/ nijn eij pidä hänen sillen kysymän/ jos carwat owat kellaiset: sillä hän on saastainen.’ž Mutta jos rupi lewittä idzens ihoon/ sijttecuin hän puhtaxi sanottin. LVALµƒĒ Ū  ­ 1 p Ū ‚ ņBĀrļ†®ūĀMž8ĀQ Sijtä toisesta polttouhrin/ ynnä ruocauhrin cansa/ ja ’ž Sijtä toisesta polttouhrin/ ynnä ruocauhrin cansa/ ja nijn silläns pitä papin sowittaman puhdistetun HERralle.’ž Ja sijtte tehkän ricosuhrin sijtä toisesta kyhkyläisest/ eli mettisen pojasta/ nijstä cuin hän kädelläns on saanut.’ž Tähtexi jäänen öljyn hänen käteens pangan puhdistetun pään päälle/ ja sowittacan händä HERran edes.’ž Tähtexi jäänen öljyn hänen käteens/ pitä hänen paneman puhdistetun oikian corwan lehteen/ ja oikian käden peucaloon/ ja oikian jalan isoin warpaseen wicauhrin weren päälle.’ž Ja pitä prijscottaman oikian käden sormella öljystä/ cuin on hänen wasemmas kädesäns/ seidzemen kerta HERran edes.’ž Ja wuodattaman öljyn hänen ( papin ) wasemban käteens.’ž Ja teurastaman wicauhrin caridzan/ ja ottaman sijtä wicauhrin werestä/ ja siwuman puhdistetun oikian corwan lehteen/ ja oikian käden peucaloon/ ja oikian jalan isoin warpaseen.’ž Nijn pitä papin ottaman wicauhrin caridzan/ ja sen Login öljyä/ ja papin pitä ne häälyttämän HERralle.’ž Ja candacan sen papille cahdexandena päiwänä puhdistuxens jälken/ seuracunnan majan owen edes/ HERran eteen.’ž Ja caxi kyhkyläistä eli caxi mettisen poica/ jotca hän kädelläns woi saada/ toinen olcon ricosuhrixi/ ja toinen polttouhrixi.’ž JOs hän on köyhä/ ja ei woi nijn paljo kädelläns saada cocoon/ nijn ottacan yhden caridzan wicauhrins edestä häälytyxexi/ sowittaxens händä/ ja yhden kymmenexen sämbyläjauhoja/ secoitetun öljyllä ruocauhrixi/ ja yhden Login öljyä.’ž Ja pitä sijtte teurastaman polttouhrin/ ja pitä sen uhraman Altarilla ruocauhrin cansa/ ja sowittaman händä/ nijn hän on puhdas.’ž Ja pitä tekemän ricosuhrin/ ja sowittaman puhdistetun hänen saastaisudestans.’ž Tähtexi jäänen öljystä hänen käteens/ pitä hänen paneman puhdistetun pään päälle/ ja papin pitä sowittaman händä HERran edes.’ž Waan tähtexi jäänen öljyn hänen käteens/ pitä hänen paneman puhdistetun oikian corwan lehteen/ ja oikiaan peucaloon/ ja oikian jalan isoin warpaseen/ wicauhrin weren päälle.’ž Ja pitä castaman oikian kätens sormet öljyyn/ cuin hänen wasemmas kädesäns on/ ja prijscottaman öljyä sormellans seidzemen kerta HErran edes.’ž Sijtte pitä hänen ottaman öljyä Logista wuodattaxens hänen ( papin ) wasemban käteens.’ž Ja papin pitä ottaman wicauhrin werestä/ ja siwuman puhdistetun oikian corwan lehteen/ ja oikian käden peucaloon/ ja oikian jalan isoin warpaseen.’ž Ja sijtte teurastaman caridzan/ sillä paicalla/ cusa ricosuhri ja polttouhri teurastetan/ pyhäs sias: Sillä nijncuin ricosuhri nijn myös wicauhrikin on papin oma: sillä se on caickein pyhin.’ž Ja papin pitä ottaman sen yhden caridzan/ ja uhraman wicauhrixi sen öljy Login cansa/ ja pitä ne häälyttämän HERran edes.’ž Nijn pitä papin asettaman sen puhdistetun ja tämän calun HERran eteen/ seuracunnan majan owen edes.’ž JA cahdexandena päiwänä pitä hänen ottaman caxi wirhitöindä caridzata/ ja wirhittömän wuosicunnaisen lamban ja colme kymmenestä sämbyläjauhoja/ ruocauhrixi öljyllä secoitetun/ ja yhden Login öljyä.’ž Ja seidzemendenä päiwänä pitä hänen ajeleman caicki hiuxet päästäns/ ja carwat parrastans ja silmäculmistans/ nijn että caicki carwat owat ajellut/ ja pitä pesemän waattens/ sijttecuin hän on pesnyt ihons wedellä/ nijn on hän puhdas.’ž Mutta se puhdistettu peskän waattens/ ja ajelcan caicki hiuxens/ ja peskän idzens wedes/ ja nijn on hän puhdas. Mengän sijtte leirijn/ cuitengin asucan ulcona majastans seidzemen päiwä.’ž Ja prijscottacan spitalista puhdistettawan päälle/ seidzemen kerta/ ja nijn silläns puhdistacan hänen/ ja andacan sen eläwän linnun wapana lendä kedolle.’ž Ja ottacan sen eläwän linnun Cedripuun cansa/ rosinpunalla painetun willan ja Isopin/ ja castacan sen tapetun linnun wereen/ wuotawan weden tykönä.’ž Ja käskekän teurasta sen yhden linnun sawiastias/ wuotawan weden tykönä.CLVAL!„sö|ø 9 ę ~ € ( ‡  ~  Ģ'µr©’W*Ū©@Ņ‰…“ Jos hän sylke puhtan päälle/ nijn se pitä pesemän waattens/ j’ž Jos hän sylke puhtan päälle/ nijn se pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja oleman saastainen ehtosen asti.’ž Se joca sattu hänen lihaans/ hän peskän waattens/ ja wiruttacan hänens wedellä ja olcan saastainen ehtosen asti.’ž Se joca istu cusa hän on istunut/ hänen pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman idzens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja se joca sattu hänen wuoteseens/ pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja pitä oleman saastainen ehtosen asti.’ž Jocainen wuode josa hän lepä/ ja caicki se josa hän istu/ saastutetan.’ž Ja silloin on hän saastainen sijtä juoxusta/ cosca hänen lihans mätäne/ ja tuli tukituxi sijtä wuotamisest.’ž Puhucat Israelin lapsille/ ja sanocat heille: cosca miehellä on hänen lihans juoxu/ on hän saastainen.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Että pitä tiettämän/ mikä puhdas eli saastainen on. Tämä on sääty spitalist.’ž Paisumain/ pisamain ja putkenpolttamitten.’ž Tämä on caickinaisen spitalin ja syhelmän haawain sääty.’ž Ja sijtte päästäkän sen eläwän linnun lendämän wapana caupungist kedolle/ ja sowittaman huonen/ nijn se on puhdas.’ž Ja pitä nijn silläns puhdistaman huonen linnun werellä/ ja wuotawalla wedellä/ ja eläwällä linnulla/ Cedripuulla/ Isopilla ja rosinpunalla painetulla willalla.’ž Ja pitä ottaman Cedripuun/ ja rosinpunalla painetuita willoja/ Isopin/ ja sen eläwän linnun/ ja castaman ne sen tapetun linnun wereen/ wuotawan weden tykönä/ ja prijscottaman huonen seidzemen kerta.’ž Ja tappaman toisen linnun sawises astias/ wuotawan weden tykönä.’ž Ja pitä ottaman ricosuhrixi huonen edest caxi lindua/ Cedripuuta/ ja rosinpunalla painetuita willoja ja Isoppi.’ž Jos myös pappi mene ja näke ettei haawa ole laskenut idzens lewiämmälle huonesa/ sijttecuin se caapittu on/ nijn sanocan hän sen puhtaxi: sillä haawa on parannut.’ž Ja se cuin sijnä huonesa maca/ eli syö sijnä/ hänen pitä waattens pesemän.’ž Ja se cuin käy huonesa nijncauwan/ cuin se teljetty on/ hänen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Sentähden pitä se huone särjettämän/ sekä kiwet että puut/ ja caicki sawi huonesta wietämän Caupungist ulos saastaiseen paickaan.’ž Ja cosca hän näke haawan laskenexi idzens lewiämmälle huonesa/ nijn on tosin culuttawainen spitali sijnä huones/ ja on saastainen.’ž Jos sijs haawa jällens tule/ ja pacahtu ulos huonesa/ sijttecuin kiwet owat cangotetut ulos/ ja wastudest siwuwat huonen: nijn pitä papin menemän sen sisälle.’ž Ja ottaman toiset kiwet/ ja paneman siaan/ ja ottaman toisen sawen ja siwuman huonen.’ž Ja huone pitä sisäldä caicki ymbärins puhtaxi caapittaman/ ja caapittu sawi heitettämän Caupungist ulos saastaiseen paickaan.’ž Nijn pitä hänen käskemän heidän cangotta ulos kiwiä/ joisa haawa on/ ja heittä nijtä Caupungista ulos saastaiseen paickaan.’ž Ja cosca hän seidzemendenä päiwänä palaja/ ja näke haawan laskenexi idzens sywemmälle huonen seinään.’ž Nijn lähtekän pappi huonen owesta/ ja sulkecan huonen kijnni seidzemexi päiwäxi.’ž Cosca hän näke haawan/ ja löytä että huonen seinäs kellaiset ja punahtawat onnet owat/ ja owat nähdä matalammat muuta seinä.’ž Nijn pitä papin käskemän heitä percaman caicki huonesta/ ennencuin pappi sijhen mene cadzoman haawa/ ettei caicki cuin huones owat/ saastutettais. Sijtte pitä papin menemän cadzeleman huonetta.’ž Nijn pitä hänen tuleman/ jonga huone on/ ja ilmoittaman papille/ sanoden: minun huonesani näky nijncuin spitalin haawa.’ž Cosca te tuletta Canaan maalle/ jonga minä annan teille asuinsiaxi/ ja minä siellä jongun huoneseen spitalin haawan annan.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Tämä on sääty spitalisest/ joca ei saa kädelläns sitä cuin hänen puhdistuxeens tarwitan.XLVALĶõ^O ¦ - ¾ 4 £ s ėUŃ =¤4©'z– Tämä on sääty wuotamisest ja sijtä jolda unesa siemen wuota/ nijn että hän sijtä tule saastaisexi. Ja sijtä jol’ž Tämä on sääty wuotamisest ja sijtä jolda unesa siemen wuota/ nijn että hän sijtä tule saastaisexi. Ja sijtä jolla on weren juoxu/ ja sijtä jolla jocu wuotaminen on/ miehest eli waimost/ ja cosca mies lewäjä saastaisen tykönä.’ž Nijn teidän pitä eroittaman Israelin lapsia heidän saastaisudens tähden/ ettei he cuolis heidän saastaisudesans/ cosca he minun majani saastuttawat joca teidän seasan on.’ž Ja papin pitä uhraman yhden ricosuhrixi/ ja toisen polttouhrixi/ ja sowittaman hänen HERran edes/ hänen saastaisudens juoxusta.’ž Mutta cahdexandena päiwänä pitä hänen ottaman parin mettisiä eli caxi kyhkyläisen poica wiedäxens papille/ seuracunnan majan owen edesä.’ž Cosca hän on puhdas wuotamisestans/ nijn hänen pitä lukeman seidzemen päiwä/ sijtte hänen pitä oleman puhtan.’ž Se joca rupe johongun nijhin/ hänen pitä oleman saastaisen/ ja pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Caicki wuode cusa hän lewäjä/ nijncauwan cuin hän wuota/ pitä oleman nijncuin oikian wuotons ajan wuode. Ja caicki jonga päällä hän istu/ pitä oleman saastainen nijncuin hänen oikiana wuotamisens aicana.’ž Jos jongun waimon weren juoxu wuota cauwan aica/ ei waiwoin nijncauwan cuin aica on/ mutta myös ylidze sen ajan/ hänen pitä oleman saastaisen nijncauwan cuin se wuota/ nijncuin hän on hänen oikialla wuotons ajalla/ nijn hänen pitä oleman sijhen aican saastaisen.’ž Ja jos jocu mies lewäjä hänen tykönäns/ sijhen aican cuin hänen aicans tule/ hänen pitä oleman saastaisen seidzemen päiwä/ ja hänen wuotens/ josa hän lewännyt on/ pitä oleman saastaisen.’ž Jos jotakin osa olla sen wuotes/ eli istuimella cusa hän istu/ jos jocu sijhen tarttu/ hänen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja joca tarttu johongun/ jonga päällä hän on istunut/ hänen pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja se joca hänen wuoteseens sattu/ hänen pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja caicki jonga päällä hän lewäjä/ nijncauwan cuin hän erinäns on/ pitä oleman saastainen/ ja caicki jonga päällä hän istu/ pitä oleman saastainen.’ž COsca waimolla on hänen lihans weren juoxu/ pitä hänen erinäns oleman seidzemen päiwä. Ja joca häneen sattu/ hänen pitä saastaisen oleman ehtosen asti.’ž Ja waimo/ jonga tykönä sencaltainen mies maca/ jolla on siemenen juoxu/ heidän pitä pesemän idzens wedellä/ ja oleman saastaiset ehtosen asti.’ž Ja caicki waate/ ja caicki nahca/ joca sencaltaisella siemenellä tahrattu on/ pitä pestämän wedellä/ ja oleman saastainen ehtosen asti.’ž Cosca miehest siemen wuota unesa/ hänen pitä pesemän coco ruumins wedellä ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja papin pitä ne uhraman/ yhden ricosuhrixi/ ja toisen polttouhrixi/ ja sowittaman hänen HERran edes hänen juoxustans.’ž Ja cahdexandena päiwänä pitä hänen ottaman parin mettisiä/ eli caxi kyhkyläisen poica/ ja pitä tuoman HERran eteen seuracunnan majan owen edes/ ja andaman ne papille.’ž Ja tulduans puhtaxi lihans juoxusta/ pitä hänen lukeman seidzemen päiwä puhdistuxestans/ ja pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman idzens juoxewalla wedellä/ nijn hän on puhdas.’ž Tarttu hän sawiseen astiaan/ se pitä ricottaman/ mutta puuastia pitä wedellä wirutettaman.’ž Ja johonga hän tarttu/ ennencuin hän kätens pese wedellä/ sen pitä waattens pesemän ja wiruttaman idzens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja se joca sattu johongun sijhen/ joca hänen allans on ollut/ hänen pitä saastaisen oleman ehtosen asti/ ja joca nijtä canda/ pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja satula jolla hän aja/ pitä oleman saastainen.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:€—Ķ@  —%@ ~—%m@ }—$¦@ |—#M@ {—"Ė@ z—!O@ y— €@ x—Ž@ w—N@ v—j@œ u—‡@œ t—X@œ s—d@œ r—k@œ q—W@œ p—ß@œ o—œ@œ n—`@œ m—æ@œ l—ė@œ k—”@œ j—…@œ i—Š@œ h—ž@œ g—«@ œ f— ‹@ œ e— h@ œ d— K@ œ c— Æ@ œ b— i@œ a—@œ `—T@œ _—…@œ ^—f@œ ]—’@œ \—j@œ [—|@œ Z—%@œ Y—°@› X—W@› W—x@› V—~@› U—‹@› T—y@› S—‘@› R—@› Q—Z@› P—s@› O—o@› N—@› M—t@› L—Ń@› K—W@› J—…@› I—e@› H— \@ › G— Z@ › F— t@ › E— o@ › D— p@ › C—S@› B—q@› A—d@› @—“@› ?—l@› >—²@› =—J@› <—%@› ;—T@› :—é@š 9—į@š 8— ½@š 7— „@š 6— œ@š 5— ±@š 4— @š 3—‘@š 2—¢@š 1—ƒ@š 0—¹@š /—Ń@ š .—k@ š -—€@ š ,—%@ š +—"«@ š *—!g@š )— æ@š (—†@š '—|@š &—Č@š %—o@š $—§@š #—@š "—/@š !—¶@™  —“@™ —j@™ —@™ —v@™ —ˆ@™ —§@™ —Į@™ —Ś@™ —ņ@™ —ø@ ™ — @ ™ — £@ ™ — j@ ™ — Ŗ@ ™ — L@™ —`@™ —U@™ —P@™ —]@™  —ł@™  —r@™  —ß@™  —o@™  — ä@— —­@— —‚@— —‹@— fLVAL‘²@G ź š E å ™ ļ … ā R šØĪ fŽhWķZ¤ Ja pitä pesemän ihons wedellä pyhäsä sias/ ja pukeman päällens omat waattens/ menemän ja’ž Ja pitä pesemän ihons wedellä pyhäsä sias/ ja pukeman päällens omat waattens/ menemän ja tekemän sekä omans että Canssan polttouhrin/ ja nijn sowittaman sekä idzens/ että Canssan.’ž JA Aaronin pitä käymän seuracunnan majaan/ ja rijsuman lijnawaattet pääldäns/ jotca hän ennen pukenut oli käydesäns pyhään ja jättämän ne sinne.’ž Että caurin pitä candaman caicki heidän pahat tecons erimaahan/ ja pitä caurin jättämän medzän corpeen.’ž Ja Aaronin pitä paneman molemmat kätens sen caurin pään päälle/ ja tunnustaman hänen päällens caicki Israelin ricoxet ja heidän pahat tecons caikisa heidän synneisäns. Ja pitä ne paneman caurin pään päälle/ ja lähettämän sen jongun sowelian miehen cansa corpeen menemän.’ž Ja cosca hän on täyttänyt Pyhän ja seuracunnan majan ja Altarin sowinnon/ nijn pitä hänen tuoman sen eläwän caurin.’ž Ja pitä prijscottaman sormellans werestä seidzemen kerta sen päälle/ ja puhdistaman ja pyhittämän sen/ Israelin lasten saastaisudest.’ž Ja cosca hän mene ulos Altarin tykö/ joca on HERran edes/ pitä hänen sowittaman sen/ ja ottaman mullin ja caurin werest/ ja siwuman Altarin sarwein päälle ymbärins.’ž Ei pidä yhdengän ihmisen oleman seuracunnan majas/ cosca hän käy sowittaman Pyhäs/ sijhenasti/ että hän sieldä käy ulos/ ja pitä nijn sowittaman idzens/ ja huonens/ ja coco Israelin Canssan.’ž Ja pitä nijn sowittaman Pyhän Israelin lasten riettaudest ja heidän wäärydestäns/ caikisa heidän synneisäns. Nijn myös pitä hänen tekemän seuracunnan majalle/ joca on heidän tykönäns/ keskellä heidän saastaisuttans.’ž Sijtte pitä hänen teurastaman Canssan ricosuhrin caurin/ ja pitä candaman hänen werestäns Esirippuun/ ja pitä tekemän sen weren cansa/ nijncuin hän teki mullin weren cansa/ ja prijscottaman sitä Armonistuimen päälle/ ja Armonistuimen edes.’ž Ja pitä ottaman mullin werestä/ prijscottaxens sormellans Armonistuimen puoleen etiselle puolelle. Seidzemen kerta pitä hänen näin sormellans Armonistuimen edes werta prijscottaman.’ž Ja paneman sijtä tulen päälle HERran eteen/ nijn että pyhän sawun suidzu Armonistuimen peittäis/ joca on Todistuxen päällä/ ettei hän cuolis.’ž Ja pitä ottaman astian täynnäns tulisita hijliä Altarilda/ joca on HERran edes/ ja pions täyden surwottuta pyhä sawua/ ja candaman Esiripun sisälliselle puolen.’ž Ja nijn pitä hänen tuoman ricosuhrins mullin/ ja sowittaman idzens ja huonens/ ja pitä teurastaman sen.’ž Mutta sen caurin/ jonga päälle wapauden arpa langeis/ pitä hänen asettaman eläwänä HERran eteen/ että hänen pitä sowittaman sen/ ja päästämän sen wapan caurin corpeen.’ž Ja pitä uhraman sen caurin ricosuhrixi/ jonga päälle HERran arpa langeis.’ž Ja pitä heittämän arwan cahdesta caurista/ toisen arwan HERralle/ ja toisen wapalle caurille.’ž Ja sijtte ottaman caxi caurista asettaxens HERran eteen/ seuracunnan majan owella.’ž Ja Aaronin pitä tuoman mullin ricosuhrixens/ ja sowittaman idzens huoneinens.’ž Ja pitä ottaman Israelin lasten joucolda caxi caurista ricosuhrixi/ ja oinan polttouhrixi.’ž Ja pitä pukeman pyhän lijnahamen päällens/ ja lijnaisen alaswaatten hänen ihons päälle/ ja wyöttämän idzens lijnaisella wyöllä/ ja paneman lijnahijpan päähäns: sillä ne owat pyhät waattet/ ja pitä wiruttaman ihons wedellä/ ja ne pukeman päällens.’ž Mutta näiden cansa Aaronin pitä käymän Pyhän sisälle/ ottacan nuoren mullin ricosuhrixi/ ja oinan polttouhrixi.’ž Sano weljelles Aaronille/ ettei hän joca aica mene sisälmäisen Pyhään/ sisälliselle puolelle Esirippua/ Armonistuimen eteen/ cuin Arkin päällä on/ ettei hän cuolis: sillä minä näytän minuni pilwesä/ Armonistuimen päällä.’ž JA HERra puhui Mosexelle ( sijttecuin ne caxi Aaronin poica cuollet olit/ uhratesans HERran edes ) ja sanoi:LVALŃP©:r ö p ± J Ÿ z ś  ¾‚ąOĪÜ>U Ja cucaikänäns hengi syö raato/ taicka sitä joca medzän pedolda rewitty on/ olcon hän cotolainen eli muucalainen/ ’ž Ja cucaikänäns hengi syö raato/ taicka sitä joca medzän pedolda rewitty on/ olcon hän cotolainen eli muucalainen/ hänen pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman hänens wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti/ nijn hän tule puhtaxi.’ž Sillä ruumin elämä on hänen weresäns nijncauwan cuin se elä. Ja minä olen sanonut Israelin lapsille/ ei teidän pidä yhtäkän ruumin werta syömän: sillä ruumin elämä on hänen weresäns/ se joca sen syö/ hän pitä häwitettämän.’ž Ja cucaikänäns ihminen Israelin huonesta/ taicka muucalainen teidän seasan/ joca saa eläimen eli linnun pyydyxest/ jota syödän/ hänen pitä wuodattaman sen weren/ ja peittämän sen maalla.’ž Sentähden minä olen sanonut Israelin lapsille: ei yxikän hengi teidän seasan pidä werta syömän/ eikä yxikän muucalainen joca teidän seasan asu/ pidä werta syömän.’ž Sillä ruumin elämä on weresä/ ja minä olen sen teille andanut Altarille/ että teidän sielun pidäis sen cautta sowitettaman: sillä weri on elämän sowindo.’ž JA cucaikänäns ihminen Israelin huonest/ eli muucalaisist joca teidän seasan on/ syö jotakin werta/ händä wastoin minä panen minun caswoni/ ja minä häwitän hänen Canssastans:’ž Ja ei sitä canna seuracunnan majan owen eteen/ että hänen HERralle sen tekemän pidäis/ se pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž Sentähden pitä sinun sanoman heille: cucaikänäns ihminen Israelin huonesta/ eli muucalainen joca teidän seasan on/ teke uhrin eli polttouhrin/’ž Ja ei millänmuoto enämbi heidän uhrians uhraman perkeleille/ joiden cansa he huorin tehnet owat. Se pitä oleman heille ja heidän sugullens ijancaickinen sääty.’ž Ja papin pitä prijscottaman weren HERran Altarille/ seuracunnan majan owen edes/ ja polttaman lihawuden HERralle makiaxi hajuxi.’ž Sentähden pitä Israelin lapset heidän uhrins/ jonga he kedolla uhrata tahtowat/ HERran eteen candaman seuracunnan majan owes/ papille/ ja siellä uhraman heidän kijtosuhrins HERralle.’ž Ja ei canna sitä cuin HERralle uhrixi pitä tuotaman/ HERran majan eteen/ hänen pitä wereen wicapää oleman/ nijncuin se joca weren wuodattanut on/ ja sencaltainen ihminen pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž Cucaikänäns Israelin huonesta leirisä taicka ulcona leiristä/ teurasta härjän/ eli caridzan/ eli wuohen.’ž Puhu Aaronille ja hänen pojillens/ ja caikille Israelin lapsille/ ja sano heille: tämä on se cuin HERra käskenyt on/ sanoden:’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Tämän pitä oleman teille ijancaickisen säädyn/ että te sowitatte Israelin lapset caikista heidän synneistäns wihdoin wuodesa. Ja Moses teki nijncuin HERra oli käskenyt.’ž Ja nijn pitä hänen sowittaman Pyhän/ ja seuracunnan majan/ ja Altarit ja papit/ ja coco seuracunnan.’ž Mutta sen sowinnon pitä papin tekemän joca pyhitetty on/ ja jonga käsi täytetty on papin wircaan hänen Isäns jälken. Ja pitä pukeman päällens lijnaiset waattet/ cuin owat ne pyhät waattet.’ž Sentähden sen pitä oleman teille suurimman Sabbathin/ ja teidän pitä waiwaman teidän ruumitan. Olcon se teille ijancaickinen sääty.’ž Sillä sinä päiwänä te sowitetan/ nijn että te tuletta puhtaxi caikista teidän synneistän/ HERran edes te puhtaxi tuletta.’ž Tämän pitä oleman teille ijancaickisen säädyn/ kymmenendenä päiwänä seidzemendenä Cuucautena/ pitä teidän ruumistan waiwaman/ ja ei mitäkän tekemän/ olcon se omainen/ eli muucalainen teidän seasan.’ž Ja se cuin nijtä poltta/ hänen pitä wiruttaman waattens/ ja pesemän ihons wedellä ja sijtte tuleman leirijn.’ž Ricosuhrin mullin ja ricosuhrin caurin/ joinenga weri cannettin sowinnoxi Pyhään/ pitä wietämän leiristä ulos tules poltetta/ sekä heidän nahcans/ lihans ja rapans.’ž Waan se joca wei sen wapan caurin ulos/ pitä wiruttaman waattens/ ja pesemän ihons wedellä/ ja sijtte tuleman jällens leirijn.’ž Ja polttaman ricosuhrin lihawuden Altarilla.ŖLVAL¬‡=‹Œ ( · d ō …  · [ ö q  IÕTårˆ÷~óuż¦ö Sentähden pitäkät minun säätyni/ ettet te tekis cauhistawaisten tapain jälken/ jotca ’ž Sentähden pitäkät minun säätyni/ ettet te tekis cauhistawaisten tapain jälken/ jotca teidän edellän olit/ ettet te nijllä saastutetais: Sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Sillä jotca nämät cauhistuxet tekewät/ heidän sieluns pitä häwitettämän Canssastans.’ž Ettei se maa myös teitä oxennais/ jos te sen saastutat/ nijncuin se on pacanat/ jotca teidän edellän olit/ oxendanut.’ž Sillä caicki sencaltaiset cauhistuxet owat tämän maan Canssat tehnet/ jotca teidän edellän olit/ ja owat maan saastuttanet:’ž Sentähden pitäkät minun säätyni ja oikeuteni/ ja älkät näistä cauhistuxista yhtäkän tehkö/ eikä omainen/ eikä muucalainen teidän seasan.’ž Ja maa on sillä saastutettu/ ja minä edziskelen heidän pahat tecons/ nijn että sen maan pitä heidän asujans oxendaman.’ž EI teidän pidä yhdesäkän näisä idzen saastuttaman: sillä näisä caikisa owat pacanat heitäns saastuttanet/ jotca minä ajan pois teidän edestän.’ž Ei sinun pidä myös eläimen cansa macaman/ ettes idzes sen cansa saastutais. Ja ei yxikän waimo pidä eläimeen ryhtymän: sillä se on cauhistus.’ž Ei sinun pidä miehenpuolen cansa macaman/ nijncuin waimon cansa: sillä se on cauhistus.’ž Ei sinun pidä siemenestäs andaman Molechille poltetta/ ettes häwäisis sinun Jumalas nime: sillä minä olen HERra.’ž Ei sinun pidä myös macaman sinun lähimmäises emännän tykönä/ häneen ryhtymän/ jollas idzes häneen saastutat.’ž Ei sinun pidä lähestymän waimon tygö/ nijncauwan/ cuin hän sairauttans kärsi/ hänen häpyäns paljastaman hänen saastaisudesans.’ž Ei sinun pidä myös ottaman sinun emändäs sisarta/ hänen häpyäns paljastaman/ händä waiwaman wielä hänen eläisäns.’ž Ei sinun pidä sinun emändäs ynnä hänen tyttärens häpyä paljastaman: eikä hänen poicans tytärtä/ eli tyttären tytärtä ottaman/ heidän häpyäns paljastaman: sillä hän on lähimmäinen lango/ ja se on häpiälinen.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun weljes emännän häpyä: sillä se on sinun weljes häpy.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun miniäs häpyä: sillä hän on sinun poicas emändä/ sentähden ei sinun pidä hänen häpyäns paljastaman.’ž EI sinun pidä paljastaman sinun setäs häpyä/ nijn ettäs nait hänen emändäns/ joca sinun heimos on.’ž Ei sinun pidä paljastaman äitis sisaren häpyä: sillä se on sinun äitis lähimmäinen lango.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun Isäs sisaren häpyä: sillä se on Isäs lähimmäinen lango.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun Isäs emännän tyttären häpyä/ joca Isälles syndynyt on: sillä se on sinun sisares.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun poicas tyttären/ eli sinun tyttäres tyttären häpyä: sillä se on sinun häpys.’ž Sinun sisares häpyä/ taicka Isästäs eli äitistäs/ cotona taicka ulcona syndynyt/ älä paljasta heidän häpyäns.’ž Ei sinun pidä paljastaman sinun Isäs emännän häpyä: sillä se on sinun Isäs häpy.’ž Sinun Isäs häpyä ja äitis häpyä ei sinun pidä paljastaman. Se on sinun äitis/ älä sijs hänen häpyäns paljasta.’ž EI kengän pidä lähimmäistä langoans lähestymän/ hänen häpyäns paljastaman: Sillä minä olen HERra.’ž Sentähden pitä teidän minun säätyni pitämän ja minun oikeuteni: sillä se ihminen/ joca nijtä teke/ hän nijden cautta elä: sillä minä olen HERra.’ž Waan tehkät minun oikeuteni/ ja käskyini jälken/ waeldaxenne nijsä/ sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Ei teidän pidä tekemän Egyptin maan töiden jälken josa te asuitte/ eikä myös Canaan maan tegon jälken/ johonga minä teitä wien/ ei teidän myös pidä heidän menoisans waeldaman.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Jollei hän pese waatteitans ja idzens wiruta/ hänen pitä idze candaman wäärydens.LVALŪ_õcż x $ — .  4 Ģ A – ųnéUj«KÆŠyŖRĖa Ei sinun pidä salliman tytärtäs porttona olla/ ett’ž Ei sinun pidä salliman tytärtäs porttona olla/ ettei maa totuis haureuteen/ ja tulis täyten cauhistust.’ž Ei teidän pidä krijpustaman merckiä rumisenne jongun cuolluen tähden/ eli tekemän kirjoituxia teidän päällen: sillä minä olen HERra.’ž Ei teidän pidä keridzemän paljast päännä laelle/ ja ei tyynni ajeleman teidän partan.’ž Ei teidän pidä syömän weren cansa. Ei teidän pidä totteleman linduin huuto eli walidzeman päiwiä.’ž Wijdendenä wuonna pitä teidän hedelmän syömän/ ja cocoman sisälle: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Waan neljändenä wuonna pitä caiken heidän hedelmäns pyhitettämän kijtoxexi HERRALLE.’ž Cosca te tuletta sijhen maahan/ ja istutatte caickinaisia puita joista syödän/ pitä teidän leickaman pois hänen hedelmäns esinahan/ Colme wuotta teidän pitä pitämän heitä ymbärinsleickamatoinna/ nijn ettet te syö nijstä.’ž Ja papin pitä sowittaman hänen wicauhrins oinalla HERran edes/ sijtä ricoxest cuin hän on rickonut/ nijn hänelle Jumalalda armo tapahtu hänen ricoxesans.’ž Mutta miehen pitä tuoman HERralle wians edest oinan wicauhrixi/ seuracunnan majan owen eteen.’ž JOs mies maca waimon tykönä ja ryhty häneen/ ja se on orja/ ja jo on toiselda raiscattu/ cuitengan ei ole wapa/ se pitä rangaistaman/ waan ei pidä heidän cuoleman/ sillä ei hän ollut wapa.’ž Minun säätyni pitä teidän pitämän/ ettes anna sinun carjas secoitta heitäns muihin eläinden lain. Ja älä kylwä sinun peldos secoitetulla siemenellä. Ja ettei yxikän waate tule sinun päälles/ joca langaisest ja lijnaisest cudottu on.’ž Ei sinun pidä costaman/ eikä wihaman sinun Canssas lapsia. Sinun pitä racastaman sinun lähimmäistäs/ nijncuin idze sinuas: sillä minä olen HERra.’ž Ei sinun pidä wihaman weljes sinun sydämesäs/ waan sinun pitä rangaiseman sinun lähimmäistäs/ ettes wicapääxi tulis hänen tähtens.’ž Ei sinun pidä oleman panettelian sinun Canssas seas. Ei sinun pidä myös seisoman sinun lähimmäises werta wastan: sillä minä olen HERra.’ž Ei teidän pidä wääryttä tekemän duomios/ ja ei armaidzeman sitä köyhä/ ja ei cunnioidzeman sitä woimallista/ mutta duomidzeman sinun lähimmäiselles oikein.’ž Ei sinun pidä cuuroja kiroman: Ei sinun pidä myös paneman sokian eteen jotakin/ johonga hän combastuis. Waan sinun pitä pelkämän sinun Jumalatas: sillä minä olen HERra.’ž Ei sinun pidä tekemän lähimmäiselles wääryttä/ eli ryöwämän händä. Sinun päiwämiehes palcan/ ei pidä oleman sinun tykönäs huomisen asti.’ž Ei teidän pidä wäärin wannoman minun nimeni/ ja häwäisemän sinun Jumalas nime: sillä minä olen HERra.’ž Ei teidän pidä warastaman eli walehteleman/ eli pettämän toinen toistan.’ž Ei pidä sinun myös tyynni corjaman wijnamäkiäs/ eli nouckiman nijtä warisneita marjoja/ waan jättämän ne waiwaisille ja muucalaisille: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž COscas elos leickat maastas/ ei sinun pidä tyynni peldoas leickaman/ ja ei ylön tyynni elos nouckiman.’ž Ja joca sijtä syö/ hänen pitä candaman pahat tecons: sillä hän on HERran Pyhän rijwannut/ ja se sielu pitä häwitettämän hänen Canssastans.’ž Jos jocu sijtä syö colmandena päiwänä/ nijn on se cauhistus/ ja ei ole otollinen.’ž Ja syökät se sinä päiwänä jona te uhratte/ ja toisna päiwänä. Mutta mitä tähtexi jää colmannexi päiwäxi/ pitä tulella poltettaman.’ž JA cosca te HERralle teette kijtosuhria/ nijn teidän pitä uhraman sitä cuin hänelle otollinen olis.’ž Ei teidän pidä teitän käändämän epäjumalitten tygö/ ja ei pidä teidän tekemän teillen waletuita jumalita: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Jocainen peljätkän äitiäns ja Isäns/ ja pitäkät minun Sabbathini: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Puhu coco Israelin lasten joucolle/ ja sano heille: teidän pitä oleman pyhät/ sillä minä olen pyhä/ HERra teidän Jumalan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:kLVAL²$¤UŠ = — *  8 h ū M ®Z}ćI³jzy­ Jos jocu mies jongun waimon tykönä maca hänen sairaudens aicana/ ja paljasta hänen häpiäns/ ja awa ’ž Jos jocu mies jongun waimon tykönä maca hänen sairaudens aicana/ ja paljasta hänen häpiäns/ ja awa hänen lehtens ja waimo paljasta hänen werens lähten/ ne molemmat pitä häwitettämän heidän Canssastans.’ž JOs jocu sisarens nai/ hänen Isäns eli äitins tyttären/ ja hänen häpiäns näke/ ja se taas hänen häpiäns/ se on weren häpiä/ ne pitä häwitettämän heidän sucuns Canssan edes: sillä hän on sisarens häpiän paljastanut/ hänen pitä hänen pahat tecons candaman.’ž Jos jocu waimo johongun eläimeen ryhty/ että hänellä on jotakin tekemist sen cansa/ ne molemmat pitä tapettaman/ heidän werens olcon heidän päälläns.’ž JOs jocu eläimen cansa maca/ sen pitä totisest cuoleman/ ja se eläin pitä tapettaman.’ž Jos jocu nai waimon/ ja sen äitin/ hän on cauhistuxen tehnyt/ sen pitä tulella poltettaman ja ne ynnä molemmat/ ettei yhtän cauhistust olis teidän seasan.’ž Jos jocu miehen puolen cansa maca/ nijncuin jongun waimon cansa/ he owat cauhistuxen tehnet/ heidän pitä molemmat totisest cuoleman/ heidän werens olcon heidän päälläns.’ž Jos jocu hänen miniäns tykönä maca/ nijn he molemmat pitä totisest cuoleman: sillä he owat cauhistuxen tehnet/ heidän werens olcon heidän päälläns.’ž Jos jocu Isäns emännän tykönä maca/ nijn että hän Isäns häpiän paljastanut on/ he molemmat pitä totisest cuoleman/ heidän werens olcon heidän päälläns.’ž Joca huorin teke jongun puolisan cansa/ sen pitä totisest cuoleman/ sekä huorin tekiä että huora: että hän lähimmäisens emännän cansa huorin tehnyt on.’ž Joca Isäns ja äitiäns kiro/ sen pitä totisest cuoleman/ hänen werens olcon hänen päälläns/ että hän Isäns eli äitiäns kironnut on.’ž Ja pitäkät minun säätyni/ ja tehkät nijtä: sillä minä olen HERra/ joca teitä pyhitän.’ž Sentähden pyhittäkät teitän ja olcat pyhät: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž JOs jocu sielu hänens noitain ja welhoin tygö käändä huorin tekemän heidän cansans/ nijn minä caswoni asetan sitä sielua wastan/ ja häwitän sen Canssastans.’ž Nijn minä cuitengin sitä ihmistä wastan minun caswoni asetan/ ja hänen sucuans wastan/ ja häwitän sen ja caicki cuin Molechin cansa huorin tehnet owat/ heidän Canssastans.’ž Ja jos maan Canssa sitä ihmistä säästä/ joca siemenestäns Molechille andanut on/ nijn ettei he sitä surma.’ž JA minä asetan minun caswoni sencaltaista ihmistä wastan/ ja häwitän sen hänen Canssastans/ että hän Molechille hänen siemenestäns andanut/ ja minun Pyhäni saastuttanut on/ ja minun pyhän nimeni häwäisnyt.’ž Sano Israelin lapsille: joca Israelin lapsist/ eli jocu muucalainen/ cuin Israelin lasten seas asu/ hänen siemenestäns Molechille anda/ sen pitä totisest cuoleman/ ja maan Canssan pitä händä kiwittämän.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Että teidän pitä pitämän ja tekemän caicki minun säätyni ja caicki minun oikeuteni: Sillä minä olen HERra.’ž Oikia waaca/ oikia leiwiskä/ oikia wacka/ oikia cannu pitä oleman teidän tykönän: sillä minä olen HERra teidän Jumalan/ joca teitä olen johdattanut Egyptin maalda:’ž Ei pidä teidän wääryttä tekemän duomiolla/ kynärällä/ waagalla ja mitalla.’ž Hänen pitä asuman teidän tykönän/ nijncuin omainen teidän seasan. Ja sinun pitä racastaman händä/ nijncuin idze sinuas: sillä te olitta myös muucalaiset Egyptin maalla. Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Jos jocu muucalainen on teidän maallan asuwa/ ei teidän pidä sitä sorttaman.’ž Harmapään edes pitä sinun nouseman/ ja cunnioittaman wanha: sillä sinun pitä pelkämän sinun Jumalatas: sillä minä olen HERra.’ž Ei teidän pidä käändämän teitän tietäitten tygö/ ja älkät kysykö welhoilda/ ettei te saastuis heistä: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Pitäkät minun pyhäpäiwäni/ ja peljätkä minun Pyhäni: sillä minä olen HERra.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ū—)¾@¢ ś—(Ę@¢ ł—'ļ@¢ ų—&p@¢ ÷—%¼@¢ ö—$ń@¢ õ—#h@¢ ō—"“@¢ ó—!%@¢ ņ— ©@¢ ń—ƒ@ ¢ š—^@ ¢ ļ—R@ ¢ ī—}@ ¢ ķ—“@ ¢ ģ—%@¢ ė—Q@¢ ź—”@¢ é—%@¢ č—°@¢ ē—ā@¢ ę—‚@¢ å—c@¢ ä—Ś@¢ ć— @” ā—›@” į—„@” ą—Ų@” ߗ Ž@” Ž— ‚@” Ż— Ž@” ܗ ¶@” Ū— %@” Ś—›@” Ł—d@” Ų—ž@” חW@” ֗c@” ՗Ä@” Ō—’@ ” ӗ%@ ” Ņ—!_@ ” ї ‡@ ” Š—G@ ” Ļ—e@” Ī—T@” Ķ—X@” Ģ—µ@” Ė—%@” Ź—Ę@” ɗŸ@” ȗ@” Ē—Ł@” ʗŃ@  ŗ`@  ėX@  Ɨ@  Ā—%@  Į—z@  Ą—]@  æ—‚@  ¾— @  ½— j@  ¼— ‹@  »— r@  ŗ— ¹@  ¹—p@   ø—f@   ·—\@   ¶—ä@   µ—Ų@   “—ł@  ³—±@  ²—$@  ±—U@  °—Ā@  Ɨ]@  ®—¦@  ­—]@  ¬—%@  «—x@Ÿ Ŗ—€@Ÿ ©—$@Ÿ ؗb@Ÿ §—~@Ÿ ¦— )@Ÿ „— ˜@Ÿ ¤— Y@Ÿ £— Ā@Ÿ ¢— `@Ÿ ”—¢@Ÿ  —p@Ÿ Ÿ—±@Ÿ ž—u@ Ÿ —^@ Ÿ œ—@ Ÿ ›—p@ Ÿ š—’@ Ÿ ™—@Ÿ ˜—Ÿ@Ÿ ——ų@Ÿ –—Ö@Ÿ •—ž@Ÿ ”—ƒ@Ÿ “—„@Ÿ ’—@Ÿ ‘—¾@Ÿ —Ģ@ —@ Ž—˜@ —X@ Œ—@ ‹— ¬@ Š— –@ ‰— š@ ˆ— š@ ‡— …@ †—X@ …—T@ „—Ÿ@  ƒ—®@  ‚—m@  —Š@  pLVALBµ1®  : B £    ‚$ÆžŽģŒŹqŁ°2Š¬,“ Sillä ei kenengän josa jocu wirhi on pidä käymän edes/ ol’ž Sillä ei kenengän josa jocu wirhi on pidä käymän edes/ olcon sokia/ rajaricko/ ruma nenästä/ taicka muista jäsenistä.’ž Puhu Aaronille ja sano: jos jocu wirhi on josacusa sinun siemenesäs teidän sugusan/ ei pidä sen uhraman hänen Jumalans leipä.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Ettei hän saastutais hänen siemendäns Canssans seas: sillä minä olen HERra/ joca hänen pyhitän.’ž Ja ei leskiä eli hyljättyä/ eli raiscattua/ taicka portto/ mutta neidzen omasta Canssastans/ pitä hänen ottaman emännäxens.’ž Neidzen pitä hänen ottaman emännäxens.’ž Ei hänen pidä lähtemän Pyhäst/ ettei hän saastutais Jumalans Pyhä: sillä pyhä Cruunu/ ja hänen Jumalans woideöljy on hänen päälläns. Minä HERra olen.’ž Ja ei yhdengän cuolluen tygö tuleman/ ja ei saastuttaman idzens/ Isäsäns eli äitisäns.’ž JOca ylimmäinen pappi on weljeins seas/ jonga pään päälle woideöljy wuodatettu/ ja käsi täytetty on/ että hän waattesen puetetan/ ei pidä sen awaman päätäns/ ja ei leickaman ricki waatettans.’ž Jos papin tytär rupe salawuoteisexi/ se pitä tules poltettaman: sillä hän on häwäisnyt Isäns.’ž Sentähden pitä sinun pitämän hänen pyhänä/ että hän uhra sinun Jumalas leipä/ hänen pitä oleman sinulle pyhän: sillä minä olen pyhä HERra/ joca teidän pyhitän.’ž Ei heidän pidä naiman portto/ eli raiscattua/ eli joca mieheldäns hyljätty on: sillä hän on pyhä Jumalallens.’ž Heidän pitä heidän Jumalallens pyhät oleman/ ja ei saastuttaman heidän Jumalans nime: sillä he uhrawat HERran uhria heidän Jumalans leipä: sentähden pitä heidän oleman pyhät.’ž Ei heidän myös pidä paljaxi ajeleman heidän päälakians/ eli keridzemän partans/ eikä ruumiseens merckiä leickaman.’ž Muutoin ei pidä hänen idzens saastuttaman misäkän/ joca hänen omans on hänen Canssans seas.’ž Ja sisarens/ joca wielä neidzy on/ joca wielä hänen tykönäns on/ ja ei yhdengän miehen emändänä ollut ole/ nijsä mahta hän saastutta idzens.’ž Waan hänen sugusans/ joca on hänen lähimmäisens/ nijncuin hänen äitins/ Isäns/ poicans/ tyttärens ja weljens.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: puhu papeille Aaronin pojille ja sano heille: Papin ei pidä idzens saastuttaman yhdesäkän cuollues hänen Canssastans.’ž Jos jocu mies eli waimo noidaxi eli welhoxi löytän/ ne pitä totisest cuoleman/ heidän pitä kiwitettämän/ heidän werens olcon heidän päälläns.’ž Sentähden pitä teidän oleman minulle pyhät: sillä minä HERra olen pyhä/ joca olen teitä eroittanut muista Canssoista/ että teidän pidäis oleman minun omani.’ž Että teidän pitä myös eroittaman/ puhtat eläimet saastaisist/ ja saastaiset linnut puhtaista/ ja ei saastuttaman teidän sieluan/ eläimillä/ linnuilla/ ja caikilla cuin maalla matelewat/ jotca minä teille eroittanut olen/ että ne owat saastaiset.’ž Mutta teille sanon minä: teidän pitä asuman heidän maasans: sillä minä annan teille sen maan perimisexi/ josa riesca ja hunaja wuota. Minä olen HERra teidän Jumalan/ joca olen teitä eroittanut muista Canssoista.’ž Ja älkät waeldaco pacanain säädyisä/ jotca minä teidän edeldän olen ajawa ulos: sillä caickia sencaltaisita he owat tehnet/ ja minä olen cauhistunut heitä.’ž NIin pitäkät nyt caicki minun säätyni ja minun oikeuteni/ ja tehkät ne/ ettei maa teitä oxennais/ johon minä teidän wien asuman.’ž Jos jocu hänen weljens emännän otta/ se on häpiälinen työ/ heidän pitä lapsitoina oleman/ että hän on weljens häpiän paljastanut.’ž Jos jocu setäns emännän cansa maca/ hän on setäns häpiän paljastanut/ ne pitä heidän pahat tecons candaman. Lapsitoina heidän pitä oleman.’ž Sinun äitis sisaren häpiätä/ ja sinun Isäs sisaren häpiätä ei sinun pidä paljastaman: sillä sencaltainen on hänen lähimmäisen langons paljastanut/ ja ne pitä heidän pahat tecons candaman.&LVALŪ~Ų{¹ d @  – ¾ Ś ~  Øļ}ņˆ‚£)ó›;j Jos jocu tahto uhrata HERralle kijtosuhria/ eli erinomaisest lupauxest/ taicka wapast ehdostans/ carja’ž Jos jocu tahto uhrata HERralle kijtosuhria/ eli erinomaisest lupauxest/ taicka wapast ehdostans/ carjast eli lambaist/ sen pitä oleman wirhittömän/ että se olis otollinen/ Ei sijnä pidä oleman yhtän wirhiä.’ž Mutta caicke josa wirhi on/ ei teidän pidä uhraman: sillä ei se ole hänelle otollinen teildä.’ž Sen pitä oleman wirhittömän härkyisen carjast/ oinan caridzoist/ eli caurin wuohista.’ž Puhu Aaronille ja hänen pojillens/ ja caikille Israelin lapsille: Cucaikänäns Israelin huonesta/ eli muucalainen Israelis/ tahto uhrata/ olcon se lupauxest/ taicka wapast ehdost/ että he tahtowat uhrata HERralle polttouhria/ jonga hänelle pidäis oleman otollisen teildä.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ettei he saattais ricosta ja wica päällens/ syödesäns heidän pyhitetyistäns: sillä minä olen HERra/ joca heitä pyhitän.’ž Ettei heidän pidäis saastuttaman Israelin lasten pyhitettyjä/ joita he ylöndäwät HERralle.’ž Ja jos jocu syö nijstä pyhitetyistä tietämätä/ hänen pitä lisämän sijhen wijdennen osan/ ja andaman papille pyhitettyden cansa.’ž Mutta jos papin tytär tule leskexi eli hyljätyxi/ ja ei hänellä ole yhtäkän siemendä/ ja hän tule jällens cotia Isäns huoneseen/ nijn hänen pitä syömän Isäns leiwästä/ nijncuin silloingin/ cosca hän neidzenä oli. Mutta ei yxikän muucalainen pidä sijtä syömän.’ž Ja jos papin tytär tule jongun muucalaisen emännäxi/ ei hänen pidä syömän sijtä pyhitetystä ylönnyxest.’ž Waan cosca pappi osta jongun hengen rahallans/ se syökän sijtä/ Ja se cuin hänen huonesans syndynyt on/ se myös syökän hänen leiwästäns.’ž Mutta ei yxikän muucalainen pidä nautidzeman nijstä pyhitetyistä/ eikä papin perhe/ eikä myös jocu palcollinen.’ž Sentähden heidän pitä pitämän minun säätyni/ ettei heidän pidäis syndi saattaman päällens/ ja cuoleman sijtä/ cosca he saastuttawat idzens: sillä minä olen HERra/ joca heitä pyhitän.’ž Raato ja mitä pedolda raadeldu on/ ei hänen pidä syömän/ ettei hän sijtä saastutetais: Sillä minä olen HERra.’ž Ja cosca auringo laskenut on/ ja hän on puhdistettu/ nijn syökän nijstä: sillä se on hänen ruocans.’ž Ja ei pidä syömän nijstä pyhitetyistä/ waan hänen pitä ensist wiruttaman ruumins wedellä.’ž Taicka se joca rupe johongun matelewaiseen joca hänelle saastainen on/ taicka ihmiseen joca hänelle saastainen on/ ja caickinaisen joca hänen saastutta. Jocainen sielu cuin rupe johongun nijstä/ se on saastainen ehtosen asti.’ž Cucaikänäns Aaronin siemenestä on spitalinen eli wuotawainen/ sen ei pidä syömän pyhitetyistä/ ennen cuin hän puhdistetan. Ja jos jocu rupe johongun saastaisen ruumisen/ taicka sijhen joca siemenens wuodatta unes.’ž Sano sijs heille/ ja heidän suguillens/ jocainen cuin teidän siemenestän mene pyhitetyn tygö/ cuin Israelin lapset pyhittäwät HERralle/ ja hänen saastaisudens on hänesä/ hänen sieluns pitä häwitettämän minun caswoni edestä: sillä minä olen HERra.’ž Puhu Aaronille ja hänen pojillens/ että he wältäisit/ Israelin lasten pyhitettyjä/ joita he pyhittäwät minulle/ ja ettei he häwäisis minun pyhä nimeni: sillä minä olen HERra.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Ja Moses sanoi nämät Aaronille/ ja hänen pojillens/ ja caikille Israelin lapsille.’ž Mutta ei hänen pidä cuitengan tuleman Esiripun tygö/ eikä lähestymän Altarita/ että sencaltainen wirhi hänesä on/ ettei hän saastutais minun Pyhäni: sillä minä olen HERra joca heidän pyhitän.’ž Cuitengin pitä hänen syömän Jumalans leiwästä/ sekä sijtä pyhästä/ että caikein pyhimmäst.’ž Jos josakin Aaronin siemenes wirhi on/ ei hänen pidä uhraman HERran uhria: sillä hänellä on wirhi/ sentähden ei pidä hänän lähestymän hänen Jumalans leipä uhraman.’ž Taicka ryhäselkä/ eli caihisilmä/ eli carsoi eli pisamainen/ taicka rupinen/ eli riwinoma.’ž Eli wirhillinen jalast eli kädest.’LVAL'¦A  g  » V  ˆ )  r ®KōVņW2|īlŽ‚ēG Ja pitä uhraman sen caikista teidän asumasioistan/ nimittäin: caxi häälytys l’ž Ja pitä uhraman sen caikista teidän asumasioistan/ nimittäin: caxi häälytys leipä cahdest kymmenexest symbyläjauhoja/ hapatetut ja leiwotut HERralle utisexi.’ž Sijhen toisen päiwän asti/ sen seidzemennen Sabbathin jälken/ se on/ wijsikymmendä päiwä teidän pitä lukeman ja sijtte uhraman HERralle utta ruocauhria.’ž SIitte pitä teidän lukeman sijtä toisesta Sabbathin päiwästä/ cosca te cannoitta häälytys lyhten edhes/ seidzemen coco Sabbathia.’ž Ja ei pidä teidän syömän utis leipä/ cuiwattua tähkäpäätä eli jywiä/ sijhen päiwän asti/ cuin te cannatte teidän Jumalallen uhrin. Sen pitä oleman ijancaickisen säädyn teidän suguisan/ caikisa teidän asuinsioisan.’ž Ruocauhrin cansa caxi kymmenest sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä makian hajun tulexi HERralle/ nijn myös juomauhrixi neljännes Hin wijna.’ž Ja teidän pitä sinä päiwänä/ jona teidän lyhten häälytetän/ uhraman HERralle polttouhrixi/ wirhittömän wuosicunnaisen caridzan.’ž Ja sen lyhten pitä hänen häälyttämän HERran edes/ että se olis otollinen teildä. Ja sen pitä papin tekemän toisna päiwänä Sabbathin jälken.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: cosca te tuletta maalle/ jonga minä annan teille/ ja te leicatta elon: nijn teidän pitä wiemän papille yhden lyhten teidän elostan utisexi.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja teidän pitä uhraman HERralle seidzemen päiwä. Ja seidzemendenä päiwänä on pyhä cocous. Ja silloin myös ei pidä teidän yhtäkän rascasta työtä tekemän.’ž Ensimäinen päiwä olcon teille pyhä cocous/ eikä yhtän rascasta työtä pidä teidän silloin tekemän.’ž Ja wijdendenätoistakymmendenä päiwänä sinä cuucaunna/ on HERran happamattoman leiwän juhla: Silloin pitä teidän syömän happamatoinda leipä seidzemen päiwä.’ž Neljännen toistakymmenen päiwän ehtona ensimmäisnä cuucautena/ on HERran Pääsiäinen.’ž NÄmät owat HERran juhlapäiwät/ jotca teidän pitä cudzuman pyhixi juhlixi cosca te cocon tuletta.’ž Cuusi päiwä pitä sinun työtäs tekemän/ waan seidzemendenä päiwänä on se suuri Sabbathi/ pyhä cocous/ ei teidän pidä yhtän työtä tekemän: sillä se on HERran Sabbathi caikisa teidän asuinsioisan.’ž Puhu Israelin lapsille ja sano heille: nämät owat HERran juhlat/ jotca teidän pitä cudzuman pyhixi/ ja minun juhlixeni/ cosca te cocon tuletta.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja joca olen teidän johdattanut Egyptin maalda/ että minä olisin teidän Jumalan/ minä HERra.’ž Ettet te häwäisis minun pyhä nimeni/ ja että minä pyhitettäisin Israelin lasten keskellä: sillä minä olen HERra/ joca teitä pyhitän.’ž Sentähden pitäkät minun käskyni ja tehkät ne: sillä minä olen HERra.’ž Nijn syökät se sinä päiwänä/ ja ei pidä mitän tähtexi huomenexi jätettämän: sillä minä olen HERra.’ž Cosca te uhratte HERralle kijtosuhria/ joca teidän edestän pitä otollinen oleman.’ž Olcon se nauta/ eli lammas/ nijn ei pidä se teurastettaman sikiöinens yhtenä päiwänä.’ž Cosca wasicka/ eli caridza/ eli wohla pojittu on/ nijn olcan emäns tykönä seidzemen päiwä/ mutta cahdexandena päiwänä ja sen jälken/ uhrattacan se HERralle/ nijn se on otollinen.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Eikä myös sinun pidä uhraman jotakin sencaltaista jongun muucalaisen kädest/ teidän Jumalan leiwän cansa: sillä ei se mitän kelpa/ ja on wirhillinen/ sentähden ei se ole otollinen teidän edestän.’ž Eikä myös sinun pidä sitä HERralle uhraman/ cuin muserttu/ eli runneldu/ eli rewitty/ eli haawoitettu on/ ei teidän pidä sencaltaisia teidän maasan tekemän.’ž Härjän eli lamban/ ruman eli wirhillisen jäsenist/ saat sinä uhrata wapast ehdostas/ mutta ei se ole otollinen lupauxes edest.’ž Jos se on sokia/ taicka raajaricko/ taicka haawoitettu/ taicka cuiwettu/ taicka rupinen/ taicka kehnäinen/ nijn ei pidä teidän sencaltaisia HERralle uhraman/ ja ei uhria pidä teidän nijstä andaman HERran Altarille.iLVAL&ĆA_ Æ Š é ˜ s æ B š ’  fA®FU™):t¶ƒ« Joca omainen on Israelis/ hänen pitä asuman lehtimajois. Että teidän sucun tietäisit/ cuinga minä olen an’ž Joca omainen on Israelis/ hänen pitä asuman lehtimajois. Että teidän sucun tietäisit/ cuinga minä olen andanut Israelin lapset asua majois/ cosca minä johdatin heitä Egyptin maalda. Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Seidzemen päiwä pitä teidän asuman lehtimajoisa.’ž Ja pitä nijn silläns pitämän HERralle sen juhlan wuodesa seidzemen päiwä/ sen pitä oleman ijancaickisen säädyn teidän suguillen/ että heidän nijn pitä pyhä pitämän seidzemennä Cuucautena.’ž Ja teidän pitä ensimäisnä päiwänä ottaman hedelmitä ihanista puista/ palmun wesoja ja oxia paxuoxaisista puista/ ja pajuja ojista/ ja oleman riemuiset seidzemen päiwä/ HERran teidän Jumalan edes.’ž Nijn pitä nyt teidän wijdendenätoistakymmendenä päiwänä seidzemendenä Cuucautena/ coottuanne wuoden tulon huoneseen maalda/ pitämän HERran juhla/ seidzemen päiwä. Ensimäisnä päiwänä on Sabbathi/ ja cahdexandena päiwänä on myös Sabbathi.’ž Ilman HERran Sabbathita ja teidän lahjojan/ ja lupauxian ja mielellisiä andimitan/ joita te annatte HERralle.’ž Nämät owat HERran juhlapäiwät/ jotca teidän pitä pyhittämän/ että te cocon tuletta/ ja teette HERralle uhrin/ polttouhria/ ruocauhria/ juomauhria/ ja muita uhreja/ jocaidzen päiwälläns.’ž Seidzemendenä päiwänä pitä teidän uhraman HERralle. Cahdexas päiwä pitä myös cudzuttaman pyhäxi/ että te cocon tuletta. Ja teidän pitä tekemän teidän uhrin HERralle: sillä se on cocouxen päiwä/ ei pidä teidän yhtän rascasta työtä tekemän.’ž Ensimäinen päiwä pitä cudzuttaman pyhäxi cocon tullaxen/ ei teidän pidä yhtän rascasta työtä tekemän.’ž Puhu Israelin lapsille/ sanoden: wijdendenä toistakymmendenä päiwänä tänä seidzemendenä cuucautena on lehtimajan juhla seidzemen päiwä HERralle.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Se on teidän suuri Sabbathin/ että teidän pitä waiwaman teidän ruumitan/ yhdexändenä päiwänä cuusta ehtona pitä teidän pitämän tämän Sabbathin/ ehtosta nijn ehtoseen.’ž Sentähden ei pidä teidän mitän työtä tekemän. Sen pitä oleman ijancaickisen säädyn teidän suguillen/ caikis teidän asuinsioisan.’ž Ja jocainen sielu joca sinä päiwänä jotakin työtä teke/ sen minä hucutan hänen Canssastans.’ž Sillä joca ei sinä päiwänä waiwa ruumistans/ hän pitä häwitettämän Canssastans.’ž Ja ei pidä teidän työtä sinä päiwänä tekemän: sillä se on sowindo päiwä/ että te sowitettaisin HERralle teidän Jumalallen.’ž kymmendenä päiwänä tänä seidzemennä Cuunna on sowindo päiwä/ se teidän seasan cudzuttacan pyhäxi/ että te cocon tuletta. Silloin waiwatcat teidän ruumitan/ ja uhratcat HERralle.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Silloin ei pidä teidän yhtän rascasta työtä tekemän/ ja pitä uhraman HERralle.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano: ensimäisnä päiwänä seidzemendenä Cuucautena pitä teidän pitämän soittamisen pyhän Sabbathin muistoxi/ cosca te cocon tuletta.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Cosca te leicatte elon teidän maastan/ ei teidän pidä ylön tyynni leickaman/ eikä tyynni cocoman/ waan jättämän waiwaisille ja muucalaisille. Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Ja teidän pitä cuuluttaman tämän päiwän/ jona te cocon tulette/ ja se pitä pyhäxi cudzuttaman. Ei teidän pidä yhtäkän rascasta työtä tekemän: ijancaickisen säädyn pitä sen oleman teidän suguillen caikis teidän asuinsioisan.’ž Ja papin pitä häälyttämän ne utis leiwän cansa HERran edes/ cahden caridzan cansa. Ja pitä oleman HERralle pyhät ja papin omat.’ž Nijn myös pitä teidän tekemän caurin syndiuhrixi/ ja caxi wuosicunnaista caridzata kijtosuhrixi.’ž Ja pitä tuoman teidän leipän cansa/ seidzemen wuosicunnaista ja wirhitöindä caridza/ ja nuoren mullin/ ja caxi oinasta/ sen pitä oleman HERran polttouhrin/ ruocauhrin ja juomauhrin/ se on makian hajun tuli HERralle.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:v˜+č@Ø u˜*ˆ@Ø t˜)Ņ@Ø s˜(—@Ø r˜'@Ø q˜&O@Ø p˜%•@Ø o˜$č@§ n˜#—@§ m˜"Ž@§ l˜!Š@§ k˜ h@§ j˜f@§ i˜Ž@§ h˜:@§ g˜{@§ f˜G@§ e˜°@§ d˜Ī@§ c˜h@§ b˜J@§ a˜—@ § `˜“@ § _˜x@ § ^˜@ § ]˜w@ § \˜¼@§ [˜é@§ Z˜ˆ@§ Y˜C@§ X˜ Č@§ W˜ `@§ V˜ J@§ U˜ P@§ T˜ p@§ S˜‚@¦ R˜I@¦ Q˜®@¦ P˜„@¦ O˜_@¦ N˜M@¦ M˜K@¦ L˜¶@¦ K˜7{@¦ J˜6Z@¦ I˜5@¦ H˜4a@¦ G˜3…@¦ F˜2×@¦ E˜1Ø@ ¦ D˜0‡@ ¦ C˜/Ģ@ ¦ B˜.Ó@ ¦ A˜-”@ ¦ @˜,k@¦ ?˜+K@¦ >˜*~@¦ =˜)‚@¦ <˜(v@¦ ;˜'{@¦ :˜&„@¦ 9˜%N@¦ 8˜$ƒ@¦ 7˜#§@„ 6˜"h@„ 5˜!Ź@„ 4˜ _@„ 3˜@„ 2˜‡@„ 1˜@„ 0˜Ę@„ /˜€@„ .˜y@„ -˜¹@„ ,˜=@„ +˜w@„ *˜˜@ „ )˜‚@ „ (˜v@ „ '˜n@ „ &˜n@ „ %˜o@„ $˜¼@„ #˜p@„ "˜t@„ !˜ K@„  ˜ o@¤ ˜ ø@„ ˜ ’@„ ˜ @„ ˜Ę@„ ˜[@¤ ˜ @¤ ˜²@¤ ˜š@¤ ˜r@¤ ˜‰@¤ ˜5@¤ ˜²@¤ ˜x@¤ ˜i@¤ ˜Œ@¤ ˜g@¤ ˜B@¤ ˜=@¤  ˜Ļ@¤  ˜R@¤  ˜ ”@ ¤  ˜ ‰@ ¤  ˜ ›@ ¤ ˜ ’@ ¤ ˜ Ÿ@ ¤ ˜l@¤ ˜n@¤ ˜m@¤ ˜p@¤ ˜[@¤ ˜¾@¤ ˜@¤ ’—%@¤ ž—,8@¤ ż—+Ų@¢ ü—*3@¢ LVALČ£"d ™ , ¾ R ³ ! † ż i  H ÉbÖmõC…yĒ'Ģ] Sillä se on riemuwuosi/ se pitä pyhitettämän teildä. ’ž Sillä se on riemuwuosi/ se pitä pyhitettämän teildä. Mutta teidän pitä syömän nijtä caickia/ cuin maa canda.’ž Sinun carjalles ja eläimilles sinun maallas/ caicki mitä sijnä caswa/ pitä oleman ruaxi.’ž Mutta maan lepo sinun pitä sentähden pitämän/ että sinun pitä sijtä syömän sinun palwelias/ pijcas/ päiwämiehes/ huonecunnaises ja muucalaiset sinun tykönäs.’ž Ja mitä idzestäns caswa sinun laihostas/ ei sinun pidä leickaman/ ja wijnamarjoja/ jotca ilman sinun työtäs owat caswanet/ ei sinun pidä nouckiman: sillä se on maan lepowuosi.’ž Mutta seidzemendenä wuonna/ pitä maan pitämän HERralle sen suuren pyhän/ jona ei sinun pidä kylwämän sinun peldoas/ taicka leickaman sinun wijnapuitas.’ž Nijn ettäs kylwät cuusi wuotta sinun peldos/ ja cuusi wuotta sinä leickat sinun wijnapuitas/ ja cocot hedelmät.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: cosca te tuletta sijhen maahan/ jonga minä teille annan/ nijn maan pitä pitämän HERralle lepo.’ž JA HERra puhui Mosexelle Sinain wuorella/ sanoden:’ž Ja Moses sanoi näitä Israelin lapsille. Ja he weit sen leirist ulos/ joca kiroillut oli/ ja kiwitit hänen. Ja näit teit Israelin lapset/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Yhden oikeuden pitä oleman teidän seasan/ nijn muucalaisella cuin omaisellakin: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Nijn että joca lyö jotacuta nauta/ hänen pitä sen maxaman/ waan joca lyö ihmistä/ hänen pitä cuoleman.’ž Wahingo wahingosta/ silmä silmästä/ hammas hambasta/ nijncuin hän on jongun wirhillisexi tehnyt/ nijn pitä myös hänelle jällens tehtämän.’ž Ja joca teke jongun lähimmäisellens wirhillisexi/ hänelle pitä nijn tehtämän/ cuin hängin tehnyt on.’ž Waan joca jongun naudan lyö/ hänen pitä maxaman hengen hengest.’ž JOs jocu lyö jongun ihmisen/ hänen pitä totisest cuoleman.’ž Ja se/ cuin HERran nime pilcka/ hänen pitä totisest cuoleman/ caiken Canssan pitä händä kiwittämän. Nijncuin muucalaisen/ nijn pitä myös omaisen oleman. Jos hän pilcka sitä nime/ nijn hänen pitä cuoleman.’ž Ja sano Israelin lapsille: joca Jumalatans kiroile/ hänen pitä candaman syndis.’ž Wie händä leirist ulos joca kiroillut on/ ja anna caickein/ jotca sen cuulit/ laske kätens hänen pääns päälle/ ja caicki Canssa kiwittäkän händä.’ž Ja panit hänen fangeuteen nijncauwaxi/ että heille olis selkiä wastaus annettu HERran suusta.\line Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja se Israelitan waimon poica pilckais ja kirois. Nijn toit he hänen Mosexen eteen ( ja hänen äitins nimi oli Selomith Dibrin tytär Danin sucucunnasta )’ž Ja yhden Israelitan waimon poica läxi ulos/ joca Egyptiläisen miehen poica oli Israelin lasten seas/ ja rijteli toisen Israelitan cansa leiris.’ž Ja ne pitä Aaronin ja hänen poicains omat oleman/ heidän pitä ne syömän pyhäs sias: sillä se on hänelle caickein pyhin uhri HERralda ijancaickisexi säädyxi.’ž Joca Sabbathin päiwänä pitä hänen aina walmistaman ne HERralle/ Israelin lapsilda ijancaickisexi lijtoxi.’ž Ja sinun pitä paneman nijden päälle puhdasta pyhä sawua/ että ne pitä oleman muistonleiwän uhrixi HERralle.’ž Ja sinun pitä heidän paneman cahteen läjään/ cuusi cumbangin läjään/ sille puhtalle pöydälle HERran eteen.’ž JA sinun pitä ottaman sämbyläjauhoja ja leipoman nijstä caxitoistakymmendä kyrsä caxi kymmenest joca kyrsään.’ž Ja hänen pitä walmistaman lamput sijhen cauniseen kyntiläjalcaan/ jocapäiwä HERran edes.’ž Ulcoiselle puolelle todistuxen esirippua seuracunnan majas. Ja Aaronin pitä ne jocapäiwä walmistaman ehtosta nijn amuun HERran edes. Sen pitä oleman ijancaickisen säädyn teidän suguillen.’ž käske Israelin lasten/ tuoda sinulle selkiätä öljypuun öljyä puserrettua ulos kyntiläxi/ joca jocapäiwä pitä lampuin pandaman.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses sanoi Israelin lapsille nämät HERran juhlat.ŌLVAL:­® ö « 7 Ē œ . Ą J Č0¹|ĆJŹgąPń'æ JOs sinun weljes köyhty ja tule woimattomaxi tykönäs/ nijn sinun pitä ottaman hän’ž JOs sinun weljes köyhty ja tule woimattomaxi tykönäs/ nijn sinun pitä ottaman händä tygös/ nijncuin muucalaisen/ taicka huonecunnaisen/ että hän eläis sinun cansas.’ž Mutta maata heidän Caupungeins ymbärildä ei pidä myytämän: sillä se on heidän saamans ijancaickisest.’ž Se joca jotakin lunasta Lewitailda/ hänen pitä sijtä luopuman ilowuonna/ olcon se huone eli Caupungi/ josa hän asunut on: sillä huonet Lewitain Caupungeista/ owat heidän saamans Israelin lasten seas.’ž Lewitain Caupungit ja huonet Caupungeis/ joisa heidän tawarans owat/ taitan aina lunastetta.’ž Mutta jos huone on maan kyläs/ cusa ei yhtän muuria ymbärins ole/ nijn se pitä luettaman peldomaaxi/ se lunastetan ilowuotena ja tule wapaxi.’ž Ja jos ei hän lunasta sitä ajastajas/ nijn pitä ostajan pitämän ijancaickisest ja hänen sucuns ja ei pidä wapaxi tuleman ilowuotena.’ž Se cuin myy asuttawan huonen Caupungin muurin sisäldä/ hänellä on wapa ehto ajastajas sitä lunasta jällens. Ja sen pitä oleman ajan jolla hän lunasta sen.’ž Mutta jos ei hän tacaans löydä nijnpaljo että hän sais sen jällens/ nijn pitä sen cuin hän myynyt on/ oleman ostajan kädes riemuwuoten asti/ nijn hänen pitä oleman wapan/ ja saaman omans jällens.’ž Nijn pitä luettaman wuosilucu sijttecuin hän myi/ ja annettaman hänelle joca myi mitä lijaxi on/ että hän sais omans jällens.’ž Ja jos jocu on/ jolla ei yhtän lunastaja ole/ ja taita kädelläns nijnpaljo matcan saatta/ että hän lunasta yhden osan.’ž JOs sinun weljes köyhty/ ja myy sinulle hänen saamans/ ja tule hänen lähimmäinen langons hänen tygöns/ ja tahto lunasta/ nijn pitä hänen lunastaman sen/ cuin hänen weljens myynyt on.’ž Ja teidän pitä coco teidän maasan andaman maan lunastetta.’ž Sentähden/ ei teidän pidä maata peräti myymän: Sillä maa on minun/ ja te oletta muucalaiset ja wierat minun edesäni.’ž Ja teidän pitä kylwämän cahdexandena wuonna/ ja wanhast wuoden caswost syömän yhdexänden wuoten asti/ nijn että te syötte sijtä wanhasta utisen asti.’ž Ja minä käsken minun siunauxeni tulla cuudendena wuotena teidän ylidzen/ nijn että sen pitä tekemän teille colmen wuoden tulon.’ž Ja jos te sanotte: mitä meidän pitä syömän seidzemendenä wuonna? sillä en me mitän kylwänet ja coonnet wuoden tulo.’ž Sillä maan pitä andaman teille hedelmäns/ ja teillä pitä oleman kyllä syötäwätä/ ja asuman pelkämätä sijnä.’ž Sentähden tehkät minun säätyni jälken ja pitäkät minun oikeuteni/ että te teette ja pelkämät asutte maasan.’ž Älkän kengän pettäkö hänen lähimmäistäns/ mutta pelkä HERra sinun Jumalatas: minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Sitä usiammat cuin wuodet owat/ pitä sinun corgottaman hinnan/ ja sen harwemmat cuin wuodet owat/ pitä sinun alendaman hinnan: sillä wuoden tulon lugun jälken pitä hänen myymän sinulle.’ž Waan riemuwuoden lugun jälken/ pitä sinun ostaman häneldä/ ja wuoden tulon jälken/ pitä hänen sinulle myymän.’ž JOs sinä jotakin myyt sinun lähimmäiselles/ taicka ostat jotain häneldä/ ei yhdengän pidä pettämän hänen weljens.’ž Tämä on riemuwuosi/ jona idzecungin pitä oman saamaans pääsemän jällens.’ž Sillä se wijdeskymmenes wuosi/ on teidän riemuwuoten/ ei teidän pidä kylwämän/ eikä leickaman idzestäns caswanut/ eikä myös wijnamäest hakeman nijtä/ cuin ilman työtä caswanet owat.’ž Ja teidän pitä sen wijdennenkymmenennen wuoden pyhittämän/ ja pitä cudzuman wapaxi wuodexi maalle/ caikille nijlle/ jotca sijnä asuwat: sillä se on teidän riemuwuoten. Silloin pidä idzecungin pääsemän hänen oman saamaans/ idzecungin hänen oman sucuuns.’ž Nijn sinun pitä andaman soitta Basunalla ylidze coco teidän maacundan/ kymmendenä päiwänä seidzemendenä cuucautena/ juuri sowindo päiwänä.’ž JA sinun pitä lukeman sinulles seidzemen sencaltaista lepowuotta/ nijn että seidzemen wuotta pitä seidzemen kerta luettaman/ ja ne seidzemen lepowuoden aica/ teke yhdexän wuotta wijdettäkymmendä.qLVAL}/«0ŗ 8 ŗ o  c  Ä = •¾9ŲWż‚Ģ4Õ0‚9· Wijsi teistä carcotta sata/ ja sata teistä carcotta kymmenen t’ž Wijsi teistä carcotta sata/ ja sata teistä carcotta kymmenen tuhatta: Ja teidän wiholisen pitä caatuman teidän edesän miecalla.’ž Ja wiholisia ajaisan taca pitä heidän caatuman miecalla teidän edesän.’ž Ja minä annan rauhan teidän maallen/ ja te saatte lewätä/ ja ei kengän teitä peljätä. Ja minä ajan pedot teidän maaldan pois/ ja miecan ei pidä käymän teidän maan läpidze.’ž Ja rijhen aica ulottu wijnan utisen asti/ ja wijnan utinen ulottu toucoaican asti/ ja teillä pitä oleman leipä wiljalda/ ja saatte asua lewollisest teidän maasan.’ž Nijn minä annan teille saten ajallans/ ja maa anda caswons/ ja kedon puut andawat hedelmäns.’ž JOs te minun säädyisäni waellatte/ ja minun käskyn kätkette/ ja teette ne.’ž Pitäkät minun Sabbathini/ ja peljätkät minun pyhyttäni: Minä olen HERra.’ž Ei teidän pidä tekemän teillen epäjumalita eli cuwia/ eikä myös padzaita/ eikä mös yhtän merckikiwe paneman teidän maallan/ cumartaxen nijtä: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Sillä Israelin lapset owat minun palweliani/ jotca minä olen Egyptin maalda johdattanut: Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Jos ei hän näin lunasta idzens/ nijn hänen pitä ilowuonna wapana käymän ulos lapsinens:’ž Ja pitä hänen palckans myös sijhen luettaman wuosi wuodelda/ ja ei sinun pidä salliman angarudella händä hallita sinun edesäs.’ž Mutta jos harwat wuodet owat ilowuoteen/ nijn hänen pitä sen jälken andaman hänen lunastuxens.’ž Ja jos wielä monda wuotta on ilowuoteen/ nijn hänen pitä sitä enämmän andaman hänen lunastuxestans/ senjälken cuin hän ostettu on.’ž Ja hänen pitä lucua laskeman ostajans cansa/ sijtä wuodesta/ cuin hän myi idzens ilowuoten asti/ ja raha pitä luettaman wuoden lugun jälken/ sijttecuin hän myytin/ ja caiken sen ajan palcka pitä sijhen luettaman.’ž Eli hänen setäns/ setäns poica/ taicka jocu hänen lähimmäisest sugustans/ eli jos hänen oma kätens taita nijn paljo matcan saatta/ nijn pitä hänen lunastaman idzens.’ž Nijn pitä hänellä oikeus oleman lunasta jällens sijttecuin hän myyty on/ että jocu hänen weljistäns pidäis hänen lunastaman jällens.’ž JOs muucalainen eli huonecundainen hyöty sinun tykönäs/ ja sinun weljes köyhty hänen tykönäns/ nijn että hän myy idzens muucalaiselle eli huonecundaiselle sinun tykönäs/ eli jolleculle hänen sugustans.’ž Ja pitäkät heitä omanan/ ja teidän lapsen teidän jälken ijancaickisexi perimisexi/ ja nijden pitä oleman teidän orjan. Mutta teidän weljiän Israelin lapsia/ ei teidän pidä toinen toistan angarast hallidzeman.’ž Huonecundaisilda jotca muucalaiset owat teidän seasan/ ja heidän suguistans/ jotca he teidän tykönän teidän maasan synnyttänet owat/ ne pitä teidän omistaman.’ž Jos sinä tahdot pitä orja ja pijca/ nijn sinun pitä ostaman ne pacanoilda/ jotca teidän ymbärillän owat.’ž Ei sinun pidä angarast heitä hallidzeman/ waan pelkämän sinun Jumalatas.’ž Sillä he owat minun palweliani/ jotca minä Egyptin maalda johdattanut olen: sentähden ei pidä heitä orjan tawalla myytämän.’ž Silloin pitä hänen käymän ulos wapana sinun tyköäs lapsinens/ ja pitä tuleman sucuns tygö jällens ja hänen Isäns saaman päälle.’ž Mutta hänen pitä oleman sinun tykönäs nijncuin päiwämiehen/ eli huonecunnaisen/ palwellen sinua wapaus wuoten asti.’ž JOs sinun weljes köyhty sinun tykönäs/ ja myy idzens sinulle/ nijn ei sinun pidä händä pitämän nijncuin alinomaist orja.’ž Sillä minä olen HERra teidän Jumalan/ joca teidän johdatin Egyptin maalda/ andaxen teille Canaan maan/ ja ollaxen teidän Jumalan.’ž Ei sinun pidä andaman rahas hänelle corgolle/ eikä andaman wiljas caswolle:’ž Ja ei sinun pidä ottaman corco eli woitto häneldä/ waan pelkä sinun HERras Jumalatas/ että sinun weljes sais elä sinun wieresäs.aLVAL@ö–Ī ‹   ^ ē h š ] Ę|F–OŌš ¦>“&§ Ja nijlle/ jotca jääwät teistä/ teen minä wapisewan sydämmen heidän wiholistens maalla/ nijn että capisewan lehde’ž Ja nijlle/ jotca jääwät teistä/ teen minä wapisewan sydämmen heidän wiholistens maalla/ nijn että capisewan lehden äni carcotta heitä/ ja pitä pakeneman sitä nijncuin miecka/ ja pitä caatuman sijnä/ cusa ei kengän heitä aja taca.’ž Nijncauwan cuin se autian on/ saa hän lewätä/ ettei hän saanut pyhä pitä/ silloin cosca teidän piti hänen pyhäns andaman pitä/ ja te asuitte siellä.’ž Silloin kelpa maalle hänen lepons/ nijn cauwan cuin hän autian on/ ja te oletta wiholisten maalla. Ja silloin äsken maa lepä/ ja pyhä pitä.’ž Ja hajotan teitä pacanoitten secaan/ ja wedän ulos miecan teidän jälken. Ja teidän maan tule kylmille/ ja teidän Caupungin cukistetuxi.’ž Ja minä häwitän teidän maan/ nijn että teidän wiholisenne/ jotca sijnä asuwat/ pitä sitä hämmästymän.’ž Ja teen teidän Caupungin autiaxi/ ja teidän kirckon häwitän/ engä myös teidän makiat hajuan haista.’ž Ja minä cukistan teidän cuckulan/ ja häwitän teidän cuwan/ ja panen teidän raaton teidän epäjumalten päälle/ ja minun sielun cuoitta teitä.’ž Että teidän pitä syömän teidän poican ja tyttären liha.’ž Nijn minä myös hirmuisudes waellan teitä wastan/ ja minä teitä rangaisen seidzemen kerta enämmin/ teidän syndein tähden.’ž Ja jollei te wielä sijtte cuule minua/ mutta waellatte minua wastan/’ž Ja minä hucutan teidän leiwän ainen/ nijn että yhdes pädzis kymmenen waimo teidän leipän kypsendäwät/ ja punnidzewat teidän leipän wagalla. Ja syötyänne et te tule rawituxi.’ž Ja saatan teidän päällen costomiecan/ joca minun lijttoni pitä costaman. Ja jos te cocotte teitän teidän Caupungein/ nijn minä lähetän teidän secaan ruttotaudin/ ja annan teitä teidän wihamiesten käteen.’ž Nijn minä myös käyn teitä wastan/ ja lyön teitä wielä seidzemen kerta enämmin/ teidän syndein tähden.’ž Jollette wielä nijllä anna curitetta teitän/ mutta käytte minua wastan.’ž Ja lähetän teidän secaan medzän pedot/ syömän teidän lapsian/ ja teidän carjan raateleman/ ja wähendämän teitä/ ja teidän tien pitä autiaxi tuleman.’ž Ja jos te wielä minua wastan waellatte/ ettengä cuule minua/ nijn minä wielä sijtte seidzemen kerta lisän/ lyödäxen teitä teidän syndein tähden.’ž Ja teidän waiwan ja työn pitä huckan tuleman/ nijn ettei teidän maan caswons anna/ eikä puut maalla hedelmätäns anna.’ž Ja minä särjen teidän ylpeyden ja uppiniscaisuden: minä teen teidän taiwan/ nijncuin raudan/ ja teidän maan nijncuin wasken.’ž Jollette wielä sijttekän cuule minua/ nijn minä lisän sen seidzemen kerta rangaistaxeni teitä teidän syndein tähden.’ž Ja minä asetan minun caswoni teitä wastan/ ja te lyödän teidän wihamiehildän/ ja jotca teitä wihawat/ pitä teitä hallidzeman/ teidän pitä myös pakeneman/ cosca ei kengän teitä aja taca.’ž Nijn minä teen teille nämät: Minä rangaisen teitä wapistuxella/ ajoxilla ja wilutaudilla/ nijn että teidän caswon raukewat/ ja teidän ruumin näändywät/ ja teidän pitä siemenen kylwämän turhan/ ja teidän wiholisten pitä syömän sen.’ž Waan suututte minun säätyini/ ja teidän sielun hyljä minun oikeuteni/ ettengä tee caickia minun käskyjäni ja hyljätte minun lijttoni.’ž MUtta jos ette te cuule minua/ ettengä tee caicki nijtä käskyjä:’ž Sillä minä olen HERra teidän Jumalan/ joca johdatin teidän Egyptin maalda/ ettei teidän pitänyt oleman heidän orjans. Minä olen taittanut poicki teidän iken/ ja olen andanut teidän käydä pystyällä.’ž Ja minä waellan teidän keskellän ja olen teidän Jumalan/ ja teidän pitä oleman minun Canssan:’ž Minä panen asumasiani teidän keskellen/ ja minun sielun ei hyljä teitä.’ž Ja te saatte syödä sitä wanha/ joca wanhene/ ja wanhat te hyljät uden tähden.’ž Ja minä käännän minuni teidän puoleen/ ja caswatan ja lisän teitä/ ja wahwistan minun lijttoni teidän cansan.LVALkŒõ # › ³ ¾   i ģ;mÕ)OųVö›H»+] JOs jocu pyhittä HERralle cappalen peldo hänen perindömaastans/ nijn pitä se arwattaman sen jälken/ ’ž JOs jocu pyhittä HERralle cappalen peldo hänen perindömaastans/ nijn pitä se arwattaman sen jälken/ cuin sijhen kylwetän. Jos sijhen kylwetän Homor ohria/ nijn pitä sen maxaman wijsikymmendä hopia Sicli.’ž Mutta jos pyhittäny tahto lunasta sen/ nijn pitä hänen andaman wijdennen osan enämmän raha/ cuin se arwattu on/ ja nijn pitä se hänen oleman.’ž JA jos jocu pyhittä huonens HERralle pyhäxi/ nijn pitä papin arwaman sen/ jos se on hywä eli paha/ ja papin arwion jälken pitä sen oleman.’ž Jos jocu tahto lunasta sen/ hänen pitä andaman wijdennen osan sen arwion päälle.’ž Ja papin pitä arwaman sen/ jos se on hywä eli paha/ sen pitä oleman papin arwion jälken.’ž Jos se eläin on saastainen/ jota ei saada uhrata HERralle/ nijn pitä se wietämän papin eteen.’ž Ei pidä sitä waehetettaman/ eli muutettaman/ hywä pahaan/ eli paha hywän. Jos jocu waehetta yhden eläimen toiseen/ nijn pitä ne molemmat oleman HERralle pyhät.’ž JOs se on carjasta/ jota HERralle uhratan/ caicki mitä HERralle annetan/ se on pyhä.’ž Ja jos hän on ylön köyhä sencaltaiseen arwioon/ nijn pitä hänen menemän papin eteen/ ja papin pitä arwaman hänen. Ja hänen pitä arwaman hänen senjälken/ cuin hänen kätens/ joca lupauxen tehnyt on/ woi matcan saatta.’ž Mutta jos se on cuudenkymmenen wuotinen eli sen päälle/ ja on miehenpuoli/ pitä sinun arwaman hänen wijten toistakymmenden Siclijn/ mutta waimonpuolen kymmenden Siclijn.’ž Jos se on cuucautinen wijdenden wuoten asti/ ja on miehenpuoli/ pitä sinun sen arwaman wijten hopia Siclijn/ mutta waimonpuolen colmen hopia Siclijn.’ž Mutta wijdennest wuodest cahtenkymmenden wuoten asti/ jos se on miehenpuoli/ nijn pitä sinun arwaman cahtenkymmen Siclijn/ waan waimonpuolen kymmenen Siclijn.’ž Mutta waimonpuolen colmenkymmenen Siclijn.’ž Nijn tämän pitä oleman sinun arwauxes. Cahdenkymmenen wuotisen miehenpuolen/ cuutenkymmenen wuoten asti/ pitä sinun arwaman wijtenkymmenen hopia Siclijn/ Pyhän Siclin jälken.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: Jos jocu teke HERralle jongun erinomaisen lupauxen/ nijn että hän arwautta idzens.’ž JA HERra puhui Mosexelle sanoden:’ž Nämät owat ne säädyt/ ja oikeudet/ ja käskyt/ jotca HERra andoi hänen idzens ja Israelin lasten waihelle Sinain wuorella/ Mosexen käden cautta.’ž Ja minä muistan minun ensimäisen lijttoni heistä/ cosca minä johdatin heidän Egyptin maalda pacanaitten silmäin edestä/ ollaxen heidän Jumalans. Minä HERra.’ž Ja waicka he wielä wiholistens maalla owat/ en minä cuitengan ole heitä hyljännyt/ ja en heitä nijn cuoittanut/ että minä olisin heidän peräti hucuttanut/ ja minun lijttoni heidän cansans tyhjäxi tehnyt: sillä minä olen HERra heidän Jumalans.’ž Joca heildä jätetty on/ ja hänelle kelpa hänen lepopäiwäns/ nijncauwan cuin hän autian on heildä/ ja heidän pahan tecons rangaistus heille kelpa: että he hyljäisit minun oikeuteni/ ja heidän sieluns on cuoittanut minun säätyjäni.’ž Ja minä muistan minun lijttoni Jacobin cansa/ ja minun lijttoni Isaachin cansa/ ja minun lijttoni Abrahamin cansa/ muistan myös Maan.’ž Sentähden minä myös waellan heitä wastan/ ja wien heitä wiholistens maalle: että edes silloin heidän ymbärinsleickamatoin sydämmens nöyrytäis idzens/ silloin myös heidän pahan tecons rangaistus heille kelpa.’ž Silloin heidän pitä tunnustaman pahat tecons/ ja heidän wanhemmittens pahat tegot/ joilla he owat minun mieleni rickonet/ ja waeldanet minua wastan.’ž NE cuin jääwät teistä/ pitä waipuman heidän pahois tegoisans/ teidän wiholisten maalla. Ja heidän Isäins pahois tegois/ pitä heidän waipuman.’ž Ja teidän pitä huckuman pacanain seas/ ja wiholisten maa pitä teidän syömän.’ž Ja heidän pitä langeman toinen toisens päälle/ nijncuin miecan edestä/ ja ei yxikän carcota heitä/ ja et te tohdi nosta teidän wihamiehiän wastan.wįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  L -  ļ ® m /  ńŅ³”uV7łŚ»œ}^? āƤ…fG( źĖ¬nO0ņÓ“•vW8śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1ķ˜G@¬ ģ˜f@¬ ė˜O@¬ ź˜w@¬ 阉@¬ č˜J@¬ ē˜K@¬ ę˜G@¬ å˜e@¬ ä˜A@¬ ć˜x@¬ ā˜»@¬ į˜ @¬ ą˜Z@¬ ߘH@¬ Ž˜ L@¬ Ż˜ l@¬ ܘ J@ ¬ Ū˜ u@ ¬ Ś˜ •@ ¬ Ł˜N@ ¬ Ų˜H@ ¬ טI@¬ ֘i@¬ ՘L@¬ Ō˜t@¬ Ә„@¬ Ņ˜2@¬ ј6D@ « Š˜5±@¬ Ļ˜4Y@« Ī˜3Į@¬ Ķ˜2ž@¬ Ģ˜1Y@« Ė˜0%@« Ź˜/Q@« ɘ.G@« Ș- @« Ē˜,™@« ʘ+N@« Ř*–@« Ę)K@« Ƙ(”@« Ā˜'P@« Į˜&•@« Ą˜%P@« æ˜$˜@« ¾˜#K@« ½˜"–@« ¼˜!E@« »˜  @ « ŗ˜S@ « ¹˜@ « ø˜P@ « ·˜ž@ « ¶˜M@« µ˜™@« “˜Z@« ³˜œ@« ²˜O@« ±˜Ē@« °˜M@« ƘŚ@« ®˜F@« ­˜Ó@Ŗ ¬˜M@Ŗ «˜h@Ŗ Ŗ˜€’ž Nephtalist Ahira Enan poica.7 ©˜"€’ž Gadist Eliasaph Deguelin poica.: ؘ "€’ž Asserist Pagiel Ochranin poica.: §˜ #@Ŗ ¦˜ %@Ŗ „˜ Z@Ŗ ¤˜ "€’ž Sebulonist Eliab Helonin poica.: £˜&@Ŗ ¢˜$@Ŗ ”˜'@Ŗ  ˜i@Ŗ Ÿ˜T@Ŗ ž˜™@Ŗ ˜Ž@Ŗ œ˜­@Ŗ ›˜"\@Ŗ š˜!”@Ŗ ™˜ t@Ŗ ˜˜P@Ŗ —˜s@ Ŗ –˜^@ Ŗ •˜×@ Ŗ ”˜Ć@ Ŗ “˜†@ Ŗ ’˜Y@Ŗ ‘˜z@Ŗ ˜œ@Ŗ ˜Z@Ŗ Ž˜’@Ŗ ˜b@Ŗ Œ˜¢@Ŗ ‹˜«@Ŗ Š˜e@Ŗ ‰˜Ī@Ø ˆ˜@Ø ‡˜@Ø †˜ S@Ø …˜ [@Ø „˜ `@Ø ƒ˜ ¢@Ø ‚˜ W@Ø ˜Ś@Ø €˜¬@Ø ˜˜@Ø ~˜”@Ø }˜-@ Ø |˜±@ Ø {˜}@ Ø z˜$@ Ø y˜.’@ Ø x˜-Ÿ@Ø w˜,õ@Ø eLVAL ›šNģ Z d ź ‘ H q   PÜ;ß2¤ ·N'Żƒ^;Ó†³ Ja cocoisit myös caiken Canssan/ ensimäisnä päiwänä toisella cuucaudella/ ja luit heidän sucuns ja synd’ž Ja cocoisit myös caiken Canssan/ ensimäisnä päiwänä toisella cuucaudella/ ja luit heidän sucuns ja syndyns/ ja Isäins huonetten/ ja nimeins lugun jälken/ cahdenkymmenen wuotiset/ ja sen ylidzen mies mieheldä.’ž Ja Moses ja Aaron otit heitä tygöns/ nijncuin he nimeldäns nimitetyt olit.’ž Nämät owat cuuluisat Canssasta päämiehet heidän Isäins sugusta/ jotca olit päät ja Ruhtinat israelis.’ž Danist Ahieser AmmiSadain poica.’ž BenJaminist Abidan Gideonin poica.’ž Josephin pojista: Ephraimist Elisama Amihudin poica/ Manassest Gamliel Pedazurin poica.’ž Isascharist Nethaneel Zuarin poica.’ž Judast Nahesson Aminadabin poica.’ž Simeonist Zelumiel ZuriSadain poica.’ž NÄmät owat nijden päämiesten nimet/ jotca teidän cansan seisoman pitä. Rubenist Elizur Zedeurin poica.’ž Ja teidän pitä ottaman tygön jocaidzest sucucunnast hänen Isäns huonen päämiehen.’ž Cahdenkymmenen wuotiset ja sen ylidzen/ caicki cuin kelpawat lähtemän sotaan Israelis. Ja pitä lukeman heitä heidän jouckons jälken/ sinun ja Aaronin.’ž Lukecat coco Israelin lasten joucko/ heidän sucuns/ ja heidän Isäins huonetten/ ja nimeins lugun jälken/ caicki miehenpuolet mies mieheldä.’ž JA HERra puhui Mosexelle Sinain corwes seuracunnan majas ensimäisnä päiwänä toisna cuucautena/ toisna wuonna jälken/ sijttecuin he olit lähtenet Egyptin maalda/ ja sanoi:’ž Nämät owat ne käskyt/ jotca HERra andoi Mosexen cautta Israelin lapsille Sinain wuorella.’ž Ei pidä kysyttämän/ jos se on hywä eli paha eikä myös pidä sitä waehetettaman. Jos jocu waehetta sen/ nijn pitä ne molemmat oleman pyhät/ ja ei lunastettaman.’ž Ja caicki kymmenexet carjasta/ ja lambaista/ ja caikista cuin widzan alla käy/ ne owat pyhät kymmenexet HERralle.’ž Jos jocu tahto lunasta kymmenexens/ hänen pitä andaman wijdennen osan lisäxi.’ž Caicki maan kymmenexet/ sekä maan siemenest/ että puitten hedelmist/ owat HERran/ ja pitä olemän pyhät HERralle.’ž Caicki kirouxeen annettu Ihmisist ei pidä lunastettaman/ waan hänen pitä totisest cuoleman.’ž WAan caicke kirouxeen annettua jota jocu kiro HERralle/ caikesta cuin hänellä on/ olcon se ihminen/ eläin elickä perindö peldo/ ei pidä myytämän eli lunastettaman: Sillä caicki kirottu on caickein pyhin HERralle.’ž Jos jotakin saastaist on eläinden seas/ nijn se pitä lunastettaman hänen hindans jälken/ ja sijhen lisäxi annettaman wijdes osa Jos ei hän tahdo lunasta/ nijn se myytäkän hänen arwions jälken.’ž Eläinden esicoista joca HErran oma muutoingin on/ ei pidä kenengän pyhittämän HERralle/ olcon härkä eli lammas: sillä se on HERran.’ž Caicki arwio pitä tapahtuman Pyhän Siclin jälken/ mutta Sicli teke caxikymmendä Gerah.’ž Mutta ilowuonna pitä sen tuleman hänen omaxens jällens/ joca sen ostanut on/ että se olis hänen perindö saamans maalla.’ž Nijn papin pitä lukeman hänelle sen cuin se maxa/ ilowuoten asti ja hänen pitä sinä päiwänä andaman ulos sen arwion/ että sen pitä oleman pyhän HERralle.’ž Jos jocu pyhittä HERralle pellon jonga hän ostanut on/ ja ei ole hänen perindö saamans.’ž Waan se peldo/ cosca hän ilowuonna tule wapaxi pitä oleman pyhä HERralle/ nijncuin kirouxeen annettu peldo/ ja pitä oleman papin perindö saama.’ž Jos ei hän tahdo lunasta peldo/ mutta myy sen toiselle/ nijn ei pidä hänen sitä enä lunastaman.’ž Jos se cuin pellon pyhittänyt on/ tahto sen lunasta jällens/ nijn pitä hänen andaman wijdet osa enämmän raha/ cuin se arwattu on/ ja nijn pitä se hänen oleman.’ž Jos hän on pyhittänyt sen ilowuoden/ jälken nijn papin pitä lukeman hänelle rahan wuoden lugun jälken/ cuin tacaperin on ilowuoten asti/ ja arwaman sen sitä halwemmaxi.’ž Waan jos hän pyhittä peldons cohta jälken ilowuoden/ nijn pitä sen maxaman arwatun hindans jälken.1LVAL!ŗą“Ģ } į ‡ ī ”  ³  Ć # ŽHże€0œQ»mŌ4ķœwŁ Ja Israelin lapset tei caicki/ ’ž Ja Israelin lapset tei caicki/ mitä HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Israelin lapset pitä sioittaman idzens idzecukin hänen leirins ja jouckons lipun tygö.’ž Lewin sucucunda ei sinun pidä lukeman/ eli ottaman heistä luku Israelin lasten seasta.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Mutta Lewitat heidän Isäins sucucunnan jälken/ ei ollet heidän secaans luetut.’ž Cuusi kerta satatuhatta ja colmetuhatta/ wijsisata ja wijsikymmendä.’ž Ja olit caicki yhteen luetut Israelin lapset heidän Isäins huonetten jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ jotca olit sotaan kelwolliset Israelis.’ž Nämät owat ne jotca Moses ja Aaron ynnä cahden toistakymmenen Israelin Ruhtinan cansa luit/ joista aina yxi oli jocaidzen heidän Isäns huonen ylidzen.’ž Luettin Nephtalin sucucundaan colme cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Nephtalin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelpaisit.’ž Luettin Asserin sucucundaan/ yxi wijdettäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž Asserin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelpaisit.’ž Luettin Danin sucucundaan caxi seidzemettäkymmendä tuhatta ja seidzemen sata.’ž Danin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki ne cuin sotaan kelpaisit.’ž Luettin BenJaminnin sucucundaan wijsi neljättäkymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž BenJaminin lapset heidän sucuns/ syndyns/ isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki jotca sotaan kelpaisit.’ž Luettin Manassen sucucundaan caxi neljättäkymmendä tuhatta ja caxi sata.’ž Manassen lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki jotca sotaan kelpaisit.’ž Luettin Ephraimin sucucundaan neljäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž Josephin lapset Ephraimist sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelwolliset owat.’ž Luettin Sebulonin sucucundaan/ seidzemen cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Sebulonin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelwolliset owat.’ž Luettin Isascharin sucucundaan/ neljä cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Isascharin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelwolliset owat.’ž Luettin Judan sucucundaan/ neljä cahdexattakymmendä tuhatta ja cuusi sata.’ž Judan lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ caicki cuin sotaan kelwolliset owat.’ž Luettin Gadin sucucundaan/ wijsi wijdettäkymmendä tuhatta/ cuusi sata ja wijsikymmendä.’ž Gadin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten/ ja nimeins jälken/ cahdestkymmenest wuodest/ ja sen ylidzen/ cuin sotaan meneman kelwolliset owat.’ž Luettin Simeonin sucucundaan yhdexän cuudettakymmendä tuhatta ja colme sata.’ž Simeonin lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten/ luguns ja nimeins jälken mies mieheldä caicki miehenpuolet cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidzen/ jotca sotaan menemän kelwolliset owat.’ž Luettin Rubenin sucucundaan/ cuusi wijdettäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž RUbenin Israelin esicoisen lapset heidän sucuns/ syndyns/ Isäins huonetten ja nimeins jälken/ mies mieheldä/ caicki miehenpuolet/ cahdestkymmenest wuodest/ ja sen ylidzen/ ja ne cuin kelwolliset owat sotaan menemän.’ž Nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle/ ja luki heitä Sinain corwes.VLVAL"A ^ Ś f  ± h Ņ = Č ~  Ę~$„ÉQ«dĻFĻ€ÓDØ Nijn että caicki Danin leiris luetut/ owat sata seidzemen cuudettakymmendä ’ž Nijn että caicki Danin leiris luetut/ owat sata seidzemen cuudettakymmendä tuhatta ja cuusi sata. Ja heidän pitä wijmeisnä waeldaman heidän lippuns alla.’ž Ja hänen jouckons luetut colme cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Sitälikin Nephtalin sucucunda heidän päämiehens Ahira Enanin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut yxi wijdettäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž Hänen wierellens pitä Asserin sucucunnan heidäns sioittaman/ heidän päämiehens Pagiel Ochran poica.’ž Ja hänen jouckons luetut caxi seidzemettäkymmendä tuhatta ja seidzemen sata.’ž POhjan puolelle pitä Danin idzens sioittaman lippuns ja jouckons cansa/ heidän päämiehens Ahieser Ammi Sadain poica.’ž Nijn että caicki Ephraimin leiris luetut owat sata ja cahdexan tuhatta/ ja sata heidän joucosans. Ja heidän pitä colmandena waeldaman.’ž Ja hänen jouckons luetut/ wijsi neljättäkymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Senjälken BenJaminin sucucunda/ heidän päämiehens Abidan Gideonin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut caxi neljättäkymmendä tuhatta ja caxi sata.’ž Lähin händä pitä Manassen sucucunnan idzens sioittaman/ heidän päämiehens Gamliel Pedazurin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut/ neljäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž LÄnnen puolelle pitä Ephraimin idzens sioittaman lippuns ja jouckons cansa/ heidän päämiehens Elisama Amihudin poica.’ž Sijtte pitä seuracunnan majan waeldaman Lewitain leirin cansa keski leiris/ ja nijncuin he heidäns sioittawat/ nijn pitä myös heidän waeldaman/ jocaidzen paicasans heidän lippuns alla.’ž Nijn että caicki Rubenin leiris luetut owat sata yxi cuudettakymmendä tuhatta/ neljä sata ja wijsikymmendä heidän joucosans. Ja heidän pitä toisna waeldaman.’ž Ja heidän jouckons luetut/ wijsi wijdettäkymmendä tuhatta/ cuusi sata ja wijsikymmendä.’ž Sitälähin Gadin sucucunda/ heidän päämiehens Eliasaph Reguelin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut/ yhdexän cuudettakymmendä tuhatta ja colme sata.’ž Hänen wierellens pitä Simeonin sucucunnan idzens sioittaman/ heidän päämiehens Selumiel ZuriSadain poica.’ž Ja hänen jouckons luetut/ cuusi wijdettäkymmendä tuhatta ja wijsi sata.’ž ETelän puolelle pitä Rubenin idzens sioittaman lippuns ja jouckons cansa/ heidän päämiehens Elizur Sedeurin poica.’ž Nijn että caicki Judan leiris luetut/ owat sata ja cuusi yhdexättäkymmendä tuhatta/ ja neljä sata heidän joucosans. Ja heidän pitä esin waeldaman.’ž Ja hänen jouckons luetut/ seidzemen cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Senjälken Sebulonin sucucunda/ heidän päämiehens Eljab Helonin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut neljä cuudettakymmendä tuhatta ja neljä sata.’ž Hänen wiereens pitä Isascharin sucucunnan idzens sioittaman/ heidän päämiehens Nethaneel Zuarin poica.’ž Ja hänen jouckons luetut neljä cahdexattakymmendä tuhatta/ ja cuusi sata.’ž Idän puolelle pitä Judan lippuns ja jouckons cansa idens sioittaman/ heidän päämiehens Nahesson Aminadabin poica.’ž Israelin lapset pitä idzens sioittaman ymbärins seuracunnan maja/ jocainen lippuns ja merckins alla/ heidän Isäins huonen jälken.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Mutta Lewitat pitä sioittaman idzens todistuxen majan ymbärins/ ettei wiha tulis Israelin lasten joucon päälle. Sentähden pitä Lewitat pitämän waarin todistuxen majan tykönä.’ž Ja cosca matcustetan/ silloin pitä Lewitat ottaman majan alas/ ja cosca joucko idzens sioittawat/ pitä heidän paneman majan ylös. Jos jocu muucalainen lähesty sitä/ nijn hänen pitä cuoleman.’ž Mutta sinun pitä asettaman heitä todistuxen majan palweluxeen/ ja caickein sen caluin päälle/ ja caickein cuin sen omat owat. Ja heidän pitä candaman majan/ ja caicki sen calut/ ja heidän pitä ottaman waarin sijtä/ ja sioittaman idzens majan ymbärins.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:h™b@² g™@@² f™@± e™l@± d™ Ā@± c™ m@± b™ %@± a™ u@± `™ r@± _™‚@± ^™°@± ]™k@± \™%@± [™e@± Z™|@± Y™–@± X™%@± W™1†@± V™06@± U™/ž@ ± T™.~@ ± S™-c@ ± R™,]@ ± Q™+@ ± P™*I@± O™)…@± N™(j@± M™'”@± L™&T@± K™%œ@± J™$[@± I™#“@± H™"@± G™!œ@° F™ å@° E™œ@° D™@° C™\@° B™@° A™Õ@° @™Ē@° ?™±@° >™\@° =™š@ ° <™D@ ° ;™%@ ° :™`@ ° 9™Ó@ ° 8™N@° 7™2@° 6™ž@° 5™@° 4™ü@° 3™ b@° 2™ Å@° 1™ Ą@° 0™ d@° /™ Ź@Æ .™š@Æ -™Ē@Æ ,™‰@Æ +™‚@Æ *™W@Æ )™“@Æ (™[@Æ '™2@Æ &™4h@Æ %™3z@Æ $™2B@Æ #™0g@Æ "™/d@Æ !™.“@Æ  ™-@ Æ ™,%@ Æ ™+Ē@ Æ ™*W@ Æ ™)Æ@ Æ ™( @Æ ™'ø@Æ ™&É@Æ ™%T@Æ ™$“@Æ ™#q@Æ ™"k@Æ ™!6@Æ ™ œ@Æ ™¬@!® ™<@ ® ™;@® ™š@® ™`@®  ™”@®  ™e@®  ™7@®  ™T@®  ™w@® ™?@® ™p@® ™I@® ™F@® ™M@® ™J@® ™p@® ™4@® ™ Ū@® ’˜ ¢@® ž˜ %@ ® ż˜ @ ® ü˜ X@ ® ū˜‡@ ® ś˜i@ ® ł˜Q@® ų˜%@® ÷˜Ē@® ö˜j@® õ˜]@® ō˜a@® ó˜"±@® ņ˜!]@® ń˜ œ@® š˜œ@!¬ ļ˜I@ ¬ ī˜F@¬ ”LVAL"dVõ ˜ . g B ń ˆ  ©  ō R wCÓ‰<ö­=ž‡3ü—£ Ī’ę Ja heidän pitä wartioidzeman Arckia/ pöytä/ kyntiläjalca/ Altareita ja caickia Pyhä’ž Ja heidän pitä wartioidzeman Arckia/ pöytä/ kyntiläjalca/ Altareita ja caickia Pyhän caluja/ joilla palwelusta tehdän ja peitteitä/ ja caickia mitä palweluxeen tarwitan.’ž Ja heidän päämiehens pitä oleman Elizaphan Usielin pojan/’ž Ja pitä heidäns sioittaman etelän puolelle siwulle maja.’ž Caicki joca miehenpuoli oli cuucauden wanha ja sitä wanhembi/ lucuans cahdexan tuhatta ja cuusisata/ joiden pitä pitämän waarin Pyhän wartioidzemisest.’ž NÄmät owat Cahathin sugut/ cuin owat Amramiterit/ Jezehariterit/ Hebroniterit ja Usieliterit.’ž Ja pihan waatteita/ ja peitosta pihan sisällekäytäwäs joca käy asuinsia ja Altarita ymbärins/ ja köysiä/ ja caicki cuin sen palweluxeen tarwitan.’ž Ja heidän pitä wartioidzeman seuracunnan maja/ nimittäin/ asuinsia/ maja/ peitteitä/ ja waatteita.’ž Heidän päämiehens pitä oleman Eliasaph Laelin poica.’ž Ja Gersoniterein sucucunnat pitä heidän sioittaman tacapuolelle maja länden päin.’ž Heidän lucuns/ caicki jotca miehenpuolet olit/ löyttin seidzementuhatta ja wijsisata/ cuucauden wanha ja sen ylidze.’ž NÄmät owat Gersonin sucucunnat: Libniterit ja ja Simeiterit.’ž Merarin pojat heidän suguisans olit: Maheli ja Musi. Nämät owat Lewin sucucunnat heidän Isäins huonen jälken.’ž Cahathin pojat heidän suguisans olit: Amram/ Jezehar/ Hebron ja Usiel.’ž Mutta Gersonin poicain nimet heidän suguisans olit: Libni ja Simei.’ž Ja nämät olit Lewin pojat heidän nimeins jälken/ Gerson/ Cahath ja Merari.’ž Ja Moses luki heitä HERran sanan jälken/ nijncuin hänelle oli käsketty.’ž Lue Lewin pojat heidän Isäins huonen ja sucucundans jälken/ caicki miehenpuoli cuucauden wanha ja sen ylidze.’ž JA HERra puhui Mosexelle Sinain corwesa/ sanoden:’ž Sillä caicki esicoiset owat minun/ sijtä päiwästä cuin minä löin caicki esicoiset Egyptin maalla/ silloin pyhitin minä minulleni caicki esicoiset israelis/ ihmisist nijn carjan asti/ että ne olisit minun/ Minä HERra.’ž Cadzo/ minä otin Lewitat Israelin lapsista caickein esicoisten edestä/ joca ensist äitins cohdun awa Israelin lasten seas/ nijn että Lewitat pitä oleman minun.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Mutta Aaronin poikinens pitä sinun asettaman pitämän waari heidän pappiudestans. Ja jos jocu muucalainen sijhen lähesty/ hänen pitä cuoleman.’ž Ja sinun pitä andaman Aaronille ja hänen pojillens Lewitat lahjaxi Israelin lapsista.’ž Ja tallella pitämän caicki seuracunnan majan calut/ ja ottaman waarin Israelin lasten wartioidzemisest/ palweleman majan palweluxes.’ž Ja pitämän waarin hänest ja coco seuracunnast/ seuracunnan majan edes/ ja palweleman majan palweluxes.’ž tuo edes Lewin sucucunda/ ja aseta heitä papin Aaronin eteen palweleman händä.’ž JA HERRA puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Mutta Nadab ja Abihu cuolit HERran edes/ cosca he uhraisit Sinain corwes wierasta tulda HERran edes/ ja ei ollut heillä poikia. Mutta Eleazar ja Ithamar teit papin wirca heidän Isäns Aaronin edes.’ž Nämät owat Aaronin poicain nimet/ jotca olit papixi woidellut/ ja heidän kätens täytetyt papin wircaan.’ž Ja nämät owat Aaronin poicain nimet: Nadab esicoinen/ sitälikin Abihu/ Eleazar ja Ithamar.’ž NÄmät owat Aaronin ja Mosexen sugut/ sijhen aican cosca HERra puhui Mosexelle Sinain wuorella.’ž Ja Israelin lapset teit caicki mitä HERra oli Mosexelle käskenyt. Ja he sioitit heidäns heidän lippuins ala/ ja matcustit idzecukin sucucunnasans heidän Isäins huonen jälken.’ž Mutta Lewitat ei ole luetut Israelin lasten lucuun/ nijncuin HERra Mosexelle oli käskenyt.’ž Tämä on Israelin lasten lucu heidän Isäins huonetten ja leirein jälken/ ja jouckons cansa/ cuusisata tuhatta ja colmetuhatta/ wijsisata ja wijsikymmendä.RLVALd.ĆRæ k ¢ ź J › D } X É6Ņk)ÆGŗ'ŠNÅždš Ja heidän pitä ottaman kellaisen waatten/ ja käärimän kyntiläjalan sen sisälle/ ja hänen lampuns/ ’ž Ja heidän pitä ottaman kellaisen waatten/ ja käärimän kyntiläjalan sen sisälle/ ja hänen lampuns/ ynnä nijstimen ja sammutus astian cansa/ ja caicki öljyastiat/ jotca sijhen wircaan owat tarpelliset.’ž Ja heidän pitä hajottaman nijden päälle rosinpunaisen waatten/ ja peittämän Thechaschim nahcaisella peitoxella/ ja paneman hänen corendons sijhen tygö.’ž Nijn myös pitä heidän hajottaman näkypöydän ylidze kellaisen waatten/ ja paneman sen päälle fatit/ lusicat/ maljat ja cannut/ joilla se peitetän/ ja ne jocapäiwäiset leiwät pitä sen päällä oleman.’ž Ja paneman peiton Thechaschim nahgoista sen päälle/ ja hajottaman aiwa kellaisen waatten sen ylidze/ ja paneman corennons sijhen tygö.’ž COsca leiriä sijrtän/ nijn pitä Aaron poikinens menemän sisälle/ ja ottaman esiripun alas/ ja käärimän todistuxen Arkin sijhen.’ž Ja tämä pitä oleman Cahathin poicain wirca todistuxen majas/ cuin caickein pyhin on.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijdenkymmenen wuoten asti/ caicki ne jotca kelwolliset owat sotaan menemän/ seuracunnan majas palwelusta tekemän.’ž Lue Cahathin lapset Lewin poicain seast/ heidän sucucundains ja Isäins huonetten jälken.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Ja andoi ne Aaronille/ ja hänen pojillens HERran sanan jälken/ nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt.’ž Israelin lasten esicoisilda otti hän rahan/ tuhannen colmesata ja wijsi seidzemettäkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken.’ž Nijn otti Moses nijden ylidzejäänyitten Lewitain lunastusrahan.’ž Ja sinun pitä andaman Aaronille ja hänen pojillens nijden jäänyitten heidän lugustans lunastusrahan.’ž Pitä sinun ottaman wijsi Sicli mies mieheldä Pyhän Siclin jälken/ Sicli maxa caxikymmendä/ Gerah.’ž Mutta ne lunastusrahat/ nijden cahden sadan/ ja colmen cahdexattakymmenen edestä/ jotca jääwät Israelin lasten esicoisist Lewitain lugun ylidze.’ž Ota Lewitat caickein Israelin lasten esicoisten edestä/ ja Lewitain carja heidän carjans edestä/ että Lewitat olisit minun/ joca olen HERra.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja löyttin caicki miehenpuolest esicoiset/ heidän nimeins lugun jälken/ cuucauden wanhat ja sen ylidzen/ heidän lucuns jälken/ caxi colmattakymmendä tuhatta/ caxi sata ja colme cahdexattakymmendä.’ž Ja Moses luki nijncuin HERra hänelle käskenyt oli/ caicki Israelin lasten esicoiset.’ž Ja sinun pitä ottaman Lewitat minulle ( minä olen HERra ) caickein Israelin lasten esicoisten edestä/ ja Lewitain carjat/ caickein Israelin lasten carjan esicoisten edestä.’ž JA HERra puhui Mosexelle: lue caicki esicoiset jotca miehenpuolet owat Israelin lasten seas/ cuucauden wanhat/ ja sitä wanhemmat/ ja ota heidän nimeins lucu.’ž Caickein Lewitain lucu/ cuin Moses ja Aaron luit/ heidän sucucunnisans HERran sanan jälken/ caicki miehenpuoli/ cuucauden wanha ja sitä wanhemmat/ oli caxi colmattakymmendä tuhatta.’ž MUtta seuracunnan majan etiselle puolen itän päin/ pitä Moses ja Aaron heidäns sioittaman poikinens/ wartioidzeman Pyhän ja Israelin lapsia. Jos jocu muucalainen sijhen lähesty/ hänen pitä cuoleman.’ž Nijn myös padzaita pihan ymbärins/ ja sen jalcoja/ ynnä paanuin ja köytten cansa.’ž Ja heidän wircans pitä oleman/ wartioita majan lautoja/ corennoita/ padzaita ja majan jalcoja/ ja caickia caluja jotca sen palweluxeen tarwitan.’ž Heidän päämiehens pitä oleman Suriel Abihailin poica/ ja pitä sioittaman heitäns siwulle maja pohjan puolelle.’ž Joiden lucu oli cuusituhatta ja caxisata/ caicki se cuin miehenpuoli oli/ cuucauden wanha ja sen ylidze.’ž NÄmät owat Merarin sugut: Maheliterit ja Musiterit.’ž Mutta Ruhtinat caickein Lewitain päämiesten ylidze/ pitä oleman Eleazarin papin Aaronin pojan/ ylidzen asetettuin/ pitämän waaria Pyhän wartioidzemisest.rLVALœÜµ ¹ ¤ ¦ t & S óĪŠš”ćGø\Ķ1L° Ja tämän pitä oleman Merarin lasten sucuin wirca/ caikista joista heidän pi’ž Ja tämän pitä oleman Merarin lasten sucuin wirca/ caikista joista heidän pitä ottaman waarin seuracunnan majas/ Ithamarin papin Aaronin pojan käden alla.’ž Nijn myös padzat pihan ymbärins/ ja jalat/ ja pannut/ ja köydet/ caickein heidän caluins cansa/ caiken heidän wircans peräst/ jocaidzelle pitä teidän niminomattain asettaman cuormat caluista/ joista heidän pitä pitämän waarin.’ž Tästä cuormast pitä heidän pitämän waarin heidän wircans jälken seuracunnan majas/ että he candawat Tabernaclin laudat/ ja corennot/ ja padzat/ ja jalat.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijtenkymmenen wuoten asti/ caicki ne jotca sotaan menemän kelpawat/ että heillä olis wirca seuracunnan majas.’ž Merarin lapset heidän sucucundains ja Isäins huonetten jälken/ pitä sinun myös asettaman.’ž Tämä pitä Gersonin lasten ja sucuin wirca oleman seuracunnan majas/ Ja heidän wartions pitä oleman Ithamarin papin Aaronin pojan käden alla.’ž Aaronin ja hänen poicains sanain jälken pitä caickein Gersonin poicain wirca tehtämän/ caicki mitä heidän candaman ja corjaman pitä/ ja teidän pitä cadzoman/ että he ottaisit waarin caikista heidän cuormistans.’ž Ja pihan waattet ja läpikäytäwän owen waattet pihas/ joca käy sekä Tabernaclin että myös Altarin ymbärins/ ja hänen köytens ja caicki heidän wircans calut/ ja caicki mitä heidän wirasans tarwitan.’ž Ja heidän pitä candaman Tabernaclin waattet/ ja seuracunnan majan/ ja hänen peitoxens/ ja Thechaschim nahcaisen peitoxen/ joca on sen päällä/ ja seuracunnan majan owiwaatten.’ž Ja tämä pitä oleman Gersoniterein sucucunnan wirca/ jota heidän pitä tekemän ja candaman.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijtenkymmenen asti. Ja aseta caicki ne/ jotca sotaan menemän kelwolliset owat/ että heillä olis wirca seuracunnan majas.’ž Lue Gersonin lapset/ heidän Isäins huonen ja sucucundains jälken.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Waan ei heidän pidä menemän sinne sisälle/ cadzoman Pyhä/ cosca se peitetän/ ettei he cuolis.’ž Waan sen teidän pitä heidän cansans tekemän/ että he eläisit ja ei cuolis/ jos he rupewat sijhen caickein Pyhimbään: Aaronin poikinens pitä menemän sisälle ja asettaman idzecungin heidän wircaans ja tackaans.’ž Ei teidän pidä Cahathiterein sucucundain sikiöit häwittämän Lewitain seast.’ž Ja HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Ja Eleazarilla papin Aaronin pojalla pitä oleman tämä wirca/ toimitta öljyä walistuxexi/ ja yrttejä suidzutuxexi/ ja jocapäiwäisiä ruocauhreja/ ja woidellusöljyä/ nijn että hän toimitta coco Tabernaclin/ ja caicki mitä sijnä on/ Pyhän ja hänen caluns.’ž COsca Aaron ja hänen poicans nämät toimittanet owat/ ja peittänet Pyhän/ ja caicki sen calut/ ja leiriä sijrtän: Nijn pitä sijtte Cahathin lapset menemän ja candaman nijtä/ ja ei pidä rupeman Pyhään/ ettei he cuolis. Nämät pitä oleman Cahathin lasten tacat Todistuxen majas.’ž Ja paneman sen päälle caicki hänen caluns/ joita he sijnä tarwidzewat/ hijlipannut/ couriraudat/ lapiot ja maljat/ ja caicki Altarin calut/ ja heidän pitä hajottaman sen ylidzen Thechaschim nahcaisen peitoxen/ ja paneman hänen corendons sijhen tygö.’ž Heidän pitä myös käwäisemän tuhwan Altarilda/ ja hajottaman skarlacanaisen waatten sen ylidzen.’ž Caicki calut/ joilla he palwelewat Pyhäs/ pitä heidän ottaman ja lewittämän nijden ylidzen kellaisen waatten/ ja peittämän sen Thechaschim nahcaisella peitoxella/ ja paneman ne corendoin päälle.’ž Nijn myös pitä heidän hajottaman sen cullaisen Altarin ylidze kellaisen waatten/ ja heidän pitä hajottaman sen ylidze Thechaschim nahcaisen peitoxen/ ja paneman hänen corendons sijhen tygö.’ž Ja näiden caickein päälle pitä paneman peitoxen Thechaschim nahasta/ ja paneman corendoin päälle.XLVALī“÷ £  „ × G ź ‡ k 5 ÆŠōxīƒÓQßjEŲŖ¤ Nijn pitä miehen waimons papin eteen wiemän/ ja wiemän uhrin hänen edestäns kymmenennen osan Ephast ohran jauhoja/ ja ei sen pää’ž Nijn pitä miehen waimons papin eteen wiemän/ ja wiemän uhrin hänen edestäns kymmenennen osan Ephast ohran jauhoja/ ja ei sen päälle öljyä wuodattaman/ eikä myös pyhä sawua sen päälle paneman: sillä se on kijwausuhri/ ja muistouhri/ joca pahan tegon muistutta.’ž Ja kijwaus hengi kehoitta hänen/ että hän kijwoittele waimostans/ ongo hän saastuttanut idzens taicka ei.’ž Ja jos jocu maca händä/ ja se on hänen oman miehens silmäin edest salattu ja peitetty/ että hän on idzens saastuttanut/ ja ei taita sitä täyttä todistuxella/ sillä ettei hän ole sijnä löytty.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: jos jongun miehen waimo carca hänen tyköäns ja ricko händä wastan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Jos jocu jotain pyhittä/ sen pitä oleman hänen omans/ ja mitä jocu anda papille/ sen pitä myös oleman hänen omans.’ž Nijn pitä myös caicki ylönnys/ caikista cuin Israelin lapset pyhittäwät ja uhrawat papille/ oleman hänen omans.’ž Jos ei sitä ole/ jolle se maxetaisin/ nijn pitä se annettaman HERralle papin edes/ paidzi sowindo oinasta/ jolla hän sowitetan.’ž Ja heidän pitä tunnustaman ricoxens/ cuin he tehnet owat/ ja pitä päänäns sowittaman wicans/ ja wielä lisämän wijdennen osan/ ja andaman sille/ jota wastan he rickonet owat.’ž Puhu Israelin lapsille: jos mies eli waimo ricko ihmisten tawalla HERra wastan/ nijn on se sielu syypää.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Israelin lapset teit nijn/ ja ajoit heidän leiristä ulos/ nijncuin HERra oli Mosexelle sanonut.’ž Sekä miehet että waimot pitä teidän ajaman leiristä ulos/ ettei he leiriäns saastutais/ cusa minä heidän keskelläns asun.’ž käske Israelin lapset aja caicki spitaliset leiristä ulos/ ja caicki joidenga siemen wuota/ ja ne jotca owat johongun cuolluen idzens saastuttanet.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Jotca luetut olit HErran sanan jälken Mosexen cautta/ idzecukin hänen wircaans ja cuormaans/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Oli cahdexantuhatta/ wijsisata ja cahdexankymmendä.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijtenkymmenen wuoten asti/ caicki ne jotca menit sisälle palwelusta tekemän wirasans/ ja cuorma candaman seuracunnan majaan.’ž Caickein Lewitain lucu/ jota Moses ja Aaron ynnä Israelin päämiesten cansa luit/ heidän sucuins ja Isäins huonetten jälken.’ž Tämä on Merarin lasten sugun lucu/ jotca Moses ja Aaron luit HERran sanan jälken Mosexen cautta.’ž Ja heidän lucuns oli/ heidän sucuins ja Isäins huonetten jälken/ colmetuhatta ja caxisata.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijtenkymmenen wuoten asti/ caicki jotca sotaan menemän kelwolliset olit/ palwelusta tekemän seuracunnan majas.’ž Luettin myös Merarin lapset heidän sucuins ja Isäins huonetten jälken.’ž Tämä on Gersonin lasten sugun lucu/ joilla caikilla oli tekemist seuracunnan majas/ jotca Moses ja Aaron luit HERran sanan jälken.’ž Ja heidän lucuns heidän sucuins ja Isäins huonetten jälken oli caxi tuhatta cuusisata ja colmekymmendä.’ž Colmestkymmenest wuodest/ nijn wijtenkymmenen wuoten asti/ caicki ne jotca sotaan menemän kelwolliset olit/ palwelusta tekemän seuracunnan majas.’ž Nijn luettin myös Gersonin lapset heidän sucucundains ja Isäins huonetten jälken.’ž Tämä on Cahathiterein sucucundain lucu/ joilla caikilla oli toimittamist seuracunnan majas/ jotca Moses ja Aaron luit HErran sanan jälken Mosexen cautta.’ž Ja heidän lucuns oli heidän sucuins jälken/ caxituhatta/ seidzemensata ja wijsikymmendä.’ž Colmestkymmenest wuodest nijn wijtenkymmenen wuoten asti/ caicki ne jotca sotaan menemän kelwolliset owat/ palwelusta tekemän seuracunnan majas.’ž JA Moses ja Aaron ynnä caiken Canssan päämiesten cansa luit Cahathiterein lapset/ heidän sucuins ja Isäins huonetten jälken.LVALĄ^¦Ŗ  H ³ R Ó R Ā ”öŸü—rżłž+|4V Jos jocu äkist ja tapaturmast cuole hänen tykönäns/ nijn tule hänen lupauxens pää saastutetuxi. Sentähden pi’ž Jos jocu äkist ja tapaturmast cuole hänen tykönäns/ nijn tule hänen lupauxens pää saastutetuxi. Sentähden pitä hänen ajeleman pääns paljaxi hänen puhdistuspäiwänäns/ se on/ seidzemendenä päiwänä pitä hänen sen ajeleman.’ž Ja caikella hänen lupauxens ajalla/ pitä hänen HERralle pyhän oleman.’ž Eikä myös pidä hänen saastuttaman idzens/ hänen Isäns taicka äitins/ eikä hänen weljens eli sisarens cuollueen ruumiseen: sillä hänen Jumalans lupaus on hänen pääns päällä.’ž Caikella lupauxens ajalla/ cuin hän HERralle idzens eroittanut on/ ei pidä hänen menemän yhdengän cuolluen tygö.’ž Caikella lupauxens ajalla ei pidä partaweidzen tuleman hänen pääns päälle/ sijhenasti cuin hänen päiwäns täytetän/ cuin hän oli HERralle idzens eroittanut/ hänen pitä pyhän oleman/ ja andaman hänen pääns hiuxet wapast caswa.’ž Caikella lupauxens ajalla/ ei pidä hänen mitän/ cuin wijnapuusta tehty on/ eikä wijnamarjan tuumia eli cuoria syömän.’ž Hänen pitä eroittaman idzens wijnast ja wäkewäst juomast/ wijnan eticka ja wäkewän juoman eticka ei pidä hänen myös juoman/ eikä myös caicki sitä/ cuin on wijnamarjoista tehty pidä hänen juoman/ eikä myös pidä hänen syömän tuoreita eikä cuiwia wijnamarjoja.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: jos mies eli waimo lupa erinomaisen lupauxen/ eroittaxens idzens HERralle.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja miehen pitä oleman wiattoman sijtä pahast tegost/ waan waimon pitä candaman hänen pahat tecons.’ž Eli cosca kijwaus hengi kehoitta miehen kijwoitteleman waimostans/ että hän asetta hänen HERran eteen/ nijn papin pitä tekemän hänelle caiken tämän lain jälken.’ž Tämä on kijwauslaki/ cosca jocu waimo carca miehens tykö/ ja on saastuttanut idzens.’ž Waan jos se waimo ei ole saastuttanut idzens/ waan on puhdas/ nijn ei pidä sen mitän hänelle wahingota tekemän/ nijn että hän sijttekin hedelmälisexi tule.’ž Ja cosca hän weden on juonut/ ja hän on saastuttanut idzens/ ja rickonut hänen miestäns wastan/ nijn pitä sen catkeran kirotun weden menemän hänen sisällens ja oleman hänelle catkeran: nijn että hänen wadzans ajettu/ ja hänen landens mätänewät/ ja sen waimon pitä oleman kirotun hänen Canssans seas.’ž Nimittäin/ hänen pitä ottaman pion täyden ruocauhrista waimon muistouhrixi/ ja polttaman sen Altarilla/ ja sijtte andaman wettä waimon juoda.’ž Pitä papin ottaman sen kijwausuhrin hänen kädestäns/ ja pitä ylöndämän sen HERran eteen ruocauhrixi/ ja uhraman sen Altarilla.’ž Ja pitä andaman waimon juoda sijtä catkerasta kirotusta wedestä. Ja cosca se catkera kirottu wesi on mennyt hänen sisällens.’ž Ja nijn pitä papin kirjoittaman nämät kirouxet kirjaan/ ja pitä wiruttaman catkeralla wedellä.’ž Nijn mengän nyt tämä kirottu wesi sinun sisällyxijs/ nijn että sinun wadzas ajettu/ ja sinun landes mätänewät/ ja waimon pitä sanoman: Amen/ Amen.’ž Nijn pitä papin wannottaman waimo kirouxen sadatuxella/ ja sanoman hänelle: HERra andacon sinun kirouxexi ja sadatuxexi sinun Canssas keskelle/ nijn että HERra salli mädätä sinun landes: ja sinun wadzas ajettua.’ž Mutta jos sinä ole juosnut sinun miehes tykö/ nijn että sinä olet saastuttanut idzes/ ja jocu on sinun maannut/ paidzi sinun oma miestäs.’ž Ja pitä wannottaman waimo/ ja sanoman hänelle: Jos ei yxikän mies ole maannut sinun cansas/ ja jos et sinä ole juosnut sinun miehes tykö/ nijn ettet sinä ole idzes saastuttanut/ nijn tämä catkera kirottu wesi ei pidä sinulle mitän wahingota tekemän.’ž Ja pitä asettaman waimon HERran eteen/ ja awaman hänen pääns/ ja paneman hänen kätens muistouhrin päälle/ joca on kijwausuhri/ ja papin kädes pitä oleman ne catkerat kirouxen wedet.’ž Ja papin pitä ottaman pyhä wettä sawiastiaan/ ja tomua majan permannosta paneman sijhen weteen.’ž Nijn pitä papin tuoman hänen edes/ ja asettaman HERran eteen.uįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  äŦ‡h3õÖ·˜cD%ēČ©ŠkL-Łŗ›|]> źĖ¬n9ūܽž`A"äƐqR3ߥ”‚cDŻ™L€’ž Cauris syndiuhrixi.. ܙK>@¶ Ū™JI@¶ Ś™IĶ@¶ Ł™HV@¶ Ų™G‡@¶ יF€’ž Cauris syndiuhrixi.. ֙E>@¶ ՙDI@ ¶ Ō™CĶ@ ¶ әBF@ ¶ Ņ™Aƒ@ ¶ љ@€’ž Cauris syndiuhrixi.. Š™?>@ ¶ Ļ™>I@¶ Ī™=Ķ@¶ Ķ™<I@¶ Ģ™;+@¶ Ė™:q@¶ Ź™9>@¶ ə8I@¶ ș7Ķ@¶ Ē™6I@¶ ʙ5…@"µ ř4€’ž Cauris syndiuhrixi.. ę3>@!µ ƙ2I@ µ Ā™1Ķ@µ Į™0K@µ Ą™/†@µ æ™.€’ž Cauris syndiuhrixi.. ¾™->@µ ½™,I@µ ¼™+Ķ@µ »™*E@µ ŗ™)‡@µ ¹™(€’ž Cauris syndiuhrixi.. ø™'>@µ ·™&I@µ ¶™%Ķ@µ µ™$K@µ “™#)@µ ³™"^@µ ²™!R@µ ±™ I@µ °™Ķ@µ ƙD@µ ®™ƒ@ µ ­™€’ž Cauris syndiuhrixi.. ¬™>@ µ «™I@ µ Ŗ™Ģ@ µ ©™E@ µ ؙ…@µ §™€’ž Cauris syndiuhrixi.. ¦™>@µ „™P@µ ¤™Ķ@µ £™D@µ ¢™‡@µ ”™€’ž Cauris syndiuhrixi..  ™>@µ Ÿ™P@µ ž™ Š@µ ™ S@“ œ™ l@“ ›™ r@“ š™ g@“ ™™~@“ ˜™P@“ —™<@“ –™q@“ •™%@“ ”™³@“ “™ŗ@“ ’™@“ ‘™T@“ ™D@“ ™G@“ Ž™-@“ ™l@ “ Œ™%@ “ ‹™Ō@ “ Š™™@ “ ‰™Ą@ “ ˆ™³@“ ‡™@“ †™_@“ …™”@“ „™»@“ ƒ™ w@“ ‚™ Ą@“ ™ µ@“ €™ €@“ ™ Ž@² ~™H@² }™Æ@² |™s@² {™ć@² z™x@² y™@² x™u@² w™%@² v™e@² u™£@² t™W@ ² s™ž@ ² r™.@ ² q™@ ² p™@ ² o™@² n™a@² m™•@² l™Ö@² k™Œ@² j™ü@² i™ø@² OLVAL€Ė ” Ł 8 Ł J — × > jEŁ¬e!Ķ>„Ѭ;’Æ1ŹXģ™ ENsimäisnä päiwänä uhrais lahjans Nahes’ž ENsimäisnä päiwänä uhrais lahjans Nahesson Aminadabin poica/ Judan sucucunnasta.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: annan jocaidzen Ruhtinan tuoda uhrins idzecungin päiwänäns Altarin wihkimisexi.’ž Ja Ruhtinat uhraisit Altarin wihkimisexi/ sinä päiwänä cosca se wihitty oli/ ja uhraisit lahjans Altarin eteen.’ž Mutta Cahathin lasten ei hän mitän andanut: sillä heillä oli Pyhän wirca/ ja piti candaman olallans.’ž Neljä waunua ja cahdexan härkä/ andoi hän Merarin lapsille heidän wircans jälken/ Ithamarin papin Aaronin pojan käden alla.’ž Caxi waunua ja neljä härkä andoi hän Gersonin lapsille heidän wircans jälken.’ž Nijn otti Moses waunut ja härjät/ ja andoi ne Lewitaille.’ž Ota heildä/ että he palwelewat seuracunnan majan palweluxes/ ja anna Lewitaille/ idzecullengin wircans jälken.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja toit heidän uhrins HERran eteen/ cuusi peitettyä waunua/ ja caxitoistakymmendä härka/ aina waunu cahden Ruhtinan edest/ mutta härkä idzecungin edest/ ja toit ne majan eteen.’ž NIjn uhraisit Israelin Ruhtinat/ jotca ylimmäiset olit heidän Isäins huonesa: sillä he olit päämiehet sucucundain ylidze/ ja seisoit ylimmäises sias heidän seasans/ jotca luetut olit.’ž JA tapahtui sinä päiwänä cosca Moses oli pannut majan ylös/ woiteli hän sen ja wihei caluinens/ hän woiteli myös ja wihei Altarin caluinens.’ž Sillä heidän pitä paneman minun nimeni Israelin lasten päälle/ siunataxeni heitä.’ž HERra ylöndäkön caswons sinun päälles/ ja andacon sinulle rauhan.’ž HERra walistacon caswons sinun päälles/ ja olcon sinulle armollinen.’ž HERRA siunatcon sinua/ ja warjelcon sinua.’ž Puhu Aaronille ja hänen pojillens/ ja sano: näin pitä teidän siunaman Israelin lapsia/ ja sanoman heille:’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Tämä on eroitetun laki/ joca uhrins lupa HERralle hänen eroituxens puolest/ paidzi sitä cuin hän muutoin taisi matcan saatta. Nijncuin hän on luwannut/ nijn pitä myös hänen tekemän/ hänen lupaus lakins jälken.’ž Ja papin pitä ne häälyttämän häälytyxexi HERralle/ ja se on pyhä papille/ ynnä häälytysrinnan ja ylönnyslawan cansa/ ja sijtte eroitettu juocan wijna.’ž Ja pitä ottaman oinan keitetyn lawan/ ja happamattoman kyrsän corista/ ja ohucaisen happamattoman kyrsän/ ja pitä paneman ne sen eroitetun käden päälle/ sijttecuin hän lupauxens ajellut on.’ž Ja se joca luwannut on/ pitä lupauxens pään ajeleman paljaxi/ seuracunnan majan owen edes/ ja ottaman hänen lupauxens pään hiuxet ja heittämän tuleen/ joca kijtosuhrin alla on.’ž Mutta oinan hänen pitä uhraman HERralle kijtosuhrixi/ ja happamattomat leiwät corisa/ ja pitä myös hänen ruocauhrins ja juomauhrins tekemän.’ž Ja papin pitä ne tuoman HERran eteen/ ja pitä uhraman hänen syndiuhrixens ja polttouhrixens.’ž Ja corin happamattomia kyrsiä sämbyläjauhoista secoitetut öljyyn/ ja ohucaisia happamattomia kyrsiä öljyllä woidelluita/ ja heidän ruocauhrins ja juomauhrins.’ž Nijn pitä hänen tuoman uhrins HERralle/ wuosicunnaisen wirhittömän caridzan polttouhrixi/ wuosicunnaisen wirhittömän uhen syndiuhrixi/ ja wuosicunnaisen wirhittömän oinan kijtosuhrixi.’ž TÄmä on eroitetun laki/ cosca hänen lupauxens aica täytetty on/ nijn pitä hän tuotaman seuracunnan majan owen eteen.’ž Ja hänen pitä HERralle pitämän hänen lupauxens päiwät/ ja pitä tuoman wuosicunnaisen caridzan wicauhrixi. Ja nijn pitä ne endiset päiwät tyhjät oleman/ sentähden että hän tuli saastutetuxi.’ž Ja papin pitä sen yhden uhraman syndiuhrixi/ ja toisen polttouhrixi/ ja sowittaman hänen/ että hän saastutti idzens cuolluen ruumilla/ ja nijn pitä pyhittämän pääns sinä päiwänä.’ž Ja cahdexandena päiwänä pitä hänen tuoman caxi kyhkyläistä/ eli caxi mettisen poica papin tygö/ seuracunnan majan owen eteen.ģLVAL#0ą¢× ŗ | ÷ ² ę  _ Ü ˜ Ė‚0Ņ©^‘H ƒ>q(źdLÅ@ Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijs’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Elisaman Amihudin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Seidzemendenä päiwänä Ephraimin lasten Ruhtinas/ Elisama Amihudin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaist caridzata. Tämä on Eliasaphin Deguelin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Cuudendena päiwänä Gadin lasten Ruhtinas/ Eliasaph Deguelin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist ja wijsi wuosicunnaist caridzata. Tämä on Selumielin SuriSadain pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Wijdendenä päiwänä Simeonin lasten Ruhtinas/ Selumiel Suri Sadain poica.’ž Tämä on Elisurin Sedeurin pojan lahja.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaista caridzata.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi. Cauris syndiuhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Neljändenä päiwänä Rubenin lasten Ruhtinas Elisur Sedeurin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Eliabin Helonin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Colmandena päiwänä Sebulonin lasten Ruhtinas/ Eliab Helonin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Nethaneelin Suarin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Sijhen culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Toisna päiwänä uhrais Nethaneel Suarin poica Isascharin Ruhtinas.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist ja wijsi wuosicunnaist caridzata. Tämä on Nahessonin Aminadabin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Sijhen culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Ja hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ öljyllä secoitetut ruocauhrixi.ÆLVAL·ź”cņ Ē ~ ± h * § a ” K † 0 cÜW:ń³3aĄł Eläinden lucu polttouhrixi/ caxitoistakymmendä calpeja/ caxitoistakymmendä oinast/ caxitoistakymm’ž Eläinden lucu polttouhrixi/ caxitoistakymmendä calpeja/ caxitoistakymmendä oinast/ caxitoistakymmendä wuosicunnaist caridzata/ heidän ruocauhrins cansa. Ja caxitoistakymmendä caurista syndiuhrixi.’ž Ja ne caxitoistakymmendä cullaista lusickata/ jotca pyhäsawua täynäns olit/ jocainen painoi kymmenen Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ nijn että lucu sijtä lusickain cullasta juoxi sata ja caxikymmendä Sicli.’ž Nijn että jocainen fati painoi/ sata ja colmekymmendä Sicli hopiata/ ja jocainen malja seidzemenkymmendä Sicli/ nijn että caickein astiain hopian lucu juoxi caxituhatta ja neljäsata Sicli/ Pyhän Siclin jälken.’ž Tämä on Altarin wihkimys sinä päiwänä cosca se wihittin/ johonga ne Israelin lasten Ruhtinat uhraisit nämät caxitoistakymmendä hopiafatia/ caxitoistakymmendä hopiamalja/ caxitoistakymmendä cullaista lusicka.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wisi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Ahiran Enanin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Toisnatoistakymmendenä päiwänä Nephtalin lasten Ruhtinas/ Ahira Enanin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Pagielin Ochranin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Ensimäisnätoistakymmendenä päiwänä/ Assurin lasten Ruhtinas/ Pagiel Ochranin poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on AhiEserin AmmiSadain pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Kymmendenä päiwänä Danin lasten Ruhtinas/ AhiEser AmmiSadain poica.’ž Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaista caridzata. Tämä on Abidan Gideonin pojan lahja.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Yhdexändenä päiwänä BenJaminin lasten Ruhtinas/ Abidan Gideonin poica.’ž Tämä on Gamlielin Pedazurin pojan lahja.’ž Cauris syndiuhrixi. Ja kijtosuhrixi caxi härkä/ wijsi oinast/ wijsi caurist/ ja wijsi wuosicunnaist caridzata.’ž Calpei carjast/ oinas/ wuosicunnainen caridza polttouhrixi.’ž Culdainen lusicka/ joca maxoi kymmenen Sicli culda/ pyhäsawua täynäns.’ž Hänen lahjans oli hopiafati/ joca maxoi sata ja colmekymmendä Sicli: hopiamalja/ joca maxoi seidzemenkymmendä Sicli/ Pyhän Siclin jälken/ molemmat täynäns sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä ruocauhrixi.’ž Cahdexandena päiwänä Manassen lasten Ruhtinas Gamliel Pedazurin poica.{įĀ£„e0ņÓ“•vW8ś Ū ¼  ~ _ @ !  ć Ä „ † g H ) ė Ģ ­ Ž o P 1  ó Ō µ – w X 9  ū Ü ½ ž  ` A "  äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;żŽæ bC$Xš Š@» Wš Ž@» Vš ~@» Uš r@» Tš Œ@» Sš ī@» Rš a@» Qš š@» Pš ø@» Oš Ų@» Nš Š@» Mš Q@ » Lš ‚@ » Kš Ū@ » Jš ­@ » Iš  @ » Hš M@» Gš æ@» Fš G@» Eš F@» Dš {@» Cš –@» Bš S@» Aš N@» @š Ń@» ?š $\@ ŗ >š #Ž@ŗ =š "M@ŗ <š !£@ŗ ;š _@ŗ :š x@ŗ 9š a@ŗ 8š ī@ŗ 7š .@ŗ 6š @@ŗ 5š H@ŗ 4š –@ŗ 3š K@ŗ 2š K@ŗ 1š k@ŗ 0š t@ŗ /š C@ŗ .š H@ŗ -š h@ŗ ,š \@ ŗ +š C@ ŗ *š G@ ŗ )š u@ ŗ (š =@ ŗ 'š Y@ŗ &š m@ŗ %š õ@ŗ $š š@ŗ #š x@ŗ "š n@ŗ !š ¶@ŗ  š a@ŗ š y@ŗ š u@¹ š t@¹ š %@¹ š Ü@¹ š  @¹ š ½@¹ š †@¹ š @¹ š ­@¹ š ‘@¹ š L@¹ š ‚@¹ š ń@ ¹ š ą@ ¹ š ¢@ ¹ š Œ@ ¹ š Ā@ ¹  š %@¹  š H@¹  š ›@¹  š ŗ@¹  š µ@¹ š I@¹ š „@¹ š 1@¹ š „@¹ šĆ@ø šx@ø š¢@ø š%@ø š­@ø ’™š@ø ž™›@ø ż™ö@ø ü™I@ø ū™«@ø ś™Ź@ø ł™–@ø ų™_@ø ÷™ n@ø ö™ ™@ ø õ™ i@ ø ō™ j@ ø ó™ d@ ø ņ™”@ ø ń™‘@ø š™7@ø ļ™U@ø ī™„@ø ķ™i@ø ģ™Š@ø ė™%@ø ź™Yä@ø é™XĮ@ø č™WĒ@¶ ē™VĶ@¶ ę™UŌ@¶ å™TŅ@¶ ä™S€@¶ ć™R€’ž Cauris syndiuhrixi.. ā™Q>@¶ į™PI@¶ ą™OĶ@¶ ߙNP@¶ Ž™M…@¶ ĻLVAL?[6¬ C ž I   ą |  ©  ¢C­ć8ļł^ÄņPŲ Mutta heidän pitä weljeins palweluxesta seuracunnan majas ottaman waarin/ mutta wiran töitä ei ’ž Mutta heidän pitä weljeins palweluxesta seuracunnan majas ottaman waarin/ mutta wiran töitä ei heidän pidä tekemän. Näin sinun pitä tekemän Lewitaille/ että jocainen pidäis waarin wartiostans.’ž Mutta wijdennestkymmenest wuodest/ pitä heidän wapat oleman heidän palweluxens wirasta/ ja ei pidä enämbi palweleman.’ž Tämä on se cuin Lewitat pitä pitämän: wijdennestä wuodesta colmattakymmendä ja sen ylidze/ owat he sotaan menemän kelwolliset/ ja palweleman seuracunnan majas.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja sijtte Lewitat menit seuracunnan majaan/ heidän wircans tekemän Aaronin ja hänen poicains eteen/ nijncuin HErra oli Mosexelle käskenyt Lewitaista/ nijn teit he heille.’ž Ja Lewitat puhdistit idzens/ ja pesit heidän waattens/ ja nijn Aaron häälytti heidän häälytyxexi HERralle/ ja sowitti heitä/ nijn että he puhdistettin.’ž Ja Moses ynnä Aaronin cansa/ ja coco Israelin seuracunda teit Lewitaille caicki nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt/ nijn teit Israelin lapset heille.’ž Ja annoin heidän Aaronille ja hänen pojillens lahjaxi Israelin lapsist/ että heidän pitä seuracunnan majas Israelin lasten wiras palweleman/ ja sowittaman Israelin lapset/ ettei rangaistus tulis Israelin lasten päälle/ jos he lähestyisit Pyhä.’ž Ja otin minulleni Lewitat caickein esicoisten edest Israelin lapsista.’ž Sillä caicki esicoiset Israelin lapsist owat minun/ sekä ihmisistä että eläimist sijtä päiwäst/ cuin minä löin caicki esicoiset Egyptin maalla/ ja pyhitin ne minulleni.’ž Sillä he owat minulle peräti annetut Israelin lapsista/ ja minä olen heidän ottanut minulleni caickein edest/ jotca ensist awawat äitins cohdun/ nimittäin/ caickein esicoisten edest Israelin lapsist.’ž Ja sijtte pitä heidän käymän sisälle palweleman seuracunnan majas. Ja tällä tawalla pitä sinun heitä puhdistaman/ ja häälyttämän heitä häälytyxexi.’ž Ja näin pitä sinun Lewitat eroittaman Israelin lapsist/ nijn että Lewitat pitä oleman minun.’ž Ja sinun pitä Lewitat asettaman Aaronin/ ja hänen poicains eteen ja häälyttämän heitä häälytyxexi HERralle.’ž Ja Lewitat pitä laskeman kätens calpein pään päälle/ ja yxi calpei pitä HERralle syndiuhrixi tehtämän/ ja se toinen polttouhrixi Lewitaita sowittaman.’ž Ja Aaron pitä Lewitat Israelin lapsist HERralle häälyttämän/ että heidän pitä HERran wiras palweleman.’ž Ja sinun pitä tuoman Lewitat HERran eteen/ ja Israelin lapset pitä paneman kätens Lewitain pään päälle.’ž Ja sinun pitä Lewitat seuracunnan majan eteen tuoman/ ja caiken Canssan Israelin lapsist cocoman.’ž Ja sijtte pitä heidän ottaman nuoren calpein/ ja hänen ruocauhrins/ sämbyläjauhot secoitetut öljyllä/ ja toisen nuoren calpein pitä sinun ottaman syndiuhrixi.’ž Sinun pitä synnin wettä prijscottaman heidän päällens/ ja caicki tyynni carwat ajeleman/ ja heidän pitä waattens pesemän/ nijn he owat puhtat.’ž Ja näin pitä sinun tekemän heille puhdistaxes heitä.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden: ota Lewitat Israelin lapsist ja puhdista heitä.’ž Mutta kyntiläjalca oli tehty lujast cullast/ hamast warrest nijn cuckaisin asti/ sen muodon jälken cuin HERra oli Mosexelle näyttänyt/ nijn teki hän kyntiläjalan.’ž Ja Aaron teki nijn/ ja asetti lamput walaiseman kyntiläjalcaan/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Puhu Aaronille/ ja sano hänelle: coscas lamput sytytät/ nijn sinun pitä paneman näin/ että ne caicki seidzemen walaisewat kyntiläjalas.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja cosca Moses meni seuracunnan majan/ että hänen cansans piti siellä puhuttaman/ nijn cuuli hän änen puhuwan cansans Armonistuimelda/ joca oli tunnustuxen Arkin päällä/ cahden Cherubimin waihella/ ja sieldä puhuteltin händä.’ž Ja carjan lucu kijtosuhrixi oli neljä härkä colmattakymmendä/ cuusikymmendä oinast/ cuusikymmendä caurist/ cuusikymmendä wuosicunnaista caridzata. Tämä on Altarin wihkimys cosca se wihittin.>LVAL|KĒ~É  t ,  E ¹  7 FÄxē:¹3vjŽiõ€ Cosca nijllä molemmilla hiljaxens soitetan/ silloin pitä’ž Cosca nijllä molemmilla hiljaxens soitetan/ silloin pitä coco seuracunnan coconduman seuracunnan majan owen eteen.’ž Tee sinulles lujasta hopiasta caxi trometi/ nijllä cudzuaxes seuracunda cocoon/ ja cosca joucon pitä matcustaman.’ž JA HErra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja otit waarin HERran wartioista HERran sanan jälken/ Mosexen cautta. Vers. 7. Meidän lahjojam ) Täsä cudzutan Pääsiäis caridza lahjaxi HERralle/ että se teurastettin ja hänen cunniaxens syötin/ ja ei uhrixi poltettu.’ž Mutta cosca se caxi päiwä eli cuucauden/ taicka muutoin cauwan aica pysyi majan päällä/ nijn Israelin lapset heidäns sioitit/ ja ei matcustanet/ ja cosca se nousi/ nijn he matcustit. Sillä HERran käskyn jälken olit he siallans/ ja HERran käskyn jälken he matcustit.’ž Ja jos se nijn tapahtui/ että pilwi aina ehtosta nijn huomenen asti oli majan päällä/ ja sijtte nousi/ nijn he waelsit/ eli cosca pilwi päiwällä taicka yöllä nousi/ nijn he myös waelsit.’ž Ja cosca nijn tapahtui/ että pilwi oli järjestäns monicahdat päiwät majan päällä/ nijn he myös sioitit heidäns HERran sanan jälken.’ž Ja cosca pilwi usiammat päiwät pysyi majan päällä/ nijn otit Israelin lapset waarin HERran wartiast/ ja ei cuhungan waeldanet.’ž HERran sanan jälken waelsit Israelin lapset/ ja hänen sanans jälken he myös heidäns sioitit: Nijncauwan cuin pilwi pysyi majan päällä/ nijncauwan pysyit he myös siallans.’ž Ja cuin pilwi nousi majan pääldä/ nijn waelsit Israelin lapset/ ja cuhunga paickan pilwi seisatti/ sijnä myös Israelin lapset heidäns sioitit.’ž Ja nijn tapahtui alati että pilwi warjois sen/ yöllä näkyi nijncuin tuli.’ž JA sinä päiwänä cuin maja pandin ylös/ warjois pilwi todistuxen majan/ ja oli ehtost nijn amun asti majan päällä nijncuin tuli.’ž Ja jos jocu muucalainen asu teidän seasan/ hänen pitä myös pitämän HERralle Pääsiäistä/ caickein säätyin ja oikeutten jälken/ cuin Pääsiäinen waati. Tämä sääty pitä teille caikille yhtäläinen oleman/ nijn muucalaiselle cuin omaisellengin.’ž Mutta joca puhdas on/ ja ei ole matcasans/ ja unhotta pitä Pääsiäistä/ hänen sieluns pitä häwitettämän hänen Canssastans. Sentähden ettei hän ole candanut hänen uhrians HERralle aicanans/ hänen pitä idze syndins candaman.’ž Ja ei pidä heidän nijstä mitäkän tähtexi jättämän huomenexi/ eikä yhtän luuta rickoman. Ja pitä sen caikella muoto pitämän/ caickein Pääsiäisen säätyin jälken.’ž Waan toisella cuulla neljändenä päiwänä toistakymmendä ehtona/ ja heidän pitä sen syömän happamattoman leiwän ja carwasten ruohoin cansa.’ž Puhu Israelin lapsilla/ sanoden: Jos jocu saastutta idzens cuolles/ elickä on taambana caucaisella maalla teistä/ taicka teidän langoin seas/ hänen pitä cuitengin pitämän Pääsiäistä HERralle.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses sanoi heille: seisocat/ minä cuulen mitä HERra käske teille.’ž Ja sanoit hänelle: me olemma saastunet cuolles ihmises/ mixi me nijn ylöncadzottuna pidetän/ eten me uhra meidän lahjojam aicanans Israelin lasten seas.’ž NIin oli siellä muutamia miehiä/ jotca heidäns olit saastuttanet cuolles ihmises/ nijn ettei he saanet pitä Pääsiäistä sinä päiwänä/ ja he menit sinä päiwänä Mosexen ja Aaronin eteen.’ž Ja he pidit Pääsiäistä neljändenä päiwänä toistakymmendä ensimäisellä Cuulla ehtona Sinain corwes/ caiken sen jälken cuin HERra oli Mosexelle käskenyt/ nijn teit Israelin lapset.’ž Ja Moses puhui Israelin lapsille/ että heidän piti Pääsiäistä pitämän.’ž Neljändenätoistakymmendenä päiwänä tällä cuulla/ ehtona pitä heidän sen pitämän aicanans/ caickein säätyins ja oikeuttens jälken.’ž Anna Israelin lasten pitä Pääsiäistä aicanans.’ž JA HERra puhui Mosexelle Sinain corwes/ toisna wuonna sijttecuin he olit lähtenet Egyptin maalda/ ensimäisnä cuucautena/ sanoden:CLVAL!‡&pŠ š „ 8 ß ¢ - ę £ G ß—Tąu*ßIĮ“„DĢmŹ}ļ“ Cosca Arcki lewäis/ sanoi hän: Palaja HERra’ž Cosca Arcki lewäis/ sanoi hän: Palaja HERra/ nijden monen kymmenen tuhannen tygö Israelis’ž Ja cosca Arcki matcusti/ sanoi Moses: HERra nouse/ että sinun wiholises hajotettaisin/ ja ne jotca sinua wainowat/ pakenisit sinun edestäs.’ž Ja HERran pilwi oli heidän päälläns päiwällä/ cosca he leiristä matcustit.’ž Nijn he matcustit colme päiwäcunda HERran mäen tykö/ ja HERran lijton Arcki waelsi heidän edelläns colme päiwäcunda/ osottaden heille/ cusa heidän lewämän piti.’ž Ja jos sinä tulet meidän cansam/ nijn se hywä cuin HERra meille teke/ sen me teemme sinulle.’ž Hän sanoi: älä meistä luowu/ sillä sinä tiedät/ cusa meidän pitä idzem sioittaman corwes: Ja sinä olet meidän silmäm.’ž Hän wastais hänelle: en minä tule teidän cansan/ waan minä menen omalle maalleni sucuini tygö.’ž JA Moses puhui hänen näälämiehens Hobabin Reguelin Midianitin pojan tygö: me menemme sijhen paickaan/ josta HERra sanonut on: minä annan sen teille. Tule nyt meidän cansam/ me teem sinulle hywä: sillä HERra on hywä luwannut Israelille.’ž Nijn matcustit Israelin lapset jouckoinens.’ž Ja Ahira Enanin poica oli Nephtalin sucucunnan lasten päällä.’ž Ja Pagiel Ochranin poica oli Asserin lasten sucucunnan joucon päällä.’ž Sitälikin läxi Danin lasten leirin lippu jouckoinens. Ja nijn caicki leirit matcasans olit. Ja AhiEser AmmiSadain poica oli heidän jouckons päällä.’ž Ja Abidan Gideonin poica oli BenJaminin lasten sucucunnan joucon päällä.’ž Ja Gamliel Pedazurin poica oli Manassen lasten sucucunnan joucon päällä.’ž Sitälikin läxi Ephraimin lasten leirin lippu jouckoinens/ ja heidän päälläns oli Elisama Amihudin poica.’ž Nijn matcustit myös Cahatiterit ja cannoit Pyhä/ ja toiset panit majan ylös/ sijhenasti että nämat tulit jälistä.’ž Ja Gadin lasten sugun joucon päällä oli Eliasaph Deguelin poica.’ž Ja Simeonin lasten sugun joucon päällä oli Selumiel SuriSadain poica.’ž Sitälähin läxi Rubenin leirin lippu jouckoinens/ ja heidän jouckons päällä oli Elisur Sedeurin poica.’ž Silloin maja otettin maahan/ ja Gersonin ja Merarin lapset läxit matcaan ja cannoit maja.’ž Ja Sebulonin lasten sugun joucon päällä oli Eliab Helonin poica.’ž Ja Isascharin lasten sugun joucon päällä oli Nethaneel Suarin poica.’ž Judan lasten leirin lippu läxi ensin matcaan jouckoinens/ ja heidän jouckons päällä oli Nahesson Aminadabin poica.’ž Ja ne ensimäiset läxit HERran sanan jälken Mosexen cautta.’ž Ja Israelin lapset läxit ja waelsit Sinain corwest/ ja pilwi seisatti Paranin corpeen.’ž JA tapahtui cahtenakymmendänä päiwänä/ toisna Cuucautena toisna wuonna/ nousi pilwi todistuxen majan tykö.’ž Nijn myös teidän ilopäiwänän/ ja teidän juhlapäiwinän/ ja teidän usis cuisan/ pitä teidän trometillä soittaman/ teidän polttouhrian ja kijtosuhrian uhratesan/ että ne olisit teille muistoxi teidän Jumalan edes. Minä olen HERra teidän Jumalan.’ž Ja cosca te lähdette sotaan teidän maallan wiholisian wastan/ jotca teitä wainowat/ silloin pitä teidän wahwast trometillä soittaman/ että teidhän päällen muistetaisin HERran teidän Jumalan edes/ ja te pelastettaisin teidän wiholisistan.’ž Ja papit Aaronin pojat pitä trometillä soittaman: ja tämä pitä teille ja teidän suguillen oleman ijancaickinen sääty.’ž Mutta cosca seuracunnan pitä coconduman/ silloin teidän pitä ainoastans hiljaxens/ ja ei wahwast soittaman.’ž Mutta cosca te toisen kerran wahwast soitatte/ silloin pitä ne leirit lähtemän matcaan/ cuin etelän päin owat: sillä cosca he lähtewät matcaan/ nijn pitä teidän wahwast soittaman.’ž Mutta cosca te wahwast soitatte/ silloin pitä ne leirit lähtemän matcaan/ cuin itän päin owat.’ž Waan cosca ainoastans yhdellä hiljaxens soitetan/ silloin pitä Ruhtinat ja tuhanden päämiehet Israelis tuleman cocoon.vLVAL/įŽų } 7 š 1 ä D — ¼ : é_‡Ļß~’†¶ Nijn tuli HERra alas pilwes/ ja puhui hänen cansans/ ja otti sijtä hengestä/ joca oli Mosexes/ ja and’ž Nijn tuli HERra alas pilwes/ ja puhui hänen cansans/ ja otti sijtä hengestä/ joca oli Mosexes/ ja andoi seidzemellekymmenelle wanhimmalle miehelle. Ja cosca hengi lepäis heisä/ nijn he ennustit/ ja ei enä.’ž JA Moses meni ulos ja sanoi Canssalle HERran sanat/ ja cocois seidzemenkymmendä miestä Canssan wanhimmista/ ja asetti heidän ymbärins maja.’ž HERra sanoi Mosexelle: ongo HERran käsi lyhetty? nyt sinun pitä näkemän/ jos minun sanani jälken tapahtu sinulle elickä ei.’ž Tapetango lambat ja carja/ että he rawitaisin? taicka cootango caicki calat merestä heille/ että he rawitaisin?’ž Ja Moses sanoi: cuusisatatuhatta on jalcamiestä/ joidenga seas minä olen/ ja sinä sanot: minä annan teille liha syödäxen coco Cuucaudexi.’ž Mutta coco Cuucaudexi/ sijhen asti että se käy teidän sieramistan ulos/ ja tule teille kyylytyxexi: sillä te oletta HERran hyljännet/ joca on teidän seasan/ ja itkitte hänen edesäns/ ja sanoitte: mixi me olemma tänne lähtenet Egyptist?’ž Ei waiwoin päiwäxi/ eikä cahdexi/ eikä wijdexi/ eikä kymmenexi/ eikä cahdexikymmenexi päiwäxi.’ž Ja sano canssalle: pyhittäkät teitän huomenexi/ että te liha söisitte: sillä teidän itcun on tullut HERran corwijn/ ja te sanoitte: cuca anda meille liha syödäxem? Sillä hywin me elimme Egyptis? Sentähden anda HERra teille liha syödäxen/’ž Ja nijn minä tulen alas/ ja puhun siellä sinun cansas/ ja otan sinun hengestäs/ ja annan heille/ että he ynnä sinun cansas candaisit Canssan cuorman/ ettet sinä yxinäs sitä candais.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: coco minulle seidzemenkymmendä miestä Israelin wanhimmista/ jotcas tiedät wanhimmixi ja päämiehixi Canssan seas/ ja tuo heitä seuracunnan majan owen eteen/ ja seisocan sijnä sinun cansas.’ž Ja jos sinä nijn teet minulle/ nijn ennen tapa minua/ jos minä muutoin olen armon löytänyt sinun edesäs/ etten minä nijn waiwani näkis.’ž EN minä yxinäni woi caicke tätä Canssa canda: sillä se on minulle ylön rascas.’ž Custa minä otan liha/ caikelle tälle Canssalle andaxeni? sillä he itkewät minun edesäni/ ja sanowat: anna meille liha syödäxem.’ž Olengo minä caiken tämän Canssan sijttänyt? olengo minä synnyttänyt hänen? ettäs nijn sanoisit minulle: canna heitä sinun helmasas ( nijncuin imettäjä canda lapsen ) sijhen maahan/ jonga sinä heidän Isillens wannoit?’ž Ja Moses sanoi HERralle: Mixi sinä nijn ahdistat sinun palwelias? ja mixen minä löydä armo sinun edesäs/ että sinä nijn panet minun päälleni caiken tämän Canssan cuorman?’ž COsca Moses cuuli Canssan itkewän heidän sucucunnisans/ idzecukin hänen majans owella/ silloin julmistui HERran wiha suuresta/ ja Moses myös pani sen pahaxi.’ž Ja cosca caste ijöllä langeis leirijn/ nijn langeis myös Manna sen päälle.’ž Ja Canssa juoxi sinne ja tänne/ ja cocoisit sitä/ ja jauhoit myllyllä eli surwoit ricki huhmares/ ja keitit padas/ ja teit idzellens sijtä paistincacuja/ ja ne maistit nijncuin öljyleiwät.’ž Ja Man oli nijncuin Corianderin siemen/ ja nähdä nijncuin Bedellion.’ž Mutta nyt on meidän sielum cuiwettunut/ ja ei muuta näe cuin Manna.’ž Me muistamme ne calat cuin me söimme ilman Egyptis/ ja Curbidzat/ ja melonit/ ja puurlaucat/ ja sipulit/ ja kynsilaucat.’ž Sillä yhteinen Canssa heidän seasans oli saanut lihan himon/ istuit ja itkit ynnä Israelin lasten cansa/ ja sanoit: cuca anda meille liha syödäxem?’ž Ja se paicka cudzuttin Tabeera/ että HERran tuli oli syttynyt heidän keskelläns.’ž Silloin huusi Canssa Mosexen tygö: Ja Moses rucoili HERra/ nijn tuli samui.’ž JA tapahtui cosca Canssa kärsimättömydest napisit/ oli se paha HERran corwis: Ja cosca HERra sen cuuli/ julmistui hänen wihans/ ja HERran tuli syttyi heidän seasans/ joca ärimmäiset heidän leirisäns poltti.üLVAL 2ŃZĄ † ž Ņ * Ö Œ  ” F ĖPøg·|ÖGžŗŁTā^ģ¢vJ Caleb Jephunnin poi’ž Caleb Jephunnin poica/ Judan sucucunnast.’ž Saphat Horin poica/ Simeonin sucucunnast.’ž Ja nämät owat heidän nimens: Sammua Sacurin poica/ Rubenin sucucunnast.’ž Ja Moses lähetti heidän Paranin corwesta HERran sanan jälken/ ja ne olit caicki päämiehet Israelin lasten seas.’ž Lähetä miehet jotca wacoisit Canaan maan/ jonga minä Israelin lapsille anna/ idzecustakin heidän Isäns sugusta yxi cuuluisa mies.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja sijtte Canssa matcustit Hazerothist/ ja sioitit idzens Paranin corpeen.’ž Nijn MirJam suljettin seidzemexi päiwäxi leiristä/ ja ei Canssa matcustanut cuhungan päin/ sijhenasti että MirJam otettin jällens.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: jos hänen Isäns olis hänen caswoillens sylkenyt/ eikö hänen olis pitänyt häpemän seidzemen päiwä? anna händä sulke kijnni seidzemexi päiwäxi leiristä ulos/ ja sijtte hän jällens otettacan sisälle.’ž Nijn Moses huusi HERran tygö/ ja sanoi: ah Jumala/ paranna händä.’ž Ettei tämä tulis nijncuin cuollut/ jopa puoli hänen lihans on culunut.’ž Sanoi sijs Aaron Mosexelle: Ah minun herran/ älä pane tätä syndiä meidän päällem: sillä me olemma tyhmäst tehnet/ ja me olemme syndi tehnet.’ž Nijn myös pilwi meni pois majan tykö. Ja cadzo/ nijn MirJam tuli cohta spitalijn nijncuin lumi/ nijn Aaron käänsi idzens MirJamin päin/ ja cadzo/ hän oli spitalis.’ž Ja HERran wiha julmistui heitä wastan/ ja hän meni pois.’ž Mutta hänen cansans minä puhun suusta suuhun ja näkywäisest/ ja ei tapauxilla/ ja hän näke HERran muodon. Mixettä te sijs peljännet puhuisan minun palweliani Mosesta wastan?’ž Waan ei nijncuin minun palwelian Moses/ joca coco minun huonesan uscolinen on.’ž Ja hän sanoi: cuulcat minun sanojani: Jos jocu on teidän seasan HERran Propheta/ minä HERra ilmoitan minuni hänelle näysä/ ja unesa puhuttelen händä.’ž Nijn HERra tuli alas pilwen padzas/ ja seisoi majan owen edes/ ja cudzui Aaronin ja MirJamin/ ja he molemmat menit ulos.’ž JA HERra sanoi äkist Mosexelle/ Aaronille/ ja MirJamille: mengät te colme seuracunnan majaan. Ja he caikin colmen menit.’ž Mutta Moses oli sangen siwiä mies/ enäcuin caicki muut ihmiset maan päällä.’ž Ja sanoit: puhuco Jumala ainoastans Mosexen cautta? eikö hän myös puhu meidän cauttam? Ja HERra cuuli sen.’ž JA MirJam ja Aaron puhuit Mosesta wastan hänen emändäns Ethiopialaisen tähden/ jonga hän nainut oli: että hän Ethiopialaisen nainut oli.’ž Ja Canssa matcustit himohaudoilda Hazerothijn/ ja pysännyit Hazerothis.’ž Josta se paicka cudzutan himohaudaxi: sillä sijhen on haudattu himoidzewa Canssa.’ž Ja cosca liha oli wielä heidän hammastens wälillä/ ja ennencuin se tuli culunexi/ julmistui HERran wiha Canssan päälle/ ja löi heidän sangen suurella rangaistuxella.’ž Nijn nousi Canssa coco sinä päiwänä/ ja coco sinä yönä/ ja coco toisna päiwänä/ ja cocoisit peldocanoja/ ja se joca wähimmän cocois/ hän cocois kymmenen Homorita/ ja he ripustit heitä leirins ymbärins.’ž NIin tuli tuuli HERralda/ ja andoi tulla peldocanat mereldä/ ja hajotti ne leirijn/ tääldäpäin päiwäcunnan matcan pituudelle/ ja sieldäpäin päiwäcunnan matcan pituudelle leirin ymbärins/ liki cahta kynärätä corkialle maan päälle.’ž Ja nijn cocounsit Moses ja wanhimmat Israelist leirijn.’ž Mutta Moses sanoi hänelle: oletco sinä minun edesäni kijwas? Josca Jumala/ että caicki HERran Canssa ennustaisit. Ja andais HERra hengens tulla heihin.’ž Nijn wastais Josua Nunin poica Mosexen palwelia/ jonga hän walinnut oli/ ja sanoi: minun herran Moses/ kiellä heitä.’ž Nijn juoxi yxi nuorucainen ja ilmoitti Mosexelle/ ja sanoi: Eldad ja Medad ennustawat leirisä.’ž Mutta caxi miestä jäit wielä leirijn/ yhden nimi oli Eldad ja toisen Medad/ joisa myös hengi lepäis: sillä he olit myös kirjoitetut/ waan ei he wielä ollet käynet ulos majan tygö/ ja he ennustit leirisä.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ӚH@Ą Ņš]@Ą њ%@Ą ŠšW@Ą Ļšæ@Ą Īš’@Ą Ķš W@Ą Ģš A@Ą Ėš Y@Ą Źš O@Ą ɚ u@Ą Țh@Ą Ēš`@Ą ʚˆ@Ą Ś~@Ą ĚŒ@Ą ƚ®@ Ą Āš{@ Ą Įš%@ Ą Ąš-s@ Ą æš,s@ Ą ¾š+@Ą ½š*W@Ą ¼š)N@Ą »š(²@Ą ŗš'a@Ą ¹š&}@Ą øš%.@Ą ·š$—@Ą ¶š#Ø@Ą µš"ō@æ “š!—@æ ³š 9@æ ²š€@æ ±šœ@æ °šŽ@æ ƚ€@æ ®š€@æ ­š2@æ ¬š{@æ «š³@æ Ŗš‚@æ ©š„@æ ؚP@ æ §šC@ æ ¦š“@ æ „šĮ@ æ ¤šL@ æ £š{@æ ¢šŠ@æ ”š@æ  š Œ@æ Ÿš w@æ žš ü@æ š <@æ œš Ó@æ ›š@æ ššr@!¾ ™šd@ ¾ ˜šT@¾ —šJ@¾ –šŒ@¾ •šØ@¾ ”šN@¾ “š "Æ@¾ ’š !Ž@¾ ‘š ‚@¾ š k@¾ š —@¾ Žš Ž@¾ š ’@¾ Œš Ł@¾ ‹š L@¾ Šš q@¾ ‰š ±@¾ ˆš ¤@¾ ‡š [@¾ †š ¾@ ¾ …š ”@ ¾ „š g@ ¾ ƒš r@ ¾ ‚š m@ ¾ š (@¾ €š /@¾ š /@¾ ~š ,@¾ }š 5@¾ |š -@¾ {š /@¾ zš ,@¾ yš 0@¾ xš ,@¼ wš ,@¼ vš J@¼ uš r@¼ tš „@¼ sš %@¼ rš M@¼ qš …@¼ pš į@¼ oš D@¼ nš I@¼ mš @¼ lš ¦@¼ kš ;@¼ jš °@¼ iš Q@¼ hš ˜@¼ gš {@¼ fš {@ ¼ eš N@ ¼ dš m@ ¼ cš ‹@ ¼ bš #J@ ¼ aš "T@¼ `š !Ø@¼ _š Ģ@¼ ^š č@¼ ]š :@¼ \š š@¼ [š w@¼ Zš a@¼ Yš Ī@¼  LVAL"Š¤uHēø‰aō ‚  ‡ É n Ź  Ø \ ƒńcĢaßR\Š†2Ī\ Ja sanoit caikelle Israelin cocouxelle: maa/ jonga läp’ž Ja sanoit caikelle Israelin cocouxelle: maa/ jonga läpidzen me waeldanet olem wacoimas sitä/ on juuri hywä maa.’ž Ja Josua Nunin poica/ ja Caleb Jephunnen poica/ jotca myös maan olit wacoinet/ rewäisit waattens.’ž Mutta Moses ja Aaron langeisit caswoillens coco Israelin lasten seuracunnan edes.’ž Ja he sanoit toinen toisellens: asettacam päämies ja palatcam Egyptijn.’ž Mixi HERra wie meitä tälle maalle miecalla surmatta/ meidän waimom ja lapsem tulewat saalixi? Eikö parembi ole/ että me palajam Egyptijn.’ž Ja caicki Israelin lapset napisit Mosesta ja Aaronita wastan/ ja coco joucko sanoi heille: jos me olisimme cuollet Egyptin maalla/ taicka täsä corwes wielä cuolisim?’ž Nijn caicki seuracunda nousi ja rupeis parcuman/ ja Canssa itkit sen yösen.’ž Me näimme siellä myös uljat Enakin lapset/ nijstä uljaista/ ja me olimma meidän silmäimme edes nähdä nijncuin heinäsircat/ ja nijn olimme myös me nähdä heidän silmäins edes’ž Ja he saatit sen maan pahaan huuton/ jonga he cadzellet olit/ Israelin lasten seas/ sanoden: maa/ jonga läpidze me käwimme wacoimas/ syö hänen asujans/ ja caicki Canssa/ jonga me siellä näimme owat juuri pitkät ihmiset.’ž Mutta ne miehet/ jotca hänen cansans olit mennet/ sanoit: en me taida mennä sitä Canssa wastan: sillä he owat meitä wäkewämmät.’ž Mutta Caleb waikitti Canssan Mosexen edes/ ja sanoi: käykäm ja omistacam maa: sillä kyllä me sen woitam.’ž Amalechiterit asuwat etelän puolella maata/ Hetherit ja Jebuserit ja Amorrerit asuwat wuorilla. Cananerit asuwat meren tykönä/ ja Jordanin wierellä.’ž Paidzi sitä/ että sijnä maacunnas asu wäkewä Canssa/ siellä owat juuri wahwat/ ja suuret Caupungit: Ja me näimme siellä myös Enakin lapset.’ž Ja he juttelit heille/ ja sanoit: me tulimme sille maalle/ johonga te meitä lähetit/ josa riesca ja hunajata wuota/ ja tämä on hänen hedelmäns.’ž Ja he käwit/ ja tulit Mosexen ja Aaronin tygö/ ja caiken Israelin lasten seuracunnan tygö/ Paranin corwes/ Cadexen tykönä/ ja ilmoitit heille asian ja coco joucolle/ millinen se oli/ ja osotit heille maan hedelmät.’ž JA cosca he maan wacoinet olit/ palaisit he neljänkymmenen päiwän peräst.’ž Ja se paicka cudzuttin Escolin wirraci/ sen wijnamarja rypälen tähden/ jonga Israelin lapset sijtä leickaisit.’ž Ja tulit haman Escolin wirran tygö/ ja leickaisit sijtä wijnapuun oxan wijnamarja rypälen cansa/ ja he annoit cahden canda corennolla/ nijn myös granatin omenita ja ficunita.’ž He menit myös etelän päin ja tulit Hebronijn/ siellä oli Ahiman/ Sesai ja Talmai Enakin lapset. Ja Hebron oli rakettu seidzemen ajastaica ennencuin Zoan Egyptis.’ž Ja he menit ja wagoit maan/ Zinnin corwesta Rehobin asti/ jonga cautta Hamathijn mennän.’ž Ja millinen maa on/ lihawa eli laiha/ ja ongo puita sillä maalla/ taicka ei. Olcat wahwas turwas/ ja ottacat maan hedelmäst. Ja se oli sijhen aican/ jona wijnamarjat ensist kypsynet olit.’ž Ja millinen maa se on/ josa he asuwat/ ongo se hywä eli paha/ ja mingäcaltaiset Caupungit owat/ joisa he asuwat/ asuwatco he majois/ eli linnois.’ž Cadzelcat maata millinen se on/ ja Canssa joca sijnä asu/ ongo se wäkewä eli heicko/ wähä eli paljo.’ž COsca Moses lähetti heidän wacoiman Canaan maata/ sanoi hän heille: mengät etelän puoleen/ ja astucat wuorelle.’ž Nämät owat miesten nimet/ jotca Moses lähetti wacoiman maata: Ja Hosean Nunin pojan nimitti Moses Josuaxi.’ž Guel Machin poica/ Gadin sucucunnast.’ž Nahebi Waphsin poica/ Nephtalin sucucunnast.’ž Sethur Michaelin poica/ Asserin sucucunnast.’ž Ammiel Gemallin poica/ Danin sucucunnast.’ž Gadi Susin poica/ Josephin sucucunnast/ Manassest.’ž Gadiel Sodin poica/ Sebulonin sucucunnast.’ž Palthi Raphun poica/ BenJaminin sucucunnast.’ž Hosea Nunin poica/ Ephraimin sucucunnast.’ž Igeal Josephin poica/ Isascharin sucucunnast.ūLVAL¬pt ż q l ā g  Z Ē„4 Zß­-­ƒŹ3? Nijden neljänkymmenen päiwälugun jälken/ joina te maan wacoinet oletta: aina ajastaica päiwästä pitä luettaman/ että he’ž Nijden neljänkymmenen päiwälugun jälken/ joina te maan wacoinet oletta: aina ajastaica päiwästä pitä luettaman/ että he candawat teidän pahat tecon neljäkymmendä ajastaica/ että te ymmärräisitte mikä se on/ cosca minä otan pois minun käteni.’ž Ja teidän lapsen pitä oleman paimenna täsä corwes neljäkymmendä ajastaica candaden teidän huoruttan/ sijhenasti/ että teidän ruumin culuwat corwesa.’ž Mutta te ja teidän ruumin/ pitä langeman täsä corwesa/’ž Waan teidän lapsen/ jotca te sanoitta tulewan saalixi/ ne minä sinne johdatan/ että he tundisit sen maan/ jonga te hyljäisit.’ž Ei teidän pidä tuleman sijhen maahan/ jonga ylidze minä käteni nostin/ salliaxeni teidän siellä asua/ paidzi Calebi Jephunnen poica ja Josua Nunin poica.’ž Teidän ruumin pitä langeman täsä corwes/ ja caicki/ jotca luettin cahdestkymmenenest wuodest/ ja sen ylidzen/ jotca napisitta minua wastan.’ž Sentähden sano heille: nijn totta/ cuin minä elän/ sano HERra/ minä teen teille/ nijncuin te minun corwaini cuullen puhuitte.’ž Cuinga cauwan tämä paha joucko napise minua wastan? Sillä minä cuulin Israelin lasten napinan/ jolla he minua wastan napisit.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Nijn myös Amalechiterit ja Cananerit/ jotca laxois asuwat: Huomena palaitca ja matcustaca corpeen/ punaisen meren tietä.’ž Waan minun palwelian Caleb ( että toinen hengi on hänellä ja uscollisest seurais minua ) hänen minä wien sijhen maahan/ josa hän ennen oli/ ja hänen siemenens pitä sen perimän.’ž Ei heidän pidä näkemän sitä maata/ jonga minä heidän Isillens wannoin/ eikä yxikän/ joca minua pilcannut on/ pidä näkemän sitä.’ž Sillä caicki miehet/ jotca näit minun cunniani ja ihmeni/ jotca minä tein Egyptis ja corwes/ ja nyt kymmenen kerta owat minua kiusannet eikä cuullet minun ändäni.’ž Mutta nijn totta/ cuin minä elän/ nijn coco mailma täytetän HERran cunnialla:’ž JA HERra sanoi: minä annoi sen heille andexi sinun sanas jälken.’ž Nijn ole armollinen tämän Canssan ricoxille/ sinun suurest laupiudestas/ nijncuin sinä tälle Canssalle annoit andexi hamast Egyptist tähän asti.’ž HERra on pitkämielinen ja sangen laupias/ ja anda andexi wäärydet ja ricoxet/ ja ei yhtän anna olla ilman rangaistusta/ mutta costa Isäin wäärydet lapsille/ colmandeen ja neljändeen polween.’ž Mingätähden enändäkän HERra woimans/ nijncuin sinä puhunut olet/ sanoden:’ž Ettei HERra woinut johdatta tätä Canssa sijhen maahan/ josta hän heille wannoi/ sentähden on hän murhannut heitä corwes.’ž Jos sinä tapat tämän Canssan/ nijncuin yhden miehen/ nijn pacanat/ jotca sencaltaisen sanoman sinusta cuullet owat/ puhuwat ja sanowat:’ž Ja sanotan tämän maan asuwaisille/ jotca cuullet owat/ että sinä HERra olet tämän Canssan seas/ ja että sinä nähdän caswosta nijn caswoon/ ja sinun pilwes seiso heidän päälläns/ ja sinä HERra käyt heidän edelläns päiwällä pilwen padzas ja yöllä tulen padzas.’ž Ja Moses sanoi HERralle: jos Egyptiläiset saawat sen cuulla: sillä sinä olet johdattanut tämän Canssan heidän keskeldäns sinun woimallas.’ž Minä lyön heitä ruttotaudilla/ ja häwitän heitä/ ja minä teen sinun suuremmaxi/ ja wäkewämmäxi Canssaxi/ cuin tämän.’ž Ja HERran cunnia näkyi seuracunnan majas/ caikille Israelin lapsille. Ja HERra sanoi Mosexelle: cuinga cauwan tämä Canssa pilcka minua? ja cuinga cauwan ei he usco minun päälleni/ caickein tunnustähtein cautta/ jotca minä heidän seasans tehnyt olen?’ž NIin sanoi coco Canssan joucko että he piti kiwitettämän.’ž Ainoastans älkät olco HERra wastan niscurit/ ja älkät peljätkö tämän maan Canssa: sillä me syömme heitä nijncuin leipä/ heidän turwans on erainnut heistä/ ja HERra on meidän cansam/ älkät sijs peljätkö heitä.’ž Jos HERralla on hywä suosio meihin/ nijn hän wie meidän sille maalle andaxens sen meille/ josa maasa riesca ja hunajata wuota.ļLVAL"XĮ“µ  µ ^ Į N Ū ¶ ;   ƒū›3¾oÕ~ģ-Ö±T | ¾A Ja caicki cuin HERra Mosexen cautta teille käskenyt on/ sijt’ž Ja caicki cuin HERra Mosexen cautta teille käskenyt on/ sijtä päiwästä/ jona hän rupeis käskemän/ nijn teidän lapsin asti.’ž JA jos te tietämät exytte ja ette tee caickia näitä käskyjä/ joita HERra Mosexelle käskenyt on/’ž Nijn pitä teidän myös andaman HERralle teidän taikinan alket ylönnyxexi/ teidän suguisan.’ž Nimittäin teidän taikinan alkeista pitä teidän andaman yhden kyrsän ylönnyxexi/ nijncuin te myös annatta HERralle ylönnyxen teidän rijhestän.’ž Ja syötyän sen maan leipä/ pitä teidän andaman ylönnysuhrin HERralle.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: tulduan sijhen maahan/ johon minä teidän johdatan/’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Yxi laki ja oikeus pitä oleman teillä ja muucalaisilla/ jotca asuwat teidän tykönän.’ž Caikella Canssalla pitä oleman yxi sääty/ sekä teillä että muucalaisilla. Ijancaickinen sääty pitä se oleman teidän suguillen/ nijn että HERran edes pitä muucalaisen oleman nijncuin tekin.’ž Ja jos jocu muucalainen asu teidän tykönän/ eli on teidän sucuin seas/ ja tahto tehdä HERralle uhria makiaxi hajuxi/ hän tehkän nijncuin hekin.’ž Jocainen omainen pitä tämän näin tekemän/ tehdäxens ne HERralle makian hajun tulexi.’ž Ruocauhrin ja juomauhrin pitä myös oleman uhrein lugun jälken.’ž Nijn sinun pitä tekemän cungin calpein cansa/ oinan/ lamban/ caridzan ja wohlan cansa.’ž Ja wijna juomauhrixi myös puoli Hinni. Tämä on makiaxi hajuxi tuli HERralle.’ž Nijn sinun pitä calpein cansa tekemän ruocauhrixi colme kymmenestä sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyyn/ puoli Hinni.’ž Mutta jos sinä teet calpein polttouhrixi/ eli erinomaisen lupauxen uhrixi/ eli kijtosuhrixi HERralle.’ž Ja wijna juomauhrixi myös colmas osa Hinnist/ sen sinun pitä uhraman HERralle makiaxi hajuxi.’ž Mutta cosca oinas uhratan/ nijn pitä sinun tekemän ruocauhrixi caxi kymmenestä sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyyn colmannexel Hinnist.’ž Ja wijna juomauhrixi myös neljännexen Hinnist/ sen pitä sinun tekemän polttouhrixi eli muuxi uhrixi/ cosca caridza uhratan.’ž joca sijs HERralle tahto uhrata lahjans/ hänen pitä tekemän ruocauhrixi kymmenexen sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyyn neljännexel Hinnist.’ž Ja te uhratte HERralle polttouhria/ elickä erinomaisen lupauxen uhria/ eli oman hywän tahdon eli teidän juhlan uhria/ tehdäxen HERralle makia hajua carjasta eli lambaista.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: cosca te tuletta sijhen maahan josa teidän asuman pitä/ jonga minä teille annan.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nijn tulit Amalechiterit ja Cananerit/ jotca wuorella asuit/ ja löit heidän ja rundelit heitä haman Horman asti.’ž Mutta he rohwaisit idzens menemän wuoren cuckulalle. Mutta HERran lijton Arcki ja Moses ei mennet leiristä ulos.’ž Sillä Amalechiterit ja Cananerit owat siellä teidän edesän/ ja te miecalla surmatan/ että te idzen käänsitte pois HERrasta. Ja ei ole HERra teidän cansan.’ž Älkät mengö/ sillä ei ole HERra teidän cansan/ ettei te lyödäis teidän wiholisildan.’ž Mutta Moses sanoi: mixi te nijn ricotte HERran sanan? ei se teille menesty.’ž Ja he nousit warhain huomeneldain ja menit wuoren cuckulalle/ ja sanoit: cadzo/ täsä me olem ja menem sijhen siaan/ josta HERra on meille puhunut: sillä me olem syndiä tehnet.’ž JA Moses puhui caicki nämät sanat caikille Israelin lapsille: silloin Canssa murhetti suurest.’ž Mutta Josua Nunin poica/ ja Caleb Jephunnen poica/ jäit elämän caikista nijstä miehistä/ jotca mennet olit maata wacoiman.’ž Että he laitit maata/ ja sanoit sen pahaxi.’ž Ja nijn cuolit HERran rangaistuxesta ne miehet/ jotca Moses lähetti maata wacoiman/ ja palaisit/ saattain caiken seuracunnan napiseman händä wastan/’ž Minä HERra olen sen puhunut/ sen minä myös teen caikelle tälle pahalle joucolle/ joca on idzens asettanut minua wastan/ täsä corwesa pitä heidän culuman ja cuoleman.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń ¶ — x Y :  ü Ż ¾ Ÿ € a B #  å Ę § ˆ i J + ķ Ī Æ  q R 3  õ Ö · ˜ y Z ;  żŽæ bC$ęĒ؉jK, īĻ°‘rS4ö×ø™z[<žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=M›l@ Ę L›{@ Ę K›k@Ę J›Ń@Ę I›2@Ę H› ”@Ę G›q@Ę F›v@Ę E›k@Ę D›³@Ę C›n@Ę B›Ā@Å A›%@Å @›Ā@Å ?›Ē@Å >›q@Å =›Š@Å <›¬@Å ;›@Å :›O@ Å 9›š@ Å 8›•@ Å 7›ģ@ Å 6›(@ Å 5› –@Å 4› |@Å 3› Ō@Å 2› w@Å 1› @Å 0›Ā@Å /›@Å .›ˆ@Å -›_@Å ,›£@Ä +›‘@Ä *› @Ä )›­@Ä (› H@Ä '› b@Ä &› 2@Ä %› ¼@Ä $› ƒ@Ä #›§@Ä "›7@Ä !›Ń@Ä  ›@Ä ›O@Ä ›j@Ä ›™@ Ä ›%@ Ä ›2N@ Ä ›1ƒ@ Ä ›0D@ Ä ›/«@Ä ›.Ž@Ä ›-W@Ä ›,%@Ä ›+3@Ä ›*’@Ä ›)„@Ä ›(ī@Ä ›'Œ@Ä ›&ē@Ć ›%q@Ć  ›$%@Ć  ›#n@Ć  ›"}@Ć  ›!p@Ć  › ‚@Ć ›D@Ć ›Ż@Ć ›ˆ@Ć ›‹@Ć ›¢@Ć ›°@Ć ›]@Ć ›P@Ć ›%@ Ć ’š˜@ Ć žšB@ Ć żš2@ Ć üšw@ Ć ūš‹@Ć śš‚@Ć łšt@Ć ųš«@Ć ÷šĮ@Ć öš œ@Ć õš g@Ć ōš k@Ć óš h@Ć ņš Ā@Ā ńš1@Ā šš@Ā ļšJ@Ā īš¤@Ā ķš2@Ā ģšĘ@Ā ėšž@Ā źš”@Ā éš)z@Ā čš(f@Ā ēš'ä@Ā ęš&ć@ Ā åš%€’ž JA HERra sanoi Mosexelle:4 äš$q@ Ā ćš#x@ Ā āš"e@ Ā įš!s@ Ā ąš d@Ā ߚ@Ā Žš‘@Ā Żš”@Ā ܚ¦@Ā Ūšb@Ā Śš›@Ā Łš@Ā Ųš @Ā ך}@!Ą ֚b@ Ą ՚\@Ą Ōš@Ą źLVALõō Y ÷ Q °    < É d ģ{˜“NŌ3•ĻłÆī, Wähäkö se teille on/ että Israelin Jumala on teidän eroittanut Israelin Canssast hänellens uhr’ž Wähäkö se teille on/ että Israelin Jumala on teidän eroittanut Israelin Canssast hänellens uhraman/ ja palweleman HERran Tabernaclin wirasa/ ja seisoman seuracunnan edes/ ja händä palweleman?’ž Ja Moses sanoi Corahlle: cuulcat Lewin lapset/’ž Ja pangat nijhin tulda/ ja heittäkät nijhin pyhäsawua/ HERran eteen huomena: jonga HERra walidze se olcon pyhä: te teette paljo Lewin lapset.’ž Tehkät nijn/ ottacat teillen sawuastiat/ Corah ja caicki hänen seurans.’ž Ja sanoi Corahlle ja coco hänen seurallens: huomena HERra ilmoitta cuca hänen omans on/ ja cuca pyhä on/ ja hänelle uhraman pitä/ jonga hän walidze/ se uhratcan.’ž Cosca Moses sen cuuli/ langeis hän caswoillens/’ž Ja he cocoisit heidäns Mosesta ja Aaronita wastan/ ja sanoit heille: te teitte ylönpaljo: sillä Canssa on caicki pyhä/ ja HERra on heidän cansans/ mixi te corgotatte teitän HERran Canssan päälle?’ž Capinoidzit Mosesta wastan/ monicahtain miesten cansa Israelin lapsist/ caxisata ja wijsikymmendä ylimmäist Canssan seast/ Raadiherra ja cuuluisata miestä.’ž JA Corah Jezeharin poica/ joca oli Cahatin Lewin pojan poica/ ynnä Dathanin ja Abiramin Eliabin poicain cansa/ ja On Pelethin poica/ joca oli Rubenin pojista:’ž Minä olen HERra teidän Jumalan/ joca teidän Egyptin maalda johdatin ollaxeni teidän Jumalan. Minä HERra teidän Jumalan.’ž Sentähden pitä teidän muistaman ja tekemän caicki minun käskyni/ ja oleman pyhät teidän Jumalallen.’ž Ja ne tilgat pitä oleman teille merkixi/ ja cadzoisan nijden päälle pitä teidän caicki HERran käskyt muistaman ja tekemän ne/ ettet te tekis teidän sydämen ajatuxen jälken/ elickä myös huorin tekis teidän silmäin näyn jälken.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: että heidän pitä tekemän tilcoja waatettens liepeisijn/ caikille heidän lapsillens/ ja heidän pitä paneman kellaiset nuorat nijden tilcain päälle/ jotca owat heidän waatettens liepeis.’ž Nijn caicki Canssa weit hänen leiristä ulos/ ja kiwitit hänen cuoliaxi/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž mutta HERra sanoi Mosexelle: sen miehen pitä totisest cuoleman/ caiken Canssan pitä händä kiwittämän ulcona leiristä.’ž Ja he panit hänen kijnni/ sillä ei se ollut wielä selkiäst ilmoitettu/ mitä hänelle piti tehtämän.’ž Ja ne jotca hänen olit löynnet puita hakemast/ johdatit hänen Mosexen ja Aaronin eteen/ ja caiken Canssan eteen.’ž JA tapahtui/ että Israelin lapset corwes ollesans/ löysit yhden miehen puita hakemast Sabbathina.’ž Sillä hän on HERran sanan cadzonut ylön/ ja hänen käskyns tyhjäxi tehnyt/ se pitä peräti häwitettämän/ ja olcon oma nuhtens.’ž Mutta jos jocu sielu elkiwallaisudest jotakin teke/ olcon se omainen eli muucalainen/ se on pilcannut HERra/ se pitä häwitettämän Canssastans.’ž Ja yhden lain pitä oleman cuin teidän pitä tekemän tietämättömyden edest/ sekä omaisille Israelin lasten seas/ että muucalaisille/ jotca teidän seasan asuwat.’ž Ja papin pitä sencaltaisen exynen sielun sowittaman/ cosca hän tietämättömydest syndiä teke HERran edes/ nijn että hän sowitta hänen/ ja se annetan hänelle andexi.’ž Mutta cosca yxi sielu tietämät syndi teke/ hänen pitä tuoman wuosicunnaisen wuohen syndiuhrixi.’ž Nijn se annetan andexi coco Israelin lasten joucolle/ nijn myös muucalaisille/ jotca asuwat teidän seasan: sillä caicki Canssa on sijnä tietämättömydes.’ž Ja papin pitä näin sowittaman coco joucon Israelin lapsist/ ja se heille annetan andexi: sillä se on tietämättömys. Ja heidän pitä candaman sencaltaisia heidän lahjojans uhrixi HERralle/ ja heidän syndiuhrins HERran eteen/ heidän tietämättömydens tähden.’ž Jos sijs coco Canssa teke jotain tietämättömydest/ nijn pitä caiken Canssan tekemän polttouhrixi nuoren calpein carjast/ makiaxi hajuxi HERralle heidän ruocauhrins ja juomauhrins cansa/ cuin se tule heidän tehdäxensäckin/ ja heidän pitä tekemän caurin syndiuhrixi.ĄLVAL˜-Ę*i ¾ J Č = Ę ” R ŗ • E č8– ƒ¦bąpó…`ļ Sillä ne synnisten sawuastiat pyhitetän heidän sieluns cautta/ että he tawotan lewiöixi ohucaisixi cappaleixi/ jo’ž Sillä ne synnisten sawuastiat pyhitetän heidän sieluns cautta/ että he tawotan lewiöixi ohucaisixi cappaleixi/ joilla Altari peitetän: sillä ne owat HERran eteen uhratut ja pyhitetyt. Ja ne pitä oleman merkixi Israelin lapsille.’ž Sano Eleazarille papin Aaronin pojalle/ että hän otta sawuastiat tulipalosta/ ja hajotta tulen sinne ja tänne:’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja wielä sijtte läxi tuli HERralda/ ja poltti ne caxisata ja wijsikymmendä miestä/ cuin pyhäsawua uhraisit.’ž Ja coco Israel joca heidän ymbärilläns oli/ pakeni heidän parcuns tähden. Sillä he sanoit: ettei myös maa meitäkän nielis.’ž Ja he menit eläwänä helwettijn/ caickinens cuin heillä oli. Ja maa peitti heidän/ ja he hucuit Canssan seast.’ž Ja maa awais suuns ja nieli heidän/ ja heidän huonens/ ja caicki ne ihmiset cuin Corahn tykönä olit/ ja caiken heidän tawarans.’ž Ja cosca hän caicki nämät sanat puhui/ halkeis maa heidän aldans.’ž Mutta jos HERra täsä jotakin utta teke/ nijn että maa awa suuns/ ja niele heidän/ caickein cansa/ cuin heillä on/ nijn että he eläwänä menewät helwettijn/ nijn teidän pitä ymmärtämän että nämät miehet pilckaisit HERra.’ž Jos he cuolewat nijncuin caicki ihmiset cuolewat/ eli costetan/ nijncuin caikille ihmisille costetan/ nijn ei HERra minua lähettänyt.’ž Ja Moses sanoi: sijtä teidän pitä ymmärtämän HERran minua lähettänexi/ että minun pidäis caicki nämät työt tekemän/ ei minun sydämestän.’ž Ja he eraunsit Corahn/ Dathanin ja Abiramin majain ymbärildä. Mutta Dathan ja Abiram käwit ulos/ ja seisoit majains owella emändinens/ poikinens/ ja lapsinens.’ž Ja puhui Canssalle/ sanoden: paetca näiden jumalattomitten ihmisten majain ymbärildä/ ja älkät ruwetco mihingän heidän omans/ ettet te myös huckuis caikis heidän synneisäns.’ž Ja Moses nousi/ ja meni Dathanin ja Abiramin tygö/ ja wanhimmat Israelist seuraisit händä.’ž Puhu Canssalle/ ja sano: paetca Corahn/ Dathanin ja Abiramin majan ymbärildä.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Mutta he langeisit caswoillens/ ja sanoit: Jumala/ caiken lihan hengein Jumala/ jos yxi mies on syndi tehnyt/ tahdotcos sen costa caikelle Canssalle.’ž Eroittacat teitän tästä joucost/ että minä äkist heitä hucutan.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Ja Corah cocois heitä wastan caiken Canssan/ seuracunnan majan owen eteen. Ja HERran cunnia näyi caikelle Canssalle.’ž Ja cukin otti sawuastians/ ja panit sijhen tulen/ ja heitit sijhen pyhäsawua/ ja menit seuracunnan majan owen eteen/ Moses ja Aaron myös’ž Ja jocainen ottacan sawuastians/ ja pangan pyhäsawua sijhen/ cukin sawuastians cansa/ se on/ caxisata ja wijsikymmendä astiata.’ž Ja Moses sanoi Corahlle: sinä ja coco sinun jouckos/ pitä huomena oleman HERran edes/ sinä/ ja he myös/ ja Aaron.’ž Silloin wihastui Moses sangen cowin/ ja sanoi HERralle: älä käännä sinuas heidän ruocauhrins puoleen. En minä heildä ottanut Asiacan/ ja en heidän yhdengän paha tehnyt.’ž Jalosti sinä olet meidän johdattanut sijhen maahan/ josa riesca ja hunajata wuota/ ja annoit pellot ja wijnamäet perinnöxi. Tahdotcos wielä myös Canssalda silmät puhwaista? en me tule sinne.’ž Wähäkö se on/ että sinä olet meidän maalda tuonut ulos/ josa hunajata ja riesca wuota/ ettäs meitä tahdot tappa corwes/ ja wielä päälisexi hallita meitä.’ž JA Moses lähetti cudzuman Dathani ja Abirami Heliabin poikia. Mutta he sanoit: emme sinne tule ylös.’ž Sinä ja caicki sinun jouckos nostat capinan HERra wastan. Mikä Aaron on/ että te napisette händä wastan?’ž Hän on ottanut sinun ja caicki sinun weljes Lewin lapset hänen tygöns/ ja te pyydätte myös pappeutta?šLVALt†p =  Į ć 8 ō q # ž e ū¬-\%~ū? «c¶…ā Mutta heidän pitä oleman sinun tykönäs ottamas waarin seuracunnan majan palwelu’ž Mutta heidän pitä oleman sinun tykönäs ottamas waarin seuracunnan majan palweluxest/ caickinaises majan wiras. Ja ei yhdengän muucalaisen pidä teitä lähestymän.’ž Ja ottacan waarin sinun palweluxestas/ ja coco majan wartiosta. Älkön cuitengan lähestykö Pyhän caluja ja Altarita/ ettei sekä he ja te cuole.’ž Mutta sinun weljes sinun Isäs Lewin sugusta ota oleman tygös/ palweleman sinua tykönäs. Mutta sinä ja sinun poicas sinun cansas/ palwelcat todistuxen majasa.’ž JA HERra sanoi Aaronille: sinä ja sinun poicas/ ja sinun Isäs huone sinun cansas candacat Pyhän wiat/ ja sinä ja sinun poicas sinun cansas candacat teidän pappeuden wiat.’ž Cuca ikänäns lähesty HERran maja/ hän cuole. Häwitetängöst me peräti?’ž Ja Israelin lapset sanoit Mosexelle: cadzo/ me hucum ja tulem pois/ me wähenem ja caicki hucum.’ž Moses teki nijncuin HERra hänelle käskenyt oli.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: canna Aaronin sauwa jällens Todistuxen eteen/ siellä tallella pidettä/ merkixi niscurille lapsille/ että heidän napinans minua wastan lackais/ ettei he cuolis.’ž Ja Moses cannoi caicki sauwat ulos HERran edestä Israelin lasten eteen/ nijn että he caicki sen näit/ ja idzecukin otti sauwans.’ž Ja toisna päiwänä huomeneltain Moses mendyäns Todistuxen majaan/ löysi Aaronin sauwan Lewin huonest wiherdjöitzewän/ ja cucoistuxen puhjennen ja mandelita caswawan.’ž Ja Moses pani sauwat Todistuxen majaan HERran eteen.’ž Nijn Moses puhui Israelin lapsille: ja caicki heidän päämiehens annoit hänelle caxitoistakymmendä sauwa/ idzecukin päämies hänen Isäns huonest yhden sauwan. Nijn oli myös Aaronin sauwa heidän sauwains seas.’ž Ja jonga minä heistä walidzen/ hänen sauwans wiherjöitze asettaxen sen napinan/ cuin Israelin lapset napisewat teitä wastan.’ž Ja pane ne seuracunnan majaan/ Todistuxen eteen/ custa minä teille todistan.’ž Mutta Aaronin nimi kirjoita Lewin sauwaan: sillä idzecullakin Isäns huonen päämiehellä olcon yxi sauwa.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja ota heildä caxitoistakymmendä sauwa/ idzeculdakin hänen Isäns huonen päämieheldä yxi. Ja kirjoita idzecungin nimi sauwaans.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Aaron palais Mosexen tygö seuracunnan majan oween/ ja rangaistus asetui.’ž Mutta ne cuin rangaistuxest cuolit/ oli neljätoistakymmendä tuhatta ja seidzemen sata/ paidzi nijtä/ cuin Corahn capinas hucuit.’ž Ja seisoi cuolutten ja eläwitten wälillä/ nijn rangaistus asetui.’ž Ja Aaron otti nijncuin Moses hänelle sanoi/ ja juoxi Canssan keskeldä. Ja cadzo/ rangaistus oli jo ruwennut Canssan seas/ ja hän suidzutti pyhäsawu/ ja sowitti Canssan.’ž Ja Moses sanoi Aaronille: ota sawuastia/ ja pane sijhen tuli Altarilda/ ja heitä pyhäsawua sijhen. Ja mene nopiast Canssan tygö ja sowita heitä/ sillä wihan julmuus on HERralda käynyt ulos/ ja rangaistus on jo ruwennut.’ž Paetca nopiast tästä Cansast/ minä surman äkist heidän/ ja he langeisit caswoillens.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses ja Aaron menit seuracunnan majan eteen.’ž Ja cosca Canssa cocounsit Mosesta ja Aaronita wastan/ ja käänsit heitäns seuracunnan maja päin/ cadzo/ pilwi peitti sen/ ja HERran cunnia näyi.’ž TOisna päiwänä taas napisit coco Israelin lasten joucko Mosesta ja Aaronita wastan/ ja sanoit: te oletta tappanet HERran Canssan.’ž Israelin lapsille muistoxi/ ettei yxikän muucalainen lähestyis/ joca ei ole Aaronin siemenest/ uhraman pyhäsawua HERran eteen/ ettei hänelle tapahduis/ nijncuin Corahlle ja hänen joucollens/ nijncuin HERra hänelle sanoi Mosexen cautta.’ž Ja Eleazar pappi otti ne waskiastiat/ joisa palanet miehet olit uhrannet/ ja tawotti ne lewiöixi ohucaisixi cappaleixi/ Altarin peittexi.«LVAL” I F Ļ ū  é Į Õ@PüPĘUŽĢ§å Puhu Lewitaille/ ja sano heille: cosca te otatte kymmenexet Israelin lapsilda/ jotca minä teil’ž Puhu Lewitaille/ ja sano heille: cosca te otatte kymmenexet Israelin lapsilda/ jotca minä teille annoin heildä perinnöxi/ nijn tehkät HERralle sijtä ylönnysuhrixi aina kymmenesten kymmenexet.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Sillä Israelin lasten kymmenexet/ cuin he andawat ylönnyxexi HERralle/ annoin minä Lewitaille perinnöxi: sentähden sanoin minä heille: ettei heillä Israelin lasten seas pidä perindötä oleman.’ž Waan Lewitat pitä ottaman waarin seuracunnan majan wirasta/ ja heidän pitä candaman heidän syndins ijancaickisexi oikeudexi teidän suguisan/ ja ei pidä heidän perimist saaman Israelin lasten seas.’ž Nijn ettei tästälähin Israelin lasten pidä lähestymän seuracunnan maja/ syndiä saattaman päällens ja cuoleman.’ž Mutta Lewin lapsille annoin minä caicki kymmenexet perinnöxi Israelis/ heidän wircans edest/ cuin he minulle seuracunnan majas tekewät.’ž JA HERra sanoi Aaronille: ei sinulla pidä perindötä oleman heidän maallans/ ja ei osa heidän seasans: sillä minä olen sinun osas/ ja sinun perindös Israelin lasten seas.’ž Caicki ylönnysuhrit/ cuin Israelin lapset pyhittäwät HERralle/ annoin minä sinulle ja sinun pojilles/ ja sinun tyttärilles sinun cansas ijancaickisexi oikeudexi. Se on catomatoin ja ijancaickinen lijtto HERran edes/ sinulle ja sinun siemenelles sinun cansas.’ž Heidän lihans olcon sinun/ nijncuin häälytys rinda ja oikia lapa sinun owat.’ž Mutta esicoisia carjasta/ taicka lambaista/ taicka wuohista/ ei sinun pidä andaman lunastetta: sillä ne owat pyhät/ heidän werens pitä sinun prijscottaman Altarille/ ja heidän lihawudens pitä sinun polttaman makian hajun tulexi HERralle.’ž Ja cuucautisna pitä heidän sen lunastaman/ ja annettacan lunastetta rahalla wijdellä Siclillä/ Pyhän Siclin jälken/ joca maxa caxikymmendä Geraht.’ž Caicki cuin äitins cohdun awa/ caiken lihan seas cuin he candawat HERralle/ olis se ihmisist elickä eläimist/ olcan sinun. Cuitengin/ ettäs ihmisten esicoiset annat lunastetta/ ja myös saastaisten eläinden esicoiset annat lunastetta.’ž Caicki kirottu Israelis/ olcan sinun.’ž Ensimäinen hedelmä caikesta cuin heidän maallans caswa cuin he andawat HERralle/ pitä oleman sinun. Se cuin puhdas on sinun huonesas/ syökän sijtä.’ž Caickein parhan öljyn ja caickein parhan wierten/ ja heidän jywäns utisen/ cuin he andawat HERralle/ annoin minä sinulle.’ž Minä annoin myös sinulle ja sinun pojilles ja tyttärilles sinun cansas/ heidän lahjans ylönnysuhrin/ caikis Israelin lasten häälytysuhris/ ijancaickisexi oikeudexi. Joca puhdas on sinun huonesas/ syökän sijtä.’ž Ja caickein pyhimmällä sialla pitä sinun sen syömän. Se cuin miehenpuoli on/ syökän sijtä: sillä se on sinulle pyhä.’ž Nämät sinä saat sijtä caickein pyhimmästä cuin he uhrawat. Caicki heidän lahjans/ ynnä caiken heidän ruocauhrins/ ja caiken heidän syndiuhrins/ ja myös caiken heidän wicauhrins cansa/ cuin he minulle andawat/ se on sinulle ja sinun pojilles caickein pyhin.’ž JA HERra sanoi Aaronille: cadzo/ minä annoin sinulle minun ylönnysuhrini caikesta sijtä/ cuin Israelin lapset pyhittäwät sinun papin wircas tähden/ ja sinun pojilles ijancaickisexi oikeudexi.’ž Mutta sinä ja sinun poicas sinun cansas/ ottacan teidän pappeudestan waarin/ että te palweletta caikis Altarin asiois/ ja sisälliselle puolen esirippua: sillä teidän pappeuden wiran/ annan minä teille lahjaxi. Jos jocu muucalainen lähesty sijhen/ hänen pitä cuoleman.’ž Sillä cadzo/ minä otin teidän weljen Lewitat Israelin lapsist/ ja annoin teille/ HERralle lahjaxi palweleman seuracunnan majan wiras.’ž Nijn ottacat sijs waari Pyhän palweluxest/ ettei wihan julmuus Israelin lasten päälle tulis.”LVAL’ßtž  ģ ŗ é ~  — ( © 0 r°P‰…ų¦ —°į Nijn se puhdas prijscottacan sen saastaisen colmandena ja seidzemendenä päiwänä/ ja puhdistacan hänen’ž Nijn se puhdas prijscottacan sen saastaisen colmandena ja seidzemendenä päiwänä/ ja puhdistacan hänen seidzemendenä päiwänä/ hän wiruttacan waattens ja peskän idzens wedellä/ nijn hän ehtona puhtaxi tule.’ž Ja puhdas mies ottacan Isopin ja castacan weteen ja prijscottacan majan/ ja caicki calut/ ja caicki sielut/ jotca siellä owat. Nijn myös sen/ joca on tarttunut cuollen luuhun eli tapettun/ taicka cuollueen/ eli johongun hautaan.’ž Nijn ottacan he saastaiselle tästä poltetusta syndiuhrin tuhwasta/ ja pangan sen päälle juoxewata wettä astiaan.’ž Ja jos jocu tarttu kedolla johongun miecalla lyötyn/ elickä muutoin cuolleseen/ elickä cuollen luuhun/ taicka hautaan/ hän on saastainen seidzemen päiwä.’ž Ja jocainen awojoin astia/ joca on cannetoin eli wandetoin/ ne owat saastaiset.’ž Tämä on Laki cosca jocu ihminen majas cuole/ se joca sijhen majaan mene/ ja caicki mitä majasa on/ pitä oleman saastainen seidzemen päiwä.’ž Mutta jos jocu tarttu cuollueen ihmiseen ja ei puhdista idzens/ hän saastutta HERran majan/ ja sencaltainen sielu pitä häwitettämän Israelist: ettei puhdistuswesi prijscotettu hänen päällens/ nijn on hän saastainen sijhen asti cuin hän anda idzens puhdista.’ž Hänen pitä puhdistaman idzens colmandena ja seidzemendenä päiwänä tämän cansa/ ja nijn hän tule puhtaxi. Ja jollei hän puhdista idzens colmandena eli seidzemendenä päiwänä/ nijn ei ole hän puhdas.’ž JOca joscus tarttu johongun cuollueen ihmiseen/ hänen pitä saastaisen oleman seidzemen päiwä.’ž Ja se joca lehmän tuhwan cocois/ pitä pesemän waattens ja oleman saastainen ehtosen asti. Tämä pitä oleman ijancaickinen sääty Israelin lapsille/ ja muucalaisille/ jotca teidän seasan asuwat.’ž Ja puhdas mies pitä cocoman tuhwan lehmästä/ ja paneman sen puhtaseen paickaan leiristä ulos tallella pidettä caikelle Canssalle Israelin lapsista prijscotuswedexi/ sillä se on syndiuhri.’ž Ja se joca hänen poltti/ pitä myös pesemän waattens/ ja wiruttaman ruumins wedellä/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja papin pitä pesemän waattens/ ja wiruttaman ruumins wedellä/ ja sijtte menemän leirijn/ ja oleman saastaisen ehtosen asti.’ž Ja papin pitä ottaman Cedripuun/ ja Isopin/ ja Rosinpunaisen willan/ ja heittämän sen palanen lehmän päälle.’ž Ja andaman lehmän poltta edesäns/ sekä hänen wuotans että lihans/ ja myös hänen werens ynnä sonnan cansa.’ž Ja papin Eleazarin pitä ottaman hänen werestäns sormellans prijscottaxens juuri seuracunnan maja cohden seidzemen kerta.’ž Ja anna se papille Eleazarille/ hänen pitä sen wiemän leiristä ulos andaxens siellä teurastetta edesäns.’ž Tämä tapa olcon teille säädyxi/ jonga HERra käski/ sanoden: Sanos Israelin lapsille/ että he tuowat sinun tygös ruskian wirhittömän lehmän/ josa ei yhtän wirhiä ole/ ja joca ei wielä ole iken alainen ollut.’ž JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille/ sanoden:’ž Nijn ettet te sijtä synnillä rascauta teitän/ cosca te sen parhan ylönnätte/ ja ettekä saaastuta nijtä/ cuin Israelin lapset pyhittänet owat/ ettet te cuolis.’ž Ja syökät sitä caikis paicois lapsinen/ sillä se on teidän palckan/ teidän palweluxen edest seuracunnan majas.’ž Ja sanoi heille: cosca te nijn parhan sijtä ylönnätte/ nijn luettacan Lewitaille rijhest ja wijnacuurnast annetuxi.’ž Caikista teille annetuista/ andacat HERralle caickinaiset ylönnysuhrit/ caikista parhaista pyhitetyistä.’ž Nijn andacat myös HERralle ylönnysuhri caikista teidän kymmenexistän/ cuin te Israelin lapsilda otatte/ nijn että te sencaltaisen HERran ylönnysuhrin annatte papille Aaronille.’ž Ja teidän ylönnysuhrin pitä luettaman teille/ nijncuin te andaisitte jywiä rijhestä ja wierrettä cuurnasta.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ț€@Ė Ē›)g@Ė ʛ(k@Ė ś'A@Ė ě&‘@Ė ƛ%¶@Ė Ā›$‰@Ė Į›#¢@Ė Ą›"µ@Ė æ›!Ÿ@Ė ¾› š@ Ė ½›„@ Ė ¼›œ@ Ė »›l@ Ė ŗ›ƒ@ Ė ¹›‚@Ė ø›}@Ė ·›@Ė ¶›i@Ė µ›@Ė “›„@Ė ³›V@Ė ²›Ę@Ė ±›T@Ė °›Ā@Ź ƛ~@Ź ®›{@Ź ­›D@Ź ¬›b@Ź «› Ž@Ź Ŗ› l@Ź ©› Š@Ź ؛ c@Ź §› Z@Ź ¦›˜@Ź „›“@Ź ¤›Š@Ź £›ü@Ź ¢›Į@ Ź ”›ƒ@ Ź  ›J@ Ź Ÿ›ƒ@ Ź ž›#…@ Ź ›"Š@Ź œ›!~@Ź ›› i@Ź š›,@Ź ™›n@Ź ˜›–@Ź —›‰@Ź –›\@Ź •›—@Ź ”›y@É “››@É ’›»@É ‘›Õ@É ›S@É ›z@É Ž›A@É ›@É Œ›F@É ‹›r@É Š›T@É ‰›C@É ˆ› ±@É ‡› 9@É †› v@É …› 8@É „› ‘@ É ƒ›‘@ É ‚›¬@ É ›p@ É €›Ø@ É ›ˆ@É ~›ˆ@É }›„@É |›Ŗ@É {›d@É z›„@É y›[@É x›x@É w›M@É v›µ@Č u›Z@Č t›S@Č s›m@Č r›@Č q›Ģ@Č p›e@Č o›ź@Č n›³@Č m›u@Č l›•@Č k› ^@Č j› ·@Č i› ‹@ Č h› @ Č g› C@ Č f›Č@ Č e›%@ Č d›{@Č c›Ć@Č b›a@Č a›w@Č `›R@Č _›¤@Č ^›z@Č ]›«@Č \›Ķ@Č [›Ļ@Ę Z›ē@Ę Y›s@Ę X›œ@Ę W›R@Ę V›@Ę U› @Ę T› Ē@Ę S› `@Ę R› Ā@Ę Q› ¾@Ę P›y@ Ę O›@ Ę N›o@ Ę 8LVAL3ˆj  ” @ }  Ż  Ņ B ·¢ ˜åū–ŹKŽ‹1| Coconducan Aaron Canssans tygö/ sillä ei hänen pidä tuleman sijhen maahan/ jonga minä Is’ž Coconducan Aaron Canssans tygö/ sillä ei hänen pidä tuleman sijhen maahan/ jonga minä Israelin lasten andanut olen/ että te olitta minun suulleni cowacorwaiset rijtaweden tykönä.’ž Ja HERra puhui Mosexelle ja Aaronille Horin wuorella/ Edomerein maan rajalla/ ja sanoi:’ž JA Israelin lapset läxit Cadexest ja tulit coco Canssan cansa Horin wuoren tygö.’ž Ja näin estit Edomerit Israelin waeldamast heidän maans ären läpidze. Ja Israel käänsi idzens heistä pois.’ž Mutta hän sanoi: ei sinun pidä waeldaman tästä läpidze. Ja Edomerit läxit heitä wastan paljolla wäellä ja wäkewällä kädellä.’ž Ja Israelin lapset sanoit heille: me waellam yhteistä maan tietä/ ja jos me ja meidän carjam juowat sinun wedestäs/ nijn me sen maxam/ en me ilman mitän tahdo/ ainoastans jalcaisin waellam sen läpidze.’ž Edomerit sanoit heille: ei sinun pidä minun cauttani waeldaman/ taicka minä cohtan sinua miecalla.’ž Anna meidän waelda sinun maas läpidze/ en me tule peldois eli wijnamäkijs/ en me myös juo wettä caiwoista/ me waellam oikiata maan tietä/ ei poiketen oikialle eikä wasemalle puolelle/ sijhenasti/ cuin me tulemme sinun rajas ylidze.’ž Ja me huusim HERran tygö/ ja hän cuuli meidän änem/ ja lähetti hänen Engelins/ ja wei meidän Egyptist ulos. Ja cadzo/ me olem Cadexes/ sijnä caupungis/ joca on sinun rajoillas.’ž Että meidän Isäm menit Egyptijn/ ja me pitkän ajan asuim Egyptis/ ja Egyptiläiset waiwaisit meitä ja meidän Isiäm.’ž JA Moses lähetti sanan Cadexest Edomerein Cuningalle/ sanoden: näin sano sinun weljes Israel sinulle: Sinä tiedät caiken waewan meille tapahtunen/’ž Tämä on se rijtawesi/ josta Israelin lapset rijtelit HERran cansa/ ja hän pyhitettin heisä.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille: ettet te usconet minua/ pyhittäxen minua Israelin lasten edes/ ei teidän pidä johdattaman tätä Canssa sijhen maahan/ jonga minä heille annan.’ž Ja Moses nosti kätens/ ja löi cahdesti sauwallans callioon/ nijn juoxi sijtä paljo wettä/ nijn että Canssa ja heidän carjans sait juoda.’ž Ja Moses ja Aaron cocoisit Canssa callion eteen/ ja sanoit heille: cuulcat te niscurit: pitäkö meidän teille tästä calliosta wettä saattaman?’ž Nijn otti Moses sauwan HERran edest/ nijncuin hän käski hänelle.’ž Ota sauwa ja coco Canssa/ sinä ja sinun weljes Aaron/ ja puhucat calliolle heidän silmäins edes/ ja se anda wetens. Ja näin sinä saatat calliosta heille wettä/ ja juotat Canssan/ ja heidän carjans.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nijn Moses ja Aaron menit Canssan tykö seuracunnan majan owelle/ ja langeisit caswoillens/ ja HERran cunnia näyi heille.’ž Ja mixi te oletta tuonet meidän Egyptist tähän pahaan paickaan/ josa en me taida kylwä/ josa ei myös ole ficunita/ taicka wijnapuita/ ei myös Granatin omenita/ eipä ole myös wettäkän juodaxem.’ž Mixi te oletta wienet tämän HERran Canssan tähän corpeen/ cuoleman täällä meidän carjam cansa?’ž Ja Canssa rijtelit Mosexen cansa/ ja sanoit: josca me olisim huckunet siellä/ cusa meidän weljem hucuit HERran edes.’ž JA Canssalla ei ollut wettä/ ja he cocoisit heidäns Mosesta ja Aaronita wastan.’ž JA Israelin lapset tulit caiken seuracunnan cansa Zinnin corpeen/ ensimäisellä cuulla/ ja Canssa wijwyi Cadexes. Ja MirJam cuoli siellä/ ja sinne myös haudattin.’ž Ja caicki johonga hän rupe/ pitä oleman saastainen/ ja se sielu joca häneen sattu/ pitä oleman saastainen ehtosen asti.’ž Ja tämä on heille ijancaickinen sääty. Joca prijscotuswedellä prijscotteli/ peskän myös waattens. Ja se cuin tarttu prijscotusweteen/ hän olcan saastainen ehtosen asti.’ž Mutta joca saastaisexi tule/ ja ei puhdista idzens/ hänen sieluns pitä häwitettämän Canssastans: että hän on saastuttanut HERran Pyhän/ ja ei prijscotettu prijscotuswedellä/ sentähden on hän saastainen.3LVAL³;ą;× - © ! ™ ń  Õ D ³{ĢŲ„Ģ/īt!L‘ö} Ja näin Israel sai caicki nämät Caupungit/ ja asui caikis ’ž Ja näin Israel sai caicki nämät Caupungit/ ja asui caikis Amorrerein Caupungeis/ Hesbonis ja caikis hänen tyttärisäns.’ž Mutta Israel löi hänen miecan terällä/ ja omisti hänen maans Arnonist Jabokin asti/ ja wielä Ammonin lapsin saacka: sillä Ammonin maan äret olit wahwat.’ž Mutta Sihon ei sallinut Israelin lasten waelda hänen maacundans läpidze/ waan cocois caiken wäkens/ ja meni Israeli wastan corpeen/ ja cuin hän tuli Jachsaan/ sodei hän Israeli wastan.’ž Salli minun waelda sinun maacundas läpidze/ en minä poicke sinun peldoijs/ engä wijnamäkijs/ engä me myös juo wettä sinun caiwostas/ maantietä myöden me waellam/ sijhenasti cuin me tulem sinun maas äristä ulos.’ž JA Israel lähetti sanan Sihonille/ Amorrerein Cuningalle/ ja käski sano hänelle:’ž Ja Bamothist nijn sijhen laxoon/ joca on Moabiterein maalla sen corkean wuoren tykönä Pisga/ joca cadzatta corpen päin.’ž Ja Mathanast nijn Nahalielijn: ja Nahalielist nijn Bamotthijn.’ž Tämä on se caiwo/ jonga päämiehet caiwoit/ ja jonga Canssan Ruhtinat caiwoit/ opettajain ja heidän sauwains cautta. Tästä corwesta matcustit he Mathanaan.’ž Silloin weisais Israel tämän wirren: Nouse caiwo/ weisatca hänelle.’ž Ja sieldä läxit he caiwolle/ se on se caiwo/ josta HERra sanoi Mosexelle: coco Canssa/ minä annan heille wettä.’ž Ja sen ojan lähde/ joca ulottu Arin asumiseen/ ja ulottu Moabiterein maan rajoin.’ž Sijtä sanotan HERran sotain kirjas: Wahebi Supha ja Arnonin oja.’ž Nijn he sieldä menit ulos/ ja sioitit heidäns tälle puolen Arnonita/ joca corwes on/ ja tule Amorrerein maan ärist. Sillä Arnon on Moabin maan raja/ Moabin ja Amorin wälillä.’ž Sieldä läxit he/ ja sioitit heidäns Saredin ojan tygö.’ž Ja läxit Obothist/ ja sioitit heidäns Jimijn/ Abarimin mäen tygö/ sijhen corpeen joca Moabin cohdalla on itän päin.’ž JA Israelin lapset läxit ja sioitit heidäns Obothijn.’ž Ja Moses teki waskikärmen/ ja nosti sen merkixi ylös/ että jos jocu kärmeildä purtin/ ja cadzatti sen waskikärmen päälle/ nijn hän jäi elämän.’ž Nijn sanoi HERra Mosexelle: tee sinulles kärme/ ja nosta se merkixi ylös: ja tapahtu että se joca purtu on/ ja cadzo sen päälle/ nijn hän elä.’ž Nijn tulit he Mosexen tygö/ ja sanoit: me syndiä teim puhuden sinua ja HERra wastan. Rucoile HERra nämät kärmet meidän seastam ottaman pois. Moses rucoili Canssan edest.’ž Nijn HERra lähetti Canssan secaan tuliset kärmet/ jotca Canssa purit/ nijn että paljo Canssa israelist cuoli.’ž Ja puhui Jumalata ja Mosesta wastan: mixi sinä toit meitä Egyptist corpeen cuoleman? Sillä ei täsä ole leipä eikä wettä/ ja meidän sielum suuttu tähän huonon ruocan.’ž SIjtte menit he pois Horin wuoren tykö sitä tietä punaisen meren päin/ waeldaman Edomerein maata ymbärins. Ja Canssa suuttui matcast.’ž Ja HERra cuuli Israelin rucouxen ja andoi heille Cananerit/ ja he kiroisit heitä ja heidän caupungeitans. Ja cudzui sen paican Horma.’ž Nijn lupais Israel HERralle lupauxen/ ja sanoi: jos sinä annat tämän Canssan minun käteni ala/ nijn minä kiron heidän Caupungins.’ž JA cosca Arad Cananerein Cuningas/ joca asui etelän puoles/ cuuli Israelin tullexi/ wacoitten tien cautta/ sodei hän israeli wastan/ ja wei heistä monicahtoja fangixi.’ž Ja cosca caicki Canssa näki Aaronin cuollexi/ itki coco Israelin huone händä colmekymmendä päiwä.’ž Ja Moses rijsui Aaronilda hänen waattens/ ja puetti hänen poicans Eleazarin päälle. Ja Aaron cuoli wuoren cuckulalla. Mutta Moses ja Eleazar astuit wuorelda alas.’ž Ja Moses teki cuin HERra hänen käski/ ja he astuit Horin wuorelle caiken Canssan nähden.’ž Ja rijsu Aaronin pääldä waattet puettaxes hänen poicans Eleazarin päälle/ ja Aaron pitä siellä coottaman ja cuoleman.’ž Nijn ota sijs Aaron ja hänen poicans Eleazar/ ja wie heitä Horin wuorelle.LVALi „ī € T ė m   • K Č  ;‡ļ•2Ø<®LM Nijn wastais Bileam/ ja sanoi Balakin palwelioille: jos Balac andais minulle huonens täyden ho’ž Nijn wastais Bileam/ ja sanoi Balakin palwelioille: jos Balac andais minulle huonens täyden hopiata ja culda en minä cuitengan HERran minun Jumalani sana käy ylidze tekemän wähä elickä paljo.’ž Sillä minä teen sinulle suuren cunnian/ ja mitäs sanot minulle/ sen minä myös teen/ tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa.’ž Jotca tulduans Bileamin tygö/ sanoit hänelle: näin Balac Ziporin poica sano sinulle: älä estele tulemastas minun tygöni:’ž Nijn lähetti Balac wielä usiammat ja jalommat päämiehet endisitä.’ž JA Moabiterein päämiehet nousit ja tulit Balakin tygö/ ja sanoit: ei Bileam mene meidän cansam.’ž Silloin Bileam nousi warhain amulla/ ja sanoi Balakin päämiehille: mengät teidän maallen: sillä ei HERra salli minua teidän cansan menemän.’ž Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän cansans/ älä myös kiroa sitä Canssa/ sillä se on siunattu.’ž Cadzo/ Canssa läxi Egyptist ja peittä maan. Tule sijs ja kiroa heitä minulle/ että minä woisin sotia heitä wastan ja carcotaisin heitä.’ž Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balac Ziporin poica Moabiterein Cuningas lähetti heidän minun tygöni.’ž Ja Jumala tuli Bileamin tygö/ ja sanoi: mitkä miehet ne owat/ jotca sinun tykönäs owat.’ž Ja hän sanoi hänelle: olcat täsä yö/ nijn minä sanon teille wastauxen/ mitä HERra minulle sanowa on. Nijn olit Moabiterein päämiehet Bileamin tykönä.’ž JA Moabiterein wanhimmat ynnä Midianiterein wanhimmitten cansa menit sinne: ja heillä oli noitumisen palcka kädesäns. Ja he menit Bileamin tygö/ ja sanoit hänelle Balakin sanat.’ž Tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa: sillä se on minua wäkewämbi/ että minä löisin händä ja maaldani carcotaisin: sillä minä tiedän/ ketä sinä siunat/ se on siunattu/ ja jota sinä kiroat/ se on kirottu.’ž Ja hän lähetti sanan Bileamille Beorin pojalle/ Pethorijn/ joca asui wirran tykönä/ hänen Canssans lasten maalla/ että he cudzuisit händä/ ja sanoisit hänelle: cadzo/ Canssa on lähtenyt Egyptist/ se peittä maan pijrin ja asetta leirins minua wastan.’ž Ja sanoit Midianiterein wanhimmille: tämä Canssa syö caicki mitä meidän ymbäristölläm on/ nijncuin härkä syö ruohot laituimelda. Ja Balac Ziporin poica oli sijhen aican Moabiterein Cuningas.’ž Ja että Moabiterit sangen suurest pelkäisit sitä Canssa heidän paljoudens tähden/ ja että Moabiterit hämmästyit Israelin lapsia.’ž JA cosca Balac Ziporin poica näki caicki mitä Israel teki Amorrereille.’ž Sijtte menit Israelin lapset sieldä/ ja sioitit heidäns Moabitin kedoille/ toiselle puolelle Jordanin/ joca on Jerihon cohdalla.’ž Ja he löit hänen ja hänen poicans/ ja caiken hänen wäkens/ sijhenasti/ ettei yxikän eläwänä löytty/ ja omisti hänellens maacunnan.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: älä pelkä händä: sillä minä annoin hänen sinun käsijs/ sekä hänen maacundans ja caiken Canssan/ tee hänelle nijncuin sinä Sihonille Amorrerein Cuningalle teit/ joca Hesbonis asui.’ž Ja he palaisit ja menit ylöspäin sitä tietä Basanin. Nijn Og Cuningas Basanijst meni heitä wastan wäkinens/ sotiman Edreis.’ž Ja Moses lähetti wacojat Jaeserin/ ja woitit sen tyttärinens ja omisti ne Amorrerit jotca sijnä asuit.’ž Ja nijn Israel asui Amorrerein maacunnas.’ž Heidän cunnians tuli tyhjäxi/ Hesbonist nijn Dibonijn/ ja hän häwitettin Nophan asti/ joca Medbahan ulottu.’ž Woi sinuas Moab/ sinä Camonin Canssa olet huckunut. Hänen poicans lyötin paosa/ ja hänen tyttärens wietin fangina Sihonin Amorrerein Cuningan tygö.’ž Sillä tuli on käynyt Hesbonist ulos/ ja liecki Sihonin Caupungist. Hän on culuttanut Moabiterein Arin/ ja Arnonin corkeuden asuwaiset.’ž Sijtä sanan lascus sanotan: tulcat Hesbonijn/ rakendaman ja wahwistaman Sihonin Caupungi:’ž Sillä Hesbonin caupungi oli Sihonin Amorrerein Cuningan oma/ ja hän sodei ennen Moabiterein Cuningan cansa/ ja otti caiken hänen maans Arnonin asti.7LVAL¬ęė N å X Ū Y Ö j Ī ) š;™ZɈ¶6½ { Ja HERra cohtais Bileamin: mutta hän sanoi hänelle: Seidzemen Altarita’ž Ja HERra cohtais Bileamin: mutta hän sanoi hänelle: Seidzemen Altarita minä walmistin/ ja olen jocaidzella Altarilla calpein ja oinan uhrannut.’ž Ja Bileam sanoi Balakille: seiso polttouhris tykönä/ ja minä menen tuonne/ jos HERra cohta minun ja minulle tietä anda/ mitä minun sinulle sanoman pitä. Ja hän meni nopiast.’ž Balac teki nijncuin Bileam hänelle sanoi. Ja he molemmin Balac ja Bileam uhraisit cullakin Altarilla calpein ja oinan.’ž Ja Bileam sanoi Balakille: rakenna minulle tähän seidzemen Altarita/ ja anna minulle seidzemen calpeja/ ja seidzemen oinasta.’ž MUtta huomeneltain otti Balac Bileamin/ ja wie hänen Baalin cuckulalle näkemän sieldä Canssan äreen/’ž Waan Balac uhrais carja ja lambaita/ ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään/ jotca hänen cansans olit.’ž Ja nijn Bileam meni Balakin cansa/ ja he tulit cujaCaupungijn.’ž Ja Bileam wastais händä: cadzo/ minä tulin sinun tygös/ waan cuinga minä muuta puhun/ waan sen cuin Jumala minun suuhuni anda? sen minä puhun.’ž Ja sanoi hänelle: engö minä sana lähettänyt sinun peräs/ cudzuman sinua? mixi sijs et sinä tullut minun tygöni? wai luulitcos/ etten minä olis sen edest sinua taitanut cunnioitta?’ž COsca Balac cuuli Bileamin tulewan/ läxi hän händä wastan Moabiterein Caupungijn/ joca Arnonin rajois on/ heidän ärimmäisis rajoisans.’ž Ja HERran Engeli sanoi hänelle: mene nijden miesten cansa/ waan ei sinun muuta pidä puhuman/ cuin minä sinulle sanon/ ja nijn Bileam seurais Balakin päämiehiä.’ž Nijn Bileam sanoi HERran Engelille: minä olen syndiä tehnyt: sillä en minä tiennyt/ ettäs seisoit minun wastasani tiellä/ ja jollei se sinulle kelpa/ nijn minä palajan tacaperin.’ž Ja Asi näki minun ja poickeis jo colme erä minun edestäni/ waan jollei hän olis minun edestäni poikennut/ nijn minä nyt sinun tappaisin/ ja Asi jäis elämän.’ž Nijn sanoi HERran Engeli hänelle: mixi sinä jo colmasti sinun Asias hosuit? cadzos/ minä läxin sinua wastoin seisoman: sillä tämä tie on minua wastoin.’ž Silloin awais HERra Bileamin silmät/ että hän näki HERran Engelin seisowan tiellä/ ja awojoman miecan hänen kädesäns/ ja hän cumarsi händä ja langeis caswoillens.’ž Sanoi Asi Bileamille: engöstä minä sinun Asis ole/ jolla sinä tähän asti ajoit? olengo sijs minä ikänäns ennen nijn tehnyt sinua wastan? Hän wastais: et.’ž Bileam sanoi Asille: ettäs pilckaisit minua: josca minun kädesäni miecka olis/ nijn minä sinun tappaisin.’ž SIlloin HERra awais Asin suun/ ja hän sanoi Bileamille: mitä minä olen rickonut sinua wastan/ ettäs minua colmasti hosunut olet?’ž Ja cuin Asi näki HERran Engelin/ laski hän Bileamin ala polwillens. Nijn Bileam sangen suurest wihastui ja löi Asia sauwallans.’ž Nijn HERran Engeli meni edespäin caickein ahtaimbaan paickaan/ cusa ei ollut wara poiketa oikialle eli wasemalle puolelle.’ž Ja cosca Asi näki HERran Engelin/ ahdisti hän idzens aita wasten/ ja likisti Bileamin jalan aita wasten/ ja sijtte hän cowemmin löi händä.’ž Nijn HERran Engeli astui ahtaseen tanhuaan/ winamäen aitain waihelle/ josa aidat molemmin puolin olit.’ž Ja Asi näki HERran Engelin seisowan tiellä ja awojoman miecan hänen kädesäns/ nijn Asi poickeis tieldä kedolle: waan Bileam löi händä tietä myöden käymän.’ž Mutta Jumalan wiha julmistui/ että hän sinne meni. Ja HERran Engeli astui tielle seisoman händä wastan. Mutta hän ajoi Asillans ja caxi nuorucaista hänen cansans.’ž Nijn Bileam nousi warhain amulla/ radsasti Asins/ ja seurais Moabiterein päämiehiä.’ž Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tygö/ ja sanoi hänelle: ongo ne miehet tullet cudzuman sinua? nijn nouse ja mene heidän cansans: waan cuitengin mitä minä sinulle sanon/ sen pitä sinun tekemän.’ž Waan olcat wielä tämä yö täsä tietäxeni mitä HERra wielä minun cansani puhuwa on.yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­Žo0ņ²“tU6ųŁŗ›|]>įĀ£„eF'鏫ŒmN/ńŅ³”uV7Aœ1‚@Š @œ0Z@Š ?œ/„@Š >œ.3@Š =œ-E@Š <œ,¤@Š ;œ+]@Š :œ*~@Š 9œ)m@Š 8œ(Z@Š 7œ'\@Š 6œ&«@ Š 5œ%˜@ Š 4œ$E@ Š 3œ#“@ Š 2œ"d@ Š 1œ!—@Š 0œ Y@Š /œ\@Š .œv@Š -œ@Š ,œ<@Š +œV@Š *œŖ@Š )œa@Š (œZ@Ļ 'œ~@Ļ &œ[@Ļ %œt@Ļ $œ²@Ļ #œA@Ļ "œX@Ļ !œV@Ļ  œP@Ļ œ¤@Ļ œL@Ļ œ V@Ļ œ ­@Ļ œ !€’ž Waan Corahn lapset ei cuollet.9 œ š@Ļ œ Ļ@Ļ œ €’ž Mutta Pallun poica oli Eliab.8 œq@Ļ œW@Ļ œ‹@Ļ œ‘@ Ļ œl@ Ļ œ‡@ Ļ œ`@ Ļ œß@ Ļ œ/@Ļ œ%@Ļ  œ|@Ļ  œ€@Ļ  œ @Ļ  œ B@Ļ  œ Ģ@Ļ œ %@Ļ œ A@Ļ œ¶@Ī œy@Ī œ¢@Ī œv@Ī œ™@Ī œR@Ī œZ@Ī ’›Y@Ī ž›\@Ī ż›N@Ī ü›T@Ī ū›?@Ī ś›w@Ī ł›‡@Ī ų›K@Ī ÷›R@ Ī ö›¼@ Ī õ›‘@ Ī ō›m@ Ī ó›‰@ Ī ņ› Ā@Ī ń› ^@Ī š› u@Ī ļ› ³@Ī ī› ž@Ī ķ›ø@Ī ģ›©@Ī ė›ƒ@Ī ź›?@Ī é›z@Ķ č›o@Ķ ē›m@Ķ ę›—@Ķ å›W@Ķ ä›w@Ķ ć›B@Ķ ā›t@Ķ į›z@Ķ ą›I@Ķ ߛĀ@Ķ Ž›…@Ķ Ż›U@Ķ ܛ|@Ķ Ū›P@Ķ Ś›¼@Ķ Ł›n@ Ķ Ų›Ÿ@ Ķ כp@ Ķ ֛P@ Ķ ՛@ Ķ Ō› ‚@Ķ ӛ a@Ķ Ņ› ~@Ķ ћ @Ķ Š› ±@Ķ Ļ›Ø@Ķ Ī›u@Ķ Ķ›|@Ķ Ģ›T@Ķ Ė›’@Ė Ź›°@Ė ɛy@Ė eLVAL¬0»b Å G ę d Ō „  u  Kū*„ćš ¬jóœ˜)Æ Näitä sano se/ joca cuule Jumalan puhet/ se joca sen caick’ž Näitä sano se/ joca cuule Jumalan puhet/ se joca sen caickiwaldian ilmoituxet näke/ joca lange ja hänen silmäns awatan.’ž Ja hän alcoi puhens/ ja sanoi: näitä sano Bileam Beorin poica/ näitä sano se mies/ jonga silmät awatut owat:’ž Nosti silmäns ja näki Israelin sioittanen heidän sucucundans jälken: Ja Jumalan hengi tuli hänen päällens.’ž COsca Bileam näki kelpawan HERralle/ että hän siunais Israeli/ ei mennyt hän pois nijncuin ennen edzimän welhoutta/ waan käänsi caswons corpen päin.’ž Balac teki nijncuin Bileam sanoi/ ja uhrais idzecullakin Altarilla calpein ja oinan.’ž Ja Bileam sanoi Balakille: rakenna tähän minulle seidzemen Altarita/ ja tuo seidzemen calpeia/ ja seidzemen oinasta.’ž Ja hän wei hänen Peorin wuoren cuckulalle/ joca corpen päin on.’ž Balac sanoi hänelle: tule/ minä wien sinun toiseen paickaan/ jos Jumalalle kelpa/ ettäs heitä kiroilisit minulle.’ž Bileam wastais/ ja sanoi Balakille: engö minä sanonut sinulle? caicki mitä HERra minulle puhuwa on/ pitä minun tekemän.’ž NIin sanoi Balac Bileamille: ei sinun pidä kiroman eli siunaman heitä.’ž Cadzo/ sen Canssan pitä nouseman nijncuin nuoren Lejonin/ ja carcaman nijncuin Lejonin/ ja ei pidä hänen maata paneman sijhenasti että hän saalin syö/ ja juo nijden werta/ jotca tapetut owat.’ž Sillä ei yhtän welho ole Jacobis/ eikä noita Israelis: ajallans pitä sanottaman Jacobist ja Israelist: milliset ihmet Jumala teke.’ž Jumala on hänen johdattanut Egyptist/ hänen rohkeudens on nijncuin yxisarwillisen.’ž Ei nähdä waewa Jacobis/ eikä työtä Israelis. HERra hänen Jumalans on hänen tykönäns/ ja Cuningan Basuna on hänen seasans.’ž Cadzo/ siunaman minä tänne tuotin/ minä myös siunan/ ja en taida sitä muutta.’ž Ei ole Jumala ihminen/ että hän walhettelis/ taicka ihmisen lapsi/ että hän jotakin catuis. Pidäiskö hänen jotakin sanoman ja ei tekemän? Pidäiskö hänen jotakin puhuman ja ei täyttämän?’ž Ja hän toi puhens edes/ ja sanoi: nouse Balac ja cuule/ käsitä corwijs mitä minä sanon/ sinä Ziporin poica.’ž Ja cuin hän tuli hänen tygöns jällens/ cadzo/ silloin seisoi hän polttouhrins tykönä Moabiterein päämiesten cansa. Ja Balac sanoi hänelle: mitä HERra sanoi?’ž Ja HERra tuli Bileami wastan/ ja andoi hänen sanat suuhuns ja sanoi: mene jällens Balakin tygö/ ja sano näin.’ž Ja hän sanoi Balakille: seiso täsä polttouhris tykönä/ ja minä odotan tuolla.’ž Ja hän wei hänen lakialle paicalle Pisgan wuoren cuckulalle/ ja rakensi seidzemen Altarita/ ja uhrais jocaidzella Altarilla calpein ja oinan.’ž Balac sanoi hänelle: tulest sijs minun cansan toiseen paickaan/ jostas hänen ärimmäisens/ ja et caickia näe/ kiro händä siellä.’ž Hän wastais/ ja sanoi: eikö minun pidä sitä pitämän ja puhuman/ cuin HERra minun suuhuni anda?’ž NIin sanoi Balac Bileamille: mitäs minun teet? minä tuotin sinun kiroileman minun wiholistani/ ja cadzo/ sinä siunat heitä.’ž Cuca luke Jacobin tomun/ ja neljännen osan Israelin lapista? minun sielun cuolcan wanhurscasten cuolemalla/ ja minun luppun olcon nijncuin heidän loppuns.’ž Sillä wuortein cuckuloilda minä hänen kyllä curkistelen/ ja corkeuxista minä händä kyllä cadzelen/ cadzo/ se Canssa pitä asuman yxinäns/ ja ei pidä pacanain secaan luettaman.’ž Tule ja kiro minulle Jacob/ tule sadattele Israeli. Cuinga minun pitä kiroman sitä/ jota ei Jumalacan kiroa? cuinga minä sitä sadattelen/ cuin ei HERracan sadattele?’ž Nijn alcoi hänen puhens/ ja sanoi: Syriast on Balac Moabiterein Cuningas minua tuottanut idän puolisilda wuorilda.’ž Ja cosca hän tuli jällens hänen tygöns/ cadzo/ nijn hän seisoi polttouhrins tykönä caickein Moabiterein päämiesten cansa.’ž Ja HERra pani Bileamin suuhun sanat/ ja sanoi: palaja Balakin tygö/ ja puhu näin.ÆLVALĮ>•Ż ? Œ  ¹ ÷ n  p “bŚ†8܃)×>Č&­÷ Ja meni sen Israelin miehen jälken huorahuoneseen/ ja pisti heidän molemmat sekä Israeli’ž Ja meni sen Israelin miehen jälken huorahuoneseen/ ja pisti heidän molemmat sekä Israelin miehen/ että waimon wadzasta läpidzen/ nijn rangaistus lackais jällens Israelin lapsilda.’ž Cosca Pinehas Eleazarin poica sen näki/ papin Aaronin pojan poica/ nousi hän Canssan keskeldä/ ja otti keihän käteens.’ž JA cadzo/ yxi mies Israelin lapsist tuli/ ja toi weljeins secaan Midianiterin waimon Mosexen ja caiken Canssan nähden/ jotca itkit seuracunnan majan owen edes.’ž Ja Moses sanoi Israelin Duomareille: jocainen tappacon hänen wäkens/ jotca BaalPeorin cansa owat idzens yhdistänet.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: ota caicki Canssan päämiehet/ ja hirtä heitä HERralle Auringota wastan/ että HERran wihan julmuus käättäisin Israelist pois.’ž Ja Israel yhdisti idzens BaalPeorin cansa: nijn HERran wiha julmistui Israelis.’ž Jotca cudzuit Canssan epäjumalittens uhrille/ ja Canssa söit ja cumarsit epäjumalitans.’ž JA Israel asui Sittimis/ ja Canssa rupeis tekemän huorin Moabiteritten tytärten cansa:’ž Ja Bileam nousi ja meni matcaans/ ja tuli siallens jällens/ ja Balac myös meni maatcaans.’ž Ja hahdet Chitimist hucuttawat Assurin ja Eberin. Waan hän idze myös hucku.’ž Ja hän alcoi taas puhens/ ja sanoi: Ah cuca elä silloin/ cosca Jumala näitä teke?’ž Waan sinä Cain poltetan/ cosca Assur wie sinun fangina pois.’ž Ja cosca hän näki Keniterit/ alcoi hän puhens/ ja sanoi: sinun asumises on wahwa/ ja sinä teit sinun pesäs callioon.’ž Ja cuin hän näki Amalechiterit/ alcoi hän puhens ja sanoi: Amalech ensimäinen pacanain seas/ waan wijmeiseldä sinä peräti häwitetän.’ž Jacobist tule hallidzia/ ja häwittä mitä tähteixi jäänyt on Caupungeist.’ž Hän woitta Edomin/ ja Seir tule wiholistens wallan ala/ waan Israel saa woiton.’ž Minä saan nähdä hänen/ mutta en nyt/ minä curkistelen händä/ waan en läsnä. Tähti nouse Jacobist/ ja waltica tule Israelist. Ja muserta Moabin Ruhtinat/ ja häwittä caicki Sethin lapset.’ž Sen sano se joca cuule Jumalan puhen/ ja se jolla ylimmäisen tieto on/ joca näke caickiwaldian ilmestyxen/ joca lange ja hänen silmäns awatan.’ž JA hän alcoi puhens/ ja sanoi: näin sano Bileam Beorin poica/ näin sano se mies/ jonga silmät awatut owat.’ž Ja cadzo/ cosca minä menen Canssani tygö/ nijn tule minä neuwon sinua/ mitä tämä Canssa sinun Canssalles tekewä on wijmeisellä ajalla.’ž Jos Balac andais minun huonens täyden hopiata ja culda/ en minä cuitengan HERran sana käy ylidze tekemän hywä eli paha minun mielen jälken. Waan mitä HERra sanoi/ sen pitä minun myös sanoman.’ž Bileam sanoi hänelle: engö minä sanonut sinun sanansaattailles/ cuins lähetit minun tygöni?’ž Mene matcas/ sinne custas tullut olet. Minä ajattelin cunnioitta sinua/ waan HERra on sen cunnian estänyt sinulda.’ž Silloin Balakin wiha julmistui Bileami wastan/ ja löi käsiäns yhten/ ja sanoi hänelle: minä cudzuin sinun kiroman minun wiholisiani. Ja cadzo/ sinä jo colmasti siunaisit heitä.’ž Hän pani maata nijncuin Lejoni ja nijncuin nuori Lejoni. Cuca tohti herättä händä? Siunattu olcon se/ joca sinua siuna/ kirottu olcon se/ joca sinua kiroa.’ž Jumala johdatti hänen Egyptist/ hänen rohkeudens on nijncuin yxisarwillisen/ hänen pitä nielemän pacanat hänen wiholisens/ ja heidän luuns murendaman/ ja nuolillans ambuman läpidze.’ž Weden pitä wuotaman hänen ämbäristäns/ ja hänen siemenens tule suurexi wedexi. Hänen Cuningans pitä oleman corkiamman Agagi/ ja hänen waldacundans pitä corgotettaman.’ž Nijncuin ojat lewitetän/ nijncuin Krydimaat wirran wieres/ nijncuin majat jotca HErra pane ylös/ nijncuin Cedripuu weden tykönä.’ž Cuinga caunit owat sinun majas Jacob ja sinun asumas Israel?ULVAL æšĪŒż }  Ü ­ Ī n ē { ź _  —Č.+ß;ė•=üJÖ{ż£ Jasub/ hänestä Jasubiterin sucucunda tule:’ž Jasub/ hänestä Jasubiterin sucucunda tule: Simron/ hänestä Simroniterin sucucunda tule.’ž ISascharin lapset heidän sucucunnisans/ Thola/ hänestä Tholaiterin sucucunda tule: Phua/ hänestä Phuaiterin sucucunda tule:’ž Nämät owat Judan sucucunnat/ heidän lucuns cuusicahdexattakymmendä tuhatta ja wijsisata.’ž Mutta Perezin lapset olit/ Hezron/ hänestä Hezroniterin sucucunda tule: Hamul/ häestä Hamuliterin sucucunda tule:’ž Ja Judan lapset heidän sucucunnisans olit nämät: Sela/ häestä Selaniterin sucucunda tule: Perez/ hänestä Pereziterin sucucunda tule. Serah/ hänestä Serahiterin sucucunda tule:’ž JUdan lapset Ger ja Onan/ jotca molemmat cuolit Canaan maalla.’ž Nämät owat Gadin lasten sucucunnat/ heidän lucuns neljäkymmendä tuhatta ja wijsisata.’ž Arod/ hänestä Aroditerin sucucunda tule: Ariel/ hänestä Arieliterin sucucunda tule:’ž Osni/ hänestä Osniterin sucucunda tule: Eri/ hänestä Eriterin sucucunda tule:’ž GAdin lapset heidän sucucunnisans. Siphon/ hänestä Siphoniterin sucucunda tule: Haggi/ hänestä Haggiterin sucucunda tule: Suni/ hänestä Suniterin sucucunda tule:’ž Nämät owat Simeonin sucucunnat/ caxicolmattakymmendä tuhatta ja caxisata.’ž Serah/ hänestä Serahiterin sucucunda tule: Saul/ hänestä Sauliterin sucucunda tule:’ž SImeonin lapset heidän sucucunnisans. Nemuel/ hänestä Nemueliterin sucucunda tule: Jamin/ hänestä Jaminiterin sucucunda tule: Jachin/ hänestä Jachiniterin sucucunda tule:’ž Ja maa awais suuns/ ja nieli heidän Corahn cansa/ cosca se eriseura cuoli/ ja cosca myös tuli söi wijsikymmendä miestä colmatta sata/ ja tulit merkixi.’ž Ja Eliabin poica oli Nemuel Dathan ja Abiram. Nämät owat Dathan ja Abiram/ jotca cudzuttin Canssasta/ jotca asetit heidäns Mosest ja Aaronita wastan Corahn eriseuras/ cosca he asetit heitäns HERra wastan.’ž Nämät owat Rubenin sucucunnat. Ja heidän lucuns colmewijdettäkymmendä tuhatta/ seidzemensata ja colmekymmendä.’ž Hezron/ josta Hezroniterin sucucunda tule: Charmi/ josta Charmiterin sucucunda tule.’ž RUben Israelin esicoinen. Nämät olit Rubenin lapset: Hanoch/ josta Hanochiterin sucucunda tule: Pallu/ josta Palluiterin sucucunda tule:’ž Ne jotca owat cahdenkymmenen wuotiset ja sen ylidze/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle ja Israelin lapsille/ jotca Egyptist lähtenet olit.’ž Ja Moses ja pappi Eleazar puhuit heidän cansans Moabin kedoilla Jordanin tykönä Jerihota wastan/ sanoden:’ž Lue coco Israelin lasten joucko cahdestkymmenest wuodest ja sen ylidze/ heidän Isäns huonesta/ caicki cuin sotaan Israelis kelpawat.’ž JA rangaistuxen jälken/ puhui HERra Mosexelle ja Eleazarille/ papin Aaronin pojalle/ sanoden:’ž Sillä he owat teille wahingota tehnet heidän cawaluxillans/ jonga he teille tehnet owat Peorin cautta/ ja heidän sisarens Casbin cansa/ sen Midianiterin päämiehen tyttären/ joca lyötin rangaistuxen päiwänä Peorin tähden.’ž Wahingoitcat Midianitereitä ja lyökät heitä:’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Mutta Midianiterin waimon nimi/ joca myös lyötin/ oli Casbi Zurin tytär/ joca sucucunnan päämies oli/ Midianiterein seas.’ž Ja sen Israelin miehen nimi/ joca sen Midianiterin waimon cansa lyötin/ oli Simri Salun poica/ Simeonin Isäin huonen päämies.’ž Ja hänellä ja hänen siemenelläns pitä oleman ijancaickisen pappeuden lijton/ että hän oli kijwas Jumalan tähden/ ja sowitti Israelin lapset.’ž Sentähden sano: cadzo/ minä annan hänelle minun rauhani lijton.’ž Pinehas Eleazarin poica/ papin Aaronin pojan poica/ on käändänyt minun julmudeni pois Israelin lasten pääldä/ hänen kijwaudesans minun tähteni/ etten minä minun kijwaudesani hucuttanut Israelin lapsia.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja sijnä rangaistuxes surmattin nejläcolmattakymmendä tuhatta.‡LVAL!ŸõŸcā l  · ¼  Ć + € $ Ź]ß‚Ž™fāˆ©DŻ[ķ‘× JA tämä myös on Lewitain lucu heidän sucucunnisans/ Gerson/ hänestä Gersoniterin sucucunda’ž JA tämä myös on Lewitain lucu heidän sucucunnisans/ Gerson/ hänestä Gersoniterin sucucunda: tule Cahat/ hänestä Cahatiterin sucucunda tule: Merari/ hänestä Merariterin sucucunda tule.’ž Arwalla sinun pitä jacaman heidän perimisens/ sen jälken cuin heitä monda ja harwat owat.’ž Cuitengin arwalla pitä teidän maan jacaman/ ja heidän Isäins sucucundain nimein jälken pitä heidän perimän.’ž Monelle pitä sinun paljo andaman perimisexi/ ja harwemmille wähemmän/ jocaidzelle pitä annettaman perimys heidän lucuns jälken.’ž Näille sinun pitä maan jacaman perimyxexi/ nimein lugun jälken.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Tämä on Israelin lasten lucu/ cuusikerta satatuhatta ja yxi tuhat/ seidzemensata ja colmekymmendä.’ž Nämät owat Nephtalin sucucunnat/ heidän lucuns wijsiwijdettäkymmendä tuhatta ja neljäsata.’ž Guni/ hänestä tule Guniterin sucucunda. Jezer/ hänestä tule Jezeriterin sucucunda: Sillem/ hänestä tule Sillemiterin sucucunda.’ž Nephtalin lapset heidän sucucunnisans/ Jaheziel/ hänestä tule Jahezieliterin sucucunda:’ž Ja Asserin tytär cudzuttin Sarah. Nämät owat Asserin lasten sucucunnat/ heidän lucuns colmecuudettakymmendä tuhatta ja neljäsata.’ž Melchiel/ hänestä tule Melchieliterin sucucunda.’ž Mutta Brijan lapset olit Heber/ hänestä tule Hebriterin sucucunda:’ž ASserin lapset heidän sucucunnisans/ Jemna/ hänestä tule Jemniterin sucucunda: Jeswi/ hänestä tule Jeswiterin sucucunda: Brija/ hänestä tule Brijterin sucucunda.’ž Ja olit caicki yhten Suhamiterin sucucunda/ neljäseidzemettäkymmendä tuhatta ja neljäsata.’ž DAnin lapset heidän sucucunnisans/ Suham/ hänestä tule Suhamiterin sucucunda. Nämät owat Danin lapset heidän sucucunnisans.’ž Nämät owat BenJamin lapset heidän sucucunnisans/ heidän lucuns wijsiwijdettäkymmendä tuhatta ja cuusisata.’ž Mutta Belan lapset olit Ard ja Naeman/ näistä tule Arditerin ja Naemaniterin sucucunda.’ž Supham/ hänestä tule Suphamiterin sucucunda: Hupham/ hänestä tule Huphamiterin sucucunda.’ž BEnJaminin lapset heidän sucucunnisans/ Bela/ hänestä Belaiterin sucucunda tule: Asbel/ hänestä Asbeliterin sucucunda tule: Ahiram/ hänestä tule Ahiramiterin sucucunda.’ž Nämät owat Ephraimin lasten sucucunnat/ heidän lucuns oli caxineljättäkymmendä tuhatta ja wijsisata. Nämät owat Josephin lapset heidän sucucunnisans.’ž Waan Suthelan lapset olit Eran/ hänestä tule Eraniterin sucucunda.’ž Ephraimin lapset heidän sucucunnisans/ Suthelah/ hänestä tule Suthelahiterin sucucunda: Becher/ hänestä tule Becheriterin sucucunda: Thahan/ hänestä tule Thahaniterin sucucunda.’ž Nämät owat Manassen sucucunnat/ heidän lucuns oli caxicuudettakymmendä tuhatta ja seidzemen sata.’ž Mutta Zelaphehad oli Hepherin poica/ ja ei hänellä ollut poikia/ mutta ainoastans tyttäriä/ joiden nimet owat: Mahela/ Noa/ Hagla/ Milcha ja Thirza.’ž Smida/ hänestä tule Smiditerin sucucunda: Hepher/ hänestä tule Hepheriterin sucucunda.’ž Asriel/ hänestä tule Asrieliterin sucucunda: Sichem/ hänestä tule Sichemiterin sucucunda.’ž Nämät owat Gileadin lapset/ Hieser/ hänestä tule Hieseriterin sucucunda: Helek/ hänestä tule Helekiterin sucucunda.’ž Manassen lapset olit Machir/ hänestä tule Machiriterin sucucunda. Machir sijtti Gileadin/ hänestä tule Gileaditerin sucucunda.’ž JOsephin lapset heidän sucucunnisans/ Manasse ja Ephraim.’ž Nämät owat Sebulonin sucucunnat/ heidän lucuns/ cuusikymmendä tuhatta ja wijsisata.’ž SEbulonin lapset heidän sucucunnisans/ Sered/ hänestä Serediterin sucucunda tule: Elon/ hänestä Eloniterin sucucunda tule: Jahelel/ hänestä Jaheliterin sucucunda tule.’ž Nämät owat Isascharin sucucunnat/ heidän lucuns neljäseidzemettäkymmendä tuhatta ja colmesata.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ććhI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;»œ ų@Õ ŗœ }@Õ ¹œ @@Õ øœ Z@Õ ·œ Ī@Õ ¶œ}@Õ µœe@Õ “œÄ@ Õ ³œ¢@ Õ ²œ_@ Õ ±œ£@ Õ °œY@ Õ ƜO@Õ ®œ'ø@Õ ­œ&d@Õ ¬œ%g@Õ «œ$†@Õ Ŗœ#h@Õ ©œ"d@Õ ؜!g@Õ §œ t@Õ ¦œd@Ō „œg@Ō ¤œp@Ō £œd@Ō ¢œg@Ō ”œo@Ō  œ_@Ō Ÿœg@Ō žœp@Ō œd@Ō œœs@Ō ›œy@Ō šœd@Ō ™œh@Ō ˜œ}@Ō —œd@Ō –œH@Ō •œ¹@ Ō ”œ ®@ Ō “œ ā@ Ō ’œ z@ Ō ‘œ B@ Ō œ {@Ō œˆ@Ō ŽœÄ@Ō œŖ@Ō Œœ*@Ō ‹œJ@Ō Šœx@Ō ‰œ‡@Ō ˆœ»@Ō ‡œˆ@Ó †œ€’ž Ja caurin teitä sowittaman.6 …œG@Ó „œ|@Ó ƒœw@Ó ‚œĶ@Ó œˆ@Ó €œœ@Ó œe@Ó ~œ4@Ó }œF@Ó |œƒ@Ó {œ€@Ó zœv@Ó yœs@Ó xœX@Ó wœn@Ó vœ±@Ó uœ {@Ó tœ ø@ Ó sœ ©@ Ó rœ X@ Ó qœ œ@ Ó pœ€@ Ó oœ„@Ó nœd@Ó mœj@Ó lœ'@Ó kœ›@Ó jœ¢@Ó iœ$@Ó hœY@Ó gœu@Ó fœķ@Ņ eœg@Ņ dœ_@Ņ cœ@Ņ bœ†@Ņ aœL@Ņ `œ#@Ņ _œø@Ņ ^œ t@Ņ ]œ q@Ņ \œ ś@Ņ [œ N@Ņ Zœ Z@Ņ Yœ@Ņ Xœ”@Ņ Wœ%@ Ņ Vœ.@ Ņ Uœ@ Ņ Tœ¤@ Ņ Sœ{@ Ņ RœŅ@Ņ QœA¢@Ņ Pœ@k@Ņ Oœ?t@Ņ Nœ>Ņ@Ņ Mœ=Q@Ņ Lœ<A@Ņ Kœ;½@Ņ Jœ:¬@Ņ Iœ9ŗ@ Š Hœ8\@Š Gœ7n@Š Fœ6‚@Š Eœ5B@Š Dœ4%@Š Cœ3e@Š Bœ2]@Š LVALT—V3 æ T ² ą e Į 4  į@æe¬8€]‹ ­FY Ja hänen pitä papin Eleazarin eteen astuman/ hänen pitä kysymän neuwo hänen edestäns walkeuden säädyllä HERran edes:’ž Ja hänen pitä papin Eleazarin eteen astuman/ hänen pitä kysymän neuwo hänen edestäns walkeuden säädyllä HERran edes: ja hänen suuns jälken pitä käymän ulos ja sisälle/ sekä hänen että Israelin lapset hänen cansans/ ja coco seuracunda.’ž Ja pane sinun cunnias hänen päällens/ että caicki Canssa Israelin lapsist olisit hänelle cuuliaiset.’ž Ja aseta händä papin Eleazarin ja coco Canssan eteen/ ja käske hänelle heidän silmäins edes.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: ota Josua Nunin poica sinun tygös/ joca on mies josa hengi on/ ja pane sinun kätes hänen päällens.’ž Joca heidän edelläns käwis ulos ja sisälle/ ja weis heitä ulos ja sisälle/ ettei HERran Canssa olis nijncuin lambat ilman paimenda.’ž HERra/ caiken hengen lihan Jumala/ asettacan yhden miehen Canssan päälle.’ž Ja Moses puhui HERralle sanoden:’ž Sillä ettet te ollet minun sanalleni cuuliaiset Zinnin corwes Canssan torues/ cosca teidän minua pyhittämän piti weden cautta heidän edesäns. Se on rijtawesi Cadexes/ Zinnin corwes.’ž Ja cosca sinä sen nähnyt olet/ nijn pitä sinun coconduman Canssas tygö/ nijncuin sinun weljeskin Aaron coottu on:’ž JA HERra sanoi Mosexelle: astu Abarimin wuorelle/ ja cadzo sieldä sitä maata/ cuin minä Israelin lasten annan.’ž Jollei hänellä ole setiä/ nijn teidän pitä sen andaman hänen lähimmäiselle sugullens/ joca hänen lähimmäinen langons on hänen sugustans/ että hän sen omista. Tämä pitä oleman Israelin lapsille sääty ja oikeus/ nijncuin HERra on Mosexelle käskenyt.’ž Ja jollei hänellä ole weljiä/ nijn teidän pitä sen andaman hänen sedillens.’ž Jollei hänellä ole tyttäritä/ nijn teidän pitä sen perimisen hänen weljeillens andaman.’ž Ja puhu Israelin lapsille/ sanoden: jos jocu cuole ilman pojata/ nijn teidän pitä hänen perimisens andaman hänen tyttärillens.’ž Zelaphehadin tyttäret owat oikein puhunet: sinun pitä myös perindöosan heille andaman/ heidän Isäns weljein seas/ ja saattaman heidän Isäins perimisen heille.’ž Ja HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja Moses tuotti heidän asians HERran eteen.’ž Mixi meidän Isäm nimen pitä tuleman sugustans pois/ waicka ei hänellä ollut yhtän poica? andacat myös meille osa meidän Isäm weljein seas.’ž Meidän Isäm cuoli corwes/ ja ei hän ollut sijnä joucos/ jotca metelin nostit Corahn capinas HERra wastan/ mutta on synnisäns cuollut. Ja ei ollut hänellä poikia.’ž Ja he astuit Mosexen ja papin Eleazarin/ ja päämiesten/ ja caiken Canssan eteen/ seuracunnan majan owen edes/ ja sanoit:’ž NIin Zelaphehadin tyttäret tulit edes Hepherin pojan/ Gileadin pojan/ Machirin pojan/ Manassen pojan/ Manasse sugust/ Josephin pojan/ ja nämät olit hänen tytärtens nimet: Mahela/ Noa/ Hagla/ Milcha ja Tirza.’ž Sillä HERra oli sanonut heille: että heidän piti totisest cuoleman corwes/ ja ei yxikän jäänyt heistä elämän/ waan Caleb Jephunnen poica/ ja Josua Nunin poica.’ž Joiden seas ei yhtän ollut sijtä lugusta/ cosca Moses ja Pappi Aaron luit Israelin lapset Sinain corwes:’ž Tämä on Israelin lasten lucu/ jotca Moses ja Pappi Eleazar luit Moabin kedoilla/ Jordanin tykönä Jerihota wastan.’ž Ja heidän lucuns oli colmecolmattakymmendä tuhatta/ caicki miehenpuolet/ cuucauden wanhast ja sen ylidzen/ jotca ei ollet luetut Israelin lasten secan: sillä ei heille annettu perimista Israelin lasten seas.’ž Joista Nadab ja Abihu cuolit/ cosca he uhraisit muucalaista tulda HErran edes.’ž Mutta Aaronille oli syndynyt Nadab/ Abihu/ Eleazar ja Ithamar.’ž Ja Amramin emändä cudzuttin Jochebedixi Lewin tytär/ joca hänelle oli syndynyt Egyptis/ ja hän synnytti Amramille hänen miehellens pojat/ Aaronin ja Mosexen/ ja heidän sisarens MirJamin.’ž Nämät owat Lewin sucucunnat/ Libniterin sucucunnat/ Hebroniterin sucucunnat/ Maheliterin sucucunnat/ Musiterin sucucunnat/ Corahtiterin sucucunnat. Cahat sijtti Amramin.ÅLVAL ‹2lŃ Ŗ @ Ü X Ų < ä ; ƒ  Wé‘Ø(„_+Ę*¢Õ^ā› Tämän pitä teidän tekemän/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruoc’ž Tämän pitä teidän tekemän/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens/ wirhittömät pitä ne oleman. Nijn myös heidän juomauhrins.’ž Ja aina kymmenexen cullakin caridzalle nijstä seidzemestä caridzast.’ž Heidän ruocauhrinens/ colme kymmenestä sämbyläjauhoja secoitettu öljyllä/ jocaidzelle calpeille/ caxi kymmenestä oinalle.’ž Ja teidän pitä uhraman makian hajun tulexi HERralle caxi calpeja/ yhden oinan ja seidzemen wuosicunnaista caridzata/’ž Ja utisen päiwänä/ cosca te uhratte sitä utta ruocauhria HERralle/ cosca teidän wijckon owat culunet/ pitä pyhäxi cudzuttaman/ että te tulette cocoon/ ei yhtäkän orjan työtä pidä teidän silloin tekemän.’ž Ja seidzemes päiwä pitä cudzuttaman pyhäxi teidän seasan/ että te tuletta cocoon/ ei yhtäkän orjan työtä pidä teidän silloin tekemän.’ž Tällä tawalla pitä teidän nijnä jocaidzena seidzemenä päiwänä uhraman leipä makian hajun tulexi HERralle/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria juomauhrinens.’ž Ja teidän pitä sen tekemän huomeneltain ilman sitä polttouhrita/ joca jocapäiwäinen polttouhri on.’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ teitä sowittaman.’ž Ja aina yhden kymmenexen jocaidzelle nijstä seidzemestä caridzasta.’ž Heidän ruocauhrins cansa colme kymmenestä sämbyläjauhoja/ oljyllä secoitettua jocaidzelle calpeille/ ja caxi kymmenestä oinalle.’ž Ja teidän pitä uhraman HERralle polttouhria caxi nuorta calpeja/ yhden oinan/ seidzemen wuosicunnaista wirhitöindä caridzata.’ž Ensimäinen päiwä pitä cudzuttaman pyhäxi/ että te tuletta cocoon/ ei yhtän orjan työtä pidä teidän silloin tekemän.’ž Ja wijdendenä toistakymmendenä päiwänä sijtä Cuusta on juhla. Seidzemen päiwä pitä syötämän happamatoinda leipä.’ž MUtta neljändenä toistakymmendenä päiwänä ensimäisellä Cuulla on Pääsiäinen HERralle.’ž Tähän pitä möys walmistettaman cauris syndiuhrixi HERralle/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria juomauhrinens.’ž Ja heidän juomauhrins pitä oleman puoli Hinnist wijna/ calpeille/ colmannes Hinnist oinalle/ neljännes Hinnist caridzalle. Se on polttouhri joca Cuucaudella ymbäri ajastajan.’ž Ja aina kymmenes sämbyläjauhoja ruocauhrixi öljyllä secoitettu jocaidzelle caridzalle/ se on makian hajun tuli HERralle.’ž Ja aina colme kymmenestä sämbyläjauhoja ruocauhrixi/ secoitettu öljyllä jocaidzelle calpeille/ ja caxi kymmenestä sämbyläjauhoja ruocauhrixi/ öljyllä secoitettu jocaidzelle oinalle.’ž Waan ensimäisnä päiwänä teidän Cuustanna/ pitä teidän uhraman HErralle polttouhrixi/ caxi nuorta calpeja/ yhden oinan/ seidzemen wuosicunnaista wirhitöindä caridzata.’ž Tämä on joca Sabbathin polttouhri/ paidzi sitä jopäiwäistä polttouhria juomauhrinens.’ž MUtta Sabbathin päiwänä caxi wirhitöindä wuosicunnaista caridzata/ ja caxi kymmenestä sämbyläjauhoja/ secoitettuna löjyllä ruocauhrixi/ ja sen juomauhri.’ž Sen toisen caridzan pitä sinun walmistaman ehtona/ nijncuin amullisen ruocauhrin ja juomauhrin/ makian hajun tulexi HERralle.’ž Nijn myös sen juomauhrin jocaidzelle caridzalle neljännen osan Hinnist. Ja se pitä uhrattaman Pyhäs/ wäkewästä wijnasta HERralle.’ž Se on jocapäiwäinen polttouhri/ jota te Sinain wuorella uhraisitte/ makian hajun tulexi HERralle.’ž Sijhen kymmenes osa Ephast sämbyläjauhoja ruocauhrixi secoitetut surwotulla öljyllä neljäs osa Hinnist.’ž Yxi caridza amulla ja toinen ehtona.’ž Ja sano heille: nämät owat ne uhrit cuin teidän pitä uhraman HERralle: wirhittömät wuosicunnaiset caridzat/ jocapäiwä caxi/ jocapäiwäisexi polttouhrixi.’ž Käske Israelin lapsille/ ja sano heille: minun leipäuhrin/ joca minun uhrin on makiaxi hajuxi/ pitä teidän pitämän ajoillans/ nijn että te sen minulle uhratte.’ž JA HERa puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja laski kätens hänen päällens/ ja käski hänelle nijncuin HERra oli Mosexelle puhunut.’ž Moses teki nijncuin HERra hänelle käski/ ja otti Josuan ja asetti hänen papin Eleazarin ja coco seuracunnan eteen: LVALE¾Fü Ņ ( d Ü a  „ Ć  \°3Ėgī{§@įr §7Šl Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiw’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Cuudendena päiwänä/ cahdexan calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Wijdendenä päiwänä/ yhdexän calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Sijhen caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Neljändenä päiwänä/ kymmenen calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomouhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ jocaidzelle heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Colmandena päiwänä/ yxitoistakymmendä calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns perästä.’ž TOisna päiwänä/ caxitoistakymmendä nuorta calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Sijhen myös cauris syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ja kymmenexen idzecullengin/ nijstä neljästtoistakymmenest caridzast.’ž Heidän ruocauhreins cansa/ colmekymmenestä sämbyläjauhoja/ secoitetut öljyllä/ jocaidzelle nijstä colmesttoistakymmenest calpeista/ caxi kymmenestä cullengin nijstä cahdesta oinasta.’ž Ja teidän pitä uhraman polttouhria makian hajun tulexi HERralle/ colmetoistakymmendä nuorta calpeja/ caxi oinasta neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata.’ž WIidestoistakymmenes päiwä seidzemennellä Cuucaudella pitä cudzuttaman pyhäxi teidän seasan/ että te tuletta cocoon/ ei mitän orjan työtä pidä teidän silloin tekemän/ ja teidän pitä pyhä pitämän HERralle ne seidzemen päiwä.’ž Sijhen caurin syndiuhrixi/ paidzi sowittamisen syndiuhria ja jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ja kymmenen jocaidzelle caridzalle nijstä seidzemest caridzast.’ž Ynnä heidän ruocauhrins cansa/ colme kymmenestä sämbyläjauhoja/ secoitettua öljyllä/ calpeille/ caxi kymmenestä oinalle.’ž Waan teidän pitä uhraman polttouhria makiaxi hajuxi HERralle nuoren calpein/ oinan ja seidzemen wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž KYmmenes päiwä tällä seidzemennellä Cuucaudella/ pitä myös teidän seasan cudzuttaman pyhäxi/ että te tuletta cocoon/ ja teidän pitä waiwaman teidän ruumistan/ ja ei yhtän työtä silloin tekemän.’ž Paidzi sen Cuucauden polttouhria ja ruocauhria/ ja paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocaurinens ja juomauhrinens/ heidän säätyns jälken makian hajun tulexi HERralle.’ž Ja caurin syndiuhrixi teitä sowittaman.’ž Ja yhden kymmenexen jocaidzelle caridzalle nijstä seidzemest caridzast.’ž Nijn myös heidän ruocauhrins colme kymmenestä sämbyläjauhoja/ öljyllä secoitettua calpeille/ caxi kymmenestä oinalle.’ž Ja teidän pitä uhraman polttouhria makiaxi hajuxi HERralle/ nuoren calpein/ oinan ja seidzemen wuosicunnaista wirhitöindä caridzata.’ž ENsimäinen päiwä seidzemennellä cuucaudella pitä teidän seasan cudzuttaman pyhäxi/ että te tuletta cocoon/ ei yhtän orjan työtä pidä teidän silloin tekemän/ se on teidän Basunan päiwä. LVALŒ%ĮYÓ l  P  Ø  ¦  @ Ū^6öyBÖ<¼,ĶW Ja he otit Israelin tuhannist/ joca sucucunnast tuhannen’ž Ja he otit Israelin tuhannist/ joca sucucunnast tuhannen/ nijn että he hangidzit sotaan caxitoistakymmendä tuhatta.’ž Jocaidzest sucucunnast tuhannen/ nijn että te lähetät sotaan caikista Israelin sucucunnista.’ž Nijn Moses puhui Canssalle/ sanoden: hangitcat teistän miehet sotaan Midianitereitä wastan/ että he costaisit Midianitereille HERran puolest.’ž Costa Midianitereille Israelin lasten puolesta/ ja coco sijtte idzes sinun Canssas tygö.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nämät owat ne säädyt cuin HERra on käskenyt Mosexelle/ miehen ja waimon wälillä/ Isän ja tyttären wälillä/ cosca hän on wielä nuori hänen Isäns huones.’ž Ja jos hän jälist sen otta tacaperin/ sijttecuin hän sen cuuli/ nijn pitä hänen candaman hänen wäärydens.’ž Mutta jos hänen miehens on äneti sijhen/ päiwästä nijn päiwään/ nijn hän wahwista caicki hänen lupauxens ja hänen sieluns sotimuxet/ että hän on äneti ollut sinä päiwänä/ jona hän sen cuuli.’ž Ja caicki lupauxet ja walat jotca sitowat waiwaman ruumista/ pitä hänen miehens elickä wahwistaman/ elickä tekemän tyhjäxi.’ž Jos hänen miehens teke sen tyhjäxi/ sinä päiwänä jona hän sen cuule/ nijn caicki cuin hänen suustans on lähtenyt/ lupaman ja sitoman hänen sieluans/ ei pidä oleman wahwan: sillä hänen miehens on sen tehnyt tyhjäxi/ ja HERra on hänelle armolinen.’ž Ja mies cuule sen/ ja on äneti sijhen/ ja ei kiellä sitä/ nijn pitä caiken sen lupauxen ja sielun sitomuxen oleman wahwan.’ž Mutta jos hän lupa eli sieluns sito walallans miehens huones/’ž LEsken ja hyljätyn lupaus/ ja caicki jolla he sieluns sitowat/ pitä heildä täytettämän/’ž Mutta jos hänen miehens sen kieldä häneldä/ sinä päiwänä jona hän sen cuule/ nijn hän pääse lupauxestans/ ja sijtä cuin hänen suustans lähtenyt on/ jolla hän sieluns sitoi/ ja HERra on hänelle armolinen.’ž Ja hänen miehens cuule sen/ ja on äneti sijhen sinä päiwänä/ nijn pitä hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen oleman wahwan.’ž Jos hänellä on mies/ ja hän on luwannut/ taicka hänen suustans lähte/ jolla hänen sieluns sidotan.’ž Mutta jos hänen Isäns kieldä sen sinä päiwänä/ jona hän sen cuule/ nijn hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen ei pidä wahwan oleman: Ja HERra on hänelle armolinen/ että hänen Isäns on kieldänyt.’ž Ja hänen Isäns cuule hänen lupauxens/ ja hänen sieluns sitomuxen/ ja hänen Isäns on äneti sijhen/ nijn hänen lupauxens ja sieluns sitomuxen pitä wahwan oleman.’ž Jos waimo lupa HERralle sitoden idzens/ ollesans wielä hänen Isäns huones hänen nuorudesans.’ž Jos mies HERralle lupa eli wanno walan/ sitoden hänen sieluns/ ei pidä hänen tekemän sanans turhaxi/ waan caiken sen täyttämän/ cuin hänen suustans lähtenyt on.’ž JA Moses puhui Israelin sucucundain päämiehille/ sanoden: tämä on se cuin HERra käski.’ž JA Moses sanoi Israelin lapsille/ caicki ne mitä HERra hänelle käskenyt oli.’ž Nämät teidän pitä tekemän HERralle teidän juhlapäiwinän/ paidzi sitä cuin te mielellän lupatte/ ja hywällä tahdollan annatte polttouhrixi/ ruocauhrixi/ juomauhrixi/ ja kijtosuhrixi.’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Ja teidän pitä uhraman polttouhria/ makian hajun tulexi HERralle/ calpein/ oinan ja seidzemen wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/’ž Cahdexas päiwä pitä oleman seuracunnan cocouspäiwä/ ei yhtän orjan työtä teidän pidä silloin tekemän.’ž Sijhen myös caurin syndiuhrixi/ paidzi jocapäiwäistä polttouhria/ ruocauhrinens ja juomauhrinens.’ž Ruocauhrinens ja juomauhrinens/ calpeille/ oinaille ja caridzoille/ heidän lucuns ja säätyns jälken.’ž Seidzemendenä päiwänä/ seidzemän calpeja/ caxi oinasta/ neljätoistakymmendä wuosicunnaista wirhitöindä caridzata/{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:6!D@Ś 5!:@Ś 4!6@Ś 3!=@Ś 2!>@Ś 1!;@ Ś 0!@@ Ś /!C@ Ś .!A@ Ś -!a@ Ś ,! 4@Ś +! >@Ś *! I@Ś )! B@Ś (! Ž@Ś '!@Ś &!|@Ś %!N@Ś $!U@Ś #!‚@Ł "!¢@Ł !!Š@Ł  !m@Ł  *X@Ł  )`@Ł  (M@Ł  'w@Ł  &i@Ł  %=@Ł  $7@Ł  #-@Ł  "9@Ł  !š@Ł  h@Ł  m@Ł  e@Ł  Ć@Ł  }@ Ł  w@ Ł  [@ Ł  g@ Ł   t@ Ł   ‚@Ł   §@Ł   •@Ł   X@Ł  ~@Ł  \@Ł  Ŗ@Ł  {@Ł  Š@Ł  w@Ų  Ą@Ų  i@Ų  ß@Ų ’œ A@Ų žœ ¦@Ų żœ \@Ų üœ y@Ų ūœ o@Ų śœ “@Ų łœ n@Ų ųœ L@Ų ÷œ ^@Ų öœ …@Ų õœ6„@Ų ōœ53@Ų óœ4©@Ų ņœ3K@Ų ńœ2Ę@ Ų šœ1u@ Ų ļœ0v@ Ų īœ/Ś@ Ų ķœ.2@ Ų ģœ-+@Ų ėœ,(@Ų źœ+ƒ@Ų éœ*X@Ų čœ)c@Ų ēœ(q@Ų ęœ'f@Ų åœ&]@Ų äœ%D@Ų ćœ$’@× āœ#i@× įœ"(@× ąœ!)@× ߜ Œ@× ŽœI@× Żœģ@× ܜu@× ŪœŽ@× Śœ`@× Łœk@× Ųœ%@× לw@× ֜Ź@× ՜3@× Ōœp@× Ӝ†@× ŅœĢ@ × ќs@ × Šœ|@ × Ļœ@ × ĪœH@ × Ķœt@× Ģœ [@× Ėœ Ū@× Źœ U@× ɜ M@× Ȝ ¢@× Ēœ¹@× ʜr@× Ŝ¢@× Ĝv@Õ Ɯ_@Õ Āœ@Õ Įœ[@Õ Ąœ%@Õ æœš@Õ ¾œl@Õ ½œĮ@Õ ¼œ~@Õ üLVAL^ģ3‘ D ļ  ¹ E ż m ń ~ ²,¼‰æH#øXŹUi ”kCŚH Ja sen puolen joca heidän tuli/ jotca sodas ollet olit/ lucu oli: colm’ž Ja sen puolen joca heidän tuli/ jotca sodas ollet olit/ lucu oli: colmesata tuhatta/ seidzemen neljättäkymmendä tuhatta/ ja wijsisata lammasta.’ž Waimowäke jotca ei ole miestä tundenet/ eikä maannet tykönä/ oli caxi neljättäkymmendä tuhatta sielua.’ž Yxi seidzemettäkymmendä tuhatta Asia.’ž Caxi cahdexattakymmendä tuhatta nauta.’ž Ja se saaliscalu cuin jäänyt oli/ sijtä cuin sotawäki ryöstänyt oli/ oli cuusisata tuhatta/ ja wijsi cahdexattakymmendä tuhatta lammasta.’ž Ja Moses ja pappi Eleazar teit/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.’ž Waan sijtä puolest/ cuin Israelin lasten tuli/ pitä sinun aina wijdestkymmenest ottaman yhden cappalen/ ihmisist/ carjast/ Aseist ja lambaist/ ja caikist eläimist/ ja sinun pitä ne andaman Lewitaille/ jotca wartioidzewat HErran maja.’ž Sijtä puolest osast/ cuin heidän tuli/ pitä sinun sen ottaman ja andaman papille Eleazarille/ ylönnyxexi HERralle.’ž Ja sinun pitä ylöndämän HERralle sotamiehistä jotca sodas olit/ aina wijdestä sadasta yhden sielun/ ihmisist/ eläimist/ Aseist ja lambaist.’ž Ja anna heille puoli/ jotca sotaan menit ja sotinet owat/ ja toinen puoli coco seuracunnalle.’ž Lue fangittuiden saalis sekä ihmisist että eläimist/ sinä ja pappi Eleazar/ ja ylimmäiset Isät Canssast.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja teidän pitä pesemän waattenne seidzemendenä päiwänä/ nijn te tuletta puhtaxi/ sijtte teidän pitä tuleman leirijn.’ž Ja caicki/ cuin tulen kärsi/ pitä teidän käyttämän tulen läpidze/ ja puhdistaman ne/ että se prijscotuswedellä kirckaxi tule. Mutta caicki se joca ei tulta kärsi/ pitä teidän käyttämän weden läpidze.’ž Cullan/ hopian/ wasken/ raudan/ tinan ja blyjyn/’ž Ja pappi Eleazar sanoi sotajoucolle/ jotca sodas ollet olit: tämä on laki/ jonga HERra on käskenyt Mosexelle.’ž Ja caicki waattet/ ja caicki nahcacalut/ ja caicki jotca wuohen carwoista tehdyt owat/ ja caicki puuastiat pitä teidän puhdistaman.’ž Ja maatca ulcona leiristä seidzemen päiwä/ caicki joca jongun lyönyt on/ eli lyötyn sattunut/ että te puhdistatte teitän colmandena ja seidzemendenä päiwänä/ ynnä nijden cansa/ jotca te fangixi otitte.’ž Mutta caicki waimonpuoli/ jotca ei ole miestä tundenet/ eikä maannet miesten tykönä/ sallicat elä teidän edesän.’ž Nijn sijs cuoliaxi lyökät caicki miehenpuoli lasten seas/ ja caicki waimot/ cuin miehen tundenet owat/ ja maannet tykönä.’ž Cadzo/ eikö ne käändänet Israelin lapsia Bileamin neuwost syndiä tekemän HERra wastan Peorin asias/ ja rangaistus tuli HERran Canssan päälle.’ž Ja Moses sanoi heille: ettekö te ole caickia waimoja jättänet elämän?’ž JA Moses wihastui sodan päämiestän päälle/ jotca olit sadan ja tuhannen päällä/ jotca sijtä sodan joucosta tulit.’ž Ja Moses/ ja pappi Eleazar/ ja caicki seuracunnan päämiehet menit heitä wastan leiristä.’ž Ja weit ne Mosexen ja papin Eleazarin eteen/ ja caiken Israelin lasten seuracunnan eteen/ nimittäin/ fangit ja otetut eläimet/ ja ryöwätyt calut/ leirijn Moabiterein kedolle/ joca on Jordanin tykönä Jerihon cohdalla.’ž Ja he otit heidän saalins/ ja caicki cuin otettapa oli/ sekä ihmiset että eläimet.’ž Ja poltit caicki heidän Caupungins ja asumisens/ ja caicki heidän linnans.’ž Mutta Israelin lapset otit fangixi Midianiterein waimot/ heidän lapsens ja caicki heidän eläimens/ ja caicki heidän carjans/ ja ryöstit caiken heidän hywydens.’ž Nijn löit he myös Midianiterein Cuningat lyötyden cansa/ nimittäin: Ewin/ Rekemin/ Zurin/ Hurin/ ja Reban/ wijsi Midianiterein Cuningast. Bileamin Beorin pojan löit he myös miecalla.’ž Ja he sodit Midianitereitä wastan/ nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt/ ja löit cuoliaxi caiken miehenpuolen.’ž Ja Moses lähetti heidän sotaan tuhannen jocaidzest sucucunnast/ ynnä Pinehan papin Eleazarin pojan cansa/ ja pyhät aset/ ja myös riemu Basunat heidän kädesäns.FLVAL ¼_łˆ%Ķ J " ÷ Å ė u : ļ F  né‹?Ń>ĻVśT4Ė ” Ja cadzo/ te olette nosnet teidän Isäin siaan/ syndisten ’ž Ja cadzo/ te olette nosnet teidän Isäin siaan/ syndisten joucko/ lisämän wielä HERran wihan julmutta Israeli wastan.’ž Nijn HERran wiha julmistui Israelis/ ja laski heidän menemän corpeen sinne ja tänne/ neljäxikymmenexi wuodexi/ sijhenasti cuin caicki se sucucunda huckui/ joca HERra wastan paha tehnyt oli.’ž Paidzi Calebi Jephunnen Kesiniterin poica/ ja Josua Nunin poica: sillä he uscollisest seuraisit HERra.’ž Tämä Canssa joca Egyptist lähtenyt on/ cahdenkymmenen wuoden wanhast ja sen ylidze/ ei suingan pidä näkemän sitä maata/ ionga minä Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannonut olen/ ettei he minua uscollisest seurannet.’ž Ja HERran wiha julmistui sinä päiwänä/ ja hän wannoi/ sanoden:’ž Ja cuin he tulit Escolin wirran tygö/ ja näit maan/ käänsit he Israelin lasten sydämet/ nijn ettei he sijhen maahan tahtonet mennä/ jonga HERra heille tahdoi anda.’ž Nijn teit myös teidän Isän/ cosca minä lähetin heidän Cades Barneast wacoiman tätä maata.’ž Mixi te käännätte Israelin lasten sydämet/ ettei heidän pidäis menemän ylidze/ sijhen maahan/ jonga HERra heille anda.’ž Moses sanoi Rubenin ja Gadin lapsille: pidäiskö teidän weljen menemän sotaan/ ja teidän pidäis tähän jäämän?’ž Ja he wielä sanoit: jos me olemme armon löytänet sinun edesäs/ nijn anna sinun palwelioilles tämä maa omaxi/ ja nijn en me mene Jordanin ylidze.’ž Jonga HERra oli lyönyt Israelin Canssan edes/ on sowelias carjalle/ ja meillä sinun palwelioillas on carja.’ž Se maa Atroth/ Dibon/ Jaeser/ Nimra/ Hesbon/ Eleale/ Sebam/ Nebo ja Beon.’ž Nijn he tulit ja puhuit Mosexelle/ ja papille Eleazarille/ ja Canssan päämiehille/ sanoden:’ž RUbenin ja Gadin lapsilla oli sangen paljo carja/ ja cosca he näit Jaesarin ja Gileadin maan/ että se oli sowelias carjan laiduin.’ž Ja Moses ja pappi Eleazar otit cullan päämiehildä jotca olit tuhannen ja sadan päällä/ ja he weit sen seuracunnan majaan/ Israelin lapsille muistoxi HERran eteen.’ž Sillä sotawäki oli ryöwännyt idzecukin edestäns.’ž Ja caicki ylönnysuhrin culda/ jonga he HERralle uhraisit/ oli cuusitoistakymmendä tuhatta/ seidzemensata ja wijsikymmendä Sicli/ päämiehildä tuhannen ja sadan päällä.’ž Nijn Moses ja pappi Eleazar otit heildä cullan caickinaisisa cappaleisa.’ž Sentähden me tuomme HERralle lahjoja/ senjälken cuin cukin löynnyt on/ cullaisia caluja/ käädyjä/ rannerengaita/ sormuxia/ corwarengaita/ seppeleitä/ että meidän sielum sowitettaisin HERran edes.’ž Ja he sanoit hänelle: sinun palwelias owat lukenet sotajoucon/ jotca meidän allam olit/ ja ei sijtä yhtäkän puutu.’ž JA ne jotca päämiehet olit sotawäestä tuhandein päällä/ nimittäin/ tuhannen ja sadan päällä/ ne menit Mosexen tygö.’ž Ja Moses otti sijtä puolest osast/ joca Israelin oli/ aina yhden cappalen wijdestkymmenest/ sekä eläimist että ihmisist/ ja andoi sen Lewitaille/ jotca wartioidzit HERRAN maja/ nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt.’ž Ja cuusitoistakymmendä tuhatta ihmisten sielua.’ž Colmekymmendä tuhatta ja wijsisata Asia.’ž Cuusi neljättäkymmendä tuhatta nauta.’ž Nimittäin/ sen puolen cuin seuracunnalle tuli/ oli colmesata tuhatta/ seidzemen neljättäkymmendä tuhatta/ ja wijsisata lammasta.’ž Mutta sijtä toisesta puolesta/ cuin Moses Israelin lapsille jacanut oli sotamiehildä/’ž Ja Moses andoi sen HERran ylönnysuhrin papille Eleazarille/ nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.’ž Nijn myös ihmisten sieluja/ cuusitoistakymmendä tuhatta sielua/ ja nijstä tuli Herralle caxi neljättäkymmendä.’ž Nijn myös colmekymmendä tuhatta/ ja wijsisata Asia/ ja sijtä tuli HERralle yxi seidzemettäkymmendä.’ž Nijn myös cuusi neljättäkymmendä tuhatta nauta/ ja sijtä HERralle caxi cahdexattakymmendä.’ž Sijtä tuli HERralle cuusisata/ wijsi cahdexattakymmendä lammasta."LVAL vūQõ w  Š ć a ķ † + “ 7 t¢:Jä­pCć‹”ņp Ja Egyptiläiset hautaisit esicoisens/ jotca HERra heidän seasa’ž Ja Egyptiläiset hautaisit esicoisens/ jotca HERra heidän seasans lyönyt oli: sillä HERra oli myös rangaisnut heidän jumalitans.’ž Ja matcustit Ramesest wijdendenätoistakymmendenä päiwänä ensimäisnä Cuucautena toisna päiwänä Pääsiäisest/ corkian käden cautta/ caickein Egyptiläisten nähden.’ž Ja Moses kirjotti heidän matcustuxens/ nijncuin he matcustit HERran käskyn jälken. Ja nämät owat heidän matcustuxens cuin he matcustit.’ž NÄmät owat Israelin lasten matcustuxet/ jotca läxit Egyptin maalda/ jouckoinens Mosexen ja Aaronin cautta.’ž Meni myös Nobah/ ja woitti Knathin tyttärinens/ ja hän cudzui sen Nobahxi/ nimestäns.’ž Mutta Jair Manassen poica meni/ ja woitti heidän maan kyläns/ jotca hän cudzui Jairin kylixi.’ž Nijn Moses andoi Machirille Manassen pojalle Gileadin/ ja hän asui siellä.’ž Ja Machirin Manassen pojan lapset menit Gileadijn ja woitit sen/ ja ajoit ulos caicki Amorrerit/ jotca siellä asuit.’ž Nebon/ BaalMeonin/ ja muutti nimet/ ja Sibaman/ ja annoit nijlle Caupungeille nimet/ cuin he rakensit.’ž Rubenin lapset rakensit Hesbonin/ Elealenin/ Kiriathaimin.’ž Bethnimran ja Betharan/ wahwat Caupungit ja pihatot.’ž Atrothin/ Sophanin/ Jaesarin/ Jegabehanin.’ž Ja Gadin lapset rakensit Dibonin/ Atharothin/ Aroerin.’ž Nijn Moses andoi Gadin ja Rubenin lapsille/ ja puolelle Manassen sucucunnalle Josephin pojan/ Sihonin Amorrerein waldacunnan/ Ja Oggin Basanin Cuningan waldacunnan/ caiken heidän maans Caupungeinens/ jotca nijsä maan äris ymbärillä olit.’ž Me menem hangittuna HERran edes Canaan maalle/ ja omistam meidän perindöosam tällä puolella Jordanin.’ž Gadin ja Rubenin lapset wastaisit/ ja sanoit: nijncuin HERra on puhunut sinun palwelioilles/ nijn me teem.’ž Waan josei he mene hangittuna teidän cansan/ nijn pitä heidän perimän teidän cansan Canaan maalla.’ž Ja sanoi heille: jos Gadin ja Rubenin lapset menewät teidän cansan Jordanin ylidze/ caicki hangittuna sotaan HERran edes/ ja te saatte caiken maan alan/ nijn andacat heille Gileadin maa omaxi.’ž NIin Moses käski heidän puolestans pappia Eleazarit/ ja Josua Nunin poica/ ja Israelin lasten sucucundain ylimmäisiä Isiä.’ž Mutta me sinun palwelias lähdem caicki yhdes joucos hangittuna sotaan HERran edes/ nijncuin minun Herran sanonut on.’ž Meidän lapsem/ emändäm/ tawaram ja caicki meidän carjam pitä jäämän Gileadin Caupungijn.’ž Gadin ja Rubenin lapset sanoit Mosexelle: sinun palwelias tekewät nijncuin minun Herran on käskenyt.’ž Nijn rakendacat sijs Caupungeita teidän lapsillen/ ja pihatoita teidän carjallen/ ja tehkät nijncuin te sanoitte.’ž Mutta jos et te nijn tee/ cadzo/ nijn te ricotte HERra wastan/ ja teidän pitä tundeman teidän ricoxen/ josa hän käsittä teidän.’ž Ja maa tule HERran edes alemmaisexi/ sijtte pitä teidän palajaman jällens/ ja oleman wiattomat HERran ja Israelin edes/ ja nijn tämä maa on teidän oman HERran edes.’ž Nijn mengät HERran edellä Jordanin ylidze/ jocainen cuin teistä hangittu on/ sijhenasti että te ajatte caicki wiholiset pois hänen caswons edestä.’ž Moses sanoi heille: jos te tämän teette/ että te hangidzet teitän sotaan HERran edes.’ž Sillä en me tahdo heidän cansans periä sillä puolen Jordanin/ waan meidän perindöm olcon tällä puolella Jordania itän päin.’ž En me myös palaja cotia päin/ sijhenasti että Israelin lapset idzecukin saawat perindöns.’ž Mutta me hangidzem käymän Israelin lasten edellä/ sijhenasti että me johdatam heitä sioillens/ waan meidän lapsem owat nijsä wahwois Caupungeis maan asuwaisten tähden.’ž Nijn he käwit edes/ ja sanoit: me rakennam ainoastans tähän pihatoita meidän carjallem/ ja Caupungeita meidän lapsillem.’ž Sillä jos te teitän käänätte hänestä pois/ nijn hän anda teidän enämmän aica wijpyä corwesa/ ja nijn te hucutatte caiken tämän Canssan.ŹLVAL0«]įTĘ „ ; ż É h ' ä ¤ i + ī ø ~ : ł ¼ ~ G  Ł^į¦i¼ļĆWŽ¤H ĒmžAį8 Nijn teidän pitä caicki sen maan asuwaiset teidän edestän ajaman pois/ ja caicki h’ž Nijn teidän pitä caicki sen maan asuwaiset teidän edestän ajaman pois/ ja caicki heidän padzans/ ja waletut cuwans hucuttaman/ ja caicki heidän corkeudens häwittämän.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: cosca te oletta tullet Jordanin ylidze Canaan maalle/’ž JA HERra puhui Mosexelle/ Moabiterein kedolla/ Jordanin tykönä/ Jerihon cohdalla/ sanoden:’ž Ja he sioitit idzens Jordanin tygö hamast BethJesimothist nijn AbelSittimijn Moabiterein kedolle.’ž Ja he matcustit Abarimin wuorelda/ ja sioitit idzens Moabiterein kedolle/ Jordanin tygö Jerihota wastan.’ž Ja he matcustit Almon Diblataimist/ ja sioitit idzens Abarimin wuorelle Nebon cohdalle.’ž Ja he matcustit Dibon Gadist/ ja sioitit idzens Almon Diblataimijn.’ž Ja he matcustit Igimist/ ja sioitit idzens Dibon Gadijn.’ž Ja he matcustit Obothist/ ja sioitit idzens Igimijn/ lähes Abarimi/ Moabiterein rajoille.’ž Ja he matcustit Phunonist/ ja sioitit idzens Obotthijn.’ž Ja he matcustit Salmonast/ ja sioitit idzens Phunonijn.’ž Ja he matcustit Horin wuorelda/ ja sioitit idzens Salmonaan.’ž Ja Arad Cananerein Cuningas/ joca asui etelän päin Canaan maalla/ cuuli että Israelin lapset tullet olit.’ž Sadan ja colmencolmattakymmendä wuotisna.’ž Sijnä meni pappi Aaron Horin wuorelle/ HERran käskyn jälken/ ja cuoli siellä neljändenäkymmendenä wuotena/ sijttecuin Israelin lapset olit lähtenet Egyptin maalda/ ensimäisnä päiwänä wijdennestä Cuusta/’ž Ja he matcustit Cadexest/ ja sioitit idzens Horin wuorelle/ joca on Edomin maan rajoilla.’ž Ja he matcustit Ezeongaberist/ ja sioitit idzens Zinnin corpeen/ se on/ Cades.’ž Ja he matcustit Abronast/ ja sioitit idzens Ezeongaberijn.’ž Ja he matcustit Jathbathast/ ja sioitit idzens Abronaan.’ž Ja he matcustit Horgidgast/ ja sioitit idzens Jathbathaan.’ž Ja he matcustit BneJaeconist/ ja sioitit idzens Horgidgadijn.’ž Ja he matcustit Moserothist/ ja sioitit idzens BneJaeconijn.’ž Ja he matcustit Hasmonast/ ja sioitit idzens Moserothijn.’ž Ja he matcustit Mitcast/ ja sioitit idzens Hasmonaan.’ž Ja he matcustit Tarahst/ ja sioitit idzens Mitcaan.’ž Ja he matcustit Tahathist/ ja sioitit idzens Tarahn.’ž Ja he matcustit Makehelothist/ ja sioitit idzens Tahathijn.’ž Ja he matcustit Haradast/ ja sioitit idzens Makehelothijn.’ž Ja he matcustit Sapherin wuorelda/ ja sioitit idzens Haradaan.’ž Ja he matcustit Kehelathast/ ja sioitit idzens Sapherin wuorelle.’ž Ja he matcustit Rissast/ ja sioitit idzens Kehelathaan.’ž Ja he matcustit Libnast/ ja sioitit idzens Rissaan.’ž Ja he matcustit Rimon Parezest/ ja sioitit idzens Libnaan.’ž Ja he matcustit Rithmast/ ja sioitit idzens Rimon Parezijn.’ž Ja he matcustit Hazerothist/ ja sioitit idzens Rithmaan.’ž Ja he matcustit himohaudoilda/ ja sioitit idzens Hazerothijn.’ž Ja he matcustit Sinain corwest/ ja sioitit idzens himohaudoille.’ž Ja he matcustit Raphidimist/ ja sioitit idzens Sinain corpeen.’ž Ja he matcustit Alust/ ja sioitit idzens Raphidimijn/ ja sijnä ei ollut Canssalla wettä juoda.’ž Ja he matcustit Daphcast/ ja sioitit idzens Alus.’ž Ja he matcustit Sinnin corwest/ ja sioitit idzens Daphcaan.’ž Ja he matcustit punaisen meren tykö/ ja sioitit idzens Sinnin corpeen.’ž Ja he matcustit Elimist/ ja sioitit idzens punaisen meren tygö/’ž Ja he matcustit Marahst ja tulit Elimijn/ siellä oli caxitoistakymmendä lähdettä ja seidzemenkymmendä palmupuuta/ ja sioitit idzens siellä.’ž Ja he matcustit Hahirothist/ ja käwit meren läpidze haman corpen/ ja matcustit colme päiwäcunda Ethamin corwes/ ja sioitit idzens Maraahn.’ž Ja he matcustit Ethamist/ ja pysännyit Hahirothin laxoon/ joca on BaalZephonin päin/ ja sioitit idzens Migdolin cohdalle.’ž Ja matcustit Suchothist/ ja sioitit idzens Ethamijn/ joca on corwen ärellä.’ž Cosca Israelin lapset olit waeldanet Ramesest/ nijn he sioitit idzens Suchotthijn.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:±P@ß ° ‚@ß Ɲ P@ß ® @ß ­ k@ß ¬ D@ß «Ų@Ž Ŗī@Ž ©o@Ž ؝[@Ž §Ž@Ž ¦ø@Ž „c@Ž ¤»@Ž £$ @Ž ¢$ z@Ž ”$ L@ Ž  $ C@ Ž Ÿ$ ‡@ Ž ž$¤@ Ž $£@ Ž œ$@Ž ›$m@Ž š$³@Ž ™$Ü@Ž ˜$Å@Ž —$Ä@Ž –#"y@Ž •#!Ų@Ž ”# @Ž “#Œ@Ż ’#t@Ż ‘#W@Ż #“@Ż #…@Ż Ž#X@Ż #å@Ż Œ#M@Ż ‹#®@Ż Š#h@Ż ‰#æ@Ż ˆ#c@Ż ‡#K@Ż †#y@Ż …#Š@ Ż „#l@ Ż ƒ#@ Ż ‚#n@ Ż # R@ Ż €# “@Ż # „@Ż ~# Q@Ż }# %@Ż |#Õ@Ż {#p@Ż z#ā@Ż y#@Ż x#@Ż w#k@#Ü v#“@"Ü u#\@!Ü t"Z@ Ü s"?@Ü r";@Ü q"=@Ü p"B@Ü o"=@Ü n"G@Ü m"7@Ü l"0@Ü k"0@Ü j"H@Ü i"R@Ü h"j@Ü g"%@Ü f"„@Ü e"|@Ü d" ½@Ü c" v@Ü b" Ž@Ü a" I@ Ü `" n@ Ü _"k@ Ü ^"b@ Ü ]"k@ Ü \"M@Ü ["®@Ü Z"”@Ü Y"•@Ü X"%@Ü W!8K@Ü V!7×@Ü U!6ū@Ü T!5w@Ü S!4©@/Ś R!3`@.Ś Q!2]@-Ś P!1d@,Ś O!0k@+Ś N!/Z@*Ś M!.F@)Ś L!-;@(Ś K!,\@'Ś J!+:@&Ś I!*:@%Ś H!)?@$Ś G!(l@#Ś F!',@"Ś E!&Ķ@!Ś D!%\@ Ś C!$Q@Ś B!#=@Ś A!";@Ś @!!=@Ś ?! @@Ś >!?@Ś =!<@Ś <!8@Ś ;!6@Ś :!7@Ś 9!>@Ś 8!=@Ś 7!A@Ś ,LVAL$‰Ž· l G ²  p # ø V ė } 4 ¦0s÷sNä’Jź³l/ķ°u6Ü€ķ‚ Että he asuisit Caupungeis/ ja pitäisit heidän carj’ž Että he asuisit Caupungeis/ ja pitäisit heidän carjans/ tawarans ja caickinaiset eläimens esicaupungeis.’ž käske Israelin lasten anda Lewitaille Caupungeita asuaxens heidän perimisestäns/ nijn myös esicaupungit ymbärins Caupungeita andacat Lewitaille.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ Moabiterein kedoilla/ läsnä Jordania Jerihon cohdalla/ sanoden:’ž Nämät owat ne cuin HERra käskenyt on/ Israelin lasten perindöosa jacaman Canaan maalla.’ž Pedahel Amihudin poica/ Nephtalin lasten sucucunnan päämies.’ž Ahihud Selomin poica/ Asserin lasten sucucunnan päämies.’ž Palthiel Asan poica/ Isascharin lasten sucucunnan päämies.’ž Elizaphan Parnachin poica/ Sebulonin lasten sucucunnan päämies.’ž Kemuel Siphtan poica/ Ephraimin lasten sucucunnan päämies.’ž Haniel Ephodin poica/ Josephin lapsist/ Manassen sucucunnan päämies.’ž Buchi Jaglin poica/ Danin lasten sucucunnan päämies.’ž Elidad Chislon poica/ BenJaminin sucucunnast.’ž Semuel Amihudin poica/ Simeonin sucucunnasta.’ž Ja nämät owat miesten nimet/ Caleb Jephunnen poica Judan sucucunnast.’ž Sijhen pitä myös teidän ottaman päämiehet jocaidzest sucucunnast maata jacaman.’ž Nämät owat miesten nimet/ jotca maan pitä jacaman teidän keskellän/ pappi Eleazar ja Josua Nunin poica.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nijn owat ne caxi sucucunda/ ja se puoli sucucunda saanet heidän perindöosans/ tällä puolen Jordanin Jerihon cohdalle/ itän päin.’ž Sillä Rubenin lasten sucucunda/ heidän Isäns huonen jälken/ ja se puoli Manassen sucucunda/ owat jo ottanet heidän osans.’ž JA Moses käski Israelin lapsille/ ja sanoi: tämä on maa/ jonga teidän pitä jacaman keskenän arwalla/ jonga HERra käski anda nijlle yhdexälle sucucunnalle/ ja sille puolelle sucucunnalle:’ž Ja tulcan Jordanin päin/ nijn että sen loppu olcon suolainen meri. Sen pitä oleman teidän maan rajoinens/ ymbärins.’ž Ja se raja mengän alaspäin Zephamast Ribla Ainin asti idän puoleen. Sijtte juoscan alaspäin/ ja mengän Cinerethin meren siwua idän puoleen.’ž Ja pitä myös mittaman teidän rajan itän päin Enanist nijn Zephamaahan.’ž Ja sen rajan loppu nijn Ziphron/ ja sen loppu olcon Enanin kylän tykönä. Se olcon teidän rajan pohjan päin.’ž Ja Horin wuoresta mittaman/ sijhenasti että Hamatthijn tullan/ nijn että hänen loppuns on Zebadan rajas.’ž Raja pohjan päin pitä oleman tämä: teidän pitä mittaman suurest merest haman Horin wuoren asti.’ž Mutta raja länden päin/ pitä oleman tämä: nimittäin/ suuri meri pitä oleman teidän maan äri länden päin.’ž Ja ojendaman idzens Asmost Egyptin wirtan asti/ ja sen loppu olcan meresä.’ž Ja että raja pitä ulottuman eteläst haman Acrabimin/ ja käymän Zinnin läpidze/ ja rajat merest haman Cades Barneaan/ ja ulottuman Adarin kylään/ ja käymän Asmonin läpidze.’ž Etelän puoli pitä rupeman Zinnin corwesta Edomin tykö/ nijn että teidän rajan etelän päin/ pitä oleman suolaisen meren ärestä/ joca itän päin on.’ž käske Israelin lapsille/ ja sano heille: Canaan maalle tulduan pitä sillä maalla/ joca teille perimisexi lange Canaan maalla/ oleman hänen rajans.’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Nijn tapahtu/ että minä teen nijn teille/ cuin minä aiwoin heille tehdä.’ž Mutta joldeica te maan auswaisia aja ulos teidän edestän/ nijn pitä ne jäänet oleman teille nijncuin orjantappurat teidän silmisän/ ja keihäs teidän kyljesän/ ja pitä ahdistaman teitä sillä maalla cusa te asutta.’ž Ja teidän pitä maan jacaman arwalla sucuin keskenä/ joita usiambi on/ nijlle pitä teidän enämbi andaman/ joita wähembi on/ nijlle wähemmän/ cuin arpa lange cullengin/ nijn pitä hänen sen ottaman/ teidän Isäin sucucundain jälken pitä teidän perimän.’ž Ja nijn teidän pitä maan asuwaiset ajaman ulos/ ja asuman siellä: sillä teille olen minä maan andanut omistaxen sen.%LVALz˜ ( S . Ż Y „ S å V ź`ēœ9zd2ŚUĀk÷k Ja ei teidän pidä ottaman yhtäkän hinda miehen tappajan hengen edes’ž Ja ei teidän pidä ottaman yhtäkän hinda miehen tappajan hengen edest: sillä hän on wicapää cuolemaan/ mutta hänen pitä totisest cuoleman.’ž MIehen tappaja pitä tapettaman cahden suun todistuxest/ yxi todistaja ei pidä sielua wastan todistaman cuolemaan.’ž Nämät pitä oleman teille ja teidän lapsillen oikeudexi/ caikisa teidän asumasioisan.’ž Sillä hänen piti wapas Caupungisans oleman ylimmäisen papin cuoleman asti/ ja ylimmäisen papin cuoleman jälken tuleman perindö maallens jällens.’ž Ja weren costaja löytä hänen ulcona wapan Caupungins rajoista/ ja lyö hänen cuoliaxi/ nijn ei pidä hänen sen wereen syypää oleman:’ž Jos miehen tappaja mene hänen wapan Caupungins rajain ylidze/ johonga hän paennut on/’ž Ja Canssan pitä wapahtaman miehen tappajan weren costajan käsistä andaden hänen tulla wapaan Caupungijn jällens/ johonga hän pakeni/ ja siellä pitä hänen oleman ylimmäisen papin cuoleman asti/ joca pyhällä öljyllä woideldu on.’ž Nijn pitä Canssan duomidzeman täsä asias lyöjän ja weren costajan wälillä.’ž Taicka heittä kiwellä händä tietämätä ( josta mies cuole/ ja ei sitä nähnyt ) nijn että hän cuole/ ja ei ole hän hänen wihamiehens/ ja hänelle myös ei mitäkän paha suonut/’ž Mutta jos hän syöxä hänen tapaturmast ilman wihata/ taicka heittä jotakin hänen päällens tapaturmast/’ž Taicka wihast lyö händä kädelläns/ nijn että hän cuole/ nijn pitä hänen totisest cuoleman/ joca hänen löi: sillä hän on miehen tappaja. Weren costaja pitä tappaman hänen cohdatesans hänen.’ž Jos hän syöxä hänen wihast/ taicka paisca hänen päällens jotakin petoxella/ nijn että hän cuole.’ž Weren costajan pitä miehen tappajan andaman cuoletta/ cohdatesans hänen.’ž Lyö hän händä puulla ( jolla taitan cuoletetta ) nijn että hän cuole/ hän on miehen tappaja ja pitä totisest cuoleman.’ž Paisca hän jongun kiwellä ( jolla cuoletetta taitan ) nijn että hän sijtä cuole/ nijn hän on miehen tappaja/ ja pitä totisest cuoleman.’ž JOca jongun cuoliaxi lyö raudalla/ nijn että hän cuole/ hän on miehen tappaja/ Ja pitä totisest cuoleman.’ž Sekä Israelin lapsille/ että muucalaisille ja huonecundaisille teidän seasan/ että sinne pakenis/ cucaikänäns jongun sielun tapaturmast lyö.’ž Colme pitä teidän andaman tälle puolen Jordanin/ ja colme Canaan maalle. Ne owat ne cuusi wapat caupungita.’ž Ja ne Caupungit/ cuin teidän andaman pitä/ pitä oleman cuusi wapata Caupungita.’ž Ja pitä sencaltaiset wapat Caupungit oleman teidän seasan/ weren costaitten tähden ettei tappajan pidä cuoleman/ sijhenasti/ että hän coco seuracunnan oikeuden edes on seisonut.’ž Pitä teidän walidzeman Caupungeita/ jotca wapat Caupungit oleman pitä/ joihinga se paetcan/ cuin jongun tapaturmast cuoliaxi lyö.’ž Puhu Israelin lapsille/ ja sano heille: tulduan Jordanin ylidze Canaan maalle/’ž JA HERra puhui Mosexelle/ sanoden:’ž Ja pitä heille annettaman enämbi nijldä/ joilla paljo on Israelin lasten seas/ ja wähembi nijldä/ joilla wähembi on/ idzecukin hänen perimisens jälken/ joca hänelle jaettu on/ pitä andaman Lewitaille Caupungit.’ž Nijn että caickians Caupungeita cuin te annatte Lewitaille/ tule cahdexan wijdettäkymmendä/ esicaupungeinens.’ž JA nijden Caupungein seas cuin te annatte Lewitaille/ pitä teidän andaman cuusi wapat Caupungit/ että se joca jongun cuoliaxi lyö/ pakenis nijhin. Wielä päälisexi pitä teidän andaman/ heille caxiwijdettäkymmendä Caupungita.’ž Nijn teidän pitä mittaman Caupungista idän puolel caxi tuhatta kynärätä: ja etelän puolel caxi tuhatta kynärätä/ ja lännen puolel caxi tuhatta kynärätä/ ja pohjan puolel caxi tuhatta kynärätä/ että Caupungi keskellä olis. Se pitä oleman heidän esicaupungins.’ž Esicaupungein lawius cuin teidän pitä andaman Lewitaille/ pitä oleman tuhannen kynärät Caupungin muurist ulos caicki ymbärins.WLVALc‹N ‰ ­ ś  š M ©"ß“‰Īk³%Ź[m• Cadzo/ minä annoin teille maan/ joca on teidän edesän/ mengät ja omistacat se/ nijncuin HERra teidän Isil’ž Cadzo/ minä annoin teille maan/ joca on teidän edesän/ mengät ja omistacat se/ nijncuin HERra teidän Isillen/ Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannoi/ andaxens sen heille ja heidän siemenellens heidän jälkens.’ž Käändäkät teitän ja mengät matcan Amorrerein wuorelle/ ja caickein heidän läsnä asuwaistens tygö/ kedoilla/ wuorella ja laxos etelän päin/ ja meren satamoin päin/ Canaan maalle ja Libanon wuorelle/ haman sen suuren Phratin wirran tygö.’ž HERra meidän Jumalam puhui meille Horebin wuorella/ sanoden: te oletta jo kyllä cauwan ollet tällä wuorella.’ž SIllä puolen Jordanin/ Moabiterein maalla/ rupeis Moses selittämän tätä lakia/ ja sanoi:’ž Sijttecuin he olit lyönet Sihonin Amorrerein Cuningan/ joca Hesbonis asui/ nijn myös Oggin Basanin Cuningan joca Astarothis ja Edreis asui.’ž Ja se tapahtui neljändenäkymmendenä wuonna/ ensimäisnä päiwänä/ yhdellä toistakymmenellä Cuucaudella/ nijn puhui Moses Israelin lapsille/ caicki cuin HERra hänen käski heille puhua.’ž Yxitoistakymmendä päiwäcunda Horebist/ sitä tietä Seirin wuoren cautta/ nijn Cades Barnean asti.’ž NÄmät owat ne sanat/ cuin Moses puhui coco Israelille/ tuolla puolen Jordanin corwes/ sillä kedolla punaisen meren cohdalla/ Paranin/ Tophelin/ Labanin/ Hazerothin ja Disahabin waihel.’ž Nämät owat ne käskyt ja oikeudet/ joita HERra Mosexen cautta käski Israelin lapsille Moabiterein kedoilla/ Jordanin tykönä/ Jerihon cohdalla.’ž Manassen lasten sugusta/ Josephin pojan/ nijn pysyi heidän perimyxens silläns langoudesans/ ja heidän Isäns sucucunnas.’ž Mahela/ Tirza/ Haghla/ Milca/ Noa/ ja huolit oman Isäns weljein lapsille.’ž Nijncuin HERra käski Mosexelle/ nijn teit Zelaphehadin tyttäret.’ž Ja ettei yxi perindöosa langeis yhdestä sucucunnasta toiseen/ mutta jocainen pysykön omas perimyxesäns/ Israelin lasten sucuin seas.’ž Ja caicki tyttäret/ joilla perimys on Israelin lasten sugus/ pitä huoleman hänen Isäns sugun langolle/ että jocainen Israelin lasten seas pidäis Isäns perimyxen.’ž Ettei Israelin lasten perimys langeis yhdestä sugusta nijn toiseen: sillä jocainen Israelin lasten seas pitä rippuman kijnni heidän Isäins sucucunnan perimyxes.’ž Tämä on se cuin HERra käske Zelaphehadin tyttärille/ ja sano: huolcan kellengä he tahtowat/ cuitengin nijn/ että he huolewat Isäns sucucunnan langoudesta.’ž NIin käski Moses Israelin lapsille HERran käskyn jälken/ ja sanoi: Josephin lasten sucu on oikein puhunut.’ž Cosca Israelin lasten ilowuosi tule/ nijn tule heidän perindöosans sen sugun perimyxeen/ johonga he tulewat/ nijn tule meidän Isäim perimys wähetyxi/ nijn paljo cuin he saawat.’ž Jos jocu Israelin sugusta otta heitä emännäxens/ nijn tule meidän Isäin perimys wähemmäxi/ ja nijn paljon cuin he saawat/ tule sen sugun perimyxen tygö/ cuhunga he tulewat/ ja nijn tule meidän perimyxem arpa wähetyxi.’ž Ja sanoit: Herra/ HERra käski jacaman maan Israelin lapsille arwalla/ perittäwäxi. Ja sinä minun Herran olet käskenyt HERran cautta/ meidän weljem Zelaphehadin perimyxen anda hänen tyttärillens.’ž JA ylimmäiset Isät/ Gileadin lasten sugust/ Machirin pojan/ joca oli Manassen poica/ Josephin lasten sugusta/ käwit edes/ ja puhuit Mosexen ja Israelin lasten ylimmäisten Isäin päämiesten edes/’ž Älkätte saastuttaco maata/ josa te asutte/ josa myös minä asun: sillä minä olen HERra/ joca asun Israelin lasten seas.’ž Ja älkät saastuttaco maata/ josa te asutte/ sillä se joca wereen wicapää on/ hän saastutta maan/ ja maa ei taita puhdistetta werestä sijhen wuodatetusta/ muutoin mutta hänen werens cautta/ joca sen wuodattanut on.’ž Ja ei pidä teidän yhtäkän hinda ottaman sildä/ cuin wapan Caupungijn paennut oli/ nijn että hän tule jällens asuman maallens/ sijhenasti että pappi cuole.ńLVAL¼QŠ€ž ® ė K Q   ± ņ+¼\ÉlÜū³*`›WŽ7 Paidzi Calebi Jephunnen poica/ hän näke sen/ hänelle minä annan sen maan/ jonga p’ž Paidzi Calebi Jephunnen poica/ hän näke sen/ hänelle minä annan sen maan/ jonga päällä hän astunut on/ ja myös hänen lapsillens/ että hän uscollisest seurais HERra.’ž Ei yxikän tästä pahasta sucucunnasta pidä näkemän sitä hywä maata/ josta minä olen wannonut/ andaxeni heidän Isillens.’ž Cosca HERra cuuli teidän huuton/ wihastui hän ja wannoi/ sanoden:’ž Joca käwi teidän edellän/ osottaman leirin paicka/ yöllä tulesa/ osottaden teille tietä cuin te käwitte/ ja päiwällä pilwes.’ž Waan et te sijtä lucua pitänet/ uscoa HERran teidän Jumalan päälle.’ž Ja corwes/ josa sinä olet nähnyt/ cuinga HERra sinun Jumalas on sinun candanut/ nijncuin Isä canda poicans/ caikella sillä tiellä/ jota te waeldanet oletta/ sijhenasti cuin te tälle paicalle tulitte.’ž Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän edellän/ ja soti teidän edestän/ nijncuin hän myös tehnyt on Egyptis teille teidän silmäin edes.’ž Ja minä sanoin teille: älkät peljästykö/ älkät myös hämmästykö heitä:’ž Cuhunga me menem? meidän weljem owat peljättänet meidän sydämem/ sanoden: se Canssa on suurembi ja corkeambi meitä/ ja ne Caupungit owat suuret ja wahwat/ ulottuwaiset taiwaseen/ olemma me myös nähnet siellä Enakin lapset.’ž Ja napisitte teidän majoisan/ ja sanoitte: HERra on meille wihainen/ ja on tuonut Egyptin maalda andaxens meitä Amorrerein käsijn/ hucutetta.’ž Mutta et te tahtonet mennä sinne/ waan olitte wastahacoiset HERRAN teidän Jumalan sanalle.’ž Ja otit maan hedelmäst cansans/ ja toit meille andaden meille wastauxen jällens/ ja sanoit: maa on hywä/ jonga HERra meidän Jumalam meille anda.’ž Cosca ne menit matcaans/ ja waelsit mäille/ ja tulit Escolin wirran tygö/ nijn wagoit he sen.’ž Se minulle kelpais/ nijn otin minä caxitoistakymmendä miestä teidän seastan/ jocaidzesta sucucunnasta yhden.’ž Ja te tulitta caicki minun tygöni/ ja sanoitte: lähettäkäm miehet meidän edelläm wacoiman maata/ ja meille sana saattaman/ cuta tietä me sinne menem/ ja ne Caupungit/ joihinga meidän menemän pitä.’ž Cadzo sitä maata sinun edesäs/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle andanut on/ mene ja omista se sinulles/ nijncuin HERra sinun Isäis Jumala sinulle sanonut on/ älä pelkä/ älä myös hämmästy.’ž Nijn sanoin minä teille: te olette tullet Amorrerein wuorelle/ jonga HERra meidän Jumalan anda meille.’ž NIin me läxim Horebista/ ja waelsimme caiken se corwen läpidze ( joca on suuri/ ja hirmuinen/ nijncuin te nähnet oletta ) sillä tiellä Amorrerein wuoren tygö/ nijncuin HERra meidän Jumalan meille käskenyt oli/ ja tulimme CadesBarneaan.’ž Näin käskin minä teitä sijhen aican/ caikist cuin teidän tekemän piti.’ž Ei teidän pidä cadzoman yhdengän muodon jälken duomios/ waan cuulcat nijn sitä piendä/ cuin suurtakin/ ja älkät peljätkö kenengän muoto: sillä duomio on Jumalan. Waan jos jocu asia on teille rascas/ nijn andacat minulle tiettäwäxi sitä cuullaxeni.’ž Ja minä käskin teidän duomareillen silloin/ sanoden: cuulcat teidän weljejän/ ja duomitca oikein jocaidzen miehen/ ja hänen weljens ja muucalaisten waihella.’ž Nijn otin minä ne ylimmäiset teidän sugustan/ toimelliset ja tutut miehet/ ja asetin teille päämiehixi/ tuhannen/ sadan/ wijdenkymmenen ja kymmenen päälle/ ja wircamiehixi teidän sucucunnisan.’ž Nijn te wastaisitte minulle/ sanoden: se on hywä asia/ jostas puhut tehdäxes.’ž Walitca teistän toimelliset ja ymmärtäwäiset miehet/ jotca teidän sugustan tutut owat/ ja minä asetan heitä teidän päämiehixen.’ž Cuinga minä yxinäni woin canda sencaltaisen waiwan/ cuorman ja rijdan teildä.’ž ( HERra teidän Isäin Jumala lisätkön teitä wielä monda tuhatta kerta enä/ ja siunatcon teitä/ nijncuin hän teille sanonut on )’ž Sillä HERra teidän Jumalan on lisännyt teitä/ nijn että te tänäpän oletta nijn monda/ cuin tähdet taiwas’ž NIin minä sanoin teille silloin: en minä woi yxinäni canda teitä.yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ? ’ ą Į ¢ ƒ d E &  č É Ŗ ‹ l M .  Ļ ° ‘ r S 4  ö×ø™z[<žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6*žĘ@ė )ž}@ė (žČ@ė 'ž‡@ė &žö@ė %ž7@ė $ž4@ė #žZ@ ė "ž‘@ ė !ž†@ ė  ž …@ ė ž s@ ė ž ƒ@ė ž @ė ž ū@ė ž@ė žŠ@ė žē@ė ž¦@ė žL@ė ž›@ė ž¹@ź ž“@ź ž:@ź žØ@ź žŸ@ź ž–@ź žh@ź ž»@ź  ž0@ź  žH@ź  žĶ@ź  ž@ ź  ž«@ ź žĆ@ ź ž£@ ź ž¦@ ź ž)@ź žš@ź ž Ä@ź ž “@ź ž Ž@ź ž ƒ@ź ’ M@ź ž@ź żG@ź üŠ@é ū@é śŅ@é ł“@é ųõ@é ÷ƒ@é ö%Ä@é õ$Š@é ō#N@é ó"@é ņ!u@ é ń ;@ é šŸ@ é ļŪ@ é ī¼@ é ķj@é ģˆ@é ė@é ź»@é éÄ@é čn@é ēØ@é ę’@é å{@é äĖ@č ćK@č ā!€’ž Puhui HERra minulle/ ja sanoi:9 įB@č ąi@č ߝŚ@č Ž B@č Ż ·@č ܝ P@č Ū j@č Ś Ė@č ŁÄ@č Ų’@č ם@č ֝Į@ č ՝•@ č ŌL@ č ӝ#@ č ŅŸ@ č ѝ.!€’ž Nijn olitta te Cadexes cauwan.9 Š-v@č Ļ,”@č Ī+…@č Ķ*@č Ģ)Ż@č Ė(K@č Ź'¦@č ɝ&p@č ȝ%Q@č Ē$§@ß ʝ#y@ß ŝ"D@ß ĝ!@ß Ɲ F@ß ĀŹ@ß Į‰@ß ĄH@ß æį@ß ¾@ß ½]@ß ¼“@ß »`@ß ŗo@ß ¹Ē@ ß øæ@ ß ·i@ ß ¶ī@ ß µI@ ß “ś@ß ³ @ß ²Ć@ß {įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:}« ˆ@Œ |« b@Œ {« y@Œ z« Z@Œ y« [@Œ x«   @Œ w«  q@Œ v«  ó@Œ u«  ¶@Œ t«  ˜@Œ s« ƒ@Œ r« ²@ Œ q« «@ Œ p« Š@ Œ o« ±@ Œ n« ø@ Œ m« ä@Œ l« ō@Œ k« %K@Œ j« $@Œ i« #ˆ@Œ h« "ę@Œ g« !F@Œ f«  •@Œ e« }@‹ d« µ@Œ c« N@‹ b« v@‹ a« @‹ `« s@‹ _« “@‹ ^« Ē@‹ ]« š@‹ \« —@‹ [« Ń@‹ Z« Ā@‹ Y« µ@ ‹ X« æ@ ‹ W« _@ ‹ V« ‚@ ‹ U« f@ ‹ T« @‹ S«  k@‹ R«  ß@‹ Q«  —@‹ P«  «@‹ O«  G@‹ N« “@‹ M« Œ@‹ L« ‰@‹ K« p@Š J« @Š I« €@Š H«  @Š G« ƒ@Š F« !Æ@Š E«  D@Š D« ~@ Š C« Ē@ Š B« Ø@ Š A« ^@ Š @« e@ Š ?« Ķ@Š >« ¶@Š =« •@Š <« C@Š ;« Ü@Š :« h@‰ 9« °@Š 8« Y@Š 7« ‰@Š 6« Ų@Š 5« {@‰ 4« ×@‰ 3« –@‰ 2«  Ä@‰ 1«  b@‰ 0«  ė@‰ /«  g@‰ .«  ¬@‰ -« E@‰ ,« C@‰ +« ‰@ ‰ *« q@ ‰ )« r@ ‰ (« _@ ‰ '« @ ‰ &« T@‰ %« 'r@‰ $« &‘@‰ #« %O@‰ "« $“@‰ !« #@‰  « "Ÿ@‰ « !ƒ@‰ « @‰ « ™@ˆ « @ˆ « ž@ˆ « ņ@ˆ « d@ˆ « p@ˆ « ¾@ˆ « ”@ˆ « †@ˆ « z@ˆ « K@ˆ « Ż@ ˆ « @ ˆ « ×@ ˆ « y@ ˆ « Ž@ ˆ  « @ˆ  « I@ˆ  « ™@ˆ  « v@ˆ  « v@ˆ « «@ˆ « —@ˆ « ¢@ˆ « Š@ˆ « ą@‡ « @‡ zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ž½Q@b ż½I@b ü½G@b ū½ U@b ś½ {@b ł½ a@b ų½ R@b ÷½ 3@b ö½ g@b õ½ H@b ō½ P@b ó½ C@b ņ½ V@b ń½ L@b š½ E@b ļ½ S@b ī½ k@b ķ½ X@b ģ½ C@ b ė½ \@ b ź½ T@ b é½ 8@ b č½ y@ b ē½ '@b ę½ {@b å½ K@b ä½ 9@b ć½ G@b ā½ K@b į½ E@b ą½ ]@b ß½ Q@b Ž½ Q@.a Ż½ (@-a ܽ @@,a Ū½ :@+a Ś½ K@*a Ł½ ?@)a Ų½ 9@(a ×½ 9@'a Ö½ D@&a Õ½ H@%a Ō½ e@$a Ó½ 6@#a Ņ½ j@"a Ń½ 7@!a Š½ 4@ a Ļ½ J@a Ī½ I@a Ķ½ L@a Ģ½ U@a Ė½ o@a Ź½ }@a ɽ g@a Č½ E@a Ē½ /@a Ę½ €’ž NIin wastais Hiob/ ja sanoi:7 Ž w@a Ľ E@a Ć½ D@a Ā½ [@a Į½ Y@a Ą½ U@a æ½ e@a ¾½ E@a ½½ J@a ¼½ P@ a »½ K@ a ŗ½ +@ a ¹½ `@ a ø½ u@ a ·½ i@a ¶½ U@a µ½ P@a “½ a@a ³½ g@a ²½ )@a ±½ t@a °½ O@a ƽ f@a ®½ L@'` ­½ m@&` ¬½ j@%` «½ S@$` Ŗ½ “@#` ©½ X@"` ؽ b@!` §½ ]@ ` ¦½ _@` „½ R@` ¤½ Z@` £½ _@` ¢½ ]@` ”½ 8@`  ½ R@` Ÿ½ H@` ž½ …@` ½ ^@` œ½ g@` ›½ #O@` š½ "R@` ™½ !H@` ˜½ g@` —½ Y@` –½ G@` •½ O@` ”½ T@ ` “½ W@ ` ’½ ?@ ` ‘½ \@ ` ½ {@ ` ½ O@` Ž½ L@` ½ g@` Œ½ Š@` ‹½ a@` Š½ B@` ‰½ M@` ˆ½ e@` ‡½ n@` †½ I@+_ …½ ]@*_ {įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:óɇt@Ā ņɇQ@Ā ńɇM@Ā šÉ‡E@Ā ļɇd@Ā īɇ?@Ā ķɇ@@Ā ģɆA@Ā ėɆ0@Ā źÉ†q@Ā éÉ…‚@Ā čÉ…j@Ā ēÉ…r@ Ā ęÉ„X@ Ā åÉ„T@ Ā äÉ„K@ Ā ćÉ„G@ Ā āÉ„U@Ā įÉ„ 9@Ā ąÉ„ œ@Ā ßÉ„ @Ā ŽÉ„ J@Ā ŻÉ„ M@Ā ÜÉ„;@Ā ŪÉ„S@Ā ŚÉ„M@Ā ŁÉ„H@*Į ŲÉ„@@)Į ×É„@@(Į ÖÉ„?@'Į ÕÉ„L@&Į ŌɃ>@%Į ÓɃ„@$Į ŅɃ@#Į ŃÉ‚6@"Į ŠÉ‚U@!Į ĻÉ‚N@ Į ĪÉ‚N@Į ĶÉ‚@@Į ĢÉ‚8@Į ĖÉ‚N@Į ŹÉ‚?@Į ÉɁd@Į ČɁ@@Į ĒɁb@Į ĘɁR@Į ÅɁ?@Į ÄɁJ@Į ĆɁY@Į ĀɁf@Į ĮÉ€9@Į ĄÉ€X@Į æÉ€3@Į ¾É€Ž@Į ½É€M@Į ¼É€U@ Į »Ér@ Į ŗÉ5@ Į ¹É>@ Į øÉ“@ Į ·ÉA@Į ¶Éx@Į µÉ~h@Į “É~3@Į ³É~I@Į ²É~A@Į ±É~@Į °É~g@Į ÆÉ}„@Į ®É}y@.Ą ­É}f@-Ą ¬É}|@,Ą «É|?@+Ą ŖÉ|`@*Ą ©É|M@)Ą ØÉ|A@(Ą §É|Q@'Ą ¦É|G@&Ą „É|Y@%Ą ¤É{Q@$Ą £É{b@#Ą ¢É{d@"Ą ”É{8@!Ą  É{B@ Ą ŸÉ{Q@Ą žÉz B@Ą ÉzC@Ą œÉz>@Ą ›ÉzH@Ą šÉzH@Ą ™Éz|@Ą ˜Éz?@Ą —ÉzB@Ą –Ézu@Ą •ÉyW@Ą ”ÉyE@Ą “Éy8@Ą ’ÉyH@Ą ‘Éy1@Ą ÉyC@Ą Éy;@Ą ŽÉyU@Ą ÉxD@ Ą ŒÉxN@ Ą ‹Éx]@ Ą ŠÉxA@ Ą ‰ÉxE@ Ą ˆÉxJ@Ą ‡ÉxV@Ą †Éw°k@Ą …ÉwÆU@Ą „Éw®C@Ą ƒÉw­N@Ą ‚Éw¬K@Ą Éw«A@Ą €ÉwŖL@Ą Éw©[@/æ ~ÉwØR@.æ }Éw§?@-æ |Éw¦C@,æ {Éw„H@+æ zÉw¤L@*æ yÉw£F@)æ {įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ō9|@% Ō8 c@% Ō8 Ń@% Ō8 ”@$ Ō8 B@$ ’Ó8i@$ žÓ8é@$ żÓ8č@$ üÓ8¬@$ ūÓ8‰@$ śÓ8 @$ łÓ8¬@ $ ųÓ8@ $ ÷Ó7 Š@ $ öÓ7 ‰@ $ õÓ7 Č@ $ ōÓ7 Æ@$ óÓ7 Œ@$ ņÓ7_@$ ńÓ7ø@$ šÓ7N@# ļÓ7Č@$ īÓ7W@# ķÓ7Ÿ@$ ģÓ7Ŗ@$ ėÓ7„@$ źÓ6ķ@$ éÓ6Š@# čÓ6W@# ēÓ6~@# ęÓ6 m@# åÓ6 l@# äÓ6 ­@# ćÓ6 ­@# āÓ6 ć@# įÓ6Ÿ@# ąÓ6n@ # ßÓ6Ŗ@ # ŽÓ6œ@ # ŻÓ6Ā@ # ÜÓ6„@ # ŪÓ6f@# ŚÓ6ø@# ŁÓ5 …@# ŲÓ5 @# ×Ó5 €@# ÖÓ5 ¹@# ÕÓ5½@# ŌÓ5ē@# ÓÓ5T@# ŅÓ5Ā@" ŃÓ5Ž@" ŠÓ5Į@" ĻÓ5Ā@" ĪÓ5J@" ĶÓ4ļ@" ĢÓ4‰@" ĖÓ4 ^@" ŹÓ4 ‹@" ÉÓ4 ˜@" ČÓ4 @" ĒÓ4 u@ " ĘÓ4™@ " ÅÓ4@ " ÄÓ4j@ " ĆÓ4™@ " ĀÓ4@" ĮÓ4„@" ĄÓ4~@" æÓ4m@" ¾Ó3Å@" ½Ó3ø@" ¼Ó3C@" »Ó3”@" ŗÓ3w@" ¹Ó3¢@! øÓ3š@! ·Ó3Ŗ@! ¶Ó3s@! µÓ3£@! “Ó3  @! ³Ó3 ’@! ²Ó3 ½@! ±Ó3 ­@ ! °Ó3 `@ ! ÆÓ3±@ ! ®Ó3±@ ! ­Ó3 @ ! ¬Ó3­@! «Ó3”@! ŖÓ3Ń@! ©Ó3™@! ØÓ3¤@! §Ó2 Ó@! ¦Ó2 ¹@! „Ó2 }@! ¤Ó2•@! £Ó2×@  ¢Ó2Y@  ”Ó2«@   Ó2H@  ŸÓ2H@  žÓ2J@  Ó2@  œÓ1é@  ›Ó1“@  šÓ1Y@  ™Ó1@  ˜Ó1Ć@  —Ó1į@  –Ó1“@  •Ó1²@  ”Ó1±@  “Ó1`@  ’Ó1Y@  ‘Ó1ˆ@  Ó1<@  Ó1 ›@  ŽÓ1 o@  Ó1 I@  ŒÓ1 µ@ ‹Ó1 n@ ŠÓ1š@ {įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ą˜@Å €ą…@ Å ąq@ Å ~ą é@ Å }ą š@ Å |ą n@ Å {ą c@Å zą t@Å yą¬@Å xą @Å wą‡@Å vą©@Å uąŚ@Å tą¤@Å są[@Å rąi@Ä qą›@Ä pą¶@Ä oąh@Ä ną“@Ä mąĄ@Ä lą™@Ä kąv@Ä jąE@Ä iąō@ Ä hąż@ Ä gąk@ Ä fąQ@ Ä eą?@ Ä dą¼@Ä cąÄ@Ä bą ‚@Ä aą p@Ä `ą „@Ä _ą ¦@Ä ^ą ć@Ä ]ąė@Ä \ą@Ä [ąŗ@Ć Zą¼@Ć Yąļ@Ć XąQ@Ć Wąu@Ć VąŒ@Ć UąT@Ć Tą@Ć Sąš@ Ć Rąw@ Ć QąÜ@ Ć PąŖ@ Ć Oąė@ Ć NąT@Ć MąŲ@Ć Ląh@Ć Kąz@Ć Ją©@Ć Ią®@Ć Hąß@Ć Gą²@Ć Fą ®@Ć Eą ”@Ā Dą e@Ā Cą @Ā Bą &@Ā Aą¦@Ā @ą5@Ā ?ą•@Ā >ąa@Ā =ąę@ Ā <ą@ Ā ;ąƒ@ Ā :ąX@ Ā 9ą]@ Ā 8ą9@Ā 7ą®@Ā 6ąS@Ā 5ąH@Ā 4ąV@Ā 3ąO@Ā 2ąT@Ā 1ą@Ā 0ąc@Ā /ą:@Į .ą‡@Į -ąß@Į ,ąu@Į +ą£@Į *ą@ Į )ą›@ Į (ą‰@ Į 'ą Ŗ@ Į &ą @ Į %ą @Į $ą Ó@Į #ą x@Į "ą@Į !ą#@Į  ąy@Į ą@Į ąe@Į ą”@Į ąŌ@Ą ąx@Ą ą"ø@Ą ą!ī@Ą ą ķ@Ą ąż@Ą ą'@ Ą ą@ Ą ąˆ@ Ą ą‚@ Ą ą…@ Ą ą4@Ą ąČ@Ą ą‰@Ą ą>@Ą  ąa@Ą  ąu@Ą  ąŽ@Ą  ą¢@Ą  ą…@Ą ą@@æ ąū@æ xįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ z :  Ä „ † g H ) ė Ģ ­ Ž o P 1  ó Ō µ – w X 9  ū Ü ½ ž  ` A "  äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;żŽæ bC$Æž6 4@ ®ž6l@ ­ž6y@ ¬ž6F@ «ž6f@ Ŗž6R@ ©ž6`@ Øž6|@ §ž6J@  ¦ž6}@ „ž6G@ ¤ž6 -@ £ž6 Z@ ¢ž6 2@ ”ž6 Y@  ž6 µ@ Ÿž6w@ žž6’@ ž6l@ œž6h@ ›ž6J@ šž6@@ ™ž6J@ ˜ž6„@ —ž6z@ –ž6L@ •ž6³@ ”ž6—@  “ž6ŗ@  ’ž6ƒ@  ‘ž6@  ž6 \@  ž6 ˆ@ Žž6 O@ ž6 Ļ@ Œž6 @ ‹ž6D@ Šž6P@ ‰ž6K@ ˆž6q@ ‡ž6@ †ž6|@ …ž6@ „ž6„@ ƒž5a@ ‚ž5|@ ž5K@ €ž5X@ ž5u@ ~ž5 7@ }ž5 ‘@ |ž5 o@ {ž5 @ zž5 b@ yž5ž@ xž5e@ wž5Ö@ vž5V@ už5x@  tž5E@  sž5\@  rž5~@  qž5Y@  pž5ž@ ož5ˆ@ nž5i@ mž5 ±@ lž5 S@ kž5 V@ jž5 Ÿ@ iž5 f@ hž5Œ@ gž5_@ fž5K@ ež5N@ dž5Č@ cž5™@ bž5¾@ až5@ `ž5 @ _ž5 ¶@ ^ž5 ³@ ]ž5 f@ \ž5‘@ [ž5}@ Zž5K@ Yž5@ Xž5”@ Wž5¶@ Vž5\@  Už5u@  Tž4Õ@  Sž42@  Rž4+@  Qž4A@ Pž4™@ Ož4%@ Nž4€’ž ja pitäkät se cuin hywä on.6 Mž4€’ž Mutta coetelcat caicki!2 Lž4!€’ž Älkät Prophetiata ylöncadzoco.9 Kž4€’ž Älkät Henge sammuttaco.2 Jž4S@ Iž4*@ Hž4f@ Gž4‘@ Fž4 [@ Ež4 ž@ Dž4 [@’ Cž4 b@’ Bž4 m@’ Až4Š@’ @ž4X@’ ?ž4E@’ >ž4P@’ =ž4a@’ <ž4™@’ ;ž4L@’ :ž4M@’ 9ž4Ą@’ 8ž4’@’ ‰ ‹@€ @€ @€ @€ @€€Ésf€™qg€-h€ūii€ĖIj€-9k€-Fl€-Wm€-hn€-uo€ 3p€ 3q€ 3-r€ 3>s€ 3Pt€3du€3lv€9w€9x€9/y€9Dz€9S{€9m|€?}€®w~€“€F€€“u€įV‚€QLƒ€"Ū"„€%%…€(®%†€.L‡€7ägˆ€R¦‰€w¹uŠŪyŪząąąąąąąąąą ą ą ą ą ąąąąąąąąąąąąąąąąąąęęęę ę!ę"ę#ę$ę%ę&ę'ę(ęLęMęNęOęPęQęRęSęTęUęVęWęXęYęZę[ę\ę]ę^ę_Z[\]^_`abcdefghijk/#/$/%/&/'/(/)/*/+/,/-/.///0/1/2/3/4/5/6/7/8/9/:/;/</=/>/?/@/A/B/C/D/EM$M%M&M'M(M)M*M+M,M-M.M/M0M1M2M3M4M5M6M7M8M9MyMzSSSSSSSSSS S S S S SSSSSSSSSSSwEwFwGwHwIwJwKwLwMwNwOwPwQwRwSwTwUwVwWwXwYwZw[w\w]w^w_™™™™™™™ ™!™"™#™$™%™&™'™(™)™*™+™,™-™.™/™0™1™2™3™4™5™6™7™8™9™:™;™<™=™>™?™@™A™B™C™D™E™F™G™H™I™J™K™L™M™N¼i¼j¼k¼l¼m¼n¼o¼p¼q¼r¼s¼t¼u¼v¼w¼x¼y¼zāUāVāWāXāYāZā[ā\ā]ā^ā_ā`āaābācādāeāfāgāhāiājākālāmānāoāpāqārēēēēēēēēēē ē ē ē ē ēēēēēēēēēē@ABCDEFGHIJKLMNOP22222222 2!2"2#=;=<===>=?=@=A=B=C=D=EQQQQQ Q Q Q Q QQQQQQQQQQQQQW1W2W3W4W5W6W7W8W9W:W;W<W=W>W?W@WAWBWCWDWEWFzzzzzzĒbĒcĒdĒeĒfĒgĒhĒiĒjĒkĒlĒmĒnĒoĒpĒqĒrĒsĒtĒuĒvĒwĒxĒyĖĖĖĖĖĖĖĖĖååååå å!å"å#å$å%å&å'å(å)å*å+å,īīīīīīīī ī ī ī ī īīīīītīuīvīwīxīyóóóóóóóóóó ó ó ó ó óóóóóóóóóóó,9,:,;,<,=,>,?,@,A,B,C,D,E,F,G,H,I,J,Kq@qAqBqCqDqEqFqGqHqIqJqKqLqMqNqOqPqQqRqSqTqUx_x`xaxbxcxdxexfxgxhxixjxkxlxmxnxoxpxqxrxsxtxuxvxwxxxyxzŗ ŗ ŗ ŗ ŗ ŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗŗĘtĘuĘvĘwĘxĘyĘzĶĶĶĶÓDÓEÓFÓGÓHÓIÓJÓKÓLÓMÓNÓOÓPÓQÓRÓSÓTÓUÓVŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŲŽ(Ž)Ž*Ž+Ž,Ž-Ž.Ž/Ž0Ž1Ž2Ž3Ž4Ž5Ž6Ž7Ž8Ž9Ž:Ž;Ž<Ž=Ž>Ž?Ž@ŽAŽBŽCŽDŽEŽFŽGŽHŽIŽJŽKŽLŽmŽnŽoŽpŽqŽrŽsŽtŽuŽvŽwŽxŽyŽzäää\ä]ä^ä_ä`äaäbäcädäeäfägähäiäjźźźźźźźźźźźźźźźźź źHźIźJźKźLźMźNźOźPźQźRźSźTźUźVźWźXźYļļļļļļļļ ļ ļ ļ ļ ļļļ(ļ)ļ*ļ+ļ,ļ-ļ.ļ/ļ0ļ1ļ2ļ3ļ4ļ5ļ6ļ7ļ8ļ9ļ:ļ;ļ<ūūūūūūū ū ū ū ū ūūūū:ū;ū<ū=ū>ū?ū@ūAūBūCūDūEūFūGūHūIūJūKūLūMūNūOūPūQūR'''''''''' '!'"'#'$'%'&'''(')'*'+','-'.'/'0'1'2'3'4'5'6'7'8'9':';'<'='>'?'@'A'B'C?T?U?V?W?X?Y?Z?[?\?]?^?_?`?a?b?c?d?e?f?g?h?i?j?k?l?m?n?o?p?q?r?s?t?u?v?w?x?y?zDDDDDDDDDD D D D D DDDDDDDDDDDDDDDDDDD D!D"D#D$D%D&D'D(jrjsjtjujvjwjxoooooooooo o o o o ooooooooooooooooooo o!o"o#o$o%o&o'o(o)o*o+ !"#$%&'¹#¹$¹%¹&¹'¹(¹)¹*¹+¹,¹-¹.¹/¹0¹1¹2¹3¹4¹5¹6¹7¹8¹9¹:¹;¹<¹=¹>¹?¹@¹A¹BÉbÉcÉdÉeÉfÉgÉhÉiÉjÉkÉlÉmÉnÉoÉpÉqÉrÉsMLVALÆ?™Nq į \ Č R ³  D Æ īmnŖßu%n,Ré§\‘ Ja coscas lähestyt Ammonin lapsia/ älä heitä wahingoidze/ älä myös sodi heitä wastan: sillä en minä’ž Ja coscas lähestyt Ammonin lapsia/ älä heitä wahingoidze/ älä myös sodi heitä wastan: sillä en minä anna sinulle Ammonin lasten maata perimisexi/ waan Lothin lapsille olen minä sen andanut perimisexi.’ž Tänäpänä pitä sinun matcustaman Moabiterein maan ären läpidze lästä Ari.’ž COsca caicki sotamiehet olit loppunet ja cuollet Canssan seast/’ž Sillä HERran käsi oli heitä wastan hucuttaman heitä leiris/ sijhenasti cuin hän peräti lopetti heidän.’ž Waan aica cuin me matcustim Cades Barneast/ sijhenasti cuin me tulimma Saredin ojan ylidze/ oli cahdexan wuotta neljättä kymmendä/ sijhenasti cuin caicki sotamiehet leiris cuolit/ nijncuin HERra heille wannonut oli.’ž Nijn matcustacat Saredin ojan ylidze. Ja me waelsim sen ylidze.’ž Asuit myös muinen Horiterit Seiris/ ja Esaun lapset ajoit pois ja hucutit ne edestäns/ ja asuit heidän siasans/ nijncuin Israel teki hänen perindömaasans/ jonga HERra heille andoi.’ž He luultin myös sangarixi/ nijncuin Enakim/ ja Moabiterit cudzuit heitä Emim.’ž Emimit owat muinen sillä paicalla asunet/ jotca olit suuret/ wäkewät ja corkia Canssa/ nijncuin Enakim.’ž Ja HERra sanoi minulle: älä wahingoidze Moabitereitä/ älä myös sodi heitä wastan: sillä en minä anna sinulle mitäkän hänen maastans perimisexi: sillä Lothin lapsille olen minä Arin andanut perimisexi.’ž COsca me meidän weljeim Esaun lasten tykö waeldanet olim/ jotca Seirin wuorella asuit/ sitä kedon tietä Elathist ja Ezeongaberist/ nijn palaisimme me/ ja menim sitä Moabitereitten corwen tietä.’ž Sillä HERra sinun Jumalas on siunannut sinun/ caikisa sinun kättes töisä/ ja hän on pannut mieleens sinun matcustuxes/ täsä suuresa corwesa. Ja neljäkymmendä ajastaica HERra sinun Jumalas on ollut sinun cansas/ nijn ettei sinulda mitäkän ole puuttunut.’ž Rahallan pitä teidän heildä ruan ostaman/ jonga te syötte/ nijn myös weden pitä teidän heildä rahalla ostaman/ jota te juotte:’ž Waan carttacat teitän sangen wisust/ ettet te sodi heitä wastan: sillä en minä anna teille jalangan leweyttä heidän maastans: sillä Esaun lapsille olen minä andanut Seirin wuoren perimisexi.’ž Ja käske Canssalle/ sanoden: teidän pitä waeldaman teidän weljein Esaun lasten rajain läpidze/ jotca Seiris asuwat/ ja heidän pitä pelkämän teitä.’ž Jo te oletta kyllä waeldanet tätä wuorta ymbärins/ palaitcat pohjan päin.’ž Ja HERra puhui minulle/ sanoden:’ž SIlloin me palaisim ja matcustim corpeen/ sitä tietä punaisen meren päin: nijncuin HERra minulle sanonut oli/ ja waelsim Seirin wuorta ymbärins suuren aica.’ž Cuin te sieldä palaisitte ja itkitte HERran edes/ nijn ei HERra tahtonut cuulla teidän ändän/ eikä corwins ottanut.’ž Nijn läxit Amorrerit jotca wuorella asuit teitä wastan/ ja ajoit teitä taca nijncuin kimalaiset tekewät/ ja löit teitä maahan Seiris Horman asti.’ž Cosca minä näitä teille sanoin/ nijn et te cuullet minua/ waan olitta HERran sanalle wastahacoiset/ ja rohkeisitte mennä wuorelle.’ž Sanoi HERra minulle: sano heille/ ettei he mene sinne/ eikä myös sodi: sillä en minä ole teidän cansan/ ettet te lyödäis teidän wiholisildan.’ž NIin te wastaisit ja sanoitta minulle: me olem rickonet HERra wastan/ me menem ja sodim/ nijncuin HERra meidän Jumalam meille käskenyt on. Cosca te sijs walmit olitta/ jocainen sotaaseinens/ ja pyydittä mennä wuorelle.’ž Waan teitin palaitcat ja mengät corpeen/ sitä tietä punaisen meren päin.’ž Ja teidän lapsen/ jotca te sanoitte saalixi tulewan/ ja teidän poican/ jotca ei tänäpänä tiedä hywä eli paha/ he sinne tulewat/ ja minä annan sen heildä omistetta.’ž Waan Josua Nunin poica sinun palwelias hän tule/ wahwista händä: sillä hänen pitä jacaman Israelin perimyxen.’ž Ja HERra wihastui myös minulle teidän tähten/ ja sanoi: et sinäkän sinne tule.@LVAL…óKŻ  ^ Ż U ė / T µzx*Z–j˜~ Jotca me caicki kiroisim/ nijncuin me Sihonille Hesbonin Cuningall’ž Jotca me caicki kiroisim/ nijncuin me Sihonille Hesbonin Cuningalle teimme/ caiken Caupungin miehet me kiroisim/ lapset ja myös waimot.’ž Ja caicki nämät Caupungit olit wahwistetut corkeilla muureilla/ porteilla/ telijllä/ ilman monda muuta wähä Caupungita/ joisa ei muuri ollut.’ž Ja silloin me woitimme caicki hänen Caupungins/ ja ei ollut hänellä yhtän Caupungita/ jota em me häneldä ottanet pois/ cuusikymmendä Caupungita/ ja coco Argobin maacunnan/ joca oli Basanis Oggin waldacunnas.’ž Ja nijn HERra meidän Jumalam andoi Cuningas Oggin Basanist meidän käsijm/ ynnä caiken hänen sotawäkens cansa/ nijn että me löimme hänen/ sijhenasti ettei hänelle yhtäkän jäänyt.’ž Mutta HERra sanoi minulle: älä pelkä händä: sillä minä olen andanut hänen sinun käsijs/ ja caiken hänen sotawäkens/ ja hänen maans/ ja sinun pitä tekemän hänen cansans/ nijncuin sinä teit Sihonin Amorrerein Cuningan cansa/ joca Hesbonis asui.’ž JA me palaisim ja menim Basanin tietä/ nijn Og Basanin Cuningas läxi caiken sotawäkens cansa meitä wastan sotiman Edrein tykönä.’ž Waan Ammonin lasten maahan et sinä tullut/ etkä mihingän joca oli Jabokin wirran tykönä/ etkä nijhin Caupungeihin wuorella/ taicka johongun muuhun/ josta HERra meidän Jumalam meitä käskenyt on.’ž Hamast Aroerist Arnonin wirran reunalla/ ja sijtä Caupungist ojan wieres/ nijn Gileadin asti. Ei yhtäkän Caupungita ollut/ joca taisi händäns meildä warjella/ HERra meidän Jumalam andoi caicki meidän alam.’ž Paidzi eläimitä cuin me meillem otim/ ja Caupungin saalist/ cuin me woitim.’ž Nijn me silloin woitim caicki hänen Caupungins/ ja kiroisim caicki Cupungit/ sekä miehet/ waimot ja lapset nijn etten me yhtäkän jättänet.’ž Mutta HERra meidän Jumalan andoi hänen meidän eteem/ lyödäxem händä ja hänen lapsians/ ja caicke hänen sotawäkens.’ž Ja Sihon läxi sotiman meitä wastan sotawäkinens Jahzaas.’ž Ja HERra sanoi minulle: cadzo/ minä olen ruwennut andaman Sihonin Cuningan/ ja hänen maans sinun edesäs/ rupe omistaman ja perindönäs pitämän hänen maatans.’ž Waan ei Sihon Hesbonin Cuningas tahtonut meidän anda waelda sen läpidze: sillä HERra sinun Jumalas cowetti hänen mielens/ ja paadutti hänen sydämens/ että HERra tahdoi anda hänen sinun käsijs/ nijncuin tänäpäiwän on.’ž Nijncuin Esaun lapset Seiris asujat minulle tehnet owat/ ja Moabiterit Aris asuwaiset/ sijhenasti että minä tulen Jordanin ylidze/ sijhen maahan/ jonga HERra meidän Jumalam anda meille.’ž Ruoca sinä myyt rahan edest syötä/ ja wettä rahan edest juota/ minä käyn waiwoin jalcaisin sen läpidze.’ž Minä tahdon waelda sinun maacundas läpidze/ ja nijncuin tie anda/ nijn minä waellan/ en minä oikialle puolelle engä wasemalle poicke.’ž Nijn minä lähetin sanan corwesta idän puolesta Sihonille Hesbonin Cuningalle/ rauhallisilla sanoilla/ ja annoin sanoa hänelle:’ž Tänäpänä minä alan/ että caicki Canssa coco taiwan alla pitä pelkämän ja wapiseman sinun edesäs/ nijn että he sinusta cuulttuans pitä wärisemän/ ja suruliset oleman sinun tulemisestas.’ž Walmistacat teitän ja lähtekät/ ja matcustacat Arnonin wirran ylidze: Cadzo/ minä annoin sinun käsijs Sihonin Amorrerein Cuningan Hesbonis maainens/ rupe sijs omistaman ja sotiman händä wastan.’ž Ja Caphtorim läxit Eaphtorist/ ja häwitit Awimit cuin Hazerimis asuit/ Gazan asti/ ja asuit heidän siasans.’ž Nijncuin hän oli tehnyt Esaun lapsilla Seirin wuorella asuwaisille heidän edestäns häwittäisäns Horiterit/ nijn että he owat asunet heidän siasans tähän päiwän asti.’ž Sillä he olit suuri/ corkia ja wäkewä Canssa/ nijncuin Enakim. Ja HERra häwitti heitä heidän edestäns/ nijn että he asuit heidän asumasioisans.’ž Se on myös luettu sangaritten maaxi: sillä sangarit owat muinen sijnä asunet. Ja Ammoniterit nimittäwät heitä ZamZummim.[LVAL¹*ŻZ| Č  j A › ų 5 Š‡ŗrB‡‰źBT› Ei teidän pidä mitän lisämän sijhen sanaan/ cuin minä teille käsken/ ja ei pidä myös teidä’ž Ei teidän pidä mitän lisämän sijhen sanaan/ cuin minä teille käsken/ ja ei pidä myös teidän mitän sijtä ottaman pois/ kätkexen HERran teidän Jumalan käskyjä/ cuin minä teille käsken.’ž JA cuule nyt Israel käskyt ja oikeudet/ cuin minä teille opetan tehdäxen/ että te eläisitte/ ja tulisitte ja omistaisitte maan/ jonga HERra teidän Isäin Jumala teille on andawa.’ž Ja me olim sijnä laxos/ joca on Peorin huonen cohdalla.’ž Mutta käske Josualle ja wahwista händä/ ja rohwaise händä: sillä hänen pitä menemän Jordanin ylidze Canssan edellä/ ja pitä heille jacaman sen maan/ jonga sinä näet.’ž Astu Pisgan wuoren cuckulalle/ ja nosta silmäs länden/ pohjan/ lounasen ja itän päin/ ja cadzo silmilläs: sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylidze.’ž Mutta HERra wihastui minun päälleni teidän tähten/ ja ei cuullut minun rucoustani/ mutta sanoi minulle: tydy/ älä minulle sijtä asiast enämbi puhu.’ž Anna nyt minun mennä cadzoman sitä hywä maata sille puolen Jordanin/ nijtä hywiä wuoria ja Libanonit.’ž HERra/ HERra/ sinä olet ruwennut ilmoittaman sinun palwelialles sinun cunnias/ ja sinun wahwan kätes: sillä cuca on Jumala Taiwas eli maas/ joca taita sinun tecos ja wäkes perän tehdä?’ž Ja minä rucoilin HERra sijhen aican/ sanoden:’ž Älkät heitä peljätkö/ sillä HERra teidän Jumalan soti teidän edestän.’ž JA minä käskin Josualle sillä ajalla/ sanoden: sinä olet nähnyt caicki/ mitä HERra sinun Jumalas näille cahdelle Cuningalle on tehnyt/ nijn hän myös caikille waldacunnille on tekewä/ cuhunga sinä menet.’ž Sijhenasti/ että HERra myös teidän weljenneckin saatta lepoon/ nijncuin teidängin/ että hekin omistaisit sen maan/ jonga HERra heidän Jumalans heille andawa on tuolla puolen Jordanin/ sijtte te palajatte teidän asuinsioillen/ cuin minä teille andanut olen.’ž Paidzi teidän emännitän/ lapsian ja myös carjan ( sillä minä tiedän teillä olewan paljo carja ) andacat nijden olla teidän Caupungeisan/ jotca minä teille andanut olen.’ž Ja minä käskin teitä/ ja sanoin: HERra teidän Jumalan on andanut teille tämän maan omistaxen/ mengät aseinen teidän weljein Israelin lasten edellä/ caicki te cuin wahwat oletta sotaan menemän.’ž Nijn myös sen kedon ja Jordanin ( joca maan raja on ) Einerethist nijn meren asti kedon tykönä/ nimittäin/ suolaiseen mereen/ Pisgan wuoren wierellä itä cohden.’ž Ja Rubenitereille ja Gaditereille annoin minä osan Gileadist/ Arnonin wirtan asti/ keskellä sitä wirta cusa raja on/ nijn Jabokin wirtan Ammonin lasten rajan asti.’ž Mutta Machirille minä annoin Gileadin.’ž Jair Manassen poica sai coco Argobin maacunnan Gessurin ja Machathin maan ärijn/ ja cudzui Basanin oman nimens jälken Jairin kylixi/ tähän päiwän asti.’ž Mutta se cuin Gileadist oli ylidze/ ja coco Basanin Oggin waldacunnan annoin minä puolelle Manassen sucucunnalle/ ja caiken Argobin maacunnan/ coco Basanin cansa/ joca cudzutan Sangarein maaxi.’ž JA nijn me sijhen aican sen maan meillem omistim Aroerist Arnonin wirran tykö/ ja puolen Gileadin mäke/ ynnä nijden Caupungein cansa/ annoin minä Rubenitereille ja Gaditereille.’ž Sillä Cuningas Og Basanist oli ainoastans jäänyt sangareista. Cadzo/ hänen wuotens on raudasta/ joca on täsä Rabbathis Ammonin lasten tykönä/ yhdexän kynärätä pitkä/ ja neljä kynärätä lawia/ miehen kynärpään pituudella.’ž Ja caicki ne Caupungit lakialla/ ja coco Gileadin/ ja coco Basanin/ Salchan ja Edrein asti/ Oggin waldacunnas Basanin Caupungit.’ž Jonga Sidoniterit Sirionixi cudzuit/ mutta Amorrerit cudzuit sen Senirixi.’ž JA nijn me otim sijhen aican sen maan/ cahden Amorrerein Cuningan kädest/ sillä puolen Jordanin/ Arnonin wirrasta nijn Hermonin wuoren asti.’ž Waan caicki eläimet/ ja caiken saalin caupungeista/ otim me meillem.ILVALesŒ  s x ^ Ū h ć]Ģr>ŠĀE:k‡ Nijn minä tänäpänä cudzun taiwat ja maan todistuxexi teistä/ että teidän pitä äkist huckuman sijtä maasta/ joho’ž Nijn minä tänäpänä cudzun taiwat ja maan todistuxexi teistä/ että teidän pitä äkist huckuman sijtä maasta/ johonga te menette Jordanin ylidze/ omistaman sitä/ ei teidän pidä cauwan elämän sijnä/ waan pitä peräti hucutettaman.’ž COsca te sijtätte lapsia/ ja lasten lapsia/ ja asutte maasa/ ja turmelette idzen/ ja teette idzellen cuwia jongun muotoisexi/ nijn että te teette pahoin HERra teidän Jumalatan wastan/ ja wihoitatte hänen.’ž Sillä HERra sinun Jumalas on culuttawainen tuli/ ja kijwas Jumala.’ž Nijn cawattacat idziän/ ettet te HERran teidän Jumalan lijtto unhotais/ jonga hän teidän cansan on tehnyt/ ja älkät tehkö cuwa jongun muotoisexi/ nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle käskenyt on.’ž Waan minun pitä cuoleman täsä maasa/ ja ei käymän Jordanin ylidze/ mutta te käytte sen ylidze ja omistatte sen hywän maan.’ž Ja HERra wihastui minun päälleni/ teidän töiden tähden/ nijn että hän wannoi/ ettei minun pitänyt tuleman Jordanin ylidze/ eli sijhen hywän maahan/ jonga HERra sinun Jumalas anda sinulle perinnöxi.’ž Mutta teidän on HERra corjannut/ ja johdattanut rautapädzist/ nimittäin/ Egyptist/ perindö Canssaxens/ nijncuin se myös on tänäpänä.’ž Ja ettet sinä myös nostais silmiäs taiwasen päin/ ja cadzelis auringot/ cuuta/ tähdejä ja caicke taiwan sotajoucko/ ja luopuis minusta/ cumarraisit ja palwelisit heitä/ jotca HERra sinun Jumalas jacanut on caikille Canssoille coco taiwan alla.’ž Eli matoin maan päällä/ eli calain wedes/ maan alla.’ž Eli eläimen maan päällä/ eli linduin taiwan alla.’ž Ettet te turmelis teitän/ ja tekis teillen cuwa/ joca olis miehen eli waimon caltainen.’ž WArjelcat sijs teidän sieluan sangen wisust: sillä et te ole yhtäkän cuwa nähnet/ sinä päiwänä jona HERra puhui teille keskeldä tulda Horebis.’ž Ja HERra käski minun silloin opetta teille käskyt ja oikeudet/ teidän nijtä tehdäxen/ sijnä maasa/ johon te menette omistaman sitä.’ž Ja hän ilmoitti teille lijttons/ jonga hän teidän tehdä käski/ nimittäin/ ne kymmenen sana/ ja kirjoitti cahteen kiwiseen tauluun.’ž Ja HERra puhui teille keskeldä tulda/ hänen puhens änen te cuulitte/ mutta et te yhtäkän cuwa nähnet/ waan änen.’ž Ja te astuitte edes ja seisoitte alhalla wuoren tykönä/ ja wuori paloi puoliwälijn taiwast/ ja siellä oli pimeys/ pilwi ja sumu.’ž Ja myös sitä päiwä/ coscas seisoit HERran sinun Jumalas edes Horebis/ cosca HERra sanoi minulle: coco minulle Canssa/ andaxeni heidän cuulla minun sanojani/ jotca heidän pitä oppiman/ että he pelkäisit minua maan päällä caickenä heidän elinaicanans/ ja opetaisit heidän lapsians.’ž NIin carta sinuas/ ja warjele sinun sielus sangen wisust/ ettet sinä unhotais nijtä asioita/ jotca sinun silmäs owat nähnet/ ja ettei ne läxis sinun sydämestäs caickena sinun elinaicanas/ ja sinun pitä nijtä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.’ž Ja cuca on nijn ylistettäwä Canssa/ jolla nijn hurscat tawat ja käskyt owat/ nijncuin caicki tämä Laki on/ jonga minä teille tänäpänä annan?’ž Sillä cuca Canssa on nijn ylistettäwä/ jolle Jumalat nijn lähestywät/ nijncuin HERra meidän Jumalam/ nijn usein cuin me händä rucoilem.’ž Nijn pitäkät sijs ja tehkät ne/ sillä tämä on teidän ymmärryxen ja toimellisuden caickein Canssain seas/ cosca he cuulewat caicki nämät käskyt/ nijn he sanowat: cadzo/ tämä suuri Canssa ainoast on toimellinen ja cuuluisa Canssa.’ž Cadzo/ minä opetin teille käskyt ja oikeudet/ nijncuin HERra minun Jumalan minulle käskenyt olit/ nijn tehdäxenne maalla johonga te tulewat olitte/ omistaman sitä.’ž Waan te jotca pysytte HERras teidän Jumalasan/ te elätte caicki tänäpänä.’ž Teidän silmän owat nähnet mitä HERra tehnyt on BaalPeorille: sillä caicki jotca seuraisit BaalPeorita/ on HERra sinun Jumalas hucuttanut teidän seastan.yįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź ± s 8  ś Ū ¼  ~ _ @ !  ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#£ž ¢@ ń ¢ž ‚@ ń ”ž –@ ń  žs@ ń Ÿž“@ń žž[@ń žf@ń œžo@ń ›žÖ@ń šžé@ń ™ž¬@ń ˜žš@ń —ž@ń –ž¦@š •žt@š ”ž“@š “žc@š ’ž—@š ‘žź@š žj@š žm@š Žž·@š žÄ@ š Œžx@ š ‹ž ń@ š Šž @ š ‰ž X@ š ˆž @š ‡ž Ģ@š †ž¾@š …ž@š „žž@š ƒžÆ@š ‚ž™@š ž¬@š €ž­@š ž@ļ ~ž—@ļ }ž³@ļ |žl@ļ {žƒ@ļ zžx@ļ yžž@ļ xžP@ļ wž¤@ļ vžm@ļ užX@ļ tž“@ļ sžd@ ļ rž i@ ļ qž f@ ļ pž Ģ@ ļ ož Ė@ ļ nž =@ļ mž_@ļ lžx@ļ kžS@ļ jžr@ļ iž:@ļ hžŻ@ļ gžŠ@ļ fž”@ļ ež!Æ@ī dž „@ī cžō@ī bž>@ī až¬@ī `ž¼@ī _žØ@ī ^žf@ī ]ž•@ī \žĪ@ī [ž¢@ī Zž×@ ī Yž«@ ī Xž=@ ī Wž€’ž Ei sinun pidä warastaman.4 Vž€’ž Ei sinun pidä huorintekemän.7 Už€’ž Ei sinun pidä tappaman.2 Tž»@ ī SžŹ@ ī RžV@ī Qž K@ī Pž c@ī Ož @ī Nž \@ī Mž Ļ@ī Lžˆ@ī Kž6@ī JžQ@ī Iž”@ķ Hž<@ķ Gžr@ķ Fž:@ķ EžĮ@ķ Dž1c@ķ Cž0F@ķ Bž/@ķ Až.®@ķ @ž-i@ķ ?ž,7@ķ >ž+…@ķ =ž*„@ķ <ž)J@ķ ;ž(ā@ ķ :ž'u@ ķ 9ž&™@ ķ 8ž%¢@ ķ 7ž$„@ ķ 6ž#V@ķ 5ž"@ķ 4ž!r@ķ 3ž ļ@ķ 2ž›@ķ 1ž‹@ķ 0ž@ķ /žŒ@ķ .ž}@ķ -žä@ė ,žĻ@ė +žE@ė ĮLVALƒ÷gÜ A R ą É s Ī , “<ņMČ‘(zķ§DƒI×› Silloin minä seisoin HERran ja teidän waihellan ilmoittamas teille HErr’ž Silloin minä seisoin HERran ja teidän waihellan ilmoittamas teille HErran sana/ sillä te pelkäsitte tulda/ ja ette nosnet wuorelle/ ja hän sanoi.’ž Ja puhui caswosta caswoon teidän cansan wuorella tulesta.’ž Ja ei tehnyt tätä lijtto meidän Isäim cansa/ mutta meidän cansam/ jotca nyt täsä olem tänäpänä/ ja caicki eläm.’ž HERra meidän Jumalam teki lijton meidän cansam Horebis.’ž JA Moses cudzui coco Israelin/ ja sanoi heille: cuule Israel näitä käskyjä ja oikeuxia/ jotca minä tänäpänä puhun teidän corwain cuulden/ ja oppicat ne/ ja pitäkät ne tehdäxen nijden jälken.’ž Ja caiken lakean maan sillä puolen Jordanin itän päin lakeuden meren asti/ Pisgan wuoren tykönä.’ž Aroerist Arnonin wirran reunalla/ Sionin wuoren asti/ se on Hermon.’ž Ja omistit hänen maans/ nijn myös Oggin Basanin Cuningan maan/ cahden Amorrerein Cuningasten/ jotca sillä puolen Jordanin asuit itän päin.’ž Sillä puolen Jordanin sijnä laxos Peorin huonetta cohden/ Sihonin Amorrerein Cuningan maalla/ joca Hesbonis asui/ jonga Moses ja Israelin lapset löit lähdettyäns Egyptist.’ž Ja nämät owat todistuxet/ käskyt ja oikeudet/ cuin Moses sanoi Israelin lapsille lähdettyäns Egyptist.’ž TÄmä on se Laki jonga Moses Israelin lapsille sanoi.’ž Cuin oli Bezer corwes/ lakialla maalla Rubeniterein seas/ ja Ramoth Gileadis Gaditerein seas/ ja Golan Basanis Manassiterein seas.’ž Että sinne pakenis joca tietämät hänen lähimmäisens cuoliaxi löis/ ja ei ennen ole ollut hänen wihamiehens/ että hän pakenis yhteen nijstä Caupungeista/ ja eläis.’ž SIlloin eroitti Moses colme Caupungita sillä puolen Jordanin itän päin.’ž Ettäs pidät hänen käskyns ja oikeudens. cuin minä tänäpänä sinulle käsken/ nijn että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkes menestyis/ ja ettäs olisit pitkijällinen maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda/ ikäpäiwixes.’ž Nijn tiedä sijs tänäpänä/ ja pane mielees/ että HERra on Jumala ylhällä taiwas/ ja alhalla maasa/ ja ei yxikän muu’ž Ajaman ulos sinun edestäs suuret Canssat wäkewämmät sinua/ johdattaxens sinua sijhen/ ja andaxens sinulle heidän maans perinnöxi/ cuin se tänäpänä on.’ž Että hän sinun Isiäs on racastanut/ ja heidän siemenitäns on walinnut heidän jälkens. Ja wienyt sinun Egyptin maasta caswoillans/ ja hänen suurella woimallans.’ž Taiwast on hän andanut sinun cuulla änens/ opettaxens sinua/ ja maalla on hän andanut sinun nähdä suuren tulens/ ja tulen keskeldä olet sinä cuullut hänen sanans.’ž Nämät olet sinä nähnyt/ tietäxes että HERra on ainoastans Jumala/ ja ei yxikän muu.’ž Eli ongo Jumala coetellut mennäxens ottaman hänellens Canssa/ Canssalla/ kiusauxella/ tunnustähdellä/ ihmeillä/ sodalla/ wäkewällä kädellä/ ojetulla käsiwarrella ja hirmuisilla tegoilla/ nijncuin HERra teidän Jumalan caicki nämät tehnyt on teille/ sinun edesäs Egyptin maalla.’ž Että jocu Canssa on cuullut Jumalan änen puhuwan tulen keskeldä/ nijncuin sinä cuullut olet/ ja cuitengin elät.’ž KYsele endisi aicoi/ jotca owat ollet sinun edelläs/ sijtä päiwästä/ cosca Jumala loi ihmisen maan päälle/ ja sijtä yhdestä taiwan ärestä nijn toiseen äreen/ jos ikänäns nijn suuri asia tapahtunut on/ eli sencaltainen on ikänäns cuultu.’ž Sillä HERra sinun Jumalas on armollinen Jumala/ ei hän sinua hyljä eikä cadota sinua/ ja ei hän unhota sinun Isäis lijtto/ jonga hän heille wannonut on.’ž Coscas ahdistetan/ ja nämät caicki sinun päälles tulewat wijmeisnä päiwänä/ nijn palaja HERran sinun Jumalas tygö/ ja cuule hänen änens:’ž Jos sinä silloin siellä edzit HERra sinun Jumalatas/ nijn sinä löydät hänen/ jos sinä edzit händä caikesta sydämestäs/ ja caikesta sielustas.’ž Siellä pitä sinun palweleman epäjumalica/ jotca ihmisten käsialat owat/ puut ja kiwet/ jotca eikä näe/ eikä cuule/ eikä syö/ eikä haista.’ž Ja HERra hajotta teitä Canssain secaan/ ja te tuletta wähäxi Canssaxi/ jätetyxi pacanain secaan/ cuhunga HERra wie teidän.ŻLVALÆyń"Ę E ā — A w ¼  Ōż[ų’ź.‚DPĢ Waan waeldacat caickia nijtä teitä/ cuin HERra teidän Jumalan teille käski/ että te e’ž Waan waeldacat caickia nijtä teitä/ cuin HERra teidän Jumalan teille käski/ että te eläisitte/ ja menestyisitte/ ja olisitte pitkäijälliset sijnä maasa/ jonga te omistatte.’ž Nijn pitäkät nämät ja tehkät nijncuin HERra teidän Jumalan teidän käski/ ja älkät poiketco eikä oikialle eikä wasemalle puolelle.’ž Mutta sinun pitä seisoman täsä minun edesäni/ että minä puhun sinun cansas caicki minun lakini/ käskyni ja oikeuteni/ jotca sinun pitä heille opettaman/ että he tekisit nijden jälken/ sijnä maasa/ jonga minä heille annan heidän asumasiaxens.’ž Mene sijs/ ja sano heille: palaitcait cotian teidän majoin.’ž Ah/ että heillä olis sencaltainen sydän/ pelkämän minua/ ja kätkemän caicki minun käskyni heidän elinaicanans/ että heille menestyis ja heidän lapsillens ijancaickisest.’ž Cosca HERra cuuli teidän sanain änen cuin te puhuitte minun cansani/ sanoi HERra minulle: minä cuulin tämän Canssan puhen/ cuin he puhuit sinun cansas/ se on caicki hywä cuin he puhuit.’ž Lähesty sinä ja cuule caicki mitä HERra meidän Jumalam sano sinulle/ ja sano se meille caicki mitä HERra meidän Jumalam sinun cansas puhu/ nijtä me cuulem ja teemme.’ž Sillä mikä on caicki liha/ että se cuulis eläwän Jumalan änen tulesta puhuwan/ nijncuin me/ ja elä?’ž Ja mixi meidän nyt pitä cuoleman/ että tämä suuri tuli pitä culuttaman meidän. Jos me usemmin cuulem HERras meidän Jumalam änen/ nijn me cuolemme.’ž Ja sanoitte: Cadzo/ HERra meidän Jumalam on osottanut meille hänen cunnians ja jaloudens suuruden/ ja me cuulim hänen änens tulesta. Tänäpänä me näimme Jumalan puhuwan ihmisille/ ja heidän elämän jääwän.’ž COsca te änen cuulitta pimeyden käskeldä/ ja näitte wuoren palawan tulesta/ nijn te caicki tulitte minun tygöni/ caicki päämiehet ja wanhimmat teidän sugustan.’ž Nämät owat ne sanat/ jotca HERra puhui caikelle teidän cocouxellen/ wuorella tulesta/ pilwestä ja sumusta suurella änellä/ ja ei sijhen enä lisännyt/ ja kirjoitti ne cahteen kiwiseen tauluun/ ja andoi ne minulle.’ž Ei sinun pidä himoidzeman lähimmäises emändätä. Ei sinun pidä himoidzeman lähimmäises huonetta/ peldo/ palwelia/ pijca/ härkä/ Asia/ taicka mitä ikänäns hänen omans on.’ž Ei sinun pidä wäärä todistust sanoman lähimmäistäs wastan.’ž Sinun pitä cunnioittaman sinun Isäs ja Äitiäs: nijncuin HERra sinun Jumalas on sinun käskenyt/ ettäs cauwan eläisit/ ja menestyisit sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.’ž Ja muista että sinäkin olit orja Egyptin maalla/ ja HERra sinun Jumalas johdatti sinun sieldä wäkewällä kädellä/ ja ojetulla käsiwarrella. Sentähden HERra sinun Jumalas käski sinun pitämän lepopäiwä.’ž Mutta seidzemes päiwä on sinun HERras Jumalas lepopäiwä: silloin ei sinun pidä mitän työtä tekemän/ eikä sinun poicas/ eikä sinun tyttäres/ eikä sinun palwelias/ eli pijcas/ eikä sinun härkäs/ eikä Asis/ eikä yxikän sinun carjas/ taicka muucalainen joca sinun porttis sisällä on/ että sinun palwelias ja pijcas lewos olis nijncuin sinäkin.’ž Cuusi päiwä pitä sinun työtä tekemän/ ja caicki sinun asias toimittaman.’ž Sinun pitä lepopäiwän pitämän/ ettäs hänen pyhitäisit: nijncuin HERra sinun Jumalas sinun käski.’ž Ei sinun pidä lausuman turhan sinun HERras Jumalas nime: sillä ei HERra pidä händä nuhtelemat/ joca hänen nimens lausu turhan.’ž Ja osotan laupiuden monelle tuhannelle/ jotca minua racastawat/ ja minun käskyni pitäwät.’ž Ei sinun pidä nijtä cumartaman/ eikä palweleman heitä: sillä minä olen HERra sinun Jumalas/ kijwas Jumala/ joca costan lapsille Isäin ricoxet/ colmandeen ja neljändeen polween/ nijlle jotca minua wihawat/’ž Ei sinun pidä cuwa tekemän sinulles jongun muotoisexi/ taicka sen cuin ylhällä taiwas on/ eli alhalla maasa/ elickä wesisä maan alla.’ž Ei sinun pidä pitämän muita jumalita minun edesäni.’ž MInä olen HERra sinun Jumalas/ joca sinun Egyptist johdatin/ oriuden huonesta.žLVALlœæ …  Ą H é ¬ į  Æ F āO÷Šę–ų€ż‘ŽG@ COsca HERra sinun Jumalas wie sinun sijhen maahan/ johon sinä tulet omistaman sitä/ ja aja paljon Canssa ulos sinun edestäs/ Heth’ž COsca HERra sinun Jumalas wie sinun sijhen maahan/ johon sinä tulet omistaman sitä/ ja aja paljon Canssa ulos sinun edestäs/ Hetherit/ Girgoserit/ Amorrerit/ Cananerit/ Pheserit/ Hewerit ja Jebuserit/ seidzemen Canssa/ jotca sinun suuremmat ja wäkewemmät owat.’ž Ja sen pitä oleman meille wanhurscaudexi/ HERran meidän Jumalam edes/ jos me pidämme ja teemme caicki nämät käskyt/ nijncuin hän meille on käskenyt.’ž Ja HERra käski meitä tekemän caickein näiden oikeutten jälken/ pelkämän HERra meidän Jumalatam/ että meidän hywin käwis caickena meidän elinaicanam/ nijncuin myös tänäpänä käy.’ž Ja johdatti meidän sieldä/ että hän weis meitä ja andais meille sen maan/ cuin hän wannoi meidän Isillem.’ž Ja HERra teki suuria ja pahoja tunnustähtejä ja ihmeitä Egyptille/ Pharaolle/ ja caikelle hänen huonellens/ meidän silmäim edes.’ž Nijn sinun pitä sanoman pojalles: me olim Pharaon orjat Egyptis/ ja HERra johdatti meidän Egyptist wäkewällä kädellä.’ž COsca poicas tänäpänä taicka huomena kysy sinulle/ sanoden: mitkä todistuxet/ käskyt ja oikeudet nämät owat/ jotca HERra meidän Jumalam teille käskenyt on?’ž Että hän carcotais caicki wiholiset sinun edestäs/ nijncuin HERra sanonut on.’ž Ettäs teet sitä cuin oikia ja hywä on HERran edes/ että sinun hywin käwis/ ja tulisitte sisälle ja omistaisitte sen hywän maan/ josta HERra wannoi sinun Isilles.’ž Mutta pitämän HERran teidän Jumalan käskyt/ ja hänen todistuxens ja hänen oikeudens/ cuin hän käskenyt on.’ž Ei teidän pidä kiusaman HERra teidän Jumalatan/ nijncuin te händä kiusaisitte Massas.’ž Sillä HERra sinun Jumalas on kijwas Jumala teidän käskellän/ ettei HERran sinun Jumalas wiha julmistuis sinun päälles: ja hucutais sinua maasta.’ž Ja ei sinun pidä seuraman nijden Canssain muucalaisia jumalita/ cuin teidän ymbäristöllän asuwat:’ž Mutta sinun pitä pelkämän HERra sinun Jumalatas/ ja palweleman händä/ ja wannoman hänen nimens cautta.’ž Nijn ota waari/ ettet sinä unhota HERra/ joca sinun Egyptin maalda orjuden huonesta johdattanut on.’ž Ja huonet täynnä caicke hywyttä/ joita et sinä idze täyttänyt/ ja wuojonkiwiset caiwot/ joita et sinä idze caiwanut/ ja wijnamäet/ ja oljymäet/ joita et sinä idze istuttanut/ että sinä syöt ja rawitan.’ž COsca HERra sinun Jumalas anda sinun tulla sille maalle/ cuin hän sinun Isilles/ Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille on wannonut sinulle andaxens/ suuret ja jalot Caupungit/ joita et sinä rakendanut.’ž Ja pitä kirjoittaman sinun huones pihtipielijn ja porteis.’ž Ja sinun pitä sitoman ne merkixi kätees/ ja pitä oleman sinulle muistoxi sinun silmäis edes.’ž Ja teroittaman ne sinun lapsilles/ ja nijstä puhuman huones istuisas/ ja tiellä käydesäs/ maata pannesas ja nostesas.’ž Ja nämät sanat/ jotca minä käsken sinulle tänäpänä/ pitä sinun sydämees paneman.’ž Ja sinun pitä racastaman HERra sinun Jumalatas/ caikesta sydämestäs/ caikesta sielustas/ ja caikesta woimastas.’ž CUule Israel/ HERra meidän Jumalan/ on yxi ainoa HERra.’ž Israel/ sinun pitä cuuleman ja pitämän/ nijn että sinä myös teet sen jälken/ että sinun hywin käwis/ ja tulisit paljon lisätyxi/ nijncuin HERra sinun Isäis Jumala sinulle on luwannut/ maan josa riesca ja hunajata wuota’ž Ettäs pelkät HERra sinun Jumalatas/ ja pidät caicki hänen oikeudens ja käskyns/ cuin minä käsken sinulle/ sinä ja sinun lapses ja sinun lastes lapset/ caickena teidän elinaicanan/ että te cauwan eläisitte.’ž NÄmät owat ne käskyt/ lait ja oikeudet/ jotca HERra teidän Jumalan teidän käski oppiman/ ja tekemän sijnä maasa/ cunga te menette omistaman sitä._LVALS§_ Į $ f š ż „  ŸŪ$·McĢiµA› Ja anda heidän Cuningans sinun käsijs/ ja sinun pitä hucuttaman heidän nimens ta’ž Ja anda heidän Cuningans sinun käsijs/ ja sinun pitä hucuttaman heidän nimens taiwan alda: Ei pidä yhdengän seisoman sinua wastan/ sijhenasti ettäs heidän hucutat.’ž HERra sinun Jumalas anda heitä sinun etees/ ja lyö heitä suurella lyömisellä/ sijhenasti että hän hucutta heidän.’ž HERra sinun Jumalas häwittä nämät Canssat sinun edesäs/ wähinwähin toinen toisens jälken: et sinä saa äkist hucutta heitä/ ettei medzän pedot lisännyis sinua wastan maan päällä.’ž Älä hämmästy heitä: sillä HErra sinun Jumalas on sinun keskelläs/ se suuri ja peljättäpä Jumala.’ž Nijn myäs HERra sinun Jumalas lähettä heidän secaans hörhöläiset/ että caicki hucutettaisin/ jotca jäänet/ ja heitäns sinun edestäs lymyttänet owat.’ž Ja ne suuret kiusauxet/ cuin sinun silmäs nähnet owat/ tunnustädet ja ihmet/ ja wäkewä käsi/ ja ojettu käsiwarsi/ jolla HERra sinun Jumalas johdatti sinun. Nijn HERra sinun Jumalas teke caikille nijlle Canssoille joita sinä pelkät.’ž Nijn älä pelkä heitä/ muista wisust mitä HERra sinun Jumalas teki Pharaolle ja caikille Egyptiläisille.’ž Jos sinä sanot sinun sydämesäs: nämät Canssat owat usiammat cuin minä/ cuinga taidan minä heidän aja ulos.’ž Sinun pitä nielemän caicki ne Canssat/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle andawa on. Ei sinun pidä säästämän heitä/ eikä palweleman heidän jumalitans: sillä se tulis sinulle paulaxi.’ž HERra otta sinulda pois caicki sairaudet/ ja ei heitä sinun päälles yhtän Egyptin paha tautia/ jotca sinä hywin ymmärtänyt olet/ mutta hän heittä ne caickein nijden päälle/ jotca sinua wihawat.’ž Sinun pitä oleman siunatun caikist Canssoist. Ei yxikän hedelmätöin pidä sinun seasas oleman/ eikä sinun carjas seas.’ž Ja racasta/ siuna ja enändä sinun/ ja siuna sinun ruumis hedelmän/ ja sinun maas hedelmän/ sinun jywäs/ wijnas ja öljys/ hedelmän sinun carjastas/ ja hedelmän sinun lambaistas/ sijnä maasa/ jonga hän sinun Isilles wannoi sinulle andaxens.’ž Ja cosca te nämät oikeudet cuuletta/ ja pidätte/ ja teette ne/ nijn myös HERra sinun Jumalas pitä sen lijton ja laupiuden/ jonga hän wannoi sinun Isilles.’ž Nijn pidä ne käskyt/ säädyt ja oikeudet/ jotca minä sinulle käsken tänäpänä tehdäxes.’ž Ja costa nijlle jotca händä wihawat/ hänen caswons edes/ nijnettä hän hucutta heitä/ ja ei wijwy costamast nijlle hänen caswons edes/ jotca händä wihawat.’ž NIin sinun pitä nyt tietämän/ että HERra sinun Jumalas on Jumala/ uscollinen Jumala/ pitäwäinen lijttons ja laupiudens/ nijden canssa jotca händä racastawat/ ja pitäwät hänen käskyns tuhanneen polween.’ž Mutta että HERra racasti teitä ja pitä walans/ jonga hän wannoi teidän Isillen/ hän johdatti teidän wäkewällä kädellä/ ja wapahti teidän orjuden huonesta/ Pharaon Egyptin Cuningan kädest.’ž Ei ole HERra mielistynyt teihin ja walinnut teitä/ että teidän lucun on suurembi cuin caickein muiden Canssain: sillä sinä olet wähin caikista Canssoista.’ž Sillä sinä olet pyhä Canssa HERralle sinun Jumalalles/ sinun on HERra sinun Jumalas walinnut omaxi Canssaxens/ caikista Canssoista cuin asuwat maan päällä.’ž Mutta näin pitä teidän tekemän heille/ heidän Altarins pitä teidän cukistaman/ heidän padzans rickoman/ heidän medzistöns hackaman/ ja heidän epäjumalans tulella polttaman.’ž Sillä he wiettelewät teidän poican minun tyköni/ palweleman muucalaisia jumalita/ nijn julmistu HERran wiha teidän päällen/ ja nopiast hucutta teidän.’ž Ja ei sinun pidä yhdistämän sinuas heidän cansans: sinun tyttäritäs ei sinun pidä andaman heidän pojillens/ ja heidän tyttäritäns ei teidän pidä ottaman teidän pojillen.’ž Ja cosca HERra sinun Jumalas anda heidän sinun etees/ lyödäxes heitä/ nijn sinun pitä kiroman heitä/ ja ei tekemän yhtäkän lijtto heidän cansans/ taicka armahtaman heitä.åLVALżc· Ī ų ‰ # Č 5 Ā , Ŗ¾hį$–(F›'~ż% Nijn sinun pitä tänäpänä tietämän/ että HERra sinun Jumalas käy sinun edelläs nijncuin culuttawainen tuli’ž Nijn sinun pitä tänäpänä tietämän/ että HERra sinun Jumalas käy sinun edelläs nijncuin culuttawainen tuli/ hän hucutta heitä ja lyö sinun edesäs/ ja aja heitä ulos ja nopiast hucutta/ nijncuin HERra sanoi sinulle.’ž Suurta ja corkiat Canssa Enakin lapsia/ jotca sinä tunnet/ joista sinä myös cuullut olet: Cuca woi seiso Enakin lapsia wastan?’ž CUule Israel/ tänäpänä sinä menet Jordanin ylidze/ ettäs tulet omistaman sitä Canssa/ joca on sinua suurembi ja wäkewämbi/ suuria Caupungeita raketuita taiwasen asti.’ž Juuri nijncuin pacanat/ jotca HERra hucutta teidän edestän/ ettet te ole HERran teidän Jumalan änelle cuuliaiset.’ž WAan jos sinä unhotat sinun HERras Jumalas ja noudatat muita jumalita/ palwelet ja cumarrat nijtä/ nijn minä tänäpänä todistan teille/ että teidän pitä peräti huckuman.’ž Waan muista HERran sinun Jumalas päälle: sillä hän on se/ joca sinulle woiman anda/ tehdäxes sencaltaisia woimallisia tecoja/ että hän wahwistais lijttons/ cuin hän wannoi sinun Isilles/ nijncuin se tänäkin päiwänä tapahtu.’ž Muutoin sinä sanoisit sydämesäs: minun woiman ja kätteni wäkewys/ on minulle näin woimalliset tegot tehnyt.’ž Ja rawidzi sinun Mannalla corwes/ josta ei teidän Isän mitän tiennet/ nöyryttäxens ja coetellaxens sinua/ ja sijtte hywä tehdäxens sinulle.’ž Ja on sinun johdattanut sen suuren ja hirmuisen corwen läpidze/ josa tuliset kärmet/ Scorpionit ja cuiwus oli/ ja ei ensingän wettä ollut/ ja andoi sinulle weden wuota cowasta calliosta.’ž Ettei sinun sydämes silloin tulis ylpiäxi/ ja unhotaisit HERran sinun Jumalas/ joca sinun Egyptin maalda johdatti/ orjuden huonesta.’ž Ja sinun carjas ja lambas/ hopias ja culdas/ ja caicki cuin sinulla on/ lisändywät.’ž Coscas syönyt ja rawittu olet/ ja rakennat caunit huonet ja asut nijsä.’ž NIin ota sijs waari/ ettet sinä unhota sinun Herras Jumalatas/ sijnä ettet sinä pidä hänen käskyäns/ säätyäns ja oikeuttans/ cuin minä tänäpänä sinulle käsken.’ž Ja cosca sinä syönyt ja rawittu olet/ ettäs silloin kijtät HERra sinun Jumalatas/ sen hywän maan edest/ cuin hän annoi sinulle.’ž Maalle josa sinulla pitä kyllä oleman leipä syödäxes/ josa ei mitän puutu: maalle jonga kiwet owat rauta/ josa sinä myös wasken wuoresta lohcaiset.’ž Maalle josa nisu/ ohra/ wijnapuut/ ficunapuut/ ja granatin omenat owat: maalle josa öljypuut ja hunaja caswawat.’ž Sillä HERra sinun Jumalas wie sinun hywälle maalle/ sille maalle josa ojat/ caiwot/ ja järwet owat/ jotca wuorten siwuille ja laxoille wuotawat.’ž Nijn pidä nyt HErran sinun Jumalas käskyt waeldaxes hänen teilläns/ ja peljätäxes händä.’ž Nijn tiedä sinun sydämesäs/ että HERra sinun Jumalas on neuwonut sinua nijncuin mies neuwo poicans.’ž Ei sinun waattes wanhudest culunet sinun päälläs/ ja sinun jalcas ei paisunet näinä neljänäkymmenenä wuonna.’ž Hän nöyrytti sinun ja andoi sinun isota/ ja rawidzi sinun Mannalla/ jota sinä ja sinun Isäs ei tundenet/ että hän annais sinun tietä/ ettei ihminen elä ainoastans leiwäst/ waan caikista cuin HERran suusta lähte.’ž Ja muista caicke sitä matca/ jonga cautta HERra sinun Jumalas johdatti sinun näinä neljänäkymmenenä wuonna corwes/ nöyryttäxens ja coetellaxens sinua/ tietäxens mitä sinun sydämesäs oli/ jos sinä pidäisit hänen käskyns/ taicka et.’ž CAicki käskyt cuin minä käskin sinulle tänäpänä/ pitäkät ja tehkät/ että te eläisitte ja lisännyisitte/ tulisitte ja omistaisitte maan/ cuin HERra wannoi teidän Isillen.’ž Sentähden/ ei sinun pidä sitä cauhistusta huonesees wiemän/ ettet sinä kirotais/ nijncuin myös se on/ mutta sinun pitä cauhistuxella cauhistuman sijtä.’ž Heidän epäjumalittens cuwat pitä sinun tulella polttaman/ ja ei sinun pidä himoidzeman sitä hopiata ja culda/ cuin nijden päällä on ollut/ taicka ottaman sijtä jotain sinulles/ ettei se olis sinulle paulaxi: sillä se on HERralle sinun Jumalalles cauhistus.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ÿ ń@÷ Ÿ ä@÷ Ÿ š@ ÷ Ÿ Ę@ ÷ Ÿ  @ ÷ Ÿ •@ ÷ Ÿ Y@ ÷ Ÿ h@÷ Ÿ q@÷ Ÿ P@÷ Ÿ @÷ Ÿ Č@÷ Ÿ I@÷ Ÿ @÷ Ÿ  @÷ Ÿ J@÷ Ÿ é@ö  Ÿ —@ö  Ÿ L@ö  Ÿ ć@ö  Ÿ @ö  Ÿ ģ@ö Ÿ l@ö Ÿ p@ö Ÿ ®@ ö Ÿ å@ ö Ÿ Ø@ ö Ÿ :@ ö Ÿ ¹@ ö Ÿ É@ö Ÿ É@ö ’ž o@ö žž @ö żž @ö üž ™@ö ūž ·@ö śž h@ö łž J@ö ųž ¢@õ ÷ž ™@õ öž Œ@õ õž Ė@õ ōž ›@õ óž ?@õ ņž ƒ@õ ńž —@õ šž æ@õ ļž ‡@õ īž R@õ ķž t@ õ ģž Ć@ õ ėž …@ õ źž h@ õ éž §@ õ čž Ø@õ ēž œ@õ ęž N@õ åž Ü@õ äž S@õ ćž Ō@õ āž ƒ@õ įž ŗ@õ ąž z@õ ߞ …@ō Žž u@ō Żž @ō ܞ f@ō Ūž p@ō Śž Ā@ō Łž Z@ō Ųž æ@ō מ d@ō ֞ k@ō ՞ @ō Ōž ¦@ō Ӟ ”@ ō Ņž š@ ō ў š@ ō Šž T@ ō Ļž ’@ ō Īž £@ō Ķž ¬@ō Ģž „@ō Ėž t@ō Źž @ō ɞ r@ō Ȟ ā@ō Ēž ƒ@ō ʞ ²@ō Ş £@ó Ğ a@ó ƞ ń@ó Āž I@ó Įž Ś@ó Ąž „@ó æž ¶@ó ¾ž @ó ½ž p@ ó ¼ž ø@ ó »ž |@ ó ŗž @ ó ¹ž Q@ ó øž ö@ó ·ž q@ó ¶ž ¤@ó µž Ō@ó “ž Y@ó ³ž Ņ@ó ²ž @ó ±ž  @ó °ž ł@ó ƞ Ų@ń ®ž @ń ­ž ©@ń ¬žt@ń «ž«@ń Ŗžā@ń ©žn@ń ؞Ž@ń §ž½@ń ¦ž‡@ń „ž V@ń ¤ž J@ ń 9LVALü l š A m É X b  MŻÅ‹±hws Nijn minä langeisin maahan HERran eteen/ neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä y’ž Nijn minä langeisin maahan HERran eteen/ neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä/ cuin minä sijnä macaisin: sillä HERra sanoi/ että hän tahdoi hucutta teidän.’ž Sillä te oletta ollet HERralle tottelemattomat/ sijtä päiwästä cuin minä teidän tundenut olen.’ž Ja cosca hän lähetti teidän Cades Barneast/ ja sanoi: mengät ja omistacat maa/ jonga minä annoin teille/ nijn te olitte HERran teidän Jumalan suulle wastahacoiset/ ja ette usconet hänen päällens/ ette myös ollet cuuliaiset hänen änellens.’ž NIin myös te wihoititte HERran Thabeeras/ ja Massas/ ja himohaudoilla.’ž Mutta teidän syndin/ sen wasican cuin te tehnet olitta/ otin minä ja poldin tules/ ja löin hänen ricki ja surwoin hänen sijhenasti/ että se tuhwaxi tuli/ ja heitin sen tuhwan sijhen ojaan/ joca sijtä wuoresta wuosi.’ž HERRA oli myös suurest wihainen Aaronin päälle/ nijn että hän tahdoi hänen hucutta/ waan minä rucoilin silloin Aaroningin edestä.’ž Sillä minä pelkäisin sitä wiha ja hirmuisutta/ jolla HERra teidän päällen wihastunut oli/ nijn että hän tahdoi hucutta teidän. Ja HERra cuuli minun rucouxeni wielä silläkin haawa.’ž Ja langeisin maahan HERran eteen/ nijncuin ennengin nijnä neljänäkymmenenä päiwänä ja neljänäkymmenenä yönä/ ja en syönyt leipä/ engä juonut wettä/ caickein teidän syndein tähden/ cuin te tehnet olitta/ sijnä että te teitte sencaltaista pahutta HERran edes ja wihoititte hänen.’ž Nijn otin minä ne molemmat taulut ja heitin minun molemmista käsistäni/ ja löin ne ricki teidän silmäin edes.’ž Nijn näin minä/ ja cadzo/ nijn te olitta tehnet syndiä HERra teidän Jumalatan wastan/ että te teitte waletun wasican/ ja nopiast menitte pois sildä tieldä/ jonga HERra käski teille.’ž Ja cuin minä käänsin minuni/ ja astuin wuorelda alas/ joca tulesta paloi/ ja pidin caxi lijton taulua molemmisa käsisäni.’ž Salli että minä hucutan heidän/ ja pyhin heidän nimens taiwan alda/ minä tahdon sinun tehdä wäkewämmäxi ja suuremmaxi Canssaxi/ cuin tämä on.’ž Ja HErra puhui minulle/ sanoden: minä näen että tämä Canssa on niscuri Canssa.’ž Ja sanoi HERra minulle/ nouse ja mene nopiast tääldä alas: sillä sinun Canssas/ jongas Egyptist johdattanut olet/ owat turmellet idzens/ ja owat nopiast sildä tieldä mennet pois/ jonga minä käskin heille/ ja owat tehnet heillens waletun cuwan.’ž Ja nijden neljänkymmenen päiwän ja neljänkymmenen yön perästä/ andoi HERra minulle caxi kiwistä lijton taulua.’ž Ja HERra andoi minulle caxi kiwistä taulua/ kirjoitetut Jumalan sormella. Ja nijsä olit caicki sanat/ cuin HERra teille tulesta wuorella puhui/ cocouxen päiwänä.’ž Cosca minä wuorelle astuin ottaman kiwisiä tauluja wastan/ lijton tauluja/ cuin HERra teki teidän cansan: Ja minä olin wuorella neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä/ ja en syönyt leipä/ engä juonut wettä.’ž Sillä Horebis te myös wihoititte HERran/ nijn että hän tahdoi wihasans teidän hucutta.’ž Muista ja älä unhota/ cuinga sinä sinun HERras Jumalas wihoitit corwes/ sijtä päiwästä cuin sinä läxit Egyptin maalda/ sijhenasti cuin te tullet oletta tähän paickaan/ te oletta ollet HERralle wastahacoiset.’ž Nijn tiedä nyt/ ettei HERra sinun Jumalas anna sinulle tätä hywä maata/ omistaxes sinun wanhurscaudes tähden: sillä sinä olet niscuri Canssa.’ž Sillä et sinä tule omistaman heidän maatans sinun wanhurscaudes eli sydämes wacuuden tähden/ waan HErra sinun Jumalas/ aja pacanat ulos heidän jumalattomudens tähden/ että HERra täytäis sanans/ jonga HERra sinun Isilles Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannoi.’ž Cosca HERra sinun Jumalas on heitä ajanut sinun edestäs ulos/ nijn älä sano sydämesäs: HERra on minun tähän tuonut omistaman tätä maata minun wanhurscaudeni tähden/ waicka HERra nämät pacanat aja sinun edestäs ulos/ heidän jumalattomudens tähden.õLVALNĖé w č t š D ”  » ! ‡ę@>Óo°V”$¾1¼7 Sinun Isäs menit Egyptijn seidzenkymmenen sielun cansa/ mutta ny’ž Sinun Isäs menit Egyptijn seidzenkymmenen sielun cansa/ mutta nyt sinun HERras Jumalas on enändänyt sinun/ nijncuin taiwan tähdet.’ž Hän on sinun ylistyxes ja sinun Jumalas/ joca sinun tykönäs teki hirmuisita töitä/ joita sinun silmäs nähnet owat.’ž Sinun pitä pelkämän HERra sinun Jumalatas/ händä pitä sinun palweleman/ hänes pitä sinun rippuman kijnni/ ja hänen nimens cautta wannoman.’ž Sentähden pitä myös teidän racastaman muucalaisia: sillä te myös olitta muucalaiset Egyptin maalla.’ž Joca orwoille ja leskille oikeuden teke/ ja racasta muucalaisia/ nijn että hän heille leiwän ja waatten anda.’ž Sillä HERra teidän Jumalan on caickein Jumalain Jumala/ ja caickein Herrain HERra/ suuri Jumala/ woimallinen/ ja peljättäpä/ joca ei cadzo yhdengän muodon jälken/ eikä yhdeldäkän lahjoja ota.’ž Sentähden ymbärinsleicatcat nyt teidän sydämen esinahca/ ja älkät enämbi niscurit olco:’ž Cuitengin HERralle on ollut hywä suosio sinun Isäis tygö racastaxens heitä/ ja on walinnut heidän siemenens heidän jälkens/ nimittäin/ teidän caikist Canssoist/ nijncuin tänäpäiwänäkin on.’ž Cadzo/ taiwat ja caicki taiwasten taiwat/ maa ja caicki mitä hänes on/ owat HERran sinun Jumalas.’ž Ettäs myös pidäisit HERran käskyt ja hänen oikeudens/ jotca minä käsken sinulle tänäpänä/ sinun hywäxes.’ž NYt sijs Israel/ mitä HERra sinun Jumalas sinulda muuta ano? Waan ettäs pelkäisit HERra sinun Jumalatas/ ja waellaisit caikis hänen teisäns/ ja racastaisit händä/ ja palwelisit HERra sinun Jumalatas/ caikesta sinun sydämestäs/ ja caikesta sinun sielustas:’ž Waan hän sanoi minulle: nouse ja mene matcaas/ nijn ettäs Canssan edellä waellat/ että hän tulis ja omistais sen maan/ jonga minä wannoin heidän Isillens andaxeni.’ž Ja minä seisoin wuorella nijncuin ennengin/ neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä/ ja wielä silloingin cuuli HERra minun rucouxeni/ eikä hucuttanut sinua.’ž Sentähden ei ole Lewitailla yhtän osa eli perimystä heidän weljeins cansa: sillä HERra on heidän perimyxens/ nijncuin HERra sinun Jumalas sanoi heille.’ž Silloin eroitti HErra Lewin sugun candaman HERran lijton Arckia/ ja seisoman HERran edes/ palwellen händä ja kijttäden hänen nimens/ tähän päiwän asti.’ž Sieldä menit he Gudegodaan/ Gudegodast Jathbathijn/ sijhen maahan josa ojat owat.’ž Ja Israelin lapset menit Beroth BneJacanist Moseri cohden ( siellä Aaron cuoli ja haudattin/ ja hänen poicans Eleazar oli pappi hänen siasans )’ž Nijn minä käänsin idzeni ja astuin wuorelda alas/ ja panin taulut Arckijn/ jonga minä tein/ että heidän piti siellä oleman/ nijncuin HERra minulle käskenyt oli.’ž Nijn kirjoitti hän sen ensimäisen kirjoituxen jälken nijhin tauluin kymmenen sana/ jotca HERra teille puhui tulesta wuorella cocouxen päiwänä. Ja HERra andoi ne minulle.’ž Nijn minä tein Arkin hongasta/ ja wuolin caxi kiwistä taulua endisten caltaista/ ja astuin wuorelle pitäden caxi taulua kädesäni.’ž Nijn minä kirjoitan nijhin tauluin ne sanat cuin nijsä ensimäisis olit/ jotcas särkenyt olet/ ja pane ne Arckijn.’ž SIlloin sanoi HERra minulle: wuole sinulles caxi kiwistä taulua endisten caltaista/ ja astu minun tygöni wuorelle/ ja tee sinulles puuArcki.’ž Sillä he owat sinun Canssas ja perimyxes/ jongas suurella woimallas ja ojetulla käsiwarrellas johdattanut olet.’ž Ettei sen maan asuwaiset/ jostas meidän johdottanut olet/ sanois: Ei HErra woinut heitä wiedä sijhen maahan/ jonga hän heille luwannut oli/ ja on sentähden heidän johdattanut/ että hän wihais heitä ja tappais heidän corwes.’ž Muista sinun palwelias Abrahamin/ Isaachin ja Jacobin päälle/ älä cadzo tämän Canssan cowuden/ jumalattomuden ja synnin puoleen.’ž Waan minä rucoilin HERra/ sanoden: HERRA/ HERra/ älä hucuta sinun Canssas ja pericundas/ jongas suurella woimallas pelastanut/ ja wäkewällä kädelläs Egyptist johdattanut olet.‹LVAL†ĢIu " F ų \ “ „ ]é—Qŗ7ų]’mĖ Ei yxikän woi olla teitä wastan/ teidän pelcon ja wapistuxen anda HERra tulla ’ž Ei yxikän woi olla teitä wastan/ teidän pelcon ja wapistuxen anda HERra tulla caickein nijden maiden päälle/ cusa te waellatte/ nijncuin hän teille on sanonut.’ž Caicki paicat cuin teidän jalcan astu/ pitä teidän oleman/ corwesta ja Libanonin wuoresta/ ja Phrathin wirrasta ärimmäisen meren asti/ on sinun rajas.’ž Nijn HERra aja caicki nämät Canssat pois teidän caswon edest/ nijn että te omistatte suuremmat ja woimallisemmat Canssat/ cuin te oletta.’ž Sillä jos te caicki nämät käskyt pidätte/ cuin minä teille käsken/ että te senjälken teette/ nijn että te racastatte HERra teidän Jumalatan/ ja waellatte caikis hänen teisäns/ ja riputta hänes kijnni.’ž Että sinä ja sinun lapses cauwan eläisit maan päällä/ cuin HERra teidän Isillen wannoi andaxens heille/ nijncauwan cuin päiwät taiwast maan päälle owat.’ž Ja kirjoita ne sinun huones pihtipieleen/ ja sinun porttijs.’ž Ja opettacat nijtä teidän lapsillen/ nijn että sinä puhut nijstä huones istuisas/ tiellä käydesäs/ lewätä pannesas/ ja nostesas.’ž NIin pangat nyt nämät sanat teidän sydämijn/ ja teidän sieluin/ ja sitocat heitä merkixi teidän käsijn/ että he olisit muistoxi teidän silmäin edes.’ž Ja HERran wiha julmistuis teidän päällen/ ja sulkis taiwan/ ettei sadetta tulis/ ja maa ei andais hedelmätäns/ ja te kijrust huckuisitte/ sijtä hywästä maasta cuin HERra on teille andanut.’ž Waan carttacat teitän/ ettei teidän sydämen wietelläis teisä/ nijn että te exytte palweleman wieraita jumalita/ ja cumartaman heitä.’ž Ja minä annan sinun carjalles ruoho sinun kedoillas/ että te syötte ja rawitan.’ž Nijn minä annan teidän maallen saten ajallans/ warhain ja hiljain/ että sinä corjat sinun jywäs/ wijnas ja öljys.’ž Jos te cuuliaiset oletta minun käskylleni/ cuin minä tänäpänä teille käsken/ nijn että te racastatte HERra teidän Jumalatan/ ja palwelette händä caikest teidän sydämestän ja caikest sielustan.’ž Josta maasta HERra sinun Jumalas pitä waarin/ ja sinun HERras Jumalas silmät aina näkewät sen/ wuoden algusta nijn wuoden loppuun.’ž Waan se maa johonga te menettä omistaman sitä/ on wuorinen ja laxoinen maa/ jonga sade taiwast casta.’ž Sillä se maa johongas menet omistaman sitä/ ei ole nijncuin Egyptin maa/ josta te lähtenet oletta/ josa sinä siemenes kylwit/ ja cannoit wettä nijncuin caalimaahan.’ž Että te cauwan sijnä maasa eläisitte/ cuin HERra sinun Jumalas wannoi sinun Isilles/ heille andaxens ja heidän siemenellens/ sen maan/ josa riesca ja hunajata wuota.’ž Sentähden pitäkät caicki ne käskyt/ cuin minä teille tänäpänä käsken/ että te wahwistuisitte/ tuleman ja omistaman sitä maata/ cuin te menette omistaman.’ž SIllä teidän silmän owat nähnet ne suuret HERran tegot/ cuin hän tehnyt on.’ž Ja mitä hän teki Dathanille ja Abiramille Eliabin Rubenin pojan pojille/ cosca maa awais suuns ja nieli heidän/ ja heidän perhens ja majans/ ja caicki heidän tawarans/ cuin oli heidän hallusans coca Israelin keskellä.’ž Ja mitä hän teille corwes tehnyt on/ sijhen asti cuin te tähän paickaan tulitta.’ž Ja mitä hän teki Egyptiläisten sotawäelle/ heidän hewoisillens ja waunuillens/ cosca hän punaisen meren wedet tuotti heidän päällens/ cosca he teitä ajoit taca/ ja HERra hucutti heidän haman tähän päiwän asti.’ž Ja hänen ihmeitäns ja tecojans/ cuin hän teki Egyptiläisten seas/ Pharaolle Egyptin Cuningalle/ ja caikelle hänen maacunnallens.’ž Ja tietkä te tänäpänä nijtä joita teidän lapsen ei tietänet eikä nähnet ole/ nimittäin/ HERran teidän Jumalan curitust/ hänen jalouttans/ woimallista kättäns/ ja ojettua käsiwarttans.’ž NIin racasta nyt HERra sinun Jumalatas/ ja pidä hänen lakins/ säätyns/ oikeudens ja käskyns/ nijncauwan cuin sinä elät.ęLVAL¶N—ž q į r © ą ' ķ E `²BÖźĻģ    Cuitengin teurasta ja syö liha caikis sinun porteisas/ caiken sinun sielus himon jälken/ HERran sinun Jumalas siun’ž Cuitengin teurasta ja syö liha caikis sinun porteisas/ caiken sinun sielus himon jälken/ HERran sinun Jumalas siunauxen jälken/ jonga hän sinun on andanut/ sekä puhdas että saastainen sijtä syökän/ nijncuin medzäwuohen eli peuran.’ž Waan sijnä paicas/ jonga HERra walidze josacusa sinun sucucunnasas/ siellä pitä sinun polttouhris uhraman/ ja tekemän caicki mitä minä sinun käsken.’ž CArta sinuas ettes uhra sinun polttouhrias caikis paicois cuin sinä näet/’ž Ja teidän pitä iloidzeman HERran teidän Jumalan edes/ sekä te että teidän poican/ teidän tyttären/ teidän palwelian ja pijcan/ ja myös Lewitat jotca teidän porteisan owat/ sillä ei heillä ole osa eli perimystä teidän cansan.’ž Cosca HERra sinun Jumalas walidze paican/ että hänen nimens sijnä asuis/ sinne pitä teidän wiemän caicki ne cuin minä teille käsken/ teidän polttouhrin ja teidän muut uhrin/ teidän kymmenexen/ teidän kätten ylönnysuhrit/ ja caicki teidän wapat lupauxen/ jotca te HERralle lupatte.’ž Waan teidän pitä menemän Jordanin ylidze/ ja asuman nijsä maisa/ jotca HERra teidän Jumalan teille perimyxexi jacawa on/ ja hän anda teille lewon/ caickein teidän wihamiesten edes teidän ymbärillän/ teidän pitä myös pelkämätä asuman.’ž Sillä et te wielä ole tähänasti tullet lepoon ja perimyxeen/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle andawa on.’ž EI teidän pidä mitän nijstä tekemän/ cuin me täsä tänäpänä teemme/ jocainen cuin hänelle idze näkyis oikiaxi.’ž Ja siellä teidän pitä syömän HERran teidän Jumalan edes/ ja iloidzeman caikisa nijsä cuin te ja teidän huonen cannatte edes/ joilla HERra sinun Jumalas sinun on siunannut.’ž Ja siellä pitä teidän uhraman teidän polttouhrin/ ja teidän muut uhrin/ ja teidän kymmenexen/ ja teidän kätten ylönnysuhrit/ ja teidän lupauxen/ ja teidän wapaehdoiset uhrin/ nijn myös esicoiset teidän carjastan ja lambaistan.’ž Waan sijnä paicas cuin HERra teidän Jumalan walidze caikista teidän sucucunnistan/ että hän sijnä anda asua hänen nimens/ sijnä teidän pitä kysymän ja sinne tuleman.’ž EI teidän pidä nijn tekemän HERralle teidän Jumalallen/’ž Ja cukistacat heidän Altarins ja särkekät heidän padzans/ heidän medzistöns tulella polttacat/ ja heidän epäjumalans cuwat heittäkät pois/ ja hucuttacat heidän nimens sijtä paicasta.’ž HÄwittäkät caicki ne paicat ( jotca te omistatte ) joisa pacanat heidän jumalitans palwellet owat/ joco se olis corkiain wuortein cuckuloilla/ taicka mäjillä/ eli caickein wiherjäisten puitten alla.’ž Nämät owat ne käskyt ja oikeudet/ joita teidän pitämän pitä/ että te sen jälken tekisitte sillä maalla/ jonga HERra sinun Isäis Jumala andoi sinulle omistaxes/ nijncauwan cuin te maan päällä elätte.’ž Nijn pitäkät sijs nyt ja tehkät caickein käskyin ja oikeutten jälken/ cuin minä tänäpänä panen teidän eteen.’ž Sillä sinun pitä menemän Jordanin ylidze/ tuleman ja omistaman maan/ cuin HERra teidän Jumalan teille andanut on/ omistaxen ja asuaxen sijnä.’ž Jotca sillä puolen Jordanin owat/ tiellä länden päin Cananerein maalla/ cuin asuwat sillä lakialla maalla Gilgalis/ Moren lakeuden tykönä.’ž Cosca HERra sinun Jumalas johdatta sinun sijhen maahan/ johongas tulet omistaman sitä/ nijn anna siunaus Grisimin wuorella/ ja kirous Ebalin wuorella.’ž Kirouxen/ jos et te cuule HERran teidän Jumalan käskyjä/ ja exytte sijtä tiestä/ cuin minä teille tänäpänä käsken/ nijn että te waellatte muiden jumalain jälken/ joita et te tunne.’ž Siunauxen/ jos te cuuliaiset oletta HERran teidän Jumalan käskylle/ cuin minä tänäpänä teille käsken.’ž CAdzo/ minä asetan tänäpänä teidän eteen/ sekä siunauxen että kirouxen.>LVAL¶­’ I  { + ŗ R ł d Äžd€ü©Hžx Waan sen Prophetan eli unennäkiän pitä cuoleman: sillä hän opetti teitä luopuman HERrasta teidän Jumalastan ( joca teidän Egyptin maalda johdatt’ž Waan sen Prophetan eli unennäkiän pitä cuoleman: sillä hän opetti teitä luopuman HERrasta teidän Jumalastan ( joca teidän Egyptin maalda johdatti/ ja sinun orjuden huonesta pelasti ) ja wietteli sinun sildä tieldä/ jota HERra sinun Jumalas käski sinun käymän/ ettäs eroitaisit pahan seastas.’ž Sillä HERra teidän Jumalatan pitä teidän noudattaman/ ja händä pelkämän/ ja hänen käskyns pitämän/ ja hänen ändäns cuuleman/ händä palweleman ja hänes rippuman kijnni.’ž Nijn ei sinun pidä cuuleman sen Prophetan eli unennäkiän sanoja: sillä HERra teidän Jumalan coettele teitä/ tietäxens jos te caikesta teidän sydämestän ja caikesta teidän sielustan racastatte händä.’ž Ja se mercki eli ihme tapahtu nijn/ josta hän puhui sinulle/ sanoden: käykäm ja noudattacam wieraita jumalita/ joita et te tunne/ ja palwelcam heitä.’ž JOs Propheta eli unennäkiä nouse teidän seasan/ ja anda teille merkin eli ihmen.’ž Caicki cuin minä käsken teille pitä teidän pitämän tehdäxenne sen jälken: ei teidän pidä sijhen mitän lisämän/ eikä myös sijtä mitän wähendämän.’ž Ei sinun pidä nijn tekemän HERralle sinun Jumalalles: sillä he owat tehnet heidän jumalillens caickia nijtä cuin HERralle cauhistus on/ ja cuin hän wiha: sillä he owat myös heidän poicans ja tyttärens tulella polttanet heidän jumalillens.’ž Nijn ota waari/ ettes heidän cansans paulaan lange/ sijttecuin he owat hucutetut sinun edesäs/ ja ettes edzis heidän jumalitans/ sanoden: nijncuin tämäkin Canssa on palwellut heidän epäjumalitans/ nijn tahdon myös minä tehdä.’ž COsca HERra sinun Jumalas häwittä pacanat sinun edesäs/ cuhunga sinä tulet heitä omistaman. Ja cosca sinä olet heitä omistanut ja asut heidän maallans/’ž Ota waari/ ja cuule caicki nämät sanat/ cuin minä käsken sinun/ ettäs menestyisit/ ja sinun lapses sinun jälkes ijancaickisest/ ettäs olet oikein ja kelwollisest HERran sinun Jumalas edes tehnyt.’ž Ja tee siellä lihasta ja werestä sinun polttouhris/ HERran sinun Jumalas Altarilla: mutta sinun uhris weri caada HERran sinun Jumalas Altarille/ ja syö liha.’ž Mutta cosca sinä pyhität jotain cuin sinun omas on/ taicka teet lupauxen/ nijn sinun pitä ottaman ja wiemän sijhen siaan/ jonga HERra walinnut on.’ž Ettäs menestyisit/ ja sinun lapses sinun jälkes/ ettäs oikein tehnyt olet HERran edes.’ž Ei sinun pidä sitä syömän/ mutta caataman maahan nijncuin weden/ sentähden ei pidä sinun syömän sitä.’ž Waan ainoastans cawata ettes werta syö: sillä weri on hengi/ sentähden ei sinun pidä syömän henge lihan cansa.’ž Nijncuin medzäwuohi ja peura syödän/ sekä puhtat että saastaiset ynnä syökän.’ž Jos se sia caucan on/ jonga HERra sinun Jumalas walidzi/ että hän siellä anda nimens asua/ nijn teurasta sinun carjastas ja lambaistas/ jotca HERra sinulle andanut on/ senjälken cuin minä sinulle käskin/ ja syö sinun portisas caiken sinun sielus himon jälken.’ž COsca HERra sinun Jumalas lewittä sinun maas rajat/ nijncuin hän sanoi sinulle/ ja sinä sanot: minä syön liha/ että sinun sielus himoidze liha syödä/ nijn syö liha caiken sinun sielus himon jälken.’ž Ja ota waari/ ettes hyljä Lewitait/ nijncauwan cuins elät maan päällä.’ž Waan HERran sinun Jumalas edes pitä sinun nijtä syömän/ sijnä paicas jonga HERra sinun Jumalas sinulle walidze/ sinä ja sinun poicas/ sinun tyttäres ja sinun palwelias ja pijcas/ ja Lewitas joca sinun portisas on/ ja iloidze HERran sinun Jumalas edes/ caikis mitä sinun kätes tuo.’ž Waan älä syö sinun portisas sinun jywäis kymmenexiä/ sinun wijnas/ ja sinun öljyäs/ eikä myös esicoisia sinun carjastas ja lambaistas/ taicka yhdestäkän sinun lupauxestas cuin sinä luwannut olet/ taicka sinun wapan ehdos uhrista/ eli sinun kättes ylönnysuhrista/’ž Mutta ei teidän pidä werta syömän/ waan caataman maahan nijncuin weden.xįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ?  Å ¦ h I * ģ Ķ ®  p Q 2  ō Õ ¶ — x Y :  üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;żŽæ bC$ęĒ؉jK, īĻ°‘rS4ö×ø™z[<–Ÿ’@ ż •ŸÄ@ż ”Ÿ’@ż “ŸI@ż ’Ÿ˜@ż ‘Ÿˆ@ż Ÿ•@ż ŸŲ@ż ŽŸČ@ż Ÿ‰@ż ŒŸ›@ü ‹ŸØ@ü ŠŸ³@ü ‰ŸÄ@ü ˆŸ I@ü ‡Ÿ ¾@ü †Ÿ µ@ü …Ÿ ‡@ü „Ÿ z@ü ƒŸž@ü ‚Ÿ@ü Ÿ‹@ ü €Ÿr@ ü Ÿš@ ü ~Ÿ†@ ü }Ÿ“@ ü |Ÿ•@ü {Ÿ4@ü zŸc@ü yŸc@ü xŸ@ü wŸ¢@ü vŸf@ü uŸä@ü tŸą@ü sŸ”@ū rŸ i@ū qŸ Q@ū pŸ @ū oŸ £@ū nŸ T@ū mŸu@ū lŸ€@ū kŸ²@ū jŸh@ū iŸ¢@ū hŸÓ@ ū gŸƒ@ ū fŸ£@ ū eŸU@ ū dŸv@ ū cŸ„@ū bŸ{@ū aŸŅ@ū `ŸĶ@ū _ŸŸ@ū ^Ÿ”@ū ]Ÿ…@ū \Ÿ“@ū [Ÿ g@ū ZŸ ¦@ś YŸ @ś XŸ Ō@ś WŸ @ś VŸL@ś UŸÖ@ś TŸš@ś SŸž@ś RŸ¦@ ś QŸ_@ ś PŸé@ ś OŸ<@ ś NŸ@ ś MŸˆ@ś LŸx@ś KŸå@ś JŸp@ś IŸé@ś HŸ.@ś GŸw@ś FŸĢ@ś EŸ*@ś DŸc@ł CŸ2@ł BŸ%@ł AŸ€’ž Hyypiö/ Riutahyypiö/ Yöcköi.7 @Ÿ3@ł ?Ÿ€’ž Ja caicki Carneht lainens.5 >Ÿ *@ł =Ÿ V@ł <Ÿ €’ž Caicki puhtat linnut syökät:7 ;Ÿ j@ł :Ÿ Š@ł 9ŸŖ@ł 8ŸĶ@ł 7Ÿ_@ł 6ŸK@ł 5ŸL@ł 4Ÿ/@ł 3Ÿ–@ł 2ŸŒ@ ł 1Ÿ ·@ ł 0Ÿ Ė@ ł /Ÿ é@ ł .Ÿ ›@ ł -Ÿ @ł ,Ÿ ¦@ł +Ÿ o@ł *Ÿ `@ł )Ÿ š@ł (Ÿ ‹@ł 'Ÿ œ@ł &Ÿ …@ł %Ÿ @ł $Ÿ &@÷ #Ÿ Ŗ@÷ "Ÿ É@÷ !Ÿ ˜@÷  Ÿ S@÷ Ÿ “@÷ DLVALüwŪ P ¶ V ē A ±  - b«‰ZĆd—ķcł£yF!ļŒ Ja caicki linnut jotca matelewat/ pitä oleman t’ž Ja caicki linnut jotca matelewat/ pitä oleman teille saastaiset/ ja ei teidän pidä heitä syömän.’ž Haicara/ Hahca lainens/ Suowares ja Pääskyinen.’ž Ruogonpäristäjä/ Storcki/ Joudzen.’ž Strutzi/ Tarhapöllöi/ Käki/ Hijrihaucka lainens.’ž Louwe/ Poutahaucka/ Cockolindu lainens.’ž Nämät heistä owat ne joita ei teidän syömän pidä: Cotca/ Canahaucka ja Linduhaucka.’ž Mutta se jolla ei ole uimuxia eikä suomuxia/ sitä ei teidän pidä syömän: sillä se on teille saastainen.’ž Nämät owat ne joita teidän pitä syömän caikista nijstä cuin wedes owat: caickinainen jolla uimus ja suomus on/ sitä teidän pitä syömän.’ž Sica waicka hänellä on caxihaaraiset sorcat/ ei hän cuitengan märhedi/ se pitä teille oleman saastainen/ hänen lihans ei teidän pidä syömän/ eikä sen raatoon sattuman.’ž Mutta cuitengin nijtä ei teidän pidä syömän jotca märhettiwät/ ja sorckans ei hajota cahtia/ cuin on: Cameli/ Jänes/ Canini/ ne jotca märhettiwät ja ei ole caxisorckaiset/ pitä oleman teille saastaiset.’ž Ja caickinainen eläin/ jolla on caxihaarainen sorcka/ ja märhetti/ nijtä teidän pitä syömän.’ž Peura/ Medzäwuohi/ Medzähärkä/ Medzäcauris/ Disohn/ Medzänauta ja Hirwi.’ž Mutta nämät owat ne eläimet/ joita te saatte syödä: Härkä/ Lammas/ Wuohi/’ž EI sinun pidä mitäkän cauhistawaista syömän.’ž Sillä sinä olet pyhä Canssa HERralle sinun Jumalalles/ ja HERra on sinun walinnut erinomaisexi Canssaxi/ caikista Canssoista cuin maan päällä owat.’ž TE oletta HERran teidän Jumalan lapset/ älkät pijrustelco teitän/ ja älkät teitän keritkö paljaxi teidän odzaldan jongun cuolluen tähden.’ž Että sinä HERran sinun Jumalas änelle cuuliainen ollut olet/ ja pitänyt caicki hänen käskyns/ jotca minä sinulle tänäpänä käsken/ oikein tehdäxes HERran sinun Jumalas silmäin edes.’ž Ja älä mitän sinun käsijs jätä sijtä kirotusta/ että HERra käändyis hänen wihans julmudest/ ja andais sinulle laupiuden/ ja armadais sinun päälles ja enännäis sinun/ nijncuin hän sinun Isilles wannoi.’ž Ja caicki heidän saalins pitä sinun cocoman keskelle catua/ ja polttaman tules/ sekä Caupungin että hänen saalins/ yhden toisens cansa/ HERralle sinun Jumalalles/ että se autiana pysy ijancaickisest/ ja ei ikänäns pidä rakettaman.’ž Nijn pitä sinun lyömän hänen Caupungins asujat miecan terällä/ ja kiroman heitä/ caickein cansa mitä ikänäns sijnä on/ ja heidän carjans miecan terällä.’ž Nijn pitä sinun wisust edzimän/ tutkiman ja kyselemän jos todexi löytän/ että se nijn on tosi/ että se cauhistus teidän seasan tapahtunut on.’ž Muutamat Belialin lapset owat lähtenet sinun seastas ja käändänet heidän Caupungins asujat pois/ ja sanonet: käykäm ja palwelcam muita jumalita/ joita et te tunne.’ž JOs sinä saat cuulla josacusa Caupungisas/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle on andanut asuaxes/ sanottawan:’ž Että coco Israel sen cuulis ja pelkäis/ eikä sillen semmuotoista pahutta teidän seasan tekis.’ž Hän pitä kiwillä surmattaman/ sillä hän ahkeroidzi luowutta sinun HERrasta sinun Jumalastas/ joca sinun Egyptin maalda orjuden huonesta johdattanut on/’ž Mutta sinun pitä surmaman hänen/ sinun kätes pitä ensin hänen päällens oleman/ että hän surmataisin/ ja sen perästä caiken Canssan käsi.’ž Nijn älä sijhen mielisty/ älä myös ole hänelle cuuliainen/ ja ei sinun pidä säästämän händä/ ei ensingän pidä sinun armaidzeman händä/ eli salaman händä.’ž Cuin owat: caickinaisten Canssain jumalita teidän ymbäristöllän/ joco he läsnä eli caucana owat/ yhdestä maan ärestä nijn toiseen.’ž JOs sinun weljes sinun äitis poica/ eli sinun poicas/ eli tyttäres/ eli emändäs/ joca sinun sylisäs on/ eli sinun ystäwäs/ joca on cuin oma sydämes/ neuwois sinua sala/ ja sanois: käykäm ja palwelcam muita jumalita ( joita et sinä tunne eikä sinun Isäskän )ķLVALÖ “e | ' Æ '  ćś›õWg‘E0\Ķ' JOs sinun weljes Hebrerin mies eli waimo myy idzens sinulle/ nijn hänen pitä pal’ž JOs sinun weljes Hebrerin mies eli waimo myy idzens sinulle/ nijn hänen pitä palweleman sinua cuusi wuotta/ seidzemendenä wuonna pitä sinun hänen wapaxi päästämän.’ž Sillä köyhät owat aina maalla/ sentähden käsken minä sinua/ ja sanon: ettäs awat kätes weljelles/ joca tarwidzepa ja köyhä on sinun maallas.’ž Mutta sinun pitä andaman hänelle hywällä mielellä/ ja sinun sydämes ei pidä pahaxuman/ coscas hänelle sen annat: sillä sentähden on HERra sinun Jumalas siunawa sinua caikisa sinun töisäs ja sinun aiwoituxisas.’ž Ota waari/ ettei sinun sydämees tulis Belialin ajatus/ ettäs sanoisit: nyt tule pian seidzemes wuosi/ joca on wapa wuosi/ ja sinä armottomast cadzot sinun köyhän weljes puoleen/ ja et mitäkän anna hänelle/ nijn hän huuta sinun tähtes HERran tygö/ ja se tule sinulle synnixi.’ž Mutta pitä awaman kätes hänelle ja lainaman/ senjälken cuin hän tarwidze.’ž JOs jocu sinun weljistäs on joutunut köyhäxi josacusa Caupungis sinun maallas/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle andawa on/ nijn ei pidä sinun cowendaman sydändäs/ eikä käsiäs sinun köyhän weljes edest sulkeman.’ž Sillä HERra sinun Jumalas siuna sinua/ nijncuin hän sinulle on sanonut: nijn että sinä lainat monelle Canssalle/ mutta ei yhdeldäkän lainaxi pidä sinun ottaman. Sinun pitä hallidzeman paljo Canssa/ mutta sinua ei pidä yxikän wallidzeman.’ž Waan ainoastans että sinä cuulet sinun HERras Jumalas änen/ ja pidät caicki nämät käskyt/ jotca minä sinulle tänäpänä käsken/ että sinä sen jälken tekisit.’ž JA ei pidä yxikän kerjäjä teidän seasan oleman: sillä HERra on siunawa sinua sinun maallas/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi andawa on/ omistaxes sitä.’ž Muucalaiselda mahdat sinä sitä welcoja/ mutta sinun weljelles pitä sinun sen andaman andexi.’ž Ja näin pitä se wapa wuosi pidettämän: joca jotakin hänen kädestäns lähimmäisellens lainannut on/ sen hänen pitä hänelle andaman andexi/ ja ei welcoiman hänen lähimmäistäns taicka weljiäns: sillä se cudzutan HERran wapaxi wuodexi.’ž SEidzemen wuoden peräst pitä sinun pitämän wapaus wuoden.’ž Nijn pitä Lewitan tuleman/ jolla ei yhtän osa eli perimystä ole sinun cansas/ ja muucalainen/ ja orwoi/ ja leski/ jotca sinun portisas owat/ ja heidän pitä syömän ja rawittaman/ että HERra sinun Jumalas sinua siunais/ caikisa sinun kättes töisä/ cuin sinä teet.’ž JOca colmas wuosi pitä sinun eroittaman caicki kymmenexet sinun wuodes tulosta sinä wuonna/ ja sinun pitä sen paneman sinun porttijs.’ž Ja Lewitat joca sinun portisas on/ ei sinun pidä hyljämän: sillä ei hänellä ole yhtän osa eli perimystä sinun cansas.’ž Ja osta nijllä rahoilla caickia mitä sinun sielus himoidze/ joco se on nauta eli lammas/ wijna/ wäkewä juoma/ taicka caickia mitä sinun sielus himoidze/ ja syö se HERran sinun Jumalas edes/ ja ole iloinen sinä ja sinun huones.’ž Nijn myy se rahaan/ ja ota raha sinun kätees/ ja mene sijhen paickaan/ jonga HERra sinun Jumalas on walinnut.’ž Mutta jos tie on sinulle ylön pitkä/ nijn ettet sinä taida sitä wiedä sinne/ että se paicka on caucana sinusta/ jonga HERra sinun Jumalas on walinnut/ että hänen nimens siellä asuis ( sillä HERra sinun Jumalas on siunannut sinun )’ž Ja sinun pitä sen syömän HERran sinun Jumalas edes/ sijnä paicas jonga hän sinulle walidze/ että hänen nimens sijna asuis/ nimittäin/ sinun jywäis/ wijnas ja öljys kymmenexet/ esicoisen sinun carjastas ja sinun lambaistas/ että sinä oppisit pelkämän HERra sinun Jumalatas caickena sinun elinaicanas.’ž SInun pitä wuosiwuodelda kymmenexet eroittaman caikista sinun jywistäs ja wuodes tulosta/ joca sinun pellostas tule.’ž Ei teidän pidä syömän raatoa/ muucalaisille jotca sinun portisas owat anna se/ eli myy muucalaiselle syödä: sillä sinä olet pyhä Canssa HERralle sinun Jumalalles. Ei sinun pidä keittämän imewätä wohla.’ž Nijtä puhtaita linduja saatte te syödä.WLVAL™å`Ģ - ` Ž  n ų £ }Ŗ īnł„ņ”8— Ja iloidze sinun juhlinas/ sinä ja sinun poicas/ sinun tyttäres/ sinun palweli’ž Ja iloidze sinun juhlinas/ sinä ja sinun poicas/ sinun tyttäres/ sinun palwelias/ sinun pijcas/ Lewita/ muucalainen/ orwoi ja leski/ cuin owat sinun portisas.’ž LEhtimajan juhla pidä coco seidzemen päiwä/ coscas olet sisälle coonnut rijhestäs/ ja wijnacuurnastas.’ž Ja muista että sinä olet ollut orja Egyptis/ ettäs pidät ja teet nämät käskyt.’ž Ja iloidze HERran sinun Jumalas edes/ sinä ja sinun poicas/ sinun tyttäres/ sinun palwelias/ sinun pijcas/ ja Lewita cuin on sinun portisas/ muucalainen/ orwoi ja leski/ cuin owat sinun seasas/ sijnä paicas cuin HERra sinun Jumalas walidzepa on hänen nimens asumasiaxi.’ž Ja pidä wijckojuhla HERralle sinun Jumalalles/ ettäs annat sinun hywän tahtoiset lahjas sinun kädestäs/ senjälken cuin HERra sinun Jumalas sinulle siunannut on.’ž LUe seidzemen wijcko sinulles/ ruweten sijtä päiwästä/ cosca sirppi eloon wiedän.’ž Cuutena päiwänä syö happamatoinda/ ja seidzemendenä on HERran sinun Jumalas cocous/ älä silloin mitäkän työtä tee.’ž Ja kypsennä ja syö sijnä paicas/ cuin HERra sinun Jumalas walidzepa on/ ja sijtte huomeneltain palaja/ ja mene cotias majaas.’ž Mutta sijnä paicas cuin HERra sinun Jumalas walidzepa on hänen nimens asumasiaxi/ sijnä teurasta Pääsiäisexi/ cosca auringo laskenut on/ sillä ajalla cuin sinä Egyptist läxit.’ž Et sinä saa teurasta Pääsiäisexi cusacan sinun portisas/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle andanut on.’ž Seidzemenä päiwänä ei pidä hapannutta nähtämän caikis sinun maas äris/ ja lihasta cuin ensimäisnä päiwänä ehtona teurastetan/ ei pidä mitäkän jäämän huomenexi.’ž Älä syö hapanda leipä sinä juhlana. Seidzemen päiwä pitä sinun syömän happamatoinda suru leipä/ sillä sinä läxit kijrust Egyptist/ ettäs sen päiwän muistaisit caickena sinun elinaicanas/ jonas läxit Egyptist.’ž Ja teurasta HERralle sinun Jumalalles Pääsiäis lambaita ja carja/ sijnä paicas cuin HERra walidzepa on/ hänen nimens asumasiaxi.’ž PIdä waari sijtä cuusta Abib/ ettäs pidät HERralle sinun Jumalalles Pääsiäistä/ että sillä cuulla Abib on HERra sinun Jumalas johdattanut sinun Egyptist/ yöllä.’ž Ainoastans ota waari ettes syö hänen wertans/ mutta wuodata maahan/ nijncuin wesi.’ž Mutta sinun portisas pitä sinun sen syömän ( olisit sinä puhdas taicka saastainen ) nijncuin medzäwuohen ja peuran.’ž Jos hänellä on jocu wirhi/ nijn että hän ondu taicka on sokia/ taicka on muutoin jocu paha wirhi hänes/ nijn ei sinun pidä uhraman sitä HERralle sinun Jumalalles.’ž Sinun HERras Jumalas edes pitä sinun ne syömän wuosiwuodelda/ sijnä paicas cuin HERra walinnut on/ sinä ja sinun huones.’ž CAicki härkyiset carjan/ ja oinat lammasten esicoisist/ pitä pyhitettämän HERralle sinun Jumalalles: ei sinun pidä työtä tekemän sinun carjas esicoisen cansa/ ja ei pidä sinun keridzemän lammastes esicoista.’ž Ja älä työläxi lue sitä sinulles ettäs hänen wapaxi päästät: sillä hän on palwellut sinua/ nijncuin caxikertainen palcolinen/ cuusi wuotta: Nijn HERra sinun Jumalas siuna sinua caikisa nijsä cuins teet.’ž Nijn ota nascali ja pistä hänen corwans läpidze sinun huones owes/ ja anna hänen olla sinun orjas ijancaickisest: nijn pitä myös sinun tekemän pijcas cansa.’ž Jos hän sano sinulle: en minä lähde sinun tykös/ sillä minä racastan sinua ja sinun huonettas ( sillä hän ajattele hywin eläwäns sinun tykönäs. )’ž Ja muista ettäs myös olit orja Egyptin maalla/ ja HERra sinun Jumalas pelasti sinun/ sentähden minä näitä sinulle tänäpänä käsken.’ž Mutta sinun pitä andaman hänelle sinun lambaistas/ sinun rijhestäs/ sinun wijnacuurnastas/ nijn että sinä annat hänelle sijtä cuin HERra sinun Jumalas sinulle myös on siunannut.’ž Ja cosca sinä hänen wapaxi päästät/ nijn ei sinun pidä andaman hänen mennä tyhjin käsin sinun tykös.LVAL <Ö 4 „ B ß «  b Ü B ŠEĘČNĒT G”ģQ Ei hänen myös pidä ottaman hänellens monda emändätä ettei hänen sydämmens k’ž Ei hänen myös pidä ottaman hänellens monda emändätä ettei hänen sydämmens käändyis pois. Ja ei hänen pidä myös idzellens paljo hopiata ja culda cocoman.’ž Ainoastans ettei hän pidä monda hewoista/ ja wie Canssa jällens Egyptijn nijden monein hewoisten tähden/ ja että HERra teille sanoi: ettet te enämbi tätä tietä tule.’ž Nijn aseta se Cuningaxi sinulles/ jonga HERra sinun Jumalas walidze: aseta sinun weljistäs Cuningas sinulles/ et sinä saa muucalaista asetta sinulles/ joca ei sinun weljes ole.’ž COscas tulet sijhen maahan cuin HERra sinun Jumalas sinulle andawa on/ omistaxes ja sauaxes sijnä/ ja sanot: minä asetan Cuningan minulleni/ nijncuin caicki Canssat cuin minun ymbärilläni owat.’ž Että caicki Canssa sen cuulewat ja pelkäwät/ ja ei enämbi ylpiäst tee.’ž Ja jos jocu olis ollut ylpiä/ nijn ettei hän ole cuuliainen papeille/ cuin siellä HERran sinun Jumalas wiras owat/ eli duomarille/ hänen pitä cuoleman. Ja ota sinä se paha Israelist pois.’ž Sen lain jälken cuin he opettawat sinulle/ ja sen duomion jälken cuin he sanowat sinun etees/ pitä sinun tekemän/ nijn ettes sijtä wilpistele etkä oikialle puolle etkä wasemalle.’ž Ja tee nijn cuin he sinulle sanowat/ sijnä paicas cuin HERra walidzepa on/ ja ota waari ettäs teet caicki cuin he sinulle opettawat.’ž Ja tule Pappein/ Lewitain ja Duomarein tygö/ jotca sijhen aican owat/ ja kysy heildä/ he sanowat sinulle duomion sanan.’ž JOs jocu asia duomios näky sinulle pimiäxi/ weren ja weren wälillä/ asian ja asian wälillä/ wahingon ja wahingon wälillä/ ja cuin eripuraiset asiat owat sinun porteisas/ nijn nouse ja mene sijhen paickaan cuin HERra sinun Jumalas sinulle walidzepa on.’ž Todistajan käsi pitä esin oleman hänen päällens tappaman händä ja sijtte caiken Canssan käsi/ eroittaman paha sinun seastas.’ž Cahden eli colmen suun todistuxest pitä hänen cuoleman/ joca cuoleman on ansainnut: mutta yhden suun todistuxest ei pidä hänen cuoleman.’ž Nijn wie se mies eli waimo ulos/ joca sencaltaisen pahuden sinun porteisas on tehnyt/ ja kiwitä händä cuoliaxi.’ž Ja se sanotan sinulle/ ja sinä cuulet sen/ nijn tiedustele wisust/ ja coscas löydät totisexi todexi että sencaltainen cauhistus Israelis tapahtunut on.’ž Ja mene palweleman wieraita jumalita/ ja cumarta nijtä/ olcon se Auringo/ Cuu/ eli jocu taiwan joucosta/ jota en minä käskenyt ole.’ž JOs jocu löytän josacusa sinun porteistas/ cuin HERra sinun Jumalas andawa on sinulle/ mies eli waimo/ joca paha teke HERran sinun Jumalas silmäin edes/ rickoden hänen lijttons.’ž Älä uhra HERralle sinun Jumalalles jotacuta nauta eli lammasta/ josa jocu wirhi taicka puutos on: sillä se on HERralle sinun Jumalalles cauhistus.’ž Älä pane padzasta/ jota HERra sinun Jumalas wiha.’ž Älä istuta jonguncaltaista puuta sinun HERras Jumalas Altarin juureen/ jonga sinä teet sinulles.’ž Edzi oikeutta/ ettäs eläisit ja omistaisit sen maan/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle andawa on.’ž Älä käännä oikeutta/ älä muodon perän cadzo/ ja älä lahjoja ota: sillä lahjat socaisewat toimellisten silmät/ ja käändäwät hurscasten asiat.’ž DUomarit ja käskyläiset aseta sinulles/ caickijn sinun porteis/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle andawa on sucucunnasas/ duomidzeman Canssa oikialla duomiolla.’ž Idzecukin kätens lahjan jälken/ HERran sinun Jumalas siunauxen jälken/ cuin hän sinulle andanut on.’ž COlmasti wuodes näkykön caicki sinun miehenpuoles HERran sinun Jumalas edes/ sijnä paicas cuin HERra walidzepa on/ happamattoman leiwän juhlana/ wijcko ja lehtimajan juhlana. Ei yhdengän pidä näkymän tyhjin käsin HERran edes.’ž Seidzemen päiwä pidä juhla HERralle sinun Jumalalles/ sijnä paicas cuin HERra sinun Jumalas walidzepa on: sillä HERra sinun Jumalas siuna sinua caikis cuins sisälle cocoat/ ja caikesa sinun kätes työsä/ sentähden iloidze.ÅLVALwÆ× B ŗ " Ł G ƒ ń ŻjČyęĄ-½ųĘlÉu°Æ  JA walmista tie heidän tygöns/ ja jaa maan rajat sijnä maasa/ cuin HERra sinun J’ž JA walmista tie heidän tygöns/ ja jaa maan rajat sijnä maasa/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle anda perinnöxi/ colmen osan/ sen paeta joca mieswahingoon tullut on.’ž Nijn eroita sinulles colme Caupungita/ sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas anda sinun omistaxes.’ž COsca HERra sinun Jumalas on häwittänyt Canssat/ joiden maan HERra sinun Jumalas sinulle anda/ omistaxes/ ja asuaxes heidän Caupungeisans ja huoneisans.’ž Cosca se Propheta puhu HERran nimeen/ ja ei sijtä mitän ole/ eikä nijn tapahdu: nijn ne owat ne sanat/ joita ei HERra puhunut. Se Propheta on sen puhunut ylpeydestäns/ sentähden älä pelkä händä.’ž Jos sinä sanot sinun sydämesäs: cuinga minä tiedän cuita sanoja ei HERra puhunut?’ž JOs jocu Propheta ylpeydest puhu minun nimeeni/ nijtä joita en minä hänen käskenyt puhua/ ja se cuin puhu muiden jumalitten nimeen/ sen Prophetan pitä cuoleman.’ž Ja se joca ei minun sanani cuule/ cuin hän minun nimeeni puhu/ häneldä minä sen waadin.’ž Ja HERra sanoi minulle: he owat oikein puhunet.’ž Nijncuin sinä anoit HERralda sinun Jumalaldas Horebis cocouxen päiwänä/ sanoden: en minä woi enämbi cuulla HERran minun Jumalani ändä/ engä sillen woi sitä suurta tulda nähdä/ etten minä cuolis.’ž HERra sinun Jumalas herättä sinulle sinun seastas ja sinun weljistäs Prophetan nijncuin minun/ cuulcat händä.’ž Sillä tämä Canssa/ joiden maan sinä omistat/ cuulewat nijtä päiwän walidzioita ja ennustaita/ mutta älä sinä nijn tee HERran sinun Jumalas edes.’ž Ole waca HERran sinun Jumalas edes.’ž Sillä se joca sencaltaisia teke/ hän on HERralle cauhistus/ ja sencaltaisten cauhhistusten tähden/ aja HERra sinun Jumalas heidän sinun edestäs.’ž Eli lumoja/ eli noita/ eli kätten cadzoja/ eli joca jotakin cuolluilda kysy.’ž Ei yxikän pidä sinun seastas löyttämän/ joca hänen poicans eli tyttärens käyttä tulen läpidzen/ eli joca on ennustaja/ päiwän walidzia/ eli tietäjä/ eli welho.’ž COscas tulet sijhen maahan/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle anda/ nijn älä ope tekemän sen Canssan cauhistuxia.’ž Ja heidän pitä yhden werran osa saaman syödäxens/ paidzi sitä cuin hänellä on wanhembains myydyst hywydest.\line Minä herätän heille Prophetan heidän weljistäns nijncuin sinä olet/ ja minä panen minun sanani hänen suuhuns/ hän puhu heille caickia mitä minä hänelle käsken.’ž Nijn palwelcan hän HERran hänen Jumalans nimeen/ nijncuin caicki muutkin Lewitat hänen weljens tekewät/ jotca siellä myös seisowat HERran edes.’ž Cosca jocu Lewita tule jostacusta sinun portistas/ eli mualda jostacusta paicast Israelist/ cusa hän wieras on/ ja hän tule caiken hänen sieluns himost sijhen paickaan/ jonga HERra walinnut on.’ž Sillä HERra sinun Jumalas on hänen walinnut caikista sinun sucucunnistas/ seisoman ja palweleman HERran nimeen/ hän ja hänen poicans jocapäiwä.’ž Ja utisen sinun jywistäs/ wijnastas/ öljystäs/ ja lieminät lambaistas.’ž Ja tämä on pappein oikeus Canssalda/ ja nijldä jotca uhrawat: olcon se härkä eli lammas/ Papeille annettacan lapa/ molemmat leucaluut/ ja sisällyxet.’ž Sentähden ei pidä heillä perimist oleman/ heidän weljeins keskellä: Sillä HERra on heidän perimisens/ nijncuin hän heille on sanonut.’ž PApeilla/ Lewitailla ja caikella Lewin sucucunnalla ei pidä osa eli perindötä Israelis oleman. HERRAn uhria ja hänen perindöns pitä heidän syömän.’ž Ei hänen pidä corgottaman sydändäns hänen weljeins ylidzen/ eikä myös käskyist wilpistelemän/ eikä oikialle/ eikä wasemalle puolelle/ että hän päiwäns pidennäis hänen waldacunnasans/ hän ja hänen lapsens Israelis.’ž Se olcan hänen tykönäns/ ja lukecan sitä caiken hänen elinaicans/ että hän oppis pelkämän HERra hänen Jumalatans/ ja pidäis caiken tämän lain sanat/ ja nämät oikeudet/ ja että hän tekis sen jälken.’ž Ja cosca hän istu hänen waldacundans istuimella/ nijn ottacan tämän toisen lain papeilda Lewitailda/ ja andacan sen kirjoitta kirjaan.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY: F@  į@   ›@   :@    g@    Œ@    R@   P@   @  Q@  @  »@  “@  @  >@   Z@   Å@   i@  ’Ÿ^@  žŸÖ@ żŸu@ üŸß@ ūŸV@ śŸ²@ łŸŽ@ ųŸ2@ ÷ŸĶ@ öŸC@ õŸį@ ōŸ{@ óŸ‰@ ņŸ¹@ ńŸ O@ šŸ L@ ļŸ J@ īŸ %@ ķŸ Ÿ@ ģŸ™@ ėŸO@ źŸ’@ 韔@ čŸy@  ēŸƒ@  ęŸ¹@  åŸp@  äŸß@  ćŸY@ āŸ‘@ įŸ@ ąŸj@ ߟ”@ ŽŸŚ@ ŻŸ‘@ ܟÖ@ ŪŸ”@ ŚŸ Ą@ ŁŸ R@ ŲŸ S@ ן x@ ֟ f@ ՟Æ@ ŌŸk@ ӟ@ ŅŸĶ@ џ“@ ŠŸ}@ ĻŸ{@ ĪŸs@  ĶŸš@  ĢŸ@  ĖŸ˜@  ŹŸ—@  ɟu@ ȟh@ ĒŸ·@ ʟ o@ ş W@ ğ ˆ@ Ɵ ]@ ĀŸ ‹@ ĮŸę@ ĄŸ @’ 柧@’ ¾ŸŪ@’ ½Ÿr@’ ¼Ÿ½@’ »ŸM@’ ŗŸŌ@’ ¹Ÿq@’ øŸY@’ ·Ÿ\@’ ¶Ÿk@’ µŸv@ ’ “ŸW@ ’ ³ŸĮ@ ’ ²Ÿ–@ ’ ±Ÿ s@ ’ °Ÿ @’ Ɵ „@’ ®Ÿ Ž@’ ­Ÿ ń@’ ¬ŸŸ@’ «ŸK@’ ŖŸŌ@’ ©Ÿ @’ ؟ƒ@’ §Ÿ¦@ż ¦Ÿf@ż „Ÿ›@ż ¤ŸÅ@ż £ŸT@ż ¢Ÿ£@ż ”ŸZ@ż  Ÿ2@ż ŸŸÅ@ż žŸp@ż Ÿ“@ż œŸ &@ż ›Ÿ “@ż šŸ O@ ż ™Ÿ ¢@ ż ˜Ÿ s@ ż —Ÿ@ ż JLVAL}t  U ¶ Å 7 ³ $ ±  Z"Ęmü(Ū¬Ń*Š Jos jocu on hänellens waimon kihlannut/ ja ei tuonut händä cotians/ hän palai’ž Jos jocu on hänellens waimon kihlannut/ ja ei tuonut händä cotians/ hän palaitcan tacaperin/ ja olcan cotonans/ ettei hän cuolis sodas/ ja toinen nais hänen.’ž Se cuin istutti wijnapuita/ ja ei wielä nijtä tehnyt yhteisexi/ hän palaitcan tacaperin/ ja pysykän cotonans/ ettei hän cuolis sodas/ ja toinen tekis sen yhteisexi.’ž WAan sodan päämiehet puhutelcan Canssa/ ja sanocan: joca uden huonen on rakendanut/ ja ei sijhen wielä ruwennut asuman/ hän palaitcan tacaperin/ ja olcan cotonans/ ettei hän cuolis sodas/ ja jocu toinen omistais sen.’ž Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän cansan/ sotiman teidän edestän/ teidän wiholisian wastan/ ja autta teitä.’ž Ja sanocan heille: cuule Israel/ te menette tänäpänä sotaan teidän wiholisian wastan/ älkän teidän sydämmen pehmitkä/ älkät peljätkö/ älkät wapisco/ älkät myös hämmästykö heidän edesäns.’ž Ja cosca te lähestytte sota/ nijn astucan edes Pappi ja puhucan Canssalle/’ž COscas menet sotaan sinun wiholisias wastan/ ja näet hewoiset ja waunut/ ja Canssan cuin on suurembi sinua/ nijn älä pelkä heitä: sillä HERra sinun Jumalas/ joca sinun johdatti Egyptin maalda/ on sinun cansas.’ž Sinun silmäs ei pidä säästämän händä/ hengi hengest/ silmä silmäst/ hammas hambast/ käsi kädest/ jalca jalast.’ž Ja muut sen cuulisit ja pelkäisit/ ja ei tekis enämbi sencaltaista paha teidän seasan.’ž Nijn tehkät hänelle nijncuin hän aicoi tehdä weljellens/ ettäs eroitaisit pahan sinustas.’ž Ja Duomarit wisust tutkistelcan sijtä/ jos wäärä todistaja on candanut wäärän todistuxen weljens wastan.’ž Nijn molemmat ne miehet jotca rijtelewät/ seisocan HERran edes/ Pappein ja Duomarein edes/ jotca sijhen aican owat.’ž Jos wäärä todistaja tule ja todista jotacuta wastan/ ja soima hänelle jotain syndiä/’ž EI pidä todistajan yxinäns astuman edes ketäkän wastan/ jostacusta pahast tegost ja synnist mikäikänäns paha teco se olis cuin tehdän: mutta cahden eli colmen suusa owat caicki asiat wahwat.’ž ÄLä lähimmäises rajoja sijrrä/ jotca endiset pannet owat sinun perindös/ cuins perit sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda omistaxes.’ž Ei sinun silmäs pidä armaidzeman händä/ ja sinun pitä ottaman pois wiattoman weren Israelist/ ettäs menestyisit.’ž Nijn wanhimmat hänen Caupungistans/ lähettäkän sinne sanan/ ja tuocan hänen sieldä/ ja andacan hänen weren costajan käsijn/ että hän cuolis.’ž MUtta jos jocu wiha lähimmäistäns ja wäjy händä/ ja carca hänen päällens/ tappa hänen ja pakene sijtte yhteen nijstä Caupungeist.’ž Ettei wiatoin weri wuodatetais sinun maasas/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda perinnöxi/ ettes tulis wiallisexi sencaltaisest werest.’ž ( Jos sinä muutoin pidät caicki nämät käskyt/ ja teet sen jälken cuin minä sinun tänäpänä käsken/ ettäs racastat HERra sinun Jumalatas/ ja waellat hänen teisäns caickena sinun elinaicanas ) nijn lisä wielä colme Caupungita näihin colmeen.’ž Ja jos HERra sinun Jumalas sinun maas rajat lewittä/ nijncuin hän wannoi sinun Isilles/ ja anda sinulle caiken sen maan/ jonga hän lupais sinun Isilles anda’ž Sentähden käsken minä sinua/ ettäs eroitaisit sinulles colme Caupungita.’ž Ettei werencostaja saawutais miehentappajata/ nijncauwan cuin hänen sydämens on catkera/ että matca pitkä on/ ja löis hänen cuoliaxi/ waicka ei hän cuoleman syytä ole tehnyt: sillä ei hän ennen wihannut händä.’ž Waan nijncuin jocu menis medzään lähimmäisens cansa puita hackaman/ ja nostais käsin kirwens hackaman puuta maahan/ ja kirwes putois warresta/ ja osais loucata lähimmäisens/ nijn että hän sijtä cuolis. Sen pitä yhteen näistä Caupungeista pakeneman ja saaman elä.’ž Ja se olcan miehentappajan meno/ joca sinne paeta ja elä saa. Jos jocu tappa lähimmäisens tietämätä/ ja ei ennen wihannut händä:zLVAL2Ŗ S ä - Å P ¹ !  “ƒ¶®’™!Ī|¼ Ja rijsua waattens/ joisa hän fangittin/ ja anna hänen istua sinun huonesas/ ja itke Cuucaude’ž Ja rijsua waattens/ joisa hän fangittin/ ja anna hänen istua sinun huonesas/ ja itke Cuucauden Isäns ja äitiäns/ maca sijtte hänen cansans/ ja ole hänen miehens/ ja hän olcon sinun emändäs.’ž Nijn wie händä sinun huoneses/ ja anna hänen keritä hiuxens ja leicata kyndens.’ž Ja sinä näet fangein seas caunin waimon/ ja sinä himoidzet händä otta emännäxes.’ž Coscas menet sotaan wiholisias wastan/ ja HERra sinun Jumalas anda heidän sinun käsijs/ wiedäxes heidän fangina pois.’ž Ja nijn sinä eroitat sinun tykös wiattoman weren/ ettäs teet sen cuin oikia on HERran silmäin edes.’ž Ole armollinen Canssalles Israelille/ jonga sinä HERra pelastit. Älä tätä wiatoinda werta anna tulla sinun Canssas Israelin päälle. Ja nijn he owat sowitetut sijtä werestä.’ž Ja he wastackan ja sanocan: ei meidän kätem tätä werta wuodattanut/ eikä myös meidän silmän sitä nähnyt.’ž Ja caicki wanhimmat sijtä Caupungist cuin lähin on/ käykän sen tapetun tygö/ ja peskän kätens sen nuoren lehmän päällä/ jonga caula sijnä laxos leicattin.’ž Nijn pitä Papit Lewin pojat käymän edes ( sillä HERra sinun Jumalas on heidän walinnut palweleman händäns ja hänen nimens ylistämän/ ja heidän suuns jälken pitä caicki rijdat ja wahingot toimitettaman )’ž Ja sen Caupungin wanhimmat taluttacan sen nuoren lehmän colckaan laxoon/ joca ei ole kynnetty/ eikä kylwetty/ ja leicackan siellä hänen caulans.’ž Joca Caupungi sinä lähin on/ sen wanhimmat ottacan nuoren lehmän carjasta/ jolla ei ole työtä tehty/ eikä iken alla ollut.’ž Nijn käykän ulos sinun Wanhimmas ja Duomaris/ ja mitackan sen tapetun tykö Caupungeihin cuin sen tapetun ymbärillä owat:’ž JOs jocu tapettu löytän sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinun anda/ ja on tietämätöin/ cuca hänen tappoi.’ž Waan puut/ joista ei syödä/ häwitä ja hacka maahan/ ja tee nijstä puista Caupungin eteen scantzi/ jonga cansa sinä sodit nijncauwan cuins woitat hänen.’ž JOs sinä cauwan olet jongun Caupungin edes/ jota wastan sinä sodit omistaxes sitä/ nijn älä häwitä puita/ älä myös kirwellä raisca heitä: sillä sinä saat nijstä syödä/ sentähden älä hacka heitä maahan tehdäxes nijstä scantzi/ sillä maan puu on ihmisen elatus.’ž Ettei hän opetais teidän tekemän caickia nijtä cauhistuxia cuin he teit heidän jumalillens/ ettet te myös tekis syndiä HERra teidän Jumalatan wastan.’ž Mutta kiro ne peräti/ cuin owat: Hetherit/ Amorrerit/ Cananerit/ Phereserit/ Hewerit ja Jebuserit/ nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle on käskenyt.’ž Mutta tämän Canssan Caupungeista/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda/ älä jätä elämän yhtäkän henge.’ž Ja tee nijn jocaidzelle Caupungille/ cuin sinusta caucana owat/ ja ei ole tämän Canssan Caupungeista.’ž Paidzi waimoja/ lapsia ja eläimitä/ ja caicki ne cuin Caupungis owat/ ja caicki saalis jacacat teidän keskenän/ ja syökät wiholisten jaosta/ cuin HERra sinun Jumalas annoi sinulle.’ž Ja cosca HERra sinun Jumalas anda heidän sinun käsijs/ nijn lyö cuoliaxi caicki miehenpuolet miecan terällä.’ž Waan jos ei he tee rauha sinun cansas/ waan sotiwat sinua wastan/ nijn saarra heitä.’ž Ja jos he sinua rauhallisest wastawat ja awawat sinun etees/ nijn olcan caicki Canssa cuin sijnä on sinulle werollinen ja alemmainen.’ž COscas menet jongun Caupungin eteen sotiman händä wastan/ nijn taridze heille ensin rauha.’ž Ja sijttecuin sodan päämiehet puhunet owat Canssalle heidän puhens/ nijn he asettacan sotajoucon ylimmäiset/ ensimäisixi Canssan secaan.’ž Ja sodan päämiehet wielä puhucan Canssalle/ ja sanocan: joca pelcuri on ja wapisewaisella sydämmellä/ hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans/ ettei hän saatais hänen weljeins sydämmitä pelcurixi/ nijncuin hänen sydämmens on. LVAL_‰ų  Š “  © Ź Z ”„0—ųÓ‰=ī5¬1P Ja cadzo/ hän soima händä häpiälisijn asioin wicapääxi/ ja sano: en minä löytänyt sinun tytärtäs neidzexi. Ja ’ž Ja cadzo/ hän soima händä häpiälisijn asioin wicapääxi/ ja sano: en minä löytänyt sinun tytärtäs neidzexi. Ja cadzo/ tämä on minun tyttäreni neidzyden mercki. Ja heidän pitä lewittämän waatten Caupungin wanhemmitten eteen.’ž Ja waimon Isä sanocan Caupungin wanhimmille: minä annoin tälle miehelle minun tyttäreni emännäxi/ ja nyt hän wiha händä.’ž Nijn ottacan waimon Isä ja äiti hänen/ ja tuocan waimon neidzyden merkit edes/ ja näyttäkän wanhimmille cuin Caupungin portis istuwat.’ž Ja soima händä johongun häpiän wicapääxi/ ja saatta hänen päällens jongun pahan sanoman/ sanoden: minä otin tämän emännäxeni/ ja menin hänen tygöns/ ja löysin ettei hän ollut neidzy.’ž JOs jocu nai emännän/ ja sijttecuin hän hänen maannut on rupe wihaman händä.’ž Tee sinulles neljä tilca/ sinun waattes neljään culmaan/ jollas puetetan.’ž Älä pue sitä waatetta päälles/ joca willoista ja pellawista cudottu on.’ž Älä ynnä härjällä ja Asilla kynnä.’ž ÄLä kylwä wijnamäkes moninaisilla siemenillä/ ettes pyhitäis sekä siemendä täydellisydexi/ jongas kylwänyt olet/ cosca hän kypsendy/ ja myös wijnamäen tulo.’ž COscas rakennat utta huonetta/ nijn tee käsipuut ymbärins ylimmäiselle puolelle cattos päälle/ ettes werta saattais huonesees/ jos jocu sieldä putois.’ž Mutta päästä emä ja ota pojat sinulles/ ettäs menestyisit ja cauwan eläisit.’ž JA jos sinä löydät linnun pesän puusta eli maasta/ josa on pojat eli munat/ ja emä istu poicains eli munain päällä/ nijn älä ota emä poikinens.’ž Waimon ei pidä miehen asetta candaman/ eikä myös miehen pukeman waimon waatteita: sillä joca sen teke/ se on HERralle sinun Jumalalles cauhistus.’ž JOs sinä näet sinun weljes Asin eli härjän langennen tiellä/ nijn älä lymytä idzes heildä/ waan auta heitä sijtä ylös.’ž Nijn tee myös hänen Asins cansa/ hänen waattens/ ja caickein cansa/ cuin weljes cadottanut on/ ja sinä löydät: älä idzes lymytä.’ž Jollei sinun weljes ole sinua läsnä/ ja et sinä händä tunne/ nijn ota ne sinun huonesees/ että he pysywät tykönäs/ sijhenasti cuin weljes edzi heitä/ ja nijn anna ne hänelle jällens.’ž COscas näet weljes härjän taicka lamban exynexi/ niajn älä lymytä idzes/ waan wie se jällens sinun weljelles.’ž Nijn ei pidä hänen ruumins yötä puusa pidettämän/ mutta haudatcat händä sinä päiwänä: sillä se on kirottu Jumalalda/ joca hirtetty on/ ettet sinä saastutais sinun maatas/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda.’ž Jos jocu on tehnyt jongun synnin/ joca cuoleman on ansainnut/ ja hirsipuus cuoletetan.’ž Nijn pitä caiken Caupungin Canssan hänen cuoliaxi kiwittämän: Ja nijn sinä eroitat sen pahan sinustas/ että coco Israel sen cuulis ja pelkäis.’ž Ja sanocan Caupungin wanhemmille: tämä meidän poicam on idzewallainen ja cowacorwainen/ ei tottele meidän ändäm/ ja on syömäri ja juomari.’ž Nijn pitä hänen Isäns ja äitins hänen ottaman kijnni/ ja wiemän Caupungins wanhemmitten ja portin tygö.’ž Jos jollakin on idzewallainen ja cowacorwainen poica/ joca ei cuule Isäns ja äitins ändä/ ja cosca he curittawat händä/ jos ei hän heitä tottele/’ž Waan hänen pitä tundeman sen wihattawan pojan hänen esicoisexens/ nijn että hän anda hänen caxikertaisest/ caikista nijstä mitä häneldä löytän: sillä se on hänen ensimäinen woimans/ ja hänelle tule esicoisen oikeus.’ž Ja aica tule että hän lastens wälillä perimisen jaca/ nijn ei hän taida tehdä sen rackamman poica esicoisexens sen wihattawan esicoisen edest.’ž JOs jollakin miehellä on caxi emändätä/ yxi jota hän racasta/ ja toinen jota hän wiha/ ja ne synnyttäwät hänelle lapsia/ sekä se cuin hän racasta/ että se cuin hän wiha/ nijn että esicoinen on sen jota hän wiha.’ž Ja jos tapahtu ettei hän sinulle kelpa/ nijn anna hänen mennä cunga hän tahto/ ja älä myy händä rahaan/ älä myös muolle pane orjaxi: sillä sinä alensit hänen.ĻLVAL½š¾ą . Ų ł „ ® P ē " ČŠżjÆ.Ż^¼0ɏō Sillä HERra sinun Jumalas waelda sinun leiris läpidze pelastaman sinua ja andaman sinun wiholises sinun etees/’ž Sillä HERra sinun Jumalas waelda sinun leiris läpidze pelastaman sinua ja andaman sinun wiholises sinun etees/ sentähden pitä sinun leiris pyhä oleman/ ettei häpiätä näyis sinun seasas/ ja hän käändäis idzens sinusta pois.’ž Ja sinulla pitä oleman wähä cadicka wyölläs/ ja coscas sinne istua tahdot/ caiwa sillä/ coscas tarpes olet tehnyt/ peitä se cuin on käynyt sinusta ulos.’ž ULcona leirist olcan sinulla johongas menet tarpeilles.’ž Ennencuin hän ehtona idzens wedellä pesnyt on/ ja sijttecuin Auringo laskenyt on/ palaitcan leirijn.’ž Jos jocu on teidän seasan joca ei ole puhdas/ että hänellä yöllä jotakin tapahtunut on/ hänen pitä menemän pois leirist/ ja ei palajaman.’ž Coscas lähdet leiristäs wiholistas wastan/ cawata idzes caickinaisest pahudest.’ž Ne lapset jotca heistä syndywät colmannes polwes/ tulcan HERran seuracundaan.’ž EDomeriä älä cauhistu: sillä hän on sinun weljes. Älä myös Egyptiläistä cauhistu: sillä sinä olit muucalainen hänen maasans.’ž Älä toiwota heille rauha eli jotakin hywä caickena elinaicanas ijancaickisest.’ž Mutta HERra sinun Jumalas ei cuullut Bileami/ waan muutti hänen kirouxens siunauxexi: sillä HERra sinun Jumalas racasti sinua.’ž Sentähden ettei he cohdannet teitä tiellä leiwällä ja wedellä/ cosca te läxittä Egyptist/ ja että he palckasit teitä wastan Bileamin Peorin pojan Mesopotamian Bethorist/ kiroman sinua.’ž AMmoniterit ja Moabiterit ei pidä tuleman HERran seuracundaan/ eipä wielä kymmenendengän polwen asti/ ja ei ikänäns tuleman HERran seuracundaan.’ž Eikä pidä myös äpärän tuleman HERran seuracundaan/ eipä wielä kymmenendengän polwen asti/ ja ei ensingän pidä HERran seuracundaan tuleman.’ž EI cuohitun ja raajaricon pidä tuleman HERran seuracundaan.’ž Ei yhdengän pidä ottaman hänen Isäns emändä/ eikä myös paljastaman hänen Isäns peitost.’ž Nijn se joca hänen macais/ andacan pijcan Isälle wijsitoistakymmendä Sicli hopiata/ ja ottacan sen pijcan emännäxens/ että hän on alendanut hänen. Ei saa hän hyljätä händä caickena elinaicanans.’ž JOs jocu löytä neidzen/ joca ei wielä ole kihlattu/ ja otta hänen kijnni/ ja maca hänen/ ja he löytän.’ž Sillä hän löysi kedolda hänen/ ja se kihlattu pijca huusi/ waan ei ollut hänellä auttajata.’ž Waan pijcalle ei sinun pidä mitän tekemän: sillä ei hän yhtän syndiä tehnyt/ joca cuoleman syy olis: Waan nijncuin jocu carcais hänen lähimmäistäns wastan/ ja löis hänen sieluns cuoliaxi/ nijn on myös tämä asia.’ž Jos jocu löytä kihlatun pijcan kedolda/ ryöwä ja maca hänen/ nijn mies pitä yxinäns tapettaman/ joca macais hänen.’ž Nijn pitä ne molemmat wietämän Caupungin porttijn/ ja molemmat kiwitettämän cuoliaxi. Pijca/ ettei hän huutanut/ sillä hän oli Caupungis. Mies/ että hän hänen lähimmäisens waimon häwäis/ ja nijn sinä eroitat pahan tykös.’ž JOs jocu pijca on mieheldä kihlattu/ ja jocu häneen ryhty Caupungis/ ja maca hänen.’ž JOs jocu löytän maannen waimon tykönä/ jolla awio mies on/ nijn pitä ne molemmat tapettaman/ sekä mies että waimo jonga tykönä hän macais/ ja nijn pahus otetan pois Israelist.’ž Nijn wietäkän waimo hänen Isäns huonen owen eteen/ ja Caupungin Canssa kiwittäkän hänen cuoliaxi/ että hän teki tyhmyden Israelis/ ja että hän salawuoteudes macais hänen Isäns huones: ja nijn sinä otat pahan pois tykös.’ž Ja jos se tosi on/ ettei waimo löytty neidzexi.’ž Ja sacoittacan hänen sataan hopia Siclijn/ ja andacan ne sen nuoren waimon Isälle/ että hän häwäis neidzen Israelis/ ja hänen pitä pitämän hänen emändänäns/ eikä saa händä hyljätä caickena elinaicanans.’ž Nijn Caupungin wanhimmat ottacan sen miehen ja rangaiscan händä.)LVALŗAŅ2ć K · z Ų ] õ  ­ ģž%¾Z°^uō3Ęo Älä käännä muucalaisen eli orwoin oikeutt’ž Älä käännä muucalaisen eli orwoin oikeutta/ älä myös leskeldä ota waatteita pandixi.’ž EI pidä Isät cuoleman lasten edest/ eikä myös lapset Isäins edest/ mutta cukin cuolcan oman syndins edest.’ž Waan maxa hänelle hänen palckans sinä päiwänä/ ennen auringon laskemata: sillä hän on hätäynnyt ja sijtä hän elä/ ettei hän huudais HERran tygö sinun tähtes/ ja se luetaisin sinulle synnixi.’ž Älä pidätä palcka sildä köyhäldä ja tarwidzewalda sinun weljeis seas/ eli muucalaiselda joca on sinun maallas sinun porteisas.’ž Waan anna hänen panttins jällens ennen auringon laskemata/ että hän macais waatteisans ja siunais sinua/ ja se luetan sinulle wanhurscaudexi HERran sinun Jumalas edes.’ž Waan jos hän hätäynnyt on/ älä mene lewätä hänen pandillans.’ž Waan seiso ulcona/ ja se jolles lainaisit/ candacan idze panttins sinun kätees.’ž JA coscas jotain lainat lähimmäiselles/ älä mene hänen huonestans panttia ottaman.’ž Muista mitä HERra sinun Jumalas teki tiellä MirJamille/ cosca te Egyptist läxitte.’ž OTa wisust waari spitalisten rangaistuxest/ ettäs sen wisust teet ja pidät/ caicki mitä Lewitat ja papit opettawat sinulle/ ja mitä minä heille käskin/ ne pitäkät ja nijden jälken tehkät.’ž JOs jocu löytän joca sielun warasta hänen weljeistäns/ Israelin lapsist/ ja pane sen pandixi taicka myy/ sen warcan pitä cuoleman/ ettäs eroitaisit pahan sinustas.’ž ÄLä myllyn päälistä eli alaista kiwe keneldäkän pandixi ota: sillä hän pani sinulle sieluns pandixi.’ž Jos jocu on hänellens äsken emännän nainut/ ei hänen pidä menemän sotaan/ eikä pidä hänelle ulosteco pandaman/ waan olcan wapana huonesans ajastajan päiwät/ että hän sais iloita emändäns cansa/ jonga hän nainut on.’ž Nijn hänen ensimäinen miehens joca hänen ajoi pois/ ei pidä händä ottaman jällens emännäxens/ sijttecuin hän tuli saastaisexi: sillä hän on cauhistus HERran edes/ ettes maata saastuta/ jonga HERra sinun Jumalas perimisexi sinulle anda.’ž Ja taas se toinen mies rupia händä wihaman/ ja hän kirjoitta hänelle erokirjan/ ja anda hänen käteens ja aja hänen huonestans pois/ eli jos se toinen mies/ cuin hänen emännäxens otti/ cuole.’ž Cosca se hänen huonestans lähtenyt on/ mene pois ja tule jongun toisen miehen emännäxi.’ž JOs jocu otta waimon awioxens/ ja tapahtu ettei hän sijtte löydä armo hänen silmäins edes/ että hän on löytänyt jongun häpiän hänen cansans/ nijn kirjoittacan hänelle erokirjan/ ja andacan hänen käteens/ ja ajacan hänen huonestan pois.’ž Coscas menet lähimmäises laihoon/ nijn catcoi tähkäpäitä/ mutta älä sirpillä lähimmäises laiho nijtä.’ž COscas menet lähimmäises wijnamäkeen/ nijn syö wijnamarjoja himos jälken/ ettäs rawitan: mutta älä pane mitäkän astiaas.’ž Mitä sinun huulistas on käynyt ulos/ senjälken pidä ja tee/ nijncuins HERralle sinun Jumalalles hywällä ehdolla luwannut olet/ sitä cuins suullas puhunut olet.’ž Waan jollet sinä jotakan lupa/ nijn ei ole sinulla syndiä.’ž COscas HERralle sinun Jumalalles jotakin lupat/ nijn älä wijwytä maxa sitä/ sillä HERra sinun Jumalas sen welcoi sinulda/ ja se on sinulle syndi.’ž Muucalaiselda ota corco/ mutta älä weljeldäs/ että HERra sinun Jumalas siunais sinua caikesa aiwoituxesas/ sijnä maasa johongas tulet omistaman sitä.’ž ÄLä corco ota weljeldäs/ rahasta/ syötäwästä eli muusta/ josta corco otetan.’ž Älä canna porton palcka/ eli coiran hinda HERran sinun Jumalas huoneseen/ jongun lupauxen edestä: sillä ne molemmat owat HERralle sinun Jumalalles cauhistus.’ž EI pidä yhtäkän portto oleman Israelin lasten tytärten seas/ eikä yhtän huorintekiätä Israelin poicain seas.’ž Hän olcan sinun tykönäs sijnä paicas cuin hänelle kelpa/ josacusa sinun portisas idzellens hywäxi/ ja älä sorra händä.’ž ÄLä isännän haldun anna sitä orja cuin häneldä sinulle carannut on.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Œ l@  ‹ n@  Š Ė@  ‰ p@  ˆ f@  ‡ ©@ † m@ … ¶@ „ =@ ƒ U@ ‚ $@  1@ € Ķ@  £@ ~  Ą@  }  Ē@ |  š@ {  h@ z  ’@ y ˜@ x ²@ w 8@ v +@ u †@ t 3@ s y@ r Ō@ q s@ p ^@ o Q@ n D@ m j@ l E@ k u@  j e@  i Q@  h P@  g P@  f §@ e I@ d  Z@ c  ”@ b  3@ a  ˆ@ `  ¢@ _ P@ ^ Q@ ] „@ \ g@ [ @ Z ą@ Y ™@ X u@ W “@ V •@ U ¾@ T “@  S Ę@  R Ü@  Q  @  P  Ō@  O  œ@ N  «@ M  e@ L @ K ƒ@ J Y@ I Ö@ H d@ G É@ F ć@ E t@ D ł@ C ±@ B K@ A ~@ @ ˜@ ? O@ >  E@ =  K@ <  §@ ;  =@ :  æ@  9 €@  8 ×@  7 Š@  6 ę@  5 .@ 4 ±@ 3 ®@ 2 ž@ 1 l@ 0 ‚@ / „@ . Ń@ - @ , W@ + m@ * Į@ ) @ (  Ŗ@ '  ?@ &  R@ %  U@ $  U@ # ¾@ " ¦@ ! g@   Ł@  ī@  Į@   Z@   ī@   h@   {@   ¢@  =@  ”@  ˜@  O@   @  o@  y@ LVALs¢œ 0 ’ ä 3   • ¾>B›P ¼$¦[Ŗ±=Z Nijn ota caickinaisist sinun maas caswoist ensimäiset hedelmät cuin maasta caswa/ cuin HERra sinun Jumalas sinu’ž Nijn ota caickinaisist sinun maas caswoist ensimäiset hedelmät cuin maasta caswa/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle anda/ ja pane corijn/ ja mene sijhen siaan/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle walidze hänen nimens asumasiaxi.’ž COscas tulet sijhen maahan/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda/ ja sinä sen omistat ja asut sijnä.’ž Cosca HERra sinun Jumalas anda sinun lewon saada caikilda wihamiehildäs/ jotca ymbärilläs owat sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas anda perinnöxi sinulle/ ettäs sen omistat/ nijn häwitä peräti Amalekiterein muisto taiwan alda. Älä sitä unhota.’ž Cuinga he cohtaisit sinua tiellä/ ja löit sinun jälkimmäises/ caicki ne jotca heicommat olit ja jälkinnä käwit/ coscas wäsyxis ja herwotoin olit/ ja ei he Jumalata peljännet.’ž Mutta mitä Amalekiterit tiellä teit sinua wastan/ coscas Egyptist läxit.’ž Sillä jocainen joca näitä teke/ hän on HERralle sinun Jumalalles cauhistus/ nijncuin myös ne caicki jotca wääryttä tekewät.’ž Mutta sinulla pitä oleman täysi ja oikia waaca/ ja täysi oikia mitta: ettäs olisit pitkäijälinen sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.’ž Eikä myös pidä sinun huonesas oleman cahtalainen mitta/ suurembi ja wähembi.’ž ÄLä pidä cahtalaista waaca sinun säkisäs/ suurembata ja wähembätä.’ž Nijn hacka hänen kätens poicki/ ja sinun silmäs ei pidä säästämän händä.’ž JOs caxi miestä keskenäns rijtelewät/ ja toisen waimo juoxe hänen tygöns/ ja tahto pelasta miestä hänen kädestäns cuin händä lyö/ ja kädelläns tarttu hänen häpyyns.’ž Ja hänen nimens cudzuttacan Israelis paljas jalan huonexi.’ž Nijn hänen natons astucan hänen tygöns wanhemmitten nähden/ ja rijsucan kengän jalastans/ ja sylkekän hänen caswoillens/ sanoden: Näin jocaidzelle tehdän/ joca ei weljens huonetta rakenna.’ž Nijn Caupungin wanhimmat andacan cudzutta hänen edes/ ja puhucan hänen cansans: Ja jos hän seiso/ ja sano: en minä ota händä.’ž Jos ei se mies ota hänen weljens waimo/ nijn mengän sen cuolluen weljen waimo porttijn wanhemmitten eteen/ ja sanocan: minun mieheni weli ei tahdo herättä weljens nime Israelis/ ja ei tahdo otta minua emännäxens.’ž Ja ensimäinen poica jonga hän synnyttä/ pitä nimitettämän sen cuolluen weljen nimeldä/ ettei hänen nimens peräti häwitettäis Israelist.’ž COsca weljexet asuwat ynnä/ ja yxi heistä cuole lapsitoinna/ nijn ei pidä sen cuolluen weljen waimon ottaman jotacuta muucalaista miestä toisesta sugusta/ mutta hänen miehens weli mengän hänen tygöns/ ja ottacan händä awioxens.’ž Älä sido rihtätappawan härjän suuta kijnni.’ž Ja cosca hän on saanut neljäkymmendä haawa/ nijn ei pidä händä enämbi lyötämän/ ettei händä ylönpaltisest lyödäis/ nijn että sinun weljes cadzois cauhiast sinun silmäis edes.’ž Ja jos jumalatoin on ansainnut haawoja/ nijn käskekän duomari hänen langeta maahan/ ja andacan händä nähdens lyödä/ senjälken cuin hänen pahatecons on suuri/ lugun jälken.’ž JOs rijta on miesten wälillä/ nijn tuotacan ne oikeuden eteen/ ja duomittacan nijden wälillä/ ja duomittacan hurscas hurscaxi/ ja jumalatoin jumalattomaxi.’ž Ja muista että sinäkin olet orja ollut Egyptin maalla/ sentähden käsken minä sinua näitä caickia tekemän.’ž Ja coscas wijnamäkes corjannut olet/ älä wastudest nijtä jäännyitä hae/ waan ne pitä muucalaisen/ orwoin ja lesken omat oleman.’ž Coscas poiminut olet öljypuus hedelmät/ nijn älä wastudest sitä warista/ waan sen pitä muucalaisen/ orwoin ja lesken oman oleman.’ž JA coscas pellostas elon leickat/ ja lyhde sinulda sinne unhottu/ älä palaja sitä ottaman/ waan muucalaisen/ orwoin ja lesken olcan se oma/ että HERra sinun Jumalas siunais sinua caikisa sinun kättes töisä.’ž Waan muista että sinäkin olit orja Egyptis/ ja HERra sinun Jumalas sieldä sinun johdatti/ sentähden minä sinua käsken ettäs nämät tekisit.LVAL7Óż ¤ ! ¢ = ’ ö "  <vĀo»F­Ķ@ŁU Rakenna siellä se Altari HERralle sinun Jumalalles coconaisista’ž Rakenna siellä se Altari HERralle sinun Jumalalles coconaisista kiwistä/ ja uhra HERralle sinun Jumalalles polttouhri sen päälle.’ž Ja rakendacat sijnä HERralle sinun Jumalalles Altari kiwistä/ joihinga ei yxikän rauta ole sattunut.’ž Cosca te sijs menette Jordanin ylidze/ nijn nostacat ne kiwet Ebalin wuorella ( cuin minä teille tänäpänä käsken ) ja siwucat ne calkilla.’ž Ja kirjoita nijhin caicki nämät lain sanat coscas tulet ylidze/ että sinä tulet sille maalle/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle anda/ sen maan josa riesca ja hunajata wuota/ nijncuin HERra sinun Isäis Jumala sanoi sinulle.’ž Ja sinä päiwänä cosca te menette Jordanin ylidze/ sijhen maahan/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda/ nijn nosta suuret kiwet/ ja siwu ne calkilla.’ž MOses ja wanhimmat Israelist käskit Canssalle/ ja sanoit: pitäkät caicki käskyt/ cuin minä tänäpänä teille käsken.’ž Ja hän corgotta sinua caickein Canssain ylidzen/ cuin hän tehnyt on ylistöxexi/ kijtoxexi ja cunniaxi/ ettäs olet HERralle sinun Jumalalles pyhä Canssa/ nijncuin hän sanonut on.’ž Ja HERra on sinulle tänäpänä sanonut ettäs olet hänen oma Canssans/ nijncuin hän sinulle on puhunut/ että sinun pitä caicki hänen käskyns pitämän.’ž HERran edes olet sinä sen puhunut tänäpänä/ että hän on sinun Jumalas/ ja sinä waellat caikis hänen teisäns/ ja pidät hänen lakins/ käskyns ja oikeudens ja olet cuuliainen hänen änellens.’ž Tänäpänä HERra sinun Jumalas käske sinun tehdä caickein näiden käskyin ja oikeutten jälken/ nijn ettäs pidät ne ja teet nijden jälken caickest sydämestäs/ ja caickest sielustas.’ž Cadzata tänne sinun pyhäst asumasiastas taiwast/ ja siuna sinun Canssas Israeli/ ja se maa cuin sinä meille andanut olet/ nijncuins wannoit meidän Isillem/ sen maan josa riesca ja hunajata wuota.’ž En minä sijtä syönyt minun surusani/ engä ottanut sijtä minun saastaisudesani/ en minä nijstä mitän andanut cuolluille/ minä olin HERran minun Jumalani änelle cuuliainen/ ja tein caicki ne cuins minulle käskenyt olet.’ž Ja sano HERran sinun Jumalas edes: minä olen tuonut huonestani sen cuin pyhitetty on/ ja annoin Lewitaille/ muucalaisille/ orwoille ja leskille/ caiken sinun käskys jälken/ cuin sinä minulle käskenyt olet/ en minä harhaillut sinun käskystäs/ engä sitä unhottanut.’ž COscas olet coonnut caicki kymmenexet sinun wuodes caswosta colmandena wuonna/ joca on kymmenesten wuosi/ nijn anna Lewitaille/ muucalaisille/ orwoille ja leskille/ että he söisit sinun portisas ja rawitaisin.’ž Ja ole iloisas caikest sijtä hywydest/ cuin HERra sinun Jumalas sinulle andoi/ ja sinun huonelles/ sinä ja Lewita ja muucalainen joca sinun keskelläs on.’ž Cadzo/ nyt minä täsä cannan maan ensimäisiä hedelmitä/ cuin sinä HERra minulle annoit. Ja nijn pane ne HERran sinun Jumalas eteen/ ja cumarra HERran sinun Jumalas edes.’ž Ja johdatti meidän tähän paickaan/ ja andoi myös meille tämän maan/ josa riesca ja hunajata wuota.’ž Ja HERra wei meidän Egyptist woimallisella kädellä/ ja ojetulla käsiwarrella/ suuren peljätyxen/ merckein ja ihmetten cansa.’ž NIjn me huusim HERran meidän Isäim Jumalan tygö/ ja HERra cuuli meidän änem/ ja cadzoi meidän tuscam/ työm ja ahdistuxem päälle.’ž Mutta Egyptiläiset ahdistit ja waiwaisit meitä/ ja panit cowan orjuden meidän päällem.’ž Nijn wasta sinä/ ja sano HERran sinun Jumalas edes: minun Isän oli radollinen Syrialainen ja meni Egyptijn wähällä joucolla/ että hän siellä olis muucalainen/ ja tuli siellä suurexi/ wäkewäxi ja monexi Canssaxi.’ž Ja Pappi ottacan corin sinun kädestäs ja laskecan sen maahan/ HERran sinun Jumalas Altarin eteen.’ž Ja mene Papin tygö/ joca sijhen ajcan on/ ja sano hänelle: minä tunnustan tänäpänä HERran sinun Jumalas edes/ että minä olen tullut sijhen maahan/ jonga HERra meidän Isillem wannoi/ meille andaxens.&LVAL!Æ_½5n  Ė $ Ō „ 3 Ī Y  Ŗ f  ·Dp÷Ä>Ū)‘’—ż6v Ja HERra asetta sinun pääxi/ ja ei hännäxi: sinä aina ylimmäinen olet ja et alimmainen/ ettäs’ž Ja HERra asetta sinun pääxi/ ja ei hännäxi: sinä aina ylimmäinen olet ja et alimmainen/ ettäs olet HERran sinun Jumalas käskyille cuuliainen/ jotca minä tänäpänä sinun käsken pitä ja tehdä.’ž Ja HERra awa sinulle hänen hywän tawarans/ taiwan/ andaxens sinun maalles saten ajallans/ ja siunataxens caicki sinun käsialas: Ja sinä lainat monelle Canssalle/ mutta et sinä keldäkän lainan ota.’ž Ja HERra lahjoitta sinun runsast hywydellä/ sekä cohdus hedelmällä/ carjas hedelmällä/ sijnä maasa/ jonga HERra wannoi sinun Isilles/ sinulle andaxens.’ž Että caicki Canssat maan päällä näkewät olewan sinun HERran nimeen nimitetyn/ ja pitä sinua pelkämän.’ž HERra corgotta sinun idzellens pyhäxi Canssaxi/ nijncuin hän wannoi sinulle/ ettäs pidät HERran sinun Jumalas käskyt/ ja hänen teisäns waellat.’ž HERra käske siunauxen olla sinun cansas/ sinun rijhesäs/ ja caikisa cuins aiwoit. Ja siuna sinun sijnä maasa/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.’ž Ja HERra langetta sinun wiholises sinun edesäs/ jotca sinua wastan nousewat. Yhtä tietä he tulewat sinua wastan/ ja seidzemetä tietä myöden pitä heidän pakeneman sinun edesäs.’ž Siunattu olet sinä käydesäs sisälle ja käydesäs ulos.’ž Siunattu on sinun coris ja sinun tähtes.’ž Siunattu on sinun ruumis hedelmä/ sinun maas hedelmä/ sinun carjas hedelmä/ sinun eläindes hedelmä/ ja sinun lammaslaumas hedelmät.’ž Siunattu olet sinä Caupungis/ siunattu pellolla.’ž Ja caicki nämät siunauxet tulewat sinun päälles ja sattuwat sinuun/ ettäs HERran sinun Jumalas änelle cuuliainen olit.’ž JA jos sinä olet sinun HERras Jumalas änelle cuuliainen/ ettäs pidät ja teet caicki hänen käskyns/ jotca minä tänäpänä sinulle käsken/ nijn HERra sinun Jumalas teke sinun corkiammaxi caicke Canssa maan päällä.’ž Kirottu olcon joca ei caickia näitä lain sanoja täytä/ että hän sen jälken teke/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca lahjoja otta/ lyödäxens wiatoinda werta/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca lähimmäisens salaisest lyö/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca Anoppins maca/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca sisarens maca/ joca hänen Isäns eli äitins tytär on/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca eläimeen ryhty/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca Isäns emännän tykönä maca/ että hän paljasti Isäns peittämisen/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca muucalaisen/ orwoin ja leskein oikeuden wäändä/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca laske sokian exymän tiellä/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca lähimmäisens rajan sijrtä/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca Isäns eli äitiäns kiroile/ ja caicki Canssa sanocan/ Amen.’ž Kirottu olcon joca epäjumalan eli waletun cuwan teke HERralle cauhistuxexi/ wircamiesten käsialaisen/ ja pitä sen sala. Ja caicki Canssa wastackan ja sanocan/ Amen.’ž Ja Lewitat alcacan/ ja sanocan jocaidzelle Israelist corkialla änellä.’ž Ja nämät seisocan Ebalin wuorella kiroman/ Ruben/ Gad/ Asser/ Sebulon/ Dan ja Nephtali.’ž Nämät seisocan Grisimin wuorella/ ja siunatcan Canssa/ cosca te oletta käynet Jordanin ylidzen. Simeon/ Lewi/ Juda/ Isaschar/ Joseph ja BenJamin.’ž JA Moses käski Canssalle sinä päiwänä/ ja sanoi:’ž Ettäs cuuliainen olisit HERran sinun Jumalas änelle/ ja tekisit hänen käskyins ja oikeuttens jälken/ cuin minä tänäpänä sinun käsken.’ž JA Moses ynnä pappein Lewitain cansa puhuit caikelle Israelin Canssalle/ sanoden: Ota waari ja cuule Israel: tänäpänä sinä tulit HERran sinun Jumalas Canssaxi.’ž Ja kirjoita caicki tämän lain sanat selkiäst ja ymmärtäwäisest nijhin kiwijn.’ž Uhra myös kijtosuhri/ ja syö siellä/ ja ole iloinen HERran sinun Jumalas edes.\LVAL]_;ę © ó † Ż w  < Ī b $ kČé=§hóFå‘&©D¦ Muucalainen cuin sinun tykönäs on/ yletän/ ja on a’ž Muucalainen cuin sinun tykönäs on/ yletän/ ja on alati ylinnä/ mutta sinä aletan ja alati alinna olet.’ž Caicki sinun puus ja maas hedelmän syöwät turilat.’ž Poikia ja tyttäritä sinä sijtät/ ja et cuitengaan nijtä nautidze: sillä ne wiedän fangittuna pois.’ž Öljypuita on sinun caikis maas paicoisa/ mutta ei sinun pidä woiteleman sinuas öljyllä: sillä sinun öljypuus rewitän ylös.’ž Wijnapuita sinä istutat ja työtä teet/ mutta et saa nijstä wijna juoda eli coota: sillä madot ne syöwät.’ž Sinä kylwät paljo siemendä/ waan wähän tuot sisälle/ sillä heinäsircat syöwät ne.’ž Ja sinä olet cauhistus/ sananlascu ja pilcka caickein Canssain seas/ joihinga HERra aja sinun.’ž HERra sinun Cuningas/ jongas idzelles asettanut olet/ aja sen Canssan tygö/ jotas et tunne/ eikä sinun Isäs/ ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita/ puita ja kiwiä.’ž HERra lyö sinun pahalla paisumalla polwisas ja pohkeisas/ nijn ettes taida parata pöytäjalast nijn päänlaken asti.’ž Ja sinä tulet mielettömäxi nijstä cuin sinun silmäs näkewät.’ž Sinun maas hedelmän ja caicki sinun työs se Canssa syöwät/ jotas et tunne/ ja sinun täyty wääryttä kärsiä/ ja sortuna olla coco sinun elin aicanas.’ž Sinun poicas ja tyttäres annetan toiselle Canssalle/ nijn että sinun silmäs sen näkewät/ ja hiweldywät heistä jocapäiwä/ ja ei yhtän wäkewyttä pidä sinun käsisäs oleman.’ž Sinun härkäs teurastetan sinun silmäis nähden/ mutta et sinä saa hänestä syödä. Sinun Asis otetan wäkiwallalla sinun nähdes/ ja ei sinulle anneta jällens. Sinun lambas annetan sinun wiholisilles/ ja ei kengän sinua auta.’ž Waimon sinä kihlat/ mutta toinen sen maca: huonen sinä rakennat/ mutta et sinä saa hänes asua: wijnapuita sinä istutat/ mutta et sinä saa nijtä yhteisexi tehdä.’ž Ja sinä coperoidzet puoli päiwänä/ nijncuin sokia pimiäs coperoidze/ ja et menesty sinun teisäs. Ja sinä kärsit wäkiwalda ja wääryttä/ nijncauwan cuins elät/ ja ei kengän sinua auta.’ž HERra lyö sinun tyhmydellä/ sokeudella ja sydämen kiuculla.’ž HERra lyö sinun Egyptin paisumilla/ häpiälisillä weripahgoilla/ ruwilla ja syhelmällä/ nijn ettes parane.’ž Sinun ruumis on rawinnoxi caikille taiwan linnuille/ ja caikille maan pedoille/ ja ei kengän heitä carcota.’ž HERra lyö sinua sinun wiholistes edes/ yhtä tietä myöden sinä menet heidän tygöns/ mutta seidzemen tien cautta sinä heidän edelläns pakenet/ ja sinä hajotetan caickein waldacundain secaan maan päällä.’ž HERra anda sinun maalles tomun ja tuhan saten edest taiwast sinun päälles/ sijhenasti että hän sinun hucutta.’ž Taiwan cuin sinun pääs päällä on/ pitä nijncuin wasken oleman/ ja maan sinun allas nijncuin raudan.’ž HERra lyö sinua paisumilla/ wilutaudilla/ polttella/ palolla/ poudalla/ myrkyllisellä ilmalla/ kellaisella taudilla/ ja waino sinua sijhenasti että hän sinun hucutta.’ž HERra ryhdyttä sinuun ruttotaudin/ sijhenasti että hän sinun hucutais sijtä maasta/ jotas tulet omistaman.’ž HERra lähettä sinun secaas onnettomuden/ tyhmyden ja wahingon/ caikisa sinun aiwoituxisas/ sijhenasti ettäs hucut ja pian catoat sinun pahain tecois tähden/ ettäs minun hyljäisit.’ž Kirottu olet sinä käydesäs sisälle/ kirottu käydesäs ulos.’ž Kirottu on sinun ruumis hedelmä/ sinun carjas hedelmä/ sinun lammaslaumas hedelmä.’ž Kirottu on sinun coris ja tähtes.’ž Kirottu olet sinä Caupungis/ kirottu pellolla.’ž MUtta ellet sinä cuule HERran sinun Jumalas ändä/ pitäxes ja tehdäxes caicki hänen käskyns ja oikeudens/ jotca minä tänäpänä sinulle käsken/ nijn caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles ja sattuwat.’ž Ja et luowu nijstä sanoista/ jotca minä tänäpänä sinulle käsken/ eikä oikialle eli wasemalle puolelle/ muitten jumalitten jälken waeldaxes ja heitä palwellaxes.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:” M@  ” ’@  ” A@  ”[@  ”@ ”Č@ ”É@ ”@  ’ H@  ž H@  ż ®@ ü N@  ū @ ś @ ł °@ ų ›@ ÷ ,@ ö ė@  õ N@  ō Ö@  ó  ź@  ņ  Ļ@  ń  ¾@  š  p@  ļ  ‡@  ī •@  ķ ’@  ģ ŗ@  ė }@  ź ƒ@  é ŗ@  č Č@  ē :@  ę @  å Ą@  䠝@  ć ›@  ā @  į M@  ą g@  ß  …@  Ž  n@  Ż  a@  Ü  į@  Ū  @  Ś t@  Ł ‘@  Ų ŗ@  × —@  Ö s@  Õ ©@  Ō Č@  Ó Ü@  Ņ …@  Ń —@  Š ˜@  Ļ ›@  Ī ’@  Ķ p@  Ģ @  Ė Ė@  Ź Œ@  É ä@  Č Ņ@  Ē ń@  Ę n@  Å s@  Ä ³@  Ć H@  Ā  ø@  Į  v@  Ą  @  æ  @  ¾  t@  ½ w@  ¼ †@  » y@  ŗ ‰@  ¹ x@  ø X@  · °@  ¶ @  µ DŽ@  “ CĶ@  ³ Bt@  ² AŹ@  ± @±@  ° ?Ć@  Æ >†@  ® =š@  ­ <f@  ¬ ;@  « :ž@  Ŗ 9Ó@  © 8č@  Ø 7Ō@  § 6Ę@  ¦ 5½@  „ 4 @  ¤ 3Ī@  £ 2I@  ¢ 1m@  ” 0Ā@    /r@  Ÿ .S@  ž -ė@   ,a@  œ +i@ › *5@ š )e@ ™ (}@ ˜ 'k@ — &T@ – %a@ • $­@ ” #u@ “ "?@ ’ !–@ ‘  ¬@  ß@  £@ Ž ¹@  >@ ^LVALŸ“aļ - Ą w © œ ß  E]Šģ\ö\Öb˜ Sijhen myös/ ei pidä sinulla sen Canssan seas yhtän wahwa coto oleman/ ja jalcais pöytä yhtän lepo’ž Sijhen myös/ ei pidä sinulla sen Canssan seas yhtän wahwa coto oleman/ ja jalcais pöytä yhtän lepo saaman: sillä HERra anda sinulle siellä wapisewaisen sydämen/ hiweldynet silmät/ ja cuiwetun sielun.’ž Sillä HERra hajotta teitä caickein Canssain secaan/ yhdest maan ärest toiseen. Ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita/ joita et sinä tunne/ eikä Isäs/ candoja ja kiwiä.’ž Ja cuin HERra ennen iloidzi teistä/ teille hywä tehdesäns ja enändäisäns teitä/ nijn hän iloidze teitä hucuttaisans ja cadottaisans/ ja te syöstän sijtä maasta pois/ jota te menette omistaman.’ž Ja teistä jää wähäinen Canssa/ jotca ennen olitta nijncuin tähdet taiwas paljouden tähden/ ettes cuullut HERran sinun Jumalas ändä.’ž Sijhen myös caicki sairaudet ja caicki rangaistuxet/ jotca ei kirjoitetut ole täsä lakiraamatus/ laske HERra sinun päälles/ sijhenasti ettäs hucutetan.’ž Ja käändä sinun päälles caickinaiset Egyptin taudit/ joitas pelkäisit/ ja ne pitä sinuun tarttuman.’ž Nijn HERra ihmellisexi teke sinun ja sinun siemenes rangaistuxet/ suurilla ja pitkällisillä widzauxilla/ pahoilla ja pitkällisillä taudeilla.’ž ELles pidä ja te caickia näitä Lain sanoja/ jotca täsä kirjas owat kirjoitetut/ nijn ettäs pelkät tätä cunnialista ja peljättäpä nime/ HERra sinun Jumalas.’ž Jälkimmäisiä jotca hänen omasta cohdustans lähtenet owat/ eikä myös poicans cuin hän synnytti: sillä he syöwät ne salaisest/ sijnä ahdistuxes ja waiwas/ jolla sinun wiholises sinua ahdistawat sinun porteisas.’ž Waimo teidän seasan cuin ennen hercullisest ja hecumas elänyt on/ nijn ettei hän malttanut jalcans laske maan päälle hercun ja hecuman tähden/ ei suo hänen miehellens/ joca hänen sylisäns lepä/ ja hänen pojallens ja tyttärellens/’ž Suoman annetta jongun nijstä hänen poicains lihasta/ jota hän syö/ ettei hänellä mitäkän muuta ole caikesta hywydestäns/ sijnä ahdistuxes ja waiwas/ jolla sinun wiholises ahdista sinua caikisa sinun porteisas.’ž Nijn että jocu mies cuin ennen sangen hercullisest ja hecumas teidän seasan eli/ ei pidä hänen weljellens/ ja waimollens cuin on hänen sylisäns/ ja pojallens joca on wielä jäänyt hänen pojistans/’ž SInun täyty syödä sinun ruumis hedelmän/ sinun poicas ja tyttäres lihan/ jotca HERra sinun Jumalas sinulle andanut on/ sijnä ahdistuxes ja waiwas/ jolla sinun wiholises sinua ahdistawat.’ž Ja ahdista sinua caikisa sinun porteisas/ sijhenasti että hän cukista maahan sinun corkiat ja wahwat muuris/ joihins idzes luotat/ caikisa sinun maacunnisas. Ja sinä ahdistetan caikisa sinun porteisas/ sinun coco maasas/ jonga HERra sinun Jumalas sinulle andanut on.’ž Ja syö sinun carjas hedelmän ja sinun maas hedelmän/ sijhenasti ettäs hucutetan. Ja ei hän sinulle jätä mitäkän jywist/ wijnast/ öljyst/ carjan eli lammasten hedelmäst/ sijhenasti että hän sinun cadotta.’ž Häpiämättömän Canssan/ joca ei carta wanha/ eikä armaidze nuorucaista.’ž HERra lähettä Canssas sinun päälles taamba mailman ärestä/ nijncuin cotcan/ jonga puhetta et sinä ymmärrä.’ž Ja sinä palwelet wiholisias/ jotca sinulle HERra lähettä/ näljäs ja janos/ alastomudes ja caickinaises puuttumises. Ja hän pane sinun caulaas rautaisen iken sijhenasti että hän sinun hucutta.’ž Ettes palwellut HERra sinun Jumalatas iloisella ja riemuisella sydämellä/ cosca sinulla caickinaista kyllä oli.’ž Sentähden owat ne sinus merkeixi ja ihmeixi/ ja sinun siemenesäs ijancaickisest.’ž Ja caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles/ ja sinua wainowat/ ja sinuun sattuwat/ sijhenasti ettäs hucutetan/ ettes HERran sinun Jumalas ändä cuullut/ ja ettäs hänen käskyns ja oikeudens pidäisit/ jotca hän sinulle on käskenyt.’ž Hän laina sinulle/ mutta et sinä woi hänelle lainata. Hän on pää/ ja sinun pitä hännän oleman.ųLVALŒæį D ” < Ä ; Ā < Å Q Į@ŹŹ¤6Es8 NIin pitä teidän sucun sanoman/ ja teidän lapsen cuin teistä syndywät/ ja wierat cuin taamba pitkän’ž NIin pitä teidän sucun sanoman/ ja teidän lapsen cuin teistä syndywät/ ja wierat cuin taamba pitkän matcan taca tulewat/ cosca he näkewät tämän maan rangaistuxet/ ja sairaudet/ joilla HERra lyö heitä.’ž Ja HERra eroitta hänen pahuteen caikesta Israelin sugusta/ coco tämän lijton sanain kirouxen jälken/ cuin täsä lakikirjas on kirjoitettu.’ž Silloin ei HERra ole hänelle armollinen/ silloin tule suuri HERRAN wiha ja costo sen miehen päälle/ ja caicki nämät kirouxet cuin täsä kirjas owat kirjoitetut/ joutuwat hänen päällens. Ja HERra pyhki hänen nimens taiwan alda.’ž Ja waicka hän cuule nämät kirouxen sanat/ siuna hän idzens cuitengin sydämesäns/ ja sano rauha minulla cuitengin on/ minä waellan minun sydämeni ajatuxen jälken/ että juopunet janowitten cansa hucutettaisin.’ž Ettei jocu olis teidän seasan mies eli waimo/ elickä jocu langoista taicka perhestä cuin sydämens tänäpänä käännäis pois HERrast meidän Jumalastam/ palwellaxens tämän Canssan jumalita/ ja tulis teille juurexi joca caswa sappe ja coiruoho.’ž Ja näitte heidän cauhistuxens ja epäjumalans/ cannot ja kiwet/ hopiat ja cullat/ cuin heidän tykönäns olit.’ž Sillä te tiedätte/ cuinga me asuimme Egyptin maalla/ ja waelsimme pacanain läpidzen/ joiden cautta te waelsitte.’ž Mutta sekä teidän cansan/ cuin täsä läsnä tänäpänä olette ja seisotte meidän cansam HERran meidän Jumalam edes/ että myös nijden cansa/ cuin täsä tänäpänä meidän cansam ei ole.’ž Sillä em me tee näitä lijttoja ja tätä wala ainoastans teidän cansan.’ž Että hän tänäpänä sinun hänellens corgotta Canssaxi/ ja hän on sinun Jumalas/ nijncuin hän sanoi sinulle/ ja nijncuin hän wannoi sinun Isilles/ Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille.’ž Että sinä käyt HERran sinun Jumalas lijttoon ja sijhen walaan/ cuin HERra sinun Jumalas teke sinun cansas tänäpänä.’ž Teidän lapsen/ teidän waimon/ ja teidän muucalaisen cuin sinun leirisäs on/ sinun puus haccajasta/ nijn wetes ammundajan asti.’ž TE seisotte caicki tänäpänä HERran teidän Jumalan edes/ ylimmäiset teidän sugustan/ teidän wanhimban/ teidän esimiehen/ ja jocamies Israelis.’ž Nijn pitäkät nyt nämät lijton sanat/ ja tehkät sen jälken/ että te toimellisest tekisitte/ caicki cuin te teette.’ž Ja omistimme heidän maans/ ja annoimme Rubenitereille ja Gaditereille/ ja puolelle Manassen sucucunnalle perimisexi.’ž Ja cosca te tulitte tähän paickaan/ tuli Sihon Hesbonin Cuningas/ ja Og Basanin Cuningas sotiman meitä wastan/ ja me löimme heidän.’ž Et te syönet leipä/ etkä myös juonet wijna/ elickä wäkewätä juoma/ ettäs tietäisit minun olewan HERran teidän Jumalan.’ž Hän andoi teidän waelda corwes neljäkymmendä wuotta/ teidän waatten ei wanhennet teidän päällän/ ja sinun kengäs ei culunet jalwoisas.’ž Ja ei HERra wielä nytkän tähän päiwän asti andanut teille ymmärtäwäist sydändä/ ja silmiä näkemän ja corwia cuuleman.’ž Ne suuret kiusauxet/ cuin sinun silmäs näit/ ja ne suuret merkit ja ihmelliset tegot.’ž Ja Moses cudzui coco Israelin/ ja sanoi heille: te näitte caicki mitä HERra teidän silmäin edes teki Egyptis Pharaolle/ caikille hänen palwelioillens ja coco hänen maallens.’ž NÄmät owat lijton sanat/ cuin HERra käski Mosexen tehdä Israelin lasten cansa Moabiterein maasa/ paidzi sitä lijtto/ cuin hän heidän cansans teki Horebis.’ž Ja HERra wie sinua taas haaxilla Egyptijn/ sitä tietä/ josta minä sanoin sinulle: Ei sinun pidä händä sillen näkemän. Ja teitä myydän teidän wiholisillen palwelioixi ja pijcoixi/ ja ei yhtäkän ostaja siellä oleman pidä.’ž Amulla sinä sanot: Ah/ josca minä ehtoseen eläisin? ehtona sinä sanot: Ah/ josca minä amuun eläisin? sinun sydämes suuren pelgon tähden/ joca sinua peljättä/ ja sentähden jota sinun silmäs näkemän pitä.’ž Nijn että sinun elämäs rippu sinun edesäs yöllä ja päiwällä/ sinun pitä pelkämän ja elämästäs tietämätöin oleman.<LVALģ|ź O · › æ ÷ N ŪDŠł…iˆ'¹4Ķ€x Sijnä cuin minä sinulle tänäpänä käsken/ ettäs racastat HERra sinun Jumalatas/ ja waellat hänen teisäns/ ja pidät hänen käskyns/ ’ž Sijnä cuin minä sinulle tänäpänä käsken/ ettäs racastat HERra sinun Jumalatas/ ja waellat hänen teisäns/ ja pidät hänen käskyns/ lakins ja oikeudens/ ettäs saisit elä ja enätäisin/ ja HERra sinun Jumalas siunais sinua/ sijnä maasa cuhungas menet sitä omistaman.’ž CAdzo/ minä panin tänäpänä sinun etees elämän ja hywän: cuoleman ja pahan.’ž Sillä se sana on sangen läsnä sinun tykönäs/ ja sinun suusas/ ja sinun sydämesäs/ ettäs sen tekisit.’ž Eikä myös ole tuolla puolen meren/ ettäs sanoisit: Cuca menis meren ylidzen noutaman meille sen/ cuullaxem ja tehdäxem sen jälken?’ž Eikä myös taiwas/ ettäs sanoisit: cuca mene taiwaseen/ ja tuo meille sen cuullaxem/ ja tehdäxem sen jälken?’ž Sillä tämä käsky cuin minä sinulle tänäpänä käsken/ ei ole sinulda salattu/ eikä myös caucana.’ž Ettäs HERran sinun Jumalas änelle cuuliainen olet/ ja pidät hänen käskyns ja lakins/ cuin on kirjoitettu täsä lakikirjas/ jos sinä muutoin palajat HERran sinun Jumalas tygö/ caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sielustas.’ž Ja HERra sinun Jumalas anda sinulle onnen caikisa sinun kättes töisä/ sinun cohtus hedelmäs/ sinun carjas hedelmäs/ ja caikesa sinun maas hedelmäs/ että ne sinulle menestyisit: sillä HERra käändä idzens riemuidzeman sinun ylidzes sinulle hywäxi/ nijncuin hän sinun Isistäs iloidzi.’ž Mutta sinä käännät sinus ja cuulet HERran änen/ tehdäxes caicki hänen käskyns/ cuin minä sinulle tänäpänä käsken.’ž Mutta caicki nämät kirouxet anda HERra sinun Jumalas tulla sinun wiholistes päälle/ ja caickein nijden päälle/ cuin sinua wihawat ja wainowat.’ž Ja HERra sinun Jumalas ymbärinsleicka sinun sydämes/ ja sinun siemenes sydämen/ racastaman HERra sinun Jumalatas caikesta sinun sydämestäs/ ja caikesta sinun sielustas/ ettäs eläisit.’ž Ja johdatta sinun sijhen maahan/ cuin sinun Isäs omistanet owat/ ja sinä sen omistat/ ja hän teke hywä sinulle/ ja enändä sinun enä cuin sinun Isäs.’ž Ja jos sinä wielä olisit ajettu taiwan ärijn/ nijn cuitengin HERra sinun Jumalas coco sinun ja tuo sinun sieldä.’ž Nijn HERra sinun Jumalas käändä sinun fangiudes ja armahta sinun päälles/ ja jällens coco sinun caikista Canssoista/ joihinga HERra sinun Jumalas sinun hajottanut on.’ž Ja sinä käännät idzes HERran sinun Jumalas tygö/ oleman cuuliainen hänen änellens/ sinä ja sinun lapses/ caikesta sydämestäs/ ja caikesta sielustas/ caikisa nijsä cuin minä sinulle tänäpänä käsken.’ž COsca caicki nämät tulewat sinun päälles/ taicka siunauxet elickä kirouxet/ cuin minä panin etees/ ja sinä rupet paneman sydämees/ cuingas olet pacanaitten keskellä/ siellä cuhunga HERra sinun Jumalas sinun on ajanut.’ž HERran meidän Jumalam salaus ilmestyi meille ja meidän lapsillem ijancaickisest/ että meidän caicki nämät lain sanat tekemän pitä.’ž Ja HERra on heidän häwittänyt heidän maastans/ suures wihas/ julmudes ja närkästyxes/ ja on heidän heittänyt wieraseen maahan/ nijncuin tänäpänä on.’ž Sentähden on HERran wiha julmistunut tämän maan päälle/ nijn että hän andoi tulla heidän päällens caicki kirouxet/ cuin täsä kirjas kirjoitetut owat.’ž Ja owat mennet ja muita jumalita palwellet/ ja cumartanet nijtä/ sencaltaisita jumalita/ cuin he ei ensingän tundenet/ ja jotca ei heille mitän andanet.’ž Silloin sanotan: että he hyljäisit HERran heidän Isäins Jumalan lijton/ cuin hän teki heidän cansans/ cosca hän heidän johdatti Egyptin maalda.’ž Nijn caicki Canssat sanowat: mixi HERra nijn teki tälle maacunnalle? mikä on tämä hänen suuri julmudens wiha?’ž Että hän coco heidän maans tulikiwellä ja suolalla on polttanut/ nijn ettei se kylwetä eikä wihota/ eikä myös yhtäkän ruoho käy hänestä ylös. Nijncuin Sodoma/ Gomorra/ Adama ja Zeboim olit cukistetut maahan/ jotca HERra hänen wihasans ja hirmuisudesans cukisti ylösalaisin.åLVALeČ Ķ  K Č K ‘ ’żvHy¹k€2ź¢# Ottacat tämä Lakikirja ja laskecat HERran teidän Jumalan lijt’ž Ottacat tämä Lakikirja ja laskecat HERran teidän Jumalan lijton Arkin siwulle/ että hän olis sijnä todistuxexi sinua wastan.’ž Käski hän Lewitaille jotca HERran todistuxen Arckia cannoit/ sanoden:’ž COsca Moses oli nämät lain sanat kirjoittanut kirjaan/ ja lopettanut.’ž Nijn kirjoitti Moses tämän wirren silloin/ ja opetti sen Israelin lapsille.’ž Ja HERra sanoi Mosexelle: Cadzo/ sinun pitä lewämän sinun Isäis cansa. Ja tämä Canssa nouse ja juoxe huoruteen/ maan epäjumalitten jälken/ sinne cuin he menewät/ hyljäwät minun/ ja rickowat sen lijton jonga minä tein heidän cansans.’ž Ja HERra ilmestyi majas pilwen padzaas/ ja pilwen padzas seisoi majan owes.’ž JA HERra sanoi Mosexelle: Cadzo/ sinun aicas on juuri läsnä/ cuin sinä cuolet/ cudzu Josua/ ja mene seuracunnan majaan/ että minä andaisin hänelle käskyn. Ja Moses meni Josuan cansa/ ja astui seuracunnan majaan.’ž Ja että heidän lapsens/ jotca ei sitä tiedä/ cuulisit myös ja oppisit/ cuinga heidän pitä pelkämän HERra teidän Jumalatan caickena teidän elinaicanan/ cuin te elätte maan päällä/ johonga te menette Jordanin ylidzen/ sitä omistaman.’ž Coco Canssa sekä miehet että waimot/ lapset ja muucalaiset/ jotca sinun portisas owat/ cuuleman ja oppiman/ cuinga heidän pitä pelkämän HERra heidän Jumalatans/ pitämän ja tekemän caicki tämän lain sanat.’ž Cosca coco Israel tule osottaman händäns/ HERran sinun Jumalas eteen/ sijhen paickaan cuin hän walidze/ pitä sinun tämän lain andaman cuulutta coco Israelin edes/ heidän corwains cuulden.’ž Ja hän käski heille/ ja sanoi: aina joca seidzemen wuoden perästä/ cosca wapauswuosi alca Lehtimajan juhlana.’ž Ja Moses kirjoitti tämän lain/ ja andoi papeille Lewin pojille/ jotca cannoit HERran lijton Arcki/ ja caikille Israelin wanhimmille.’ž Mutta HERra joca idze käy teidän edellän/ hän on sinun cansas/ ja ei ota sinulda pois kättäns/ eikä myös hyljä sinua/ älä pelkä älä myös cauhistu.’ž JA Moses cudzui Josuan/ ja sanoi hänelle coco Israelin silmäin edes: ole wahwa ja hywäs turwas: sillä sinä johdatat tämän Canssan sijhen maahan/ jonga HERra heidän Isillens wannonut on heille andaxens/ ja jaat tämän heille perimisexi heidän keskelläns.’ž Olcat wahwat ja hywäs turwas/ älkät peljästykö ja cauhistuco heidän edesäns: sillä HERra sinun Jumalas idze waelda sinun cansas/ ja ei ota sinulda pois kättäns/ eikä myös hyljä sinua.’ž Cosca HERra anda heidän teidän käteen/ nijn tehkät heidän cansans caickein käskyin jälken/ cuin minä teille olen käskenyt.’ž Ja HERra teke heille/ nijncuin hän teki Sihonille ja Oggille Amorrerein Cuningalle/ ja heidän maallens/ jotca hän on hucuttanut.’ž HERra sinun Jumalas käy idze sinun edelläs/ hän idze hucutta tämän Canssan sinun edestäs/ nijn että sinä omistat heitä/ Josua käy sinun edestäs sen ylidzen/ nijncuin HERra on sanonut.’ž Ja sanoi heille: minä olen tänäpänä sadan ja cahdenkymmenen ajastaicainen/ en minä woi enä käydä ulos ja sisälle: sijhen on HERra myös sanonut minulle: ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylidzen.’ž JA Moses meni ja puhui nämät sanat coco Israelin cansa/’ž Että te racastatte HERra teidän Jumalatan ja cuulette hänen ändäns/ ja pysytte hänes kijnni: Sillä hän on sinun elämäs ja sinun pitkä ikäs/ ettäs asuisit sijnä maasa/ cuin HERra sinun Isilles/ Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannoi/ heille andaxens.’ž Minä otan tänäpänä taiwan ja maan todistuxexi teistä/ että minä panin teidän eteen/ elämän ja cuoleman/ siunuauxen ja kirouxen/ ettäs walidzisit elämän/ että sinä ja sinun siemenes eläisit.’ž Nijn teen minä teille tänäpänä tiettäwäxi/ että teidän pitä huckanduman/ ja ei cauwan pysymän sijnä maasa/ johongas menet Jordanin ylidze/ sitä omistaman.’ž Mutta jos sinä käännät sinun sydämes/ ja et ole näille cuuliainen/ mutta annat wietellä sinus/ nijn ettäs cumarrat wieraita jumalita/ ja palwelet heitä._LVALŌ9‰ t U § Ž  Ŗi׊šŸõWĒ|äg&› Hän wei hänen haman maan corkeuteen/ ja ruocki hänen pellon hedelmä’ž Hän wei hänen haman maan corkeuteen/ ja ruocki hänen pellon hedelmällä/ ja andoi hänen ime hunajata calliosta/ ja öljyä cowasta kiwestä.’ž Yxinäns HERra talutti händä/ ja ei ollut hänellä muuta Jumala.’ž Nijncuin cotca poicans wie ulos/ ja heidän päälläns laucuile/ ja lewittä sijpens/ ja otta heitä/ ja canda sijpeins päällä.’ž Hän löysi hänen corwes cuiwas/ cusa cauhistus on erämaas. Hän wei hänen ymbärins/ hän opetti hänelle lakins/ ja warjeli hänen nijncuin silmäin terän.’ž Sillä HERran osa on hänen oma Canssans/ Jacob on hänen perimisens nuora.’ž Cosca se corkein nijn arwalla pacanat jacoi/ ja hajotti ihmisten lapset: Silloin hän laski Canssain maan rajat/ Israelin lasten lugun jälken.’ž Muista endisen ajan päälle/ ymmärrä wuosicaudet sugusta nijn sucuun. Kysy Isäldäs/ ja hän ilmoitta sinulle/ ja sinun wanhemmildas/ nijn he sinulle sanowat.’ž Nijngös sinun HERras Jumalatas kijtät/ sinä hullu ja tyhmä Canssa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun HERras? Eikö hän ole se ainoa/ joca sinun luonut ja walmistanut on?’ž Se nurja ja paha sucu hänestä lange pois/ he owat ilkiät/ ja ei hänen lapsens.’ž Hän on callio/ hänen työns owat laittamattomat: sillä caicki hänen tecons owat oikiat. Waca on Jumala/ ilman caickia wääryttä/ hän on oikia ja hurscas.’ž Sillä minä ylistän HERran nime/ andacat ainoalle meidän Jumalallem cunnia.’ž Minun oppin tiuckucan nijncuin sade/ ja minun puhen wuotacan/ Nijncuin caste/ nijncuin sade wihannon päälle/ ja nijncuin pisarat ruohon päälle.’ž CUlcatte taiwat/ minä puhun/ ja maa cuulcan minun suuni sanat.’ž Nijn Moses puhui coco Israelin sucucunnan cuulden tämän weisun sanat/ haman loppun asti.’ž Sillä minä tiedän että te minun cuolemani jälken peräti turmellan/ ja poickiatte sildä tieldä cuin minä teille käskenyt olen/ nijn teille tapahtu onnettomus wijmeisillä ajoilla: että te pahasti teitte HERran silmäin edes/ ja wihoititte hänen teidän kätten töiden cautta.’ž Nijn cootcat nyt minun eteeni caicki wanhimmat teidän sucucunnisan/ ja teidän esimiehen/ että minä puhuisin nämät sanat heidän corwains cuullen/ ja ottaisin taiwan ja maan todistuxexi heitä wastan.’ž Sillä minä tunnen sinun tottelemattomudes ja niscurudes/ cadzo/ cosca minä wielä nyt tänäpänä elän teidän cansan/ oletta te tottelemattomat HERra wastan/ cuinga paljo enämmin minun cuolemani jälken?’ž Ja käski Josualle Nunin pojalle/ ja sanoi: ole wahwa ja urhollinen: sillä sinä johdatat Israelin lapset sijhen maahan/ cuin minä wannoin heille/ ja minä olen sinun cansas.’ž Ja cosca heidän nijn suuri pahus ja ahdistus käsittä/ nijn tämä wirsi wasta heitä todistuxexi: sillä ei sitä pidä unhotettaman heidän siemenens suusa: Sillä minä tiedän heidän ajatuxens/ joita he jo nyt ajattelewat/ ennencuin minä johdatan heitä sijhen maahan cuin minä wannonut olen.’ž Sillä minä johdatan heidän sijhen maahan/ jonga minä wannoin heidän Isillens/ josa riesca ja hunajata wuota. Ja cosca he syöwät ja tulewat rawituxi ja lihawaxi/ käändäwät he heitäns muiden jumalitten tygö/ ja palwelewat nijtä/ ja pilckawat minua/ ja rickowat minun lijttoni.’ž NIin kirjoittacat nyt teillen tämä wirsi/ ja opettacat se Israelin lapsille/ ja asettacat se heidän suuhuns/ että tämä wirsi olis minulle todistuxexi Israelin lapsia wastan.’ž Mutta minä peräti peitän minun caswon sillä ajalla/ caiken sen pahuden tähden cuin he tehnet owat/ että he owat idzens käändänet muiden jumalitten tygö.’ž Nijn minun wihan silloin julmistu heidän päällens/ ja minä hyljän heitä/ ja peitän minun caswon heidän edestäns/ että he hucutetan. Ja cosca nijn paljo pahutta ja ahdistusta käy heidän päällens/ sanowat he: eikö caicki nämät pahudet ole tapahtunet minulle? sillä ei minun Jumalan ole minun cansan?{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:‚”i@ ”ŗ@ €” “@ ”  @ ~” ©@ }” ń@ |” ¦@ {”M@ z”@ y”‡@ x”š@ w”~@ v””@ u”s@ t”É@ s”ž@  r”“@  q”…@  p”@  o”Ū@  n” Ž@ m” R@ l” ó@ k” 3@ j”  @ i”ė@ h”@ g”Œ@ f”¢@ e”Œ@ d”b@ c”©@ b”n@ a”" Z@ `”" »@ _”" h@ ^”" Ć@ ]”"z@ \”"‰@ [”"Š@ Z”"V@ Y”"Ę@ X”"Y@ W”"^@  V”"­@  U”!ą@  T”!|@  S”!š@  R”!|@ Q”!T@ P”!r@ O”!œ@ N”!I@ M”!µ@ L”!@ K”!Š@ J”!p@ I”!å@ H”!”@ G”!M@ F”!Q@ E”! –@ D”! –@ C”! °@ B”! ž@ A”! ”@ @”!©@ ?”!Æ@ >”!A@ =”!g@ <”!9@  ;”!”@  :”!Ä@  9”!V@  8” 4u@  7” 3–@ 6” 2—@ 5” 1˜@ 4” 03@ 3” /®@ 2” .³@ 1” -;@ 0” ,^@ /” +¤@ .” *”@ -” )ø@ ,” (J@ +” '¹@ *” &y@ )” %V@ (” $¤@ '” #–@ &” "S@ %” !G@ $” }@ #” e@ "” ”@ !” \@  ” @@ ” –@  ” J@  ” t@  ” ¦@  ” Z@  ” @ ” Ō@ ” §@ ” \@ ” `@ ”  @ ” Z@ ” ±@ ” „@ ” ‹@ ” A@ ” }@ ” ˜@  ” K@  ” @  ” ž@  ” Ŗ@  ” Q@ ” š@  /LVAL[ŖP° P ō M y Ü ‚ Ü h  ˆHģKęi"Ļ9•?Ę Ć w Minä juotan minun nuoleni werellä/ ja minun mieckani pitä liha syömän: ’ž Minä juotan minun nuoleni werellä/ ja minun mieckani pitä liha syömän: Ja tapettuiden werest/ ja fangittuiden/ ja wiholisten paljastetust päästä.’ž Cosca minä hiwon minun mieckani nijncuin pitkäisen leimauxen/ ja minun käteni rangaistuxeen rupe: Nijn minä coston maxan minun wiholisteni/ ja nijlle palkidzen/ jotca minua wihawat.’ž Sillä minä nostan käteni taiwaseen/ ja sanon: minä elän ijancaickisest.’ž Ettekö te näe nyt/ että minä se yxinäns olen/ ja ei ole toinen Jumala paidzi minua? Minä woin tappa ja wirwotta/ minä lyön ja parannan/ ja ei kengän ole joca minun käsistäni wapahta.’ž Joiden lihawimmat uhrit he söit/ ja joit wijnan heidän juomauhristans. Noscan ne ja auttacan teitä ja warjelcan teitä.’ž Ja pitä sanottaman: Cusa heidän Jumalans owat? heidän callions johonga he uscalsit?’ž SIllä HERra duomidze hänen Canssans/ ja hän armahta palwelians päälle. Sillä hän cadzahta/ että he owat juuri huckunet/ ja eikä ne suljetut eikä jocu jäänyt ole.’ž Minun on costo/ minä costan/ heidän jalcans pitä ajallans combistuman. Sillä heidän cadotuxens aica on läsnä/ ja mikä heille tarjendele/ se riendä.’ž Eikö sencaltaiset liene kätketyt minun tykönäni? ja insiglatut minun tawarosani?’ž Heidän wijnans on kärmen myrcky/ ja hirmullisten kyykärmetten sappi.’ž Sillä heidän wijnapuuns on Sodoman wijnapuust/ ja Gomorran pellost. Heidän wijnamarjans owat sappi/ ja carwahimmat marjat.’ž Sillä meidän calliom ei ole nijncuin heidän callions/ jota meidän wiholisem idze taitawat duomita.’ž Cuinga yxi ajais tuhatta taca/ ja caxi carcotaisit kymmenen tuhatta heistä? Eikö sentähden että heidän callions on heidän myynyt? ja HERra on hyljännyt heitä?’ž Josca he taitawaiset olisit/ ymmärräisit ja huomaidzisit/ mitä heille tästälähin tapahtu.’ž Sillä se on Canssa/ josa ei mitän neuwo ole/ eikä ymmärrystä.’ž Ellen minä wiholisteni wiha carttais/ ettei heidän wainollisens ylpenny/ ja lähes sanoisit: meidän oikia kätem on caicki nämät tehnyt/ ja ei HERra.’ž Minä sanoin: minä häwitän heitä/ minä lacatan heidän muistons ihmisist.’ž Ulcona pitä miecan heitä raateleman/ ja sisällä cauhistaman. Sekä nuorucaiset ja neidzet/ imewäiset ja harmapäät.’ž Näljästä heidän pitä hiucahtuman/ ja wilutaudilla culutettaman/ ja äkilisellä cuolemalla. Minä lähetän medzän petoin hambat heidän keskellens/ ja kyykärmen myrkyn.’ž Minä cocon caiken onnettomuden heidän päällens/ minä ambun caicki minun nuoleni heihin.’ž Sillä tuli on syttynyt minun wihasani/ ja poltta haman alemmaiseen helwettijn: Ja culutta maan/ ynnä hänen hedelmäns cansa/ ja poltta wuortein perustuxet.’ž He härsyttelit minua sen cautta/ joca ei ole jumala/ heidän epäjumaludens cautta owat he minun wihoittanet. Ja minä wihoitan heitä jällens sen cautta joca ei ole Canssa/ tyhmällä Canssalla minä heitä wihoitan.’ž Ja hän sanoi: minä peitän minun caswon heidän edestäns/ ja cadzon mitä heidän wijmeiseldä tapahtu: sillä se on nurja sucu/ ja sencaltaiset lapset joisa ei ole usco.’ž Ja cosca HERra sen näki/ wihastui hän poicains ja tyttärittens päälle/ ja hylkäis heidän.’ž Sinun callios joca sinun synnytti/ sen sinä hyljäisit/ ja unhotit sen Jumalan joca sinun loi.’ž He uhraisit perkeleille/ ja ei heidän Jumalallens. Nijlle jumalille joita ei he tundenet/ nijlle usille jotca ei ennen ollet/ joita teidän Isän ei peljännet.’ž Hän yllytti hänen kijwauteen muucalaisten cautta. Cauhistuxen cautta wihoitit he hänen.’ž COsca Israel lihoi ja rawittin/ tuli hän carjaxi/ hän on lihawaxi/ paxuxi ja wäkewäxi tullut/ ja hyljäis Jumalan/ joca hänen teki. Ja hän cadzoi hänen autuudens callion ylön.’ž Woita lehmistä/ ja riesca lambaista/ ynnä caridzain lihawuden cansa. Ja lihawimmat oinat ja caurit/ ja parhan nisun/ ja juotti hänen parhalla wijnamarjan werellä.‹LVAL\žĆb / — j õ Ÿ Ū :  šYŖ`Ā|ę•H“Ļ Ja hänen cauneudens olcon nijncuin esicandoisen härjän/ ja hänen sarwens olcon nijncuin yxisarwillisen sarwet/ j’ž Ja hänen cauneudens olcon nijncuin esicandoisen härjän/ ja hänen sarwens olcon nijncuin yxisarwillisen sarwet/ jolla hän Canssa cuocki yhteen/ haman mailman ärin asti: Nämät owat Ephraimin tuhannet/ ja nämät Manassen tuhannet.’ž Ja ne callimmat maan hedelmät/ ja mitä sijnä on/ hänen armons joca asu pensas/ tulcon Josephin päähän/ ja Nazirin pään laelle weljesten keskellä.’ž Ja idäisten wuorten cuckuloilda/ ja wanhoilda cuckuloilda parhat hedelmät.’ž Sijnä olcon ihanimmat hedelmät Auringost/ ja ihanimmat kypset hedelmät Cuusta.’ž Ja hän sanoi Josephille: hänen maans olcon siunattu HERralda/ ja sijnä olcon ihanimmat hedelmät taiwast/ ja castest/ ja sywyydestä/ joca maca alla.’ž Ja BenJaminille sanoi hän: HERran rackat pitä asuman suruttomast hänen tykönäns/ sillä hän aina händä suojele ja hän asu hänen hartioidens wälillä.’ž Siuna HERra hänen warans/ ja anna hänen kättens työt sinulle kelwata/ ja rico heidän landens jotca carcawat händä wastan/ ja händä wihawat/ nijn ettei he wois ojeta heitäns.’ž He opettawat sinun oikeuxias Jacobille/ ja Israelille sinun lakis/ he candawat suidzutust sinun nenäs edes/ ja caickinaiset uhrit uhrawat sinun Altarilles.’ž Se joca sano hänen Isästäns ja äitistäns: en minä näe heitä/ ja hänen poicans/ en minä hänestä mitän tiedä/ ne pitäwät sinun sanas/ ja kätkewät sinun lijttos.’ž Ja hän sanoi Lewille: sinun täydellisydes ja sinun walkeudes/ olcon sinun pyhän miehes tykönä/ jota sinä kiusaisit Massas/ ja annoit hänen rijdellä rijtaweden tykönä.’ž Tämä on Judan siunaus: Ja hän sanoi: cuule HERra Judan ändä/ ja aseta händä Canssans hallidziaxi/ ja hänen woimans olcon suuri/ ja auttacon händä wastoin hänen wiholisians.’ž RUben eläkän ja älkön cuolco ja hänen Canssans olcon luettapa.’ž Ja hän oli Cuningas Israelis/ ja Canssan päämiehet hän cocois yhteen ynnä Israelin sucucunnan cansa.’ž Moses on meille käskenyt Jacobin sucucunnan perimisen.’ž Ja cuinga suurest hän racasti Canssoja/ caicki hänen pyhäns owat sinun kädesäs/ ja he asettawat idzens sinun jalcais juureen/ ja ottawat opin sinun sanoistas.’ž Ja sanoi: HERra on tullut Sinaista/ ja nosnut heille Seiristä/ ja ilmestynyt Paranin wuorelda/ ja hän on tullut monen tuhannen pyhän cansa/ ja tulinen laki hänen oikias kädesäns/ heidän tygöns.’ž TÄmä on siunaus jolla Moses Jumalan mies siunais Israelin lapset ennen cuolematans.’ž Sillä sinä näet maan cohdastans sinun tykös/ cuin minä Israelin lapsille annan/ waan ei sinun pidä sijhen tuleman.’ž Että te olette rickonet minua wastan Israelin lasten seas/ rijtaweden tykönä Cadexes Zinnin corwes/ ettet te minua pyhittänet Israelin lasten seas.’ž Ja cuole wuorella/ johongas menet/ ja coco sinuas Canssas tygö/ nijncuin sinun weljeskin Aaron cuoli Horin wuorella/ ja cocois idzens Canssans tygö.’ž Mene Abarin wuorelle/ Nebon wuorelle/ cuin on Moabiterein maalla Jerihon cohdalla/ ja cadzele Canaan maata/ jonga minä Israelin lapsille omaxi annan.’ž JA HERra puhui Mosexelle sinä päiwänä/ ja sanoi:’ž Sillä ei sijnä ole teille yhtän turha sana/ waan se on teidän elämän/ ja ne sanat pidendäwät teidän ikän maan päällä/ sinne cuin te menette Jordanin ylidze sitä omistaman.’ž Sanoi hän heille: pangat sydämeen caicki ne sanat/ cuin minä teille tänäpänä todistan/ että te käskisitte teidän lapsillen/ että he tekisit ja pidäisit caicki nämät lain sanat.’ž Cosca Moses nämät oli caicki lopettanut coco Israelille.’ž JA Moses tuli ja puhui Canssan cuulden caicki nämät weisun sanat/ hän ja Josua Nunin poica.’ž Riemuitcat te caicki jotca olette hänen Canssans: sillä hän costa palweliains weren. Ja hän costa hänen wiholisillens/ ja hän armahta hänen Canssans maan päällä.LVAL‡Ņ ‰ ķ { ' «  • µ  ŖQ‹5«"Øå}ĀhśQļc Corwesta ja tästä Libanonista/ suureen Phratin wirtaan/ coco Hether’ž Corwesta ja tästä Libanonista/ suureen Phratin wirtaan/ coco Hetherin maan nijn isoin mereen länden päin pitä teidän maanne rajat oleman.’ž Caiken sian minä annan teille/ cusa teidän jalcan käywät/ nijncuin minä Mosexelle sanonut olen.’ž Minun palwelian Moses on cuollut/ walmista sijs idzes/ ja matcusta tämän Jordanin ylidze/ sinä ja caicki tämä Canssa/ sijhen maahan cuin minä annan Israelin lapsille.’ž MOsexen HERran palwelian cuoleman jälken/ puhui HERra Josualle Nunin pojalle/ Mosexen palwelialle/ sanoden:’ž Ja caikes wäkewäs kädes/ ja suuris ihmeis/ jotca Moses teki coco Israelin silmäin edes.’ž Ja caickinaisis tunnustähdeis ja ihmeis/ joihinga HERra hänen lähetti/ että hänen piti tekemän nijtä Egyptin maalla/ Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens/ ja coco hänen maallens.’ž Ja sijtte ei yhtän Prophetat nosnut Israelis nijncuin Moses/ jonga HERra tunsi caswosta nijn caswoon.’ž Mutta Josua Nunin poica oli täytetty taidon hengellä: sillä Moses oli kätens laskenut hänen päällens. Ja Israelin lapset olit cuuliaiset hänelle/ ja teit nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt.’ž Ja Israelin lapset itkit Mosest Moabiterein kedoilla colmekymmendä päiwä/ ja itcu ja walitus päiwät Mosexest täytettin.’ž Ja Moses oli sadan ja cahdenkymmenen ajastaicainen cosca hän cuoli. Ei hänen silmäns ollet pimennet/ ja hänen poskens ei ollet rypyis.’ž Ja hän hautais hänen laxoon/ Moabiterein maalle/ Peorin huonen cohdalla/ ja ei ole yxikän saanut tietä hänen hautans tähän päiwän asti.’ž Ja nijn Moses HERran palwelia cuoli siellä Moabiterein maalla/ HERran sanan jälken.’ž JA HERra sanoi hänelle: tämä on se maa/ jonga minä Abrahamille/ Isaachille ja Jacobille wannoin/ ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles/ sinä sen nyt näit silmilläs/ waan et sinä sinne tule.’ž Ja etelän päin/ ja sen aukian kedon Jerihon tykönä/ Palmu Caupungin haman Zoarin asti.’ž Ja coco Nephtalin ja Ephraimin ja Manassen maan/ ja caiken Judan maan wijmeisen meren asti.’ž JA Moses meni Moabiterein kedoilda/ ja astui Nebon wuorelle/ Pisgan wuoren cuckulalle/ joca oli Jerihon cohdalla. Ja HERRA osotti hänelle caiken Gileadin maan Danin asti.’ž Autuas olet sinä Israel/ cuca on sinun caltaises? O sinä Canssa joca HERran cautta autuaxi tulet/ joca sinun awus kilpi/ ja sinun woittos miecka on. Sinun wiholises painetan alas/ ja sinä astelet heidän cuckulains päällä.’ž Israel asu lewollisest/ ja Jacobin lähde on sillä maalla/ josa jywä ja wijna on/ sijhen myös taiwat castetta wuodattawat.’ž Jumalan asuinsia on algusta/ ja hänen käsiwartens owat täällä alhalla ijancaickisest. Ja hän aja sinun wiholises sinun edestäs/ ja sano: ole hucutettu.’ž EI yhtän Jumalata ole nijncuin oikeuden Jumala/ joca istu taiwas/ hän olcon sinun auttajas/ ja hänen cunnians on pilwisä.’ž Rauta ja waski olcon hänen kengäns/ sinun wanhudes olcon nijncuin sinun nuorudes.’ž Ja Asserille sanoi hän: Asser olcon siunattu pojisa/ ja olcon weljillens otollinen/ ja castacan jalcans öljyyn.’ž Ja Nephtalille sanoi hän: Nephtalilla on yldäkyllä mitä hänen mielens teke/ ja hän täytetän HERran siunauxella/ etelän ja länden päin on hänen asumisens.’ž Ja Danille sanoi hän: Dan nijncuin Lejonin poica/ joca carca Basanist.’ž Ja hän cadzoi edellens algusta/ että siellä oli lain opettajan osa salattu/ ja hän tuli Canssan päämiesten cansa/ ja teki HERran wanhurscautta/ ja hänen oikeudens Israelin cansa.’ž Ja hän sanoi Gadille: siunattu olcon se joca lewittä Gadi/ hän asu nijncuin Lejoni/ ja ryöstä sekä käsiwarret että päänlaen.’ž Heidän pitä cudzuman Canssa wuorelle/ ja siellä wanhurscauden uhria uhraman: sillä he imewät meren saalin/ ja sandaan kätketyt tawarat.’ž Ja hän sanoi Sebulonille: iloidze Sebulon sinun uloskäymisestäs/ mutta sinä Isaschar iloidze sinun majoistas.=LVAL^ŅĖ ą @  Č : _ A¼j”.š‚ūly Ja sanoi heille: minä tiedän HERran andanexi teille tämän maan/ ja teidän pelcon’ž Ja sanoi heille: minä tiedän HERran andanexi teille tämän maan/ ja teidän pelcon langennexi meidän päällem/ ja coco maan asuwaiset hämmästynexi teidän caswon edes:’ž MUtta ennen cuin miehet panit lewätä/ meni hän caton päälle heidän tygöns/’ž Ja miehet ajoit heitä taca/ Jordanin tietä haman luotus paickan. Ja portti pandin kijnni/ sijtte cohta cuin he läxit jotca heitä ajoit taca.’ž Mutta hän oli käskenyt heidän astua caton päälle/ ja oli peittänyt heidän pellawain warsilla/ jotca hän oli hajottanut caton päälle.’ž Ja cosca portti pimeis pandin kijnni/ nijn ne miehet läxit ulos/ engän tiedä cuhunga he menit. Ajacat nopiast heitä taca/ nijn te heidän saatte kijnni.’ž Mutta waimo oli lymyttänyt molemmat miehet/ ja sanoi: tosin miehet tulit minun tygöni/ waan en minä tietänyt custa he olit.’ž Nijn lähetti Jerihon Cuningas Rahabin tygö/ sanoden: tuo ne miehet ulos/ jotca sinun huoneses tulit/ sillä he owat tullet wacoiman caickea maata.’ž Mutta se ilmoitettin Jerihon Cuningalle: cadzo/ tänä yönä tulit tänne miehet Israelin lapsist/ wacoileman maata.’ž JOsua Nunin poica lähetti salaisest caxi wacojata Sittimist/ sanoden: mengät ja cadzelcat maata ja Jerihota. Nijn he läxit matcan ja tulit porton huoneseen/ jonga nimi oli Rahab/ ja lewäisit siellä.’ž Joca asetta idzens sinun suutas wastan/ ja ei ole cuuliainen caikille sinun käskyilles/ hänen pitä cuoleman: ainoastans ole hywäs turwas ja wahwista sinus.’ž Nijncuin me olemma ollet Mosexelle caikis cuuliaiset/ nijn me myös olemme sinulle cuuliaiset/ ainoastans olcon sinun HERras Jumalas sinun cansas/ nijncuin hän oli Mosexen cansa.’ž JA he wastaisit Josualle/ ja sanoit: caicki mitäs meille käskenyt olet/ sen me teemme/ ja cuhungas lähetät meidän/ sinne me menem.’ž Sijhenasti että HERra teidän weljillennekin anda lewon/ nijncuin teillengin/ että hekin omistaisit sen maan cuin HERra teidän Jumalan heille anda: sijtte pitä teidän palajaman omalle maallen/ omistaman sitä/ cuin Moses HERran palwelia teillen anda/ tällä puolella Jordanin itän päin.’ž Teidän emändän/ lapsen ja carjan jättäkät sijhen maahan/ tälle puolelle Jordanin/ jonga Moses teille andoi. Waan teidän pitä käymän weljeinne edellä warustettuna/ caicki ne cuin wahwat miehet owat/ ja auttaman heitä.’ž Muistacat se sana/ cuin Moses HERran palwelia teille käski/ sanoden: HERra teidän Jumalan saatti teidän lepoon/ ja andoi teille tämän maan.’ž JA Josua sanoi Rubenitereille/ Gaditereille/ ja puolelle Manassen sucucunnalle:’ž Käykät leirin läpidze/ ja käskekät Canssa/ sanoden: walmistacat teillen ewästä: sillä colmannen päiwän perästä pitä teidän käymän tämän Jordanin ylidze/ että te jouduisitte maata omistaman/ jonga HERra teidän Jumalan teille anda perimisexi.’ž SIlloin käski Josua Canssan Päämiehiä/ ja sanoi:’ž Engö minä käskenyt sinun olla rohkian/ ja wahwista idzes: älä pelkä älä myös hämmästy: sillä sinun HERras Jumalas on sinun cansas/ caikis sinun aiwoituxisas.’ž Ei pidä tämän Lakiramatun tuleman sinun suustans pois/ waan ajattele sitä yötä ja päiwä/ ettäs caicki sen jälken pidäisit ja tekisit/ cuin sijnä on kirjoitettu/ nijns menestyt caikis aiwoituxisas/ ja caicki työs toimellisest päätät.’ž Nijn ole sijs hywäs turwas ja wahwista sinus/ pitäden caiken Lain/ ja tehden sen jälken/ cuin Moses minun palwelian sinulle käskenyt oli: älä sijtä harhaile/ oikialle eli wasemalle puolelle/ ettäs toimellisest caikisa nijsä waellaisit/ cuin sinun tekemän pitä.’ž Ole rohkia ja wahwista sinuas/ sillä sinun pitä tälle Canssalle maan jacaman/ nijncuin minä wannoin heidän Isillens/ sen heille andaxeni.’ž Ei kengän woi sinua wastan seiso coco elinaicanas: nijncuin minä olin Mosexen cansa/ nijn olen minä myös sinun cansas/ en minä hyljä sinua/ engä luowu sinusta.ĆLVALfĘ 3 y  N ü F n }Ļ™ü¾+ĮD· Ja hän sanoi: sijtä tietkät eläwä Jumala olewan teidän seasan/ ja hänen caiketi ajawan ’ž Ja hän sanoi: sijtä tietkät eläwä Jumala olewan teidän seasan/ ja hänen caiketi ajawan teidän edestän Cananerit/ Hetherit/ Hewerit/ Pheserit/ Gergeserit/ Amorrerit ja Jebuserit.’ž Ja Josua sanoi Israelin lapsille: astucat tänne ja cuulcat HERran teidän Jumalan sana.’ž Ja käske Pappein/ jotca candawat lijton Arckia/ ja sano: cuin te tuletta ensin Jordanin weden äreen/ nijn seisattacat sijnä.’ž Ja HERra sanoi Josualle: tänäpänä rupen minä sinun suurexi tekemän coco Israelin edes/ että he tietäisit/ että nijncuin minä olin Mosexen cansa/ nijn minä olen myös sinun cansas.’ž Ja hän sanoi Papeille: ottacat lijton Arcki/ ja mengät Canssan edellä. Nijn he otit lijton Arkin/ ja menit Canssan edellä.’ž JA Josua sanoi Canssalle: pyhittäkät teitän: sillä huomena teke HERra ihmellisen työn teidän keskellän.’ž Cuitengin nijn että teidän wälillän ja hänen on cahden tuhannen kynärän pituus sia/ eikä teidän pidä tuleman händä juuri lähes/ että te tiedäisitte/ cunga tien cautta pitä matcustaman: sillä et te ennen ole sitä tietä waeldanet.’ž Ja käskit Canssalle/ sanoden: cosca te näette HERran teidän Jumalan lijton Arkin/ ja Papit Lewitaist candawan sitä/ nijn matcustacat te myös siastan/ ja seuratcat händä.’ž Mutta colmen päiwän perästä menit Päämiehet leirin läpidze.’ž JA Josua nousi warhain/ ja he matcustit Sittimist ja tulit Jordanijn/ hän ja caicki Israelin lapset/ ja olit siellä yösen/ ennencuin he matcustit ylidzen.’ž Ja he sanoit Josualle: HERra on andanut meidän käsijm coco maan/ sillä caicki maan asuwaiset owat hämmästynet meidän edesäm.’ž Nijn ne caxi miestä palaisit/ ja sijttecuin he olit astunet wuorelda alas/ menit he ylidze/ ja tulit Josuan Nunin pojan tygö/ ja juttelit hänelle caicki mitä heille tapahtunut oli.’ž Ja he menit pois/ ja tulit wuorelle/ ja olit siellä colme päiwä/ nijncauwan että ne palaisit jotca heitä ajoit taca/ jotca edzeit heitä caikille teille/ ja eiwät löytänet.’ž Hän wastais: olcon nijncuin te sanotte. Ja päästi heidän menemän/ ja he menit pois. Ja hän ripusti sen punaisen köyden ackunaan.’ž Waan jos sinä petät tämän meidän asiam/ nijn me olem wapat sijtä walasta/ jonga me sinulle wannonet olemma.’ž Mutta jos jocu käy huones owesta ulos/ hänen werens olcon oman pääns päällä/ ja me olemma wiattomat. Ja jotca ikänäns sinun cansas huones owat/ heidän werens olcon meidän pääm päällä/ jos jongun käsi heihin sattu.’ž Cosca me maalle tulemme/ ja et sinä ripusta tätä punaista köyttä ackunaan/ jostas meidän laskit/ ja cocoa tygös huoneseen sinun Isäs/ äitiäs/ weljiäs/ ja coco sinun Isäs huonetta.’ž JA miehet sanoit hänelle: wapat me olemma tästä walasta/ jollas meitä wannotit.’ž Ja hän sanoi heille: mengät wuorelle/ ettei ne teitä cohdais/ jotca ajawat teitä taca/ ja olcat siellä lymys colme päiwä/ nijncauwan että tacaajajat palajawat/ ja mengät sijtte teidän tietän.’ž Ja hän laski heidän köydellä ackunast: sillä hänen huonens oli Caupungin muuris/ ja asui juuri muuris.’ž Ja miehet sanoit hänelle: meidän sielum cuolcan teidän edestän/ jollen me tee armo ja totutta sinun cohtas/ cosca HERra tämän maan meille anda/ jolles waiwon petä tätä meidän asiatam.’ž Että te elämän jätätte minun Isäni/ ja äitini/ ja weljeni/ ja sisareni/ ja caicki cuin heidän omans owat/ ja wapahdatte meidän sielum cuolemast.’ž Nijn wannocat sijs minulle HERran cautta ( sillä minä tein armon teidän cohtan ) että te teette armon minun Isäni huonelle/ ja annatte minulle wahwan merkin/’ž Cosca me sen cuulim/ nijn meidän sydämem raukeis/ ja ei ole yhdelläkän rohkeutta teidän edesän: sillä HERra teidän Jumalan/ on Jumala ylhällä taiwas ja alhalla maasa.’ž Sillä me olemma cuullet/ cuinga HERra cuiwais punaisen meren wedet teidän edestän lähteisän Egyptist. Ja mitä te oletta tehnet nijlle cahdelle Amorrerein Cuningalle Sihonille ja Oggille tuolla puolen Jordanin/ cuinga te heidän kiroisitte.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ī Ļ ° ‘ r S 4  ö × ø ™ z [ <  žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6ųŁŗ›|]>ü”Š@ ū”’@ ś”«@ ł”Į@ ų”Ė@ ÷”˜@ ö”š@ õ”e@ ō”@ ó”ū@ ņ”„@ ń”½@ š”–@ ļ”Ē@ ī”ˆ@ ķ”®@ ģ”@  ė” @  ź” Ļ@  é” –@  č” E@  ē” ¦@ ę”U@ å”±@ 䔟@ ć”Ę@ ā”c@ į”@ ą”@ ß”·@ Ž”F@ Ż”ī@ Ü”v@ Ū”ķ@ Ś”į@ Ł”­@ Ų”@ ×”Į@ Ö”m@ Õ”ø@  Ō”Ķ@  Ó”…@  Ņ”Ń@  Ń”r@  Š” @ Ļ” G@ Ī” g@ Ķ” ģ@ Ģ” Ž@ Ė”ą@ Ź”@ É”Ø@ Č”ę@ Ē”Æ@ Ę”P@ Å”l@ Ä”€@ Ć”@ Ā”Å@ Į”ķ@ Ą” «@ æ” ‡@ ¾” š@ ½” Š@  ¼”g@  »”†@  ŗ”W@  ¹”§@  ø”³@ ·”d@ ¶”p@ µ”>@ “”z@ ³”į@ ²”T@ ±”y@ °”S@ Æ”„@ ®”Ö@ ­”?@ ¬”G@ «”€’ž JA HERra sanoi Josualle:3 Ŗ”Ž@ ©” Z@ Ø” @ §” c@ ¦” Ų@ „” «@ ¤”õ@ £”¼@  ¢”‰@  ””¤@   ”h@  Ÿ”ķ@  ž”I@ ”T@ œ”·@ ›”@ š”Œ@ ™”q@ ˜” Õ@ —” `@ –” W@ •” “@ ”” Y@ “”@ ’”µ@ ‘”}@ ”j@ ”ē@ Ž”¬@ ”>@ Œ”@ ‹”@ Š”·@  ‰”®@  ˆ”ƒ@  ‡”n@  †”Ų@  …”¶@ „”R@ ƒ”Ā@ }LVAL©Itw s ¼ h  2 Ź & įģAi…+VA½ Ja se oli kymmenes päiwä ensimäises cuusa/ cosca Canssa astui J’ž Ja se oli kymmenes päiwä ensimäises cuusa/ cosca Canssa astui Jordanista ylös ja sioitit heidäns Gilgalis idän puolella Jerihota.’ž Ja cosca papit/ jotca HERran lijton Arckia cannoit/ astuit Jordanista ylös/ ja polgit heidän jalgoillans cuiwa maata/ tuli Jordanin wesi siallens/ ja juoxi nijncuin ennengin täynäns/ caickin hänen reunoins asti.’ž Nijn käski Josua Pappeia/ ja sanoi: astucat ylös Jordanista.’ž käske Pappein cuin candawat todistuxen Arckia astua Jordanista ylös.’ž Sinä päiwänä teki HERra Josuan suurexi coco Israelin edes/ ja he pelkäisit händä/ nijncuin he pelkäisit Mosest caickena hänen elinaicanans.’ž Liki neljäkymmendä tuhatta sotaan hangittua käwit HERran edellä sotaan Jerihon kedolle.’ž Ja Rubeniterit ja Gaditerit/ ja puoli Manassen sucucunda käwit aseinens Israelin lasten edellä/ cuin Moses heille sanonut oli.’ž Cosca caicki Canssa oli käynyt läpidze/ meni myös HERran Arcki läpidze/ ja Papit Canssan edellä.’ž Sillä papit jotca Arckia cannoit/ seisoit keskellä Jordanita/ sijhenasti cuin caicki toimitettin/ cuin HERra käski Josuan Canssalle sanoa/ ja Moses Josualle käskenyt oli/ ja Canssa kijrutti idzens ja käwi läpidze.’ž Ja Josua nosti myös caxitoistakymmendä kiwe keskeldä Jordanita/ cusa Pappein jalat seisonet olit/ cuin lijton Arckia cannoit/ ja ne owat siellä wielä tähän päiwän asti.’ž Nijn teit Israelin lapset cuin Josua heitä käski/ ja cannoit caxitoistakymmendä kiwe keskeldä Jordani/ nijncuin HERra oli Josualle sanonut: Israelin lasten sucucunnan lugun jälken/ ja cannoit ne heidän cansans yösian asti/ ja panit ne sijhen.’ž Että te silloin sanoisitte heille: Cuinga Jordanin wesi eroitti hänens HERran lijton Arkin mennes Jordanin läpidze/ nijn että nämät kiwet owat Israelin lapsille ijancaickisexi muistoxi.’ž Että ne olisit merkixi teidän seasan/ cosca teidän lapsen tästedes kysywät heidän Isillens ja sanowat: mitä nämät kiwet täsä tietäwät?’ž Ja sanoi heille: mengät HERran teidän Jumalan Arkin edellä keskelle Jordanita/ ja jocainen nostacan yhden kiwen olallens Israelen lasten sucucunnan lugun jälken.’ž Nijn cudzui Josua caxitoistakymmendä asetettua miestä Israelin lapsist/ jocaidzest sucucunnast yhden.’ž Ja käskekät heille/ sanoden: ottacat teillen keskeldä tätä Jordanita/ sijtä paicast/ josa Pappein jalat seisowat alallans/ caxitoistakymmendä kiwe/ ja wiekät teidän cansan ylidze/ ja jättäkät sijhen paickaan cuin te tätä yötä pidätte.’ž Ottacat teillen caxitoistakymmendä miestä/ jocaidzest sucucunnast yxi.’ž JA cosca caicki Canssa oli tullut Jordanin ylidze/ puhui HERra Josualle/ sanoden:’ž Ja Papit jotca cannoit HERran lijton Arckia/ seisatit cuiwana keskellä Jordanin/ ja coco Israel käwi cuiwin jalgoin sen läpidze/ sijhenasti että caicki Canssa tuli Jordanin ylidze.’ž Nijn seisoi se wesi/ joca ylimmäiseldä puolelda juoxe coottuna yhdes coosa sangen caucana Adamin Caupungin puolest/ joca on Zarthanin tykönä. Mutta se wesi joca juoxi alas suolaisen meren käsin wäheni ja juoxi pois. Nijn meni Canssa ylidzen Jerihota cohden.’ž Ja Arkin candajat tulit Jordanijn/ ja heidän jalcans ensin castuit weteen ( ja Jordan oli täynäns partasen saacka caiken sen syyscauden )’ž JA cosca Canssa läxi heidän majoistans menemän Jordanin ylidze/ ja Papit cannoit lijton Arckia Canssan edellä/’ž Ja cosca Pappein pöytäjalca/ jotca candawat HERRAN caiken mailman hallidzian Arckia/ tule Jordanin weteen/ nijn se wesi joca Jordanis ylimmäiseldä puolelda juoxe/ eroitta idzens/ nijn että se seiso yhdes cogos.’ž Nijn ottacat nyt caxitoistakymmendä miestä Israelin sucucunnista/ jocaidzest sucucunnast yxi.’ž Cadzo/ joca on caiken mailman hallidzian lijton Arcki/ mene Jordanis teidän edellän.%LVAL­4ą’ … G × s Ą  Ā<ÕK±*’ĶNĪbc Ja seidzemen Pappia ottacan seidzemen cajahdoswuoden Basunata Arkin eteen. Ja seidzem’ž Ja seidzemen Pappia ottacan seidzemen cajahdoswuoden Basunata Arkin eteen. Ja seidzemendenä päiwänä käykät seidzemen kerta Caupungin ymbärins/ ja Papit soittacan Basunalla.’ž Anna caiken sotawäen kerta käydä Caupungin ymbärins/ ja tee nijn cuusi päiwä.’ž Mutta HERra sanoi Josualle: Cadzo/ minä olen andanut Jerihon/ hänen Cuningans ja sotawäkens sinun kätees.’ž JA Jeriho oli suljettu ja wisust warustettu Israelin lasten pelgon tähden/ nijn ettei yxikän taitanut tulla ulos eli sisälle.’ž Ja HERran sotajoucon päämies sanoi Josualle: rijsu kengät jalgoistas: sillä paicka josas seisot on pyhä/ ja Josua teki nijn.’ž Hän sanoi: en/ waan minä olen HERran sotajoucon päämies/ ja olen juuri nyt tullut. Nijn Josua maahan langeis caswoillens ja cumarsi händä/ ja sanoi hänelle: mitä minun HERran sano palweliallens?’ž Ja tapahtui cosca Josua oli läsnä Jerihota/ nosti hän silmäns ja näki miehen seisowan siellä hänen edesäns/ ja oli awoin miecka hänen kädesäns/ ja Josua meni hänen tygöns/ ja sanoi hänelle: olecko sinä meidän eli wihamiesten puolella?’ž Ja Man lackais toisna päiwänä/ sijttecuin he syönet olit maan jywistä/ nijn ettei Israelin lapsilla enämbi ollut Manna/ waan söit Canaan maan jywistä/ sijtä ajastajast.’ž Ja söit sen maan jywistä toisna päiwänä Pääsiäisest/ nimittäin/ happamattomia leipiä/ ja paistetuita tähkäpäitä/ juuri sinä päiwänä.’ž JA cuin Israelin lapset nijn sioitit heidäns Gilgalis/ pidit he Pääsiäistä neljändenä toistakymmendenä päiwänä sinä Cuutautena/ ehtona Jerihon kedolla.’ž Ja HERra sanoi Josualle: tänäpänä olen minä teildä käändänyt pois Egyptin häwäistyxen/ ja se paicka cudzutan Gilgal/ tähän päiwän asti.’ž Ja cosca caicki Canssa ymbärinsleicattu oli/ pysyit he siallans leiris/ sijhenasti/ että he paranit.’ž Heidän lapsens/ jotca heidän siaans tulit ymbärinsleickais Josua/ sillä heillä oli esinahca/ ja ei ollet ymbärinsleicatut matcalla.’ž Sillä Israelin lapset waelsit neljäkymmendä ajastaica corwes/ sijhenasti/ että caicki Canssa sotamiehist/ jotca Egyptist lähtenet olit/ lopuit/ ettei he cuullet HERran ändä/ nijncuin HERra heille wannonut oli/ ettei heidän pitänyt näkemän sitä maata/ jonga HERra heidän Isillens wannonut oli/ andaxens meille maan riesca ja hunaja wuotawan.’ž Sillä caicki Canssa jotca läxit olit ymbärinsleicatut/ mutta caicki se Canssa/ joca corwes syndyi matcalla/ sijttecuin he läxit Egyptist/ ei ollut ymbärinsleicattu.’ž Ja tämä on syy/ jongatähden Josua ymbärinsleickais caiken Canssan/ jotca Egyptist läxit/ miehenpuolet: sillä caicki sotawäki cuolit tiellä corwes/ sijttecuin he läxit Egyptist.’ž Aijn teki Josua hänellens kiwiweidzet/ ja ymbärinsleickais Israelin lapset/ Aralothin cuckulalla.’ž SIihen aican sanoi HERra Josualle: tee sinulles kiwiweidzet/ ja ymbärinsleicka Israelin lapset toisen kerran.’ž COsca caicki Amorrerein Cuningat/ jotca tuolla puolen Jordani länden päin asuit/ ja caicki Cananerein Cuningat meren tykönä cuulit/ cuinga HERra cuiwais Jordanin wedet Israelin lasten eteen/ nijncauwan cuin he käwit sen läpidze/ nijn heidän sydämens raukeis/ ja ei ollut heisä yhtän miehutta Israelin lapsia wastan.’ž Että caicki Canssa maan päällä tunde HERran käden/ cuinga wäkewä hän on/ että te pelkäisit aina HERra teidän Jumalatan.’ž Cosca HERra teidän Jumalan cuiwais Jordanin weden teidän edesän/ nijncauwan cuin te käwittä sen läpidze/ nijncuin HERra teidän Jumalan teki punaises meres/ jonga hän cuiwais meidän edesäm/ nijn että me käwimme sen läpidze.’ž Nijn ilmoittacat heille/ ja sanocat: Israel käwi cuiwin jalgoin Jordanin läpidze.’ž Ja hän sanoi Israelin lapsille: cosca teidän lapsen tästedes kysywät heidän Isillens/ ja sanowat: mihingä nämät kiwet?’ž Ja ne caxitoistakymmendä kiwe/ cuin he otit Jordanist/ pani Josua Gilgalis ylös.ėLVALrā  t ˆ ! Ś Ł g –DŒ^Į3FŠŠ' Nijn menit sinne Canssasta liki colmetuhatta mi’ž Nijn menit sinne Canssasta liki colmetuhatta miestä/ ja he pakenit Ain Caupungin miesten edestä.’ž Ja HERra oli Josuan cansa/ ja hän tuli cuuluisaxi caikes maacunnas.’ž Ja hän asui Israelin Canssan seas tähän päiwän asti: että hän kätki wacojat/ jotca Josua Jerihota wacoiman lähetti.’ž Mutta Caapungin he poltit tulella ja caicki mitä siellä oli/ ainoastans hopian/ cullan/ wasken ja rauta calun panit he tawaraxi HERran huoneseen/ Mutta porton Rahabin/ ja hänen Isäns huonen/ ja caicki cuin hänellä oli andoi Josua elä.’ž Nijn menit nuoret miehet/ jotca maata wacoinet olit/ sinne/ ja toit Rahahabin/ hänen Isäns/ Äitins/ weljens/ ja caicki mitä hänellä oli/ ja caiken hänen sucuns/ ja sioitit heidän ulcoiselle puolelle Israelin lasten leiriä.’ž JA Josua sanoi nijlle cahdelle miehelle/ jotca maata wacoinet olit: mengät sen porton huoneseen/ ja johdattacat waimo ulos caluinens/ nijncuin te oletta hänelle wannonet.’ž Nijn he woitit Caupungin/ ja kiroisit caicki cuin Caupungis olit miecan terällä/ sekä miehet että waimot/ nuoret ja wanhat/ caiken carjan/ lambat ja Asit.’ž Ja nijn Canssa rieguit ja soitit Basunata: sillä caicki Canssa jotca cuulit Basunan änen/ rieguit suurella änellä/ ja muurit jacoisit ja caicki Canssa idzecukin cohdastans astuit Caupungijn.’ž Mutta caicki hopia ja culda/ waski ja rauta calu/ olcan HERralle pyhitetyt/ ja tuotacan HERralle tawaraxi.’ž Ainoastans carttacat teitän kirotuista HERralle/ ettet te idziän saattais kirouxeen/ jos te jotakin sijtä kirotusta otatte/ ja saatatte Israelin leirin kirouxen ja onnettomuden ala.’ž Mutta Caupungi ja caicki mitä sijnä on/ pitä kirottaman HERralle/ ainoastans portto Rahab pitä elämän jäämän/ ja caicki jotca hänen cansans huones owat: sillä hän kätki sanansaattajat cuin me lähetimme.’ž Ja sillä seidzemennellä kerralla/ cosca Papit soitit Basunata/ sanoi Josua Cansalle: riecucat/ sillä HErra andoi teille Caupungin.’ž JA tapahtui seidzemendenä päiwänä/ cosca huomen rusco käwi ylös/ nousit he warhain ja käwit endisellä tawalla Caupungin ymbärins/ nijn että he seidzemendenä päiwänä käwit seidzemen kerta Caupungin ymbärins.’ž Käwit he myös toisna päiwänä kerran Caupungin ymbärins/ ja tulit leirijns jällens/ ja sitä ha teit cuusi päiwä.’ž Nijn cannoit sijs ne seidzemen Pappia ne seidzemen cajahdoswuoden Basunata HERran Arkin edellä/ ja käyden soitit Basunata. Ja jocainen cuin sotaaseilla hangittu oli/ käwi heidän edelläns/ waan yhteinen Canssa käwit HERran Arkin jäljis soittaden Basunata.’ž Ja Josua warhain huomeneltain nousi/ ja Papit cannoit HERran Arckia.’ž Nijn käwi HErran Arcki kerran Caupungin ymbärins/ ja tulit sijtte leirijns jällens/ ja yödyit sinne.’ž Mutta Josua käski Canssalle/ ja sanoi: ei teidän pidä sodan riekinät pitämän/ taicka jotkain ändä andaman cuultta/ eli sana lausuman teidän suustan/ sijhen päiwän asti/ cuin minä sanon teille: huutacat/ nijn andacat cuulla sodan äni.’ž Ja ne jotca sotaaseilla hangitut olit käwit Pappein edellä/ jotca soitit Basunoita/ waan yhteinen Canssa seurais Arckia soittoden Basunata.’ž Ja cosca Josua nämät Canssalle sanonut oli/ nijn otit ne seidzemen Pappia seidzemän cajahdoswuoden Basunata/ ja käwit HERran Arkin edellä/ soittaden nijtä Basunoita. Ja HERran lijton Arcki seurais heitä heidän jäljistäns.’ž Mutta Canssalle sanoi hän: mengät matcaan ja käykät Caupungin ymbärins/ ja se joca sotaaseilla warustettu on/ hän käykän HERran Arkin edellä.’ž Nijn cudzui Josua Nunin poica Papit/ ja sanoi heille: candacat lijton Arcki/ ja andacat seidzemen Pappia canda seidzemen cajahdoswuoden Basunata HERran Arkin edellä.’ž Ja cosca he soittawat cajahdoswuoden Basunata pitkän/ ja te cuulette Basunan änen/ nijn nostacan caicki Canssa suuren sodan änen ja huutacan/ ja nijn Caupungin muurit jacowat/ ja Canssa astu sinne sisälle/ idzecukin cohdastans.ųLVAL[Ģ Å ’ ` Æ Z “ o Ł ’QÉlÆ+0 Sillä minä näin saalisa yhden callin Babelin hamen/ ja caxi sata Sicli hopiata/ ja yhden cullaisen kielen/ joca painoi wijs’ž Sillä minä näin saalisa yhden callin Babelin hamen/ ja caxi sata Sicli hopiata/ ja yhden cullaisen kielen/ joca painoi wijsikymmndä Sicli/ jota minun mielen teki/ ja otin ne/ ja cadzo/ se on caiwettu maahan keskellä minun majani/ ja hopia sen alla.’ž Silloin wastais Achan Josualle/ ja sanoi: totisesta olen minä horjahtanut HERra Israelin Jumalata wastan/ nijn ja nijn minä tein.’ž Ja Josua sanoi Achanille: minun poican/ anna HERralle Israelin Jumalalle cunnia/ ja anna hänelle ylistys/ ja tunnusta hänen edesäns/ ja sano minulle mitäs teit/ ja älä sala sitä minulda.’ž Ja cosca hän toi edes hänen huonens mieslugun jälken/ nijn langeis arpa Achanin Carmin pojan päälle/ Sabdin pojan/ Serahn pojan Judan sucucunnasta.’ž Ja cosca hän Judan sucucunnan toi edes/ langeis arpa Serahiterein perhecunnan päälle/ ja cosca hän toi Serahiterein perhecunnan edes/ yhden perhenisännän toisen jälken/ langeis arpa Sabdin päälle.’ž NIin nuosi Josua warhain huomeneldain/ ja toi Israelin edes/ yhden sucucunnan toisen jälken/ ja arpa langeis Judan sucucunnan päälle.’ž Ja joca löytän ryhtynexi jongun kirottun caluun/ hän pitä tulella poltettaman/ ja caicki mitä hänellä on/ että hän HERran lijton on rickonut/ ja tehnyt hulluuden Israelis.’ž Ja teidän pitä warhain huomeneldain käymän edes teidän sucucundain jälken/ ja jonga sucucunnan päälle HERran arpa lange/ hänen pitä käymän huonens jälken edes/ ja jonga huonen päälle HERran arpa lange/ pitä käymän edes cukin perhenisändä toinen toisens jälken.’ž Nouse ja pyhitä Canssa/ ja sano: pyhittäkät teitän huomenen saacka/ sillä nijn sano HERra Israelin Jumala: kirous on sinun keskelläs Israel/ sentähden et sinä ole seisowainen sinun wihamiestes edes/ sijhenasti/ cuin te sen kirouxen sijrrätte teidän seastan.’ž Ei Israelin lapset woi seisoa heidän wihamiestens edes/ mutta käändä selkäns wiholistens puoleen/ sillä he owat kirouxes/ en minä sillen ole teidän cansan/ jollet te hucuta sitä kirottua teidän keskeldän.’ž Israel horjahti ja rickoi minun lijttoni/ cuin minä käskin heille/ ja otit sijtä kirotusta ja warastit/ walhettelit ja panit heidän caluins secaan.’ž Nijn sanoi HERra Josualle: nuose/ mixi sinä nijn macat caswoillas?’ž Cosca Cananerit ja caicki maan asuwaiset sen cuulewat/ nijn he pijrittäwät meidän/ ja häwittäwät meidän nimen maan pääldä/ mitäs sijs teet sinun suurella nimelläs?’ž Woi minun HERran/ mitä minä sanon/ että Israel selkäns käändä wiholistens puoleen?’ž Ja Josua sanoi: Ah HERra/ HERra/ mixis tämän Canssan weit Jordanin ylidze/ andaxes Amorrerein käsijn ja hucuttaxes: josca me olisim tytynet ja pysynet sillen puolen Jordanit/’ž Ja Josua repeli waatens ja langeis maahan caswoillens HERran Arkin eteen/ haman ehtosen asti/ wanhimmitten cansa Israelist/ ja he heitit tomua pääns päälle.’ž Ja ne miehet Aista löit heistä liki cuusineljättäkymmendä miestä/ ja ajoit heitä portista taca/ Sabarimin asti/ ja he löit heitä tiellä paetes. Nijn Canssan sydän hämmästyi ja tuli nijncuin wesi.’ž Ja cosca he olit mennet ja wacoinet Ain/ palaisit he jällens Josuan tygö/ ja sanoit hänelle: älä anna caickia Canssa sinne mennä/ mutta waiwon caxi eli colme tuhatta miestä mengän ja lyökän Ain/ ettei caicki Canssa huckan sinne waiwatais: sillä he owat harwat.’ž JA Josua lähetti Jerihosta muutamia miehiä Ain päin/ joca on BethAwen tykönä itän päin Bethlistä/ ja sanoi heille: mengät ja wacoicat maata.’ž MUtta Israelin lapset horjahdit kirotus calus: sillä Achan Charmin poica/ Sabdin pojan Judan sucucunnast/ otti jotakin kirotusta/ nijn julmistui HERran wiha Israelin lasten päälle.’ž SIlloin wannoi Josua/ ja sanoi: kirottu olcon se mies HERran edes/ joca rakenda tämän Jerihon Caupungin/ cosca hän laske sijhen perustuxen/ nijn cadottacon esicoisens/ ja cosca hän pane häneen portin/ nijn cadottacon nuorimman poicans.LVAL*’ Ē  [ É ? „ ė‰pgōB7¾>µžX Silloin wäjyjät kijrust nousit heidän siastans/ ja juoxit/ sijttecuin hän ojensi’ž Silloin wäjyjät kijrust nousit heidän siastans/ ja juoxit/ sijttecuin hän ojensi kätens/ ja tulit Caupungijn ja woitit sen/ ja kijrutit heitäns ja sytytit palaman.’ž Nijn sanoi HERra Josualle: ojenna keihäs/ cuin kädesäs on Ain puoleen: sillä minä annan sen sinun kätees. Ja cosca Josua ojensi keihäns/ joca oli hänen kädesäns/ Caupungin puoleen/’ž Nijn ettei yhtän miestä jäänyt Ain ja BethElin/ joca ei mennyt ja Israeli ajanut taca/ ja jätit Caupungin awoi/ ja ajoit Israeli taca.’ž Nijn caicki Canssa huusi Caupungist/ että heitä piti ajettaman taca/ ja he myös ajoit Josuata taca/ ja eroitettin Caupungist/’ž Mutta Josua ja caicki Israel teeskelit heidän edesäns/ nijncuin he olisit lyödyt/ ja pakenit tietä myöden corpen päin.’ž COsca Ain Cuningas sen näki/ kijrutti hän ja warhain huomeneltain walmisti idzens/ ja Caupungin miehet menit Israeli cohtaman sodalla/ Cuningas idze caiken wäkens cansa/ määrätyllä ajalla/ lakialle kedolle/ mutta ei hän tiennyt händäns wäjyttäwän Caupungin tacana.’ž Ja he asetit coco leirin Canssan/ joca pohjan puolella Caupungita oli/ nijn että ne wijmeiset ulotuit lännen puolelda Caupungijn/ nijn Josua meni sinä yönä keskelle sitä laxo.’ž Mutta hän otti liki wijsi tuhatta miestä/ ja pani ne wäjymän BethElin ja Ain wälillä lännen puolelle Caupungita.’ž Ja caicki sotawäki jotca hänen tykönäns olit/ menit/ käwit edes ja tulit Caupungin cohdalle/ ja sioitit idzens pohjan puolelle Aist/ ja laxo oli heidän ja Ain wälillä.’ž Ja nousi warhain/ ja asetti Canssan/ ja meni wanhimbain cansa Israelist Aijn Canssan edellä.’ž Nijn Josua lähetti heidän/ ja he menit sinne wäjymän/ ja pidätit BethElin ja Ain wälillä lännen puolella Aist/ mutta Josua yödyi Canssan keskellä.’ž Ja cosca te oletta saanet Caupungin/ sytyttäkät häneen tuli/ ja tehkät HERran sanan jälken/ cadzo/ minä olen sen käskenyt teille.’ž Silloin noscat wäjymäst ja ottacat Caupungi: sillä HERra teidän Jumalan anda sen teidän käteen.’ž Että he tulisit meidän jälkem/ nijncauwan/ että me saisim heidän eroitetuxi Caupungist: sillä he sanowat: he pakenewat meidän edelläm nijncuin ennengin/ ja me pakenem heidän edelläns.’ž Minä ja caicki Canssa/ joca minun cansani on/ lähestym Caupungita/ ja cosca he tulewat meitä wastan nijncuin ennengin/ nijn me pakenem heidän edelläns.’ž Ja käski heitä/ ja sanoi: cadzocat te jotca wäjyttä Caupungin tacana/ ettet te ylön taamma mene Caupungista/ mutta olcat caicki walmit.’ž NIin Josua walmisti idzens caiken sotawäen cansa menemän Aijn/ ja Josua walidzi colmekymmendä tuhatta sotamiestä/ ja lähetti heidän yöllä ulos.’ž Ja tee Aille ja hänen Cuningallens/ nijncuins teit Jeriholle ja hänen Cuningallens/ ainoastans hänen saalins ja carjans jacacat keskenän/ ja pane wäjyjät Caupungin taa.’ž JA HErra sanoi Josualle: älä pelkä/ älä myös wapise/ ota cansas caicki sotawäki/ ja walmista/ ja mene Aijn. Cadzo/ minä annoin Ain Cuningan Canssoinens/ Caupunginens ja mainens sinun kätees.’ž Ja cosca he kiwitit heidän/ teit he suuren kiwirouckion heidän päällens/ joca wielä on tähän päiwän asti. Nijn lackais HERran wihan julmuus. Sijtä cudzutan se paicka Achorin laxoxi/ tähän päiwän asti.’ž Ja Josua sanoi: ettäs me murhellisexi saatit/ saattacon HERra sinun murhellisexi tänäpäiwänä/ ja coco Israel kiwitti heitä/ ja poltit heidän tulella.’ž Nijn otti Josua ja coco Israel hänen cansans Achanin Serahn pojan/ ja hopian/ hamen ja cullaisen kielen/ hänen poicans ja tyttärens/ hänen härkäns/ Asins ja lambans/ hänen majans ja caicki mitä hänen omans oli/ ja weit ne Achorin laxoon.’ž Ja he otit sen majasta ja weit Josuan ja caickein Israelin lasten tygö/ ja panit sen HERran eteen.’ž Nijn Josua lähetti sinne sanan/ ja ne juoxit majaan/ ja cadzo/ siellä oli se caiwettu maahan hänen majaans/ ja hopia sen alla.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:w¢ Æ@  v¢ t@  u¢ ®@  t¢ Ž@  s¢ –@  r¢ 3@  q¢ »@  p¢ Ø@  o¢ ¹@  n¢ į@  m¢ ~@  l¢ ·@ k¢ •@ j¢ “@ i¢ ‡@ h¢ Ö@ g¢ }@ f¢ į@ e¢ h@ d¢ ‘@ c¢ ¦@ b¢ ®@  a¢ Œ@  `¢ *®@  _¢ )_@  ^¢ (Ł@  ]¢ '3@ \¢ &K@ [¢ %ó@ Z¢ $S@ Y¢ #™@ X¢ "Z@ W¢ !Ž@ V¢ ¶@ U¢ p@ T¢ į@ S¢ Z@ R¢ Ü@ Q¢ ¶@ P¢ s@ O¢ Æ@ N¢ @ M¢ ¤@ L¢ T@ K¢ €@ J¢ ’@ I¢ Ń@  H¢ c@  G¢ V@  F¢ ?@  E¢ I@  D¢ Š@ C¢ ¹@ B¢ µ@ A¢ ć@ @¢ ¦@ ?¢ T@ >¢ ˆ@ =¢ `@ <¢ ö@ ;¢ č@ :¢ n@ 9¢ ¢@ 8¢ Æ@ 7¢ @ 6¢ „@ 5¢ d@ 4¢ j@ 3¢ @ 2¢ ‘@  1¢ ¤@  0¢  @  /¢ @  .¢ †@  -¢ œ@ ,¢ @ +¢ …@ *¢ „@ )¢ C@ (¢ ’@ '¢ ›@ &¢ Å@ %¢ «@ $¢ ŗ@ #¢ k@ "¢ ·@ !¢ U@  ¢ –@ ¢ ƒ@ ¢ P@ ¢ =@ ¢ ę@ ¢#²@ ¢"d@ ¢!o@  ¢ _@  ¢ą@  ¢K@  ¢ž@  ¢i@ ¢t@ ¢@ ¢€@ ¢ß@ ¢B@ ¢²@  ¢@  ¢Ö@  ¢¦@  ¢·@  ¢‰@ ¢€@ ¢y@ ¢ @ ¢ ²@ ¢ s@ ¢ Ŗ@ ¢ _@ ¢ •@  ¢„@  ’”b@  ž”ŗ@  ż”š@  ņLVAL*«ł · Ų X Ł e ü ž ³ Ót”ļ Ģ|łcWģ2 He sanoit hänelle: sinun palwelias owat sangen caucaiselda maalda tullet sinun HERras Juma’ž He sanoit hänelle: sinun palwelias owat sangen caucaiselda maalda tullet sinun HERras Jumalas nimen tähden: sillä me olem cuullet hänen sanomans/ ja caicki mitä hän Egyptis on tehnyt.’ž He sanoit Josualle: me olemme sinun palwelias. Josua sanoi heille: cutca te oletta/ ja custa te tuletta?’ž me olemme cauca muucalaiselda maalda tullet/ tehkät lijtto meidän cansam. Nijn sanoi coco Israel Hewereille/ mitä max sinä asut meidän seasam/ cuinga me teemme lijton sinun cansas?’ž Ja menit leirijn Josuan tygö Gilgalijn/ ja sanoit hänelle/ ja caikelle Israelille:’ž Ja wanhat paicatut kengät jalcoins/ ja panit wanhat ja rickiömät waattet päällens/ ja caicki leiwät cuin he otit myötäns olit/ cowat ja homehtunet.’ž Ajattelit he petoxen/ menit ja lähetit sanoman/ ja otit wanhat säkit Aseins päälle/ ja wanhat culunet ja rawistunet wijnaleilit.’ž MUtta Gibeonin asuwaiset/ cosca he cuulit mitä Josua teki Jeriholle ja Aille/’ž Cocoisit he yximielisest sotiman Josuat ja Israeli wastan.’ž COsca caicki Cuningat/ jotca sillä puolen Jordanit olit/ wuorilla ja laxois/ isoin meren satamis/ ja jotca olit Libanonin wuoren tykönä/ nimittäin/ Hetherit/ Amorrerit Cananerit/ Phereserit/ Hewerit/ ja Jebuserit/ nämät cuulit:’ž Ei ollut yhtäkän sana caikista cuin Moses käskenyt oli/ jota ei Josua cuuluttanut coco Israelin seuracunnan edes waimoin ja lasten/ ja muucalaisten/ jotca olit heidän seasans.’ž Sijtte cuulutti hän caicki lain sanat/ siunauxen ja kirouxen/ nijncuin kirjoitettu on lakikirjas.’ž Ja coco Israel heidän wanhembains/ päämiestens ja duomareins cansa seisoit molemmilda puolin Arkin tykönä/ Pappein Lewitain edes/ jotca cannoit HERran lijton Arckia/ nijn muucalaiset cuin cotonakin syndynet/ puoli heistä Grisimin wuoren cohdalla/ ja toinen puoli Ebalin wuoren cohdalla/ nijncuin Moses HERran palwelia käskenyt oli/ ensist siunaman Israelin Canssa.’ž Ja kirjoittit siellä kiwijn sen toisen lain/ jonga Moses Israelin lapsille kirjoittanut oli.’ž Nijncuin Moses HERran palwelia Israelin lapsille käskenyt oli/ nijncuin Mosexen Lais kirjoitettu on/ Altarin coconaisist kiwist/ jotca ei ollet raudalla silatut/ ja uhraisit HERralle sen päälle polttouhria ja kijtosuhria.’ž NIin rakensi Josua HERralle Israelin Jumalalle Altarin/ Ebalin wuorelle.’ž Ja andoi Ain Cuningan hirttä puuhun ehtosen asti/ ja cosca päiwä oli laskenut/ käski hän hänen ruumins otta puusta pois/ ja he heitit sen Caupungin portin eteen/ ja cocoisit suuren kiwiraunion hänen päällens joca siellä on wielä nyt tähän päiwän asti.’ž Ja Josua poltti Ain ja teki sijtä kiwiraunion ijancaickiseen/ joca wielä autiona on tähän päiwän asti.’ž Mutta Caupungin carjan ja saaalin jacoi Israel keskenäns HERran sanan jälken/ nijncuin hän oli käskenyt Josualle.’ž Ja ei Josua kättäns wetänyt puoleens/ jolla hän oli ojendanut keihän/ sijhenasti cuin hän oli kironnut caicki Ain asuwaiset.’ž Ja caicki ne jotca langeisit sinä päiwänä sekä miehist että waimoist/ heitä oli caxitoistakymmendä tuhatta caicki Ain Canssa.’ž Ja cosca Israel löi cuoliaxi caicki Ain asujat kedolla ja corwes/ jotca heitä ajoit taca/ ja he langeisit caicki miecan terällä/ sijhenasti että he lopuit/ nijn coco Israel palais Aijn/ ja löit caiken sen miecan terällä.’ž Ja eläwänä otit Ain Cuningan kijnni/ ja weit hänen Josuan tygö.’ž Ja jotca Caupungis olit/ menit heitä wastan/ nijn he tulit keskellä Israeli molemmilda puolilda/ ja he löit heitä sijhenasti ettei yhtän elämän jäänyt/ eikä myös pääsnyt pois.’ž Cosca Josua ja coco Israel näit/ että wäjyjät woitit Caupungin: sillä sawu nousi Caupungist/ palaisit he ja löit Ain miehet.’ž Ja Ain miehet käänsit heidäns ja cadzoit tacans/ ja näit sawun nousewan Caupungist taiwaseen. Ja ei ollut heillä sia paeta eikä sinne eikä tänne/ ja se Canssa joca pakeni corpen päin/ palaisit heitä ajaman taca.¤LVALUõ c œ  Š ī h ē G £ü’.‰‡Ų6Čą Silloin cocounsit ja menit ne wijsi Amorrerein Cuningast/ Jerusalemin Cuningas/ Hebronin Cuningas/ Jarmuthin Cuni’ž Silloin cocounsit ja menit ne wijsi Amorrerein Cuningast/ Jerusalemin Cuningas/ Hebronin Cuningas/ Jarmuthin Cuningas/ Lachixen Cuningas/ Eglonin Cuningas/ caiken heidän leirins cansa/ ja pijritit Gibeonin/ ja sodeit sitä wastan.’ž Tulcat minun tygöni ja auttacat minua lyömän Gibeoni: sillä he teit rauhan Josuan ja Israelin lasten cansa.’ž Lähetti hän Hohamin Hebronin Cuningan tygö/ ja Pireamin Jarmuthin Cuningan tygö/ ja Japhian Lachixen Cuningan tygö/ ja Debirin Eglonin Cuningan tygö/ ja sanoi:’ž Pelkäisit he sangen suurest ( sillä Gibeon oli suuri Caupungi/ nijncuin jocu Cuningalinen Caupungi/ ja suurembi cuin Ai/ ja caicki hänen asuwaisens olit wahwat sotamiehet )’ž COsca Jerusalemin Cuningas AdomZedek cuuli Josuan woittanexi Ain ja kironnexi sen/ ja tehnexi Aille ja hänen Cuningallens/ nijncuin hän Jeriholle ja heidän Cuningallens teki/ ja että Gibeoniterit olit tehnet rauhan Israelin cansa/ ja asuit heidän seasans.’ž Nijn teki Josua heidän sinä päiwänä halcoin hackajaxi ja weden candajaxi seuracunnalle/ ja HERran Altarille/ tähän päiwän asti/ sijhen paickaan jonga hän walidzi.’ž Ja hän teki heille nijn/ ja wapahti heitä Israelin lasten kädest/ ettei he lyönet heitä cuoliaxi.’ž Mutta cadzo/ me olemma nyt sinun kädesäs/ mikä sinulle näky oikiaxi eli hywäxi meille tehdäzes/ se tee.’ž He wastaisit Josualle ja sanoit: se on sanottu sinun palwelioilles/ että sinun HERras Jumalas on käskenyt hänen palwelians Mosexen anda teille caiken tämän maan/ ja häwittä teidän edestän caicki maan asuwaiset/ nijn me suurest pelkäisim hengem teidän tähden/ ja teimme tämän.’ž Sentähden pitä teidän kirotut oleman/ nijn että te alat oletta orjana/ jotca halcoja hackaman ja wettä candaman pitä minun Jumalani huoneseen.’ž NIin Josua cudzui heitä ja puhui heille/ ja sanoi: mixi te olette pettänet meidän/ ja sanonet teidän asuwan caucana meistä/ ja cuitengin te asutte meidän seasam?’ž Ja päämiehet sanoit heille: andacam heidän elä/ että he olisit halcoin hackajat ja weden candajat caikelle Canssalle/ nijncuin päämiehet heille sanonet owat.’ž Mutta sen me teemme heille: andacam heidän elä/ ettei wiha tulis walan tähden meidän päällem/ jonga me heille wannonet olemma.’ž Nijn sanoit caicki ylimmäiset Canssan seas: me olem wannonet heille HERran Israelin Jumalan cautta/ ja sentähden en me heihin rupe.’ž Ja ei lyönet heitä: sillä ylimmäiset Canssan seas olit wannonet heille HERran Israelin Jumalan cautta. Ja silloin caicki Canssa napisit päämiehiä wastan.’ž Cosca Israelin lapset menit edes/ tulit he colmandena päiwänä heidän Caupungeins jotca cudzutan Gibeon/ Caphira/ Beeroth/ ja KiriatJearim.’ž Mutta colmen päiwän jälken/ sijttecuin he teit lijton heidän cansans/ cuulit he että he olit läsnä heitä/ ja asuit heidän cansans.’ž Ja Josua teki rauhan heidän cansans/ ja teki lijton heidän cansans/ että he saisit elä/ ja päämiehet Canssan seas wannoit heille.’ž Nijn otit päämiehet heidän ewästäns ja ei kysynet HERran suulle.’ž Ja nämät wijnaleilit me täytimme utena/ ja cadzo/ ne owat culunet/ ja nämät meidän waattem/ ja kengäm owat wanhaxi tullet pitkän matcan tähden.’ž Tämä meidän leipäm/ jonga me myötäm ewäxi otimme meidän cotoamme/ oli wielä tuore/ cosca me läxim teitä wastan/ mutta cadzo/ tämä on cowa ja homehtunut.’ž Sentähden sanoit meille meidän wanhimmat ja caicki maan asuwaiset: ottacat ewästä teidän myötän/ ja mengät heitä wastan/ ja sanocat heille: me olem teidän palwelian/ tähkät lijtto meidän cansam.’ž Ja caicki mitä hän sillä puolen Jordanin cahdelle Amorrerein Cuningalle on tehnyt/ Sihonille Hesbonin Cuningalle/ ja Oggille Basanin Cuningalle/ jotca asuit Astarothis.LVAL Ŗ"Ī ( E  × M  Å o ;©)Õ11‚Y}#B Ja HERra andoi myös sen Israelin käsijn heidän Cuningans cansa/ ja hän löi sen miecan terällä/ ja caicki ne si’ž Ja HERra andoi myös sen Israelin käsijn heidän Cuningans cansa/ ja hän löi sen miecan terällä/ ja caicki ne sielut jotca siellä olit/ eikä ketän elämän jättänyt/ ja teki heidän Cuningallens nijncuin Jerihon Cuningallengin.’ž Nijn waelsi Josua ja coco Israel hänen cansans Makedast Libnaan/ ja sodeit sitä wastan.’ž SInä päiwänä woitti myös Josua Makedan/ ja löi sen ja hänen Cuningans miecan terällä/ ja kirois/ ja caicki ne sielut jotca hänes olit/ eikä yhtäkän jättänyt/ ja teki Makedan Cuningalle nijncuin Jerihon Cuningallengin.’ž Cosca Auringo laskenut oli/ käski hän heidän puista otta pois/ ja heittä luolaan/ johonga he idzens lymytit/ ja he panit suuret kiwet sen suulle/ jotca siellä wielä tänäpänä owat.’ž Ja Josua löi heidän sijtte/ ja surmais heidän/ ja ripusti wijteen puuhun/ ja he ripuit puisa haman ehtosen asti.’ž Ja Josua sanoi heille: älkät peljätkö/ älkät myös wapisco/ wahwistacat idzen ja olcat rohkiat: sillä näin teke HERra caikille teidän wihamiehillen/ joita wastan te soditte.’ž Cosca nämät wijsi Cuningast olit tuodut hänen eteens/ cudzui Josua coco Israelin/ ja sanoi sotajoucon Päämiehille/ jotca hänen cansans matcustit: tulcat tänne/ ja tallatcat näiden Cuningaiden caulat/ ja he tulit/ ja tallaisit heidän caulans jalgoillans.’ž He teit nijn ja toit ne wijsi Cuningast hänen tygöns luolast/ Jerusalemin Cuningan/ Hebronin Cuningan/ Jarmuthin Cuningan/ Lachixen Cuningan ja Eglonin Cuningan.’ž Mutta Josua sanoi: awatcat luolan suu/ ja tuocat ne wijsi Cuningast minun tygöni.’ž NIin tuli caicki Canssa jällens leirijn Josuan tygö Makedaan rauhas/ ja ei kengän rohjennut Israelin lasten edes hijscuackan.’ž Ja cosca Josua ja Israelin lapset lopetit sen ylön suuren tapon/ ja peräti olit heidän surmannet/ ja jäänet pääsit nijhin wahwoin Caupungeihin.’ž Mutta älkät alallan seisoco/ waan ajacat teidän wihamiehiän taca/ ja lyökät heidän wijmeisiäns/ ja älkät sallico heitä tulla heidän Caupungeihins: sillä HERra teidän Jumalan on andanut heidän teidän käsijn.’ž Ja Josua sanoi: wierittäkät suuret kiwet luolan suulle/ ja asettacat miehet heitä wartioidzeman.’ž Nijn sanottin Josualle: me olem löytänet wijsi Cuningast/ kätketyt luolaan Makedas.’ž Mutta ne wijsi Cuningast pakenit/ ja lymyit luolaan Makedas.’ž JA Josua meni jällens leirijn Gilgalijn/ ja coco Israel hänen cansans.’ž Ja ei ole yxikän päiwä ollut sencaltainen eikä ennen eikä sijtte/ cosca HERra yhden miehen änen cuuli: sillä HERra soti Israelin edest.’ž Silloin Auringo ja Cuu seisatti/ sijhenasti cuin he costit wihamiehillens. Eikö nämät ole kirjoitetut hurscan kirjas? Nijn seisoi Auringo keskellä taiwast ilman laskemat coco päiwän.’ž SIlloin puhui Josua HERralle/ sinä päiwäna jona HERra andoi Amorrerit Israelin lasten edes/ ja sanoi Israelin läsnä olles: Auringo seiso alallans Gibeonis/ ja Cuu Ajalonin laxos.’ž Ja cosca he Israelin edellä pakenit BethHoronin tietä/ andoi HERra taiwasta tulla suuret kiwet heidän pällens Asecan asti/ nijn että he cuolit: ja paljo enä heistä tuli pois kiwein cautta/ cuin Israelin lapset miecalla löit.’ž Ja HERra peljätti heitä Israelin edes/ ja suuri joucko heistä surmattin Gibeonis/ ja ajettin heitä taca BethHoronin päin/ ja tapettin heitä Asecan ja Makedan asti.’ž Nijn Josua äkist tuli heidän päällens: sillä hän matcusti caiken yösen Gilgalist.’ž ja HERra sanoi Josualle: älä heitä mitän pelkä: sillä minä annoin heidän sinun käsijs/ ei yxikän heistä ole seisowainen sinun edesäs.’ž JA Josua meni sinne Gilgalist/ ja caicki sotawäki hänän cansans/ ja caicki wahwat sotamiehet.’ž MUtta Gibeonin asuwaiset lähetit Josuan tygö leirijn Gilgalijn/ sanoden: älä ota kättäs pois palwelioildas/ tule nopiast meidän auxem/ ja wapada meitä: sillä caicki Amorrerein Cuningat/ jotca asuwat wuorilla/ owat coonnet heidäns meitä wastan.žLVALŚLņ Y   Č • ¼ ] Æ#uĻ>Öõx¢ˆó< Ja caickein nijden Cuningasten Caupungit woitti Josua caickein heidän Cuningastens cansa/’ž Ja caickein nijden Cuningasten Caupungit woitti Josua caickein heidän Cuningastens cansa/ ja löi heitä miecan terällä/ ja kirois heitä/ nijncuin Moses HERran palwelia käskenyt oli.’ž Ja löit caicki ne sielut jotca siellä olit miecan terällä/ ja kirois heidän/ nijn ettei yhtäkän jäänyt jolla hengi oli/ ja poltti Hazorin tulella.’ž Ja palais sillä ajalla/ ja woitti Hazorin/ ja löi hänen Cuningans miecalla: sillä Hazor oli ennen caiken tämän Cuningan waldacunnan pääcaupungi.’ž Nijn teki myös Josua heille/ cuin HERra oli hänelle käskenyt/ ja teki riwinomaxi heidän hewoisens/ ja poltti heidän waununs tulella.’ž Ja HERra andoi heitä Israelin käsijn/ ja he löit heitä/ ja ajoit taca isoin Zidonin asti/ ja sijhen lämbymän weten asti/ ja Mizpan keton asti joca itään lange/ ja löi heitä sijhenasti ettei yxikän heistä jäänyt.’ž Ja Josua tuli äkist heidän päällens/ ja caicki sotajoucko heidän cansans Meromin weden tykönä/ ja carcais heidän päällens.’ž JA HERra sanoi Josualle: älä heitä ensingän pelkä/ sillä huomena tällä ajalla minä annan heitä caickia lyötynä Israelin Canssan eteen/ ja heidän hewoisens pitä sinun riwinomaxi tekemän/ ja heidän waununs tulella polttaman.’ž Caicki nämät Cuningat cocoisit idzens/ ja sioitit heidäns Meromin weden tygö/ sotiman Israeli wastan.’ž Nämät läxit caiken sotajouckons cansa/ joca oli sangen suuri Canssan paljous/ nijncuin sanda meren reunas/ ja sangen monda hewoista ja waunua.’ž Cananerein tygö idän ja lännen puoleen/ Amorrerein/ Hetherein/ Pheserein ja Jebuserein tygö wuorelle/ nijn myös Hewerein/ alemban Hermonin wuorta Mizpan maacunnas.’ž Ja nijden Cuningasten tygö/ jotca asuit pohjan puolella wuorilla/ ja lakialla/ meren puolella Cinerothis/ ja jotca asuit alhalla laxois/ ja Dorin Naphothis meren puolella.’ž COsca Jabin Hazorin Cuningas sen cuuli/ lähetti hän Jobabin Madonin Cuningan tygö/ ja Simronin Cuningan tygö/ ja Achsaphin Cuningan tygö.’ž Ja woitti caicki nämät Cuningat maacundinens/ yhdellä rupemisella: sillä HERra Israelin Jumala sodei Israelin edest. Ja Josua palais leirijn Gilgalijn coco Israelin cansa.’ž Ja tappoi heidän/ ruweten CadesBarneast Gasan asti/ ja coco Gosenin maacunnan Gibeonin asti.’ž NIin Josua löi caicki maan asuwaiset wuorilda/ ja lounan puolesta/ ja laxoista/ ja ojain tykö/ Cuningoinens/ eikä yhtäkän säästänyt/ waan kirois caicki joilla hengi oli/ nijncuin HERra Israelin Jumala oli käskenyt.’ž Ja woitti sen Cuningoinens/ ja caicki hänen Caupungins/ ja löi ne miecan terällä/ ja kirois caicki sielut jotca siellä asuit/ ja ei ketäkän päästänyt/ juuri nijncuin hän oli Hebronille tehnyt/ nijn teki hän myös Debirille/ ja hänen Cuningallens/ ja nijncuin hän oli tehnyt Libnalle ja hänen Cuningallens.’ž Silloin palais Josua coco Israelin cansa Debirijn/ ja sodei sitä wastan.’ž Ja woitit sen ja löit sen miecan terällä/ ja heidän Cuningans caickein Caupungeins cansa/ ja caicki sielut jotca siellä olit/ eikä hengekän jättänyt/ juuri nijncuin hän oli tehnyt Eglonille/ ja kirois sen ja caicki sielut jotca siellä olit.’ž Sijtte meni Josua coco Israelin cansa Eglonist Hebronijn/ ja sodeit sitä wastan.’ž Ja woitit sinä päiwänä/ ja löit miecan terällä/ ja surmaisit caicki sielut jotca siellä olit/ sinä päiwänä peräti/ nijncuin hän oli tehnyt Lachixelle.’ž Ja Josua meni Lachixest coco Israelin cansa Eglonijn ja pijritit ja sodeit sitä wastan.’ž Sijhen aican meni Horam Geserin Cuningas auttaman Lachist/ mutta Josua löi hänengin caiken jouckons cansa/ sijhenasti ettei yhtäkän jäänyt.’ž Ja HERra andoi myös Lachixen Israelin käsijn/ nijn että he woitit sen toisna päiwänä/ ja löit sen miecan terällä/ ja caicki sen asuwaiset peräti/ nijncuin hän oli Libnalle tehnyt.’ž Sijtte matcusti Josua ja coco Israel hänen cansans/ Libnast Lachixeen/ ja pijritit sen ja sodeit sitä wastan.LVAL!‚”č @ … R ¼ Ž 0 ¼ ZœåwÜ33¦lAņĢ؁Z2 䵋S Kedexen Cuningas/ Jacneam’ž Kedexen Cuningas/ Jacneamin Cuningas Carmelin tykönä.’ž Thaenachin Cuningas/ Megiddon Cuningas.’ž Simron Meronin Cuningas/ Achsaphin Cuningas.’ž Madonin Cuningas/ Hazorin Cuningas.’ž Aphekin Cuningas/ Lazaronin Cuningas.’ž Thapuahn Cuningas/ Hepherin Cuningas.’ž Makedan Cuningas/ BethElin Cuningas.’ž Libnan Cuningas/ Adullamin Cuningas.’ž Harman Cuningas/ Aradin Cuningas.’ž Debirin Cuningas/ Gederin Cuningas.’ž Eglonin Cuningas/ Geserin Cuningas.’ž Jarmuthin Cuningas/ Lachixen Cuningas.’ž Jerusalemin Cuningas/ Hebronin Cuningas.’ž Jerihon Cuningas/ Ain Cuningas/ cuin BethElin siwus on.’ž Wuorilla/ laxoisa/ lakeudella/ wetten tykönä/ corwesa/ ja lounan puoles/ Hetherit/ Amorrerit/ Cananerit/ Phereserit/ Hewerit ja Jebuserit.’ž NÄmät owat maan Cuningat/ jotca Josua löi ja Israelin lapset tällä puolen Jordanin lähden päin/ BaalGadist Libanonin wuoren lakeudelle/ sijhen paljaseen wuoreen/ cuin ulottu Seirijn/ ja sen Josua israelin sucucunnillen andoi omista/ idzecullengin osans/’ž Moses HERran palwelia ja Israelin lapset löit heitä/ ja Moses HERran palwelia andoi heidän Rubenitereille/ Gaditereille ja puolelle Manassen sucucunnalle/ omaisudexi.’ž Ja hallidzi Hermonin wuoren/ Salchan ja coco Basanin/ Gesurin ja Machatin maan rajoihin/ ja puoli Gileadi/ joca Sihonin Hesbonin Cuningan maan raja oli.’ž Sijhen myös Cuningas Oggin maan rajat Basanis/ joca wielä jäänyt oli uljaist/ ja asui Astharotis ja Edreis.’ž Ja sitä lakeutta Cinerethin meren asti itän päin/ ja erimaan mereen/ nimittäin sen suolaisen meren itän päin/ sitä tietä myöden BethJesimoth/ ja lounast alaspäin läsnä Asdot Pisga.’ž Sihon Amorrerein Cuningas joca asui Hesbonis/ ja hallidzi Aroerist/ cuin on Arnonin wirran reunalla/ ja keskellä oja/ ja Gileadin puolest Jabokin wirran tygö/ joca on Ammonin lasten raja:’ž NÄmät owat maan Cuningat jotca Israelin lapset löit/ ja otit heidän maans tuolla puolen Jordanin itän päin/ Arnonin wirrasta Hermonin wuoren asti/ ja caicki lakeudet itän päin.’ž Ja nijn Josua otti caiken maacunnan/ peräti nijncuin HERra Mosexelle oli sanonut/ ja andoi Israelille perinnöxi/ cullengin sucucunnalle osans/ ja maacunda lackais sotimast.’ž Ja ei andanut yhtäkän Enakim jäädä Israelin lasten maalle/ paidzi Gasas/ Gathas ja Asdodis/ nijstä muutamat jäit.’ž SIihen aican tuli Josua ja häwitti Enakim wuorilda/ Hebronist/ Debirist/ Anabist/ ja caikilda Judan wuorilda/ ja caikilda Israelin wuorilda/ ja kirois heitä Caupungeinens.’ž Ja se tapahtui nijn HERralda/ että heidän sydämens oli nijn paatunut/ että he cohdaisit Israelin lapsia sodalla/ että he kirotaisin/ ja ei yhtäkän armo tapahduis/ mutta kirotaisin/ nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Ja ei ollut yhtäkän Caupungita joca rauhalla idzens andoi Israelin lasten ala/ paidzi Hewerejä cuin asuit Gibeonis/ mutta caicki he woitit sodalla.’ž Mutta hän sodei cauwan näiden Cuningasten cansa.’ž Sijtä siliäst wuorest/ joca mene Zeirin päin ja ulottu BaalGaddijn/ ja Libanonin wuoren leweyteen/ ja Hermonin wuoren alaidzen: Caicki heidän Cuningans woitti hän/ löi ja tappoi heitä.’ž JA nijn Josua otti caiken tämän maacunnan wuorelda/ ja caicki ne cuin meren päin owat/ ja caiken Gosenin maan ja kedot sekä myös laxot/ ja Israelin wuoret laxoinens.’ž Nijncuin HERra hänen palweliallens Mosexelle käskenyt oli/ ja Moses oli Josualle käskenyt. Ja nijn Josua teki ettei nijstä yhtäkän tekemätä jäänyt/ cuin HERra Mosexelle käskenyt oli.’ž Ja caiken saalin ja eläimet/ jotca he näistä Caupungeist olit ottanet/ jagoit Israelin lapset keskenäns. Ainoast ihmiset tapoit he miecan terällä/ sijhenasti että he häwitit heidän/ nijn ettei yhtäkän eläwätä henge jäänyt.’ž Mutta Israelin lapset ei polttanet yhtäkän Caupungit tulella/ jotca olit wuorilla/ paidzi ainoa Hazori/ jonga Josua poltti. rįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( Ķ ®  p Q 2  ō Õ ¶ — x Y :  üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;żŽæ j2śŪ¦‡h5ü栁A"ČŽoP1üé¢*€’ž Libna/ Ether/ Asan.. č¢);@$ ē¢(&@$ ę¢'4@$ å¢&€’ž Dilean/ Mizpe/ Jacthiel.3 ä¢%€’ž Zenan/ Hadasa/ MigdalGad.4 ć¢$b@$ ā¢##@$ į¢"!€’ž Sanoah/ EnGanim/ Tapuah/ Enam.9 ą¢!)@$ ߢ T@$ Ž¢€’ž Ziclag/ Madmanna/ SanSanna.6 Ż¢€’ž Eltolad/ Chesil/ Harma.2 Ü¢€’ž Baala/ Jim/ Azem., Ū¢#@$ Ś¢#@$ Ł¢€’ž Amam/ Sema/ Molada.. Ų¢-@$ ×¢€’ž Siph/ Thelem/ Bealoth.1 Ö¢€’ž Kedes/ Hazor/ Jethnan.1 Õ¢€’ž Kina/ Dimona/ AdAda./ Ō¢@$ Ó¢A@$ Ņ¢Ø@$ Ń¢—@$ Š¢e@ $ Ļ¢h@ $ Ī¢U@ $ Ķ¢\@ $ Ģ¢ §@ $ Ė¢ r@$ Ź¢ @$ É¢ ³@$ Č¢ ®@$ Ē¢Ņ@$ Ę¢Ä@$ Å¢p@$ Ä¢‰@$ Ć¢‹@$ Ā¢“@# Į¢j@# Ą¢‰@# æ¢v@# ¾¢’@# ½¢ T@# ¼¢ @# »¢ Č@# ŗ¢ ł@# ¹¢ Ć@# ø¢”@ # ·¢“@ # ¶¢Ę@ # µ¢X@ # “¢Ō@ # ³¢›@# ²¢k@# ±¢³@# °¢ !@# Æ¢ _@# ®¢ æ@# ­¢ ±@# ¬¢ K@# «¢ M@# Ŗ¢ Ä@" ©¢ X@" Ø¢ Œ@" §¢ @@" ¦¢ z@" „¢ g@" ¤¢ ė@" £¢ 6@" ¢¢ 3@" ”¢ €’ž Jahza/ Kedemoth/ Mephaoth.5  ¢ c@" Ÿ¢ —@" ž¢ D@" ¢ ™@" œ¢ š@" ›¢ @ " š¢ {@ " ™¢ l@ " ˜¢ „@ " —¢ ā@ " –¢ c@" •¢ Ä@" ”¢ x@" “¢ u@" ’¢ ó@" ‘¢ <@" ¢ @" ¢ @" Ž¢ <@" ¢ 8@  Œ¢ *@  ‹¢ /@  Š¢ &@  ‰¢ (@  ˆ¢ (@  ‡¢ '@  †¢ '@  …¢ $@  „¢ &@  ƒ¢ &@  ‚¢ )@  ¢ +@  €¢ :@  ¢ @  ~¢ @  }¢ ©@  |¢ ›@  {¢ n@  z¢ ·@  y¢ ¾@  x¢ ³@  )LVALÄ©ą ķ x < Ł ÷ s  ŒżcŹ†ļŒY#8ŃW‹3o Ja laxos Betharamin ja BethNimran/ Sucothin ja Zaphonin/ joca jäi Sihonin Hesbonin Cuningan wal’ž Ja laxos Betharamin ja BethNimran/ Sucothin ja Zaphonin/ joca jäi Sihonin Hesbonin Cuningan waldacunnasta/ joiden raja oli Jordani Cinerethin meren ären asti/ tällä puolella Jordanin itän päin.’ž Ja Hesbonist Ramath Mitzpen ja Betonin asti/ ja Mahanaimist Deberin maan rajoin asti.’ž Että heidän maans äret olit/ Jaeser/ ja caicki Gileadin Caupungit/ ja puoli Ammonin lasten maata/ Aroerin asti/ joca on Rabbahn cohdalla.’ž GAdin lasten sugulle/ heidän sucucundains jälken andoi Moses.’ž Ja Rubenin lasten raja oli Jordanin wirta. Tämä on Rubenin lasten perimys/ heidän suguisans/ Caupungeisans ja kylisäns.’ž Ja Bileamin Beorin pojan/ sen noidan/ jonga Israelin lapset miecalla cuoliaxi löit/ muita tapettais.’ž Ja caicki lakeuden Caupungit/ ja coco Sihonin/ Amorrerein Cuningan waldacunnan/ joca asui Hesbonis/ jonga Moses löi/ nijn myös Midianein päämiehet Ewin/ Rechemim/ Zurin/ Hurin ja Reban/ Sihonin Cuningan päämiehet/ jotca maasa asuit.’ž Ja BethPeor/ ne ojat Pisgan tykönä ja BethJesimoth.’ž Kiriathaim/ Sibma/ Zereth/ Sahar laxon wuorilla.’ž Hesbon Caupungeinens/ jotca owat sillä tasaisella kedolla/ Dibon/ Bamoth/ Baal ja BethBaal Meon.’ž Että heidän maans rajat olit Aroerist/ joca on Arnonin wirran reunalla/ ja se Caupungi wetten keskellä/ caiken sen tasaisen kedon cansa Medban asti.’ž JA Moses andoi Rubenin lasten sugulle heidän sucucundains jälken/’ž Mutta Lewitain sucucunnalle/ ei hän andanut yhtän perimystä: sillä HERran Israelin Jumalan uhri on heidän perimyxens/ nijncuin hän heille sanonut oli.’ž Mutta Israelin lapset ei ajanet Gessuritereit ja Machathitereit ulos/ waan he asuit sekä Gessuris että Machatis Israelin lasten seas tähän päiwän asti.’ž Coco Oggin Basanin Cuningan waldacunda/ joca hallidzi Astharothis ja Edreis/ joca wielä jäänyt oli uljaist/ ja Moses löi ja ajoi heitä pois.’ž Ja myös Gilead ja caicki maan äret/ Gessurin ja Machatin tykönä/ ja coco Hermonin wuoren/ ja coco Basanin/ Salchan asti.’ž Ja caicki Sihonin Amorrerein Cuningan Caupungit/ joca hallidzi Hesbonis/ Ammonin lasten maan rajoin asti.’ž Aroerist/ joca on Arnonin wirran reunalla/ ja sijtä Caupungist joca wetten keskellä asu/ ja coco Medbanin lakeudest Dibonin asti.’ž Sillä Rubeniterit ja Gaditerit owat saanet sen toisen puolen Manassen sucucunnan cansa heidän perimyxens cuin Moses heille oli andanut/ sillä puolen Jordanin itän päin/ nijncuin HERran palwelia Moses heille sen andanut oli.’ž NIin jaa nyt tämä maa yhdexän sucucundain wälillä perimisexi/ ja puolelle Manassen sucucunnalle.’ž Caicki jotca wuorella asuwat/ Libanonist lämbymän weten asti/ ja caicki Zidonerejä/ minä ajan Israelin lasten edest pois/ ainoast jaa Israelille perimisexi/ nijncuin minä olen sinulle käskenyt.’ž Ja myös Gibliterein maa/ ja coco Libanon itän päin BaalGadist Hermonin wuoren alda/ sijhenasti cuin Hamathijn tullan.’ž Mutta etelän päin owat caicki Cananerein maat/ ja Meara/ joca on Zidonerein/ Aphekin ja Amorrerein maan ärin asti.’ž Sihorist asti/ joca juoxe Egyptin edidze/ Ekronin maan ärin asti pohjan puoleen/ jotca owat Cananean maacunda/ ja jaetan wijdelle Philisterin päämiehelle/ cuin owat: Gasiterit/ Asdoditerit/ Ascloniterit/ Gethiterit/ Ekroniterit ja Awiterit.’ž Nimittäin/ caicki Philisterin maan äret/ ja coco Gessuri/’ž COsca Josua wanheni ja ijällisexi tuli/ sanoi HERra hänelle: sinä wanhenit ja ijällisexi tulit/ ja maata on wielä paljo jäänyt omistamata.’ž Thirzamin Cuningas. Ne owat yxineljättäkymmendä Cuningasta. Näiden Cuningasten cansa soti Josua cauwan aica/ nijncuin on/ cap.$ 11:18. sillä sijtä ajasta cuin he käwit Jordanin läpidze ja maa jaettin/ ja sijhenasti että Caleb sai Hebronin/ cap.$ 14:13. culuit seidzemen ajastaica.’ž Naphoth Dorin Cuningas/ ja pacanoitten Cuningas Gilgalis.PLVAL³h·ų ™ V ė P | $ ^ ŖSZ’‘=«5¬BŽ Ja käy sieldä ylöspäin Acrabijn/ ja käy Zinnin läpidze/ ja mene ylöspäin merestä CadesB’ž Ja käy sieldä ylöspäin Acrabijn/ ja käy Zinnin läpidze/ ja mene ylöspäin merestä CadesBarneaan/ ja mene Hetzronin läpidze/ ja käy Adarin päin/ ja notkista hänens Carca ymbärins.’ž Nijn että heidän lounan maan rajans/ oli suolameren ärestä/ se on/ sijtä lahdest joca mene etelän päin.’ž JUdan lasten sugun arpa heidän huoneins jälken/ oli Edomin maan raja Zinnin corwen puoleen/ joca etelän puoleen on/ lounan maan ärest.’ž Mutta Hebron cudzuttin muinaisen aican Kiriath Arba/ joca oli suuri mies Enakim seas/ ja maacunda lackais sotimast.’ž Sijtä oli Hebron Calebin Jephunnen pojan sen Kenesiterin perimys/ tähän päiwän asti: että hän on uscollisest seurannut HERRA Israelin Jumalata.’ž Ja Josua siunais hänen/ ja andoi Calebille Jephunnen pojalle Hebronin perimisexi.’ž Nijn anna sijs minulle tämä wuori/ josta HERra oli sanonut sinä päiwänä: sillä sinä cuulit sen sijhen aican. Ja Enakim asuwat siellä/ ja owat suuret ja wahwat Caupungit. Jos HERra on minun cansan/ että minä ajaisin heidän pois/ nijncuin HERra on sanonut.’ž Ja olen wielä tänäpäiwän nijn wäkewä/ cuin minä sinä päiwän olin/ cosca Moses minun lähetti/ nijncuin minun wäkewydeni oli sijhen aican/ nijn on hän wielä nyt wahwa sotiman/ käymän ulos ja sisälle.’ž Ja cadzo/ HERra on andanut minun elä/ nijncuin hän sanonut oli. Tämä on wijdes ajastaica widettäkymmendä/ sijttecuin HERra näitä sanoi Mosexelle/ cosca Israeli waelsi corwes. Ja cadzo/ minä olen tänäpäiwän wijsi yhdexättäkymmendä ajastaica wanha.’ž Ja Moses wannoi sinä päiwänä/ ja sanoi: se maa cuins jalgoillas olet astunut päälle/ on sinun ja sinun lastes perittäpä ijancaickisest: ettäs HERra minun Jumalatani uscollisest seurannut olet.’ž Mutta minun weljen jotca minun cansan mennet olit/ saatit Canssalle wapisewaisen sydämen/ mutta minä seuraisin HERra minun Jumalatani uscolliset.’ž Ja minä olin neljänkymmenen ajastaicainen/ cosca Moses HERran palwelia minun lähetti CadesBarneast wacoiman maata/ ja minä sanoin hänelle jällens wastauxen minun tundoni jälken.’ž SIlloin menit Judan lapset Josuan tygö Gilgalis/ ja Caleb Jephunnen poica Kenesiteri sanoi hänelle: sinä tiedät mitä HERra sanoi Jumalan miehelle Mosexelle/ minun ja sinun puolestas CadesBarneas.’ž Nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt/ nijn teit Israelin lapset/ ja jaoit maacunnan.’ž Sillä Josephin lasten oli caxi sucucunda/ Manasse ja Ephraim: sentähden ei he Lewitaille yhtän osa andanet maacunnas/ mutta Caupungit joisa he asuit/ ja esicaupungit joisa heidän carjans ja caluns oleman piti.’ž Sillä Moses oli andanut puolelle colmatta sucucunnalle perimyxen tuolla puolen Jordanin. Mutta Lewitaille ei hän andanut yhtän perimystä heidän seasans.’ž Ja he jaoit sen heillens arwalla/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle: puolelle kymmendä sucucunnalle.’ž NÄmät owat ne cuin Israelin lapset owat perimisexi saanet Canaan maalla/ jonga heille jacoi Pappi Eleazar/ ja Josua Nunin poica/ ja Israelin lasten sucucundain ylimmäiset Isät.’ž Mutta Lewin sucucunnalle/ ei andanut Moses yhtän perimyst: sillä HERra Israelin Jumala on heidän perimisens/ nijncuin hän heille sanonut oli.’ž Tämä on se cuin Moses jacoi Moabin kedolla/ sillä puolen Jordanin Jerihon puoleen itän päin.’ž Ja puolen Gileadi ja Astarothi/ Edrei/ Oggin waldacunnan Caupungit Basanis andoi hän Machirin Manassen pojan lapsille/ se on toisella puolelle Machirin lapsist/ heidän sucucundains jälken.’ž Että heidän maans rajat olit Mahanaimist/ coco Basan/ coco Oggin Basanin Cuningan waldacunda/ ja caicki Jairin kylät/ jotca owat Basanis/ nimittäin/ cuusikymmendä Caupungita.’ž PUolelle Manassen lasten sugulle heidän sucucundains jälken andoi Moses:’ž Tämä on Gadin lasten perimys/ heidän suguisans/ Caupungeisans ja kylisäns.LVAL&uģ|ø ę 8 … č v Ļ s  ¶QŗŃDōŃ}T1Ļ›u:õ°<ģ J Ät Kiriath Baal/ se on KiriathJearim/ Ha’ž Kiriath Baal/ se on KiriathJearim/ Harabba/ caxi Caupungita ja heidän kyläns.’ž Marath/ BethAnoth/ Eltecom/ ne owat cuusi Caupungita ja heidän kyläns.’ž Cain/ Gibea/ Thimna/ kymmenen Caupungita ja heidän kyläns.’ž Humta/ KiriathArba/ se on Hebron/ Zior/ se on yhdexän Caupungita/ ja heidän kyläns.’ž Gosen/ Holon/ Gilo/ se on/ yxitoistakymmendä Caupungita ja heidän kyläns.’ž Danna/ Kiriath Sanna/ se on Debir.’ž Mutta wuorella oli Samir/ Jathir/ Socho.’ž Asdod tyttärinens ja kylinens/ Gasa tyttärinens ja kylinens Egyptin weten asti/ ja se suuri meri on hänen rajans.’ž Ekronist meren asti/ caicki joca ulottu Asdodijn ja heidän kyläns.’ž Kegila/ Ahsib/ Maresa/ se on/ yhdexän Caupungita ja heidän kyläns.’ž se on/ cuusitoistakymmendä Caupungita/ ja heidän kyläns.’ž Gederoth/ BethDagon/ Naema/ Makeda/’ž Lachis/ Bazecath/ Eglon/ Chabon/ Lahmam/ Cithlis.’ž Saaraim/ Adithaim/ Gedera/ Giderothaim/ se on/ neljätoistakymmendä Caupungita ja heidän kyläns.’ž Jarmuth/ Adullam/ Socho/ Asecha.’ž Waan lakialla oli Estoal/ Zarea/ Asna.’ž Lebaoth/ Silhim/ Ain/ Rimon/ se on yhdexän colmattakymmendä Caupungita/ kylinens.’ž Hazar Sual/ BeerSeba/ BisJothia.’ž Hazar/ Gadda/ Hesmon/ BethPalet.’ž HazorHadatha/ Kirioth Hezron/ se on Hazor.’ž JA Judan lasten sugun Caupungit yhdest culmast nijn toiseen/ Edomerein maan rajain tykönä lounasen käsin olit nämät: Capzeel/ Eder/ Jagur.’ž Tämä on Judan lasten sucucunnan perimys heidän sucuins jälken.’ž Hän sanoi: anna minulle siunaus/ sillä sinä olet andanut minulle cuiwan maan/ anna minulle myös lähteitä/ nijn andoi hän hänelle lähteitä/ sekä ylhäldä että alhalda.’ž Ja cosca hän meni sisälle/ oli hänelle neuwottu anoman peldo hänen Isäldäns/ ja hän astui Asin pääldä alas/ nijn sanoi Caleb hänelle: mikä sinun on?’ž Nijn woitti Athniel/ Kenaxen Calebin weljen poica/ ja hän andoi tyttärens Achsan hänelle emännäxi.’ž Ja Caleb sanoi: joca lyö KiriathSepherin ja woitta sen/ hänelle annan minä tyttäreni Achsan emännäxi.’ž Ja meni sieldä Debirin asuwaisten tygö/ waan Debir cudzuttin muinen KiriathSepher.’ž Ja Caleb ajoi sieldä pois colme Enakim poica/ Cesain/ Ahimanan ja Thalmain Enakim sikiät.’ž MUtta Calebille Jephunnen pojalle annettin hänen osans Judan lasten secaan/ nijncuin HERra oli käskenyt Josualle/ nimittäin/ Kiriath Arba Enakim Isän/ se on Hebron.’ž Se maan raja länden päin on se suuri meri. Nämät owat Judan lasten maan rajat caicki ymbärins heidän suguisans.’ž Ja tule Ecronin wieridze pohjan puolelle/ ja wetä hänens Sichronin asti/ ja mene Baalan wuoren ylidze/ ja tule Jabnelin ohidzen/ että hänen ärens on meri.’ž Ja mene Baalast ymbärins länden päin Seirin wuoren tygö/ ja mene ulos pohjan puolest Jearin wuoren wieridze/ se on Chessalon/ ja tule BethSemexen tygö/ ja mene Thimnan läpidze.’ž Sijtte hän käy sijtä wuoren cuckulast Nephtoahn lähten tygö/ ja mene nijden Caupungein tygö Ephronin wuoren Caupungein/ ja käändä hänens Baalan päin/ se on Kiriath Jearim.’ž Sijtte hän mene Hinnamin pojan laxoon sen Jebuserin ohella joca asu lounan päin/ se on Jerusalem/ ja mene wuoren cuckulan ylidze/ joca on Hinnamin laxon edes länden päin/ Raphaimin laxon ärelle/ pohjan päin.’ž Ja käy Debirin tygö Achorin laxost/ ja pohjan puolelda Gilgalin päin/ joca on Adumin cohdalla/ joca etelän puoleen on ojan wieres/ sijtte hän mene EnSemexen weden tygö/ ja mene Rogelin lahteen.’ž Ja mene BethHaglan tygö/ ja wetä hänens pohjast BethAraban puoleen/ ja mene Rubenin pojan Bohenin kiwen tygö.’ž Waan raja itän päin on suolainen meri Jordanin ären asti. Waan raja pohjan puoleen/ on sijtä meren lahdest/ joca on Jordanin wierellä.’ž Ja mene Azmonin läpidze/ ja tule Egyptin wirtaan/ nijn että sen maan rajan äri on meri. Tämä pitä oleman teille maan raja lounasen päin.0oÉŖjK, ī¹šf* Š • v =  ’ ą Į ¢ ƒ d E &  č É Ŗ ‹ l M .  š Ń ² “ t U 6  ų Ł ŗ › | ] >  įĀ£„eF'鏫ŒmN/ńŅ³uV7’ȍnO0ų¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;X£#K@$( W£"©@#( V£!o@"( U£ ;@!( T£R@ ( S£?@( R£Š@( Q£F@( P£«@( O£O@( N£6@( M£I@( L£U@( K£‚@( J£)@( I£<@( H£3@( G£B@( F£k@( E£i@( D£L@( C£ l@( B£ g@( A£ g@ ( @£ s@ ( ?£ ®@ ( >£Æ@ ( =£>@ ( <£Q@( ;£%@( :£€’ž Eltholad/ Bethul/ Harma.3 9£€’ž HazarSual/ Bala/ Azem.1 8£7@( 7£Ž@( 6£ž@( 5£€’ž Rekem/ Jirpeel/ Thareala.4 4£€’ž Mizpe/ Caphira/ Mosa.0 3£€’ž Gibeon/ Rama/ Beeroth.1 2£9@( 1£0@( 0£€’ž BethAraba/ Zemaraim/ BethEl.7 /£n@( .£‰@( -£²@' ,£^@' +£›@' *£µ@' )£o@' (£Ü@' '£ ”@' &£ «@' %£ ˆ@' $£ €@ ' #£ ’@ ' "£ņ@ ' !£÷@ '  £‹@ ' £‘@' £Į@' £@' £U@' £r@' £·@' £@' £Ż@' £Æ@' £¾@& £ g@& £ q@& £ @& £ ²@& £ ŗ@& £[@& £ˆ@& £l@&  £_@&  £ī@&  £Ī@&  £@&  £»@ & £ …@ & £ ]@ & £x@ & £^@ & ££@& £r@& £<@& £†@& £D@& ’¢“@& ž¢?¢@& ż¢>I@& ü¢=1@& ū¢<P@%$ ś¢;I@$$ ł¢:€’ž Halhul/ Bethzur/ Gedor.2 ų¢9=@#$ ÷¢8€’ž Jesreel/ Jacdeam/ Sanoah.4 ö¢7€’ž Maon/ Carmel/ Siph/ Juta.4 õ¢6V@"$ ō¢5€’ž Janum/ BethTapuah/ Apheca.5 ó¢4€’ž Arab/ Duma/ Esean.- ņ¢3L@!$ ń¢2€’ž Anab/ Estemo/ Anim.. š¢1%@ $ ļ¢0+@$ ī¢/t@$ ķ¢.E@$ ģ¢-!€’ž Ekron tyttärinens ja kylinens.9 ė¢,E@$ ź¢+€’ž Jephtah/ Asna/ Nesib.0 LVALĻ†äQ ‡ K Ł 6 Ų `  ~ Ć Āō§;³Xžģāq L SIlloin puhuit Josephin lapset Josualle/ ja sanoit: mixes minun enämbä andanut/ waan yhden a’ž SIlloin puhuit Josephin lapset Josualle/ ja sanoit: mixes minun enämbä andanut/ waan yhden arwan ja osan perinnöxi/ ja minä olen cuitengin suuri Canssa/ nijncuin HERra on minun siunannut?’ž Mutta sijttecuin Israelin lapset wahwistuit/ teit he Cananerit werollisexi/ ja ei ajanet heitä pois.’ž Ja Manassen lapset ei woinet aja nijden Caupungein asuwaisia ulos/ waan Cananerit rupeisit asuman sijnä maasa.’ž Nijn oli Manassella Isascharin ja Asserin seas BethSean/ ja hänen tyttärens/ Jeblaam ja hänen tyttärens/ ja Dorin asuwaiset tyttärinens/ ja EnDorin asuwaiset tyttärinens/ ja Thanachin asuwaiset tyttärinens/ Megiddon asuwaiset tyttärinens/ ja colmas osa Naphetist.’ž Sillä Ephraimin oma on etelän puolella/ ja Manassen pohjan puolella/ nijn että meri on heidän rajans/ ja ulottu Asserin saacka pohjan puolest/ ja Isascharin asti idän puolest.’ž Sijtte tule hän NahalCanan asti/ etelän päin wesi Caupungeit/ jotca Ephraimin omat owat/ Manassen Caupungitten seas. Mutta pohjan puolest Manassen rajat owat ojan asti/ ja äri mereen.’ž Sillä Tapuahn maa tuli Manassen puoleen/ ja on Manassen maan raja Ephraimin lapsin asti.’ž Ja Manassen rajat olit Asserist Mihmethatin asti/ Sechemin edes/ ja mene ulos oikian käden puoleen nijhin asti/ cuin asuit EnTapuahs:’ž Sillä Manassen tyttäret sait perinnön poicains seas/ ja Gileadin maa oli annettu muille Manassen pojille.’ž Mutta Manasselle tuli kymmenen osa/ ilman Gileadin ja Basanin maata/ tuolla puolen Jordanin:’ž Ja he menit Papin Eleazarin/ ja Josuan Nunin pojan/ ja ylimmäisten tygö/ ja sanoit: HERra käski Mosexen anda meille perinnön meidän weljeim secaan/ nijn hän andoi myös heille perinnön heidän Isäins weljein secaan/ HERran käskyn jälken.’ž Mutta Zelaphehadilla/ joca oli Hepherin/ joca oli Gileadin/ joca oli Machirin poica/ Manassen poica/ ei ollut yhtän poica/ mutta tyttäritä. Ja nämät owat heidän nimens: Mahala/ Noa/ Hagla/ Milca/ Thirza.’ž Muille Manassen lapsille myös langeis arpa/ nimittäin Abieserin lapsille/ Helekin lapsille/ Asrielin lapsille/ Sechemin lapsille/ Hepehrin lapsille/ ja Semidan lapsille. Nämät owat Manassen Josephin pojan lapset/ jotca olit miehenpuolet heidän suguisans.’ž JA arpa langeis Manassen sugulle/ Josephin esicoiselle/ ja se langeis Macherille Manassen esicoiselle Gileadin Isälle/ sillä hän oli jalo sotamies/ sentähden sai hän Gileadin ja Basan.’ž Ja ei he ajanet Cananerejä pois jotca asuit Gaseris. Nijn pysyit Cananerit Ephraimin seas tähän päiwän asti/ ja tulit werollisexi.’ž Ja caicki Epraimin lasten rajaCaupungit kylinens/ olit secaisin Manassen lasten perimises.’ž Tapuast mene hän länden päin NahalCanaan/ ja hänen ärens on meres. Tämä on Ephraimin lasten perimys heidän suguisans.’ž Ja tule Janoasta Atharothijn ja Narathaan/ ja anda idzens Jeriho wastan/ ja mene Jordanijn.’ž Joca anda idzens länden päin Mihmethathin tygö/ joca pohjaises on/ siellä käändä se hänens itään/ sitä Caupungita wastan Thaenath Silo/ ja mene lännest Janoaan.’ž Ephraimin lasten rajat heidän suguisans ja perimisisäns/ idästä oli Atharoth Adar/ ylimmäisen BethHoronin asti.’ž Nämät sait Josephin lapset/ Manasse ja Ephraim perinnöxi.’ž Ja anda idzens alas länden päin Japhletin rajan tygö/ alemmaisen BethHoronin rajan asti/ nijn Gaserijn/ ja sen äri on meren tykönä.’ž Ja tule BethElist Lusaan/ ja mene Archi Atharothin rajan läpidze.’ž JOsephin lasten arpa langeis Jordanist Jerihon päin/ sen Jerihon weden tygö/ idästä nijn corpeen/ joca mene Jerihost ylös/ BethElin mäen cautta.’ž Mutta Jebuserit asuit Jerusalemis/ ja Judan lapset ei woinet heitä aja ulos. Ja silloin jäit Jebuserit asuman Judan lasten cansa Jerusalemis tähän päiwän asti.’ž Nibsan/ ja suola Caupungi/ Engeddi/ cuusi Caupungita ja heidän kyläns.’ž Mutta corwes oli Beth Araba/ Middin/ Sechacha.7LVALQtå . ¼ g Ź x ķ örņjæBÓƒ%s Ja mene sitä wiertä myöden BethHaglan ohest/ joca on pohjan päin/ ja loppu sijtä suola’ž Ja mene sitä wiertä myöden BethHaglan ohest/ joca on pohjan päin/ ja loppu sijtä suolaisen meren lahdest pohjan päin/ lounan puolella Jordania. Tämä on lounan puoliainen raja.’ž Ja mene sen tasaisen kedon wiertä myöden/ joca on pohjan päin/ ja laske tasaiselle kedolle.’ž Ja anda idzens pohjast/ ja juoxe EnSemexen tygö/ ja juoxe Gelilothin tygö/ jotca owat ylhällä Adumin puoles/ ja laske Bohanin/ Rubenin pojan kiwen tygö.’ž Ja laske mäen lopust Hinnonin lasten laxon edes/ joca on Raphaimin laxos pohjan puoles/ ja laske Hinnonin laxon läpidze Jebuserein wieres etelän päin/ ja laske Rogelin lähteseen.’ž Mutta lounan puoliainen culma on Kiriath Jearimist/ ja loppu lännen puoleen/ ja tule Nephthoahn lähten tygö.’ž Sijtte laske ja käändä idzens ymbärins lännen puoleen meren käsin/ sijtä mäestä BethHoronin edes meren päin/ ja loppu Kiriath Baalin tykönä/ se on Kiriath Jearim Judan lasten Caupungi. Tämä on lännen puoliainen culma.’ž Ja juoxe sieldä Lusan tygö/ Lusan wiertä myöden lounasen päin/ se on BethEl/ ja laske Atharoth Adarin tygö mäen ohes etelän päin/ alemmaisen BethHoronin ohes.’ž Ja heidän rajans oli pohjan culmalla Jordanin puoles ja mene ylöskäsin Jerihon wiertä myöden pohjan puolest/ ja laske wuorelle länden päin/ ja loppu Bethawenin corpeen.’ž JA BenJaminin lasten sucucunnan arpa langeis heidän sucucundains jälken/ ja heidän arpans raja oli Judan ja Josephin lasten waihella.’ž Silloin heitti Josua Silos arwan heille/ HERran edes/ ja jacoi sijnä maan Israelin lasten waihella/ jocaidzelle heidän osans.’ž Nijn läxit miehet ja waelsit maan läpidze/ ja kirjoitit sen kirjaan/ seidzemeen osaan/ Caupungein jälken/ ja tulit Siloon/ Josuan tygö leirijn.’ž Silloin nousit ne miehet ja läxit matcaan/ ja Josua käski heitä/ cosca he tahdoit mennä kirjoittaman maata/ ja sanoi: waeldacat maan läpidze ja kirjoittacat se/ ja tulcat jällens minun tygöni/ ja minä heitän teidän arpan HERran edes Silos.’ž Sillä Lewitailla ei ole yhtäkän osa teidän seasan/ waan HERran Pappius on heidän perimisens. Mutta Gad ja Ruben/ ja puoli Manassen sucucunda otit heidän osans/ tuolla puolen Jordanin idäisellä puolella/ jonga Moses HErran palwelia andoi heille.’ž Mutta teidän pitä kirjoittaman ne seidzemen maan osat/ ja tuoman minun tygöni/ nijn minä heitän teidän arpan HERran meidän Jumalan edes.’ž Jacacat maa seidzemen osaan/ Juda pitä oleman hänen rajallans etelän puolella/ ja Josephin huonen pitä oleman hänen rajallans pohjan puolella.’ž Ottacat idzellen jocaidzesta sucucunnasta colme miestä/ lähettäxenne heitä/ menemän ja waeldaman maan läpidze/ ja ettäs kirjoitaisit sen heidän perimisens jälken/ ja palajaisit minun tygöni.’ž Ja Josua sanoi Israelin lapsille: cuinga cauwan te oletta nijn joutilat/ ettet te mene ja omista maata/ jonga HERra teidän Isäin Jumala teille on andanut.’ž Ja oli wielä seidzemen sucucunda Israelin lapsist/ joinen perindö ei ollut jaettu.’ž JA caicki Israelin lasten Canssa cocoisit idzens Siloon/ ja panit seuracunnan majan/ ja maa oli heille annettu.’ž Mutta wuori pitä myös sinun omas oleman/ josa medzä on/ siellä perca ymbärildäs/ nijn on se sinun arpas raja/ coscas ajat Cananerit pois/ joilla rauta waunut owat/ ja owat wäkewät.’ž Josua sanoi Josephin huonelle/ Ephraimille ja Manasselle: sinä olet suuri Canssa/ ja ettäs nijn suuri olet/ ei sinulla pidä oleman yxi arpa.’ž Nijn sanoit Josephin lapset hänelle: ei ne wuoret meille täydy: sillä caikilla Cananereillä/ jotca asuwat maan laxois/ owat rauta waunut/ ja BethSeanin asuwaisilla ja hänen tyttärilläns/ ja Jesreelin laxos asuwaisilla.’ž Nijn Josua sanoi heille: ettäs olet suuri Canssa/ nijn mene medzään ja perca siellä sinulles sia/ Phereserein ja uljasten maalla/ jos Ephraimin wuori on sinulle ahtaimmaxi.*LVAL'w Ł t =  Ē ‰ Ś , ¹ R ė  3 Ź_ź®…®e/ą5ļe&Ō™*6Ś† Tämä on Nephtalin lasten sucucunnan per’ž Tämä on Nephtalin lasten sucucunnan perimys heidän suguisans/ Caupungit ja kylät.’ž Jereon/ MigdalEl/ Harem/ BethAnath/ BethSames/ yhdexäntoistakymmendä Caupungita kylinens.’ž Ja hänellä owat wahwat Caupungit/ Zidim/ Zer/ Hamath/ Racath/ Cinnareth.’ž Ja käändä lännen puoleen/ Asnoth Thaborin tygö/ ja tule sieldä haman Hucokin ja ulottu eteläst Sabulonijn/ ja lännest Asserijn/ Judan asti Jordanin tygö idän puoleen.’ž Ja heidän rajans oli Heleph/ Elon/ Zananim läpidze/ Adami/ Nekeb/ JabneEl/ Lacumin asti/ ja loppu Jordanijn.’ž CUudes arpa langeis Nephtalin lapsille heidän suguisans.’ž Tämä on Asserin lasten sucucunnan perimys heidän suguisans/ Caupungit ja kylät.’ž Uma/ Aphek/ Rehob/ caxicolmattakymmendä Caupungita kylinens.’ž Ja käändä Raman puoleen/ aina sijhen wahwan Caupungijn Zorijn/ ja palaja Hossan päin/ ja loppu meren tykönä nuora myöden Achsibin tygö.’ž Ja Ebronijn/ Rehobijn/ Hamonijn/ Kanaan aina sijhen isoin Sidonijn.’ž Ja käändä itän käsin BethDagonia wastan/ ja ulottu Sebulonijn/ ja Jephtahelin laxoon pohjan puoleen/ BethEmekijn/ Negielijn/ ja loppu Cabulin tykönä wasemalla puolella.’ž AlaMelech/ Amead/ Miseal/ ja ulottu Carmelin meren tygö/ ja SihorLibnathijn.’ž Ja heidän rajans oli Helcath/ Hali/ Bethen/ Ahsaph.’ž WIides arpa langeis Asserin lasten sucucunnalle/ heidän sucucunnisans.’ž Tämä on Isascharin lasten sucucunnan perimys/ Caupungit ja kylät heidän suguisans.’ž Ja ulottu Thaborijn/ Sahatzimaan/ BethSemexeen/ ja hänen loppuns owat Jordanin tykönä/ cuusitoistakymmendä Caupungita kylinens.’ž Remeth/ EnGannim/ Enhadda/ BethPhazez.’ž Hapharaim/ Sion/ Anaharath.\line Rabbith/ Kiseon/ Abetz.’ž Ja heidän rajans oli Jesreel/ Chesulloth/ Sunem.’ž Neljäs arpa langeis Isascharin lapsille/ heidän sucuins jälken.’ž Tämä on Sebulonin lasten sucucunnan perimys heidän suguisans. Ja nämät owat heidän Caupungins ja kyläns.’ž Catath/ Nahalal/ Simron/ Jedeala ja Bethlehem. Ne owat caxitoistakymmendä Caupungita ja heidän kyläns.’ž Ja juoxe ymbärins pohjan puolen Nathonin päin/ ja loppu JeptaElin laxoon.’ž Ja mene sieldä itän päin läpidze Githan/ Hepherin/ Ithan/ Catzin/ ja loppu Rimonijn/ Mithoarijn ja Neaan.’ž Ja käändä Saridist itän päin/ Cisloth Thaborin rajan saaden/ ja mene Dabrathijn/ ja ulottu Japhiaan.’ž Ja astu lännen puoleen Marealaan/ ja ulottu Dabasethijn/ ja sijhen ojaan joca juoxe Jacnean ohidzen.’ž COlmas arpa langeis Sebulonin lasten sucucunnalle/ heidän sucuins jälken: Ja heidän perimisens oli Saridin asti.’ž Sillä Simeonin lasten perimys on keskellä Judan lasten osa/ ja että Judan lasten periminen oli suurembi/ sentähden pereit Simeonin lapset osan keskellä heidän perindötäns.’ž Sijhen myös caicki kylät/ cuin ymbärins näitä Caupungeita owat/ aina Baalathin/ BeerinRamathin/ etelän puoleen. Tämä on Simeonin lasten sucucunnan perimys heidän suguisans:’ž Ain/ Rimon/ Ether/ Asan/ ne owat neljä Caupungita kylinens.’ž BethLebaoth/ Saruhen/ ne owat colmetoistakymmendä Caupungita ja heidän kyläns.’ž Ziclag/ BethMarcaboth/ HazarSussa.’ž Ja heidän perittäwäxens tuli BeerSeba/ Seba/ Molada.’ž SEnjälken langeis toinen arpa Simeonin lasten sucucunnalle/ heidän sucuins jälken/ ja heidän perindöns oli keskellä Judan lasten perimystä.’ž Zela/ Eleph/ ja Jebusi/ se on Jerusalem/ Gibeath Kiriath. Neljätoistakymmendä Caupungita/ kylinens. Tämä on BenJaminin lasten perimys heidän sucucunnisans.’ž Nämät owat ne caxitoistakymmendä Caupungita/ kylinens.’ž Awim/ Bara/ Aphra. CapharAmonai/ Ophni/ Gaba.’ž MUtta nämät owat BenJaminin lasten sucucunnan Caupungit heidän sucucunnisans: Jeriho/ BethHagla/ EmekKeziz.’ž Mutta idän puoliainen culma pitä Jordanijn loppuman. Tämä on BenJaminin lasten perindö heidän rajoisans ymbärins heidän sucucunnisans.vĖ“tU6ܤg+ ķ Ī Æ  q R 3  õ Ö · ˜ y Z ;  ż Ž æ    b C $  ę Ē Ø ‰ j K , ī Ļ ° ‘ r S 4  ö×ø™z[<žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6Ī£-@. Ķ£ 5@. Ģ£ ±@. Ė£ b@. Ź£ p@. É£ ƒ@. Č£k@- Ē£Ŗ@- Ę£@- Å£«@- Ä£ņ@- Ć£ @- Ā£–@ - Į£®@ - Ą£"u@ - æ£!Ś@ - ¾£ §@ - ½£ē@- ¼£Ō@- »£ā@- ŗ£ō@- ¹£ @- ø£P@- ·£¾@- ¶£Č@- µ£Ė@- “£¼@, ³£r@, ²£›@, ±£@, °£±@, Æ£@, ®£Ā@, ­£X@, ¬£q@, «£ J@ , Ŗ£ K@ , ©£ Ģ@ , Ø£ ¢@ , §£ õ@ , ¦£Ņ@, „£Ņ@, ¤£O@, ££W@, ¢£į@, ”£m@,  £•@, Ÿ£T@, ž£-j@, £,Ę@#+ œ£+†@"+ ›£*e@!+ š£)k@ + ™£(w@+ ˜£'4@+ —£&„@+ –£%8@+ •£$Y@+ ”£#4@+ “£"•@+ ’£!`@+ ‘£ ž@+ £6@+ £]@+ Ž£:@+ £i@+ Œ£¼@+ ‹£a@+ Š£n@+ ‰£=@+ ˆ£]@+ ‡£>@ + †£ƒ@ + …£r@ + „£]@ + ƒ£;@ + ‚£k@+ £x@+ €£8@+ £9@+ ~£ €@+ }£ S@+ |£ y@+ {£ Y@+ z£ z@+ y£~@* x£y@* w£²@* v£Ÿ@* u£Ä@* t£u@* s£–@* r£•@* q£ @* p£Ģ@* o£„@* n£ķ@ * m£Į@ * l£÷@ * k£…@ * j£{@ * i£%@* h£3Ü@* g£2@* f£1}@* e£0Q@* d£/Ą@* c£.1@* b£-€’ž Jehud/ BneBarac/ GatRimon.5 a£,€’ž Eltheke/ Gibethon/ Baalath.6 `£+€’ž Elon/ Timnatha/ Ecron.1 _£*€’ž Saalabin/ Ajalon/ Jethla.4 ^£);@* ]£(@@* \£'T@&( [£&\@%( Z£%€’ž Kedes/ Edrei/ Enhazor.1 Y£$€’ž Adama/ Rama/ Hazor.. BLVALĄ…T”CĘ ) M ( ­ ( 1 p ƒ’3.™ŽŹ+y‚ JA nijn annoit Israelin lapset Lewitaille arwalla nämät Caup’ž JA nijn annoit Israelin lapset Lewitaille arwalla nämät Caupungit esicaupungeinens/ cuin HERra Mosexen cautta käskenyt oli.’ž Merarin lapset sait caxitoistakymmendä Caupungita Rubenin sucucunnalda/ Gadin sucucunnalda/ ja Zebulonin sucucunnalda.’ž Gersonin lapsille tuli colmetoistakymmendä Caupungita arwalla Isascharin sucucunnalda/ Asserin sucucunnalda/ Nephtalin sucucunnalda/ ja puolelda Manassen sucucunnalda Basanis.’ž Waan muille Cahathin lapsille tuli sijtä sugusta kymmenen Caupungita arwalla/ Ephraimin sucucunnalda/ Danin sucucunnalda/ ja puolelda Manassen sucucunnalda.’ž Ja arpa langeis Cahatiterein sucucunnalle/ ja Papin Aaronin lapset Lewitaista sait colmetoistakymmendä Caupungita arwalla/ Judan sucucunnalda/ Simeonin sucucunnalda/ ja BenJaminin sucucunnalda.’ž Nijn annoit Israelin lapset Lewitaille heidän perinnöstäns HERran käskyn jälken/ nämät Caupungit esicaupungeinens.’ž Ja puhuttelit heitä Silos Canaan maalla/ ja sanoit: HERra käski Mosexen cautta anda meille Caupungeita asuaxem/ ja esicaupungeita meidän carjallem.’ž NIin menit ylimmäiset Isät Lewitain seast/ Papin Eleazarin/ ja Josuan Nunin pojan eteen/ ja ylimmäisten Isäin eteen/ Israelin lasten sucuin seast.’ž Nämät olit ne Caupungit/ jotca asetettin caikille Israelin lapsille/ ja muucalaisille/ jotca heidän seasans asuit/ että sinne piti pakeneman/ joca jongun tapaturmast löi/ ettei hän cuolis werencostajan käden cautta/ sijhenasti että hän seisois cocouxen edes.’ž Ja tuolla puolen Jordanin/ cusa Jeriho on itän päin/ annoit he Beserin corwes lakialla kedolla/ Rubenin sucucunnasta/ ja Ramothin Gileadis/ Gadin sucucunnasta/ ja Golanin Basanis Manassen sucucunnasta.’ž Nijn he pyhitit Kedexen Galileas Nephtalin wuorella/ ja Sechem Ephraimin wuorella ja Kiriath Arban/ se on Hebron/ Judan wuorella.’ž Nijn asucan hän sijnä Caupungis/ sijhenasti cuin hän seiso cocouxen oikeuden edes/ ylimmäisen Papin cuoleman asti/ joca sijhen aican on/ sijtte pitä miehetappajan palajaman Caupungijns ja huoneseens/ Caupungijn josta hän ennen pakeni.’ž Ja cosca werencostaja aja händä taca/ ei heidän pidä andaman miehentappajata hänen käsijns/ että hän tapaturmast ja tietämät löi hänen lähimmäisens/ ja ei ollut ennen waino heidän wälilläns.’ž Ja joca johonguun nijstä Caupungeista pakene/ hänen pitä seisoman ulcona Caupungin portin edes/ ja jutteleman wanhinden edes hänen syyns/ nijn pitä heidän ottaman hänen Caupungijn heidän tygöns/ ja andaman hänelle sia/ asuaxens heidän tykönäns.’ž Että sinne sais paeta miehentappaja/ joca jongun löy tapaturmast ja tietämät/ että he teidän seasan olisit wapat weren costajalda.’ž Sano Israelin lapsille: asettacat teidän seasan muutamita wapaita Caupungeita/ joista minä teille puhuin Mosexen cautta.’ž JA HERra puhui Josualle/ ja sanoi:’ž NÄmät owat ne perimiset/ jotca Pappi Eleazar/ ja Josua Nunin poica/ ja ylimmäiset Isistä sucuin seasta arwalla jagoit Israelin lapsille Silos HERran edes/ seuracunnan majan owen tykönä/ ja nijn lopetit maan jacamisen.’ž Ja annoit hänelle HERran käskyn jälken sen Caupungin jota hän anoi/ joca oli TimnathSerah Ephraimin wuorella/ siellä hän rakensi Caupungin/ ja asui sijnä.’ž JA cosca he olit lacannet jacamast maata rajoinens/ annoit Israelin lapset Josualle Nunin pojalle perinnön heidän seasans.’ž Tämä on Danin lasten sucucunnan perindö/ heidän suguisans/ Caupungit ja kylät.’ž Ja siellä loppu Danin lasten raja/ ja Danin lapset nousit ja sodeit Lesemi wastan/ ja woitit sen ja löit miecan terällä/ omistit sen ja asuit sijnä/ ja cudzuit sen Dan heidän isäns nimeldä.’ž Mejarcon/ Racon sen rajan cansa Japhoa wastan.’ž Ja raja heidän perimisestäns oli Sarea/ Estaol/ Irsames.’ž SEidzemes arpa langeis Danin lasten sugulle heidän suguisans.nLVAL$†-“aį Ø p ų  R õ ƒ Ā e ( ŗ Y 4śgÉiŌ G‹WąuŠÄ Ja HERra andoi heille lewon/ caikella heidän ymbäristölläns/ nijncuin hän wannoi heidän Isillens’ž Ja HERra andoi heille lewon/ caikella heidän ymbäristölläns/ nijncuin hän wannoi heidän Isillens/ ja ei yxikän heidän wiholisistans seisonut heitä wastan/ waan caicki he andoi hän heidän käsijns.’ž JA nijn annoi HERra Israelin lapsille caiken sen maan/ jonga hän wannoi heidän Isillens andaxens/ ja he omistit sen ja asuit sijnä.’ž Ja idzecullakin Caupungilla oli hänen esicaupungins ymbäristölläns/ nijn yhdellä cuin toisellakin.’ž Caicki Lewitain Caupungit Israelin lasten perinnön seas olit cahdexan wijdettäkymmendä esicaupungeinens.’ž Nijn että caicki toisten Lewitain MErarin lasten Caupungit/ heidän sugusans/ arpans jälken/ olit caxitoistakymmendä.’ž Hesbon esicaupunginens ja Jaeser esicaupunginens.’ž Gadin sucucunnalda neljä Caupungita/ miehentappaitten wapa Caupungi/ Ramoth Gileadis esicaupunginens ja Mahanaim esicaupunginens.’ž Kedemoth esicaupunginens ja Mephaath esicaupunginens.’ž Rubenin sucucunnalda neljä Caupungita/ Bezer esicaupunginens ja Jahza esicaupunginens.’ž Dimna esicaupunginens ja Nahalal esicaupunginens.’ž Merarin lapsille nijlle toisille Lewitaille annettin Sebulonin sucucunnalda/ neljä Caupungita/ Jacneam esicaupunginens/ ja Cartha esicaupunginens.’ž Nijn että caicki Gersoniterin sucucunnan Caupungit olit colmetoistakymmendä esicaupungeinens.’ž Nephtalin sucucunnalda colme Caupungita/ miehentappaitten wapa Caupungi Kedes Galileas esicaupunginens/ HamothDor esicaupunginens/ Carthan esicaupunginens.’ž Helcath esicaupungeinens ja Rehob esicaupungeinens.’ž Asserin sucucunnalda neljä Caupungita/ Miseal esicaupungeinens/ ja Abdon esicaupungeinens.’ž Jarmuth esicaupungeinens/ ja EnGannim esicaupungeinens.’ž Isascharin lasten sucucunnalda neljä Caupungita/ Kision esicaupungeinens/ ja Dabrath esicaupungeinens.’ž Gersonin lasten Lewitain sugusta annettin puolelda Manassen sucucunnalda/ caxi Caupungita/ miehentappaitten wapa Caupungi/ Golan Basanis esicaupungeinens/ ja BeestHera esicaupungeinens.’ž Nijn että caickein muiden Cahatin lasten sucucunnan Caupungeit olit kymmenen esicaupungeinens.’ž Puolelda Manassen sucucunnalda caxi Caupungita/ Thaenakin esicaupungeinens ja GathRimonin esicaupungeinens.’ž Ajalonin esicaupungeinens ja GathRimonin esicaupungeinens.’ž Danin sucucunnalda neljä Caupungita/ Eltheken esicaupungeinens ja Gibton esicaupungeinens.’ž Kibzaimin esicaupungeinens ja BethHoronin esicaupungeinens.’ž Ja he annoit heille miehentappaitten wapan Caupungin/ Sechemin esicaupungeinens Ephraimin wuorella/ ja Geserin esicaupungeinens.’ž Waan muut Cahathin lasten sucucunnat Lewitaista/ sait neljä Caupungita heidän arwallans Ephraimin sucucunnalda.’ž Nijn että caicki Papin Aaronin lasten Caupungit olit colmetoistakymmendä esicaupungeinens.’ž Anatothin esicaupungeinens/ ja Almonin esicaupungeinens.’ž BenJaminin sucucunnalda annoit he neljä Caupungita/ Gibeonin esicaupungeinens ja Geban esicaupungeinens.’ž Ain esicaupungeinens/ Jutan esicaupungeinens/ BethSemexen esicaupungeinens/ yhdexän Caupungita cahdelda sucucunnalda.’ž Holonin esicaupungeinens ja Debirin esicaupungeinens.’ž Jathirin esicaupungeinens ja Estmoan esicaupungeinens.’ž Nijn annoit he Papin Aaronin lapsille miehentappaitten wapan Caupungin Hebronin esicaupungeinens/ ja Libnan esicaupungeinens.’ž Waan Caupungin pellon kylinens/ annoit he Calebille Jephunnen pojalle perinnöxi.’ž Nijn annoit he heille Kiriath Arban/ joca Enakim Isän oli/ se on Hebron Judan wuorella/ ymbäristöldä esicaupungeinens.’ž Aaronin laasille Cahatiterein sugusta Lewin pojista: sillä ensimäinen arpa oli heidän.’ž Judan lasten sucucunnalda/ ja Simeonin lasten sucucunnalda annettin nämät Caupungit/ jotca he nimitit heidän nimeldäns.TLVAL–B­@_  ¹ ē  ~²g¬T’`Y¾L HERra se wäkewä Jumala/ HERra se wäkewä Jumala tietä sen/ ja Israel myös idze tietä/ jos me’ž HERra se wäkewä Jumala/ HERra se wäkewä Jumala tietä sen/ ja Israel myös idze tietä/ jos me olemma langennet pois ja syndiä tehnet HERra wastan/ nijn älkän auttaco hän meitä tänäpäiwän.’ž NIn wastaisit Rubenin ja Gadin lapset/ ja se puoli Manassen sucucunda/ ja sanoit Israelin tuhanden päämiehille:’ž Eikö Achan Serachin poica tehnyt syndiä kirotus/ ja HERran wiha tuli coco Israelin Canssan ylidze/ ja ei hän yxinäns huckunut hänen pahan tecons tähden?’ž Jos te luuletta että teidän perindömaan on saastainen/ nijn tulcat tänne ylidze HERran maahan/ josa hänen majans on/ ja ottacat perindö meidän seasam/ ja älkät langetco HERrasta pois/ ja meistä/ rakendain teillen Altarin/ paidzi meidän HERram Jumalam Altarita.’ž Ja te käännätte idzen tänäpäiwän HERrasta pois/ ja olette tänäpäiwän langennet HERrasta pois/ nijn että hän tänäpäiwän taicka huomen/ wihastu caiken Israelin cocouxen päälle.’ž Eikö meillä ole kyllä Peorin pahast tegost? josta en me wielä tänäpäiwän puhtat ole/ ja rangaistus tuli HERran Canssan ylidze.’ž Näin caicki HERran Canssa käski teille sanoa/ mixi te nijn syndi teette Israelin Jumalata wastan/ ja käännätte idzen tänäpäiwän HERrasta pois/ rakendain idzellen Altarin/ ja luopuen HERrasta.’ž Ja cosca he tulit heidän tygöns Gileadin maahan/ puhuit he heidän cansans/ ja sanoit:’ž Ja hänen cansans kymmenen ylimmäistä Päämiestä heidän Isäins huoneista/ jocaidzest Israelin sucucunnast yhden.’ž Ja lähetti heidän tygöns Gileadin maahan Pinehan Papin Eleazarin pojan.’ž Cocounsit caicki Canssa Silos menemän sotajoucolla sotiman heitä wastan.’ž Ja cosca Israelin lapset cuulit sanottawan: cadzo/ Rubenin lapset/ Gadin lapset/ ja puoli Manassen sucucunda owat rakendanet Altarin Canaan maata wastan/ lähes Jordanin rajoja Israelin lasten puolelle.’ž JA cosca he tulit Jordanin rajoille/ jotca Canaan maasa owat/ rakensit Rubeniterit/ Gaditerit/ ja puoli Manassen sucucunda lähes Jordanit jalon suuren Altarin.’ž Ja nijn palaisit Rubeniterit ja Gaditerit ja puoli Manassen sucucunda/ ja menit pois Israelin lasten tygö Silost/ joca Canaan maalla on/ menemän Gileadin maahan heidän perindömaahans/ jonga he olit perinet HERran käskyn jälken Mosexen cautta.’ž Sanoi hän heille: te tuletta cotia suurella saalilla teidän majoin/ suurella carjalaumalla/ hopialla/ cullalla/ waskella/ raudalla/ ja waatteilla/ nijn jacacat teidän wihamiesten saalis teidän weljein cansa.’ž MAnassen puolelle sucucunnalle on Moses andanut Basanis/ toiselle puolelle andoi Josua heidän weljeins keskellä/ tällä puolen Jordanita länden päin. Ja cosca hän andoi heidän käydä majoins/ ja siunais heitä/’ž Nijn Josua siunais heitä/ ja andoi mennä heidän/ ja he menit heidän majoins.’ž Ainoastans ottacat wisust waari/ että te teette sen käskyn ja lain jälken/ cuin Moses HERran palwelia on teille käskenyt/ että te racastaisitte HERra teidän Jumalatan/ ja waellaisitte caikis hänen teisäns/ ja pidäisitte hänen käskyns/ ja rippuisitte hänes kijnni: ja palwelcat händä caikesta teidän sydämestän/ ja caikesta teidän sielustan.’ž Että HERra teidän Jumalan on andanut teidän weljein tulla lepoon/ nijncuin hän sanoi heille: palaitcat sijs nyt ja mengät teidän majoin teidän perindömaahan/ jonga Moses HERran palwelia andoi teille tuolla puolen Jordanin.’ž Et te hyljännet teidän weljejän isoin aican tähän päiwän asti/ ja te piditte HERran teidän Jumalan käskyn.’ž Ja sanoi heille: te piditte caicki cuin Moses HERran palwelia teille käski/ ja oletta cuullet minun äneni/ caikisa cuin minä olen teille käskenyt.’ž SIlloin cudzui Josua tygöns Rubeniterit/ Gaditerit/ ja puolen Manassen sucucunda.’ž Ja ei puuttunut mitän caikest sijtä hywydest cuin HERra lupais Israelin huonelle/ waan caicki tapahdui.bLVAL5mÆ _ R ^ | Ø Į@Ė‡ēõJ­˜ Mutta wahwast rippucat HERras teidän Jumalasan kijn’ž Mutta wahwast rippucat HERras teidän Jumalasan kijnni/ nijncuin te myös tähän päiwän asti tehnet oletta.’ž Nijn ettet te tulis näiden jäänyitten Canssain secaan/ ja ettet te mielen johdatais eli wannois heidän jumalans nimen cautta/ eikä myös palwelis elickä rucoilis heitä.’ž Nijn wahwistucat jalost pitämän/ ja tekemän caicki cuin on kirjoitettu Mosexen lakiraamatus/ nijn ettet te sijtä harhais/ oikialle eli wasemalle puolelle.’ž Ja HERra teidän Jumalan syöxä ulos ne teidän edestän/ ja aja ulos teidän edestän/ nijn että te omistatte heidän maans/ nijncuin HERra teidän Jumalan teille sanonut oli.’ž Cadzocat/ minä olen jacanut teille ne Canssat arwalla/ jotca wielä jäljellä owat/ jocaidzelle sucucunnalle oman perinnöns jälken/ hamast Jordanist ja caiken sen Canssan jonga minä häwitin/ sijhen suuren meren asti auringon laskemisen päin.’ž Ja te oletta nähnet caicki jotca HERra teidän Jumalan on tehnyt caikelle tälle Canssalle teidän edesän: sillä HERra teidän Jumalan idze sodei teidän edestän.’ž Cudzui hän coco Israelin tygöns/ heidän wanhimmans/ päämiehens/ duomarins ja esimiehens/ sanoden heille: minä olen jo wanha ja hywään ikään tullut.’ž JA pitkän ajan peräst/ cosca HErra oli andanut Israelin tulla lepoon caikilda wiholisildans/ jotca heidän ymbärilläns olit/ Ja Josua jo oli wanha ja hywään ikään joutunut:’ž Ja Rubenin ja Gadin lapset cudzuit sen Altarin/ että se olis todistuxexi meidän wälilläm/ ja että HERra on Jumala.’ž Nijn se kelpais hywin Israelin lapsille/ ja he cunnioitit Israelin lasten Jumalata/ ja ei enämbi sanonet/ että he tahdoit sinne mennä heitä wastan sotawäen cansa maata häwittämän/ josa Rubenin ja Gadin lapset asuit.’ž Nijn meni Pinehas Papin Eleazarin poica/ ja ylimmäiset Gileadin maalda Rubenin ja Gadin lasten tykö Canaan maahan jällens Israelin lasten tygö/ ja sanoi sen heille.’ž Ja Pinehas Pappi Eleazarin poica sanoi Rubenin/ Gadin ja Manassen lapsille: tänäpänä ymmärsim me HERran olewan meidän cansam/ ettet te syndi tehnet tämän tegon cansa HERra wastan. Nyt te wapahditta Israelin lapset HERran kädest.’ž COsca Pinehas Pappi ja Canssan ylimmäiset ja päämiehet Israelin tuhanden seas/ jotca olit hänen cansans/ cuulit nämät sanat/ cuin Rubenin/ Gadin ja Manassen sugun lapset sanoit/ kelpais se heille sangen hywin.’ž Pois se meistä/ että me langem HERrasta pois/ nijn että me tänäpäiwän käännym hänestä pois/ ja rakennam Altarin polttouhrixi/ ruocauhrixi ja muuxi uhrixi/ paidzi HERran meidän Jumalam Altarita/ joca seiso hänen majans edes.’ž Waan cosca he nijn sanowat meille/ taicka meidän lapsillem tästedes: nijn he taitawat sanoa: cadzocat wertausta HERran Altarijn/ jotca meidän wanhembam tehnet owat/ ei uhrixi taicka polttouhrixi/ mutta todistuxexi teidän ja meidän waihellam.’ž Mutta todistuxexi meidän ja teidän waihellam/ ja meidän sucum/ tehdäxem palwelusta HErran edes/ meidän polttouhrillam/ kijtosuhrillam ja muilla uhreillam/ ja teidän lapsen ei tarwidze tänäpänä taicka huomena sanoman meidän lapsillem: ei ole teillä yhtän osa HERrasa.’ž Sentähden me sanoimme: rakendacam meillem Altari/ ei uhrixi eli polttouhrixi/’ž HERra on pannut Jordanin rajamaaxi meidän ja teidän wälillem. Rubenin ja Gadin lapset/ ei ole teillä yhtän osa HERrasa/ ja nijn teidän lapsen saattawat pois meidän lapsem HERra pelkämäst.’ž Ja jos en me paljo enämmin ole sitä tehnet sen asian pelgon tähden/ sanoden: tänäpän taicka huomen mahta teidän lapsen sanoa meidän lapsillem: mitä teidän on tekemist HERran Israelin Jumalan cansa.’ž Ja jos me olemma Altarin sentähden rakendanet/ käändäxem meitäm HERrasta pois/ uhrataxem sen päälle polttouhria ja ruocauhria/ taicka tehdäxem HERralle kijtosuhria sen päälle/ nijn edzikön sitä HERra.LVAL} «ś Å ˜ ¢ š  ?Ÿ‹Ū5“6ZĆ Ja lähetin wapsaiset teidän edellän/ ja he ajoit heidän ulos teidän edest’ž Ja lähetin wapsaiset teidän edellän/ ja he ajoit heidän ulos teidän edestän/ caxi Amorrerein Cuningast/ ei miecan cautta/ eikä sinun joudzes cautta.’ž Ja cosca te tulitte Jordanin ylidze/ ja jouduitte Jerihoon/ sodeit Jerihon asuwaiset teitä wastan/ ja Amorrerit/ Pheserit/ Cananerit/ Hetherit/ Girgoserit/ Hewerit ja Jebuserit. Mutta minä annoin heidän teidän käsijn.’ž Mutta en minä cuullut händä/ ja hän siunais teitä/ ja minä wapahdin teitä hänen käsistäns.’ž Silloin walmisti Balac Ziporin poica idzens/ Moabiterein Cuningas/ ja sodei Israeli wastan/ ja hän lähetti ja andoi cudzua Bileamin Beorin pojan kiroman teitä.’ž Ja minä toin teidän Amorrerein maahan/ joca asui tuolla puolen Jordanin. Ja cosca he sodeit teitä wastan/ annoin minä heidän teidän käsijn/ että te omistitte heidän maans/ ja häwititte heitä teidän edestän.’ž Nijn huusit he HERran tygö/ ja hän pani pimeyden teidän ja Egyptiläisten waihelle/ ja saatti meren heidän päällens ja peitti heidän: Ja teidän silmän näit mitä minä tein Egyptis/ ja te asuit corwes cauwan aica.’ž Nijn wein minä myös teidän Isänne Egyptist ulos/ ja cosca te tulitta meren tygö/ ja Egyptiläiset ajoit teidän Isiän taca/ waunuin ja sotamiesten cansa punaisen meren saacka:’ž Silloin lähetin minä Mosexen ja Aaronin/ ja rangaisin Egyptin/ nijncuin minä heidän seasans tehnyt olen/ sijtte wein minä teidän ulos.’ž Ja Isaachille annoin minä Jacobin ja Esaun/ ja annoin Esaulle Seirin wuoren asuaxens. Mutta Jacob ja hänen lapsens menit Egyptin maalle.’ž Nijn otin minä teidän Isän Abrahamin tuolda puolen wirran/ ja annoin hänen waelda coco Canaan maalla/ ja enänsin hänen siemenens/ ja annoin hänelle Isaachin.’ž Ja cosca he olit seisatetut Jumalan eteen: Sanoi hän caikelle Canssalle: näin sano HERra Israelin Jumala: teidän Isän asuit endisen aican sillä puolen wirran/ Tharah Abrahamin ja Nahorin Isä/ ja palwelit muita jumalita.’ž Ja Josua cocois caicki Israelin sucucunnat Sichemijn/ ja cudzui edes wanhimmat Israelis/ päämiehet/ Duomarit ja esimiehet.’ž Jos te HERran teidän Jumalan lijton käytte ylidze/ jonga hän teille käskenyt oli/ menette ja palwelette wieraita jumalita/ ja heitä rucoilette/ nijn HERran wiha julmistu teidän ylidzen/ ja äkist hucutta teidän sijtä hywästä maasta/ jonga hän teille andanut oli.’ž Nijncuin caicki se hywä on tullut/ jonga HERra teidän Jumalan teille sanonut oli/ nijn HERra myös anda tulla teidän ylidzen caiken pahuden/ sijhenasti että hän cadotta teidän sijtä hywästä maasta/ jonga HERra teidän Jumalan teille andanut oli.’ž Cadzo/ minä waellan tänäpänä caiken mailman tien/ ja teidän pitä tietämän caikesta teidän sydämestän/ ja caikesta teidän sielustan/ ettei yhtän sana ole jäänyt tacaperin sijtä hywydest/ jonga HERra teidän Jumalan teille luwannut oli/ mutta caicki on tapahtunut teille/ ja ei mitän jäänyt tacaperin.’ž Nijn tietkät/ ettei HERra teidän Jumalan enämbi tätä Canssa teidän edestän aja ulos/ mutta he tulewat teille pahennuxexi ja paulaxi/ ja ruoscaxi teidän kylken päälle/ ja orjantappuraxi teidän silmillen/ sijhenasti/ että hän teitä hucutta sijtä hywästä maasta/ jonga HERra teidän Jumalan teille andanut oli.’ž MUtta jos te käännätte teidän pois/ ja pidätte teitän jäänyitten Canssan tygö/ ja yhdistätte teitän naimises heidän cansans/ nijn että te tuletta heidän/ ja he teidän secaan:’ž Sentähden ottacat wisust waari teidän sielustan/ että te pidätte rackana HERran teidän Jumalan.’ž Yxi teistä aja tuhatta taca: sillä HERra teidän Jumalan soti teidän edestän/ nijncuin hän teille sanonut oli.’ž Ja nijn HERra aja teidän edestän suuren ja wäkewän Canssan ulos/ nijncuin ei yxikän ole seisonut teitä wastan tähän päiwän asti.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:I¤x@4 H¤Ž@4 G¤ą@3 F¤@3 E¤\@3 D¤©@3 C¤¦@3 B¤:@3 A¤Ž@3 @¤b@3 ?¤Ž@3 >¤Ć@3 =¤_@3 <¤V@3 ;¤j@3 :¤Ż@3 9¤]@ 3 8¤ k@ 3 7¤ •@ 3 6¤ L@ 3 5¤ Ó@ 3 4¤ ‘@3 3¤­@3 2¤q@3 1¤k@3 0¤L@3 /¤‹@3 .¤›@3 -¤l@3 ,¤l@3 +¤h@2 *¤@2 )¤W@2 (¤±@2 '¤×@2 &¤ł@2 %¤Ņ@2 $¤P@2 #¤ž@2 "¤Ų@2 !¤ Q@2  ¤ ¶@ 2 ¤ ?@ 2 ¤ Ę@ 2 ¤ p@ 2 ¤`@ 2 ¤«@2 ¤r@2 ¤=@2 ¤l@2 ¤@2 ¤¹@2 ¤ļ@2 ¤#Ł@2 ¤"U@2 ¤!Ī@1 ¤ `@1 ¤‡@1 ¤‚@1 ¤o@1  ¤^@1  ¤å@1  ¤z@1  ¤|@1  ¤@1 ¤A@1 ¤E@1 ¤¢@1 ¤m@1 ¤”@1 ¤Y@ 1 ¤~@ 1 ¤£@ 1 ¤¤@ 1 ’£’@ 1 ž£ j@1 ż£ e@1 ü£ Y@1 ū£ ”@1 ś£ g@1 ł£m@1 ų£õ@1 ÷£h@1 ö£_@1 õ£@0 ō£­@0 ó£R@0 ņ£u@0 ń£!@0 š£ Ū@0 ļ£Ø@0 ī£ˆ@0 ķ£j@0 ģ£;@0 ė£č@0 ź£„@ 0 é£h@ 0 č£c@ 0 ē£@ 0 ę£”@ 0 å£@@0 ä£Ø@0 ć£‹@0 ā£†@0 į£ż@0 ą£i@0 ߣł@0 Ž£Æ@0 Ż£ ²@0 Ü£ —@. Ū£ Ü@. Ś£ ]@. Ł£ ¢@. Ų£Ń@. ×£Õ@. Ö£°@ . Õ£‰@ . Ō£‹@ . Ó£ @ . Ņ£Ž@ . Ń£}@. Š£@. Ļ£ö@. lLVALNŸ¦ = @ ŗ / ‡ G ³ # ĄXŌģ±Gæ<Ÿ*Ų+¬ COsca Juda sinne meni/ andoi HERra hänelle Cananerit ja Phere’ž COsca Juda sinne meni/ andoi HERra hänelle Cananerit ja Pheresit heidän käsijns/ ja he löit Besekis kymmenen tuhatta miestä.’ž Nijn sanoi Juda weljellens Simeonille: käy minun cansan minun arpaani/ sotiman Cananerejä wastan/ nijn minä menen sinun arpaas sinun cansas/ ja Simeon meni hänen cansans.’ž Ja HERra sanoi: Judan pitä menemän/ Cadzo/ minä annoin maacunnan hänen käsijns.’ž JOsuan cuoleman jälken kysyit Israelin lapset HERralle/ sanoden: cuca meistä ensist mene sotaan Cananerejä wastan?’ž NIin cuoli myös Eleazar Aaronin poica/ ja he hautaisit hänen Gibeathis/ joca oli hänen poicans Pinehaxen oma/ joca hänelle Ephraimin wuorella annettu oli.’ž JA Josephin luut/ jotca Israelin lapset olit tuonet Egyptist/ hautaisit he Sichemijn/ sijhen pellon cappaleen/ cuin Jacob osti Hemorin lapsilda/ Sichemin Isäldä sadalla penningillä. Ja se oli Josephin lasten perindö.’ž Ja Israel palweli HERra nijncauwan cuin Josua eli/ ja wanhimmat jotca cauwan aica Josuan peräst elit/ ja tiesit caicki HERran tegot/ jotca hän Israelille tehnyt oli.’ž Ja he hautaisit hänen oman perityn maans rajoin/ Timnath Serachijn/ joca on Ephraimin wuorella pohjan puolella/ Gaasin wuoren tykönä.’ž JA sen jälken tapahdui/ että Josua Nunin poica/ HERran palwelia/ cuoli sadan ja kymmenen ajastaicaisna.’ž Ja nijn andoi Josua Canssan mennä idzecungin perindööns.’ž Ja sanoi caikelle Canssalle: Cadzo/ tämä kiwi pitä oleman todistus meidän waihellam: sillä hän on cuullut caicki HERran puhet/ jotca hän meidän cansam puhunut on/ ja pitä oleman teillen todistus/ ettet te teidän Jumalatan kiellä.’ž Ja Josua kirjoitti caicki nämät Jumalan Lakikirjaan/ ja otti suuren kiwen/ ja nosti sen sijnä tammen alla/ joca oli HERran Pyhäs.’ž Nijn Josua teki sinä päiwänä lijton Canssan cansa/ ja asetti lain ja oikeuden heidän eteens Sichemis.’ž Ja Canssa sanoi Josualle: me palwelem HERra meidän Jumalatam/ ja olem cuuliaiset hänen änellens.’ž Nijn pangat sijs teidän tyköän muucalaiset jumalat pois/ jotca teidän seasan owat/ ja cumartacat teidän sydämen HERran Israelin Jumalan tygö.’ž SIlloin sanoi Josua Canssalle: te oletta teille todistajat/ että te walidzit teillen HERran/ palwellaxen händä. Ja he sanoit: me olem todistajat.’ž Mutta Canssa sanoi Josualle: ei nijn/ waan me palwelem HERra.’ž Mutta jos te hyljätte HERran/ ja palwelette muucalaisia jumalita/ nijn hän käändä hänens/ ja teke teille paha ja hucutta teitä sen jälken/ cuin hän teille hywä teki.’ž JOsua sanoi Canssalle: et te taida palwella HERra/ sillä hän on pyhä Jumala ja kijwas Jumala/ joca ei säästä teidän syndiän ja ricostan.’ž Ja ajoi meidän edestäm ulos caiken Amorrerein Canssan/ jotca asuit maasa/ sentähden palwelem me HERra/ sillä hän on meidän Jumalam.’ž Sillä HERra meidän Jumalam johdatti meitä ja meidän Isiäm Egyptin maalda orjuden huonesta/ ja teki meidän silmäim edes suuria tunnusmerckejä ja warjeli meitä caikella matcalla/ jonga me waelsimme/ ja caickein Canssain seas/ joiden läpidze me käwimme.’ž Nijn wastais Canssa/ ja sanoi: pois se meistä/ että me hyljäisim HERran/ ja palwelisim muita jumalita:’ž Jollei teidän kelpa HERra palwella/ nijn walitcat teillen tänäpäiwän ketä te palwelette/ nijtäkö jumalita joita teidän Isän palwelit sillä puolen wirtoja/ eli Amorrerein jumalita/ joiden maasa te asutte. Mutta minä ja minun huonen palwelem HERra.’ž PEljätkät sijs HERra ja palwelcat händä uscollisest ja täydellisest/ ja hyljätkät ne jumalat/ joita teidän Isän palwelit tuolla puolen wirta ja Egyptis/ ja palwelcat HERra.’ž Ja annoin teille maan/ josa et te mitän työtä tehnet/ ja Caupungeita/ joita et te rakendanet/ asuaxenne nijsä/ ja syödäxenne wijnapuista ja öljypuista/ joita et te istuttanet.LVAL”9D× p Ü ƒ  “ " ~ Ū ]  paŪ>ĀHc–-_ Eikä myös Nephtali ajanut nijtä ulos/ jotca asuit BethSemes ja BethAnathis/ mutta asuit Cananerein s’ž Eikä myös Nephtali ajanut nijtä ulos/ jotca asuit BethSemes ja BethAnathis/ mutta asuit Cananerein seas/ jotca maan asuwaiset olit/ mutta ne jotca BethSemes ja BethAnathis olit/ tulit heille werollisexi.’ž Mutta Asseriterit asuit Cananerein seas/ jotca sijnä maasa asuit: ettei he nijtä ajanet ulos.’ž Eikä myös Asser ajanut nijtä ulos/ jotca asuit Achos/ eikä nijtä jotca asuit Zidonis/ Ahelabis/ Ahsibis/ Helbas/ Aphikis ja Rehobis.’ž Eikä myös Zebulon ajanut Kithronin ja Nahalolin asuwaisia ulos: sentähden Cananerit asuit heidän keskelläns ja olit werolliset.’ž Eikä myös Ephraim ajanut ulos Cananerejä/ jotca asuit Gazaris/ mutta Cananerit asuit heidän seasans Gazaris.’ž Ja cosca Israel woimallisexi tuli/ teki hän Cananerit werollisexi/ ja ei ajanut heitä ulos.’ž JA ei Manasse ajanut ulos Betseat tyttärinens/ eikä myös Thaenachi tyttärinens/ eikä Dorin asuwaisia tyttärinens/ eikä Jebleamin asuwita tyttärinens/ eikä Megiddon asuwita tyttärinens. Ja Cananerit rupeisit asuman sijnä maasa.’ž Nijn meni se mies Hetherein maacundaan/ ja rakensi Caupungin/ ja cudzi hänen Lus/ joca tähän päiwän asti nijn cudzutan.’ž Ja cosca hän osotti heille/ löit he Caupungin miecan terällä/ mutta sen miehen ja caiken hänen sucuns/ laskit he menemän.’ž Ja wartiat sait nähdä miehen käywän Caupungista/ ja sanoi hänelle: osota meille/ cuinga me tulemme Caupungin sisälle/ nijn me teem laupiuden sinun cansas.’ž Ja Josephin huone wacoi BethElit ( joca muinen cudzuttin Lus )’ž Menit myös Josephin lapset BethElijn/ ja HERra oli heidän cansans.’ž Mutta BenJaminin lapset/ ei ajanet Jebuserejä pois/ jotca asuit Jerusalemis/ sentähden asuit Jebuserit BenJaminin lasten tykönä Jerusalemis/ tähän päiwän asti.’ž Ja he annoit Calebille Hebronin/ nijncuin Moses sanonut oli/ ja hän ajoi sijtä ulos ne colme Enakin poica.’ž Ja HERra oli Judan cansa/ nijn että hän omisti wuoret/ sillä ei hän woinut nijtä aja ulos/ cuin laxois asuit: sillä heillä olit rautaiset waunut.’ž Sitälikin woitti Juda Gasan rajoinens/ ja Aschalanin rajoinens/ ja Echronin rajoinens.’ž Ja Juda meni weljens Simeonin cansa/ ja löit Cananerit cuin Sephatis asuwat/ ja häwitit hänen/ ja cudzuit Caupungin Harmah.’ž JA Keniterin Mosexen apen lapset menit sijtä palmu Caupungist Judan lasten cansa Judan corpeen Aradin Caupungita etelän päin/ ja he menit ja asuit Canssan seas.’ž Hän sanoi: anna minulle siunaus/ sillä sinä annoit minulle carkian maan/ anna myös minulle wetinen maa. Nijn andoi Caleb hänelle wetiset maat ylhäldä ja alhalda.’ž Ja se tapahtui cosca hän meni/ neuwottin händä anoman peldoa Isäldäns/ ja hän astui Asins pääldä alas. Nijn sanoi Caleb hänelle: mikä sinun on?’ž Nijn woitti Athniel Kenan poica/ Calebin nuorembi weli/ ja hän andoi tyttärens Achsan hänelle emännäxi.’ž Ja Caleb sanoi: joca Kiriath Sepherin lyö ja woitta/ hänelle annan minä tyttäreni Achsan emännäxi.’ž Ja meni sieldä Debirin asuwita wastan ( mutta Debir cudzuttin muinen Kiriath Sepher. )’ž MEni myös Juda sotiman Cananerejä wastan/ jotca Hebronis asuit ( mutta Hebron cudzuttin muinen Kiriath Arba ) ja löit Sesain/ Ahiman ja Thalmain.’ž Sijtte matcustit Judan lapset sotiman Cananerejä wastan/ jotca wuorella asuit etelän päin ja laxois.’ž MUtta Judan lapset sodeit Jerusalemita wastan/ ja woitit sen/ ja löit miecan terällä/ ja poltit Caupungin.’ž Nijn sanoi AdoniBesek: seidzemenkymmendä Cuningast leicatuilla peucaloilla heidän käsistäns ja jalgoistans/ hajit minun pöytäni alla. Nijncuin minä tein/ nijn on myös Jumala minulle maxanut. Ja he weit hänen Jerusalemijn/ ja siellä hän cuoli.’ž Mutta AdoniBesek pakeni/ ja he ajoit händä taca/ ja leickaisit häneldä peucalot käsistä ja jalgoista.’ž Ja he löysit AdoniBesekin Besekist/ ja sodeit händä wastan/ ja löit Cananerit ja Phereserit.dLVAL«Ņć * « ?   å …  O  Z 1“Cqx”š™ ¤ JA HERra jätti nämät pacanat/ ettei hän nopiast h’ž JA HERra jätti nämät pacanat/ ettei hän nopiast heitä ajanut ulos/ ja ei andanut heitä Josuan käteen.’ž Että minä coettelisin Israeli heidän cauttans. Jos he pysywät HERran tiellä/ ja waeldawat nijsä cuin heidän Isäns olwat pysynet taicka ei.’ž Nijn en minä myös tästedes yhtäkän pacanoista aja pois/ jotca Josua jätti cuoltuans.’ž Sentähden julmistui HERran wiha nijn Israelin päälle/ että hän sanoi: että tämä Canssa rickoi minun lijttoni/ jonga minä taridzin heidän Isillens/ ja ei cuullut minun ändäni:’ž Mutta cosca Duomari cuollut oli/ poickeisit he ja turmelit sen enämmin cuin heidän Isäns/ seuraten wieraita jumaloita/ palwellen ja cumartain heitä/ ja ei he luopunet heidän teoistans/ eikä heidän niscurudestans.’ž Cosca HERra herätti heille Duomarit/ nijn oli HERra Duomarein cansa/ ja warjeli heitä heidän wiholistens käsist/ nijncauwan cuin Duomari eli: sillä HERra armahti heidän päällens heidän huogatesans nijden tähden/ jotca heitä waiwaisit ja ahdistit.’ž Nijn ei he Duomareitacan totellet: waan huorinteit wierasten jumalain cansa ja cumarsit nijtä/ ja nopiast harhailit sildä tieldä/ jota heidän Isäns olit waeldanet/ cuullaxens HERran käskyjä/ ja ei he tehnet.’ž COsca HERra herätti Duomarit/ jotca heitä ryöwäritten käsist piti wapahtaman:’ž Mutta cuhunga ikänäns he idzens käänsit/ oli HERran käsi heitä wastan onettomudexi/ nijncuin HERra heille sanonut ja wannonut oli/ ja he suurest waiwattin.’ž Nijn julmistui HERran wiha Israelin päälle/ ja andoi heidän ryöwärittens käsijn/ että heidän piti heitä ryöwämän/ ja myi heitä wiholistens käsijn/ ymbäristölle. Ja ei he taitanet enämbätä seiso wiholisians wastan.’ž Sillä he enämmin ja enämmin hyljäisit HERran/ ja palwelit Baali ja Astharothi.’ž Ja hyljäisit HERran heidän Isäins Jumalan/ joca heidän Egyptist johdattanut oli/ ja seuraisit wieraita jumalita/ jotca heidän ymbärilläns asuit/ cumarsit heitä ja wihoitit HERran.’ž Ja Israelin lapset teit paha HERran edes/ ja palwelit Baali.’ž Cosca myös caicki cuin sijhen aican elit/ olit cocondunet heidän Isäins tygö/ tuli toinen sucucunda heidän jälkens/ jotca ei tundenet HERra/ eikä nijtä hywiä töitä cuin hän Israelille tehnyt oli.’ž Ja he hautaisit hänen perindömaans rajoin TimnathHerexeen/ Ephraimin wuorelle/ pohjan puolelle Gaasin wuorta.’ž Mutta cosca Josua Nunin poica HERran palwelia cuoli/ oli hän sadan ja kymmenen ajastaicainen.’ž Palweli Canssa Jumalata nijncauwan cuin Josua eli/ ja wanhimmat cuin Josuan perän cauwan elit/ ja olit nähnet caickia HERran suuria töitä/ cuin hän Israelis tehnyt oli.’ž COsca Josua oli Canssan tyköns päästänyt/ ja Israelin lapset olit mennet idzecukin perindööns/ maata omistaman.’ž Ja cudzuit sen paican: Bochim/ ja uhraisit sijnä HERralle.’ž Ja cosca HERran Engeli nämät sanat puhunut oli caikille Israelin lapsille: corgotti Canssa änens ja itki.’ž Sanoin minä myös: en minä heitä teidän edestän aja pois/ että he olisit teille pauloixi/ ja heidän jumalans teille wercoixi.’ž Ja ei teidän pidäis ikänäns tekemän lijtto tämän maan asuwitten cansa/ ja teidän pitä maahan cukistaman heidän Altarins: mutta et te totellet minun ändäni/ mixi te sen oletta tehnet?’ž JA HERran Engeli astui Gilgalist Bochimijn/ ja sanoi: minä johdatin teidän tänne Egyptist/ ja johdatin teidän sijhen maahan/ jonga minä wannoin teidän Isillen/ ja sanoin: en minä tee minun lijttoani tyhjäxi teidän cansan ijancaickisest.’ž Ja Amorrerit rupeisit asuman wuorilla/ Herees/ Ajalonis ja Saalbimis/ nijn tuli Josephin käsi heille rascaxi/ ja he tulit werollisexi. Ja Amorrerein rajat olit/ josta käydän Acrabimijn/ sijtä wahast ja corkeudesta.’ž MUtta Amorrerit waadeit Danin lapsia wuorille/ eikä sallinet heitä tuleman laxoon.HLVAL”(¶ K Ś - œ É } č } CŁƒ$aÓqć©ZžnŽ Ja hän sanoi heille: seuratcat minua: sillä HERra on andanut teidän wihamiehen/ Moabiterit teidän käsijn. Ja ’ž Ja hän sanoi heille: seuratcat minua: sillä HERra on andanut teidän wihamiehen/ Moabiterit teidän käsijn. Ja he seuraisit händä/ ja woitit Jordanin luotuspaican/ joca on Moabin päin/ ja ei sallinet yhdengän mennä ylidzen.’ž Ja cosca hän tuli omillens/ puhalsi hän Basunaan Ephraimin wuorella. Ja Israelin lapset menit hänen cansans wuorelda/ ja hän heidän edelläns.’ž Mutta Ehud pakeni heidän wijpyisäns/ ja meni ohidze epäjumalita/ ja pääsi Seirathin asti.’ž Että he nijn cauwan odotit/ häpeisit he: sillä ei heille kengän Salin owe awainnut/ nijn otit he awaimen ja awaisit/ cadzo/ nijn heidän Herrans macais cuolluna maasa.’ž COsca hän tullut oli ulos/ tulit Cuningan palweliat/ ja cosca he näit suwisalin owen suljetuxi/ sanoit he: taita olla/ että hän peittä jalcojans suwisalin Camaris.’ž Mutta Ehud läxi owest ja sulki jälkens/ ja lukidzi sen.’ž Nijn että warsi meni sisälle terän cansa/ ja lihawus peitti warren ( sillä ei hän wetänyt miecka hänen wadzastans ) että rapa wuoti hänest.’ž Mutta Ehud ojensi wasemman kätens/ ja otti miecan oikialda reideldäns/ ja pisti hänen wadzaans:’ž Ja Ehud tuli hänen tygöns/ ja hän istui suwisalis yxinäns. Ja Ehud sanoi: minulla on Jumalan sana sinun tygös/ nijn nousi hän istuimeldans.’ž Ja palais nijstä epäjumalist Gilgalis/ ja sanoi Cuningalle: minulla on/ Cuningas/ jotakin salaist sinulle sanomist: nijn hän sanoi: wait/ ja caicki menit ulos/ jotca hänen ymbärilläns seisoit:’ž Cosca hän oli lahjat andanut pois häneldäns/ päästi hän Canssan jotca olit lahjoja candanet.’ž Ja candoi lahjoi Eglonille Moabiterein Cuningalle/ ja Eglon oli sangen lihawa mies.’ž Teki Ehud caxiteräisen miecan hänellens/ kynärätä pitkän/ ja sidoi waattens ala/ oikian reitens päälle.’ž NIin huusit Israelin lapset HERran tygö/ ja HERra herätti heille wapahtajan/ Ehudin Geran pojan/ Jeminin pojan/ joca oli curittu. Ja cosca Israelin lapset lähetit lahjoja Eglonille Maobiterein Cuningalle hänen cansans.’ž Ja Israelin lapset palwelit Egloni Moabiterein Cuningast cahdexantoistakymmendä ajastaica.’ž Ja cocois tygöns Ammonin lapset/ ja Amalechiterit/ ja hän meni ja löi Israelin ja omisti palmuCaupungin.’ž MUtta Israelin lapset teit wielä paha HERran edes. Nijn wahwisti HERra Eglonin Moabiterein Cuningan Israeli wastan/ että he paha teit HERran edes.’ž Silloin maa lepäis neljäkymmendä ajastaica/ ja Athniel Kenan poica cuoli.’ž Ja HERran hengi oli hänellä/ ja oli Duomari Israelis/ joca myös läxi sotaan. Ja HERra andoi tulla ChusanRisathaimin Syrian Cuningan hänen käsijns/ että hänen kätens tuli woimallisexi ChusanRisathaimin päälle.’ž Ja Israelin lapset huusit HERran tygö/ ja HERra andoi heille wapahtajan/ joca heitä wapahti/ Athnielin Kenaxen pojan Calebin nuorimman weljen.’ž Nijn julmistui HERran wiha Israelin päälle/ ja myi heidän ChusanRisathaimin Mesopotamian Cuningan käteen/ ja Israelin lapset palwelit ChusanRisathaimi cahdexan ajastaica.’ž Ja Israelin lapset teit paha HERran edes/ ja unhotit HERran heidän Jumalans ja palwelit Baali ja pyhiä medziä.’ž Otit he heidän tyttärens emännäxi/ ja annoit poicans heidän tyttärillens/ ja palwelit heidän jumalitans.’ž COsca Israelin lapset asuit keskellä Cananerejä/ Hetherejä ja Jebuserejä:’ž Ja he jäit kiusaman Israeli/ että tiettäisin jos he tottelisit HERran käskyjä/ jotca hän oli käskenyt heidän Esijsillens Mosexen cautta.’ž Cuin owat: wijsi Philisterein Päämiestä/ ja caicki Cananerit/ Zidonierit ja Hewerit/ jotca asuit Libanonin wuorella/ BaalHermonin wuorest Hemathin asti.’ž Ainoastans että Israelin lasten sucucunda olisit oppinet sotiman/ ne cuin ei ennen sodasta mitän tiennet.’ž JA nämät owat ne pacanat cuin HERra jätti Israeli kiusaman/ caicki jotca ei mitän tiennet Canaan sodasta.“LVALrś„:   Č 6 D ­ 1 p ŻK÷U{ŽGŽÕGŚņ Ja Jael Heberin waimo otti naulan majast/ ja wasaran käteens/ ja meni hiljaxens hänen tygöns/ ja löi naulan läpid’ž Ja Jael Heberin waimo otti naulan majast/ ja wasaran käteens/ ja meni hiljaxens hänen tygöns/ ja löi naulan läpidze hänen corwans juuren/ nijn että se meni maahan kijnni ( sillä hän macais rascast ja oli woimatoin ) ja hän cuoli.’ž Ja Sissera sanoi hänelle: mene majan owelle/ ja jos jocu tule ja kysy: ongo täällä ketäkän? nijn sano/ ei.’ž Ja hän sanoi hänelle: annas minun wähä wettä juodaxeni/ sillä minä janon/ ja hän awais riescaleilin ja annoi hänen juoda ja peitti jällens.’ž Silloin Jael käwi Sisserat wastan/ ja sanoi hänelle: poicke minun Herran/ poicke minun tygöni ja älä pelkä/ ja hän poickeis hänen majaans hänen tygöns/ ja hän peitti hänen waattella.’ž MUtta Sissera pakeni jalcaisin Jaelin majaan/ joca oli Heberin sen Keniterin emändä: sillä Cuningas Jabin Hazorist/ ja Heberin sen Keniterin huonet/ olit toinen toisens cansa rauhas.’ž Mutta Barac ajoi waunuja ja sotajoucko taca/ pacanain Harosethin asti/ ja caicki Sisseran joucko caatui miecan terän edes/ nijn ettei yxikän jäänyt.’ž Ja HERra cauhisti Sisseran caickein hänen waunuins ja sotajouckons cansa/ Barakin miecan edes/ nijn että Sissera hyppäis waunuistans ja pääsi jalcapacoon.’ž Mutta Debora sanoi Barakille: nouse/ tämä on se päiwä/ jona HERRA on andanut Sisseran sinun käsijs/ eikö HERRA mennyt sinun edelläs? Nijn Barac meni Thaborin wuorelda alas/ ja kymmenen tuhatta miestä hänen peräsäns.’ž Ja hän cocois caicki hänen waununs yhteen/ yhdexän sata rautaista waunua/ ja caicki se joucko cuin hänen cansans oli/ pacanain Harosethist Kisonin wirran tygö.’ž JA Sisseralle ilmoitettin että Barac Abinoamin poica oli mennyt Taborin wuorelle.’ž Mutta Heber Keniteri oli erinnyt Hobabin Keniterin/ Mosexen apen/ lasten seast/ ja pannut majans Zaanaimin tammen tygö/ joca on Kedexen tykönä.’ž Nijn cudzui Barac Kedexeen Sebulonin ja Nephtalin/ ja rupeis jalcaisin matcustaman kymmenen tuhannen miehen cansa/ ja Debora meni hänen cansans.’ž Hän wastais: minä kyllä menen sinun cansas/ mutta et sinä cunniata tällä tiellä woita/ jotas menet: sillä HERra anda Sisseran waimon käsijn. Nijn Debora nousi ja meni Barakin cansa Kedexeen.’ž Nijn Barac sanoi hänelle: jos sinä menet minun cansani/ nijn minäkin menen/ mutta jollet sinä mene/ nijn en minäkän mene.’ž Sillä minä wedän sinun tygös Sisseran Jabin sodan päämiehän/ Kisonin wirran tykönä/ waunuinens ja sotajouckoinens/ ja minä annan hänen sinun käsijs.’ž Hän lähetti ja cudzui Barakin Abinoamin pojan Nephtalin Kedexest/ ja käski sanoa hänelle: Eikö HERra Israelin Jumala ole sinulle käskenyt: mene Thaborin wuorelle/ ja ota kymmenen tuhatta miestä sinun cansas/ Nephtalin ja Sebulonin lapsist:’ž Ja hän asui Deboran palmupuun alla/ Raman ja BethElin wälillä/ Ephraimin wuorella/ ja Israelin lapset tulit sinne hänen tygöns/ oikeuden eteen.’ž SIlloin Debora Prophetissa/ Lapidothin emändä/ oli Duomarina Israelis.’ž Ja Israelin lapset huusit HERran tygö. Sillä hänellä oli yhdexän sata rautawaunua/ ja waiwais tylyst Israelin lapsia caxikymmendä ajastaica.’ž Ja HERra myi heidän Jabinin/ Cananerein Cuningan käteen/ joca hallidzi Hazoris ( ja hänen sotans päämies oli Sissera ) ja hän asui pacanain Harosethis.’ž JA Israelin lapset wielä teit paha HERran edes/ cosca Ehud cuollut oli.’ž HÄnen jälkens tuli Samgar Anathin poica/ hän löi cuusi sata Philisteriä carjan carexella/ ja wapahti myös Israelin.’ž Ja nijn tulit Moabiterit painetuxi sillä ajalla Israelin lasten kätten ala/ ja maa lepäis cahdexankymmendä ajastaica.’ž Ja tapoit Moabitereit sillä ajalla lähes kymmenen tuhatta miestä/ caicki parhat ja wahwimmat sotamiehet/ nijn ettei yhtäkän heistä pääsnyt.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ĥ«@: ƤØ@: Ā¤Ø@: Į¤ķ@: Ą¤ō@9 æ¤f@9 ¾¤ą@9 ½¤m@9 ¼¤É@9 »¤Š@ 9 ŗ¤³@ 9 ¹¤ƒ@ 9 ø¤Š@ 9 ·¤É@ 9 ¶¤ø@9 µ¤ @9 “¤ É@9 ³¤ ˜@9 ²¤ Z@8 ±¤ h@8 °¤Õ@9 ƤÆ@9 ®¤ƒ@9 ­¤Ē@9 ¬¤@9 «¤ė@8 Ŗ¤“@8 ©¤Ś@8 ؤ(l@8 §¤'Ī@8 ¦¤&t@8 „¤%Č@8 ¤¤$`@8 £¤#Ŗ@ 8 ¢¤"b@ 8 ”¤!„@ 8  ¤ r@ 8 Ÿ¤÷@ 8 ž¤Ą@8 ¤š@8 œ¤Ŗ@8 ›¤Ģ@8 š¤¤@8 ™¤Ė@8 ˜¤‡@8 —¤L@8 –¤€@8 •¤ß@7 ”¤Œ@7 “¤@7 ’¤„@7 ‘¤@7 ¤h@7 ¤”@7 Ž¤ž@7 ¤ &@7 Œ¤ d@7 ‹¤ ¹@7 Š¤ ˜@ 7 ‰¤ š@ 7 ˆ¤Ÿ@ 7 ‡¤A@ 7 †¤_@ 7 …¤ž@7 „¤ž@7 ƒ¤n@7 ‚¤z@7 ¤v@7 €¤Ŗ@7 ¤Ī@7 ~¤k@7 }¤Š@7 |¤»@6 {¤†@6 z¤O@6 y¤m@6 x¤ƒ@6 w¤R@6 v¤[@6 u¤J@6 t¤Œ@6 s¤Z@6 r¤~@6 q¤y@6 p¤š@6 o¤ j@6 n¤ z@6 m¤ ±@ 6 l¤ t@ 6 k¤ l@ 6 j¤~@ 6 i¤z@ 6 h¤s@6 g¤ė@6 f¤€@6 e¤x@6 d¤_@6 c¤F@6 b¤~@6 a¤I@6 `¤ē@6 _¤č@4 ^¤m@4 ]¤Ž@4 \¤¹@4 [¤¹@4 Z¤—@4 Y¤@4 X¤Ś@4 W¤ ¢@4 V¤ T@4 U¤ ’@ 4 T¤ “@ 4 S¤ Į@ 4 R¤|@ 4 Q¤—@ 4 P¤ņ@4 O¤’@4 N¤I@4 M¤@4 L¤š@4 K¤J@4 J¤v@4 “LVALŠR ­ 5 µ Ź W Ż _ ó  ĪTźP×Y’s)Ī|łŒ=·ü Hänen jalcains juureen cumarsi hän hänens maahan/ ja pani maata/ hän cumarsi idzens ja lang’ž Hänen jalcains juureen cumarsi hän hänens maahan/ ja pani maata/ hän cumarsi idzens ja langeis hänen jalcains juureen/ ja nijncuin hän cumarsi idzens/ nijn macais hän myös hucutettuna.’ž Hän otti naulan käteens/ ja sepän wasaran oikiaan käteens. Ja löi Sisseran pään läpidze/ musersi ja läwisti hänen corwains juureen.’ž Cosca hän wettä anoi/ nijn hän riesca andoi/ ja cannoi woita callijs maljas.’ž SIunattu olcon Jael waimoin seas/ Heberin sen Keniterin emändä/ siunattu olcon hän majoisans waimoin seas.’ž Kirotca Meroxen Caupungita/ sanoi HERran Engeli/ kiroten kirotca hänen asuwaisians ettei he tullet HERran awuxi/ Sangerein tygö.’ž Silloin wärisit hewoisten cawiat/ heidän wäkewitten radzasmiestens wapistuxest.’ž Kisonin wirta kieritti heitä/ Kedumin wirta/ Kisonin wirta/ talla minun sielun wäkewitä.’ž Taiwast sodittin heitä wastan/ tähdet juoxusans sodeit Sisserat wastan.’ž CUningat tulit ja sodeit/ silloin sodeit Cananerein Cuningat Thaanachis Megiddon weden tykönä/ mutta ei heillä ollut yhtän woitto siellä.’ž Mutta Sebulonin Canssa annoit idzens aldixi cuolemaan/ Nephtali myös kedon corkeudella.’ž Gilead jäi toiselle puolen Jordanin/ ja mixi Dan asui hahtein seas? Asser istui meren satamis/ ja asui langenneis kylisäns.’ž Mixis istuit cahden lammashuonen wälillä/ cuullaxes laumain määkynät? ja pidit idzestäs paljo/ ja eritit sinus meistä?’ž Ephraimist oli heidän juurens Amalechi wastan/ ja sinun jälkes BenJamin sinun Canssoisas. Machirist owat tullet hallidziat/ ja Sebulonist kirjoittajat.’ž Silloin rupeis se jäänyt wallidzeman woimallista Canssa/ ja HERra on hallinnut wäkewitä minun cauttani.’ž Herä/ herä Debora/ herä/ herä ja weisa wirsiä/ walmista idzes Barac/ fangixi ota sinun fangitzias sinä AhiNoamin poica.’ž Cusa ambujat huusit wedencandaitten seas/ siellä julistettacan HERran wanhurscautta/ ja hänen taloinpoicains wanhurscautta Israelis/ silloin meni HERran Canssa porttein tygö.’ž Te jotca ajatte caunisten Asein päälllä/ te jotca istutte oikeudes/ te jotca käytte teitä myöden/ puhucat näistä.’ž Minun sydämelläni on ilo Israelin waldamiehist/ jotca owat hywän tahtoiset Canssan seas: kijttäkät HERra.’ž Jumala on walinnut jotakin vtta/ silloin oli sota portis/ ei siellä nähty kilpe eli keihäst/ neljän tuhannen seas Israelis.’ž Puuttui/ taloinpojat puutuit Israelist/ sijhenasti cuin minä DEbora tulin/ sijhenasti cuin minä tulin Äitixi Israelijn.’ž SAmgarin Anathin pojan/ ja Jaelin aicana tiet catoisit/ ja ne cuin cohdastans käymän piti/ käwit wääriä polcuja.’ž Wuoret wuosit HERran edes/ Sinai HERran Israelin Jumalan edes.\line Isascharin päämiehet olit myös Deboran cansa/ ja Isaschar oli nijncuin Barac laxois/ lähetetty jalcawäkinens. Ruben piti paljo idzestäns/ ja eroitti hänens meistä.’ž HERra cosca sinä läxit Seirist/ ja matcustit Edomin kedolla: silloin maa wapisi/ taiwat tiucuit/ ja pilwet pisaroidzit wettä.’ž Cuulcat te Cuningat/ ja ottacat waari te päämiehet: Minä weisan HERralle/ ja HERralle Israelin Jumalalle minä weisan.’ž KIittäkät HERra/ että Israel on wapahdettu jällens/ ja että Canssalla oli hywä mieli sijhen.’ž Nijn weisais Debora ja Barac Abinoamin poica sinä päiwänä/ sanoden:’ž Ja Israelin lasten kädet jouduit ja wahwistuit Jabini Cananerein Cuningast wastan/ sijhenasti että he hänen peräti häwitit.’ž Näin cukisti Jumala Jabinin Cananerein Cuningan Israelin lasten eteen.’ž Ja cadzo/ Barac ajoi Sisserat taca/ ja Jael käwi händä wastan/ ja sanoi hänelle: tule tänne/ minä osotan sinulle miehen/ jotas edzit/ ja cosca hän tuli hänen tygöns/ macais Sissera cuolluna/ ja naula kijnni hänen corwans juures.$LVALv =“  £ 5 — ł š Y ŗ ˆĻkE§žlĻCd Ja HERran Engeli ojensi sauwans pään/ joca oli hänen kädesäns/ ja satutti lihaan ja happamattomaan leipään/ j’ž Ja HERran Engeli ojensi sauwans pään/ joca oli hänen kädesäns/ ja satutti lihaan ja happamattomaan leipään/ ja tuli tuli kiwest/ ja culutti lihan ja sen happamattoman leiwän. Ja HERran Engeli catois hänen silmäins edest.’ž Silloin HERran Engeli sanoi hänelle: ota liha ja se happamatoin leipä/ ja pane tämän kiwen päälle/ ja caada liemi ulos. Ja hän teki nijn.’ž GIdeon tuli ja teurasti wohlan/ ja otti Ephan happamattomia jauhoja/ ja pani lihan corijn/ ja liemen pataan/ ja wei hänen tygöns tammen ala/ ja meni edes.’ž Älä cummingan tääldä lähde/ sijhenasti cuin minä tulen sinun tygös/ ja cannan minun ruocauhrini ja panen sinun etees. Hän sanoi: minä olen sijhenasti cuins tulet.’ž Mutta hän sanoi hänelle: jos minä olen löytänyt armon sinun tykönäs/ nijn anna minulle mercki/ että sinä se olet joca minun cansani puhut.’ž HERra sanoi hänelle: minä olen sinun cansas/ ja sinä lyöt Midianiterit/ nijncuin yhden ainoan miehen.’ž Hän sanoi hänelle: minun HERran/ millä minä wapadan Israelin? cadzo/ minun sucun on caickein köyhin Manasses/ ja minä olen caickein pienin minun Isäni huones.’ž Silloin käänsi HERra idzens hänen tygöns/ ja sanoi: mene täsä wäkewydesäs/ sinä wapahdat Israelin Midianiterein kädest/ cadzos/ minä olen sinun lähettänyt.’ž Gideon sanoi hänelle: minun Herran/ ongo HERra meidän cansam/ mixi meidän sijs caicki nämät tapahtunet owat? Cusa owat caicki hänen ihmens cuin meidän Isäm ilmoitit meille/ ja sanoit: eikö HERra meitä johdattanut Egyptist? Mutta nyt on HERra meidän hyljännyt ja andanut Midianiterein käsijn.’ž Silloin ilmandui HERran Engeli hänelle/ ja sanoi: HERra olcon sinun cansas/ sinä wäkewä sotamies.’ž JA HERran Engeli tuli ja istui tammen alla Ophras/ joca Joaxen Esriterein Isän oma oli/ ja hänen poicans Gideon tappoi nisuja wijnacuurnan tykönä/ että hän pakenis Moabiterein edest.’ž Ja minä sanoin teille: Minä olen HERra teidän Jumalan/ älkät peljätkö Amorrerein jumalita/ joiden maasa te asutte/ ja etten te totellet minun ändäni.’ž Ja pelastin teidän Egyptiläistän kädest/ ja caickein kädest jotca teitä waiwaisit/ jotca minä ajoin teidän edestän ulos/ ja annoin teille heidän maans.’ž Lähetti HERra Prophetan heidän tygöns/ joca sanoi heille: näin sano HERra Israelin Jumala: minä johdatin teidän Egyptist/ ja talutin teidän orjuden huonest.’ž Cosca Israelin lapset huusit HERran tygö Midianiterein tähden.’ž Nijn Israel peräti köyhtyi Midianiterein tähden. Silloin huusit Israelin lapset HERran tygö.’ž Sillä he tulit laumoinens ja majoinens/ nijncuin suuri medzäsirckain paljous/ että sekä he ja heidän Camelins olit lukemattomat/ ja tulit häwittämän maata.’ž Ja asetit leirins heitä wastan/ ja turmelit caiken maan caswon Gasarin asti/ ja ei yhtäkän elatust Israelille jättänet/ eikä lambaist/ härjist eli Aseista.’ž Ja cosca Israel jotakin kylwi/ tulit Midianiterit ja Amalechiterit/ ja ne itäiseldä maalda heidän päällens.’ž Cosca Midianiterein käsi oli ylön angara Israelille/ teit Israelin lapset heillens hautoja wuorille/ luolia ja linnoja.’ž JA cosca Israelin lapset taas teit paha HERran edes/ andoi HERra heidän Midianiterein käteen seidzemexi ajastajaxi.’ž Caicki sinun wiholises nijn huckucon HERra/ mutta ne cuin sinua racastawat/ olcon nijncuin ylöskäypä Auringo hänen woimasans. Ja maa oli lewos neljäkymmendä ajastaica.’ž Eikö he löydä ja jaa saalist/ jocaidzelle miehelle pijcan taicka caxi/ Ja Sisseralle kirjawita ja ommeltuita waatteita/ neulalla ommeltuita waatteita/ kirjawita molemmin puolin/ caulan ymbärins/ saalixi.’ž Ne wijsaimmat hänen ylimmäisist waimoistans wastaisit/ ettei hän lacainnut walittamast/ näillä sanoilla:’ž Sisseran äiti cadzoi ackunast/ ja itki häkist/ mixi wijpywät hänen waununs tulemast? mixi owat hänen waununs pyörät nijn jäänet jälken?&LVAL€4­ā > r Č . n w  uMŁ ŸÅ&¾d jos sinä pelkät mennä sinne/ nijn anna sin’ž jos sinä pelkät mennä sinne/ nijn anna sinun palwelias Puran menä sinun cansas leirijn/’ž Ja HERra sanoi sinä yönä hänelle: nouse ja mene leirijn: sillä minä olen andanut heidän sinun käsijs.’ž Nijn anna sijs huuta Canssan corwis/ ja sanoa: joca pelcuri ja hämmästynyt on/ palaitcan ja nopiast riendäkän idzens Gileadin wuorelda. Silloin palais Canssa tacaperin caxicolmattakymmendä tuhatta/ ettei enä kymmenen tuhatta jäänyt.’ž Ja HErra sanoi Gideonille: ylönpaljo on wäke sinun cansas. Jos minä andaisin Midianin heidän käsijns/ kerscais Israel idzens minua wastan/ ja sanois: minun käteni wapahti minua.’ž SIlloin nousi Jerub Baal ( se on Gideon ) warhain amulla/ ja caicki wäki cuin hänen cansans oli/ ja sioitit heidäns Harodin lähten tygö/ nijn että Midianiterein leiri oli pohjan päin/ wartian cuckulan tacana/ laxos.’ž Jumala teki myös nijn sinä yönä/ että nahca ainoastans jäi cuiwaxi/ ja caste tuli caikelle muulle maalle.’ž Ja Gideon sanoi Jumalalle: älkön sinun wihas syttykö minua wastan/ jos minä wielä kerran puhun: minä kiusan wielä kerran sitä nahalla/ anna ainoastans nahan cuiwan olla/ ja caikella muulla maalla casten.’ž Ja se tapahdui nijn. Cosca hän toisna päiwänä warhain nousi/ pusersi hän casten nahast/ ja täytti maljan wedestä.’ž Nijn minä panen willaisen nahan pihalle/ jos sinne tule caste ainoastans nahan päälle/ ja caicki muu maa on cuiwa/ nijn minä ymmärrän ettäs minun cauttani Israelin wapahdat/ nijncuins sanonut olet.’ž JA Gideon sanoi Jumalalle: jos sinä wapahdat Israelin minun cauttani/ nijncuins sanonut olet:’ž Ja hän lähetti sanan coco Manasselle/ ja cudzui myös heitä seuraman händäns. Hän lähetti myös sanan Asserille/ Sebulonille ja Nephtalille/ ja hekin tulit heitä wastan.’ž Nijn HERran hengi täytti Gideonin/ ja hän puhalsi Basunaan/ ja cudzui Abieseri seuraman idzens.’ž COsca caicki Midianiterit ja Amalechiterit/ ja ne itäiseldä maalda cocoisit idzens/ ja menit ja sioitit heidäns Jesreelin laxoon/’ž Ja sijtä päiwästä cudzuttin Gideon Jerub Baal/ ja sanoi: Baal costacon idze/ että hänen Altarins cukistettu on.’ž Nijn Joas sanoi caikille jotca seisoit hänen ymbärilläns: rijtelettekö te Baalin tähden? autatteco te händä? joca rijtele hänen tähtens/ hänen pitä cuoleman tällä amulla. Jos hän on jumala/ nijn costacon idze/ että hänen Altarins on cukistettu.’ž Nijn Caupungin asuwaiset puhuit Joaxelle/ sanoden: anna poicas Gideon tulla tänne/ hänen pitä cuoleman: sillä hän on Baalin Altarin cukistanut/ ja medzistön hacannut/ joca sijnä tykönä oli.’ž Ja he sanoit toinen toisellens: cuca sen on tehnyt? cosca he wisust tutkistelit ja kyselit cuca sen tehnyt oli/ sanottin: Gideon Joaxen poica sen teki.’ž Cosca Caupungin Canssa amulla nousit/ cadzo/ Baalin Altari oli cukistettu/ ja medzistö hacattu/ ja toinen calpei pandu polttouhrixi Altarille/ joca sijhen rakettu oli.’ž Silloin otti Gideon kymmenen miestä hänen palwelioistans/ ja teki nijncuin HERra sanonut oli. Mutta hän pelkäis ei sawans sitä päiwällä tehdä Isäns huonen ja Caupungin asuwaisten tähden/ ja teki yöllä.’ž Ja rakenna HERralle sinun Jumalalles Altari tälle corkialle wuorelle/ ja walmista se/ ja ota toinen calpeista/ ja uhra polttouhri/ medzistön puilla cuins hackat.’ž JA sinä yönä sanoi HERRa hänelle: ota calpei Isäs härjistä/ ja toinen calpei joca on seidzemennellä wuodella/ ja cukista Baalin Altari/ joca on sinun Isälläs/ ja häwitä medzistö/ joca sijnä tykönä on.’ž Silloin rakensi Gideon HERralle Altarin sijnä/ jonga hän cudzui rauhan HERraxi. Se on wielä tänäpänä Ophras joca oli Esriterein Isä.’ž Mutta HERra sanoi hänelle: rauha olcon sinulle/ älä pelkä/ et sinä cuole.’ž Cosca Gideon näki sen olewan HERran Engelin/ sanoi hän: HERra HERra/ olengo minä nijn nähnyt HERran Engelin caswosta caswoon.šLVALī'¤ õ ˆ æ „ ķ$šd”Ė^~$ Ja Gideon lähetti sanansaattajat caikelle Ephraimin wuorelle/ sanoden: tulcat Midianitereitä wastan/ ja ennättäkät heil’ž Ja Gideon lähetti sanansaattajat caikelle Ephraimin wuorelle/ sanoden: tulcat Midianitereitä wastan/ ja ennättäkät heildä wedet/ BethBaran ja Jordanin asti. Silloin huusit caicki Ephraimin miehet/ ja omistit wedet BethBaran ja Jordanin asti.’ž Ja Israelin miehet cocounsit Nephtalist/ Asserist ja Manassest/ huusit ja ajoit Midianitereit taca.’ž Ja cosca ne colme sata miestä puhalsit Basunijn/ sowitti HERran nijn/ että yhden miecka käändyi toista wastan caikes sijnä sotajoucos/ ja sotawäki pakenit Bethsittahn Zeredathaan/ Abel Meholan rajan wiereen Tabathin tygö.’ž Ja jocainen seisoi siallans leirin ymbärillä. Silloin rupeis caicki leiri juoxeman/ huutaman ja pakeneman.’ž Ja puhalsit caicki colme joucko Basunaan/ ja ricoit sawiastiat/ mutta lamput he temmaisit wasembaan käteens/ ja Basunat oikiaan käteens/ joihin he puhalsit ja huusit: täsä HERran ja Gideonin miecka.’ž SIlloin tuli Gideon ja sata miestä cuin hänen cansans olit/ ensimäisten wartiain tygö/ jotca siellä asetetut olit/ ja herätti wartiat/ ja puhalsit Basunijn/ ja ricoit sawiastiat/ cuin olit heidän käsisäns.’ž Sillä minä puhallan Basunaan/ ja caicki cuin minun cansani owat/ nijn myös teidän pitä puhaldaman Basunaan caiken leirin ymbärins/ ja teidän pitä sanoman: täsä HERra ja Gideon.’ž Ja sanoi heille: cadzocat minua/ ja tehkätte nijn. Cadzo/ cosca minä tulen leirin tygö/ nijncuin minä teen/ nijn myös te tehkät.’ž Ja hän jacoi ne colme sata miestä colmeen jouckoon/ ja andoi jocaidzelle heille Basunan käteen ja tyhjät sawiastiat/ ja lamput sisällä.’ž COsca Gideon cuuli juteldawan sencaltaisia unia/ ja sen selityxiä/ rucoili hän ja palais Israelin leirijn/ ja sanoi: walmistacat idzen: sillä HERra on andanut Midianiterein sotajoucon teidän käsijn.’ž Jolle se toinen wastais/ ja sanoi: ei se ole muuta/ cuin Gideonin Joaxen pojan sen Israelitan miecka/ Jumala on andanut Midianiterit hänen käsijns/ caiken heidän sotajouckons cansa.’ž Cosca Gideon tuli/ cadzo/ nijn jutteli yxi toisellens unen/ ja sanoi: cadzo/ minä näin unda/ ja olin näkewänäns ohraisen porocacun kierittäwän idzens Midianiterein leirijn/ tulewan majaan ja lyöwän sen päälle/ heittäwän maahan ja cukistawan ylösalaisin/ nijn että maja maasa oli.’ž Mutta Midianiterit ja Amalechiterit/ ja caicki ne itäiseldä maalda/ macaisit laxos nijncuin medzäsirckain paljous/ ja heidän Camelins olit lukemattomat/ nijncuin sanda meren reunas paljouden tähden.’ž Ettäs cuulisit mitä he puhuwat/ sijtte sinä menet woimasa leirijn. Nijn Gideon meni palwelians Puran cansa leirijn/ sille paicalle cusa wartiat olit.’ž JA he otit ewän myötäns Canssalle ja Basunans. Mutta muut Israelitit annoi hän mennä idzecungin majaans/ hän wahwisti idzens ainoastans colmella sadalla miehellä. Ja Midianiterein leiri oli hänen edesäns laxos.’ž Ja HERra sanoi Gideonille: colmen sadan miehen cautta/ jotka lakeit/ wapahdan minä teitä/ ja annan Midianiterit sinun käsijs/ mutta caicki muu Canssa mengän cukin siallens.’ž Silloin oli nijtä/ jotca lakeit kädestäns suuhuns/ colme sata miestä/ caicki muu Canssa olit cumartanet polwillens juoman wettä.’ž Ja hän wei Canssan weden tygö. Ja HERra sanoi Gideonille: joca wettä lacki kielelläns nijncuin coira/ aseta händä erinäns seisoman/ nijn myös caicki/ jotca heitäns polwillens cumartawat juodesans.’ž JA HERra sanoi Gideonille: tätä Canssa on wielä paljo/ wie heitä cansas weden tygö/ siellä minä coettelen heitä sinulle. Ja josta minä sanon: tämä mene sinun cansas/ hän myös mene sinun cansas: Ja josta minä taas sanon: ettei hän mene sinun cansas/ ei hänen pidä menemän.-LVALkĆ  † Ī D ø A ę ÷lŹ†āēv5”c’ńk Mutta Gideon sanoi heille: en minä ole teidän Herran/ eikä minun’ž Mutta Gideon sanoi heille: en minä ole teidän Herran/ eikä minun poican pidä oleman teidän Herran/ mutta HERra olcon teidän HERran.’ž Silloin sanoit monicahdat Israelist Gideonille: ole meidän Herram/ sinä ja sinun poicas/ ja sinun pojas poica: sillä sinä wapadit meidän Midianiterein käsist.’ž Mutta Sebah ja Zalmuna sanoit: nouse sinä meitä lyömän: sillä nijncuin mies on/ nijn on myös hänen woimans. Nijn Gideon nousi/ ja tappoi sebahn ja Zalmunan/ ja otti nastat cuin heidän Cameleins caulas olit.’ž Ja hän sanoi Jetherille hänen esicoisellens: nouse ja tapa heitä/ mutta nuorucainen ei wetänyt mieckans/ sillä hän pelkäis että hän oli wielä nuorucainen.’ž Ja hän sanoi: ne olit minun weljeni/ minun äitini pojat/ nijn totta cuin HERra elä/ jos te olisit andanet heidän elä/ nijn en tappais minä teitä.’ž Ja hän sanoi Sebahlle ja Zalmunalle: mingämuotoiset miehet ne olit cuin te tapoitte Thaboris? he sanoit ne olit sinun muotoises ja caunit cuin Cuningan pojat.’ž Ja cukisti Pnuelin tornin/ ja tappoi caiken Caupungin Canssan.’ž Ja hän otti ne Caupungin wanhimmat/ ja orjantappuroita ja ohdackeita corwest/ ja andoi Suchotin miehet piestä.’ž Ja hän tuli Suchotijn Canssan tygö/ ja sanoi: cadzo/ täsä on Sebah ja Zalmuna/ joilla te pilkaisitte minua/ sanoden: ongo Sebahn ja Zalmunan kädet jo juuri sinun kädesäs/ että meidän pidäis sentähden sinun sotawäkes/ joca wäsynyt on/ leipä andaman?’ž sai hän yhden palwelian kijnni/ joca oli Suchotist/ ja kysyi hänelle: joca kirjoitti caicki Suchotin päämiehet ja wanhimmat/ seidzemen cahdexattakymmendä miestä.’ž COsca Gideon Joaxen poica palais sodast/ ennencuin Auringo nousi/’ž Ja Sebah ja Zalmuna pakenit/ mutta hän ajoi heitä taca/ ja sai ne caxi Midianiterein Cuningast Sebahn ja Zalmunan kijnni/ ja peljätti caiken heidän sotawäkens.’ž Ja Gideon meni sitä tietä myöden cuin majois asutan idäisellä puolen Nobathia ja Jagbehata/ ja löi sen leirin: sillä he olit suruttomat.’ž MUtta Sebah ja Zalmuna olit Karcoris/ ja heidän sotajouckons heidän cansans/ wijsitoistakymmendä tuhatta/ jotca jäit coco sotawäen joucosta idäiseldä maalda: sillä sata ja caxikymmendä tuhatta miecan wetäwät miestä oli siellä langennut.’ž Nijn sanoi hän Pnuelin Canssalle: cosca minä rauhas palajan/ cukistan minä tämän tornin.’ž Ja hän meni sieldä Pnuelijn/ ja puhui heille myös nijn. Ja Pnuelin Canssa wastais händä nijncuin Suchotingin miehet.’ž Gideon sanoi: cosca HERra minun käsijn anda Sebahn ja Zalmunan/ nijn minä muserran teidän lihan orjantappuroilla ja ohdackeilla corwesta.’ž Mutta Suchotin päämiehet sanoit: ongo Zebahn ja Salmunan kämmen juuri jo sinun kädesäs/ että meidän pitä sinun sotawäkes leipä andaman?’ž Jä hän sanoi Suchotin asuwaisille: andacat tämän wäen cuin minun cansani on wähä leipä/ sillä he owat wäsynet/ että minä saisin aja Midianiterein Cuningaita Sebaht ja Zalmunat taca.’ž COsca Gideon tuli Jordanin tygö/ meni hän sen ylidze/ nijden colmen sadan miehen cansa/ cuin hänen cansans olit/ ja olit wäsynet ja ajoit taca.’ž Jumala andoi Midianiterein päämiehet Orebin ja Zebin teidän käsijn/ cuinga olisin minä taitanut nijn tehdä cuin te teitte? Ja cosca hän sen sanoi/ asetui heidän wihans.’ž Nijn hän wastais heille: mitä minä olen tehnyt cuin teidän työnne werraxi wedetäisin? eikö Ephraimin wijnapuun oxa parembi ole/ cuin AbiEzerin coco wijnamarjan läjä?’ž JA Ephraimin miehet sanoi hänelle: mixis tämän meille teit/ ettes cudzunut meitä/ cosca sinä menit sotiman Midianitereitä wastan? ja he rijtelit cowin hänen cansans.’ž Ja he otit caxi Midianiterein päämiestä kijnni/ Orebin ja Zebin/ ja tapoit Orebin Orebin calliolla/ ja Zebin he tapoit Zebin wijnacuurnas/ ja ajoit Midianitereitä taca. Mutta Orebin ja Zebin pään cannoit he Gideonille Jordanin ylidze.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:?„ h@? >„ q@? =„ 9@? <„ Ļ@? ;„ ”@? :„  @? 9„ s@? 8„ £@? 7„ Į@? 6„ ·@? 5„ Q@? 4„ m@? 3„ A@ ? 2„ @ ? 1„ Ō@ ? 0„ `@ ? /„ Ŗ@ ? .„ „@? -„ n@? ,„ Ø@? +„ u@? *„ p@? )„ @? („ _@? '„ —@? &„ ‘@? %„ Ē@> $„ c@> #„ ō@> "„ '@> !„ ½@>  „ Z@> „ T@> „ Š@> „ 9—@> „ 8y@> „ 7p@> „ 6į@> „ 5a@> „ 4c@ > „ 3Ą@ > „ 2:@ > „ 1Ķ@ > „ 0ū@ > „ /C@> „ .o@> „ - @> „ ,Ć@> „ +b@> „ *H@>  „ )±@>  „ (v@>  „ 'A@>  „ &Ć@=  „ %t@= „ $Æ@= „ #€@= „ "v@= „ !Č@= „ I@= „ «@= „ ^@= „ “@ = „ ė@ = ’¤ —@ = ž¤ p@ = ż¤ „@ = ü¤ @= ū¤ @= ś¤ 9@= ł¤ Y@= ų¤ ±@= ÷¤ ‘@= ö¤ ż@= õ¤ o@< ō¤ į@= ó¤ ļ@= ņ¤ M@< ń¤ ’@< š¤ B@< ļ¤ ‚@< ī¤ C@< ķ¤ „@< ģ¤ V@< ė¤ °@< ź¤ •@< é¤ ¶@< č¤ «@< ē¤ Æ@< ę¤ Ż@ < å¤ @ < ä¤#h@ < ć¤"„@ < ā¤!€@ < į¤ w@< ą¤r@< ߤs@< Ž¤9@< Ż¤™@< ܤ«@< Ū¤ī@< Ś¤}@< Ł¤Æ@< Ų¤†@: פ”@: Ö¤Ń@: Õ¤@: Ō¤”@: Ó¤”@: Ņ¤A@: Ѥq@: Š¤ū@: Ļ¤¤@: Ī¤ D@ : Ķ¤ ¢@ : Ģ¤ ‹@ : Ė¤ ļ@ : Ź¤ [@ : ɤw@: ȤŒ@: Ē¤Š@: ʤø@: Ť’@: LLVALQŌę ; ¢ i ö „  ”  5†Ū%ąŠå¢ ŽL’ Että minun Isän on teidän edestän sotinut ja hengens ’ž Että minun Isän on teidän edestän sotinut ja hengens andanut aldixi/ wapahtaxens teitä Midianiterein kädest.’ž Nijn sanoit caicki puut orjantappuralle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.’ž Mutta wijnapuu sanoi: pitäkö minun luopuman märkydestäni/ joca sekä jumalat että ihmiset ilahutta/ menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?’ž Nijn sanoit puut wijnapuulle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.’ž Mutta ficunapuu sanoi: pitäkö minun luopuman makeudestani ja parhast hedelmästäni/ menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?’ž Nijn sanoit puut ficunapuulle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.’ž Mutta öljypuu wastais heille: pitäkö minun luopuman lihawudestani/ jota sekä jumalat ja myös ihmiset minus ylistäwät/ menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?’ž Puut menit woiteleman heillens Cuningast ja sanoit öljypuulle: ole meidän Cuningam.’ž COsca tämä sanottin Jothamille: meni hän pois ja seisoi Grisimin wuoren cuckulalla/ corgotti änens ja sanoi: cuulcat minua te Sichemin miehet/ että Jumala myös cuulis teitä:’ž JA caicki miehet Sichemist ja coco Millon huone cocounsit/ ja he menit ja asetit AbiMelechin Cuningaxi sen corkian tammen tykönä cuin Sichemis on.’ž Ja hän tuli Isäns huoneseen Ophraan/ ja murhais seidzemenkymmendä weljiäns JerubBaalin poica/ yhden kiwen päällä. Mutta Jotham nuorin JerubBaalin pojista jäi: sillä hän kätkettin.’ž Ja he annoit hänelle seidzemenkymmendä hopiapenningitä BaalBerithin huonest/ joilla AbiMelech palckais hänellens waldojamia ja joutilaita miehiä/ jotca händä seuraisit.’ž Nijn puhuit hänen äitins weljet caicki nämät sanat hänest/ caickein Sichemin miesten corwis/ ja heidän sydämens käättin AbiMelechin jälken/ ja sanoit: hän on meidän weljem.’ž Puhucat caickein miesten corwis Sichemist: mikä teille on parembi että seidzemenkymmendä miestä caicki JerubBaalin pojat hallidzewat teitä/ eli yxi mies hallidze teitä? Ja muistacat että minä olen teidän luun ja lihan.’ž MUtta AbiMelech JerubBaalin poica/ meni Sichemijn hänen Äitins weljein tygö/ puhui heille ja coco Äitins Isän huonen sucucunnalle/ ja sanoi:’ž Ja ei he tehnet yhtän laupiutta JerubBaalin Gideonin huonelle/ caikest hywäst cuin hän Israelin teki.’ž Ja Israelin lapset ei enämbätä muistanet HERra heidän Jumalatans/ joca heidän wapahti caikilda heidän wiholisildans ymbäristöldä.’ž COsca Gideon cuollut oli/ käänsi Israelin Canssa idzens huorintekemän Baalin jälken/ ja teit BaalBerithin idzellens jumalaxi.’ž Ja Gideon Joaxen poica cuoli hywällä ijällä/ ja haudattin Isäns Joaxen hautaan Ophras/ joca Esriterein Isän oma oli.’ž Ja hänen jalcawaimons joca hänellä Sichemis oli/ synnytti myös hänelle yhden pojan/ jonga hän cudzui AbiMelech.’ž Ja Gideonilla oli seidzemenkymmendä poica/ jotca hänen cupeistans tullet olit: sillä hänellä oli monda emändätä.’ž JA JerubBaal Joaxen poica meni ja asui omas huonesans.’ž Ja nijn Midianiterit alettin Israelin lapsilda/ ja ei enämbätä nostanet päätäns/ ja maa oli lewos neljäkymmendä ajastaica/ nijncauwan cuin Gideon eli.’ž Ja Gideon teki nijstä pääliswaatten/ ja pani sen omaan Caupungijns Ophraan/ ja coco Israel teki huorin sen cansa/ ja se tuli Gideonille ja hänen huonellens pahennuxexi.’ž Ja ne cullaiset corwarengat/ joita hän anonut oli/ painoit tuhannen ja seidzemensata Sicli culda/ ilman nastoita/ käädyitä ja purpura waatteita/ joita Midianiterein Cuningat cannoit/ ja ilman heidän Cameleins cullaisita caulan siteitä.’ž Ja he sanoit: me annamme sinulle. Ja lewitit waatten/ jonga päälle idzecukin heitti ne corwarengat cuin he ryöwännet olit.’ž JA Gideon sanoi heille: yhtä minä anon teildä/ jocainen andacan minulle corwarengat jotca he ryöwännet owat: sillä he olit Ismaelitit/ ja heillä olit cullaiset corwarengat.vLVAL03 ¢ ń ˜ _ ą Ņ - ½&;ØJŸVŽ˜éu² Nijn sanoi Sebul hänelle: cusa on sinun suus? joca sanoi: cuca on AbiMelech että meidän händä p’ž Nijn sanoi Sebul hänelle: cusa on sinun suus? joca sanoi: cuca on AbiMelech että meidän händä palweleman pitä? Eikö tämä ole se Canssa jongas olet cadzonut ylön? käy ulos ja sodi händä wastan.’ž Gaal puhui taas ja sanoi: cadzo/ tuolda tule Canssan joucko keskeldä maata/ ja joucko tule noituus tammen tieldä.’ž Cosca Gaal näki Canssan/ sanoi hän Sebulille: cadzo/ tuolda tule Canssan joucko wuoren cuckulalda. Sebul sanoi hänelle: sinä näet warjon wuorest nijncuin ne olisit ihmiset.’ž Ja Gaal Ebedin poica käwi Caupungin portin eteen. Mutta AbiMelech nousi wäjymisestäns/ sen wäen cansa cuin hänen myötäns oli.’ž AbiMelech nousi yöllä ja caicki Canssa cuin hänen seurasans oli/ ja asetti wartian Sichemin eteen neljään jouckoon.’ž Ja amulla cosca Auringo nouse/ ole warhain ylhällä ja carca Caupungin päälle. Ja cosca hän ja se Canssa cuin hänen myötäns on tulewat sinun tygös/ nijn tee hänen cansans nijncuin sinun kätes löytä.’ž Nijn nouse yöllä/ sinä ja sinun wäkes joca myötäs on/ ja wäjy kedolla.’ž Ja lähetti sanan AbiMelechille petollisest/ ja käski hänelle sano: Cadzo/ Gaal Ebedin poica ja hänen weljens tulit Sichemijn/ tekemän Caupungita sinulle cowacorwaisexi.’ž Cosca Sebul Caupungin päämies cuuli Gaalin Ebedin pojan sanan/ wihastui hän sangen suurest.’ž Jumala tekis että Canssa olis minun käteni alla/ että minä ajaisin AbiMelechin ulos. Ja hän sanoi AbiMelechille: enännä sotajouckos ja käy ulos.’ž Ja Gaal Ebedin poica sanoi: mikä on AbiMelech? ja mikä on Sichem/ että me händä palwelem? eikö hän ole JerubBaalin poica/ ja Sebul hänen Päämiehens? palwelcat paremmin Hemorin Sichemin Isän miehiä: mixi meidän pitä händä palweleman?’ž Ja waelsit kedolle ja poimeit heidän wijnamarjans ja tallaisit/ hyppäisit ja menit heidän jumalans huoneseen/ söit ja joit/ ja kiroisit AbiMelechiä.’ž NIin tuli Gaal Ebedin poica ja hänen weljens/ ja menit Sichemijn/ ja Sichemin miehet uscalsit hänen päällens.’ž Ja Sichemin miehet panit wäjyjitä wuorten cuckuloille händä wastan/ ja he ryöwäisit tiellä caicki heillens jotca sijtä matcustit/ ja se ilmoitettin AbiMelechille.’ž Ja heitit hänen silmillens sitä wääryttä cuin hän teki seidzemellekymmenelle JerubBaalin pojalle/ ja panit heidän werens AbiMelechin heidän weljens päälle/ joca heidän oli murhannut/ ja Sichemin miesten päälle/ jotca hänen kättäns olit wahwistanet weljejäns murhaman.’ž Lähetti Jumala pahan tahdon AbiMelechin ja Sichemin miesten wälille/ sillä Sichemin miehet asetit idzens AbiMelechiä wastan.’ž Cosca AbiMelech jo colme wuotta oli hallinnut Israeli:’ž Ja Jotham pakeni ja wältti/ ja meni Beraan/ ja asui siellä weljens AbiMelechin tähden.’ž Mutta jollei/ nijn lähtekön tuli AbiMelechist/ ja polttacon Sichemin miehet ja Millon huonen/ lähtekön myös tuli Sichemin miehist ja Millon huonest/ ja polttacon AbiMelechin.’ž Olettaco te oikein ja toimellisest tehnet JerubBaalia ja hänen huonettans wastan tänäpänä/ nijn iloitcat AbiMelechist/ ja hän iloitcan teistä.’ž Ja te oletta nosnet minun Isäni huonetta wastan/ ja oletta tappanet hänen poicans/ seidzemenkymmendä miestä yhden kiwen päällä/ ja teitte teillen AbiMelechin Cuningaxi/ joca oli hänen pijcans poica/ Sichemin miesten ylidze/ että hän teidän weljen on.’ž Olettaco te sijs nyt oikein ja toimellisest tehnet/ cosca te AbiMelechin Cuningaxi teitte/ ja olettaco te oikein tehnet JerubBaali ja hänen huonettans wastan/ Ja oletta nijn tehnet händä wastan cuin hän ansaidzikin teildä/’ž Ja orjantappura sanoi puille: ongo se tosi että te tahdotte minua woidella teillen Cuningaxi? nijn tulcat ja lewätkät minun warjoni alla. Mutta jos et te tahdo/ nijn lähtekän tuli orjantappura pensast/ ja polttacon Cedrinpuut Libanonis.tLVALæI˜Pī + ‹  Ł Ž  ×  “Sr‰ņhŗżÖāø Ja he waadeit ja waiwaisit sijtä wuodesta caickia Israelin lapsia cahdexantoistakymmendä ajastaic’ž Ja he waadeit ja waiwaisit sijtä wuodesta caickia Israelin lapsia cahdexantoistakymmendä ajastaica/ nimittäin/ caickia Israelin lapsia/ jotca olit tällä puolen Jordanin Amorrerein maalla Gileadis.’ž Nijn julmistui HERran wiha Israelin ylidze/ ja myi heidän Philisterein ja Ammonin lasten käteen.’ž Mutta Israelin lapset teit jällens paha HERran edes/ ja palwelit Baali ja Astharothi/ ja Syrian jumalita/ ja Zidonin jumalita/ ja Moabin jumalita/ ja Ammonin lasten jumalita/ ja Philisterein jumalita/ luowuit HERrasta/ ja ei palwellet händä.’ž Ja Jair cuoli ja haudattin Kamonijn.’ž Ja hänellä oli colmekymmendä poica/ ajaden colmella kymmenellä Asin warsalla/ ja hänellä oli colmekymmendä Caupungita/ jotca cudzuttin Jairin kylixi/ tähän päiwän asti/ ja owat Gileadis.’ž HÄnen jälkens nousi Jair Gileadita/ ja duomidzi Israeli caxicolmattakymmendä ajastaica.’ž Ja duomidzi Israeli colmecolmattakymmendä ajastaica/ cuoli ja haudattin Samirijn.’ž AbiMelechin jälken nousi Thola yxi mies Isascharist/ Puan poica/ Dodan pojan/ auttaman Israeli. Ja hän asui Samiris Ephraimin wuorella.’ž Nijn myös sen pahuden/ cuin Sichemin miehet teit/ andoi Jumala tulla heidän pääns päälle. Ja heidän päällens tuli Jothamin JerubBaalin pojan kirous.’ž Ja näin maxoi Jumala AbiMelechille sen pahuden cuin hän teki Isäns wastan/ että hän tappoi seidzemenkymmendä weljiäns.’ž Sijttecuin Israelin miehet cuin hänen cansans olit/ näit AbiMelechin cuollexi/ menit he idzecukin paicallens.’ž Sijtte cudzui AbiMelech nopiast hänen palwelians/ joca cannoi hänen aseitans/ ja sanoi hänelle: wedä mieckas ulos/ ja tapa minua/ ettei minusta sanotais: waimo tappoi hänen/ nijn pisti palwelia hänen läpidze/ ja hän cuoli.’ž Mutta yxi waimo heitti cappalen myllyn kiwe AbiMelechin päähän/ ja löi hänen pääcallons ricki.’ž Sijtte tuli AbiMelech tornin tygö/ sodei sitä wastan ja tuli tornin owen eteen tulda sytyttämän.’ž Mutta sijnä oli wahwa muuri keskellä Caupungita/ johonga caicki pakenit sekä miehet että waimot/ ja caicki Caupungin asuwaiset/ ja sulijt kijnni perästäns/ ja kijpeisit tornin caton päälle.’ž NIin AbiMelech meni Thebetzeen/ pijritti ja woitti sen.’ž Nijn hackais caicki Canssa idzecukin edestäns oxan/ ja seuraisit AbiMelechi/ ja heitit ne linnaan ja sytytit nijhin tulem/ nijn että caicki miehet Sichemin tornis cuolit/ lähes tuhannen miestä ja waimo.’ž Meni hän Salmonin wuorelle wäkinens/ cuin hänen seurasans oli/ otti kirwen käteens ja hackais oxan puusta/ pani olallens ja sanoi caikelle Canssalle joca hänen seurasans oli: mitä te näette minun tekewän/ se myös te nopiast tehkät nijncuin minäkin.’ž Cuin AbiMelech cuuli caicki miehet Sichemin tornist cocondunexi.’ž COsca caicki miehet/ jotca Sichemin tornis asuit/ nämät cuulit/ menit he linnaan jumalan Berithin huoneseen.’ž Sijtte sodei AbiMelech Caupungita wastan/ caiken sen päiwän/ ja woitti hänen/ ja tappoi Canssan cuin siellä oli/ cukisti Caupungin ja kylwi suola sen päälle.’ž Mutta AbiMelech sen joucon cansa cuin hänen seurasans oli/ langeis heidän päällens/ ja käwit Caupungin porttin saacka/ ja caxi joucko langeisit nijden päälle jotca kedolla olit/ ja löit heitä.’ž Cosca hän sijs näki että Canssa läxi Caupungist ulos/ langeis hän heidän päällens ja löi heitä.’ž Otti hän Canssan ja jacoi colmeen osaan/ ja asetti wäjytyxen kedolle.’ž Ja Abimelech oli Arumas: Mutta Sebul ajoi Gaalin ja hänen weljens ulos/ nijn ettei he saanet olla Sichemis. JA amulla läxi Canssa kedolle. Sijttecuin AbiMelech sen sai tietä/’ž Mutta Abimelech ajoi händä taca/ että hän pakeni hänen edestäns/ ja monda langeis lyötynä Caupungin porttin saacka.’ž Gaal meni Sichemin miesten edellä ja sodei AbiMelechiä wastan.?LVALoŲyų ˆ  k ż y Ļ o ›  Łld£ķL}DÓkƒ Ja lähetit sanan Edomerein Cuningalle/ ja sanoit: anna minun käydä sinun maas läpidzen. Mutta Edomerein Cuningas ’ž Ja lähetit sanan Edomerein Cuningalle/ ja sanoit: anna minun käydä sinun maas läpidzen. Mutta Edomerein Cuningas ei cuullut heitä. Ja hän lähetti sanan Moabiterein Cuningan tygö/ joca ei myöskän tahtonut. Nijn oli Israel Cadexes.’ž Sillä cosca he läxit Egyptist/ matcusti Israel corwen läpidze punaisen meren asti/ ja tulit Cadexeen.’ž He sanoit hänelle: näin sano Jephthah: ei Israel ottanut maacunda taicka Moabiterildä elickä Ammonin lapsilda:’ž Jephthah lähetti taas sanan Ammonin lasten Cuningalle.’ž Ammonin lasten Cuningas wastais Jephthan sanansaattaille: että Israel otti minun maani silloin cosca hän läxi Egyptist/ Arnonist Jabockin ja Jordanin asti/ anna sijs ne minulle jällens hywällä sowinnolla.’ž SIlloin lähetti Jephthah sanan Ammonin lasten Cuningalle/ sanoden: mitä sinun on minun cansani tekemist/ ettäs tulet sotiman minua ja minun maacundani wastan?’ž Ja Jephthah meni Gileadin wanhimbain cansa/ ja Canssa asetit hänen heillens päämiehexi ja ylimmäisexi. Ja Jephthah puhui HERralle caicki hänen sanans Mizpas.’ž Gileadin wanhimmat sanoit Jephthalle: HERra olcon cuulia meidän wälilläm/ jos en me sitä tee cuins sanonut olet.’ž Jephthah sanoi Gileadin wanhimmille: jos te wiette minun sotiman Ammonin lapsia wastan/ ja HERra anda heidän minun eteeni/ pitäkö minun oleman teidän päämiehen.’ž Gileadin wanhimmat sanoit Jephthalle: me tulemme jällens sinun tygös/ ettäs käwisit sotiman meidän cansam Ammonin lapsia wastan/ ja olisit meidän päämiehem/ ja caickein cuin Gileadis asuwat.’ž Waan Jephthah sanoi Gileadin wanhimmille: ettäkö te ole ne jotca minua wihaisitte/ ja ajoitte minun Isäni huonesta ulos? ja nyt äsken te tuletta minun tygöni cosca teillä tusca on?’ž Ja sanoit hänelle: tule ja ole meidän päämiehem sotiman Ammonin lapsia wastan.’ž Cosca Ammonin lapset sodeit Israeli wastan/ menit Gileadin wanhimmat tuoman Jephthat Tobin maalda jällens.’ž JA cappalen ajan peräst/ sodeit Ammonin lapset Israeli wastan.’ž nijn pakeni hän weljeins edest ja asui Tobin maalla/ ja hänen tygöns cocounsit caicki joutilat miehet/ ja menit hänen cansans.’ž Mutta cosca Gileadin emändä synnytti hänelle lapsia/ ja sen waimon lapset tulit isoixi/ ajoit he Jephthan ulos/ ja sanoit hänelle: ei sinun pidä perimän meidän Isäm huones: sillä sinä olet wieran waimon poica.’ž JEphthah Gileadist oli wäkewä sotamies/ waan hän oli äpärä/ ja Gilead oli sijttänyt Jephthan.’ž Ja Canssa ja ylimmäiset Gileadist sanoit toinen toisellens: cuca rupe ensist sotiman Ammonin lapsia wastan/ hänen pitä oleman caickein Gileadis asuwaisten pääruhtinan.’ž Ja Ammonin lapset cocoisit idzens ja sioitit heidäns Gileadijn/ mutta ISraelin lapset cocoisit idzens ja sioitit heidäns Mizpaan.’ž Ja he panit tyköns wierat jumalat pois/ ja palwelit HERra/ Ja hänen sieluns suurest armahti Israelin waiwa.’ž Mutta Israelin lapset wastaisit HERralle: me olem syndiä tehnet/ tee meidän cansam nijncuin sinulle otollinen on/ ainoastans auta meitä/ me rucoilemme/ tällä ajalla.’ž Mengät ja rucoilcat nijtä jumalita jotca te walinnet olette/ andacat nijden autta teitän teidän ahdistuxen aicana.’ž Nijn te cuitengin minun hyljäisitte/ ja olette palwellet muita jumalita/ en minä sentähden teitä enämbi auta.’ž Zidonierit/ Amalechitit ja Maonitit ole teitä waiwannet? Ja minä autin teitä heidän käsistäns/ cosca te minun tygöni huusitte.’ž Mutta HERra sanoi Israelin lapsille: Eikö Egyptiläiset/ Amorrerit/ Ammoniterit/ Philisterit/’ž NIin huusit Israelin lapset HERran tygö/ sanoden: me olemme syndiä tehnet sinua wastan/ sillä me olemme hyljännet meidän Jumalam ja palwellet Baali.’ž Sitälikin matcustit Ammonin lapset Jordanin ylidze/ ja sodeit Judan/ BenJaminin ja Ephraimin huonetta wastan/ että Israel suurest ahdistettin.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ŗ„«@F ¹„ż@F ø„/@F ·„n@E ¶„Š@E µ„@E “„ é@E ³„ Ķ@E ²„ ˆ@E ±„ s@E °„ ł@E Æ„‡@ E ®„ø@ E ­„v@ E ¬„&@ E «„^@ E Ŗ„Ę@E ©„Ģ@E Ø„O@E §„F@E ¦„Ü@E „„¾@E ¤„f@E £„a@E ¢„a@E ”„Õ@D  „ Ń@D Ÿ„ ¤@D ž„ õ@D „ „@D œ„ K@D ›„p@D š„n@ D ™„Ž@ D ˜„˜@ D —„‹@ D –„i@ D •„æ@D ”„ś@D “„O@D ’„ī@D ‘„õ@D „Į@D „'@D Ž„ć@D „{@D Œ„ ·@C ‹„ æ@C Š„ ^@C ‰„ h@C ˆ„ «@C ‡„ @C †„G@C …„Ī@C „„†@C ƒ„å@C ‚„Ż@C „•@C €„\@ C „ W@ C ~„ \@ C }„ @ C |„ M@ C {„ °@C z„ ^@C y„ Š@C x„ L@C w„ y@C v„ ×@C u„ i@C t„ »@C s„ l@C r„ n@B q„ ‚@B p„ ‹@B o„ ’@B n„ æ@B m„ »@B l„ @B k„ Õ@B j„ i@B i„ –@B h„ t@B g„ x@B f„ V@ B e„ ›@ B d„ E@ B c„ 9@ B b„ E@ B a„ +@B `„ ³@B _„ 4@B ^„ t@B ]„ ē@B \„ Ķ@B [„ Ļ@B Z„ Ć@B Y„ @B X„ Å@A W„ (‚@A V„ '{@A U„ &ˆ@A T„ %”@A S„ $²@A R„ #Ņ@A Q„ "æ@A P„ !­@A O„ Y@A N„ ’@ A M„ ^@ A L„ @ A K„ i@ A J„ ¾@ A I„ —@A H„ §@A G„ —@A F„ v@A E„ f@A D„ ¼@A C„ ‹@A B„ @A A„ ķ@A @„ č@? fLVAL„ł = × a Ź # Œ Ī e ČjŲŅAīfėi¤ JA Ephraimiterit cudzuttin cocon/ menit pohjaisen päin ja sanoit Jephthalle: mixis menit sotaan ’ž JA Ephraimiterit cudzuttin cocon/ menit pohjaisen päin ja sanoit Jephthalle: mixis menit sotaan Ammonin lapsia wastan/ ja et meitä cudzunut menemän sinun cansas? me poldam sinun ja sinun huones.’ž Ja tapa oli Israelis/ että Israelin tyttäret menit itkemän joca wuosi Jephthan sen Gileaditerin tytärtä/ neljä päiwä ajastajas.’ž Ja cahden Cuucauden peräst/ tuli hän Isäns tygö/ ja hän täytti lupauxens hänestä/ ja ei hän ollut wielä tundenut miestä.’ž Hän sanoi: mene/ ja hän laski hänen menemän cahdexi Cuucaudexi. Nijn meni hän tuttawain pijcain cansa/ ja itki neidzyyttäns wuorilla.’ž JA hän sanoi Isällens: tee se ainoastans minulle/ ettäs soisit minun caxi Cuucautta mennä wuorelle/ ja itke minun neidzyyttäni/ minun tuttawain pijcain cansa.’ž Mutta hän wastais: jos sinä awaisit sinun suus HERralle/ nijn tee minun cansani nijncuin sinun suustas on lähtenyt/ että HERra on costanut sinun wiholisilles Ammonin lapsille.’ž Ja cosca hän näki hänen/ rewäis hän waattens/ ja sanoi: Ah minun tyttären: sinä painat alas/ ja sangen surullisexi saatat minun: sillä minä awaisin minun suuni HERralle/ ja en saa sitä sillen otta tacaperin.’ž COsca Jephthah tuli Mizpaan hänen huoneseens/ cadzo/ nijn hänen tyttärens käwi händä wastan candeleilla ja hypyillä/ ja oli ainoa lapsi/ eikä hänellä ollut yhtäkän muuta poica eli tytärtä.’ž Ja hän löi heidän caicki/ Aroerist Minnitthin asti/ caxikymmendä Caupungita/ ja wijnamäken asti/ sangen suurella tapolla. Ja nijn Ammonin lapset lyötin Israelin lapsilda.’ž Nijn Jephthah meni sotiman Ammonin lapsia wastan/ ja HERra andoi heidän hänen käsijns.’ž Mitäikänäns minun huoneni owest cohta minun/ cosca minä rauhas palajan Ammonin lapsilda/ se pitä oleman HERran/ ja minä uhran sen polttouhrixi.’ž Ja Jephthah lupais HERralle lupauxen/ ja sanoi: jos sinä annat Ammonin lapset minun käsijn/’ž Silloin tuli HERran hengi Jephthan päälle/ ja hän käwi Gileadin ja Manassen läpidze/ ja Mizpan läpidze joca on Gileadis/ ja Mizpast Ammonin lasten ylidze.’ž Mutta Ammonin lasten Cuningas ei pitänyt lucua Jephthan sanoist/ jotca hän oli hänelle käskenyt sanoa.’ž Mixette wapahtanet sitä silloin? Cosca en minä mitän rickonut sinua wastan/ ja sinä teet nijn pahoin ettäs sodit minua wastan. HERra duomitcon tänäpänä Israelin ja Ammonin lasten wälillä.’ž Cosca Israel asui Hesbonis ja hänen tyttärisäns/ Aroeris ja hänen tyttärisäns/ ja caikis Caupungeis jotca owat läsnä Arnonita/ colme sata ajastaica.’ž Luuleckos sinullas olewan paramman oikeuden cuin Balakilla Ziporan pojalla Moabiterein Cuningalla oli? eikö hän rijdellyt ja sotinut cappaletta aica Israeli wastan?’ž Jos sinun jumalas Camos on jongun ajanut pois/ omista se ja anna meidän omista caicki ne/ jotca meidän HERram Jumalam meidän edestäm on ajanut pois.’ž Näin on HERra Israelin Jumala Amorrerit hänen Canssans Israelin edest ajanut pois/ ja sinä tahdot nyt heitä omista.’ž Ja omistit myös caicki Amorrerein rajat/ ruweten Arnonist Jabockin asti/ ja corwesta Jordanin asti.’ž Mutta HERra Israelin Jumala andoi Sihonin caiken wäkens cansa Israelin Canssan käsijn/ että he löit heidän. Ja nijn omisti Israel caiken Amorrerein maan/ cuin sijnä maasa silloin asuit.’ž Mutta ei Sihon usconut Israeli käymän hänen maans läpidze/ waan cocois caiken wäkens/ ja sioitit heidäns Jahzaz ja sodei Israeli wastan.’ž Ja Israel lähetti sanan Sihonille Amorrerein Cuningalle Hesbonijn/ ja sanoi: salli meidän käydä sinun maas läpidze minun oman paickani asti.’ž Ja waelsi corwes/ ja käwi Edomerein ja Moabiterein maita ymbärins/ ja tulit Auringon nousemisen puolelda Moabiterein maahan/ ja sioitit idzens tällä puolen Arnonin/ ja ei tullet Moabiterein maan ärijn: sillä Arnon on Moabiterein raja.ULVALc Ń   © u Ā — R  Ō 9 ćk÷aų#c¤‡— Ja Manoah sanoi: cosca nijn tapahtu cuins sanonut ol’ž Ja Manoah sanoi: cosca nijn tapahtu cuins sanonut olet/ ja mingäcaltaiset lapsen tawat ja työt pitä oleman?’ž Manoah nousi ja seurais emändätäns/ tuli miehen tygö/ ja sanoi hänelle: oletcos se mies joca puhutteli waimoa? hän sanoi: olen.’ž Nijn hän kijrust juoxi ja tiettäwäxi teki sen miehellens/ ja sonoi: cadzo/ se mies on minulle ilmestynyt/ ja tuli tänäpänä minun tygöni.’ž Ja Jumala cuuli Manoahn änen/ ja Jumalan Engeli tuli jällens waimon tygö/ ja hän istui kedolla/ ja hänen miehens Manoah ei ollut hänen cansans.’ž Nijn rucoili Manoah HERra/ ja sanoi: Ah HERra/ anna sen Jumalan miehen tulla meidän tygöm jällens/ jongas lähetit/ että hän meitä opetais mitä meidän lapselle tekemän pitä joca syndywä on.’ž Mutta hän sanoi minulle: cadzo/ sinä tulet hedelmälisexi ja synnytät pojan/ älä sijs juo wijna taicka wäkewätä juoma: sillä lapsi on Jumalan Nazir äitins cohdusta hänen cuolemans asti.’ž Nijn tuli waimo ja ilmoitti sen miehellens/ ja sanoi: Jumalan mies tuli minun tygöni/ ja hän oli näkyäns nijncuin Jumalan Engeli sangen cauhistawa/ ja en minä händä kysynyt custa hän oli tullut/ ja cuhunga hän menis/ eikä hän myös nimens ilmoittanut minulle.’ž Sillä sinä tulet hedelmälisexi ja synnytät pojan/ jonga pään päälle eij pidä yxikän partaweidzi tuleman: sillä se lapsi on Jumalan Nazir hänen äitins cohdust/ ja hän rupe wapahtaman Israeli Philisterein kädest.’ž Nijn carta sijs sinuas ettes juo wijna eli jotacuta wäkewätä juoma/ ja ettet sinä mitän saastaist syö:’ž Ja HERran Engeli ilmestyi waimolle/ ja sanoi hänelle: cadzo/ sinä olet hedelmätöin ja et synnytä/ mutta sinä tulet hedelmälisexi ja synnytät pojan.’ž Mutta yxi mies oli Zareas Danin sucucunnasta Manoah nimeldä/ ja hänen emändäns oli hedelmätöin ja ei synnyttänyt.’ž JA Israelin lapset taas teit paha HERran edes/ ja HERra andoi heidän Philisterein käsijn neljäxikymmenexi ajastajaxi.’ž Ja Abdon cuoli/ ja haudattin Pireathomijn Ephraimin maalle Amalechiterein wuorelle.’ž Hänellä oli neljäkymmendä poica/ ja colmekymmendä pojan poica/ jotca seidzemelläkymmenellä Asin warsalla ajoit. Hän duomidzi Israeli cahdexan ajastaica.’ž Tämän jälken duomidzi Israeli Abdon Hillelin poica Pireathoniteri.’ž Ja Elon cuoli/ ja haudattin Ajalonis Sebulonin maalla.’ž Tämän jälken duomidzi Israeli Elon Sebulonita/ kymmenen ajastaica.’ž Ja Ebzan cuoli ja haudottin Bethlehemis.’ž Hänellä oli colmekymmendä poica/ ja colmekymmendä tytärtäns hän naitti/ ja colmekymmendä tytärtä otti hän muucalaisist hänen pojillens/ ja duomidzi Israeli seidzemen ajastaica.’ž TÄmän jälken duomidzi Ebzan Bethlehemist Israeli.’ž Ja Jephthah duomidzi Israeli cuusi ajastaica/ ja Jephthah se Gileadita cuoli/ ja haudattin Gileadin Caupungeihjn.’ž Käskit he sanoa: Schiboleth/ nijn hän sanoi Siboleth/ ja ei taitanut sitä oikein sanoa. Nijn otit he hänen kijnni ja tapoit hänen Jordanin luotus paican tykönä/ nijn että silloin langeis Ephraimist caxi wijdettäkymmendä tuhatta.’ž Ja Gileaditerit omistit Jordanin luotuspaican Ephraimin edest. Cosca carcurit Ephraimist sanoit: anna minun käydä ylidzen/ nijn sanoit Gileadin miehet hänelle: Oletcos Ephraimita? cosca hän wastais: en.’ž Ja Jephthah cocois caicki Gileadin miehet/ ja sodei Ephraimi wastan/ ja Gileadin miehet löit Ephraimin/ että he sanoit: olettaco te Gileaditerit Ephraimin ja Manassen seas/ nijncuin ne carcurit Ephraimis.’ž Cosca minä näin ettet te tahtonet wapahta minua/ panin minä sieluni minun käteeni/ menin Ammonin lapsia wastan/ ja HERra andoi heidän minun käteeni: mixi te tuletta tänne sotiman minua wastan?’ž Jephthah sanoi heille: minulla ja minun Canssallani oli suuri rijta Ammonin lasten cansa/ ja minä cudzuin teitä/ ja et te auttanet minua heidän käsistäns. LVAL”Łp™ Ō J ģ < ļ ź Ž 7 ŪFi„ž0éIž6Ųb Mutta jollet te taida sitä selittä minulle/ nijn teidän pitä andaman minulle colmekymmend’ž Mutta jollet te taida sitä selittä minulle/ nijn teidän pitä andaman minulle colmekymmendä paita/ ja colmekymmendä juhlawaatetta. Ja he sanoit hänelle: annas cuulla sinun tapauxes.’ž Mutta Simson sanoi heille: minä panen teidän eteen tapauxen/ jos te sen minulle seidzemenä hääpäiwänä selitätte/ nijn minä annan teille colmekymmendä paita/ ja colmekymmendä juhlawaatetta.’ž Ja cosca he näit hänen/ annoit he hänelle colmekymmendä cansollista/ hänen tykönäns oleman.’ž JA cosca hänen Isäns tuli waimon tygö/ walmisti Simson siellä häät/ nijncuin nuoren Canssan tapa oli.’ž Ja hän otti sen käteens tiellä syödäxens/ meni Isäns ja äitins tygö/ ja andoi heidän myös sijtä syödä. Mutta ei hän ilmoittanut sitä hunajata ottanens Lejonin raadosta.’ž Ja muutamitten päiwäin peräst/ tuli hän jällens ottaman händä/ ja poickeis tieldä cadzoman Lejonin raato/ cadzo/ kimalaispesä oli Lejonin raados ja hunajata.’ž Cosca hän sinne tuli/ puhui hän waimolle: ja hän kelpais Simsonille/’ž ja HERran hengi tuli woimallisexi hänes/ ja hän rewäis sen cappaleixi/ nijncuin hän olis wohlan rewäisnyt/ ja ei ollut mitän hänen kädesäns/ ja ei hän sanonut Isällens eikä äitillens mitä hän tehnyt oli.’ž Nijn Simson meni Isäns ja äitins cansa Thimnatthijn/ ja tulles Thimnathin wijnapuiden tygö/ tuli nuori kiljuwa Lejoni händä wastan.’ž Ja Simson sanoi Isällens: salli minulle tämä/ sillä hän kelpa minun silmäin edes. Mutta hänen Isäns ja äitins ei tiennet sitä olewan HERralda: sillä hän edzei tila Philisterejä wastan/ ja Philisterit hallidzit silloin Israeli.’ž Ja hänen Isäns ja äitins wastaisit händä/ ja sanoit: eikö yhtän waimoa ole sinun weljeis tytärten seas/ ja caikes minun Canssasani/ ettäs menet ottaman sinulles emändä Philistereistä/ jotca owat ymbärinsleickamattomat?’ž Ja cosca hän tuli sieldä/ sanoi hän Isällens ja äitillens: minä näin yhden waimon Thimnathis Philisterein tyttäristä/ ottacat se minulle emännäxi.’ž JA Simson meni Timnatthijn/ ja näki yhden waimon Thimnathis/ Philisterein tytärtens seas.’ž Ja HERran hengi rupeis waicuttaman hänes/ Danin leiris/ Zarean ja Esthaolin wälillä.’ž JA waimo synnytti pojan/ ja cudzui hänen Simson/ ja lapsi caswoi/ ja HERra siunais händä.’ž Mutta hänen emändäns wastais händä: jos HERra olis tahtonut meidän tappa/ nijn ei hän olis ottanut polttouhria ja ruocauhria wastan meidän kädestäm/ eikä myös olis osottanut meille caickia näitä/ eikä myös andanut meidän näitä cuulla/ nijncuin tapahtunut on.’ž Ja Manoah sanoi emännällens: Totisest me cuolemme/ että me näimme Jumalan.’ž Cosca Manoah emändinens sen näki langeisit he caswoillens maahan. Ja ei HERran Engeli enämbi näkynyt Manoahlle ja hänen emännällens. Nijn ymmräsi Manoah sen HERran Engelixi.’ž Ja cosca liecki nousi Altarilda taiwasen päin/ meni HERran Engeli myös ylös Altarin liekis.’ž Nijn otti Manoah wohlan ja ruocauhrin/ ja uhrais sen kiwen päällä HERralle/ ja hän teki ihmen/ mutta Manoah emändinens cadzelit pääldä.’ž HERran Engeli sanoi hänelle: mixis kysyt minun nimeni joca ihmellinen on?’ž Ja Manoah sanoi HERran Engelille: mikä sinun nimes on/ että me sinua ylistäisim/ cosca se tapahtu/ cuins sanonut olet?’ž Mutta HERran Engeli wastais Manoahlle: ehkäs minun wielä pidäisit/ en minä cuitengan söis sinun ruastas/ mutta jos sinä tahdot uhrata polttouhria/ nijn uhra HERralle: sillä ei Manoah tiennyt sitä HERran Engelixi.’ž Manoah sanoi HERran Engelille: salli sijs sinus meildä täsä pidätettä/ me uhramme sinun edesäs wohlan.’ž Ei hänen pidä syömän sijtä joca wijnapuusta tullut on/ ja ei hänen pidä wijna juoman taicka wäkewätä juoma/ eikä saastaista syömän/ caicki cuin minä hänelle käskin/ pitä hänen pitämän.’ž HERran Engeli sanoi hänelle: waimon pitä carttaman idzens caikista nijstä cuin minä hänelle sanonut olen. LVAL…¢{ ŗ Å × ˆ Ž ĻfŪCe÷‡<—¢ž-X JA cosca hän tuli Lehijn/ ilacoidzit Philisterit händä wastan/ mutta HERran hengi tuli woimallisexi häne’ž JA cosca hän tuli Lehijn/ ilacoidzit Philisterit händä wastan/ mutta HERran hengi tuli woimallisexi hänesä. Ja nuorat hänen käsiwarsistans tulit nijncuin poltettu langa/ ja nijn raukeisit sitet hänen käsistäns.’ž Ja he sanoit hänelle: en me carca sinun päälles/ mutta ainoastans sidom ja annam Philisterein käsijn/ ja en me sinua cuoliaxi lyö. Ja he sidoit hänen cahdella vdella nuoralla/ ja weit hänen cuckulalda pois.’ž Ja he sanoit hänelle: me olemma tullet sinua sitoman ja andaman Philisterein käsijn. Simson wastais heille: wannocat sijs minulle/ ettet te carca minun päälleni.’ž Nijn meni colme tuhatta miestä Judaista Ethamin mäen cuckulalle/ ja sanoit Simsonille: etkös tiedä Philisterein hallidzewan meitä? cuingas olet tehnyt meitä wastan? ja hän sanoi heille: nijncuin he teit minulle/ nijn minä tein heille jällens.’ž Ja Judan miehet sanoit: mixi te oletta tänne tullet meitä wastan? he wastaisit: me olem tänne tullet sitoman Simsoni/ ja tekemän hänelle nijncuin hän meille teki.’ž Nijn Philisterit menit Judan maata omistaman/ ja sioitit heidäns Lehijn.’ž Ja hän löi heitä sangen cowast sekä hartioihin että cupeisijn/ ja meni sieldä asuman Ethamin mäen cuckulalle.’ž Mutta Simson sanoi heille: ja waicka te tämän teitte/ cuitengin minä tämän teille costan/ ja sijtte lackan.’ž Nijn sanoit Philisterit keskenäns: cuca on tämän tehnyt? nijn sanottin: Simson Thimnitherin wäwy/ että hän otti häneldä emännän pois/ ja andoi sen hänen ystäwällens. Nijn Philisterit poltit sekä waimon että hänen Isäns.’ž Ja sytytti tulen kekälijn/ ja päästi juoxeman/ jotca juoxit Philisterein eloon/ ja poltit heidän kykäns ja cuhilans/ nijn myös wijnapuut ja öljypuut.’ž JA Simson läxi ja otti colme sata kettua kijnni/ ja otti kekälet ja käänsi hännistä yhteen/ ja sidoi kekälet aina cahden hännän wälille.’ž Ja Simson sanoi heille: nyt on minulla oikia syy teitä wastan Philisterit/ minä teen wahingota teille.’ž Mutta sanoi: minä luulin sinun wihastunen hänen päällens/ ja annoin hänen sinun ystäwälles/ mutta hänellä on toinen nuorembi sisar/ caunembi muotons cuin hän/ olcon se sinulla tämän edest.’ž JA tapahtui muutamain päiwäin peräst/ että nisuin elonaica lähestyi/ tuli Simson ja edzei hänen emändätäns/ ja toi hänelle wohlan/ ja cuin hän ajatteli: minä menen emändäni tygö macaushuoneseen/ ja hänen emändäns Isä ei sallinut hänen sinne mennä.’ž Mutta Simsonin emändä huoli yhdelle hänen cansollisistans/ joca hänellä oli.’ž Ja HERran hengi tuli woimallisexi hänes/ meni Ascaloon ja löi siellä colmekymmendä miestä/ joiden waattet hän otti/ ja andoi heille juhlawaattet/ jotca tapauxen selittänet olit. Ja hän cowin julmistui wihasans/ ja meni Isäns huoneseen.’ž Mutta seidzemendenä päiwänä ennencuin Auringo laski/ sanoit Caupungin miehet hänelle: mikä on hunajata makiambi/ ja mikä Lejonit wäkewämbi? Hän sanoi heille: jollet te olis kyndänet minun wasicallani/ et te olis saanet tietä minun tapaustani.’ž Ja hän itki hänen edesäns caicki ne seidzemen hääpäiwä/ ja seidzemendenä päiwänä ilmoitti hän sen hänelle: sillä hän suurest waadei händä. Ja hän sanoi sijtte Canssans lapsille sen tapauxen.’ž Nijn Simsonin emändä itki hänen edesäns/ ja sanoi: sinä olet minulle wihainen ja et minua racasta/ sinä panit edes minun Canssani lapsille tapauxen/ ja et minulle sitä sanonut. Hän sanoi hänelle: cadzo/ minun Isälleni ja äitilleni en minä sitä ilmoittanut/ pidäiskö minun sen sinulle sanoman?’ž JA seidzemendenä päiwänä puhuit he Simsonin emännälle: haucuttele miestäs ilmoittaman sitä tapaust/ taicka me poltamme sinun ja sinun Isäs huonen/ sentähdengö me olemme tänne cudzutut/ että me waiwaisexi tehtäisin elickä ei?’ž Ja hän sanoi heille: ruoca läxi syömäristä/ ja makeus wäkewästä. ja ei he tainnet colmena päiwänä sitä tapausta selittä.RLVALŸ>Ų> ų © Ż  ¹ “  eŽårź4§×ié’ Silloin ei ollut Cuningast Israelis/ ja i’ž Silloin ei ollut Cuningast Israelis/ ja idzecukin teki nijncuin heille näkyi hywäxi.’ž JA yxi mies oli Ephraimin wuorelda/ nimeldä Micha.’ž Ja hänen hiuxens rupeisit taas caswaman/ sijttecuin hän paljaxi ajeltin.’ž COsca hän päiwä päiwäldä waadei händä sanoillans/ ja waiwais händä/ että hänen sieluns wäsyi cuoleman asti.’ž Hän sanoi hänelle jällens: cuingas sanot racastawas minua? cosca sinun sydämes ei pidhä yhtä minun cansani? colmast sinä wääryttelit minun edesäni/ ja et ilmoittanut minulle/ misä sinun suuri wäkewydes on.’ž Ja hän kijnnitti ne naulalla/ ja sanoi hänelle: Philisterit sinun päälles Simson. Nijn hän heräis vnesta/ ja wei naulan ja päärihman pois.’ž Taas Delila sanoi hänelle: sinä wiettelit wielä nyt minua ja wäärin puhuit minun edesäni/ sanos sijs wielä nyt/ milläs sidotaisin? Hän wastais händä: jos sinä palmicoidzet seidzemen suortua hiuxia minun päästäni yhteen päärihmaan.’ž Nijn Delila otti vden nuoran/ ja sidoi sillä hänen/ sanoden: Philisterit tulewat sinun päälles Simson ( ja he wartioidzit händä salaisest Camaris ) Ja taas hän catcais ne käsiwarsistans nijncuin langan.’ž Hän wastais: jos minä sidotaisin vdella nuoralla/ jolla ei wielä ole mitän tehty/ nijn minä tulisin heicoxi nijncuin muutkin ihmiset.’ž TAas sanoi Delila Simsonille: cadzo/ sinä wiettelit minua ja wäärin puhuit: Sano sijs minulle milläs sidotaisin?’ž Ja he wartioidzit händä salaisest Camaris/ ja hän sanoi hänelle: Philisterit tulewat sinun päälles Simson: nijn hän cohta catcais köydet/ nijncuin rohtiminen langa catcaistan/ joca liekis poltettu on. Ja ei saanet tietä misä hänen wäkewydens oli.’ž Silloin weit Philisterein päämiehet hänelle seidzemen wiherjäistä köyttä/ jotca ei wielä ollet cuiwannet/ ja hän sitoi hänen nijllä.’ž Simson wastais hänelle: jos jocu sito minun seidzemellä wiherjäisellä köydelllä/ jotca ei wielä ole hywin cuiwannet/ nijn minä tulen cohta heicoxi/ ja olen nijncuin muutkin ihmiset.’ž Ja Delila puhui Simsonille/ sanoden: sanos minulle/ misä sinun suuri wäkewydes on/ milläs sidotaisin ja waiwatasin.’ž Ja hänen tygöns tulit Philisterin päämiehet/ jotca sanoit: wiettele händä sanoilla/ ettäs saisit tietä/ misä hänen suuri wäkewydens on/ ja cuinga me hänen woittaisim/ että me saisim hänen sito ja waiwata. Jos sinä sen teet/ nijn me jocainen sinulle annamme tuhannen ja sata hopia penningitä.’ž Sijtte rupeis hän jällens racastaman yhtä waimo Sorekin ojan tykönä/ jonga nimi oli Delila.’ž Waan Simson macais puoliyöhön asti/ nousi puoliyöstä/ ja tarttui molembijn Caupungin portin owijn/ molembain pihtipielten ja telkein cansa/ pani olallens ja candoi mäen cuckulalle Hebronin eteen.’ž Ja se sanottin Gasitereille/ että Simson oli sinne tullut/ nijn he cohta pijritit hänen ja wäjyit händä Caupungin porteis coco yöseen/ ja sanoit: olcat hiljaxens/ amulla päiwän tulles me tapamme hänen.’ž JA Simson meni Gasaan ja näki siellä yhden porton/ ja hän meni hänen tygöns.’ž Ja hän hallidzi Israeli Philisterein aicana caxikymmendä ajastaica.’ž Nijn Jumala awais syömähamban leucaluusta/ ja sijtä wuosi wesi/ ja cuin hän oli juonut/ sai hän hengens taca ja wircois/ sentähden cudzutan myös se paicka wielä tähän päiwän asti huutajan lähtexi/ cuin oli leucaluusa.’ž JA cosca hän cowin janois/ huusi hän HERran tygö/ ja sanoi: sinä annoit suuren terweyden sinun palwelias käden cautta/ ja nyt minä janoon cuolen/ ja langen ymbärinsleickamattomain käsijn.’ž Ja cosca hän sen sanonut oli. heitti hän leucaluun kädestäns pois/ ja cudzui sen paican RamathLehi.’ž Ja Simson sanoi: cadzo/ sijnä he coosa macawat/ yhdellä leucaluulla löin minä tuhannen miestä.’ž Ja hän löysi mädännen Asin leucaluun/ ja ojensi kätens/ otti sen ja löi sillä tuhannen miestä.kLVALŃŌ ) I ŗ ł 6 p ę+(Ÿœ×Ķę$ Ja Michalla oli Jumalan huone/ ja hän teki pääliswaatten ja cuwat’ž Ja Michalla oli Jumalan huone/ ja hän teki pääliswaatten ja cuwat/ ja täytti yhden hänen poicans käden/ että hän olis hänen Pappins.’ž Mutta hän andoi sen rahan äitillens jällens. Silloin otti hänen äitins caxi sata hopiapenningitä/ ja andoi ne hopiasepälle/ hän teki waletun ja silitetyn cuwan/ joca sijtte oli Michan huones.’ž Nijn andoi hän äitillens ne tuhannen ja sata hopiapenningitä jällens. Ja hänen äitins sanoi: minä pyhitin sen rahan HERralle minun kädestäni/ pojalleni tehdä silitettyä ja walettua cuwa. Sentähden annan minä sinulle sen jällens.’ž Hän sanoi äitillens: ne tuhannen ja sata hopiapenningitä/ jotca sinulda otettin/ joidenga tähden sinä kiroisit minun corwaini cuulden/ ja sanoit: cadzo/ ne owat minun tykönäni/ minä ne otin. Silloin sanoi hänen äitins: siunattu olet sinä minun poican HERran edes.’ž Nijn tulit hänen weljens ja caicki hänen Isäns huone/ otit hänen ja cannoit ja hautaisit hänen Isäns Manoahn hautaan/ Sarean ja Esthoalin wälille/ Ja hän hallidzi Israeli caxikymmendä ajastaica.’ž Ja sanoi: minun sielun cuolcon Philisterein cansa. Ja hän nojais wahwast heidän päällens. Ja huone langeis päämiesten ja caiken Canssan päälle cuin sijnä oli/ että cuolleita cuin hän tappoi cuollesans/ oli enämbi joucko cuin nijtä cuin hän eläisäns tappoi.’ž Ja hän tarttui cahteen keskimmäiseen pilarijn/ joidenga päällä huone oli/ ja nojais ja otti yhden oikiaan ja toisen wasembaan käteens/’ž Waan Simson huuri HERran tygö/ sanoden: HERra/ HERra/ muista minun päälleni/ ja wahwista minua ainoastans tällä haawalla/ ja anna minulle jällens minun endinen wäkewyteni minun Jumalan/ että minä cahden minun silmäni tähden costaisin kerran Philistereille.’ž Ja huone oli täynäns miehiä ja waimoja. Ja Philisterein päämiehet olit caicki siellä/ ja oli myös cattoin päällä liki colme tuhatta miestä ja waimoa/ jotca cadzelit Simsonin soittawan.’ž MUtta Simson puhui palweliallens/ joca händä kädestä talutti: anna minun tarttua pilarijn/ joidenga päällä huone on/ nojataxeni nijhin.’ž Cosca he juuri sydämestäns iloidzit/ sanoit he: anna Simson tulla soittaman meidän eteem. Ja he toit Simsonin fangiudesta/ ja hän soitti heidän edesäns/ ja he asetit hänen cahden pilarin wälille.’ž Nijn myös cosca Canssa näit hänen/ kijtit he jumalatans/ sanodhen: meidän jumalam on andanut meille meidän wiholisem meidän käsijm/ joca meidän maacundam häwitti/ ja sangen monda miestä tapoi.’ž COsca Philisterein päämiehet cocounsit suuria uhreja tekemän heidän jumalallens Dagonille/ ja iloidzeman/ sanoit he: meidän jumalam on andanut meille meidän wiholisem Simsonin meidän käsijm.’ž Waan Philisterit otit hänen kijnni/ ja puhcaisit hänen silmäns/ ja weit hänen Gasaan/ ja sidoit hänen waskicahleilla/ jauhaman fangi huones.’ž Ja hän sanoi hänelle: Philisterit sinun päälles Simson. Cosca hän unestans heräis/ ajatteli hän idzellens: minä menen ulos nijncuin minä usein ennengin tehnyt olen ja kirpon/ ja ei tiennyt HERran mennen hänen tyköns pois.’ž Nijn hän andoi hänen maata polweillans/ cudzui yhden/ joca ajeli seidzemen hiussuortua hänen päästäns. Ja rupeis händä waatiman pois/ ja hänen wäkens meni hänestä pois.’ž Cosca Delila näki että hän ilmoitti hänelle sydämens pohjan/ lähetti hän ja cudzui Philisterein päämiehet/ sanoden: tulcat wielä erä: sillä hän ilmoitti minulle caiken hänen sydämens. Taas tulit Philisterit hänen tygöns/ ja toit rahan heidän käsisäns’ž Ilmoitti hän hänelle caiken hänen sydämens/ sanoden: minun päähäni ei ole ikänäns yhtän partaweistä tullut: sillä minä olen Jumalan Nazareus hamast minun äitini cohdusta. Jos sinä ajelet hiuxet minun päästäni/ nijn minun wäkewydeni mene minusta pois/ ja tulen heicoxi nijncuin caicki muutkin ihmiset.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:5¦%X@L 4¦$Ŗ@L 3¦#Į@L 2¦" @L 1¦!‘@L 0¦ «@L /¦@L .¦€@K -¦7@K ,¦@L +¦W@K *¦Ė@K )¦£@K (¦W@K '¦É@K &¦Š@K %¦€@K $¦U@K #¦K@K "¦ø@K !¦w@K  ¦š@K ¦¾@ K ¦R@ K ¦ ©@ K ¦ ™@ K ¦ h@ K ¦ @K ¦ =@K ¦l@K ¦]@K ¦@K ¦œ@K ¦„@K ¦Ž@K ¦”@K ¦Œ@J ¦ź@J ¦©@J ¦Ž@J  ¦Ā@J  ¦—@J  ¦ó@J  ¦į@J  ¦ø@ J ¦@ J ¦Y@ J ¦}@ J ¦«@ J ¦ö@J ¦†@J ¦Æ@J ¦‰@J ¦`@J ’„ c@J ž„ ”@J ż„ Š@J ü„ ·@J ū„ 3@I ś„Ą@I ł„Y@I ų„z@I ÷„«@I ö„@I õ„@I ō„‰@I ó„Æ@I ņ„j@ I ń„¾@ I š„x@ I ļ„Ņ@ I ī„Ø@ I ķ„f@I ģ„“@I ė„ø@I ź„h@I é„…@I č„…@I ē„b@I ę„É@I 儁@I ä„Ł@H ć„_@H ā„w@H į„Ę@H ą„ D@H ß„ –@H Ž„ o@H Ż„ ¼@H Ü„ ¤@H Ū„n@H Ś„N@ H Ł„[@ H Ų„q@ H ׄ[@ H Ö„Ä@ H Õ„@H Ō„Ä@H Ó„ a@H Ņ„ U@H Ń„ c@H Š„ ß@H Ļ„ ƒ@H Ī„™@H Ķ„x@H Ģ„W@E Ė„‡@F Ź„Ā@F É„ē@F Č„ @F Ē„5@E Ę„Å@ F Å„@ F Ä„‰@ F Ć„@ F Ā„»@ F Į„Š@F Ą„Ę@F æ„Ć@F ¾„Į@F ½„K@E ¼„@F »„ą@F ”LVALˆļl * Õ t ° — Ó x  ¬^šL!‹G «Ņ Ja ne wijsi miestä jotca olit mennet wacoiman maata menit ylös ja tulit sinne/ ja otit cuwan/ pääliswaatte’ž Ja ne wijsi miestä jotca olit mennet wacoiman maata menit ylös ja tulit sinne/ ja otit cuwan/ pääliswaatten/ Pyhyden ja epäjumalan. Ja Pappi/ seisoi portin edes/ nijden cuuden sadan sotaaseilla warustettuin tykönä.’ž Mutta ne cuusi sata sotaaseilla warustettua/ jotca olit Danin lapsista/ seisoit portin edes.’ž He menit sinne ja tulit sen nuoren miehen Lewitan huoneseen/ joca oli Michan huones/ ja terwetit händä ystäwälisest.’ž Nijn puhuit ne wijsi miestä jotca läxit Laixen maata wacoiman/ ja sanoit weljillens: ettekö te tiedä/ että näisä huoneis on pääliswaate/ Pyhyys/ cuwat ja epäjumalat/ nyt ajatelcat mitä te teette?’ž Ja sieldä menit he Ephraimin wuorelle/ ja tulit Michan huoneseen.’ž Ja menit sinne ja sioitit heidäns Judan KiriathJearimijn: sijtä cudzutan se paicka Danin leirixi tähän päiwän asti/ ja se on KiriahJearimin tacana.’ž Nijn menit Danin sucucunnasta Zareast ja Esthaolist cuusi sata miestä sotaan hywin warustettuna sotaaseilla.’ž Cosca te tuletta/ nijn te löydätte suruttoman Canssan/ ja maa on pitkä ja lewiä: sillä Jumala on andanut sen teidän käsijn/ sencaltaisen paican/ josa ei mitän puutu cuin maan päällä on.’ž He sanoit: noscat/ käykäm heidän tygöns: sillä me olem cadzellet maan/ se on sangen hywä/ sentähden rietkä teitän ja älkät olco hitat menemän ja omistaman maata.’ž Ja he tulit weljeins tygö Zareaan ja Esthaolijn. Ja heidän weljens sanoit heille: cuinga teidän asian owat?’ž NIin menit ne wijsi miestä matcaans ja tulit Laixeen/ ja näit Canssan joca siellä oli/ asuwan surutoinna Zidonierein tawan jälken/ lewollisest ja surutoinna. Ja ei yxikän ollut joca heitä waiwais sillä maalla/ eikä myös heillä ollut yhtäkän HERra. Ja olit caucana Zidoniereistä/ ja ei ollut mitäkän yhdengän Canssan cansa tekemist.’ž Pappi wastais heitä: mengät rauhas/ teidän tien on oikia HERran edes/ jota te waellatte.’ž He sanoit hänelle: kysy Jumalalle/ että me saisim tietä/ jos meidän tiem jota me waellam on meille onnellinen.’ž Hän wastais heitä: nijn ja nijn on Micha minulle tehnyt/ ja on palcannut minun Papixens.’ž Ja cuin he olit Michan perhen tykönä/ tunsit he sen nuoren miehen Lewitan änen/ ja menit hänen tygöns/ ja sanoit hänelle: cuca sinun on tänne tuonut? mitäs täällä teet? ja mitä sinun on täällä?’ž Ja Danin lapset lähetit heidän sucucunnastans ja maacunnastans ja heidän äristäns wijsi sotamiestä Zareast ja Esthaolist/ wacoiman maata ja tutkisteleman sitä/ ja sanoit heille: mengät matcaan ja wacoicat maata. Ja he tulit Ephraimin wuorelle Michan huonen tygö/ ja yödyit sinne’ž SIihen aican ei ollut Cuningast Israelis/ ja Danin sucucunda edzeit heillens perimyst/ josa he asuisit/ sillä sijhen päiwän asti ei ollet he yhtän perindöarpa ottanet Israelin sucucundain seas.’ž Ja Micha sanoi: nyt minä tiedän HERran minulleni hywä tekewän/ että minulla on Lewita Pappina.’ž Ja Micha täytti Lewitan käden: sillä hän oli hänen Pappins/ ja asui Michan huones.’ž Ja Lewita rupeis oleman sen miehen tykönä/ ja hän piti sen nuorucaisen nijncuin yhden pojistans.’ž Micha sanoi hänelle: ole minun tykönäni/ sinun pitä oleman minun Isän ja Pappin/ ja minä annan sinulle wuosittain kymmenen hopiapenningitä/ ja muita erinomaisia waatteita/ ja sinun elatuxes. Ja Lewita meni hänen cansans.’ž Kysyi Micha hänelle: custas tulet? Lewita wastais: minä olen Lewita Bethlehemist Judan maalda/ ja waellan cungan parhain taidan.’ž Hän meni Bethlehemist Judan Caupungist waeldaman cunga hän joutuis. Ja cosca hän tuli Ephraimin wuorelle Michan huonen tygö/ tietäns ojeten/ waeldain.’ž MUtta yxi nuorucainen oli silloin Bethlehem Judast/ Judan sucucunnast/ ja se oli Lewita/ joca oli siellä muucalainen.LVAL¶TĻ J ā * v  h –  `öG¾»:¼üÉ Ja hän nousi lähtemän matcaan jalcawaimons ja palwelians cansa/ mutta waimon Isä sanoi hänelle: cadzos/ päiwä on culunut ja ehto on käsis/ ole täsä yöt’ž Ja hän nousi lähtemän matcaan jalcawaimons ja palwelians cansa/ mutta waimon Isä sanoi hänelle: cadzos/ päiwä on culunut ja ehto on käsis/ ole täsä yötä/ cadzo/ täsä on sinulla oldawa wielä nyt tämä päiwä/ ole täsä yö/ että sydämes tulis iloisexi/ noscat huomen puoleen päiwäst/ ja matcustacat majoillen.’ž Wijdendenä päiwänä oli hän amulla warhain ylhällä waeldaman. Silloin sanoi waimon Isä: wirgota sydämes rualla ja juomalla/ ja odota että jotakin culu päiwä/ ja he söit toinen toisens cansa.’ž Mutta hän nousi waeldaman. Mutta hänen appens waadei händä että hän oli sijnä sen yön.’ž Ja he istuit/ söit ja joit toinen toisens cansa. Nijn sanoi waimon Isä hänelle: ole tasä yötä/ ja iloita sinun sydämes.’ž Neljändenä päiwänä olit he warhain ylhällä/ ja hän nousi ja tahdoi matcaan lähte/ nijn sanoi waimon Isä wäwyllens: wahwista sinun sydämes leiwän palalla/ mengät sijtte.’ž Ja hänen appens/ waimon Isä/ piti hänen hywin/ että hän wijwyi hänen tykönäns colme päiwä/ söit ja joit/ ja olit sijnä yöseen.’ž JA hänen miehens matcusti hänen peräns/ puhutteleman händä ystäwälisest/ ja palauttaman tygöns. Ja hänellä oli yxi palwelia ja caxi Asia hänen myötäns. Ja hän wei hänen Isäns huoneseen. Ja cuin waimon Isä näki hänen/ tuli hän iloisexi ja otti hänen wastan.’ž Ja cuin hän teki huorin hänen tykönäns/ juoxi hän hänen tyköns Isäns majaan Bethlehemijn Judean maalle/ ja oli siellä neljä Cuucautta.’ž SIihen aican ei ollut Cuningast Israelis/ ja yxi Lewita oli muucalainen Ephraimin wuoren reunalla/ ja otti hänellens yhden jalcawaimon emännäxens Bethlehemist Judan maalda.’ž Ja panit heidän keskellens Michan cuwan/ jonga hän tehnyt oli/ nijncauwan cuin Jumalan huone oli Silos.’ž Ja Danin lapset panit heillens sen cuwan ylös/ ja Jonathan Gersonin poica Manassen pojan/ ja hänen poicans olit Papit Daniterein sucucunnas/ sijhenasti että he wietin fangina maalda pois.’ž Ja cudzuit hänen Dan heidän Isäns Danin nimeldä/ joca Israelist oli ennen syndynyt/ ja Caupungi cudzuttin ennen Lais.’ž Ja ei yxikän ollut/ joca heitä autti/ sillä hän oli caucana Zidonist/ ja ei ollut heillä kenengän cansa tekemist. Ja hän oli sijnä laxos joca on BethRehobin tykönä. Nijn rakensit he Caupungin/ ja asui sijnä.’ž MUtta he otit sen cuin Micha tehnyt oli/ ja Papin cuin hänellä oli/ ja tulit Laixeen/ yhteen suruttomaan Canssaan/ ja löit heitä miecan terällä/ ja poltit Caupungin.’ž Nijn Danin lapset menit matcaans. Ja cuin Micha näki he händäsn wakewämmäxi/ palais hän huoneseens.’ž Mutta Danin lapset sanoit hänelle: älä anna sinun ändäs cuulua meidän tykönäm/ ettei wihainen Canssa langeis sinun päälles/ ja sinä hucutat sinun sielus/ ja sinun huones sielut.’ž Hän wastais: te oletta ottanet minun jumalani/ jotca minä tehnyt olen/ ja Papin/ ja mennet matcaan/ ja mitä minulla nyt enämbi on? ja te sanotte wielä sijtte minulle: mikä sinun on?’ž Ja huusit Danin lapsille: ja he käänsit caswons/ ja sanoit Michalle: mikä sinun on ettäs nijn huudat?’ž COsca he olit taamma joutunet Michan huonest/ huusit ne miehet jotca huones olit Michan huonen tykönä/ ja ajoit Danin lapsia taca.’ž Ja cuin he käänsit ja menit matcaans/ asetit he pienet lapset ja carjan/ ja caickein callimmat cuin heille olit/ menemän edelläns.’ž Ja Pappin sydän ilahti/ ja otti sekä pääliswaatten/ Pyhyden ja cuwan/ ja meni Canssan keskelle.’ž He wastaisit händä: ole wait/ ja pidä suus kijnni/ ja tule meidän cansam/ ja ole meidän Isäm ja Pappim. Ongo se parembi ettäs olet Pappi yhden miehen huones/ cuin coco sucucunnas ja perhes Israelis?’ž Cuin ne olit tullet Michan huoneseen/ ja otit cuwan/ pääliswaatten/ Pyhyden ja epäjumalat/ sanoi Pappi heille: mitä te teette?bLVALIæ+Č h ß 0 Ŗ “ Œ 3 .v•¢ I»(œ ISraelin lapset meni ja cocoisit heidäns jouckoon nijncuin yxi mies’ž ISraelin lapset meni ja cocoisit heidäns jouckoon nijncuin yxi mies/ Danista BerSeban asti/ ja Gileadin maasta/ nijn HERran tygö Mizpaan.’ž Caicki cuin sen näit/ sanoit he: sencaltaist ei ole ikänäns ennen tapahtunut eikä nähty/ sijttecuin Israelin lapset tulit Egyptistä/ nijn tähän päiwän asti. Ajatelcat nyt idzellän tästä asiasta wisust/ ja andacat neuwo/ ja puhucat.’ž Cosca hän cotians tuli/ otti hän weidzen ja jacoi jalcawaimons cahtentoistakymmeneen cappalesen caicki lihoinens ja luinens/ ja lähetti caickijn Israelin maan rajoin.’ž Ja hän sanoi hänelle: nouse ja käykäm/ mutta ei hän mitän wastannut/ nijn otti hän hänen Asins päälle/ walmisti idzens ja matcusti cotians.’ž Cosca hänen miehens huomeneldain nousi/ awais hän huonen ja meni ulos mielestäns matcallens/ cadzo/ silloin oli hänen jalcawaimons langennut maahan owen eteen/ ja hänen kätens oli kynnyxellä.’ž Silloin tuli waimo wähä ennen Auringo nousemata sen huonen owen eteen josa hänen miehens macais/ langeis maahan ja macais sijnä walkian päiwän asti.’ž Mutta miehet ei tahtonet händä cuulla. Nijn otti mies jalcawaimons/ ja talutti hänen heidän tygöns/ jonga he tunsit/ ja käytit idzens häpiälisest hänen cansans caiken yöseen aina huonemisen asti. Ja päiwän coittais päästit he hänen menemän.’ž Cadzo/ minulla on tytär/ joca wielä neidzy on/ ja tällä on yxi jalcawaimo/ nämät minä tuon teille/ waiwataxenne heitä/ ja tehdxäenne heille mitä te tahdotte/ mutta tätä miestä wastan älkät osottaco nijn cauhiata pahatecoa.’ž Mutta perhen Isändä meni heidän tygöns/ ja sanoi heille: ei nijn hywät weljet/ älkät tehkö tätä pahateco/ että tämä mies on tullut minun huoneseni/ älkät tehkö nijn suurta tyhmyttä.’ž JA cuin he rupeisit sydämest iloidzeman/ cadzos/ nijn tulit Caupungist ilkiät miehet/ ja pijritit huonen/ ja löit owen päälle/ ja sanoit sille wanhalle miehelle perhen Isännälle: anna se mies tänne ulos joca sinun huonesees on tullut/ että me tundisim hänen.’ž Ja hän wei hänen huoneseens/ ja andoi Asein heiniä/ ja he pesit jalcans/ söit ja joit.’ž WAnhamies sanoi: rauha olcon sinulle/ caickia mitä sinä puutut/ löydät sinä minulda/ ainoastans älä ole täsä cujalla yötä.’ž Meillä on olkia ja heiniä meidän Aseillem/ ja leipä ja wijna minulleni/ ja sinun pijcalles/ ja palwelialle cuin sinun palwelias cansa on/ nijn ettei meildä mitän puutu.’ž Hän wastais händä/ sanoden: me olem tullet Bethlehemist Judan maalda/ ja menen Ephraimin wuoren reunalle/ josta minä olen cotoisin/ ja waelsin Bethlehemijn Judan maalle/ waan nyt minä menen HERran huoneseen/ ja ei yxikän minua huoneseen corja.’ž Ja cuin hän nosti silmäns/ näki hän sen oudon miehen Caupungin cujalla/ ja sanoi wanhamies hänelle: cungas tahdot? ja custas tulet?’ž JA cadzo/ sijhen tuli yxi wanhamies pellolda ehtona töistäns/ joca myös idze oli Ephraimin wuorelda/ ja oli Gibeas muucalainen. Mutta sen paican Canssa olit Jeminin lapset.’ž Ja he menit Gibeaan oleman yötä. Cuin hän sinne tuli/ istui hän Caupungin cujalle: sillä ei sijnä ollut yxikän joca heille soi yösian.’ž Ja he menit ja waelsit/ ja Auringo joudui heildä cowin alas läsnä Gibeat/ joca on BenJaminis.’ž Ja sanoi palweliallens: käy wahwast/ että me johonguun yöxi tulisim/ eli Gibeaan taicka Ramaahn.’ž Mutta hänen Isändäns sanoi hänelle: en minä mene muucalaisten Caupungijn/ jotca ei ole Israelin lapsista/ waan käykäm wähä edhespäin Gibean asti.’ž Cuin he tulit Jebuxen asti/ oli päiwä paljo culunut/ ja palwelia sanoi Isännällens: poiketcam Jebuserein Caupungijn/ ja olcam sijnä yö.’ž MUtta ei mies ollut yötä/ waan nousi ja meni matcaans/ ja lähestyi Jebust/ se on Jerusalemit/ ja hänen Asins matcustit hänen cansans cannattaden cuorma/ ja hänen jalcawaimons myös.LVALlŽZ¾ ! Ä X   Æ  m  ]ĆL”Iōtź!Ź'\ĪN Ja menit colmandena päiwänä BenJaminin lapsia wastan/ ja aset’ž Ja menit colmandena päiwänä BenJaminin lapsia wastan/ ja asetit heidäns Gibeata wastan/ nijncuin he ennengin caxi kerta teit.’ž Ja Israelin lapset panit wäjytyxet Gibean ymbärille.’ž Ja Israelin lapset kysyit HERralle ( ja HERran lijton Arcki oli sijhen aican siellä.’ž SIlloin menit caicki Israelin lapset/ ja caicki Canssa/ ja tulit Jumalan huoneseen/ itkit siellä HERran edes/ ja paastoisit sen päiwän ehtosen asti/ ja uhraisit polttouhria ja kijtosuhria HERran edes.’ž Ja BenJamiterit läxit Gibeast sinä päiwänä heitä wastan/ ja löit wielä nyt cahdexantoistakymmendä tuhatta miestä Israelin lapsista/ jotca caicki miecka cannoit.’ž Ja cosca Israelin lapset käwit edes toisna päiwänä sotiman BenJaminin lapsia wastan.’ž Ja Israelin lapset menit ja itkit HERran edes ehtosen asti/ ja kysyit HERralle/ sanoden: pitäkö meidän enämbi menemän sotiman BenJaminin lasten meidän weljem cansa? HERra sanoi: mängät heitä wastan.’ž Ja Israelin Canssan miehet wahwistit heidäns/ ja walmistit idzens taas sotiman/ sijnä paicas josa he olit ensimäisnäkin päiwänä walmit.’ž Silloin BenJaminin lapset läxit sotiman Gibeast/ ja löit sinä päiwänä Israelist caxi colmattakymmendä tuhatta miestä kedolla.’ž Ja Israel meni sotiman BenJaminita wastan/ ja asetti idzens sotiman Gibeat wastan.’ž Ja caicki Israelin lapset nousit amulla/ ja sioitit idzens Gibean eteen.’ž Ja Israelin lapset nousit ja menit Jumalan huoneseen/ ja kysyit Jumalalle/ sanoden: cuca mene meidän edhelläm alcaman sota BenJaminin lapsia wastan? HERra sanoi: Judan pitä alcaman.’ž Mutta Israelin miehiä ilman BenJamitereitä oli/ neljä sata tuhatta/ jotca miecka cannoit/ ja olit wahwat sotamiehet.’ž Ja caiken sen Canssan seas oli seidzemen sata walittua meistä/ jotca oli wasenkätiset/ ja taisit lingolla osata hiuscarwaan/ nijn ettei he häirähtänet.’ž Ja olit sinä päiwänä luetut BenJaminin lapset Caupungista/ cuusicolmattakymmendä tuhatta miestä/ jotca miecka wedit ulos/ ilman Gibean asuwaisia/ joita oli seidzemen sata walittua miestä.’ž Waan cocoisit heidäns Gibean Caupungista sotaan menemän Israelin lapsia wastan.’ž Andacat sijs nyt ne ilkiät miehet Gibeast/ meidän tappaxem/ ja ottaxem pahutta Israelist pois. Mutta BenJaminin lapset ei cuullet heidän weljens Israelin lasten ändä.’ž Ja Israelin sucucunda lähetti miehiä caickeen BenJaminin sucucundaan/ ja käskit heille sanoa: mikä pahateco tämä on/ joca teidän seasan on tapahtunut?’ž Nijn cocoisit heidäns caicki Israelin miehet Caupungijn/ nijncuin yxi mies/ ja teit lijton keskenäns.’ž Ja otta kymmenen miestä sadasta/ ja sata tuhannesta/ ja tuhannen kymmenestä tuhannesta/ caikista Israelin sucucunnista/ ottaman Canssalle rawindo/ tuleman ja tekemän Gibealle/ joca BenJaminis on/ caiken heidän hulludens jälken/ cuin he owat tehnet Israelis.’ž Mutta sen me teemme Gibeat wstan/ anna meidän heittä arpa.’ž Nijn caicki Canssa nousi nijncuin yxi mies/ ja sanoit/ älkät yxikän mengö hänen majaans taicka huoneseen.’ž Cadzo/ te oletta caicki Israelin lapset täsä/ pitäkät neuwo ja tehkät jotain tähän asiaan.’ž Nijn minä otin jalcawaimoni/ ja jaoin cappaleixi/ ja lähetin ne caickijn/ Israelin maan rajoin/ että he olit tehnet häpiälisen asian ja hulluten Israelis.’ž Ja cadzo/ Gibean asuwaiset nousit minua wastan/ ja pijritit huonen cuin minä olin/ ja tahdoit tappa minun ja häwäisit minun jalcawaimoni/ että hän cuoli.’ž Silloin wastais Lewita: sen tapetun waimon mies/ ja sanoi: minä tuli Gibeaan/ joca on BenJaminis/ yöxi/ minun jalcawaimoni cansa.’ž Mutta BenJaminin lapset sait cuulla Israelin lapset mennexi Mizpaan. Ja Israelin lapset sanoit: sanocat cuinga tämä pahateco on tapahtunut.’ž Ja Canssa joca louckast/ ja jocainen sucucunda Israelist/ cocounsit Jumalan seuracundaan/ neljäsata tuhatta jalcamiestä/ jotca wedit miecka ulos.;LVALņŚ / ž ž = “ ; Ė  is²÷oš'®8Ź]y Ja Israelin lapset sanoit: cuca on ikänäns Israelin sucucunnast/ joca ei tänne ole tullut Canssan cansa HERran ’ž Ja Israelin lapset sanoit: cuca on ikänäns Israelin sucucunnast/ joca ei tänne ole tullut Canssan cansa HERran eteen: sillä suuri wala oli tehty/ että se joca ei ollut tullut HERran tygö Mizpaan/ hänen piti totisest cuoleman.’ž Ja toisna päiwänä nousi Canssa warhain/ ja rakensi sijhen Altarin/ ja uhraisit polttouhria ja kijtosuhria.’ž Ja sanoit: O HERra Israelin Jumala/ mixi tämä tapahdui Israelis? että tänäpänä on yxi sucucunda wähendynyt?’ž Ja Canssa tuli Jumalan huoneseen/ ja oli siellä Jumalan edes ehtosen asti/ ja he corgotit änens ja itkit catkerast.’ž Ja Israelin miehet olit wannonet Mizpas/ ja sanonet: ei yxikän meistä pidä tytärtäns andaman BenJamitereille emännäxi.’ž Ja Israelin lapset tulit jällens. BenJaminin lasten tygö/ ja löit Caupungis miecan terällä/ sekä Canssan että eläimet/ ja caicki mitä he löysit/ ja caicki Caupungit cuin he löysit poltit he tulella.’ž Ainoastans cuusi sata miestä käänsit idzens/ ja pakenit jällens corpeen Rimmonin wuorelle/ ja jäit sinne neljäxi Cuucaudexi.’ž Ja nijn sinä päiwän BenJaminist langeis wijsi colmattakymmendä tuhatta miestä/ jotca miecka cannoit ja olit caicki wahwat sotamiehet.’ž Nijn käänsit he idzens ja pakenit corpen päin Rimmonin wuorelle/ mutta sillä tiellä löit he wijsi tuhatta miestä/ ja ajoit heitä taca Gideomin asti/ ja löit heistä caxi tuhatta miestä.’ž Ja BenJaminist langeis/ cahdexantoistakymmendä tuhatta miestä/ jotca olit wahwat sotamiehet.’ž Ja ne pijritit BenJaminin/ ja ajoit taca Menuahn asti/ ja tallaisit nijtä idän puolelle Gibeat.’ž Ja he käänsit idzens Israelin miesten edes corwen tielle/ mutta sota seurais heitä/ sitälikin ne cuin Caupungeist olit/ surmaisit he siellä.’ž Ja Israelin miehet käänsit idzens/ ja BenJaminin miehet peljästyit/ että heille onnettomus lähestyi.’ž Nijn rupeis sawu käymän cohdastans Caupungist ylös/ ja BenJamiterit palaisit tacaperin/ cadzo/ silloin sawu käwi caikesta Caupungista ylös taiwas ala.’ž Cosca Israelin miehet palaisit sodast/ ja BenJamiterit rupeisit lyömän ja haawoittaman Israeliä/ liki colmekymmendä miestä/ nijn he ajattelit: he owat lyödyt meildä/ nijncuin endisesäkin tappeluxes.’ž Ja Israelin miehillä oli lijtto keskenäns wäjyitten cansa lyödä heitä miecalla/ cosca sawu nousi Caupungista.’ž Ja wäjyjät kijrutit myös idzens/ menit Gibeaan ja löit coco Caupungin miecan terällä.’ž Mutta cosca BenJaminin lapset näit heidäns lyödyxi/ annoit Israelin miehet heille sia: sillä he uscalsit heidän wäjytyxens päälle/ jotca he olit asettanet liki Gibeat.’ž Ja näin löi HERra BenJaminin lapset Israelin lasten edest/ nijn että Israelin lapset sinä päiwänä löit/ wijsicolmattakymmendä tuhatta ja sata miestä BenJaminist/ jotca caicki miecka cannoit.’ž Ja kymmenen tuhatta walittua miestä caikesta Israelistä tulit Gibeata wastan/ että sota oli sangen rascas/ mutta ei he tiennet heillens onnettomu lähestywän.’ž Nijn nousit caicki miehet Israelistä/ jocainen siastans/ ja asetit heidäns BaalThamarijn/ ja Israelin wäjyjät nousit siastans Gabaan luolasta.’ž Nijn BenJaminin lapset sanoit: he owat lyödyt meidän edesäm nijncuin ennengin. Waan Israelin lapsei sanoit: paetcam ja hucutelcam heitä Caupungista ulos teidän päällen.’ž Silloin menit BenJaminin lapset myös heitä wastan/ ja eraunsit Caupungista/ rupeisit lyömän ja haawoittaman monicahtoja Canssasta/ nijncuin ennengin nijllä cahdella erällä/ kedolla cahden tien päällä ( yxi mene BethElijn ja toinen Gibeaan ) liki colmekymmendä miestä Israelist.’ž Ja Pinehas Eleazarin poica/ Aaronin pojan/ seisoi hänen edesäns sillä ajalla ) ja sanoit: pitäkö meidän enämbi menemän sotiman BenJaminin lapsia meidän weljejäm wastan/ taicka pitäkö meidän lackaman? HERra sanoi: mengät sinne/ huomena minä annan heidän teidän käsijn.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:°¦ ‚@ R Ʀ Ÿ@R ®¦*@R ­¦,@R ¬¦6@R «¦.@R Ŗ¦/@R ©¦˜@R ئ8@R §¦™@R ¦¦—@Q „¦ „@Q ¤¦ ’@Q £¦ @Q ¢¦ Ü@Q ”¦ Ķ@Q  ¦P@Q Ÿ¦ę@Q ž¦’@Q ¦¦@ Q œ¦G@ Q ›¦@ Q š¦_@ Q ™¦¾@ Q ˜¦œ@Q —¦@Q –¦‡@Q •¦»@Q ”¦ž@Q “¦ @Q ’¦ Q@Q ‘¦ @Q ¦ «@Q ¦ @P Ž¦f@P ¦½@P Œ¦E@P ‹¦@@P Š¦Ą@P ‰¦Œ@P ˆ¦a@P ‡¦l@P †¦@P …¦‘@ P „¦w@ P ƒ¦Ī@ P ‚¦@ P ¦–@ P €¦X@P ¦x@P ~¦@P }¦÷@P |¦ Ä@P {¦ ”@P z¦ Ō@P y¦ ©@P x¦ Ś@P w¦•@O v¦·@O u¦x@O t¦R@O s¦…@O r¦z@O q¦§@O p¦v@O o¦„@O n¦²@O m¦…@ O l¦Š@ O k¦d@ O j¦‹@ O i¦ü@ O h¦@O g¦o@O f¦ Ż@O e¦ É@O d¦ –@O c¦ :@O b¦ }@O a¦¦@O `¦n@O _¦¦@N ^¦a@N ]¦u@N \¦J@N [¦Ģ@N Z¦›@N Y¦`@N X¦{@N W¦„@N V¦Ó@N U¦®@N T¦M@N S¦·@ N R¦@ N Q¦‡@ N P¦|@ N O¦X@ N N¦¬@N M¦ ‡@N L¦ Ŗ@N K¦ Œ@N J¦ “@N I¦ K@N H¦”@N G¦±@N F¦u@N E¦ä@L D¦m@L C¦n@L B¦v@L A¦y@L @¦0É@L ?¦/@L >¦.ˆ@L =¦-»@L <¦,_@L ;¦+b@ L :¦*@ L 9¦)g@ L 8¦(™@ L 7¦'É@ L 6¦&p@L rLVAL‹ŚFū G »  Š Ž † ƒ ę/ā4a¼AįFz0»Z“ Ja hän nousi miniöinens/ ja palais Moabiterein maalda: sillä hän oli cuullut Moa’ž Ja hän nousi miniöinens/ ja palais Moabiterein maalda: sillä hän oli cuullut Moabiterein maalla ollesans/ että HERra oli edzinyt Canssans/ ja andanut heille leipä.’ž Ja cuolit molemmat Mahlon ja Chilion/ ja se waimo jäi jälken cahdesta pojastans ja miehestäns.’ž He nait Moabiterein waimoja/ ja yhden nimi oli Arpah/ ja sen toisen nimi Ruth/ ja asuit siellä kymmenen ajastaica.’ž Ja EliMelech Naemin mies cuoli/ ja hän jäi jälken cahden poicans cansa.’ž Hänen nimens oli EliMelech/ ja hänen emändäns nimi Naemi/ ja hänen cahden poicans nimi/ Mahlon ja Chilion/ he olit Ephraterit Judan Bethlehemist. Ja cosca he tulit Moabiterein maalle/ pysyit he siellä.’ž JA Duomaritten hallites oli callis aica maalla/ ja yxi mies meni waeldaman Judan Bethlehemist Moabiterein maalle/ hänen waimons ja cahden poicans cansa.’ž Silloin ei ollut Cuningast Israelis/ waan jocainen teki nijncuin hänelle näkyi oikein olewan.’ž Israelin lapset menit myös sieldä pois silloin/ idzecukin sucuns ja perhens tygö/ ja menit sieldä idzecukin perimiseens.’ž BenJaminin lapset teit nijn/ ja otit hypyist heidän lucuns jälken waimot ryöwydellä ja menit pois ja asuit heidän perimisisäns/ rakensit Caupungit ja asuit nijsä.’ž Cosca heidän Isäns taicka weljens tulewat walittaman heitäns/ nijn me sanom heille: olcat heille armiat/ sillä en me ole ottanet heille emändätä sodalla/ mutta et te tahtonet heille anda/ tämä on teidän syyn.’ž Ja cosca te näette Silon tyttäret käywän ulos hyppyyn/ nijn juoscat kijrust wijnamäist/ ja ottacan jocainen hänellens Silon tyttärist emännän/ ja mengät BenJaminin maalle.’ž Ja he käskit BenJaminin lapsille/ ja sanoit: mängät ja wäijykät wijnamäis.’ž Ja he sanoit: cadzo/ HERran jocawuotinen juhlapäiwä on Silos/ joca on BethElist pohjaisen päin auringon ylönemist wastan/ BethElin tieldä nijn Sichemijn/ ja Libanonist länden päin.’ž Ja en me taida anda heille meidän tyttäritäm emännäxi: sillä Israelin lapset owat wannonet ja sanonet: kirottu olcon se joca BenJamitereille emännän anda.’ž Ja sanoit: heidän pitä cuitengin nautidzeman perimisens/ cuin jäänet owat BenJaminist/ ettei yxikän sucucunda Israelist häwitettäis.’ž JA Canssan wanhimmat sanoit: cuinga me teem/ että ne jäänet saisit myös emänditä: sillä waimot BenJaminis owat häwitetyt.’ž Nijn Canssa catui BenJaminin tähden/ että HERra oli lowen tehnyt Israelin sucucunnis.’ž Nijn BenJaminin lapset tulit silloin jällens/ ja he annoit heille emänditä/ nijstä cuin he olit jättänet elämän Jabexen waimoist Gileadis/ ja ei nijngän heille täytynyt.’ž Nijn coco Canssa lähetti matcaan/ ja käskit sanoa BenJaminin lapsille/ jotca olit Rimmonin calliolla/ ja cudzuit heitä ystäwälisest.’ž Ja he löysit Jabexen asuwaisist Gileadis neljäsata pijca cuin neidzet olit/ ja ei ollet yhdengän miehen tykönä maannet/ ne weit he Silon leirijn/ joca on Canaan maasa.’ž Mutta nijn pitä teidän tekemän: caicki ne cuin miehenpuolet owat/ ja caicki waimot cuin miesten cansa owat maannet/ pitä teidän tappaman.’ž Nijn Canssa lähetti caxitoistakymmendä tuhatta sotamiestä/ ja käski heitä/ ja sanoi: mengät matcaan ja lyökät Jabexen asuwaiset Gileadis miecan terällä/ waimoinens ja lapsinens.’ž Sillä Canssa luettin/ ja cadzo/ ei ollut siellä yhtäkän Jabexen asuwata.’ž JA he sanoit: cuca on Israelin sucucunnast/ joca ei ole tullut tänne HERran tygö Mizpaan? ja cadzo/ ei ole yxikän ollut leiris Jabexest Gileadis.’ž Ja cuinga me käytäm idzem heidän cansans/ että ne cuin jäänet owat/ saisit emänditä: sillä me olemma wannonet HERran cautta/ etten me anna heille emänditä meidän tyttäristäm.’ž Ja Israelin lapset caduit heidän weljens BenJaminin tähden/ ja sanoit: tänäpänä on yxi sucucunda Israelis wähetty.]LVAL’ģo5Ÿ Ö ł Š ż  v  ˆQĶW°6±_ē0› Silloin sanoi Boas Ruthille: cuules minua minun tyttären/ älä mene muine’ž Silloin sanoi Boas Ruthille: cuules minua minun tyttären/ älä mene muinen pellolle poimeman/ älä myös tästä lähde/ mutta ole minun pijcaini cansa.’ž Sillä hän sanoi: anna minun nouckia ja coota lyhdetten wälillä/ elonleickaitten peräs. Ja hän on tullut ja seisonut amusta nijn tähänasti/ ja ei ole waan wähneä htken huones ollut.’ž Ja palwelia/ elonleickaitten teettäjä/ sanoi: tämä pijca on Moabitiläinen/ joca tuli Naemin cansa Moabiterein maalda:’ž JA Boas sanoi palweliallens elonleickaitten teettäjälle: kenengä tämä pijca on?’ž Ja cadzo/ Boas tuli Bethlehemist/ ja sanoi elonleickaille: HERra olcon teidän cansan. Ja he sanoit hänelle: HERra siunatcon sinua.’ž Ja hän meni nouckiman pellolle elonleickaitten jälken/ ja se peldo oli Boaxen perindöosa/ joca oli EliMelechin sugusta.’ž JA Ruth se Moabitiläinen sanoi Naemille: salli minun mennä pellolle sen peräs päitä nouckiman/ jonga edes minä löydän armon. Sanoi hän hänelle: mene minun tyttären.’ž Ja siellä oli yxi mies/ joca oli Naemin miehen EliMelechin lango Boas nimeldä/ ja hän oli jalo ja woimallinen mies.’ž Ja se oli se aica jona ohria leickaman ruwettin/ cosca Naemi ja hänen miniäns Ruth se Moabitiläinen palaisit Bethlehemijn Moabiterein maalda. Ruthin Historia on ( nijncuin wanhat Hebrerit luulewat ) sentähden erinomaisest Pyhään Raamattuun pandu/ että sijtä tietäisin Christuxen meidän wapahtajan sucu: sillä Ruthist syndyi Obed Isain Isä/ joca oli Dawidin Isä/ Ruth. 4:17. Matth. 1:5.’ž Täysinäisnä minä tääldä läxin/ waan HERra andoi minun tyhjänä palaita. Mixi te sijs cudzut minun Naemi? sillä HERra on minun alendanut/ ja se Caickiwaldias on minua waiwannut.’ž Mutta hän sanoi heille: älkät minua cudzuco Naemi/ waan cudzucat Mara: sillä se Caickiwaldias on minun suurest surullisexi tehnyt.’ž Ja matcustit cahden Bethlehemin asti. Ja cosca he tulit Bethlehemijn/ lijckui coco Caupungi heidän tähtens/ ja sanoit: ongo tämä Naemi?’ž Cosca hän näki hänen täydellä mielellä händäns seurawan/ lackais hän sitä puhumast hänen cansans.’ž Cusa sinä cuolet/ siellä minä myös tahdon cuolla/ ja idzeni haudatta anda. HERra tehkön minulle sen ja sen/ jos ei cuolema eroita meitä.’ž Ruth wastais: älä minulle sitä puhu/ että minä luowun sinust/ palajan myös pois tykös: sillä cunga sinä menet/ sinne myös minä menen/ ja cusa sinä olet/ siellä tahdon myös minä olla/ sinun Canssas on minun Canssan/ ja sinun Jumalas on minun Jumalan.’ž Mutta hän sanoi hänelle: cadzos/ sinun kälys on palainnut omaistens tygö/ ja hänen jumalittens tygö/ palaja myös sinä sinun omaistes tygö.’ž NIin he corgotit änens ja itkit wielä hartammast/ ja Arpah andoi suuta anoppins/ waan Ruth jäi hänen tygöns.’ž Cuinga te odotatte nijncauwan cuin ne suurexi tulewat/ ja cuinga te taidatte wijwyttä/ ettet te ota miestä? ei millän muoto minun tyttäreni: sillä minä suurest murhetin teidän tähten/ ja HERran käsi on sattunut minuun.’ž Palaitcat minun tyttäreni ja mengät matcaan: sillä minä olen ylön wanha miestä ottaman/ ja waicka minä sanoisin: se on toiwottapa/ että minä ottaisin tänä yönä idzelleni miehen/ ja sijtäisin poikia.’ž Mutta Naemi sanoi: palaitcat minun tyttäreni/ mixi te tahdotte minun cansani käydä? cuinga minä taidan lapsia saada minun cohtuuni/ teille miehixi?’ž Ja sanoit hänelle: me käymme cansas sinun Canssas tygö.’ž HERra andacon teidän löytä lewon cummangin hänen miehens huones. Ja hän suuta andoi heidän/ ja he corgotit änens ja itkit.’ž Sanoi Naemi cahdelle miniällens: mengät ja palaitcat teidän äitein huoneseen/ tehkön HERra teille laupiuden nijncuin te olette nijlle cuolluille ja minulle tehnet.’ž Ja meni sieldä pois cuin hän oli ollut/ molembain miniäittens cansa/ ja matcustaisans tiellä Judean maalle/mLVAL&}©  D M Ģ T ü f a“‹ü/£ć£^”;« Ja hän sanoi: cucas olet? hän wastais: minä olen Ruth sinun palcollis’ž Ja hän sanoi: cucas olet? hän wastais: minä olen Ruth sinun palcollises/ lewitä sinun sijpes ylidze sinun pijcas: sillä sinä olet perillinen.’ž Puoli yön aican/ peljästyi mies ja käänsi idzens/ ja cadzo/ yxi waimo lewäis hänen jalcains juures.’ž Ja cosca Boas oli syönyt ja juonut/ tuli hänen sydämens iloisexi/ ja heitti idzens yhden cuhilan taa maahan. Ja hän tuli salaisest/ ja nosti waatten hänen jalcain pääldä/ ja pani lewätä.’ž HÄn meni luwaan/ ja teki caicki cuin hänen anoppins hänelle käski.’ž Hän sanoi hänelle: caicki mitä sinä sanot minulle/ teen minä.’ž Cosca hän idzens lewätä pane/ nijn cadzo/ cuhunga hän pane/ ja mene ja nosta waatten liewe hänen jalcains pääldä/ ja pane idzes lewätä/ nijn hän kyllä sinulle sano/ mitä sinun tekemän pitä.’ž Nijn pese idzes/ ja woitele sinus öljyllä/ ja waateta idzes/ ja mene luwaan/ ettei yxikän sinua tunne/ sijhenasti cuin syöty ja juotu on.’ž Boas meidän sucum/ jonga pijcain tykönä sinä olet ollut/ wisca tänä yönä ohria hänen luwasans.’ž JA Naemi/ hänen anoppins/ sanoi hänelle: minun tyttären/ minä saatan sinulle lewon/ että sinun käy hywin.’ž Ja hän wijwyi Boaxen pijcain tykönä/ ja poimi tähkäpäitä/ sijhenasti cuin ohrat ja nisut leicattin/ ja hän tuli jällens hänen anoppins tygö.’ž Naemi sanoi Ruthille miniällens: minun tyttären/ hywä on sinun mennä hänen pijcains cansa/ ettei yxikän puhuis sinusta pahoin toisen pellolla.’ž Ja Ruth Moabitiläinen sanoi: hän sanoi myös minulle: ole minun palwelioitten cansa/ sijhenasti että elon aica loppu.’ž Naemi sanoi miniällens: hän olcon siunattu HERralda: sillä ei hän ole ollut armotoin/ enämmin nijtä eläwitä cuin cuolluitacan wastan. Ja Naemi sanoi hänelle: tämä mies on meidän/ ja on meidän perillisem.’ž SIlloin sanoi hänen anoppins hänelle: mitäs olet poiminut tänäpänä/ ja cusas olet työtä tehnyt? Siunattu olcon se cuin sinun tundenut on. Ja hän ilmoitti anopillens kenengä tykönä hän työtä teki/ sanoden: se mies/ jonga tykönä minä työtä tein/ cudzutan Boas.’ž Hän candoi ne Caupungijn ja osotti anopillens mitä hän oli poimenut. Toi hän myös ne ruan tähtet/ joista hän oli idzens rawinnut/ ja andoi hänelle.’ž Nijn poimi hän pellolla ehtosen asti/ tappoi ne poimetut/ ja oli liki yxi Epha ohria.’ž Waristelcat myös läpimitten hänelle ja jättäkät sijhen/ että hän ne poimis/ ja älkän yxikän händä sen edest nuhdelco.’ž Cosca hän nousi poimeman/ käski Boas palweliatans/ ja sanoi: sallicat hänen poime lyhdetten keskellä/ ja älkät händä häwäiskö.’ž Boas sanoi jällens hänelle: cosca ruan aica joutu/ nijn tule tänne muiden cansa/ syö leipä ja casta palas etickaan. Nijn hän istui elonleickaitten wiereen/ ja he toit hänelle cuiwatuita tähkäpäitä/ hän söi ja rawittin/ ja jätti jotakin tähtexi.’ž Hän sanoi: anna minun löytä armo sinun caswos edes minun Herran: sillä sinä olet lohduttanut minua/ ja olet puhutellut sinun pijcas suloisest/ waicka en minä ole nijncuin jocu sinun pijcoistas.’ž HERra maxacon sinulle sinun työs/ ja sinun palckas olcon täydellinen HERran Israelin Jumalan tykönä/ jonga tygö sinä olet tullut/ turwaman hänen sijpeins ala.’ž BOas wastais/ ja sanoi hänelle: minulle ilmoitettin caicki mitäs tehnyt olet sinun anopilles/ sijttecuin sinun miehes cuoli/ ettäs jätit sinun Isäs ja äitis/ ja Isäs maan/ ja matcustit tundemattomaan Canssaan.’ž Silloin langeis hän caswoillens/ rucoili ja sanoi hänelle: mingätähden olen minä löynnyt armon sinun caswos edes/ ettäs tunnet minun/ joca cuitengin olen muucalainen.’ž Cadzo wisust culla pellolla he elo ottawat/ ja seura heitä/ minä sanoin palwelioilleni/ ettei yxikän sinua wahingoidze. Ja jos sinä janot/ nijn mene astiaiden tygö/ ja juo sijtä cuin minun palwelian owat ammundanet.šLVALUČwč J   ‰ ķ / Š @ łSĮŪ‹¾āŁGĆ, Nijn waimot sanoit Naemille: kijtetty olcon HERra joca ei sallinut puuttu’ž Nijn waimot sanoit Naemille: kijtetty olcon HERra joca ei sallinut puuttua perillistä tähän aican sinun sugustas/ että hänen nimens pysyis Israelis.’ž Nijn Boas otti Ruthin emännäxens. Ja cuin hän macais hänen cansans/ andoi HERra hänen tulla hedelmälisexi/ ja hän synnytti pojan.’ž Ja sinun huones olcon nijncuin Perezen huone/ jonga Thamar synnytti Judalle/ sijtä siemenestä jonga HERra sinulle anda tästä nuoresta waimosta.’ž Nijn caicki Canssa ja wanhimmat cuin portis olit/ sanoit: me olem todistajat/ Jumala tehkön sille waimolle/ joca sinun huonesees tule/ nijncuin Rahelille ja Lealle/ jotca molemmat Israelin huonen rakensit/ ja enändykön Ephratas/ ja cuuluisaxi tulcon Bethlehemis.’ž Mahlonin lesken minä otan emännäxeni/ herättäxeni sille cuolluelle nime hänen perimisesäns/ ja ettei hänen nimens huckuis weljeins seasta/ ja hänen siastans portisa/ sen päälle oletta te tänäpäiwänä minun todistajani.’ž Boas sanoi wanhimmille ja caikelle Canssalle: te olette tänäpäiwänä minun todistajani/ että minä olen lunastanut Naemildä caicki mitä EliMelechin/ Chilionin ja Mahlonin oli. Ja myös Ruthin sen Moabitin.’ž Nijn perillinen sanoi Boaxelle: osta sinä se: ja hän rijsui kengän jalastans.’ž Mutta Israelis oli wanhan aican sencaltainen tapa: cosca ei jocu tahtonut periä/ taicka osta jotakin tawarata/ että caicki asiat olisit ollet wahwat/ weti hän kengäns ulos/ ja andoi sen toiselle. Se oli wahwa todistus Israelis.’ž Nijn sanoi hän: en minä peri sitä/ etten minä hucutais minun perimistäni/ peri sinä se cuin minun pitä perimän: sillä en minä taida sitä periä.’ž Nijn wastais Boas: jona päiwänä sinä Naemin kädest lunastat pellon/ nijn ota Ruth Moabiti sen cuolluen emändä/ herättäxes sille cuolluelle nime hänen perimisesäns.’ž Sentähden ajattelin minä sen sinulle ilmoitta/ ja sanoa: tahdotcos sen periä/ nijn osta se täsä Caupungin asuwaisten ja minun Canssani wanhimmitten edes: waan jollet sinä sitä tahdo periä/ nijn sano minulle/ että minä sen tietäisin: sillä ei ole yhtän muuta perillistä cuin sinä/ ja minä sinun jälkes. Hän sanoi: minä perin.’ž Nijn sanoi hän perilliselle: Naemi joca on tullut Moabiterein maalda/ caupidze sitä maan cappaletta/ cuin meidän weljelläm EliMelechillä oli.’ž BOas otti kymmenen miestä Caupungin wanhimmist/ sanoden heille: istucat tähän/ ja he istuit.’ž JA Boas meni porttijn/ ja istui siellä/ ja hänen lähimmäinen langons käwi ohidze. Nijn Boas puhutteli händä niminomattain/ sanoden: palaja tänne ja istu wiereni. Nijn hän palais ja istui.’ž Hän sanoi: ole hiljaxens tyttären nijncauwan ettäs saat nähdä cuinga tämä tapahtu: sillä ei se mies lacka ennen cuin hän tämän tänäpäiwänä hywin lopetta.’ž Ja sanoi: nämät cuusi mitta ohria andoi hän minulle: sillä hän sanoi: ei pidä sinun tyhjin käsin menemän sinun anoppis tygö.’ž Mutta waimo meni anoppins tygö/ joca sanoi: cuinga sinun menesty minun tyttären? ja hän jutteli hänelle caicki mitä mies oli tehnyt.’ž Ja sanoi: ojenna tänne sinun waattes cuin ylläs on/ ja lewitä edes/ ja hän piti sen edes. Ja hän mittais hänelle cuusi mitta ohria/ ja pani hänen päällens. Ja hän idze tuli Caupungijn.’ž Ja hän lewäis huomenen asti hänen jalcains juures. Ja hän nousi ennencuin yxikän toisens tunsi/ ja hän ajatteli/ ettei yxikän tietäis waimo luwaan tullexi.’ž Ole täsä yö/ jos hän huomen omista sinun/ nijn se on hywä/ waan jollei/ nijn minä otan sinun/ nijn totta cuin HERra elä: lewä huomenen asti.’ž Se on tosi että minä olen perillinen/ mutta yxi toinen on lähimmäisembi minua.’ž Minun tyttären/ älä pelkä/ caicki mitäs sanot/ teen minä sinulle: sillä coco minun Canssani Caupungi tietä/ ettäs olet cunniallinen waimo.’ž HÄn sanoi: siunattu ole sinä HERrasa minun tyttären/ sinä olet parandanut ensimäisen armon työn sillä wijmeisellä/ ettes ole seurannut nuorucaisia/ rickaita eli köyhiä.īLVALg/—h:Ų ®   ė  ¢ ' w õØŽDµe·>ĶI³$ø8 Elkana hänen miehens sanoi hänelle: tee nijncuin sinulle parhaxi näky/ ole nijncauwan ettäs hänen wieroitat/ HERr’ž Elkana hänen miehens sanoi hänelle: tee nijncuin sinulle parhaxi näky/ ole nijncauwan ettäs hänen wieroitat/ HERra wahwistacon sen cuin hän puhunut on. Nijn waimo jäi cotia/ ja imetti poicans sijhenasti että hän wieroitti hänen.’ž Hanna ei mennyt/ waan sanoi miehellens: cosca lapsi wieroitetan/ nijn minä otan hänen cansani/ näyttäxeni HERralle/ ja sijtte pitä siellä aina oleman.’ž Ja cosca Elkana meni caiken hänen huonens cansa uhraman HERralle wuosicautista uhria ja hänen lupaustans.’ž JA cosca muutamat päiwät olit culunet/ tuli hän rascaxi/ ja synnytti pojan ja cudzui hänen Samuel: sillä minä olen händä rucoillut HERralda.’ž Ja he nousit warhain huomeneltain rucoileman HERra/ sijtte palaisit he ja tulit cotians Ramathaan. Ja Elkana tunsi emändäns/ ja HERra muisti händä.’ž Hän sanoi: anna sinun pijcas löytä armo sinun silmäis edes. Nijn waimo meni matcaans ja söi/ ja ei ollut sillen nijn murhellinen.’ž Eli wastais/ ja sanoi: mene rauhan/ Israelin Jumala anda sinulle sinun rucouxes/ cuins olet häneldä rucoillut.’ž Älä pidä pijcas nijncuin irtallista waimoa: sillä minä olen minun suuresta murhestani ja waiwastani tähänasti puhunut.’ž Mutta Hanna wastais/ ja sanoi: ei minun Herran/ minä olen murhellinen waimo/ wijna ja wäkewitä juomia en ole minä juonut/ waan olen wuodattanut minun sydämeni HERran edes.’ž Ja sanoi hänelle: cuinga cauwans olet juoxis? anna wijnan olla sinustas pois.’ž Sillä Hanna puhui sydämestäns/ ja hänen huulens lijckui ainoast/ mutta hänen änens ei ensingän cuulunut/ nijn Eli luuli hänen juoxis olewan/’ž Ja cuin hän cauwan rucoili HERran edes/ otti Eli waarin hänen suustans:’ž Ja lupais hänelle lupauxen/ sanoden: HERra Zebaoth/ jos sinä cadzoisit sinun pijcas waiwaisutta/ muistaisit ja et unhotais sinun pijcas/ mutta andaisit sinun pijcalles pojan/ nijn minä annan hänen HERralle caikixi hänen ikäpäiwixens/ ja partaweidzi ei pidä hänen päähäns tuleman.’ž Ja hän oli sangen catkeralla sydämellä/ ja rucoili HERra/ ja itki hartast.’ž NIin nousi Hanna/ sijttecuin hän oli syönyt ja juonut Silos ( ja Pappi Eli istui istuimella HERran templin pihtipielen tykönä )’ž Ja Elkana hänen miehens sanoi hänelle: Hanna/ mitäs itket? ja mixes syö? ja mingätähden sinun sydämes on nijn murhellinen? engö minä sinulle parambi ole cuin kymmenen poica?’ž Ja nijn hän teki jocawuosi/ cosca he menit HERran huoneseen/ ja saatti hänen murhellisexi. Mutta hän itki/ ja ei syönyt.’ž Ja hänen wainojans waiwais händä/ ja soimais hänelle/ että HERra oli sulkenut hänen cohtuns.’ž Ja sinä päiwänä jona Elkana uhrais/ andoi hän emännällens Penninnalle ja caikille hänen pojillens ja tyttärillens osat.\line Mutta Hannalle andoi hän osan murehtien: sillä hän racasti Hanna: mutta HERra oli sulkenut hänen cohtuns.’ž Se mies meni wuosiwuodelda hänen Caupungistans rucoileman ja uhraman Siloon HERralle Zebaothille. Ja siellä oli caxi Elin poica Hophni ja Pinehas HERran Papit.’ž Ja hänellä oli caxi waimo/ yhden nimi oli Hanna/ ja toisen Pehinnah. Mutta Peninnalla oli lapsia/ waan Hannalla ei ollut lasta.’ž YXi mies oli Ramathaimin Zophimist Ephraimin wuorelda/ hänen nimens oli Elkana Jerohamin poica/ Elihun pojan/ Tohun pojan/ Zuphin pojan/ joca oli Ephratist.’ž Obed sijtti Isain/ Isai sijtti Dawidin.’ž Salmon sijtti Boaxen/ Boas sijtti Obedin.’ž Aminadab sijtti Nahessonin/ Nahesson sijtti Salmon.’ž Hezron sijtti Raam/ Raam sijtti Aminadabin.’ž Tämä on Perezen sucu: Perez sijtti Hezronin.’ž Mutta hänen kyläns waimot annoit hänelle nimen/ ja sanoit: Naemille on poica syndynyt/ ja cudzuit hänen Obed/ tämä on Isain Isä/ joca on Dawidin Isä.’ž Ja Naemi otti lapsen/ pani helmaans/ ja caswatti sen.’ž Hän wirgotta sinua/ ja holho sinun wanhuttas: sillä sinun miniäs/ joca sinua racasta/ on synnyttänyt sen joca sinulle on parembi cuin seidzemen poica.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:+§ Š@X *§ Ę@X )§ Ū@X (§ š@X '§ Ü@X &§ „@W %§ ?@W $§  g@W #§  @W "§  Ä@W !§  ±@W  § ū@W § Ą@W § @W § {@ W § Ō@ W § ­@ W § Q@ W § %@ W § Y@W § –@W § ±@W § š@W § ×@W § Ż@W § r@W § t@W § ‚@W §  Ń@V §  †@V  §  K@V  §  „@V  §  Ÿ@V  § ‘@V  § ‚@V § –@V § f@V § »@V § ü@V § §@ V § ­@ V § j@ V § ]@ V § j@ V ’¦ Œ@V ž¦ «@V ż¦ V@V ü¦ u@V ū¦ Œ@V ś¦  ß@V ł¦  u@V ų¦  ~@V ÷¦  …@V ö¦  ¦@U õ¦ ¹@U ō¦ b@U ó¦ æ@U ņ¦ ©@U ń¦ ?@U š¦ e@U ļ¦ d@U ī¦ p@U ķ¦ $Ų@ U ģ¦ #Ņ@ U ė¦ "’@ U ź¦ !Ń@ U é¦  ”@ U č¦ ‰@U ē¦ 4@U ę¦ š@U å¦ š@U ä¦ ²@U ć¦ ^@U ā¦ “@U į¦ h@U ą¦ s@U ߦ Ø@T Ž¦ €@T Ż¦ ­@T ܦ z@T Ū¦ ]@T Ś¦ m@T Ł¦ ä@T Ų¦ ·@T צ ¹@T Ö¦  @T Õ¦  ?@T Ō¦  \@T Ó¦  µ@T Ņ¦  v@ T Ѧ Ó@ T Š¦ 7@ T Ļ¦ =@ T Ī¦ ¶@ T Ķ¦ F@T Ģ¦ µ@T Ė¦ u@T Ź¦ Ę@T ɦ †@T Ȧ e@T Ē¦ Ž@T ʦ :@T Ŧ Å@T Ħ ē@R Ʀ ™@R Ā¦ l@R Į¦ @R Ą¦ –@R æ¦ „@R ¾¦ q@R ½¦ y@R ¼¦ ®@R »¦ P@R ŗ¦  @R ¹¦  J@R ø¦  @R ·¦  M@R ¶¦  ‚@R µ¦ °@R “¦ {@ R ³¦ _@ R ²¦ ź@ R ±¦ ¢@ R NLVAL;sˆ Ā M ˜ R œ _ ( U ß*Ī’F«>įgŗ:’ MUtta Eli oli juuri wanha/ ja ymmärsi mitä hänen poicans teit caikelle Israelille’ž MUtta Eli oli juuri wanha/ ja ymmärsi mitä hänen poicans teit caikelle Israelille/ ja että he macaisit nijden waimoin cansa/ jotca palwelit seuracunnan majan owella.’ž Ja HERra edzei Hanna/ ja hän tuli rascaxi/ ja synnytti colme poica ja caxi tytärtä/ ja nuorucainen Samuel caswoi HERran edes.’ž Ja Eli siunais Elkanan ja hänen emändäns/ ja sanoi: HERra andacon sinulle siemenen tästä waimosta sen rucouxen tähden cuins olet rucoillut HERralda/ ja he menit siallens.’ž Ja hänen äitins oli tehnyt wähän hamen/ ja wei sen hänelle joca wuosi/ cosca hän meni miehens cansa uhraman wuosiuhria.’ž Mutta Samuel palweli HERran edes/ ja nuorucainen oli wyötetty lijnaisella pääliswaattella.’ž Ja sentähden oli nuorucaisten ricos sangen suuri HERran edes: sillä Canssa cadzoit HERran ruocauhrin ylön.’ž Cosca jocu sanoi hänelle: polttacat lihawus tänäpänä nijncuin pitä/ ota sijtte sinulles mitä sydämes himoidze. Nijn sanoi hän hänelle: ei millän muoto/ mutta sinun pitä nyt minulle andaman/ jolles anna nijn minä otan wäkisin.’ž Nijn myös ennencuin he poltit lihawuden/ tuli Papin poica/ ja sanoi nijlle jotca uhria cannoit: anna minulle liha paistaxeni Papille: sillä ei hän ota keitettyä sinulda/ waan vtta.’ž Ja pisti sen cattilaan/ eli pataan/ eli cruusijn/ eli pannuun/ ja mitä hän otti ruoca hangolla/ sen Pappi otti sijtä/ ja nijn teit he caikelle Israelin Canssalle/ jotca tulit Siloon.’ž Eikä myös Pappein oikeutta Canssan edes/ cosca jocu jotain uhrais/ tuli Papin poica/ cosca liha keitettin/ ja oli colmihaarainen hango kädes.’ž MUtta Elin pojat olit ilkiät/ ja ei ensingän totellet HERra.’ž ELkana meni jällens Ramathaan huoneseens/ waan nuorucainen palweli HERra Papin Elin edes.’ž Ne jotca rijtelewät HERran cansa/ pitä muserrettaman ricki/ hän jylise taiwas heidän ylidzens. HERra duomidze maan äret/ ja anda Cuningallens wallan/ ja ylendä woideltuns sarwen.’ž Hän warjele hänen pyhäins jalat/ mutta jumalattomat pitä waickeneman pimeydes: sillä oma suuri woima ei mitän auta.’ž Hän nosta tomusta köyhän/ ja ylendä waiwaisen logasta/ istuttaxens händä päämiesten secaan ja andaxens hänen cunnian istuimen periä. Sillä mailman äret owat HERran/ ja maan pijrin on hän asettanut sen päälle.’ž HERra teke köyhäxi ja rickaxi/ hän alenda ja ylendä.’ž HERra cuoletta ja wirgotta/ wie helwettijn ja sieldä ulos.’ž Jotca ennen rawitut olit/ owat myydyt leiwän edest/ ja jotca nälkä kärseit/ ei sillen isoa. Sijhenasti että hedelmätöin seidzemen synnytti/ ja jolla monda lasta oli/ tuli heicoxi.’ž Wäkewitten joudzi on särjetty/ ja heicot owat wäkewydellä wyötetyt.’ž Lacatcat teidän suurest kerscamisestan ja haastamisestan/ pangat pois teidän suustan se wanha: sillä HERra on Jumala joca sijtä otta waarin/ ei anna sencaltaisi ajatuxi menestyä.’ž Ei kengän nijn pyhä ole cuin HERra/ ei yxikän ole paidzi sinua/ ja ei yhtän auttajata ole nijncuin meidän Jumalam.’ž JA Hanna rucoili/ ja sanoi: minun sydämen riemuidze HERrasa/ minun sarwen on ylistetty HERrasa. Minun suuni on lewiäldä auwennut minun wiholisteni ylidze: sillä minä riemuidzen sinun autuudestas.’ž Sentähden annan minä hänen HERralle jällens/ caikexi elinajaxens/ että hän HERralda rucoildu on/ ja he rucoilit HERra sijnä paicas.’ž Tätä nuorucaista minä anoin/ nyt on HERra minulle andanut sen rucouxen cuin minä häneldä rucoilin.’ž Ja hän sanoi: Ah minun HErran/ nijn totta cuin sinun sielus elä minun Herran/ minä olen se waimo cuin täsä tykönäs seisoi ja rucoili HERra.’ž Ja he teurastit calpein ja toit nuorucaisen Elin eteen.’ž Ja he toit hänen cansans/ sijttecuin he hänen wieroittanet olit/ colmen calpein cansa/ Ephan jauhoja ja leilin wijna/ ja toit hänen HERran huoneseen Silos/ ja nuorucainen oli wielä sangen nouri.FLVAL%qa q  M Ä 0 _Ķū#³Oź«Cį(‚ Ja sanoi hänelle: mene jällens ja pane maata/ ja jos sinua wielä cudzutan/ nijn ’ž Ja sanoi hänelle: mene jällens ja pane maata/ ja jos sinua wielä cudzutan/ nijn sano: puhu HERra: sillä sinun palwelias cuule. Samuel meni ja pani idzens siallens.’ž Ja HERra cudzui Samuelin wielä colmannen kerran/ ja hän nousi ja meni Elin tygö/ ja sanoi: cadzo/ täsä minä olen/ sinä cudzuit minua. Nijn ymmärsi Eli/ että HERra cudzui nuorucaista.’ž Mutta Samuel ei tundenut silloin wielä HERra. Ja HERran sana ei ollut wielä ilmoitettu hänelle.’ž Ja HERra cudzui taas Samueli/ ja Samuel nousi ja meni Elin tygö/ ja sanoi: cadzo/ täsä minä olen/ sinä cudzuit minua. Hän sanoi: en minä cudzunut sinua poican/ mene jällens/ ja pane maata.’ž Ja hän juoxi Elin tygö/ ja sanoi: cadzo/ täsä minä olen/ sinä cudzuit minua. Hän sanoi: en minä cudzunut sinua/ mene jällens ja pane maata/ ja hän meni ja pani maata.’ž Ja HERra cudzui Samueli/ hän wastais: cadzo/ täsä minä olen.’ž Ja Samuel macais HERran templis sijnä cuin Jumalan Arcki oli/ ennencuin Jumalan lampu sammutettin.’ž JA Eli macais sijhen aican siallans/ ja hänen silmäns rupeisit pimendymän/ nijn ettei hän nähnyt.’ž COsca nuorucainen Samuel palweli Elin alla HERra. Ja HERran sana oli callis sijhen aican/ ja wähä ilmoituxia.’ž Ja tapahtu/ että se cuin jää jälken sinun huoneses/ pitä tuleman ja cumartaman händä hopiapenningin ja leiwän cappalen edest/ ja pitä sanoman/ päästä minua yhden Papin osaan/ että minä saisin syödä cappalen leipä.’ž Ja minä herätän minulleni yhden uscollisen Papin/ se teke nijncuin minun sydämelleni ja sielulleni kelwollinen on. Ja minä rakennan hänelle wahwan huonen/ waeldaxens minun woidelduni edes hänen elinaicanans.’ž Ja tämä pitä oleman sinulle merkixi/ cuin sinun poicais Hophnin ja Pinehaxen päälle pitä tuleman/ yhtenä päiwänä pitä heidän molemmat cuoleman.’ž Cuitengin en minä ketän peräti häwitä sinulda minun Altarildani/ että minä culutan sinun silmäs/ ja sinun sielus murheseen saatan/ ja caicki sinun huones paljous pitä cuoleman/ cosca ne owat miehexi tullet.’ž Ja sinun pitä näkemän sinun wiholises majas caikes hywydes cuin Israelille tapahtu/ ja ei yxikän wanha pidä oleman sinun huonesas ijancaickisest.’ž Cadzo/ se aica tule että minä murran sinun käsiwartes/ ja sinun Isäs huonen käsiwarren/ ettei yxikän wanha pidä sinun huonesas oleman.’ž Sentähden sano HERra Israelin Jumala: minä olen puhunut että sinun huones ja sinun Isäs huone piti waeldaman minun edesäni ijancaickisest/ mutta nyt sano HERra: olcon se caucana minusta: Sillä jotca minua cunnoidzewat/ nijtä minä myös cunnioidzen/ waan jotca minun cadzowat ylön/ ne pitä cadzottaman ylön.’ž Mixis sijs potkit minun uhriani wastan/ ja minun ruocauhriani/ jonga minä olen käskenyt uhrata seuracunnan majas/ ja enämmän cunnioitit sinun poikias cuin minua/ lihoittaxen teitän/ caikesta minun Canssani Israelin parhasta ruocauhrista.’ž Ja minä walidzin hänen minulleni Papixi caikesta Israelin sucucunnasta uhraman minun Altarilleni/ ja sytyttämän suidzutusta/ ja candaman pääliswaatetta minun edesäni/ ja minä olen andanut sinun Isäs huonelle caicki Israelin lasten tulet.’ž JA yxi Jumalan mies tuli Elin tygö/ ja sanoi hänelle: näin sano HERra: engö minä ilmeisest ilmoittanut minuani sinun Isäs huonelle/ cosca he wielä olit Egyptis Pharaon huones.’ž Mutta nuorucainen Samuel waelsi ja caswoi/ ja oli otollinen sekä HERran että ihmisten edes.’ž Jos jocu ricko ihmistä wastan/ nijn Duomari sen sowitta/ mutta jos jocu ricko HERra wastan/ cuca sen edest rucoile? Ja ei he cuullet Isäns ändä: sillä HERra tahdoi heidän tappa.’ž Ei nijn minun poicani/ ei ole se hywä sanoma cuin minä cuulen/ että te käännätte HERran Canssan pois.’ž Ja sanoi heille: mixi te teette sencaltaisita? sillä minä cuulen teidän pahoja tecojan caikelda täldä Canssalda.ŖLVAL{żˆ©  Ø R §  ± T ź = –šßyćaŠ1ŒA»ź Ja cadzo/ cosca hän sinne tuli/ istui Eli istuimella/ tielle cadzeleman: sillä hänen sydämens oli pelj’ž Ja cadzo/ cosca hän sinne tuli/ istui Eli istuimella/ tielle cadzeleman: sillä hänen sydämens oli peljästyxis Jumalan Arkin tähden. Ja cosca mies tuli Caupungijn/ ilmoitti hän sen/ ja coco Caupungi parguit.’ž SIlloin juoxi sotajoucost yxi BenJamiteri/ ja tuli sinä päiwänä Siloon/ ja oli rewäisnyt waattens/ ja wiscoinut mulda pääns päälle.’ž Jumalan Arcki otettin pois/ ja caxi Elin poica Hophni ja Pinehas cuolit.’ž Nijn Philisterit sodeit/ ja Israel lyötin/ ja jocainen pakeni majaans/ ja se oli sangen suuri tappo/ nijn että Israelist caadui colmekymmendä tuhatta jalcamiestä.’ž Olcat sijs rohkiat sydämest/ ja olcat miehet Philisterit/ ettei teidän pitäis palweleman Ebrerejä nijncuin he owat teitä palwellet. Olcat miehet ja soticat.’ž Woi meitä/ cuca pelasta meitä näiden wäkewäin Jumalten käsist? nämät owat ne Jumalat/ jotca Egyptin löit corwes caickinaisilla rangaistuxilla.’ž Pelkäisit he heitäns/ ja sanoit: Jumala on tullut leirijn. Ja wielä sijtte sanoit: woi meitä: sillä ei se ole ennen nijn ollut.’ž Cosca Philisterit cuulit sen suuren ilohuudon/ sanoit he: mikä suuri ilohuuto on Ebrerein leiris? Ja cosca he ymmärsit HERran Arkin tullen leirijn/’ž Ja HERran lijton Arkin tuldua leirijn/ huusit caicki Israel suurella änellä/ nijn että maa cajahti.’ž Ja Canssa lähetit sanan Siloon/ ja annoit sieldä tuoda HERran Zebaothin lijton Arkin/ joca istu Cherubimin päällä. Ja caxi Elin poica Hophni ja Pinehas olit Jumalan lijton Arkin cansa.’ž COsca Canssa tuli leirijn/ sanoit Israelin wanhimmat: mingätähden HERra andoi meidän tänäpänä lyötä Philistereildä? ottacam HERran lijton Arcki Silost meidän tygömme/ ja andacam hänen tulla meidän keskellem wapahtaman meitä meidän wiholistem kädest.’ž Ja walmistit idzens Israeli wastan/ ja sota lewitti idzens pitkälle/ ja Israel lyötin Philistereildä/ ja he löit sijnä tappeluxes kedolla lähes neljätuhatta miestä.’ž JA Samuel rupeis saarnaman coco Israelin edes. Ja Israeli meni sotaan Philisterejä wastan/ ja sioitit heidäns EbenEzerin tygö/ mutta Philisterit asetit leirins Aphechijn.’ž Ja HERra taas ilmestyi hänelle Silos: sillä HERra oli ilmandunut Samuelille Silos/ HERran sanan cautta.’ž Ja coco Israel hamast Danist nijn BerSabaan/ tunsi Samuelin uscollisexi HERran Prophetaxi.’ž JA Samuel caswoi/ ja HERra oli hänen cansans/ ja ei langennut yhtäkän caikista hänen sanoistans maahan.’ž Nijn Samuel sanoi hänelle caicki/ ja ei häneldä mitän salannut. Waan hän sanoi: hän on HERra/ hän tehkön nijncuin hänelle on kelwollinen.’ž Hän sanoi: mikä sana se on cuin sinulle sanottin? älä sala sitä minulda. Jumala tehkön sinulle sen ja sen/ jos sinä jotain salat minulda/ sijtä cuin sinulle sanottu on.’ž Nijn cudzui Eli hänen/ ja sanoi: Samuel poican. Hän wastais: cadzo/ täsä minä olen.’ž Ja Samuel macais huomenen asti. Ja hän awais HERran huonen owen. Ja Samuel ei tohtinut ilmoitta Elille sitä näkyä.’ž Sentähden olen minä wannonut Elin huonelle/ että tämä Elin huonen pahateco ei pidä lepytettämän uhrilla eikä ruocauhrilla ijancaickisest.’ž Sillä minä olen tehnyt hänelle tiettäwäxi/ että minä olen Duomari hänen huonellens ijancaickisest/ sen pahan työn tähden/ että hän tiesi poicains häpiällisest käyttänen/ ja ei kertacan wihaisest cadzonut heidän päällens.’ž Sinä päiwänä tuotan minä Elille caicki ne cuin minä hänen huonettans wastan puhunut olen/ minä alan ja päätän sen.’ž Ja HERra sanoi Samuelille: cadzo/ minä teen yhden asian Israelis/ nijn että sen molemmat corwat pitä soiman cuin sen cuule.’ž NIin tuli HERra ja seisoi siellä/ ja cudzui nijncuin ennengin: Samuel/ Samuel. Ja Samuel sanoi: puhu/ sillä sinun palwelias cuule.šLVAL~ ˜» ä ō C ­ T / Ž 1 ]āa”¦õ1!ŗ{Ö Ja Philisterit cudzuit pappins ja noitans cocoon/ ja sanoit: mitä meidän pitä HE’ž Ja Philisterit cudzuit pappins ja noitans cocoon/ ja sanoit: mitä meidän pitä HERran Arkille tekemän? opettacat meitä millä meidän pitä lähettämän hänen siallens?’ž JA HERran Arcki oli seidzemen Cuucautta Philisterein maalla.’ž Ja ihmiset jotca ei cuollet/ lyötin heidän salacaluisans/ nijn että huuto meni Caupungist taiwaseen.’ž Nijn lähetit he ja cudzuit caicki Philisterein Päämiehet cocoon/ ja sanoit: lähettäkät Israelin Jumalan Arcki siallens jällens/ ettei hän surmais minua ja minun Canssani: sillä caikes Caupungis oli suuri capina cuoleman tähden/ ja Jumalan käsi oli siellä sangen rascas.’ž NIin he lähetit HERran Arkin Ekronijn. Cosca HERran Arcki tuli Ekronijn/ huusit Ekroniterit/ ja sanoit: he owat wetänet Jumalan Arkin ymbärins minun tygöni/ surmataxens minua ja minun Canssani.’ž Ja cosca he sen cannoit/ nousi suuri capina Caupungis HERran käden cautta/ ja hän löi Canssan Caupungis sekä pienet että suuret/ ja he sait salaiset kiwut heidän salacaluins.’ž Ja he lähetit matcaans ja cudzuit caicki Philisterein Päämiehet tygöns cocoon/ ja sanoit: mitä me teemme Israelin Jumalan Arkille? he wastaisit: andacat Israelin Jumalan Arcki cannetta Gathin ymbärins. Ja he cannoit Israelin Jumalan Arkin ymbärins.’ž Cosca Asdodin Canssa sen näit nijn olewan/ sanoit he: älkän andaco olla Israelin Jumalan Arckia meidän tykönäm: sillä hänen kätens on juuri rascas meitä ja meidän jumalatam Dagonita wastan.’ž MUtta HERran käsi oli rascas Asdoditerein päälle/ ja hucutti heidän/ ja löi Asdodin ja caiken ymbäristön peräpuolet paiseilla.’ž Sentähden Dagonin papit ja caicki cuin Dagonin huoneseen menewät/ ei astu Dagonin kynnyxelle Asdodis/ tähän päiwän asti.’ž Cosca he toisna huomena nousit jällens/ cadzo/ löysit he Dagonin jällens macawan suullans maasa HERran Arkin edes. Mutta hänen pääns ja molemmat kätens olit hacatut kynnyxellä pois/ ja muu ruumis macais sijnä.’ž Ja cosca Asdoditerit toisna päiwänä warhain nousit/ cadzo/ löysit he Dagonin macawan suullans maasa HERran Arkin edes. Mutta he otit Dagonin ja nostit endiselle siallens.’ž ja weit EbenEzerist Asdodijn/ Dagonin huoneseen/ ja asetit hänen Dagonin tygö.’ž JA Philisterit otit Jumalan Arkin/’ž Ja hän taas sanoi: Israelin cunnia on tullut pois/ sillä Jumalan Arcki on otettu pois.’ž Ja cudzui sen lapsen Ichabod/ ja sanoi: cunnia on tullut Israelist pois: sillä Jumalan Arcki otettin pois/ ja hänen appens ja miehens olit cuollet.’ž Ja cosca hän oli cuolemallans/ sanoit waimot jotca seisoit hänen tykönäns: älä pelkä/ sillä sinulle on poica syndynyt. Mutta ei hän mitän wastannut/ eikä sitä mielens pannut.’ž JA hänen miniäns Pinehaxen emändä oli wijmeiselläns rascas/ cosca hän sen sanoman cuuli/ että Jumalan Arcki oli otettu pois/ ja hänen appens ja miehens olit cuollet: cumarsi hän idzens ja synnytti: sillä hänen kipuns käwi hänen päällens.’ž Ja cosca hän cuuli mainittawan Jumalan Arckia/ langeis hän maahan taapäin istuimelda/ portin tykönä/ ja mursi niscans ja cuoli: sillä hän oli wanha ja rascas mies. Ja hän duomidzi Israeli neljäkymmendä ajastaica.’ž Silloin wastais sanansaattaja/ ja sanoi: Israel on paennut Philisterein edellä/ ja suuri tappo on Canssas tapahtunut/ ja molemmat sinun poicas Hophni ja Pinehas on cuollet/ ja wielä sijtte Jumalan Arcki on otettu pois.’ž Ja mies sanoi Elille: minä olen tullut ja paennut tänäpänä sotajoucosta. Mutta hän sanoi: cuingasta käy poican?’ž ( Ja hän oli yhdexänkymmenen ja cahdexan ajastaicanen/ ja hänen silmäns olit jo nijn pimennet/ ettei hän nähnyt )’ž Ja cosca Eli cuuli sen corkian huudon ja pargun/ kysyi hän: mikä capina tämä on? nijn tuli mies nopiast ja ilmoitti sen Elille.‚LVAL$4Y “ Ć ÷  ‘ / aā,\`kbø NIin tuli KiriathJearimin Canssa ja toit sinne HERran Arkin/ ja weit hänen Abinada’ž NIin tuli KiriathJearimin Canssa ja toit sinne HERran Arkin/ ja weit hänen Abinadabin huoneseen Gibeaan/ ja wiheit hänen poicans Eleazarin ottaman HERran Arkist waari.’ž Ja lähetit sanan KiriathJearimin asuwaisten tygö/ ja käskit heille sanoa: Philisterit owat tuonet HERran Arkin jällens/ tulcat tänne ja wiekät händä teidän tygönne jällens.’ž Ja BethSemiterit sanoit: cuca on seisowainen HERran edes/ taincaltaisen pyhän Jumalan/ ja kenen tygö hän mene meidän tyköm?’ž JA muutamat BethSemiterit lyötin/ että he cadzoit HERran Arckijn/ ja hän löi sijtä Canssasta wijsikymmendä tuhatta ja seidzemenkymmendä miestä. Nijn se Canssa murhetti/ että HERra nijn suurella widzauxella löi Canssa.’ž Ja cullaiset hijret/ caickein Philisterein Caupungein lugun jälken/ wijden päämiehen edest sekä wahwoista Caupungeista ja maan kylistä/ sijhen suuren Abelin asti/ johonga he panit HERran Arkin tähän päiwän asti/ Josuan BethSemiterin pellolle.’ž Ja nämät owat ne cullaiset peräwierten cuwat/ cuin Philisterit uhraisit HERralle wicauhrins edest/ Asdod yhden/ Gaza yhden/ Asclon yhden/ Gath yhden ja Ekron yhden.’ž Cosca ne wijsi Philisterein päämiestä näit sen/ palaisit he sinä päiwänä Ekronijn.’ž Ja Lewitat nostit HERran Arkin maahan/ ja arcun joca siwus oli/ josa ne cullaiset calut olit/ ja panit sen suuren kiwen päälle. Ja BethSemiterit uhraisit sinä päiwänä HERralle polttouhria/ ja muita uhreja.’ž Mutta waunut tuli Josuan BethSemiterin pellolle/ ja sijnä seisoit alallans/ ja siellä oli suuri kiwi/ ja he waunuista puita halcaisit/ ja uhraisit ne lehmät HERralle polttouhrixi.’ž MUtta BethSemiterit leickaisit nisueloans laxos/ ja nostit silmäns ja näit Arkin/ ja olit iloiset/ että he sait nähdä Arkin.’ž Ja lehmät menit cohdastans tietä myöden BethSemexeen/ ja käwit yhtä tietä ja ammuit/ ja ei poikennet oikialle taicka wasemmalle puolelle/ ja Philisterein päämiehet seuraisit heitä BethSemexen maan ärijn.’ž Ja panit HERran Arkin waunuin/ ja arcun cullaisten hijrten ja heidän peräwiertens cuwain cansa.’ž Canssa teit nijn/ ja otit caxi nuorta imettäwä lehmä/ ja panit waunuin eteen/ ja salpaisit heidän wasickans cotia.’ž Ja cadzocat menekö hän cohdastans rajains cautta BethSemexen päin/ nijn hän on tehnyt meille caiken tämän suuren pahan: mutta jos ei/ nijn tietkät ettei hänen kätens ole meitä lijcuttanut/ waan se on meille muutoin tapaturmast tapahtunut.’ž Ja ottacat HERran Arcki ja pangat waunuin/ ja ne cullaiset calut cuin te hänelle annoitte/ teidän wicanne sowinnoxi/ pangat arckuun hänen siwullens/ ja lähettäkät händä matcaan/ ja andacat hänen mennä.’ž NIin ottacat ja tehkät vdet waunut/ ja ottacat caxi nuorta imettäwä lehmä/ joidenga päälle ei ole yhtän ijestä wielä pandu/ ja pangat ne waunuin eteen/ ja salpatcat heidän wasickans cotia heidän jälistäns.’ž Mixi te paadutatte teidän sydämen nijncuin Egyptiläiset ja Pharao paadutit heidän sydämens? eikö se nijn ole/ sittecuin hän idzens ilmoitti heille/ laskit he heidän menemän/ ja he menit matcaans.’ž Tehkät sijs teidän peräwiertenne cuwat ja teidän hijrtenne cuwat/ jotca teidän maan häwittänet owat/ cunnioitaxenne Israelin Jumalata/ hänen kätens tule joscus huokiammaxi teille/ teidän jumalillen ja teidän maallen.’ž Mutta he sanoit: mikä on se wicauhri cuin meidän hänelle andaman pitä? he wastaisit: wijsi cullaista peräpuolda/ ja wijsi cullaista hijrtä Philisterein päämiesten lugun jälken/ että caikilla teidän päämiehillän ja teillä oli yxi widzaus.’ž He wastaisit: jos te lähetätte Israelin Jumalan Arkin/ nijn älkät händä lähettäkö tyhjänä/ waan teidän pitä maxaman hänelle wicauhrin/ nijn te tulette terwexi/ ja saatte tietä mingätähden hänen kätens ei teistä lacka.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:¦§ Ÿ@^ „§ “@^ ¤§ b@^ £§ i@^ ¢§ z@^ ”§ é@^  § l@^ Ÿ§ Ō@^ ž§ x@^ § )@] œ§ @] ›§ “@] š§ …@] ™§ Ņ@] ˜§ ®@] —§ ˜@] –§ µ@] •§ j@] ”§ Ÿ@] “§ Ä@ ] ’§ n@ ] ‘§ w@ ] § ®@ ] § W@ ] Ž§ Ķ@] § Ä@] Œ§ @@] ‹§ –@] Š§ F@] ‰§ ŗ@] ˆ§ B@] ‡§ u@] †§ Ę@] …§ š@\ „§ ¦@\ ƒ§ ÷@\ ‚§ j@\ § g@\ €§ ļ@\ § ]@\ ~§ ą@ \ }§ (@ \ |§  @ \ {§ Ź@ \ z§ œ@ \ y§ k@\ x§ @\ w§ g@\ v§ „@\ u§ ·@\ t§ Ī@\ s§ ×@\ r§ b@\ q§ Œ@\ p§ ū@[ o§ N@[ n§ p@[ m§ ņ@[ l§ §@[ k§ v@[ j§ v@[ i§ ”@[ h§ „@[ g§ É@[ f§ ¢@[ e§ @[ d§ ½@ [ c§ œ@ [ b§ ™@ [ a§ •@ [ `§ —@ [ _§ X@[ ^§ “@[ ]§ f@[ \§ t@[ [§ L@[ Z§ k@[ Y§ k@[ X§ Y@[ W§  ?@[ V§  “@Z U§  ‚@Z T§  N@Z S§  _@Z R§ ­@Z Q§ Ŗ@Z P§ q@Z O§ ®@Z N§ S@Z M§ j@Z L§ T@Z K§ 9@Z J§ €@Z I§ @Z H§ 0@ Z G§ Õ@ Z F§  ‹@ Z E§  †@ Z D§  d@ Z C§  Ō@Z B§  —@Z A§ ‡@Z @§ Ŗ@Z ?§ Ā@Z >§ Q@Z =§ ^@Z <§ @Z ;§ @Z :§ Ŗ@X 9§ Æ@X 8§ ~@X 7§ Ü@X 6§ õ@X 5§ §@X 4§ U@ X 3§ Š@ X 2§ ¶@ X 1§  @ X 0§  Ī@ X /§  b@X .§  u@X -§  ń@X ,§ Ģ@X ķLVALp\ž ­ ė A ŗ # O ė e ŚÕV֝IߌŽmĆ·iē3 Ja pane päämiehixi tuhannen ja wijden kymmenen päälle/ ja kyndäjäxi/ cuin hänen peldons’ž Ja pane päämiehixi tuhannen ja wijden kymmenen päälle/ ja kyndäjäxi/ cuin hänen peldons kyndämän pitä/ ja elonleickaixi hänen eloons/ ja hänen sotacaluns ja waunucaluns tekiäxi.’ž Tämä on Cuningan oikeus joca teitä wallidzewa on: teidän poican otta hän waunu ja hewoismiehixens/ ja waunuins edellä juoxiaxi.’ž JA Samuel sanoi caicki HERran sanat Canssalle/ joca häneldä Cuningast anoi.’ž Cuule sijs nyt heidän änens/ todista ja ilmoita heille Cuningan oikeus/ joca heitä hallidze.’ž He tekewät sinulle nijncuin he aina tehnet owat/ sijtä päiwäst cuin minä heidän wein Egyptist/ tähän päiwän asti/ ja owat minun hyljännet/ ja palwellet wieraita jumalita.’ž Ja HERra sanoi Samuelille: cuule Canssan ändä caikis nijsä cuin he owat sinulle puhunet: sillä ei he ole sinua hyljännet/ waan minun/ etten minä olis heidän Cuningans.’ž Ja Samuel otti sen pahaxi/ että he sanoit: anna meille Cuningas joca meitä duomidzis. Ja Samuel rucoili HERra.’ž Ja sanoit hänelle: cadzo/ sinä olet wanhennut/ ja sinun poicas ei waella sinun teisäs/ aseta sinä meille Cuningas joca meitä duomidzis/ nijncuin caikilla pacanoillakin on.’ž NIin caicki Israelin wanhimmat cocoisit idzens ja tulit Ramathijn Samuelin tygö.’ž Mutta hänen poicans ei waeldanet hänen teisäns/ waan tulit ahnexi ja otit lahjoja/ ja käänsit oikeuden.’ž Hänen esicoisens cudzuttin Joel/ ja se toinen Abia/ jotca duomarit olit BerSabas.’ž SAmuel asetti wanhettuans poicans Israelin Duomareixi.’ž Tuli hän Ramathan jällens: sillä sielä oli hänen huonens/ ja siellä hän duomidzi Israeli/ ja rakensi HERralle siellä Altarin.’ž Ja waelsi joca wuosi ymbärins BethElin asti ja Gilgalin ja Mizpan. Ja cosca hän oli duominut Israeli caikisa näisä paicoisa/’ž Ja Samuel duomidzi Israeli caiken elinaicans.’ž Nijn Israelin lapset sait ne Caupungit jällens/ cuin Philisterit heildä olit ottanet pois/ Ekronist Gathin saacka/ rajoinens. Ne wapahti Israel Philisterein käsistä: sillä Israelillä oli rauha Amorrerein cansa.’ž Ja nijn Philisterit poljettin/ ja ei enämbi tullet Israelin rajoille. Ja HERran käsi oli Philisterejä wastan nijncauwan cuin Samuel eli.’ž Silloin otti Samuel kiwen/ ja pani Mizpan ja Senin wälille/ ja cudzui hänen EbenEzer/ ja sanoi: tähän asti on HERra auttanut meitä.’ž Nijn Israelin miehet menit Mizpast ja ajoit Philisterejä taca/ ja löit heidän aina BethCarin ala.’ž Ja cuin Samuel uhrais polttouhrit/ lähestyit Philisterit sotiman Israeli wastan/ mutta HERra jylisti sinä päiwänä suurella pauhinalla Philisterein ylidze/ ja peljätti heidän/ nijn että he lyötin Israelin edes.’ž Nijn Samuel otti imewän caridzan/ ja uhrais sen coconans HERralle polttouhrixi/ ja huusi HERran tygö Israelin edest/ ja HERra cuuli hänen rucouxens.’ž Ja sanoit Samuelille: älä lacka huutamast meidän edestäm HERran meidän Jumalam tygö/ että hän meidän pelastais Philisterein käsistä.’ž COsca Philisterit cuulit Israelin lapset cocondunexi Mizpaan/ menit Philisterein päämiehet Israeli wastan. Cosca Israelin lapset sen cuulit/ pelkäisit he Philisterejä.’ž Ja he tulit Mizpaan cocoon/ ammunsit wettä ja caasit HERran eteen/ paastoisit sen päiwän ja sanoit sijnä paicas: me olem syndiä tehnet HERra wastan. Ja Samuel duomidzi Israelin lapset Mizpas.’ž Ja Samuel sanoi: cootca Israel Mizpaan/ ja minä rucoilen teidän edestän HERra.’ž Nijn heitit Israelin lapset heildäns Baalim ja Astharothin pois/ ja palwelit ainoata HErra.’ž MUtta Samuel sanoi coco Israelin huonelle/ jos te käännätte teitän caikesta sydämestän HERran tygö/ nijn heittäkät teildän wierat jumalat ja Astharoth pois/ ja walmistacat teidän sydämen HERran tygö/ ja palwelcat händä ainoata/ nijn hän pelasta teidän Philisterein käsistä.’ž Ja sijtä päiwäst cosca HERran Arki oli KiriathJearimis/ cului paljon aica/ caxikymmendä ajastaica/ ja coco Israelin huone itki HERran jälken.•LVALĮhż’FŅ l Ł  ź U ¼ c Ę$[¶Ÿ)‚ Ņ× Huomena tällä ajalla lähetän minä sinun tygös miehen BenJaminin maasta/ woitele se minun Canssani Israelin päämiehexi/ wapa’ž Huomena tällä ajalla lähetän minä sinun tygös miehen BenJaminin maasta/ woitele se minun Canssani Israelin päämiehexi/ wapahtaman heitä Philisterein käsistä: sillä minä olen cadzonut minun Canssani puoleen/ ja heidän huutons on tullut minun tygöni.’ž Mutta HERra oli ilmoittanut Samuelille päiwä ennen cuin Saul tuli/ sanoden:’ž JA cuin he tulit Caupungijn/ ja olit keskellä Caupungita/ cadzo/ Samuel cohtais heidän mennesäns corkeudelle.’ž Cosca te tulette Caupungijn/ nijn te löydätte hänen/ ennencuin hän mene corkeudelle atroidzeman: sillä ei Canssa ennen syö/ cuin hän tule/ ja siuna uhrin/ sijtte ne syöwät cuin cudzutut owat/ mengät sijs sinne/ juuri nyt te hänen löydätte.’ž He wastaisit heille/ ja sanoit: ia/ cadzo teiden edesän hän on/ riendäkät teitän: sillä tänäpänä hän on tullut Caupungijn/ että tänäpänä Canssa uhrawat corkeudella.’ž Ja tulduans Caupungijn/ löysit he pijcoja/ jotca olit käynet wettä ammundaman/ nijlle he sanoit: ongo näkiä täällä?’ž SAul sanoi palweliallens: sinä hywin puhuit/ tule/ käykäm. Ja he menit sijhen Caupungijn/ josa se Jumalan mies oli.’ž Muinaisen aican Israelis/ cosca käytin Jumalata edzimän/ sanottin: tulcat/ käykäm näkiän tygö. Ne cuin nyt cudzutan Prophetaixi/ ne muinen cudzuttin näkiöixi.’ž Palwelia wastais Saulille/ ja sanoi: cadzo/ minulla on neljäs osa hopia Sicli minun tykönäni/ andacam se sille Jumalan miehelle/ että hän sanois meidän retkestäm.’ž Saul sanoi palweliallens: waicka me menemme sinne/ mitä me wiemme miehelle: sillä leipä on caicki loppunut meidän säkistäm: ei ole meillä yhtän lahja wietäwät sille Jumalan miehelle? Mitä meillä on?’ž Mutta hän sanoi: täsä Caupungis on cuuluisa Jumalan mies/ caicki cuin hän sano/ se tapahtu. Käykämme sinne/ cuca tietä/ hän sano meidän retkem jota me waellam.’ž CUin he tulit Zuphin maalle/ sanoi Saul palwelialle cuin hänen cansans oli: tule/ käykäm cotia jällens/ minun Isän unhotta Asintammans/ ja murhetti meitä.’ž Ja hän käwi Ephraimin wuoren ylidze/ ja Salisan maan läpidze/ ja ei löytänet/ nijn he käwit Salimin maan läpidze/ ja ei he ollet siellä/ ja he käwit Jeminin maan läpidze/ ja ei löytänet.’ž JA Kis Saulin Isä oli cadottanut Asintammans. Ja hän sanoi pojallens Saulille: ota yxi palwelioista cansas ja walmista/ mene matcaas/ ja edzi Asintammat.’ž Hänellä oli poica nimeldä Saul/ hän oli caunis nuori mies/ ja ei ollut yxikän händä caunembi Israelin lasten seas/ päätä pidembi caickea muuta Canssa.’ž NIin oli yxi mies BenJaminist/ nimeldä Kis/ AbiElin poica/ Serorin pojan/ Bechorathin pojan/ Aphian pojan/ Jeminin miehen pojan/ woimallinen mies.’ž Nijn sanoi HERra Samuelille: cuule heidän änens ja aseta heille Cuningas. Ja Samuel sanoi Israelin miehille: mengät matcaan cukin hänen Caupungijns.’ž Ja nijn Samuel cuuli caickia nijtä cuin Canssa sanoi/ ja julisti HERran corwain edes.’ž Että me myös olisim nijncuin caicki muutkin pacanat/ ja että meidän Cuningam duomidzis meitä/ ja menis meidän edelläm cosca meidän pitä sotiman.’ž Ja ei Canssa cuullut Samuelin ändä/ waan sanoi: ei millän muoto/ mutta Cuningas pitä meillä oleman.’ž Cosca te silloin huudatte teidän Cuningan tähden/ jonga te oletta teillen walinnet/ silloin ei HERra teitä cuule.’ž Hän otta teidän laumastan kymmenexet/ ja teidän pitä oleman hänen orjans.’ž Hän otta myös teidän palwelian ja pijcan/ ja teidän caunimmat nuorucaisen/ ja teidän Asin hänen töihins.’ž Sitälähin otta hän teildä kymmenexet teidän jywistän ja wijnastan/ ja anda huowillens ja palwelioillens.’ž Hän otta myös teidän parhat peldon/ wijnamäken ja öljypuun/ ja anda ne palwelioillens.’ž Teidän tyttären otta hän apotecarixi/ keittäixi ja leipoixi.LVALt;m ¶  Ŗ ” )  Ć#ū¾ĻhžaĒ JA cosca he tulit corkeudelle/ cadzo/ cohtais hänen Prophetain joucko/ ja ’ž JA cosca he tulit corkeudelle/ cadzo/ cohtais hänen Prophetain joucko/ ja Jumalan Hengi tuli woimallisexi hänesä/ että hän propheterais heidän cansans.’ž Ja cosca hän oli käändänyt selkäns Samuelin puoleen/ ja meni hänen tyköns pois/ andoi Jumala hänelle toisen sydämen/ ja caicki nämät merkit tapahduit sinä päiwänä.’ž Mutta sinun pitä menemän Gilgalijn minun edelläni/ cadzo/ minä tulen sinne sinun tygös uhraman polttuhria ja kijtosuhria: seidzemen päiwä pitä sinun odottaman/ nijncauwan cuin minä tulen sinun tygös/ ja ilmoitan sinulle mitä sinun pitä tekemän.’ž Ja cosca nämät merkit tapahtuwat sinule/ nijn tee caicki mitä etees tule: sillä Jumala on sinun cansas.’ž Ja HERran Hengi tule sinus woimallisexi/ ettäs propheterat heidän cansans/ ja tulet toisexi miehexi.’ž Sijtte tulet sinä Jumalan corkeudelle/ cusa Philisterein leirit owat. Ja tulduas Caupungijn/ cohta sinun Prophetain joucko/ jotca owat tullet corkeudelda/ ja heidän edelläns candele ja trumpu/ huilut ja harput/ ja taitawat propheterata.’ž Ja ne terwehtäwät sinua ystäwälisest/ andawat sinulle caxi leipä/ ota ne heidän kädestäns.’ž Ja cosca sinä edemmä sijtä menet/ nijns tulet Thaborin lakeudelle/ sijnä cohtawat sinua colme miestä/ jotca Jumalan tygö BethElijn menewät/ ensimäinen canda colme wohla/ toinen colme cappalda leipä/ ja colmas wijnaleiliä.’ž Coscas menet minun tyköäni tänäpänä pois/ nijns löydät caxi miestä Rahelin haudan tykö Zelahs/ BenJaminin rajas/ ne sanowat sinulle Asintammat löytyxi/ joitas olet lähtenyt edzimän. Ja cadzo/ sinun Isäs ei pidä sillen lucua Aseist/ mutta murehti sinua/ ja sano: mitä minä teen minun pojastani?’ž NIin otti Samuel öljyastian/ ja caasi hänen pääns päälle/ ja andoi suuta hänen/ ja sanoi: näetkös että HERra on sinun woidellut päämiehexi hänen perimiseens.’ž Ja cuin he tulit Caupungin äreen/ sanoi Samuel Saulille: sano palwelialle/ että hän menis meidän edelläm ( ja hän meni edellä ) mutta seiso sinä täsä/ ja minä ilmoitan sinulle mitä Jumala sanonut on.’ž Nijn Samuel cudzui Saulin amuruscon nostes caton päälle/ ja sanoi: nouse/ ja minä päästän sinun. Ja Saul nousi/ ja he molemmat menit ulos/ hän ja Samuel.’ž Ja cosca he menit corkeudelda Caupungijn/ puhui hän Saulin cansa caton päällä. Ja nousit warhain amulla/’ž Nijn keittäjä candoi lapaluun/ ja sen cuin sijnä rippui kijnni/ ja hän pani sen Saulin eteen/ ja sanoi: cadzo/ tämä jäi/ laske etees/ ja syö: sillä se on tähän hetken asti sinulle tallella pidetty/ silloin cuin minä cudzuin Canssan. Nijn Saul söi Samuelin cansa sinä päiwänä.’ž Ja Samuel sanoi keittäjälle: tuo tänne se cappale jonga minä sinulle annoin/ ja käskin tykönäs pitä.’ž Mutta Samuel otti Saulin palwelioinens/ ja wei heitä Salijn/ ja istutti heitä ylimmäisexi caikista nijstä cuin cudzutut olit/ joita oli liki colmekymmendä miestä.’ž Saul wastais: engö minä ole Jeminin poica/ ja caickein wähimmäst Israelin sugust/ ja minun huonen on wähin caickein sucucundain seas Ben Jaminist? mixis sencaltaista minulle puhut?’ž Ja Asintammoja/ jotca owat ollet sinulda colme päiwä pois/ älä sillen murheti: sillä ne owat löytyt/ ja kenen caicki himoittapa Israelis pitä oleman? eikö ne sinulle tule ja caikelle sinun Isäs huonelle?’ž Samuel wastais Saulille/ ja sanoi: minä olen Näkiä/ mene minun edelläni corkeudelle: sillä te syötte tänäpänä minun cansani/ ja huomena päästän minä sinun/ ja caicki mitä sinun sydämesäs on ilmoitan minä sinulle.’ž Sijtte meni Saul Samuelin tygö porttijn/ ja sanoi: ilmoita minulle cusa täällä on näkiän huone.’ž Cosca Samuel näki Saulin/ wastais HERra/ ja sanoi: cadzo/ tämä on se mies/ josta minä sinulle sanonut olen/ tämä hallidze minun Canssani.˜LVAL:ÅƒÉ ƒ ķ ­ é  Å    2 nĻe°j˜€’Ö Nijn otti hän parin härkiä/ ja leickais cappaleixi/ ja lähetti caickijn Israelin rajoin sanansaattajain cautta/ ja käski sanoa: Jocainen cuin ei l’ž Nijn otti hän parin härkiä/ ja leickais cappaleixi/ ja lähetti caickijn Israelin rajoin sanansaattajain cautta/ ja käski sanoa: Jocainen cuin ei lähde Saulin ja Samuelin jälken/ hänen härkäins pitä nijn tehtämän. Nijn HERran pelco langeis Canssan päälle/ että he caicki läxit nijncuin yxi mies.’ž Ja Jumalan hengi tuli Saulis woimallisexi/ cosca hän oli cuullut sencaltaiset sanat. Ja hänen wihans sangen suurest julmistui.’ž Ja cadzo/ Saul tuli kedolda käyden härkäins jälis/ ja sanoi: mikä Canssa waiwa/ että he itkewät? Nijn he juttelit hänelle Jabexen miesten asian.’ž NIin tulit sanansaattajat Saulin tygö Gibeaan/ ja puhuit nämät Canssan corwain cuulden. Nijn caicki Canssa corgotti änens ja itki.’ž Nijn sanoit hänelle Jabexen wanhimmat/ anna meille seidzemen päiwä aica/ että me lähetäisim sanoman caikille Israelin maan rajoille/ ja jollei yhtäkän ole joca meidän wapahta/ nijn me tulem sinun tygös ulos.’ž Mutta Nahas Ammoniti wastais heitä: tällä tawalla teen minä lijton teidän cansan/ että minä jocaidzen teidän oikian silmän puhcaisen/ ja teen teidän häwäistyxexi Israelis.’ž NIin Nahas Ammoniti meni ja pijritti Jabexen Gileadis. Nijn caicki Jabexen miehet sanoit Nahaxelle: tee lijtto meidän cansam/ nijn me palwelem sinua.’ž Mutta monicahdat Belialin lapset sanoit: mitä tämä autta meitä? ja cadzoit hänen ylön/ ja ei tuonet hänelle mitän lahja. Mutta hän teeskeli/ nijncuin ei hän sitä cuulluckan olis.’ž Ja Saul meni myös cotia Gibeaan/ ja yxi osa sotawäest meni hänen cansans/ joinen sydämen Jumala käänsi.’ž Ja SAmuel sanoi Canssalle caicki waldacunnan oikeudet/ ja kirjoitti kirjaan/ ja pani ne HERran eteen. Ja Samuel päästi caiken Canssan idzecungin huoneseens.’ž Ja Samuel sanoi caikelle Canssalle: täsä te näette/ kenengä HERra on walinnut: sillä ei hänen wertaistans ole yhtän caikes Canssas. Nijn huusi caicki Canssa/ ja sanoit: olcon Cuningalle onnexi.’ž Nijn he juoxit sinne/ ja toit hänen. Ja cosca häne meni Canssan secaan/ oli hän päätäns pidei muuta Canssa.’ž Ja kysyit taas HERralle/ jos hän oli wielä sinne tulewa. HERra wastais: cadzo/ hän on lymyttänyt idzens astiain ala.’ž Mutta cosca hän BenJaminin sugun cudzui langoinens edes/ langeis arpa Matrin sugun päälle/ ja langeis Kisin pojan Saulin päälle. Ja he edzeit händä/ mutta ei händä löytty.’ž Cosca Samuel oli coonnut caicki Israelin sucucunnat/ langeis arpa BenJaminin sucuun.’ž Ja te hyljäisitte tänäpänä teidän Jumalan/ joca teidän caikest wastoinkäymisestän ja murhestan auttanut on/ ja sanotte: pane meille Cuningas. Nyt sijs/ käykät HERran eteen teidän sucun ja huonen jälken.’ž Ja sanoi Israelin lapsille: näin sano HERra Israelin Jumala: minä johdatin teidän Egyptin maalda/ ja wapadin teidän Egyptiläisten käsist/ ja caickein waldacundain käsist/ jotca teitä waiwaisit.’ž MUtta Samuel andoi cudzua Canssan cocoon HERran tygö Mizpaan.’ž Saul wastais sedällens: hän sanoi Asintammat jo löytyxi. Mutta Cuningan waldacunnast ei hän mitän hänelle puhunut/ cuin Samuel hänelle sanonut oli.’ž Nijn sanoi Saulin setä: sano sijs minulle mitä Samuel sanoi teille?’ž MUtta Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palweliallens: cusa te käwitte? he wastaisit: me edzeimme Asintammoja. Mutta cosca me näimme/ etten me löytänet heitä/ tulim me Samuelin tygö.’ž Ja cosca hän lackais propheteramast/ tuli hän corkeudelle ylös.’ž Ja yxi wastais siellä/ ja sanoi: cuca on heidän Isäns? sijtä on sananlascu tullut: ongo Saul myös Prophetain seas?’ž Cosca hänen caicki näit cuin ennen hänen tundenet olit/ että hän propheterais muiden Prophetain cansa/ sanoit he toinen toisellens: mitä Kisin pojan tapahtunut on? ongo Saul myös Prophetain seas?uLVALˆ“H_ å |  f Ē  äqŌjŁ2n£ ^ļ<± Mutta jollet te HERran ändä cuule/ waan olette hänen suullens totte’ž Mutta jollet te HERran ändä cuule/ waan olette hänen suullens tottelemattomat/ nijn HERran käsi on sekä teitä/ että teidän Isiän wastan.’ž Jos te pelkät ja palwelet HERra/ cuulet hänen änens/ ja ette ole HERran suulle tottelemattomat/ nijn te sekä teidän Cuningan/ joca teitä hallidze/ seura HERra teidän Jumalatan.’ž Cadzo/ sijnä on Cuningas/ jonga te olet walinnet ja anonet: sillä cadzo/ HERra on asettanut teille Cuningan.’ž Cosca te näitte Nahaxen Ammonin lasten Cuningan tulewan teitä wastan/ sanoitte te minulle: Ei/ Cuningas meitä wallitcon/ waicka HERra teidän Jumalan oli teidän Cuningan.’ž Silloin lähetti HERra JerubBaalin/ Bedanin/ Jephtahn ja Samuelin/ ja pelasti teidän wihamiesten käsist/ ymbärildän/ ja andoi teidän asua rauhallisest.’ž Ja he huusit HERran tygö jällens/ ja sanoit: me olem syndiä tehnet/ että me hyljäisim HERran/ ja palwelim Baali ja Astharothi. Mutta wapada nyt meitä meidän wihollistem kädest/ nijn me sinua palwelem.’ž Mutta cuin he unhotit HERran heidän Jumalans/ myi hän heidän Sisseran/ Hasorin sodanpäämiehen wallan ala/ ja Philisterein wallan ala/ ja Moabiterein Cuningan wallan ala. He sodeit heitä wastan.’ž COsca Jacob oli tullut Egyptijn/ huusit teidän Isän HERran tygö/ ja hän lähetti Mosexen ja Aaronin johdattaman teidän Isiän Egyptist/ ja asetti heidän tähän asuman.’ž Astucat edes/ oikeudelle käydäxeni teidän cansan HERran edes/ caikista HERran hywistä töistä/ jotca hän teille ja teidän esijsillen tehnyt on.’ž Ja Samuel sanoi Canssalle: HERra/ joca Mosexen ja Aaronin teki/ ja johdatti teidän Isän Egyptin maalda.’ž Hän sanoi heille: HERra ja hänen woidelduns olcon todistajat teille tänäpänä/ ettet te ole mitän minun kädestäni löytänet. He sanoit: olcon he todistajat.’ž He wastaisit: et sinä mitän ylöllist ja wääryttä ole meille tehnyt/ etkä myös kenengän kädest ole mitän ottanut.’ž Cadzo/ täsä minä olen/ wastatcat minua/ HERran ja hänen woidelduns edes/ jos minä olen kenengän härjän eli Asin ottanut/ jos minä olen jolleculle ylöllist tehnyt? eli jotacuta sortanut? jos minä jongun kädest olen lahjoja ottanut/ ja andanut soaista minun silmäni? nijn minä teille annan jällens.’ž Ja cadzo/ nyt Cuningas käy teidän edellän. Minä olen harmaxi ja wanhaxi tullut/ ja minun poican owat teidän tykönän/ ja minä olen käynyt teidän edellän/ nuorudest tähän päiwän asti.’ž JA Samuel sanoi silloin caikelle Israelille: cadzos/ minä olen cuullut teidän änen caikis cuin te minulle puhunet olette/ ja olen asettanut teille Cuningan.’ž Nijn caicki Canssa meni Gilgalijn/ ja Saul tehtin siellä HERran edes Cuningaxi. Ja uhraisit kijtosuhria HERran edes. Nijn Saul ja caicki Israelin miehet iloidzit sangen suurest.’ž Nijn sanoi Samuel Canssalle: tulcat/ käykäm Gilgalijn/ ja vdistacam siellä Cuningan waldacunda.’ž Nijn sanoi Saul: ei tänäpänä pidä yhdengän cuoleman: sillä tänäpänä on HERra tehnyt autuuden Israelis.’ž Nijn Canssa sanoi Samuelille: cutca ne owat cuin sanoit? pitäkö Saul meitä hallidzeman? andacat ne tulla edes tappaxem.’ž Nijn Saul jacoi toisna päiwänä huomeneltain Canssan colmeen jouckoon/ ja tuli huomen wartias leirijn/ ja löi Ammonitereitä sijhenasti/ cuin päiwä tuli palawimmaxi. Ja ne cuin jäit/ hajotettin nijn ettei cahta heistä yhteen jäänyt.’ž Ja sanoit: huomeneltain warhain me käym teidän tygön ulos tehdäxenne meidän cansam/ nijcuin teille kelpa.’ž Ja he sanoit sanansaattaille/ cuin tullet olit: sonocat näin Jabexen miehille: huomena te saatte awun/ cosca päiwä on palawimmallans. Nijn sanansaattajat tulit ja ilmoitit sen Jabexen miehille/ ja he ihastuit.’ž Ja hän luki heitä Besekis. Ja Israelin lapsia oli colmesata tuhatta miestä: mutta Judan lapsia colmekymmendä tuhatta.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:!Ø \@d  Ø ”@d Ø Ķ@d Ø ²@d Ø y@d Ø Ņ@d Ø d@d Ø Š@c Ø œ@c Ø ‡@c Ø «@c Ø n@c Ø  s@c Ø  ®@c Ø  °@c Ø  4@c Ø  Ū@c Ø g@c Ø N@c Ø ś@ c  Ø S@ c  Ø y@ c  Ø ±@ c  Ø @ c  Ø @c Ø 4@c Ø 3=@c Ø 2@c Ø 1q@c Ø 0n@c Ø /ź@c Ø .I@c Ø -@c Ø ,‘@b ’§ +@@b ž§ *Z@b ż§ )z@b ü§ (“@b ū§ '©@b ś§ &m@b ł§ %”@b ų§ $ā@b ÷§ #Y@b ö§ "@b õ§ !Ø@b ō§  \@b ó§ ]@ b ņ§ Š@ b ń§ z@ b š§ @ b ļ§ ·@ b ī§ @b ķ§ D@b ģ§ ß@b ė§ G@b ź§ ’@b é§ ±@b č§ Ø@b ē§ @b ę§ k@b å§ ®@a ä§ u@a ć§ @a ā§ š@a į§  Ą@a ą§  ā@a ߧ  ˜@a Ž§  “@a Ż§  Œ@a ܧ Z@a Ū§ —@a Ś§ õ@ a Ł§ A@ a Ų§ ®@ a ק Æ@ a Ö§ Œ@ a Õ§ Ļ@a Ō§ ¹@a Ó§ ?@a Ņ§ ‚@a ѧ ~@a Š§ r@a Ļ§ m@a Ī§ @a Ķ§ —@a Ģ§ Š@` Ė§ ¾@` Ź§ ¤@` ɧ ¤@` ȧ h@` Ē§ \@` ʧ ›@` ŧ ˜@` ħ «@` Ƨ ń@` Ā§ Ø@ ` Į§ ¶@ ` Ą§ ä@ ` æ§ N@ ` ¾§ F@ ` ½§ “@` ¼§ ›@` »§ }@` ŗ§ q@` ¹§ °@` ø§ Ę@` ·§ @` ¶§ Č@` µ§ h@` “§ ‹@^ ³§ ³@^ ²§ o@^ ±§ ¬@^ °§ ™@^ Ƨ Ė@^ ®§ Ä@^ ­§ §@^ ¬§ ‘@^ «§ j@ ^ Ŗ§ @ ^ ©§ s@ ^ ا +@ ^ §§ ø@ ^ 4LVAL˜ŠC} Ķ \ ß D ± k  9 ƒŪź?§ °H¤Br Waan sinun waldacundas ei pidä enämbi oleman seisowainen: sillä HERra on yhden miehen oman sydämens j’ž Waan sinun waldacundas ei pidä enämbi oleman seisowainen: sillä HERra on yhden miehen oman sydämens jälken edzinyt/ sen on HERra käskenyt olla hänen Canssans päämiehen: sillä et sinä pitänyt HERran käskyä.’ž Samuel sanoi Saulille: sinä olet tyhmästi tehnyt/ ja et pitänyt HERran sinun Jumalas käskyä/ jonga hän käski sinulle: sillä hän oli wahwistanut sinun waldacundas Israelijn ijancaickisest.’ž Nijn minä sanoin: Philisterit tulewat tänne minun tygöni Gilgalijn/ ja en minä rucoillut HERran caswon edes/ nijn minä rohwaisin idzeni/ ja uhraisin polttouhria.’ž Nijn sanoi Samuel: mitäs tehnyt olet? Saul wastais: minä näin Canssan minuldani hajowan/ et myös sinä tullut määrättyn aicaan/ ja Philisterit olit Michmas coosa.’ž Cosca hän oli päättänyt polttouhrin/ cadzo/ Samuel tuli. Nijn Saul meni händä wastan/ siunaman händä.’ž SIlloin sanoi Saul: tuocat minulle polttouhria ja kijtosuhria. Ja hän uhrais polttouhria.’ž Nijn odotti hän seidzemen päiwä/ sijhen aican asti/ cuin Samueli määrännyt oli. Waan cosca ei Samuel tullutcan Gilgalijn/ rupeis Canssa hajoman häneldä.’ž Ja Hebrerit waelsit Jordanin ylidze/ Gadin ja Gileadin maacundaan/ waan Saul oli wielä Gilgalis/ ja caicki Canssa jotca olit hänen piräsäns/ epäilit.’ž Cosca Israelin miehet näit heidäns ahdistetuxi ( sillä Canssa oli sangen hämmästyxis ) lymytit he heitäns luolijn/ maan cuoppijn/ mäen rotcoin/ kiwiraunioin ja caiwoin:’ž SIlloin cocoisit Philisterit myös sotiman Israeli wastan/ colmekymmendä tuhatta waunua/ cuusi tuhatta radzasmiestä/ ja muuta Canssa/ nijncuin sanda meren reunalla/ ja he matcustit ylöspäin ja asetit leirins Michmaan itän päin BethAwenist.’ž Ja caicki Israel cuuli sanottawan: Saul on lyönyt Philisterein leirin: sillä Israel haisi Philisterein edes/ ja caicki Canssa cudzuttin Saulin tygö cocoon Gilgalijn.’ž Ja Jonathan löi Philisterejä heidän leirisäns/ joca oli Gibeas. Ja Philisterit sait sen tietä. Ja Saul andoi soitta Basunilla caikes maacunnas/ ja sanoa: anna Hebrerein se cuulla.’ž Walidzi hän idzellens colme tuhatta miestä Israelist: ne caxi tuhatta olit Saulin cansa Michmas ja BethElin wuorella: mutta tuhannen Jonathanin cansa BenJaminin Gibeas: mutta muun joucon päästi hän menemän idzecungin majaans.’ž COsca Saul oli wuoden ollut Cuningasna ja hallinnut Israeli caxi ajastaica.’ž Mutta jos te teette paha/ nijn sekä te/ että teidän Cuningan hucku.’ž Ainoastans peljätkä HERra/ ja palwelca händä uscollisest caikest sydämestän: sillä te oletta nähnet cuinga suuria tecoja hän teke teidän cansan.’ž Olcon myös caucana minusta/ että minä syndiä tekisin HERRA wastan/ lacaten rucoilemast HERra teidän edestän/ ja opettamast teille hywä ja oikiata tietä.’ž Mutta HERra ei hyljä hänen Canssans/ hänen suuren nimens tähden: sillä HERra on ruwennut teitä tekemän idzellens Canssaxi.’ž Ja älkät idziän käändäkö turhan calun perän/ ei se mitän teitä hyödytä eikä auta: sillä se on nijn turha calu.’ž Ja Samuel sanoi Canssalle: älkät peljätkö. Te tosin olet tehnet caiken tämän pahuden/ mutta älkät cuitengan luopuco HERrasta/ waan palwelcat HERra caikest teidän sydämestän.’ž Ja sanoit caicki Samuelille: rucoile sinun palweliais edest HERra sinun Jumalatas/ etten me cuolis: sillä me olem lisännet caiken sen pahuden meidän syndeim tygö/ että me anoim meillem Cuningast.’ž Ja cuin Samuel huusi HERran tygö/ andoi HERra sinä päiwänä jylistä ja sata. Silloin caicki Canssa pelkäisit HERRA ja Samueli/ juuri cowin.’ž Eikö nyt ole nisun elon aica? waan minä huudan HERran tygö/ että hän andais jylistä ja sata ymmärtäxen ja nähdäxen sen suuren pahuden/ jonga te olette tehnet HERran edes/ anoisan teillen Cuningast.’ž NIin käykät sijs tästä edes/ ja cadzocat sitä suurta asiat/ jota HERra on tekewä teidän silmäin edes.1LVALiŚmū } ū ¼  4 Ø ł K ~$˜m‹Ė1”q Sanoi Saul Canssalle cuin hänen cansans oli: lukecat ja cadzocat/ cuca meistä on men’ž Sanoi Saul Canssalle cuin hänen cansans oli: lukecat ja cadzocat/ cuca meistä on mennyt pois: ja cosca he luit/ cadzo/ nijn ei ollut Jonathan ja hänen asenscandaja siellä.’ž Ja Saulin wartiat BenJaminin Gibeas/ sait nähdä Canssan joucot carkelewan ja hajowan/ ja surmawan toinen toistans.’ž Ja pelco tuli leirijn ja kedolle/ ja coco Canssan secaan leirisä/ ja häwittäjät myös peljätettin/ että maa wapisi sijtä: sillä se hämmästys oli Jumalalda.’ž Että ensimäinen tappelus/ jonga Jonathan ja hänen asenscandaja teki/ oli liki caxikymmendä miestä/ liki puolella wacomitalla peldo/ cuin juhta kyndäis.’ž Ja Jonathan kijpeis käsilläns ja jalgoillans ylöspäin/ ja asencandaja hänen jälisäns. Silloin langeisit ne maahan Jonathanin eteen/ ja hänen asenscandaja löi heitä tuimast cuoliaxi jälistä.’ž Ja miehet leirist wastaisit Jonathani ja hänen asenscandajata/ ja sanoit: tulcat tänne meidän tygöm/ me kyllä opetam teitä. Silloin sanoi Jonathan asenscandajalle: astu minun jälken/ HERra on andanut heidän Israelin käsijn.’ž COsca Philisterin leiri näki heidän molemmat/ sanoit Philisterit: cadzo/ Hebrerit owat lähtenet heidän luolistans/ joihin he heidäns lymyttänet olit.’ž Waan jos he sanowat: tulcat tänne meidän tygöm/ nijn astucam heidän tygöns/ nijn on HERra andanut heidän meidän käsijm/ se olcon meille merkixi.’ž Jos he näin silloin sanowat: seisocat alallans sijhenasti että me tulem teidän tygön/ nijn seisocam siasam/ ja älkäm mengö heidän tygöns.’ž Jonathan sanoi: cadzo/ cosca me menem nijden miesten tygö/ että he saawat nähdä meidän.’ž Nijn hänen asenscandaja wastais händä: tee caicki mitä sinun sydämesäs on/ mene matcaan/ cadzo/ minä olen sinun cansas nijncuin sinun sydämes tahto.’ž Ja Jonathan sanoi palweliallens/ joca oli hänen asenscandaja/ tule/ käykäm näiden ymbärinsleickamattomain leirijn/ taita tapahtua/ HERra on jotakin toimittawa meidän cauttam: sillä ei se ole HERralle rascas autta monen cautta/ elickä harwain.’ž Ja yxi oli Michman päin pohjast/ ja toinen eteläst Gaban päin.’ž Ja tiellä cusa Jonathan hangidzi menemän Philisterein leirijn/ oli caxi jyrckä calliota/ yxi tällä puolella ja toinen toisella puolella/ yxi cudzuttin Bozez/ toinen Senne.’ž Ja Ahia Ahitobin poica/ Icabodin weljen Pinehaxen poica Elin pojan/ oli HERran Pappi Silos/ ja puki pääliswaatten päällens/ mutta Canssa ei tietänyt Jonathani mennexi pois.’ž Waan Saul wijwyi Gibean äres granatin puun alla/ joca oli esicaupungis/ ja se Canssa joca hänen tykönäns oli/ oli liki cuusi sata miestä.’ž SE tapahtui yhtenä päiwänä/ että Jonathan Saulin poica sanoi palweliallens/ joca cannoi hänen asettans/ tule/ käykäm Philisterein leirijn/ jotca siellä ylhällä owat: ja ei hän sitä sanonut mitän Isällens.’ž Cosca tappelus päiwä joudui/ nijn ei löytty sieldä miecka/ eikä keihästä caiken Canssan kädest/ jotca Saulin ja Jonathanin cansa olit: waan Saulilla ja hänen pojallans olit sotaaset.’ž Ja wicattimet/ lapiot/ hangot ja kirwet olit tullet tylsäxi.’ž Ja caiken Israelin täydyi mennä Philisterein tygö teroittaman/ jos jollakin oli jocu wannas/ rautalapio/ kirwes taicka wicatin.’ž Nijn ei löytty yhtän seppä caikest Israelin maacunnast: sillä Philisterit ajattelit/ Hebrerit tekewät mieckoja ja keihäitä.’ž Toinen käänsi idzens BethHoronin tielle/ ja colmas käänsi idzens sille tielle/ joca mene Sebomin laxon corpeen.’ž Ja Philisterein leirist läxi colme joucko maata häwittämän/ yxi käänsi idzens Ophran tielle Sualin maalle.’ž Ja Saul ja Jonathan hänen poicans/ ja se wäki cuin hänen tykönäns oli/ jäit BenJaminin cuckulalle: waan Philisterit asetit leirins Michmaan.’ž Nijn Samuel hangidzi idzens ja meni Gilgalist pois BenJaminin Gibean päin: nijn Saul luki sen wäen/ cuin hänen tykönäns oli/ liki cuusi sata miestä.LVAL•l» ) ā  æ 0 y ź p ę‰-…u:¦9żƒ)éX Jonathan ilmoitti hänelle/ ja sanoi: minä maistin wähän hunajata sauwa’ž Jonathan ilmoitti hänelle/ ja sanoi: minä maistin wähän hunajata sauwallani/ cuin minun kädesäni oli/ ja cadzo/ minun pitä sentähden cuoleman?’ž Ja Saul sanoi Jonathanille: sanos minulle/ mitäs olet tehnyt?’ž Saul sanoi: heittäkät minust ja minun pojastan Jonathanist/ nijn se langeis Jonathanijn’ž Ja Saul sanoi HERralle Israelin Jumalalle: tee oikeus: nijn se osais Saulin ja Jonathanin/ ja Canssa menit wapana ulos.’ž Ja hän sanoi coco Israelille: olcat te sillä puolella/ minä ja minun poican olem tällä puolella. Canssa sanoit Saulille: tee cuin sinulle kelpa.’ž Sillä/ nijn totta cuin HERra Israelin auttaja elä/ ja waicka se olis minun poican Jonathan/ nijn hänen pitä cuoleman. Ja ei yxikän wastannut händä caikesta Canssasta.’ž Nijn sanoi Saul: tulcan wäki tänne joca culmalda/ tiedustelcat ja cadzelcat/ kenes tänäpän se syndi liene:’ž Ja Saul kysyi Jumalalle/ ja sanoi: astungo minä Philisterein perän alas/ ja annackos heitä Israelin käsijn? mutta ei hän händä silloin wastannut.’ž JA Saul sanoi: käykäm Philisterein jälken yöllä/ ja ryöstäkäm heitä/ sijhenasti cuin päiwä walkene/ etten me yhtäkän heistä jätäis. He wastaisit: tee caicki cuin sinulle kelpa. Silloin Pappi sanoi: käykäm tänne HERran tygö.’ž Ja Saul rakensi HERralle Altarin/ se on ensimäinen Altari/ ionga hän rakensi HERralle.’ž Ja Saul sanoi: hajotcat Canssan secaan/ ja sanocat heille: tuocan idzecukin härkäns ja lambans minulle/ ja teurastacan täsä/ että te söisitte ja et syndiä tekis HERra wastan weren syömisellä. Nijn caicki Canssa toit cukin härkäns kädesäns yöllä/ ja teurastit ne siellä.’ž Nijn Saulille ilmoitettin/ cadzo/ Canssa owat syndiä tehnet HERra wastan/ ja owat syönet werta. Hän sanoi: te olet pahast tehnet/ wierittäkät minulle tänne yxi kiwi.’ž Ja Canssa jacoi saalin/ ja otit lambaita/ carja ja wasicoita/ teurastit ja söit werinens.’ž Ja he löit sinä päiwänä Philisterejä Michmast Ajalonin asti/ ja Canssa wäsyi sangen cowin.’ž Jos Canssa tänäpänä olis syönyt hänen wiholisens saalist/ cuin he löytänet owat/ nijn olis tappelus ollut suurembi Philisterejä wastan.’ž Ja Jonathan sanoi: minun Isän on turmellut maan/ cadzos/ cuinga minun silmän wilpenit/ että minä tästä jotakin maistin.’ž Silloin sanoi yxi Canssasta: sinun Isäs wannotti Canssan/ ja sanoi: kirottu olcon jocainen joca jotakin syö tänäpänä. Ja Canssa oli wäsyxis.’ž Mutta Jonathan ei cuullut Isäns wannottanexi Canssa/ ojensi hän sauwans cuin hänen kädesäns oli/ ja satutti pään hunajaläjään/ ja pisti kätens suuhuns/ nijn hänen silmäns wilpenit.’ž Cosca Canssa tuli medzään/ cadzo/ silloin wuoti siellä hunajata/ mutta ei yxikän ottanut sitä kädelläns suuhuns: sillä Canssa pelkäisi wala.’ž Ja caicki se Canssa tuli medzään/ ja siellä oli hunajata kedolla.’ž JA cosca Israelin miehet olit wäsynet sinä päiwänä/ wannotti Saul caiken Canssan/ ja sanoi: kirottu olcon jocainen joca syö jotakin ehtosen asti/ että minä costaisin minun wiholisilleni. Ja coco Canssa ei syönyt mitäkän.’ž Ja nijn HERra autti silloin Israeli/ ja sota seisoi BethAwenin asti.’ž Ja caicki Israelin miehet/ jotca heidäns kätkenet olit Ephraimin wuorelle/ cosca he cuulit Philisterit paennen/ ajoit he myös heitä taca sodas.’ž JA Hebrerit/ jotca ennen olit ollet Philisterein tykönä/ ja olit käynet heidän cansans leirit ymbärins/ annoit heidäns Israelin secaan/ jotca olit Saulin ja Jonathanin cansa.’ž Ja Saul huusi ja caicki Canssa cuin hänen cansans olit/ ja tulit sotaan. Ja cadzo/ silloin käwi idzecungin miecka toinen toistans wastan/ ja oli sangen suuri capina.’ž Ja cosca Saul wielä puhui Papin cansa/ enäni capina ja juoxu Philisterein leiris. Ja Saul sanoi Papille: ota sinun kätes pois.’ž Silloin sanoi Saul Ahialle: tuo tänne Jumalan Arcki ( sillä se oli sijhen aican Israelin lasten tykönä )bLVALķ¤ŗ L Ū \  ’  v Å L ł’±Jo;‹ŻjüQŹ.¤ Ja HERra lähetti sinun matcaan/ ja sanoi: mene ja tapa ne syndiset’ž Ja HERra lähetti sinun matcaan/ ja sanoi: mene ja tapa ne syndiset Amalechiterit ja sodi heitä wastan/ nijncauwan ettäs häwität heidän.’ž Samuel sanoi: eikö se näin ole? coscas olit wähäinen sinun silmäis edes/ tulit sinä pääxi Israelin sucucunnis/ ja HERra woiteli sinun Israelin Cuningaxi.’ž MUtta Samuel wastais Saulille: salli että minä sanon sinulle mitä HERra on puhunut minun cansani tänä yönä. Hän sanoi hähelle: puhu.’ž Saul sanoi: Amalechitereildä owat he ne tuonet: sillä Canssa säästi nijtä parhaita lambaista ja carjasta/ sinun HERras Jumalas uhrin tähden/ ne muut olem me häwittänet.’ž Samuel wastais: mikä sijs on tämä lammasten määkynä minun corwisan/ ja carjan ammuminen/ jonga minä cuulen?’ž Cosca Samuel tuli Saulin tygö/ sanoi Saul hänelle: siunattu ole sinä HERralda/ minä olen täyttänyt HERran sanan.’ž Ja Samuel nousi warhain huomeneldain cohtaman Sauli/ ja hänelle oli sanottu Saul tullexi Carmelijn/ ja pannexi woiton merkin/ ja waeldanexi ymbärins/ ja tullexi Gilgalijn.’ž Minä cadun että minä olen tehnyt Saulin Cuningaxi: sillä hän on luopunut minusta/ ja ei täyttänyt minun sanojani. Sijtä wihastui Samuel/ ja huusi HERran tygö caiken sen yön.’ž Nijn tapahtui HERran sana Samuelin tygö/ sanoden:’ž Mutta Saul ja hänen wäkens säästi Agagin/ ja mitä parast lambaist ja carjast oli/ lihawita caridzoita ja syöttiläitä/ ja caicki mitä hywä oli/ ei he häwittänet/ mutta se cuin häjy oli ja ei kelwannut/ sen he häwitit.’ž Ja otti Agagin Amalechiterein Cuningan eläwänä kijnni/ ja caiken Canssan surmais hän miecan terällä.’ž NIin löi Saul Amalechiterit Hewilast Surrin asti/ joca on Egyptin cohdalla.’ž Ja andoi sanoa Kenitereille: paetcat ja eroittacat idzen Amalechitereist/ etten minä peräti häwitäis teitä heidän cansans: sillä te teitte laupiuden caikille Israelin lapsille/ cosca he waelsit Egyptist. Ja nijn luowuit Keniterit Amalechitereistä.’ž Ja cosca Saul tuli liki Amalechiterein Caupungita/ pani hän wäjytyxen ojan tygö.’ž Saul ilmoitti tämän Canssalle/ ja luki heitä Thelaimis: caxisata tuhatta jalcawäke/ ja kymmenen tuhatta miestä Judast.’ž Mene sijs nyt ja lyö Amalechiterit/ ja häwitä caicki mitä heillä on/ älä säästä heitä/ mutta tapa sekä waimo että mies/ lapset ja imewäiset/ carja ja lambat/ Camelit ja Asit.’ž Näin sano HERRA Zebaoth: Minä olen ajatellut mitä Amalech teki Israelille/ ja cuinga hän pani hänens tiellä händä wastan/ Egyptist tulles.’ž MUtta Samuel sanoi Saulille: HERra lähetti minun woiteleman sinua hänen Canssans Israelin Cuningaxi/ nijn cuule sijs nyt HERran sanain ändä.’ž Ja sangen suuri sota oli Philisterejä wastan nijncauwan cuin Saul eli. Ja cusa Saul näki jalon ja wäkewän sotamiehen/ sen otti hän tygöns.’ž Waan Kis Saulin isä ja Ner Abnerin Isä/ oli Abielin poica.’ž Ja Saulin emändä cudzuttin Ahinoam Ahimazin tytär/ ja hänen sotajouckons päämies cudzuttin Abner/ Nerin poica/ Saulin sedän.’ž JA Saulilla oli poikia: Jonathan/ Iswi/ Malchiswa/ ja hänen caxi tytärtäns/ esicoinen Merob/ ja nuorin Michal.’ž Ja hän cocois sotajoucon/ ja löi Amalechiterit/ ja wapahti Israelin nijden käsist jotca nijtä painoit alas.’ž MUtta cosca Saul oli saanut Israelin waldacunnan/ sodei hän joca tahwolda caickia wiholisians wastan: Moabitereitä/ Ammonitereitä/ Edomerejä/ Zoban Cuningoita/ ja Philisterejä wastan/ ja cunga hän hänens käänsi/ siellä hän rangais.’ž Nijn Saul meni Philisterein tykö pois/ ja Philisterit menit sioillens.’ž Waan Canssa sanoi Saulille: pitäkö Jonathanin cuoleman sen joca suuren autuuden teki Israelis? pois se/ nijn totta cuin HERra elä/ ei hiuscarwacan pidä hänen päästäns putoman: sillä Jumala on sen tehnyt tänäpänä hänen cauttans. Ja näin Canssa wapahti Jonathanin cuolemast.LVALœŹQŸ Ņ > ā 2 Ļ B å  Š2|5šzÖL™½ Mutta HERra sanoi Samuelille: älä cadzo hänen muotons elickä suurta cocons/ minä olen hyljännyt hänen: ’ž Mutta HERra sanoi Samuelille: älä cadzo hänen muotons elickä suurta cocons/ minä olen hyljännyt hänen: sillä ei se taphdu ihmisen näyn jälken/ Ihminen näke sen cuin silmäin edes on/ mutta HERra cadzo sydämen.’ž Ja cosca he tulit sisälle/ cadzoi hän Eliabin päälle/ ja ajatteli: tämäkö HERran woideldu liene/ täsä HERran edes.’ž Minä tulin uhraman HERralle/ pyhittäkät teitän/ ja tulcat minun cansani uhrille. Ja hän pyhitti Isain ja hänen poicans/ ja cudzui heidän uhrille.’ž Samuel teki nijncuin HERra sanonut oli/ ja tuli Bethlehemijn. Nijn hämmästyit Caupungin wanhimmat/ ja menit händä wastan/ ja sanoit: ongo rauha/ että sinä tulet? Hän sanoi: on.’ž Ja sinun pitä cudzuman Isain uhrille/ nijn minä osotan sinulle mitä sinun pitä tekemän/ ettäs sen woitelisit/ jonga minä sinulle sanon.’ž Nijn Samuel sanoi: cuinga minä sinne menen? Saul saa sen tietä/ ja lyö minun cuoliaxi. Ja HERra sanoi: ota wasicka carjast/ ja sano: minä tulin uhraman HERralle.’ž JA HERra sanoi Samuelille: cuinga cauwan sinä murhetit Sauli jonga minä hyljännyt olen/ nijn ettei hänen pidä oleman Israelin Cuningasna? täytä sinun sarwes öljyllä ja mene/ minä lähetän sinun Isain sen Bethlehemiterin tygö: sillä hänen pojistans olen minä walinnut minulleni Cuningan.’ž Ja ei nähnyt Samuel enämbi Sauli/ sijhenasti cuin hän cuoli/ cuitengin murehti Samuel Sauli/ että HERra oli catunut asettanens hänen Israelin Cuningaxi.’ž Ja Samuel meni Ramathaan/ mutta Saul meni huoneseens Saulin Gibeaan.’ž Samuel sanoi: nijncuin sinun mieckas on tehnyt waimot lapsittomaxi/ nijn pitä myös äitis waimoin seas lapsitoin oleman. Nijn Samuel hackais Agagin cappaleixi HERran edes Gilgalis.’ž JA Samuel sanoi: anna tulla minun tygöni Agag Amalechiterein Cuningas. Ja Agag tuli rohkiast hänen eteens/ ja sanoi: totisest cuoleman catkerus on paennut.’ž Ja Samuel käänsi idzens/ ja palais hänen cansans/ ja Saul rucoili HERra.’ž Mutta hän sanoi: minä olen syndiä tehnyt. Tee sijs minulle nyt se cunnia nijden wanhemmitten edesä minun Canssastani/ ja Israelin/ ja palaja minun cansani/ että minä rucoilisin HERra sinun Jumalatas.’ž Ja Israelin Sangar ei walehtele eikä sitä cadu: sillä ei hän ole ihminen joca catua taita.’ž Nijn sanoi Samuel hänelle: HERra on tänäpänä repinyt Israelin waldacunnan sinulda/ ja andanut sinun lähimmäiselles/ joca parambi on sinua.’ž Ja cosca Samuel käänsi idzens menemän pois/ otti hän hänen hamens liepestä kijnni/ ja se repeis.’ž Samuel sanoi Saulille: en minä palaja sinun cansas: sillä sinä olet hyljännyt HERran sanan/ ja HERra on myös sinun hyljännyt/ nijn ettei sinun pidä oleman Israelin Cuningan.’ž Anna sijs minulle tämä syndi andexi/ ja palaja minun cansani/ että minä rucoilisin HERra.’ž NIin sanoi Saul Samuelille: minä olen syndiä tehnyt/ rickoisani HERran käskyn ja sinun sanas: sillä minä pelkäisin Canssa ja cuulin heidän änens.’ž Sillä cuulemattomus on noituden syndi/ ja wastahacoisus on taikaus ja epäjumalan palwelus. Ettäs sijs olet hyljännyt HERran sanan/ on hän sinun myös hyljännyt/ ettei sinun sillen pidä Cuningasna oleman.’ž Mutta Samuel sanoi: kelpaco HERralle paremmin polttouhri ja uhri/ cuins cuulisit HERran änen? Cadzo/ cuuliaisus on parembi cuin uhri/ ja totella parembi cuin oinasten lihawus.’ž Mutta wäki on ottanut saalista lambaita ja carja/ ne parhat kirotuista/ uhrataxens Gilgalis HERralle sinun Jumalalles.’ž Nijn sanoi Saul Samuelille: minä olen cuitengin cuullut HERran änen/ ja olen waeldanut sitä tietä/ cuin HERra minun lähetti/ minä olen tuonut tänne Agagin Amalechiterein Cuningan/ ja surmannut Amalechiterit.’ž Mixes cuullut HERran ändä? mutta annoit idzes saalin puoleen/ ja teit pahoin HERran silmäin edes.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:œØ ‡@i ›Ø ˜@i šØ ›@i ™Ø ]@i ˜Ø ’@i —Ø Æ@i –Ø @i •Ø Ņ@i ”Ø S@i “Ø œ@i ’Ø ­@i ‘Ø °@i Ø d@ i Ø †@ i ŽØ @ i Ø Ł@ i ŒØ \@ i ‹Ø F@i ŠØ G@i ‰Ø  x@i ˆØ  Y@i ‡Ø  _@i †Ø  ¹@i …Ø  G@i „Ø Ā@i ƒØ m@i ‚Ø ¶@h Ø ½@h €Ø y@h Ø ^@h ~Ø W@h }Ø “@h |Ø :ƒ@h {Ø 9v@h zØ 8>@h yØ 7Ķ@h xØ 6V@h wØ 5L@ h vØ 4¼@ h uØ 3š@ h tØ 2J@ h sØ 1œ@ h rØ 0x@h qØ /‹@h pØ .ś@h oØ -Į@h nØ ,v@h mØ +…@h lØ *n@h kØ )W@g jØ (­@h iØ 'Õ@h hØ &i@g gØ %®@g fØ $ø@g eØ #Ÿ@g dØ "v@g cØ !‰@g bØ  @g aØ e@g `Ø |@g _Ø K@g ^Ø =@g ]Ø R@g \Ø ń@ g [Ø @ g ZØ Q@ g YØ ”@ g XØ j@ g WØ V@g VØ ņ@g UØ _@g TØ @g SØ ’@g RØ ]@g QØ V@g PØ g@g OØ  @g NØ  ±@f MØ  _@f LØ  l@f KØ  Å@f JØ ×@f IØ –@f HØ K@f GØ €@f FØ p@f EØ s@f DØ ~@f CØ @f BØ ‘@f AØ t@f @Ø y@ f ?Ø u@ f >Ø e@ f =Ø Ė@ f <Ø w@ f ;Ø Ī@f :Ø R@f 9Ø G@f 8Ø  £@f 7Ø  ž@f 6Ø  ų@f 5Ø  ‚@f 4Ø  V@f 3Ø q@f 2Ø Ó@d 1Ø u@d 0Ø ”@d /Ø ³@d .Ø Š@d -Ø ¤@d ,Ø  @d +Ø #›@d *Ø "G@d )Ø !¶@d (Ø  ž@ d 'Ø K@ d &Ø Ź@ d %Ø ]@ d $Ø @ d #Ø c@d "Ø °@d ŠLVAL9·æ ! ~ 7 å    Õ p ū‚}šr’Ä.W’&Ē Mutta Dawid oli yhden Ephrathin miehen poica Judean Bethlehemist/ joca cudzuttin Isai/’ž Mutta Dawid oli yhden Ephrathin miehen poica Judean Bethlehemist/ joca cudzuttin Isai/ hänellä oli cahdexan poica/ ja oli wanha mies Saulin aicaan/ ja ijällinen miesten seas.’ž Cosca Saul ja coco Israel cuuli nämät Philisterin puhet/ hämmästyit he ja pelkäisit suurest.’ž Ja Philisteri sanoi: minä häwäisin tänäpänä Israelin sotajoucon/ andacat minulle mies/ me sodim keskenäm.’ž Jos hän woi sotia minua wastan/ ja lyö minua/ nijm me olem teidän palwelian/ mutta jos minä hänen woitan ja lyön händä/ nijn teidän pitä oleman meidän palweliam/ ja teidän pitä meitä palweleman.’ž Ja hän seisatti ja huusi Israelin joucolle/ ja sanoi heille: mixi te läxitte walmistaman teitän sotaan: engö minä ole Philisteri/ ja te oletta Saulin palweliat? walitca yxi teistän/ joca tule tänne minun cansani.’ž Ja hänen keihäns warsi oli nijncuin cangan orsi/ ja hänen keihäns rauta painoi cuusi sata Sicli rauta. Ja hänen kilpenscandaja käwi hänen edelläns.’ž Ja waskiset saappat hänen jalwoisans/ ja waski kilpi hänen hartioillans.’ž Ja hänellä oli waskilacki pääsäns/ ja suomuxen caltainen panzari ylläns/ ja hänen panzarins painoi wijsi tuhatta Sicli waske.’ž NIin tuli Philisterein leirist Sangari/ Goliath nimeldä/ Gathist/ cuutta kynärätä ja kämmenen leweyttä pitkä.’ž Ja Philisterit seisoit wuorella siellä/ ja Israeliterit seisoit wuorella täällä/ että laxo oli heidän wälilläns.’ž Mutta Saul ja Israelin miehet menit cocoon/ ja asetit leirins tammilaxoon/ ja walmistit idzens sotiman Philisterejä wastan.’ž PHilisterit cocoisit sotawäkens sotaan/ ja tulit cocoon Sochoon/ joca on Judeas/ asetit leirins Sochon ja Asecan wälille Dammimin rajalle.’ž Cosca Jumalan Hengi tuli Saulijn/ otti Dawid candelen ja soitti kädelläns/ nijn Saul wirgotettin ja tuli paremmaxi/ ja paha hengi läxi hänest.’ž Ja Saul lähetti Isain tygö/ sanoden: anna Dawidin olla minun tykönäni: sillä hän on löytänyt armon minun edesäni.’ž Nijn Dawid tuli Saulin tygö/ ja seisoi hänen edesäns/ ja hän tuli hänelle juuri rackaxi/ ja tuli hänen asenscandajaxi.’ž Nijn otti Isai Asin leipäin cansa/ ja leilin wijna/ ja wohlan wuohista/ ja lähetti Saulille poicans Dawidin myötä.’ž Nijn Saul lähetti sanan Isaille/ sanoden: lähetä minun tygöni sinun poicas Dawid/ joca on lamburi.’ž Nijn wastais yxi hänen palwelioistans/ ja sanoi: cadzos/ minä näin Isain Bethlehemiterin pojan/ hän taita soitta/ ja on urhollinen sotamies/ ja toimellinen asiois/ ja ihana. Ja HERra on hänen cansans.’ž Nijn Saul sanoi palwelioillens: cadzocat minulle jocu mies cuin taidais hywin soitta ja noutacat händä minun tygöni.’ž Meidän Herram sanocan palwelioillens/ jotca hänen edesäns seisowat/ että he edzisit miestä joca taidais soitta harppua/ cosca paha hengi tule Jumalalda sinuun/ että hän soittais kädelläns/ nijns paranet.’ž Nijn sanoit Saulin palweliat hänelle: cadzos/ paha hengi waiwa sinua Jumalalda.’ž JA HERran hengi läxi Saulista/ ja paha hengi waiwais händä HERralda.’ž Nijn otti Samuel öljysarwens/ ja woiteli hänen weljeins keskellä. Ja HERran hengi tuli Dawidijn sijtä päiwäst ja sen perän. Nijn Samuel nousi ja meni Ramathaan.’ž Nijn hän lähetti ja andoi nouta hänen/ ja hän oli werewä ja caunis caswoilda/ ja ihanan muotoinen. Ja HERra sanoi: nouse ja woitele tämä: sillä tämä se on.’ž Ja Samuel sanoi Isaille. joco nyt täällä caicki pojat owat? Hän sanoi: wielä nuorin jäljel on/ ja cadzo/ hän caidze lambaita. Nijn sanoi Samuel Isaille: lähetä hänen peräns/ ja annan nouta tänne: sillä ei meidän pidä istuman ennen cuin hän tule.’ž Nijn andoi Isai hänen seidzemen poicans tulla Samuelin eteen/ mutta Samuel sanoi Isaille: ei yhtäkän ole HERra näistä walinnut.’ž Nijn andoi Isai tulla Sammahn edes/ mutta hän sanoi: ei tätäkän ole HERra walinnut.’ž Nijn cudzui Isai AbiNadabin/ ja andoi hänen tulla Samuelin eteen/ ja hän sanoi: ei tätäkän ole HERra walinnut.LVALÄgÕ H é ÷ ” 7 – E D SÄyż˜{ƬU KÄweli myös Philisteri ja lähestyi Dawidi’ž KÄweli myös Philisteri ja lähestyi Dawidita/ ja hänen kilpenscandaja hänen edelläns.’ž Nijn Saul puetti waattens Dawidin päälle/ ja pani waskilakin hänen päähäns ja panzarin hänen päällens.’ž Ja Dawid sanoi: HERra/ joca minun sildä Lejonilda ja carhulda warjeli/ hän minua myös warjele täldä Philisterildä. Ja Saul sanoi Dawidille: mene/ HERra olcon sinun cansas.’ž Nijn on sinun palwelias sekä Lejonin että carhun lyönyt/ nijn pitä tämän ymbärinsleickamattoman Philisterin oleman/ cuin jocu heistä/ sillä hän on pilcannut eläwän Jumalan sotawäke.’ž Nijn minä juoxin ja löin sen/ ja temmaisin lamban hänen suustans. Ja cuin he carcaisit minua wastan/ nijn minä tartuin hänen partaans/ löin hänen ja tapoin.’ž Mutta Dawid sanoi Saulille: sinun palwelias caidzi Isäns lambaita/ ja tuli Lejoni ja carhu/ ja wei lamban laumasta.’ž SAul sanoi Dawidille: et sinä woi seiso tätä Philisteriä wastan: sillä sinä olet nuorucainen/ waan hän on sotamies hänen nuorudestans.’ž Ja Dawid sanoi Saulille: älkön kenengän sydän hämmästykö hänen tähtens/ sinun palwelias käy sotiman sitä Philisteriä wastan.’ž JA cuin he cuulit ne sanat Dawidin puhuwan/ ilmoitit he ne Saulille/ ja hän noudatti hänen tygöns.’ž Ja käänsi hänens toisen puoleen/ ja sanoi nijncuin hän ennengin oli sanonut/ nijn Canssa wastais händä nijncuin ennengin.’ž Nijn Dawid sanoi: mitäst minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?’ž Cosca hänen wanhin weljens Eliab cuuli hänen näitä puhuwan miesten cansa/ närkästyi hän suurest Dawidin päälle/ ja sanoi: mixi sinä olet tänne tullut? ja mixis olet jättänyt sen wähän lammaslauman medzän corpeen? kyllä minä tiedän sinun ylpeydes/ ja sydämes pahan sisun: sillä sinä olet tänne tullut sota cadzoman.’ž Nijn sanoi Canssa hänelle nijncuin ennengin: Se hänelle tehdän/ joca hänen lyö.’ž Nijn Dawid sanoi miehille/ cuin hänen tykönäns seisoit: mitä sille miehelle annetan joca tämän Philisterin lyö/ ja otta häwäistyxen Israelist pois? mikä sijs tämä ymbärinsleickamatoin Philisteri on/ cuin häwäise eläwän Jumalan sotajoucko?’ž Ja caicki Israelin miehet sanoit keskenäns: ettengö te nähnet sitä miestä joca on tullut? hän on tullut pilckaman Israeli. Ja joca hänen lyö/ sen anda Cuningas suuren lahjan/ ja tyttärens anda hän myös hänelle/ ja teke hänen Isäns huonen wapaxi Israelis.’ž Ja cutca ikänäns Israelin miehist näit hänen/ pakenit he ja pelkäisit suurest.’ž Cosca hän parhallans heitä puhutteli/ cadzo/ Sangar Goliath Philisteri Gathist tuli Philisterein sotajoucosta/ ja puhui nijncuin ennengin/ ja Dawid cuuli sen.’ž NIin Dawid jätti calut/ cuin hän candoi calun wartialle/ ja juoxi sodan rindaan/ ja terwetti weljejäns.’ž Sillä Israel ja Philisterit olit walmistanet idzens sotiman toinen toistans wastan.’ž Nijn Dawid nousi warhain amulla/ ja jätti paimenen haldun lambat/ candoi ja meni matcaans/ nijncuin Isai händä käskenyt oli/ ja tuli waunuin paicalle. Silloin olit sotawäki lähtenet/ ja walmistanet idzens sotaan/ ja huusit suurest sotiman.’ž Mutta Saul/ ja he/ ja caicki Israelin miehet olit tammilaxos/ ja sodeit Philisterejä wastan.’ž Ja nämät kymmenen tuoretta juusto/ ja canna ne päämiehille/ ja edzi weljejäs jos he rauhas owat/ ja pane mielees mitä he sinulle käskewät.’ž Ja Isai sanoi Dawidille pojallens: ota sinun weljelles tämä Epha cuiwatuita tähkäpäitä/ ja nämät kymmenen leipä/ ja juoxe leirijn weljeis tygö.’ž Mutta Philisteri tuli warhain amulla ja ehtona/ ja sitä teco hän teki neljäkymmendä päiwä.’ž Nijn Dawid meni cotians jällens Saulin tykö/ caidzeman Isäns lambaita Bethlehemijn.’ž Mutta Dawid oli heistä nuorin. Nämät colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan.’ž Ja colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan/ wanhin cudzuttin Eliab/ toinen AbiNadab ja colmas Sammah.«LVAL+~‹  T Z Ļ W » q Åy#V¢Œ5×^”ė MUtta tapahtui/ cosca hän palais lyömäst Philisteriä/ että waimot caikist Israelin Caupu’ž MUtta tapahtui/ cosca hän palais lyömäst Philisteriä/ että waimot caikist Israelin Caupungeist/ käwit wirsillä ja hypyillä Cuningas Sauli wastan/ harpuilla/ ilolla ja candeleilla.’ž Ja Dawid meni cuhunga Saul lähetti hänen/ ja käytti idzens toimellisest. Ja Saul asetti hänen sotamiestens päälle/ ja hän oli otollinen caikelle Canssalle/ nijn myös Saulin palwelioille.’ž Ja Jonathan rijsui hamens jolla hän oli puetettu/ ja andoi Dawidille/ nijn myös waattens/ mieckans/ joudzens ja wyöns.’ž Ja Jonathan ja Dawid teit lijton keskenäns: sillä hän racasti händä nijncuin oma sydändäns.’ž Ja Saul otti hänen sinä päiwänä/ ja ei sallinut hänen enämbi palata Isäns huoneseen.’ž JA cosca hän oli puhens lopettanut Saulin cansa/ mieltyi Jonathan ja Dawid keskenäns sydämest/ ja Jonathan racasti händä nijncuin oma sydändäns.’ž Ja Saul sanoi hänelle: kenengäs poica olet nuorucainen? Dawid sanoi: minä olen Isain sinun palwelias/ sen Bethlehemiterin poica.’ž Cosca Dawid palais Philisteri lyömäst/ otti Abner hänen ja wei Saulin eteen/ ja hänen kädesäns oli Philisterin pää.’ž Cuningas sanoi: kysy sijs/ kenengä poica se nuorucainen on?’ž MUtta cosca Saul näki Dawidin menewän Philisteriä wastan/ sanoi hän Abnerille/ sodans päämiehelle: kenen poica tuoi nuorucainen on? Abner sanoi: nijn totta cuin sinun sielus elä Cuningas/ en minä tiedä.’ž Mutta Dawid otti Philisterin pään/ ja wei Jerusalemijn/ waan asen pani hän majaans.’ž Ja Israelin lapset palaisit ajamast taca/ ja ryöstit Philisterein leirin.’ž Ja Israelin ja Judan miehet nousit/ huusit ja ajoit Philisterejä taca laxon asti ja Ekronin porttijn/ ja Philisterit langeisit lyötynä tiellä/ Schaarimin tielle/ Gathin ja Ekronin asti.’ž Ja ettei Dawidilla ollut miecka/ juoxi hän Philisterin tygö/ ja otti hänen mieckans/ ja weti tupest ulos ja tappoi hänen/ ja sillä hackais pois hänen pääns. Cuin Philisterit sen näit/ että heidän wäkewimmäns cuollut oli/ nijn he pakenit.’ž Nijn Dawid woitti Philisterin lingolla ja kiwellä/ löi ja tappoi hänen.’ž Ja pisti kätens cuckaroon/ otti sieldä kiwen ja lingois ja paiscais Philisteriä odzaan/ että kiwi istui hänen odzaans/ ja hän langeis maahan caswoillens.’ž COsca Philisteri idzens hangidzi/ käwi ja lähestyi Dawidit. Nijn Dawid riensi ja juoxi sotawäestä Philisteriä wastan.’ž Ja että coco tämä seuracunda ymmärtä/ ettei HERra auta miecan eli keihän cautta: sillä sota on HERran/ ja hän anda teidän meidän käsijm.’ž Tänäpänä anda HERra Jumala sinun minun käsijn/ että minä lyön sinun/ ja otan sinun pääs sinulda pois/ ja annan Philisterein sotawäen ruumit tänäpänä taiwan linnuille ja kedon pedoille/ että caicki maan asuwaiset tietäwät Israelillä olewan Jumalan/’ž Nijn Dawid sanoi Philisterille: sinä tulet minun tygöni miecalla/ keihällä ja kilwellä/ waan minä tulen sinun tygös HERran Zebaothin nimeen/ Israelin sotawäen Jumalan/ jongas pilcannut olet.’ž Ja Philisteri sanoi Dawidille: tule tänne minun tygöni/ minä annan sinun lihas taiwan linnuille/ ja kedon pedoille.’ž Philisteri sanoi Dawidille: olengo minä coira/ ettäs tulet sauwalla minun tygöni? Ja hän kiroili Dawidit hänen jumalittens cautta.’ž Cuin Philisteri näki ja cadzeli Dawidit/ cadzoi hän hänen ylön: sillä hän oli werewä ja caunis nuorucainen.’ž Ja otti sauwans käteens/ ja walidzi ojast wijsi siliätä kiwe/ pani ne paimenencuckarons cuin hänen myötäns oli/ säkis/ ja otti lingon käteens/ ja käwi Philisteriä wastan.’ž Ja Dawid sidoi miecan wyöllens waatetten päälle ja rupeis käymän/ ja ei hän ollut sijhen tottunut. Sanoi sijs Dawid Saulille: en minä näin taida käydä/ sillä en minä ole tottunut. Ja hän pani sen pois wyöldäns.~LVAL“ŃŠŃ r  ” Z  ø ß R Ģ h ø oJ½|„ģeĀ Minä menen minun Isäni cansa/ ja seison hänen ohesans kedolla/ josa sinä olet/ ’ž Minä menen minun Isäni cansa/ ja seison hänen ohesans kedolla/ josa sinä olet/ ja puhun sinusta Isäni cansa/ ja mitä minä näen/ ne caicki minä ilmoitan sinulle.’ž Ja Jonathan ilmoitti Dawidille/ ja sanoi: minun Isän Saul pyytä sinua tappa/ warjele sijs idzes huomena/ mene lymyyn ja kätke idzes.’ž JA Saul puhui hänen pojallens Jonathanille/ ja caikille palwelioillens/ että he tappaisit Dawidin/ mutta Jonathan Saulin poica racasti sangen Dawidi.’ž Ja cosca Philisterein Ruhtinat läxit/ teki Dawid toimellisemmast cuin caicki Saulin palweliat/ cosca he läxit/ että hänen nimens tuli sangen cuuluisaxi.’ž Nijn Saul wielä enämmin pelkäis Dawidi/ ja tuli hänen wihamiehexens caickena elinaicanans.’ž Nijn andoi Saul tyttärens Michalin hänelle emännäxi. Ja Saul näki ja ymmärsi HERran olewan Dawidin cansa/ ja Saulin tytär Michal racasti händä.’ž Ja Dawid hangidzi/ ja läxi matcan wäkinens/ ja löi Philistereistä caxi sata miestä/ ja Dawid cannoi heidän esinahcans ja täytti Cuningan lugun/ että hän olis Cuningan wäwy.’ž Nijn hänen palwelians sanoit Dawidille nämät sanat/ ja se kelpais hänelle/ tulla nijn Cuningan wäwyxi. Ja se aica ei ollut wielä täytetty.’ž Saul sanoi: sanocat Dawidille: ei Cuningas ano yhtän muuta huomenlahja/ waan sata Philisterein esinahca/ että Cuningan wihamiehille costetaisin: sillä Saul ajatteli Dawidi hucutta Philisterein kätten cautta.’ž Ja Saulin palweliat ilmoitit sen hänelle/ sanoden: nämät sanat on Dawid puhunut.’ž Ja Saulin palweliat puhuit ne sanat Dawidin corwis/ mutta Dawid sanoi: luulettaco te sen wähäxi/ tulla Cuningan wäwyxi? ja minä olen köyhä ja halpa mies.’ž Ja Saul käski palwelioillens: puhucat Dawidille salaisest/ ja sanocat: cadzo/ Cuningas mielisty sinuun/ ja caicki hänen palwelians racastawat sinua/ tule Cuningan wäwyxi.’ž Minä annan hänen hänelle/ että hän oli hänelle paulaxi ja Philisterein kädet tulisit hänen päällens. Ja Saul sanoi Dawidille: sinä tulet tänäpänä toisen cansa minun wäwyxen.’ž Mutta Michal Saulin tytär racasti Dawidi. Cosca se Saulille ilmoitettin/ sanoi hän: se on oikein:’ž Ja tapahtui/ cosca aica tuli/ että Merob Saulin tytär piti annettaman Dawidille/ annettin hän Adrielille Meholathiterille emännäxi.’ž Mutta Dawid wastais Sauli: mikä minä olen? eli mikä on minun elämän? ja minun Isäni sucucunda Israelis/ että minä tulisin Cuningan wäwyxi?’ž JA Saul sanoi Dawidille/ cadzo/ minä annan minun wanhimman tyttären Merobin sinulle emännäxi/ ole miehullinen/ ja sodi HERran sota: sillä Saul ajatteli/ ei minun käten pidä häneen sattuman/ mutta Philisterein käsi.’ž Mutta coco Israel ja Juda racastit Dawidi: sillä hän käwi ulos ja sisälle heidän edesäns.’ž Cosca Saul näki hänen tekewän nijn toimellisest/ pelkäis hän händä.’ž Ja oli toimellinen caikis hänen töisäns/ ja HERra oli hänen cansans.’ž Nijn pani Saul hänen pois tyköns/ ja teki hänen tuhannen miehen päämiehexi/ ja hän käwi ulos ja sisälle Canssan edes.’ž Ja Saul pelkäis Dawidi: sillä HERra oli hänen cansans/ ja oli mennyt pois Saulin tykö.’ž Jonga hän syöxi/ ajatellen: minä syöxän Dawidin seinä wasten/ mutta Dawid wältti caxi kerta.’ž TOisna päiwänä waiwais taas Jumalan paha hengi Sauli/ ja hän ennusti cotona huonesans. Ja Dawid soitti kädelläns/ nijncuin hänen jocapäiwäinen tapans oli: ja Saulin kädes oli keihäs.’ž Ja Saul cadzoi julmast Dawidin päälle sijtä päiwäst/ ja aina sijtte.’ž Nijn Saul närkästyi sangen suurest/ ja se puhe ei millän muoto hänelle kelwannut/ ja sanoi: he owat andanet Dawidin kymmenen tuhatta/ ja minun tuhannen/ wielä hän Cuningangin Waldacunnan saa.’ž Ja waimot lauloit toinen toisellens/ soittain ja sanoden: Saul löi tuhannen/ mutta Dawid kymmenen tuhatta.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:© ]@o © £@o © j@o © §@o © g@o © X@o © Ÿ@o ©  ²@o ©  l@o ©  æ@o  ©  ˆ@o  ©  l@ o  © O@ o  © Ę@ o  © l@ o © “@ o © ‰@o © ~@o © –@o © d@o © ˆ@o © É@o © ;@o © \@n ’Ø v@n žØ Å@o żØ 2@o üØ U@n ūØ ü@n śØ Į@n łØ  Ö@n ųØ  Q@n ÷Ø  ”@n öØ  h@n õØ  ›@n ōØ m@ n óØ Ģ@ n ņØ Ī@ n ńØ v@ n šØ w@ n ļØ Ų@n īØ µ@n ķØ ‡@n ģØ v@n ėØ }@n źØ  €@n éØ  P@n čØ  š@n ēØ  Y@n ęØ  ż@m åØ Ą@m äØ ’@m ćØ Ü@m āØ Ņ@m įØ «@m ąØ Y@m ßØ ’@m ŽØ ³@m ŻØ +E@ m ÜØ *Ö@ m ŪØ )Ą@ m ŚØ (G@ m ŁØ 'N@ m ŲØ &q@m ×Ø %@m ÖØ $v@m ÕØ #{@m ŌØ "­@m ÓØ !x@m ŅØ  f@m ŃØ ·@m ŠØ Ą@m ĻØ ō@l ĪØ I@l ĶØ £@l ĢØ r@l ĖØ ›@l ŹØ \@l ÉØ g@l ČØ ~@l ĒØ į@l ĘØ T@l ÅØ …@l ÄØ ]@ l ĆØ r@ l ĀØ e@ l ĮØ @ l ĄØ ‰@ l æØ  @l ¾Ø  Ń@l ½Ø  P@l ¼Ø  Q@l »Ø  €@l ŗØ Ķ@l ¹Ø }@k øØ ¬@l ·Ø ¦@l ¶Ø P@k µØ 7@l “Ø É@k ³Ø Ä@k ²Ø «@k ±Ø ‹@k °Ø Å@k ÆØ  @k ®Ø Ū@k ­Ø @@k ¬Ø Ø@k «Ø Ä@ k ŖØ U@ k ©Ø w@ k ØØ U@ k §Ø  n@ k ¦Ø  I@k „Ø  š@k ¤Ø  @k £Ø  |@k ¢Ø @k ”Ø ‹@k  Ø `@k ŸØ Õ@k žØ ķ@k Ø £@i ELVAL>Ž S Ņ V É Ł  " Ķ V  =•UzŚŠßR… Ja jos hän sano: se on hywin/ nijn on rauha sinun palweliall’ž Ja jos hän sano: se on hywin/ nijn on rauha sinun palwelialles: mutta jos hän wihastu/ nijns ymmärrät hänen paha aicoiwan.’ž JOnathan sanoi Dawidille: minä teen sinulle caicki mitä sinun sydämes halaja.’ž Hän sanoi hänelle: pois se/ ei sinun pidä cuoleman/ cadzo/ minun Isän ei tee suurta eli piendä/ jota ei hän ennen ilmoita minulle/ cuingast minun Isän sala tämän minulda? ei se pidä nijn tapahtuman.’ž JA Dawid pakeni Ramahn Najothist/ tuli ja sanoi Jonathanille: mitä minä olen tehnyt? mikä on minun wäärydeni? eli mikä on minun pahateconi sinun Isäs wastan/ että hän seiso minun hengeni perän?’ž Nijn hän myös rijsui waattens/ ja propheterais Samuelin edes/ ja langeis alasti maahan/ coco sen päiwän ja coco yön/ sentähden sanotan: ongost Saulikin Prophetain seas?’ž Ja hän meni Ramahn Najothijn/ ja Jumalan Hengi tuli myös hänen päällens/ ja hän propheterais/ sijhenasti cuin hän tuli Ramahn Najothijn.’ž Nijn meni hän wijmein idze Ramathaan/ ja cosca hän tuli sen suuren caiwon tygö joca on Secus/ kysyi hän ja sanoi: cusa on Samuel ja Dawid? nijn sanottin hänelle: cadzos/ he owat Ramahn Najothis.’ž Cosca se Saulille ilmoitettin/ lähetti hän toiset sanansaattajat/ ne myös propheteraisit/ ja hän lähetti colmannet sanansaattajat/ jotca myös propheteraisit.’ž Nijn Saul lähetti sanansaattajat tuoman Dawidi/ ja he näit Prophetain cocouxen propheterawan/ ja Samuel oli heidän päällecadzojans. Nijn Jumalan Hengi tuli Saulin sanansaattaitten päälle/ että ne myös propheteraisit.’ž Ja se ilmoitettin Saulille: cadzos/ Dawid on Ramahn Najothis.’ž JA Dawid pakeni ja pääsi/ ja tuli Samuelin tygö/ joca oli Ramathas/ ja ilmoitti caicki mitä Saul oli hänelle tehnyt/ ja hän meni Samuelin cansa ja oleskeli Najothis.’ž Nijn Saul sanoi Michalille: mixis olet minun pettänyt/ ja päästänyt minun wiholiseni/ että hän wältti minun käteni? Michal sanoi Saulille: hän sanoi minulle/ päästä minua/ eli minä tapan sinun.’ž Cosca sanansaattajat tulit/ cadzo/ cuwa macais wuotees/ ja wuohen nahca pään alla.’ž Nijn lähetti Saul sanansaattajat cadzoman Dawidit/ ja sanoi: candacat händä tänne minun tygöni wuoteinens/ surmatta.’ž Silloin lähetti Saul sanansaattajat tuoman Dawidi/ mutta hän sanoi: hän on sairas.’ž Ja Michal otti cuwan/ asetti sen wuoteseen/ ja pani wuohen nahan hänelle päänalaisexi/ ja peitti waattella.’ž Nijn Michal laski hänen ackunan läpidze/ ja hän meni/ pakeni ja pääsi.’ž JA Saul lähetti sanoman Dawidin huoneseen/ että heidän piti ottaman hänest waarin/ ja tappaman hänen huomeneltain. Mutta Michal Dawidin emändä ilmoitti sen hänelle/ ja sanoi: jolletcas tänä yönä henges päästä/ nijns huomeneltain tapetan.’ž Mutta Saul pyyti pistä Dawidi keihällä seinä wasten/ mutta hän wältti Sauli että keihäs käwi seinään/ ja Dawid pakeni/ ja pääsi sinä yönä.’ž Ja HERran paha hengi tuli Saulin päälle/ ja hän istui huonesans/ ja keihäs oli hänen kädesäns/ ja Dawid soitti kädelläns.’ž NIjn nousi taas sota/ ja Dawid meni ja sodei Philisterejä wastan/ ja teki suuren tapon/ että caicki Philisterit pakenit händä.’ž Nijn Jonathan cudzui Dawidin/ ja sanoi hänelle caicki nämät sanat/ ja saatti hänen Saulin eteen/ oleman hänen edesäns nijncuin ennengin.’ž Nijn Saul cuuli Jonathanin änen ja wannoi: nijn totta cuin HERra elä/ ei hänen pidä cuoleman.’ž Ja hän on pannut hengens käteens/ ja löi Philisterin/ ja HERra teki suuren autuuden coco Israelille/ sens näit ja ihastuit/ mixis sijs tahdot syndiä tehdä wiatoinda werta wastan/ surmataxes Dawidit ilman syytä?’ž JA Jonathan puhui parhain päin Dawidist hänen Isällens Saulille/ ja sanoi hänelle: älkön Cuningas syndiä tehkö palweliatans Dawidit wastan: sillä ei hän ole mitäkän rickonut sinua wastan/ ja hänen työns owat sinulle juuri tarpelliset.PLVALÉ#w Ŗ * Ł ‰ ø ¶ - ¬GÕxóŸ¾@Ł}āpĶ„ Ja sanoi: anna minun mennä: sillä meidän sucucundam uhra Caupungis/ ja minun weljen idze on minua cudzunut/ jos minä ol’ž Ja sanoi: anna minun mennä: sillä meidän sucucundam uhra Caupungis/ ja minun weljen idze on minua cudzunut/ jos minä olen löytänyt armon sinun silmäis edes/ nijn minä menen cadzoman weljejäni/ ja sentähden ei hän tullut Cuningan pöydän tygö.’ž Jonathan wastais Saulille: hän rucoili minulda mennäxens Bethlehemijn/’ž Ja toisna päiwänä vdesta cuusta/ cuin Dawidi caiwattin siastans/ sanoi Saul pojallens Jonathanille: mixei Isain poica ole tullut pöydän tygö/ eilän ja tänäpänä?’ž Ja ei puhunut Saul sinä päiwänä mitäkän: sillä hän ajatteli/ hänen on jotakin tapahtunut/ ettei hän ole puhdas.’ž Cosca Cuningas istunut oli siallens/ endisen tawans jälken/ seinän nojalle/ nousi Jonathan/ ja Abner istui Saulin wiereen/ ja Dawidi caiwattin siastans.’ž NIin Dawid kätki idzens kedolle. Ja cosca vsicuu tuli/ istui Cuningas pöydän tygö rualle.’ž Ja mitä sinä ja minä keskenäm puhunet olem/ cadzo/ HERra on minun ja sinun waihellas ijancaickisest.’ž Mutta jos minä sanon pojalle: cadzo/ nuolet owat paremmin edesäs/ nijn mene rauhan: sillä HERra on päästänyt sinun menemän.’ž Ja cadzo/ minä lähetän pojan/ sanoden hänelle: mene ja nouda nuoli jällens: jos minä sanon pojalle/ cadzo/ nuoli on tacanas täsä puoles/ ota ylös/ nijn tule: sillä rauha on/ ja ei ole mitän hätä/ nijn totta cuin HERra elä.’ž Nijn minä ambuan colme nuolda sen siwulle/ nijncuin minä olisin ammunnut maalijn.’ž Tule jällens colmandena päiwän kijrust ja mene johongun paickaan/ johons taidas idzes kätke arkiona/ ja istu Aselin kiwen wiereen.’ž Ja Jonathan sanoi hänelle: huomen on vsicuu/ jona sinun kysytän ja caiwatan sinua sialdas.’ž Ja Jonathan taas wannoi Dawidille: sillä nijn rackana piti hän hänen/ että hän racasti händä nijncuin sieluans.’ž Näin teki Jonathan lijton Dawidin huonen cansa/ että HERra sen waadeis Dawidin wihamiesten kädest.’ž Ja cosca HERra häwittä Dawidin wihamiehet idzecungin maaldans/ nijn älä ota sinun armoas minun huonestani pois ijancaickisest.’ž Jollen minä sitä tee/ nijn älä sinäkän yhtän HERran armo tee minun cansani/ nijncauwan cuin minä elän/ eikä silloin cosca minä cuolen.’ž Nijn tehkön HERra sitä ja sitä Jonathanille. Mutta jos minun Isän taas ajattele jotakin paha sinua wastan/ nijn minä sen myös ilmoitan sinun corwisas/ ja lasken sinun rauhan menemän: ja HERra olcon sinun cansas/ nijncuin hän on minun Isäni cansa ollut on.’ž Ja Jonathan sanoi Dawidille: HERra Israelin Jumala/ cosca minä kyselen Isälleni huomena ja colmandena päiwänä/ jos hän suo Dawidille hywä/ ja en minä lähetä sinun tygös sana/ ja ilmoita sitä sinun corwisas.’ž Jonathan sanoi Dawidille: tule/ käykäm kedolle/ ja he menit molemmat kedolle.’ž Dawid sanoi: cuca minulle ilmoitta/ jos sinun Isäs wasta sinua jotakin cowast?’ž Jonathan sanoi: pois se sinusta: jos minä ymmärräisin minun Isäni aicoiwan sinulle paha tehdä/ ja en näitä sinulle ilmoitais?’ž Tee sijs laupius sinun palwelialles/ sillä sinä olet minun sinun palwelias cansa/ tehnyt lijton HERran edes. Ja jos jocu wäärys minus on/ nijn tapa sinä minua/ mixis sallit minun tulla sinun Isäs eteen?’ž Jos sinus Isäs minua kysy/ nijn sano: Dawid rucoili suurest minulda juostaxens hänen Caupungijns Bethlehemijn: sillä siellä pidetän ajastaicainen uhri coco sucucunnalda.’ž Dawid sanoi hänelle: cadzo/ huomena on vsicuu/ ja minun pitä atrioidzeman Cuningan cansa/ salli sijs että minä kätken minuni kedolle colmannen päiwän ehtosen asti.’ž Nijn Dawid wannoi wielä/ sanoden: totisest sinun Isäs tietä/ että minä olen löytänyt armon sinun caswos edes/ sentähden hän ajattele: ei Jonathanin pidä tästä mitän tietämän/ ettei hän tulis murhellisexi. Totisest/ nijn totta cuin HERra ja sinun sielus elä/ että askele on waiwoin minun ja cuoleman waihella.°LVAL@‰#« ž ƒ €  Į z ŗ äŸģķ”é;©éģ Mutta Pappi wastais: sen Philisterin Goliathin miecka/ jongas löit tammilaxos/ on täällä kääritty yhteen hameseen Pääliswaat’ž Mutta Pappi wastais: sen Philisterin Goliathin miecka/ jongas löit tammilaxos/ on täällä kääritty yhteen hameseen Pääliswaatten taa/ tahdockos sitä/ nijn ota: sillä ei täällä ole yhtän muuta/ paidzi se. Dawid sanoi: ei ole sen werta/ anna se minulle.’ž Ja Dawid sanoi Ahimelechille: eikö täällä ole sinun kätes alla yhtäkän keihäst eli miecka? en ottanut minä myötäni minun mieckani taicka asettan minun käteeni/ sillä Cuningan asia kijrutti.’ž MUtta sinne oli suljettu sinä päiwänä yxi mies HERran eteen/ Saulin palwelioista/ Doeg nimeldä/ Edomeri/ caickein woimallisin Saulin paimenist.’ž Nijn andoi Pappi hänelle sijtä pyhästä/ sillä ei siellä ollut muuta leipä/ paidzi cadzomusleipiä/ jotca olit corjatut HERran caswon edest/ että sinne pannaisin toiset wastutiset leiwät/ sinä päiwänä jona ne corjattin.’ž Dawid sanoi Papille: waimot owat colme päiwä ollet suljettuna meildä cosca minä läxin/ ja palweliain astiat olit pyhät/ mutta jos tämä tie on saastainen/ nijn hänen pitä tänäpänä pyhitettämän astiain cautta.’ž Pappi wastais Dawidille/ ja sanoi: ei ole ensingän yhteisiä leipiä minun käteni alla/ paidzi pyhä leipä/ jos waan muutoin palweliat owat pitänet heitäns waimoista pois.’ž Jos nyt on jotakin sinun kätes alla/ anna minulle wijsikin leipä/ taicka mitäs löydät.’ž Dawid sanoi Papille Ahimelechille: Cuningas on minun käskenyt asialle/ ja sanoi minulle: älä kenelläkän ilmoita mingätähden minä olen sinun lähettänyt/ ja mitä minä olen käskenyt sinulle: sillä minä olen myös lähettänyt minun palweliani sinne ja tänne.’ž JA Dawid tuli Nobeen Papin Ahimelechin tygö/ ja Ahimelech hämmästyi cosca hän tuli Dawidita wastan/ ja sanoi hänelle: cuingas yxinäs tulet/ ja ei yhtän miestä ole sinun cansas?’ž Ja Dawid nousi ja meni matcaans/ mutta Jonathan palais Caupungijn.’ž Ja Jonathan sanoi Dawidille: mene rauhan ja muista mitä me olem wannonet yhteen HERran nimeen/ ja sanonet: HERra olcon sinun ja minun waihellan/ minun ja sinun siemenes waihella/ sen pitä pysymän ijancaickisest.’ž Ja cosca poica oli mennyt/ nousi Dawid siastans meren puolelda/ ja langeis maahan caswoillens/ ja rucoili colme kerta/ ja annoit suuta toinen toisellens ja itkit/ waan Dawid itki hartammin.’ž Nijn Jonathan andoi asens pojalle/ ja sanoi: mene ja wie Caupungijn.’ž Eikä tietänyt asiast mitän/ waan Jonathan ja Dawid ainoastans asian tiesit.’ž Ja huusi taas poica: kijruta sinuas nopiammin ja älä seisattele. Nijn poica otti nuolet/ ja candoi Herrallens.’ž Ja cosca poica tuli sille paicalle johon Jonathan nuolen ammunnut oli/ huusi Jonathan hänen peräns/ ja sanoi: eikö nuoli ole tuosa puoles?’ž Ja hän sanoi pojalle: juoxe noutaman minun nuolen jonga minä ambuan/ pojan juostes laske hän nuolen hänen ylidzens.’ž JA Jonathan läxi amulla kedolle/ sijhen aican cuin hän oli lijton tehnyt Dawidin cansa/ ja wähä poicainen hänen cansans.’ž Ja Jonathan nousi pöydän tygö sangen wihoisans/ ja ei syönyt sinä päiwänä vdesta cuusta mitän leipä: sillä hän murehtui Dawidi/ että hänen Isäns oli hänen nijn häwäisnyt.’ž Silloin paiscais Saul keihän hänen peräns/ syöstäxens händä: nijn ymmärsi Jonathan hänen Isäns aicoiwan Dawidi tappa.’ž Jonathan wastais Isällens Saulille/ ja sanoi hänelle: mixi hänen pitä cuoleman? mitä hän on tehnyt?’ž Sillä nijncauwan cuin Isain poica elä maan päällä/ et sinä eikä sinun Cuningan waldacundas ole seisowa/ lähetä sijs nyt ja anna tuota händä minun tygöni: sillä hänen pitä cuoleman.’ž Ja Saul wihastui sangen suurest Jonathanin päällä/ ja sanoi: sinä ilkiä ja tottelematoin poica/ engö minä tiedä/ ettäs olet walinnut Isain pojan sinulles ja sinun ilkiälle äitilles häpiäxi?ULVAL§ ½=Ą J Ć  6 æ I { ÆB§?žMw¶ŗeļ“ Ja yxi Ahimelechin Achitobin pojan poica pä’ž Ja yxi Ahimelechin Achitobin pojan poica pääsi/ AbJathar nimeldä/ ja pakeni Dawidin tygö.’ž Ja hän löi Noben/ Pappein Caupungin miecalla/ sekä miehet että waimot/ lapset ja imewäiset/ härjät/ Asit ja lambat.’ž Cuningas sanoi: Ahimelech/ sinun pitä totisest cuoleman sinun ja coco Isäs huonen.’ž Olengo minä ensin tänäpän/ ruwennut kysymän HERralle hänen tähtens? pois se minusta/ älkän Cuningas luulco sencaltaist hänen palweliastans/ ja caikest minun Isäni huonest: sillä sinun palwelias ei tiennyt mitän caikista näistä/ suurest eikä pienest.’ž AHimelech wastais Cuningast ja sanoi: cuca on caickein sinun palwelioittes seas nijncuin Dawid? hän on uscollinen ja Cuningan wäwy/ waelda cuuliaisudesas ja pidetän cuuluisna sinun huonesas.’ž Ja Saul sanoi hänelle: mixi te teitte lijton minua wastan/ sinä ja Isain poica/ ettäs annoit hänelle leipä ja miecan/ ja kysyit HERralle hänen edestäns yllyttäxes händä minua wäjymän nijncuin tänäpän on nähtäwä.’ž Ja Saul sanoi: cuules Achitobin poica. Hän sanoi: täsä minä olen minun Herran.’ž Nijn Cuningas lähetti cudzuman Pappia Ahimelechiä Achitobin poica/ ja caicke hänen Isäns huonetta/ Pappeja jotca olit Nobes: ja he tulit caicki Cuningan tygö.’ž Hän kysyi HERralle hänen edestäns/ ja ewästi hänen ja andoi hänelle Goliathin sen Philisterin miecan.’ž NIin wastais Doeg Edomeri/ joca seisoi Saulin palweliain tykönä/ ja sanoi: minä näin Isain pojan/ että hän tuli Nobeen Ahimelechin Achitobin pojan tygö.’ž Että te caicki teitte lijton minua wastan/ ja ei ole yhtän/ joca ilmoitti sen minun corwillen/ että minun poican on myös tehnyt lijton Isain pojan cansa: ja ei ole yhtäkän/ joca sitä pane pahaxens minun tähten/ ja ei myös ilmoita sinä minun corwain cuulden/ että minun poican on yllyttänyt minun palweliani minua wastan wäjymän minua nijncuin tänäpän on nähtäwä.’ž Nijn sanoi Saul palwelioillens/ cuin seisoit hänen tykönäns: cuulcat te Jeminin lapset: andaco Isain poica teille caikille pellot ja wijnamäet/ ja tekekö hän teitä caickia tuhannen ja sadan päämiehixi?’ž Ja Saul cuuli että Dawid/ ja ne miehet cuin hänen tykönäns olit/ tulit tutuxi. COsca Saul asui Gibeas yhdes medzistös Ramahs/ oli keihäs hänen kädesäns/ ja caicki hänen palwelians seisoit hänen tykönäns.’ž Nijn sanoi Propheta Gad Dawidille: älä ole sijnä linnas/ mutta mene Judan maalle. Nijn Dawid meni Harethin medzään.’ž Ja hän johdatti heidän Moabiterein Cuningan eteen/ että he olisit heidän tykönäns/ nijncauwan cuin Dawid oli linnas.’ž JA Dawid meni sieldä Mizpaan Moabiterein maacundaan/ ja sanoi Moabiterein Cuningalle: anna minun Isän ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönän/ sijhenasti että minä saan tietä mitä Jumala teke minun cansani.’ž Ja caickinaiset miehet/ jotca olit waiwas/ ja welas/ ja sydämen kiwus/ cocoisit idzens hänen tygöns/ ja hän oli heidän päämiehens/ että liki neljä sata miestä oli hänen tykönäns.’ž DAwid läxi sieldä ja pakeni Aduljan luolaan/ cosca hänen weljens ja caicki Isäns huone sen cuulit/ tulit ne myös sinne hänen tygöns.’ž Puuttuneco minulda mielipuolia/ että tämän toitte hullutteleman minun eteeni? pitäkö hänen tuleman minun huoneseni?’ž Silloin sanoi Achis palwelioillens: cadzo/ että tämän miehen näitte olewan mielipuolen/ mixi te toitte hänen minun tygöni?’ž Ja muutteli menojans heidän edesäns/ ja hullutteli heidän käsisäns/ ja krapisteli portin owis/ ja walotti sylkens parrallens.’ž Ja Dawid pani ne sanat sydämeens/ ja pelkäis suurest Gathin Cuningast Achist.’ž Ja Achixen palweliat sanoit hänelle: eikö tämä ole Dawid/ maan Cuningas/ josta he weisaisit hypysä/ sanoden: Saul löi tuhannen/ Dawid kymmenen tuhatta?’ž JA Dawid hangidzi ja pakeni Saulin caswon edest/ ja tuli Achixen Gathin Cuningan tygö.ĄLVALĪ Ī  }  ƒ  | Č \ –GŪS”(v×qd¹ Mengät ja tutkicat paremmin/ että te saisit tietä ja nähdä/ millä paicalla hänen jalcans’ž Mengät ja tutkicat paremmin/ että te saisit tietä ja nähdä/ millä paicalla hänen jalcans owat ollet/ ja cuca hänen siellä on nähnyt: sillä minulle on hän sanottu sangen cawalaxi.’ž Silloin sanoi Saul: olcat siunatut HERrasa/ että te armadit minun päälleni.’ž Nijn tulcan Cuningas nyt alas hänen sydämens himon jälken/ me annam hänen Cuningan käsijn.’ž MUtta Siphiterit menit Saulin tygö Gibeaan/ ja sanoit: eikö Dawid ole kätketty meidhän tykönäm linnasa medzäs Hachilan cuckulalla/ liki corpe oikealla puolella.’ž Ja he molemmat teit lijton keskenäns HERran edes/ ja Dawid pysyi medzäs/ mutta Jonathan palais cotians.’ž Ja sanoi hänelle: älä pelkä/ ei minun Isäni Saulin käsi löydä sinua/ ja sinä tulet Israelin Cuningaxi/ ja minä olen likin sinua/ ja sen myös minun Isän kyllä tietä.’ž Nijn Jonathan Saulin poica hangidzi/ ja meni Dawidin tygö medzään/ ja wahwisti hänen kätens Jumalas.’ž Ja Dawid näki Saulin lähtenexi edzimän hänen hengens/ waan Dawid pysyi Siphin corwes.’ž Ja Dawid pysyi linnasa corwes/ wijwyi myös Siphin corwen wuorella. Ja Saul edzei händä nijncauwan cuin hän eli/ mutta ei Jumala andanut händä hänen käsijns.’ž Nijn Dawid hangidzi miehinens/ joita oli liki cuusi sata/ ja läxit Kegilast/ ja waelsit sinne ja tänne. Cosca Saulille sanottin Dawidin paennen Kegilast/ lackais hän menemäst.’ž Ja Dawid sanoi: andanewatco Kegilan asuwaiset minun/ ja minun wäkeni Saulin käsijn? HERra sanoi: andawat.’ž Andanewatco Kegilan asuwaiset minun hänen käsijns/ ja tulleco Saul tänne nijncuin palwelias on cuullut? HERra Israelin Jumala/ ilmoita se sinun palwelialles. Ja HERra sanoi: hän tule alas.’ž Ja Dawid sanoi: HERra Israelin Jumala/ sinun palwelias on cuullut Saulin aicoiwan tulla Kegilaan/ häwittämän minun tähten Caupungita.’ž Cuin Dawid ymmärsi Saulin aicoiwan paha hänellens/ sanoi hän Papille AbJatharille: tuo pääliswaate tänne.’ž Ja Saul cudzui caiken Canssan sotaan Kegilaan/ pijrittämän Dawidi miehinens.’ž NIjn sanottin Saulille Dawidin tullexi Kegilaan/ ja hän sanoi: Jumala on andanut hänen minun käsijn/ että hän on salwattu/ nyt hän on tullut Caupungijn/ joca on warustettu porteilla ja teljeillä.’ž Mutta cosca AbJathar Ahimelechin poica pakeni Dawidin tygö Kegilaan/ wei hän sinne myötäns pääliswaatten.’ž Nijn Dawid meni sotawäkens cansa Kegilaan/ ja sodei Philisterejä wastan/ ja ajoi heidän carjans pois/ ja tappo heitä suurella tapolla/ ja Dawid wapahti caicki Kegilan asuwaiset.’ž Nijn Dawid taas kysyi HERralle/ ja HERra wastais hänelle/ ja sanoi: nouse ja mene Kegilaan: sillä minä annan Philisterit sinun käsijs.’ž Ja ne miehet jotca Dawidin cansa olit/ sanoit: cadzo/ me pelkäm täällä Judas/ ja menem Kegilaan Philisterein sotawäen tygö.’ž Nijn Dawid kysyi HERralle/ ja sanoi: pitäkö minun menemän ja lyömän Philisterejä? Ja HERra sanoi Dawidille: mene/ lyö Philisterit ja wapada Kegila.’ž JA Dawidille ilmoitettin/ cadzo/ Philisterit sotiwat Kegilat wastan/ ja ryöstäwät heidän rijhens.’ž Pysy minun tykönäni ja älä pelkä/ joca seiso minun hengeni perän hän myös seiso sinun henges perän/ ja sinä warjellan minun tykönäni.’ž Silloin sanoi Dawid AbJatharille: minä sen sinä päiwänä kyllä tiesin/ cosca Doeg se Edomeri oli siellä/ että hän sen Saulille oli ilmoittawa. Minä olen sijs wicapää coco sinun Isäs huonen cuolemaan.’ž Ja ilmoitti hänelle että Saul oli tappanut HERran Papit.’ž Nijn sanoi Cuningas Doegille: käännä sinä idzes ja tapa Papit. Ja Doeg Edomeri käänsi idzens ja tappoi Papit sinä päiwänä/ wijsi yhdexättäkymmendä miestä/ jotca cannoit lijnaista pääliswaatetta.’ž Ja Cuningas sanoi wartioillens/ cuin seisoit hänen tykönäns: käändäkät idzen ja tappacat HERran Papit: sillä heidän kätens on myös Dawidin cansa/ ja cosca he tiesit hänen paennen/ nijn ei he ilmoittanet sitä minulle. Mutta Cuningan palweliat ei tahtonet satutta käsiäns HERran Pappeijn/ tappaxens heitä.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:’©  P@v ‘©  o@v ©  Ć@v © ×@v Ž© Ņ@u © i@u Œ© c@u ‹© €@u Š© ”@u ‰© „@u ˆ© Ć@u ‡©  ›@u †©  ×@u …©  ¦@ u „©  ¶@ u ƒ© ²@ u ‚© V@ u © ^@ u €© Č@u © R@u ~© ¶@u }© ƒ@u |© ņ@u {© †@u z© Į@u y© ®@u x© k@u w© Õ@t v© ”@t u© N@t t© o@t s© †@t r© Ū@t q© §@t p© •@t o©  q@t n©  į@ t m©  ›@ t l©  ‚@ t k©  l@ t j© ¢@ t i© Ä@t h© ½@t g© ß@t f© m@t e© _@t d© ‡@t c© o@t b© ,Z@t a© +I@t `© *²@s _© )ˆ@s ^© (š@s ]© 'Ź@s \© &=@s [© %£@s Z© $ń@s Y© #®@ s X© "Ś@ s W© !@ s V©  x@ s U© Ó@ s T© …@s S© å@s R© ŗ@s Q© ƒ@s P© @s O© @s N© Ŗ@s M© ‘@s L© •@s K© ²@r J© ‘@r I© x@r H© Ķ@r G© „@r F© i@r E© §@r D© ž@r C©  Ū@r B©  m@r A©  @r @©  ™@ r ?©  t@ r >© ą@ r =© ×@ r <© Z@ r ;© œ@r :© =@r 9© ¶@r 8© ¶@r 7© ™@r 6© ^@r 5© Š@r 4© [@r 3© @r 2© ©@q 1© x@q 0© ˆ@q /© „@q .© \@q -© l@q ,©  {@q +©  5@q *©  ü@q )©  õ@q (©  /@q '© H@ q &© •@ q %© d@ q $©  @ q #© ¤@ q "© @q !© Y@q  © 9@q © r@q © x@q © Ė@q © ¾@q © ƒ@q © ń@q © µ@o © N@o LVALŒĪ  ‹  ą ‡  b Y õ`éōųĆHÜ€ütüS Ja sinä olet tänäpän minulle ilmoittanut/ cuinga hywin sinä olet tehnyt minua wast’ž Ja sinä olet tänäpän minulle ilmoittanut/ cuinga hywin sinä olet tehnyt minua wastan/ että HERra oli sulkenut minun sinun käsijs/ ja et sinä cuitengan minua tappanut.’ž Ja sanoi Dawidille: sinä olet hurscambi minua/ sinä olet osottanut minulle hywä/ mutta minä sitä wastan sinulle paha.’ž Sijttecuin Dawid lackais puhumast Saulille/ sanoi Saul: Dawid minun poican/ eikö se ollut sinun änes? Ja Saul corgotti änens ja itki/’ž HERra olcon Duomari/ ja duomitcon minun wälilläni ja sinun/ nähkön ja ratcaiscon minun asian/ ja wapahtakon minua sinun käsistäs.’ž Kenengä jälken Israelin Cuningas on lähtenyt? ketäs ajat taca? cuolutta coira ja kirppua.’ž Nijncuin wanha sananlascu on: jumalattomast tule jumalattomus/ mutta minun käten ei pidä sinuun sattuman.’ž HERra duomitcon minun ja sinun wälilläs/ ja costacon sinulle minun puolestani/ waan minun käten ei pidä sinuun sattuman.’ž Minun Isän/ cadzos tätä tilca sinun hamestas minun kädesäni/ etten minä tahtonut tappa sinua/ cosca minä sen tilgan leickaisin hamestas. Tunne ja cadzo/ ettei yhtän pahutta eli wääryttä ole minun kädesäni/ en minä myös ole syndiä tehnyt sinua wastan/ ja sinä seisot minun hengeni perän/ ottaxes händä pois.’ž Cadzo/ tänäpän näki sinun silmäs/ että HERra oli andanut sinun minun käsijni luolas/ ja se on sanottu että minä tahdon tappa sinun/ waan minä armadin sinua: sillä minä sanoin: en minä satuta minun kättäni minun Herrani: sillä hän on HERran woideldu.’ž Nousi myös Dawid/ ja läxi luolasta/ ja huusi Sauli/ ja sanoi: minun Herran Cuningas. Saul cadzahti taans/ ja Dawid callisti caswons maahan ja cumarsi/ ja sanoi Saulille: mixis uscot ihmisten sanoja/ jotca sanowat: Dawid edzi sinun wahingotas.’ž COsca Saul nousi luolasta/ ja meni matcaans.’ž Ja Dawid asetti miehens sanoilla/ eikä sallinut carata Saulin päälle.’ž HERra andacon sen caucana olla minusta/ että minä sen tekisin ja satutaisin käteni minun Herrani/ HERran woidelduun: sillä hän on HERran woideldu.’ž Mutta sijtte cuin hän oli leicannut tilgan Saulilda/ tykytti hänen sydämens/ ja sanoi miehillens:’ž Silloin sanoit Dawidin miehet hänelle: cadzo/ tämä on se päiwä josta HERra sinulle on sanonut: cadzo/ minä annan sinulle wihamiehes sinun käsijs/ ettäs tekisit hänen cansans nijncuin sinulle kelpa. Ja Dawid nousi ja leickais sala cappalen Saulin waatten liepest.’ž Ja cosca hän lähestyi lammasten huonetta tien ohes/ oli sijnä luola/ ja Saul meni sijhen peittämän jalcojans/ mutta Dawid ja hänen miehens istuit luolan perällä.’ž Ja Saul otti colme tuhatta walittua nuorta miestä coco Israelist/ meni edzimän Dawidi ja hänen miehiäns medzäwohten calliolle.’ž Cosca Saul palais Philisterein tykö/ sanottin hänelle: cadzo/ Dawid on EnGedin corwes.’ž JA Dawid myös sieldä matcusti ja asui EnGedin linnois.’ž Nijn Saul palais ajamast Dawidi taca/ ja meni Philisterejä wastan/ sentähden cudzutan se paicka Sela Mahelcoth.’ž Mutta sanansaattaja tuli Saulin tygö/ ja sanoi: kijruta sinuas ja tule nopiast: sillä Philisterit owat maalle tullet.’ž Ja Saul meni wäkinens yhdeldä puolelda wuorta/ ja Dawid wäkinens toiselda puolelda wuorta. Ja cosca Dawid riensi pakeneman Sauli/ pijritti Saul wäkinens Dawidin ja hänen wäkens/ ottaxens heitä kijnni.’ž Cosca Saul matcusti sinne wäkinens edzimän händä/ ja se ilmoitettin Dawidille/ meni hän cuckulalda alas/ ja oli Maonin corwes. Ja cosca Saul sen cuuli/ ajoi hän Dawidi taca Moanin corwes.’ž JA he hangidzit ja menit Siphijn Saulin eteen/ mutta Dawid ja hänen miehens olit Maonin corwes/ oikialla puolella corpe kedolla.’ž Tutkistelcat ja wacoicat caicki paicat/ joihin hän lymyttä idzens/ ja tulcat jällens minun tygöni/ cosca te saatte wahwan tiedon/ nijn minä menen teidän cansan. Jos hän tällä maalla on/ nijn minä hänen edzin caickein tuhanden seast Judas.2LVALqŒ.• ß ) ģ P ö  ? Ė2•(MÆŸś-µ$r Mutta Dawid oli sanonut: minä olen turhan tallella pitänyt caicki cuin oli corwes/ ja ’ž Mutta Dawid oli sanonut: minä olen turhan tallella pitänyt caicki cuin oli corwes/ ja ei ole mitän puuttunut caikista cuin hänellä oli/ ja hän costa minun hywät työni pahalla.’ž Ja cosca hän ajoi Asilla/ ja tuli wuoren warjoon/ cadzo/ Dawid ja hänen wäkens tulit wuorelda alas händä wastan/ nijn että hän cohtais heidän.’ž Ja sanoi palweliollens: mengät edellä/ minä tulen peräst. Ja ei hän tästä sanonut Nabalille hänen miehellens mitäkän.’ž Nijn Abigail kijrutti/ ja otti caxi sata leipä/ ja caxi leili wijna/ ja wijsi keitettyä lammast/ ja wijsi wackaista jauhoja/ ja sata rusina rypeletä/ ja caxi sata rypeletä ficunita/ ja pani Asin päälle.’ž Nijn ajattele/ ja cadzo mitäs teet: sillä pahutta on totisest tarjon meidän Isännällem/ ja hänen huonellens/ waan hän on tyly mies jota ei yxikän tohdi puhutella.’ž Mutta he owat ollet meidän turwam yötä ja päiwä/ nijncauwan cuin me caidzim lambaitam heidän tykönäns.’ž Ja ne miehet olit meille sangen tarpelliset/ ja ei meitä pahoin puhutellet/ ja ei meildä mitän puuttunut nijncauwan cuin me waelsim heidän tykönäns kedolla ollesam.’ž MUtta yxi palwelioist ilmoitti Abigailille Nabalin emännälle/ sanoden: cadzo/ Dawid on lähettänyt corwest siunaman meidän Isändäm/ mutta hän tiuscui heitä.’ž Nijn sanoi Dawid miehillens: wyöttäkän cukin mieckans wyöllens. Nijn wyötti jocainen mieckans wyöllens. Ja Dawid wyötti myös mieckans wyöllens/ ja läxi hänen cansans neljä sata miestä/ mutta caxi sata jäi calun tygö.’ž Nijn Dawidin nuorucaiset palaisit tietäns/ ja tulduans Dawidin tygö/ sanoit he hänelle caicki nämät sanat.’ž Pitäkö minun ottaman leipäni/ weteni ja teurani/ jonga minä keridziälleni olen teurastanut/ ja andaman Canssalle/ jota en minä tiedä custa he tullet owat?’ž Mutta Nabal wastais Dawidin palwelioita/ ja sanoi: cuca on se Dawid? ja cuca on se Isain poica? nyt on monda palweliat jotca jättäwät heidän Isändäns.’ž Cosca Dawidin nuorucaiset sinne tulit/ ja caicki nämät sanat puhuit Dawidin puolest Nabalille/ nijn he waickenit.’ž Kysy palwelioilles/ he sanowat sinulle/ nijn anna sijs nuorucaisten löytä armo sinun caswos edes/ sillä me olem tullet hywän aican sinun tygös/ anna sinun palwelioilles ja sinun pojalles Dawidille/ mitä sinun kätes löytä.’ž Minä olen saanut cuulla/ että sinulla on lammasten keridziät/ cadzo/ paimenet cuin sinulla on/ olit meidän tykönäm/ ja en me heitä ikänäns häwäisnet/ ja ei heildä mitän puuttunut nijncauwan cuin he olit Carmelis.’ž Ja sanocat: terwe/ rauha olcon sinulle ja sinun huonelles/ ja caikille cuin sinulla on.’ž Lähetti hän kymmenen nuorucaista/ ja sanoi heille: mengät Carmelijn/ ja cosca te tulet Nabalin tygö/ nijn terwettäkät händä minun puolestan ystäwälisest.’ž JA cosca Dawid corwes cuuli Nabalin keridzewän lambaitans:’ž Ja hänen nimens oli Nabal/ ja hänen emändäns nimi oli Abigail/ ja hän oli toimellinen waimo/ ja caunis caswoilda/ mutta mies oli sangen cowa ja paha töisäns/ ja hän oli Calebista.’ž Ja yxi mies asui Maonis/ jolla myös oli tekemist Carmelis/ ja se mies oli sangen ricas/ ja hänellä oli colmetuhatta lammasta ja tuhannen wohta. Ja hän keridzi lambaitans Carmelis.’ž JA Samuel cuoli/ ja coco Israel cocounsi murhettiman händä/ ja hautais hänen oman huoneseens Ramahn. Mutta Dawid hangidzi ja matcusti Paranin corpeen.’ž Ja Dawid wannoi Saulille. Ja Saul meni cotians/ mutta Dawid ja hänen miehens menit linnaan.’ž Nijn wanno sijs nyt minulle HERran cautta/ ettes häwitä minun siemendäni minun jälkeni/ ja et pyhkis minun nimeni minun Isäni huonesta.’ž Cadzo/ nyt minä tiedän sinun tulewan Cuningaxi/ ja Israelin waldacunda on sinun kädesäs.’ž Cuinga jocu löydäis wiholisens/ ja annais hänen sijtte mennä hywä tietä? HERra maxacon sinulle sitä hywä/ jotas tänäpän minulle olet tehnyt.LVALkŚ0*  ˜ Ž ł t ”)šĄ!~Aw‡’M Ja Abigail kijrutti idzens/ ja walmisti hänens/ ja ajoi Asilla/ ja otti wijsi pijca ca’ž Ja Abigail kijrutti idzens/ ja walmisti hänens/ ja ajoi Asilla/ ja otti wijsi pijca cansans/ jotca olit hänen allans/ ja seurais Dawidin sanansaattaita/ ja oli hänen emändäns.’ž Hän nousi ja langeis maahan caswoillens/ sanoden: cadzo/ täsä on sinun pijcas palweleman ja pesemän minun Herrani palweliain jalcoja.’ž JA Dawid lähetti ja andoi puhutella Abigaili/ että hän ottais hänen emännäxens. Ja cosca Dawidin palweliat tulit Abigailin tygö Carmelijn/ puhuttelit he händä/ ja sanoit: Dawid lähetti meitä sinun tygös/ että hän ottais sinun emännäxens.’ž Cosca Dawid cuuli Nabalin cuollexi/ sanoi hän: kijtetty olcon HERra joca on costanut minun häwäistyxeni Nabalille/ ja on warjellut palwelians pahasta/ ja HERra costi sen Nabalille hänen pääns päälle.’ž Ja kymmenen päiwän peräst löi HERra hänen/ että hän cuoli.’ž Mutta huomeneltain cosca Nabal oli wijnast caljennut/ sanoi hänen emändäns hänelle caicki nämät. Silloin hänen sydämens cuoli hänes/ että hän oli nijncuin kiwi.’ž COsca Abigail tuli Nabalin tygö/ cadzo/ nijn hän oli walmistanut atrian hänen huonesans/ nijncuin Cuningalisen atrian/ ja hänen sydämens oli iloinen: sillä hän oli juuri juoxis/ mutta ei hän sanonut hänelle wähä eli paljo huomenisen asti.’ž Nijn otti Dawid hänen kädestäns caicki/ mitä hän oli hänelle tuonut/ ja sanoi hänelle: mene rauhas sinun huonesees/ ja cadzo/ minä cuulin sinun änes/ ja otin sinun hywäxi.’ž Totisest/ nijn totta cuin HERra Israelin Jumala elä/ se joca minun on tänäpän estänyt sinulle paha tekemäst/ jolles nopiast olis tullut minua wastan/ nijn ei olis Nabalilla jäänyt huomenexi yhtäkän seinään cusewata.’ž Ja siunattu olcon sinun toimellinen puhes/ ja siunattu olet sinä joca minun tänäpän estit werta wuodattamast/ ja costamast omalla kädelläni.’ž SIlloin sanoi Dawid Abigailille: kijtetty olcon HERra Israelin Jumala/ joca sinun tänäpän on lähettänyt minua wastan.’ž Nijn ei pidä se oleman minun Herrani sydämelle langemisexi ja pahennuxexi/ ettes wuodattanut werta ilman syytä/ ja auttanut idze sinuas/ ja HERra on hywä tekewä minun Herralleni/ ja sinä muistat sinun pijcas.’ž Cosca HERra minun Herralleni caicki nämät hywät tekewä on/ nijncuin hän sinulle sanonut on/ ja käske olla sinun Israelin Ruhtinan.’ž Jos jocu ihminen asetta idzens wainoman sinua/ ja seiso sinun sielus jälken/ nijn olcan minun Herrani sielu sidottu nijden eläwitten kimppuun/ sinun HERras Jumalas tykönä/ mutta sinun wiholises sielu pitä lingottaman lingolla.’ž Anna pijcalles tämä ricos andexi: sillä HERra teke minun Herralleni wahwan huonen/ sinä sodit HERran sotia/ ja älä yhtäkän pahutta anna löyttä sinun tyköäs caickena sinun elinaicanas.’ž Tämä on se siunaus jonga sinun pijcas minun Herralleni tuonut on/ ja anna se nuorucaisille/ jotca minun Herrani cansa waeldawat.’ž Mutta nyt minun Herran/ nijn totta cuin HERra elä/ ja nijn totta cuin sinun sielus elä/ nijn HERra on sinun estänyt ettes werta wuodattanut/ ja hän on wapahtanut sinun kätes. Mutta nyt olcon sinun wihamiehes nijncuin Nabal/ ja caicki cuin minun Herralleni paha suowat.’ž Alkän minun Herran asettaco sydändäns Nabalita wastan/ tätä tylyä miestä: sillä nijncuin hänen nimens cuulu nijn on hän/ Nabal on hänen nimens/ tyhmyys on hänen cansans/ mutta minä sinun pijcas/ en ole nähnyt minun Herrani nuorucaisia/ jotcas olit lähettänyt.’ž Ja langeis hänen jalcains juureen/ ja sanoi: Ah minun Herran/ minun olcon tämä paha teco/ ja anna sinun pijcas puhua sinun corwais cuulden/ ja cuule sinun pijcas sana.’ž Mutta cosca Abigail näki Dawidin/ kijrutti hän ja astui nopiast alas Asin pääldä/ langeis maahan caswoillens Dawidin eteen/ ja cumarsi maahan.’ž Jumala tehkön näitä Dawidin wihamiehille/ ja wielä suurembia/ jos minä jätän hänelle huomenexi jongun joca seinään cuse/ caikista cuin hänellä on.æLVAL·]īg› ¼ ’ ; ™ - «  /¾)‚§!²dŠū Ja Saul sanoi: minä olen syndiä tehnyt/ tule jällens poican Dawid: en minä sinun enämbi tee paha/ että m’ž Ja Saul sanoi: minä olen syndiä tehnyt/ tule jällens poican Dawid: en minä sinun enämbi tee paha/ että minun sielun on tänäpän ollut callis sinun silmäis edes/ cadzo/ minä olen tehnyt tyhmäst ja sangen hullust.’ž Nijn älkön minun weren langetco maahan HERran eteen: sillä Israelin Cuningas on lähtenyt kirppua edzimän/ nijncuin jocu ajele peldocana wuorilla.’ž Nijn cuulcan sijs minun Herran Cuningas palwelians sanan/ jos HERra on yllyttänyt sinun minua wastan/ nijn anna jocu ruocauhri sytytettä/ mutta jos ihmiset sen tekewät/ nijn olcon he kirotut HERran edes/ että he tänäpän owat minun syöxänet ulos/ etten minä pysyis HERran perimises/ ja sanowat: mene ja palwele muucalaisia jumalita.’ž Ja wielä sanoi: mixi minun Herran waino palweliatans? mitä minä olen tehnyt/ ja mitä paha on minun kädesäni?’ž SIlloin Saul tunsi Dawidin änen/ ja sanoi: poican Dawid/ eikö se ole sinun änes? Dawid sanoi: minun änen on/ minun Herran Cuningan.’ž Ei se ole oikein cuins tehnyt olet/ nijn totta cuin HERra elä/ te oletta cuoleman lapset/ ettet te warjellet teidän Herran/ HERran woideltua/ cadzo/ cusa Cuningan keihäs ja wesimalja on/ cuin hänen pääns pohjas olit.’ž Ja Dawid sanoi Abnerille: etkös ole mies/ ja cuca on sinun wertas Israelis? mixes warjellut Herra Cuningast? sillä yxi Canssasta on mennyt tappaman Herra Cuningast.’ž Ja hän huusi Canssalle/ ja Abnerille Nerin pojalle/ ja sanoi: etkös cuule Abner? Abner wastais/ ja sanoi: cucas olet/ ettäs nijn huudat Cuningast?’ž COsca Dawid oli tullut sille puolelle/ meni hän cauwas wuoren cuckulalle/ että isoi wäli oli heidän wälilläns.’ž Nijn otti Dawid keihän ja wesimaljan hänen pääns pohjast ja meni matcaans/ ja ei yhtän ollut joca sen näki taicka huomaidzi/ eli heräis/ waan he macaisit caicki nuckunun: sillä HERralda oli tullut sywä uni heidän päällens.’ž Nijn andacon HERra caucana olla minusta/ että minä satutaisin käteni HERran woideltuun/ ota waiwoin keihäs hänen pääns pohjast/ ja wesimalja/ ja käykäm.’ž Wielä sanoi Dawid: nijn totta cuin HERra elä/ jollei HERra lyö händä/ elickä tule hänen aicans cuolla/ eli mene sotaan ja hucu.’ž Mutta Dawid sanoi Abisaille: älä surma händä/ sillä cuca satutta kätens HERran woideltuun/ ja on wiatoin?’ž Silloin sanoi Abisai Dawidille: Jumala on sulkenut tänäpän sinun wihamiehes sinun kätees/ nyt minä syöxen händä keihällä maata wastoin/ ettei hän enä tarwidze.’ž Nijn tuli Dawid ja Abisai Canssan tygö yöllä/ ja cadzo/ Saul macais nuckunun waunuin pijris/ ja hänen keihäns pistetty maahan hänen pääns pohjan/ mutta Abner ja Canssa macais hänen ymbärilläns.’ž Silloin wastais Dawid ja sanoi Ahimelechille/ sille Hetherille/ ja Abisaille ZeruJan pojalle Joabin weljelle: cuca mene minun cansani Saulin tygö leirijn? Abisai sanoi: minä menen cansas’ž JA Dawid nousi/ ja tuli sijhen paickaan johonga Saul idzens sioittanut oli/ ja näki paican/ cusa Saul hänen sodan päämiehens Abnerin Nerin pojan cansa oli: sillä Saul macais waunuin pijris/ ja sotawäki hänen ymbärilläns.’ž Ja cosca hän näki Saulin tulewan peräsäns corpeen/ lähetti hän wacojat/ ja ymmärsi Saulin totisest tullen.’ž Ja sioitti idzens Hakilan cuckulalle corwen cohdalle tien wiereen/ mutta Dawid pysyi corwes.’ž Silloin nousi Saul ja meni Siphin corpeen/ ja hänen cansans colme tuhatta walittua miestä Israelist/ edzimän Dawidi Siphin corwesta.’ž JA Siphiterit tulit Saulin tygö Gibeaan/ ja sanoit: eikö Dawid ole lymys Hakilan cuckulalla corwen cohdalla?’ž Mutta Saul andoi tyttärens Michalin Dawidin emännän Phaltille Laixen pojalle Gallimist.’ž Dawid otti myös Ahinoamin Jesreelist/ ja olit molemmin hänen emändäns.ÄLVAL•ē&  ® + u # [ ż § õ?™Ā'dæž;Ņ Silloin sanoi Saul palwelioillens: edzikät minulle waimo/ jolla noidan hengi on/ mennäxeni hänen tygön’ž Silloin sanoi Saul palwelioillens: edzikät minulle waimo/ jolla noidan hengi on/ mennäxeni hänen tygöns/ ja kysyäxeni hänelle. Hänen palwelians sanoit hänelle: cadzo/ Endoris on waimo/ jolla on noidan hengi.’ž Ja Saul kysyi HERralle/ ja ei HERra mitän händä wastannut/ eikä unen/ walkeuden eli Prophetain cautta.’ž Cosca Saul näki Philisterein sotajoucon/ pelkäis hän/ ja hänen sydämens oli suurest hämmästynyt.’ž Cosca Philisterit cocoisit heidäns/ ja sioitit idzens Sunemijn. Cocois myös Saul caiken Israelin/ ja sioitit idzens Gilboaan.’ž NIin oli Samuel cuollut/ ja coco Israel oli händä itkenyt ja haudannet hänen/ hänen Caupungijns Ramahn. Nijn Saul oli ajanut maacunnast noidat ja welhot pois.’ž Dawid wastais Achixelle: olcon/ sinä saat nähdä mitä sinun palwelias on tekewä. Achis sanoi Dawidille: sentähden asetan minä sinun minun pääni wartiaxi jocapäiwä.’ž JA Philisterit cocoisit sijhen aican heidän sotawäkens menemän sotaan Israeli wastan. Ja Achis sanoi Dawidille: Sinun pitä tietämän että sinä/ ja sinun wäkes pitä menemän minun cansani sotaan.’ž Sentähden Achis uscoi Dawidin/ ja ajatteli/ hän on tehnyt idzens cauhistettawaxi hänen Canssallens Israelille: sentähden olcan hän aina minun palwelian.’ž Ja ei Dawid jättänyt eläwäxi yhtäkän miestä eli waimoa wiedäxens Gathijn/ ja ajatteli: ettei he puhuis jotakin meitä wastan. Näin teki Dawid/ ja tämä oli hänen tapans nijncauwan cuin hän asui Philisterein maalla.’ž Ja Achis sanoi hänelle: olettaco te tänäpän carannet kenengän päälle? Dawid wastais: lounan päin Judan/ lounan päin Jerahmelithin ja lounan päin Keniterein päälle.’ž Ja cosca Dawid oli caiken maan lyönyt/ ei hän jättänyt yhtäkän miestä eli waimoa elämän/ ja otti heidän lambans/ härkäns/ Asins/ Camelins ja waattens/ palais ja tuli Achixen tygö.’ž Ja Dawid nousi miehinens ja carcais Gessuriterein/ ja Girsiterein/ ja Amalechiterein maalle: sillä nämät asuit jo wanhast sijnä maasa cuin Surrijn mennän/ Egyptin maahan asti.’ž Waan se aica cuin Dawid asui Philisterein maalla/ oli ajastaica ja neljä cuucautta.’ž Sinä päiwänä andoi Achis hänelle Ziklagin/ sijtä on Ziklag Judan Cuningasten wielä tänäpän.’ž NIin Dawid sanoi Achixelle: jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ nijn anna minulle yhteen Caupungijn sia maalle/ asuaxen siellä/ mitä sinun palwelias asu Cuningalises Caupungis sinun tykönäs?’ž Cosca Saulille sanottin Dawidin paennen Gathijn/ nijn ei hän enä händä edzinyt.’ž Nijn Dawid asui Achixen tykönä Gathis/ hänen miestens cansa idzecukin perheinens/ ja Dawid caden emändäns cansa Ahinoamin Jesreelist/ ja Abigailin Nabalin emännän cansa Carmelist.’ž Ja hän hangidzi ja läxi matcaan cuuden sadan miehen cansa/ jotca hänen myötäns olit/ Achixen Maochin pojan Gathin Cuningan tygö.’ž NIin Dawid ajatteli sydämesäns/ cuitengin minä yhtenä päiwänä joudun Saulin käsijn/ ei ole minun parembata/ cuin että minä menen Pilisterein maalle/ että Saul lackais minua edzimäst caikis Israelin rajois/ ja minä pääsisin hänen käsistäns.’ž Saul sanoi Dawidille: siunattu ole sinä minun poican Dawid/ sinä teet ja toimitat. Nijn Dawid meni matcaans ja Saul palais cotians.’ž Ja nijncuin sinun sielus tänäpän on paljo pidettäpä ollut minun silmäin edes/ nijn olcon myös minun sielun palio pidettäpä HERran silmäin edes/ ja wapahtacon minua caikesta minun murhestani.’ž HERra maxa jocaidzelle hänen wanhurscaudens ja uscons jälken: sillä HERra olis sinun tänäpän andanut minun käteeni/ waan en minä tahtonut satutta kättän HERran woideltuun.’ž Dawid wastais/ ja sanoi: cadzo/ täsä on Cuningan keihäs/ tulcan yxi nuorucaisista tänne/ ja ottacan sen.’LVAL)f÷ § / ¾ Ų s ć _ „ŃķyŚZöˆ#Ģ Nijn Philisterein päämiehet wihastuit hänen päällens/ ja sanoit hänelle: anna sen miehen palata/ ja olla siallans cuhungas hänen asettanut olet/ ettei h’ž Nijn Philisterein päämiehet wihastuit hänen päällens/ ja sanoit hänelle: anna sen miehen palata/ ja olla siallans cuhungas hänen asettanut olet/ ettei hän tulis meidän cansam sotaan/ ja olis meidän wihamiehem sodas: sillä/ millä taidais hän paremmin Herrallens mielinouten tehdä/ cuin näiden miesten päillä?’ž NIin sanoit Philisterein päämiehet: mitä nämät Hebrerit tahtowat? Achis sanoi heille: eikö tämä ole Dawid Saulin Israelin Cuningan palwelia? joca on ollut ajastajan minun tykönäni/ ja en minä ole löynnyt mitäkän hänen cansans sijtä ajasta/ cuin hän tuli minun tygöni/ tähän päiwän asti.’ž Ja Philisterein päämiehet menit sadoin ja tuhannin/ mutta Dawid meni jälist miehinens liki Achist.’ž MUtta Philisterit cocoisit caiken heidän sotajouckons Aphechijn/ ja Israel sioitti idzens Ainijn Jesreelis.’ž Ja candoi Saulille ja hänen palwelioillens. Ja cosca he olit syönet/ nousit he ja matcustt yöllä.’ž Ja waimo toi huonesta lihawan wasican/ kijrutti idzens/ ja teurasti sen/ ja otti jauhoja ja secoitti/ ja leiwoi sen happamat.’ž Hän kielsi/ ja sanoi: en minä syö. Nijn hänen palwelians ja waimo waadeit händä syömän/ että hän cuuli heidän sanans. Ja hän nousi maasta ja istui wuotelle.’ž Nijn cuule pijcas sana: minä panen etees palan leipä/ ettäs söisit ja tulisit wäkees jällens/ ja menisit matcaas.’ž JA waimo meni Saulin tygö/ ja näki hänen suurest peljästynexi/ ja sanoi hänelle: cadzo sinun pijcas on cuullut sinun sanas/ ja olen pannut sieluni käteeni/ nijn että minä cuuliainen olin sinun sanalles/ jongas puhuit minulle.’ž Nijn Saul caadui äkist maahan nijn pitkäxi cuin hän oli/ ja peljästyi suurest Samuelin puhen tähden/ nijn ettei hänes mitän enämbi woima sillen ollut/ sillä ei hän ollut mitän syönyt coco sinä päiwänä ja yönä.’ž Ja wielä sijtte anda HERra Israelin sinun Canssas Philisterein käsijn. Huomena pitä sinun ja sinun poicas oleman minun tykönäni. Ja HERra anda Israelin sotajoucon Philisterein käsijn.’ž Ettes cuullut HERran ändä/ etkä täyttänyt hänen wihans julmutta Amalechi wastan/ sentähden on HERra näitä sinulle tänäpän tehnyt.’ž HERra on sinulle tekewä nijncuin hän minun cauttani puhunut on/ ja rewäise waldacunnan kädestäs pois/ ja anda Dawidille sinun lähimmäiselles.’ž Samuel sanoi: mitäs kysyt minulda/ että HERra on sinusta erinnyt/ ja on sinun wihamiehexes tullut?’ž MUtta Samuel sanoi Saulille: mixis olet minua waiwannut/ nostaden minua? Saul sanoi: minä olen suures ahdistuxes/ Philisterit sotiwat minua wastan/ ja Jumala on minusta erinnyt/ ja ei wasta minua Prophetain/ eikä unen cautta/ sentähden olen minä andanut sinun cudzua/ ilmoittaman mitä minun tekemän pitä.’ž Hän sanoi: cuinga hän on muotoans? hän sanoi: wanha mies tule tänne/ ja on waatetettu hamella. Nijn ymmärsi Saul sen olewan Samuelin/ ja cumarsi caswoillens maahan/ ja rucoili.’ž Ja Cuningas sanoi hänelle: älä pelkä/ mitäs näet? Waimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuwan maasta ylös.’ž Cosca waimo näki Samuelin/ huusi hän corkiast/ ja sanoi Saulille/ sanoden: mixis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.’ž NIin waimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? hän sanoi: nosta minulle Samuel.’ž Nijn Saul wannoi hänelle HERran cautta/ ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ ei tämä lueta sinulle pahudexi.’ž Waimo sanoi hänelle: cadzo/ sinä tiedät kyllä mitä Saul tehnyt on/ cuinga hän on häwittänyt noidat ja welhot maacunnast/ mixis sijs tahdot minun sieluani pauloin/ että minä cuoliaxi lyötäisin.’ž Ja Saul muutti waattens/ ja otti toiset päällens/ ja meni sinne/ ja caxi miestä hänen cansans/ ja tuli yöllä waimon tygö/ ja sanoi: noidu minulle noidan hengen cautta/ ja saata minulle se cuin minä sanon sinulle.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY: Ŗ °@{  Ŗ Š@{  Ŗ x@{  Ŗ ˜@{  Ŗ @{ Ŗ  @{ Ŗ ¦@{ Ŗ H@{ Ŗ ^@{ Ŗ |@{ Ŗ p@{ Ŗ »@{ Ŗ “@ { Ŗ a@ { ’©  Ń@ { ž©  `@ { ż©  j@ { ü©  ¢@{ ū©  d@{ ś© i@{ ł© ”@{ ų© g@{ ÷© „@{ ö© ”@{ õ© v@{ ō© g@{ ó© ¶@z ņ© ;@z ń© @z š© U@z ļ© ‹@z ī© Š@z ķ© p@z ģ© ß@z ė© Ÿ@z ź© W@z é© U@z č© N@z ē© „@z ę© h@z å© V@z ä©  x@ z ć©  ø@ z ā©  ]@ z į©  č@ z ą©  ‚@ z ß© A@z Ž© c@z Ż© ™@z Ü© r@z Ū© ³@z Ś© T@z Ł© ®@z Ų© k@z ש  W@z Ö©  ¬@y Õ©  R@y Ō©  e@y Ó©  @y Ņ© }@y Ń© Ü@y Š© j@y Ļ© W@y Ī© @y Ķ© ~@y Ģ© s@y Ė© z@y Ź© O@y É© E@ y Č© e@ y Ē© 6@ y Ę© I@ y Å© Æ@ y Ä© V@y Ć© Ļ@y Ā© Ē@y Į© @y Ą© @y æ© m@y ¾© £@y ½© c@y ¼© “@y »© ¶@x ŗ© Ę@x ¹© W@x ø©  Š@x ·©  Ģ@x ¶©  m@x µ©  ‘@x “©  @x ³© ę@x ²© N@ x ±© Ę@ x °© l@ x Æ© q@ x ®© n@ x ­© ‚@x ¬© @x «©  Ž@x Ŗ©  ®@x ©©  Å@x Ø© ę@x §© d@x ¦© A@x „© `@x ¤© 6@v £© !@v ¢© e@v ”© n@v  © d@v Ÿ© €@v ž© Ÿ@v © t@v œ© ä@ v ›© Ō@ v š© ŗ@ v ™© „@ v ˜© @ v —© e@v –© 3@v •© ³@v ”©  q@v “©  x@v ŠLVAL _ū  P ¢  ‡  — & ŗō¦Ą3¢5i™B|Ę Ja hän wei heidän: ja cadzo/ he olit hajottanet heitäns coco maahan/ söit/ joit ja pidit’ž Ja hän wei heidän: ja cadzo/ he olit hajottanet heitäns coco maahan/ söit/ joit ja pidit juhla/ sen suuren saalin tähden/ jonga he olit sieldä saanet Philisterein ja Judan maalda.’ž Dawid sanoi hänelle: wietkös minun sen sotawäen tygö? hän sanoi: wannos minulle Jumalan cautta/ ettet sinä minua tapa/ eli anna minua minun Herrani käsijn/ nijn minä wien sinun sen sotawäen tygö.’ž Me tulim etelästä päin Chrethin ja Judan/ etelästä päin Calebin/ ja poltim Ziklagin.’ž Dawid kysyi hänelle: kenengäs olet ja custas olet? hän sanoi: minä olen Egyptin nuorucainen Amalechiterein palwelia/ ja minun HERran on hyljännyt minun/ ja sijtte on jo colme päiwä cuin minä sairaxi tulin.’ž Ja annoit rypälen ficunit ja caxi rypälettä rosinoit/ ja sijttecuin hän oli syönyt/ tuli hänen hengens wirgotetuxi: sillä ei hän ollut colmena päiwänä eikä colmena yönä leipä syönyt/ eikä wettä juonut.’ž JA he löysit yhden Egyptin miehen kedolda/ sen he weit Dawidin tygö/ ja annoit leipä syödä ja wettä juoda.’ž Mutta Dawid ja neljä sata miestä menit sotawäen perän/ ja caxi sata miestä jotca sijhen seisoman jäit/ ei wijdzinet mennä Besorin ojan ylidze.’ž Nijn meni Dawid matcaan/ ja cuusi sata miestä cuin hänen cansans olit/ ja tulit Besorin ojan tygö/ mutta muutamat rupeisit sijnä seisoman.’ž Ja cosca AbJathar oli tuonut Dawidille pääliswaatten/ Kysyi Dawid HErralle/ ja sanoi: pitäkö minun ajaman sitä joucko taca/ pitäkö minun ottaman heidän kijnni? hän sanoi: aja heitä taca/ ja sinä saawutat heidän/ ja otat saalin.’ž Ja sanoi Papille AbJatharille Ahimelechin pojalle: tuo minulle pääliswaate.’ž Ja Dawid oli suurest ahdistettu/ sillä Canssa tahdoit hänen kiwittä/ ja caiken Canssan sielut olit murheisans/ poicains ja tytärtens tähden. Mutta Dawid wahwisti idziäns HERrasa hänen Jumalasans.’ž Ja Dawidin caxi emändätä olit myös wiedyt pois/ Ahinoam Jesreeliteri ja Abigail Nabalin emändä Carmelist.’ž Corgotti Dawid ja wäki/ cuin hänen cansans oli änens/ ja itki sijhenasti ettei heillä enämbi woima itke ollut.’ž Cosca Dawid tuli miehinens Caupungijn/ ja näki sen poltetuxi/ ja wiedyxi heidän emändäns ja tyttärens pois/’ž Ja olit wienet waimot/ jotca siellä olit pienimmäst nijn suurimbaan/ ei he yhtäkän surmannet/ mutta weit pois ja menit tietäns.’ž Cosca Dawid colmandena päiwänä tuli Ziklagijn miehinens/ olit Amalechiterit tullet etelän puolelda/ lyönet Ziklagin/ ja polttanet tulella.’ž Nijn Dawid oli miehinens amulla warhain ylhällä matcustaman ja tuleman Philisterein maalle jällens/ mutta Philisterit menit Jesreelin päin.’ž Nijn nouse sijs warhain amulla/ ja sinun Herras palweliat cuin sinun cansas tullet owat/ ja cosca te oletta amulla warhain nosnet/ ja walkia on/ nijn mengät teidän tietän.’ž Achis wastais ja sanoi Dawidille: minä tiedän sinun otollisexi minun silmäin edes/ nijncuin Jumalan Engelin/ mutta Philisterein päämiehet owat sanonet: älä anna hänen tulla meidän cansam sotaan.’ž Dawid sanoi Achixelle: mitä minä olen tehnyt/ ja mitäs olet löytänyt sinun palwelialdas/ sijtä ajasta cuin minä olen ollut sinun tykönäs/ nijn tähän päiwän asti/ etten minä tule ja sodi minun Herrani Cuningan wihamiehiä wastan?’ž Nijn palaja nyt tacaperin/ ja mene rauhan/ ettes paha tekis Philisterein päämiesten silmäin edes.’ž NIin cudzui Achis Dawidin/ ja sanoi hänelle: nijn totta cuin HERra elä/ minä pidän sinun oikiana ja hywänä miesnä/ ja sinun ulos ja sisällekäymises minun cansani sotaleirijn kelpa minulle/ ja en ole löynnyt yhtän pahutta sinusta/ sijtä ajasta cuins tulit minun tygöni/ nijn tähän asti. Mutta et sinä kelpa päämiehille.’ž Eikö hän ole Dawid/ josta he weisaist hypys? Saul löi tuhannen/ mutta Dawid kymmenen tuhatta.ĖLVALLéFŁ Ō Å ž / Ł * į«F²8ÅG)ŅhŒr » Hangidzit he caicki kelpawaiset miehet sotaan/ käwit caiken sen yön/ ja otit Saulin’ž Hangidzit he caicki kelpawaiset miehet sotaan/ käwit caiken sen yön/ ja otit Saulin ja hänen poicains ruumit alas Bethsan muurin pääldä/ weit Jabexeen/ ja poldit siellä.’ž Cosca Jabexen asuwaiset Gileadis cuulit/ mitä Philisterit Saulille tehnet olit:’ž Ja panit hänen asens Astharothin huoneseen/ mutta hänen ruumins ripustit he Bethsan muurin päälle.’ž Ja hackaisit hänen pääns pois/ ja otit häneldä aset/ ja lähetit ymbärins Philisterein maacunda/ ilmoitetta heidän epäjumalittens huoneis/ ja Canssan seas.’ž JA toisna päiwänä tulit Philisterit ryöstämän tapetuita/ ja löysit Saulin ja colme hänen poicans macawan Gilboan wuorella.’ž COsca Israelin miehet jotca olit toisella puolella laxo/ ja toisella puolella Jordani/ näit Israelin miehet paennexi/ ja Saulin poikinens cuollexi/ jätit he Caupungit ja pakenit. Nijn tulit Philisterit ja asuit nijsä.’ž Ja nijn cuoli Saul ja colme hänen poicans/ ja hänen asenscandaja/ ja caicki hänen miehens sinä päiwänä.’ž Cosca hänen asenscandaja näki Saulin cuollexi/ langeis hän myös mieckaans/ ja cuoli.’ž Nijn sanoi Saul asenscandajalle: wedä sinun mieckas/ ja pistä sillä minua läpidze/ ettei nämät ymbärinsleickamattomat tulis ja pistäis minua läpidze/ ja pilckais minua. Mutta hänen asenscandaja ei tahtonut: sillä hän pelkäis idzens suurest. Nijn otti Saul mieckans ja langeis sijhen.’ž Ja sota oli angara Sauli wastan/ ja joudzimiehet käwit hänen päällens jousten cansa/ ja haawoitettin pahoin joudzimiehildä.’ž Ja Philisterit ripuit Saulis ja hänen pojisans/ ja surmaisit Jonathanin/ AbiNadabin ja Melchisuan/ Saulin pojat.’ž NIin Philisterit sodeit Israeli wastan/ ja Israelin miehet pakenit Philisterejä/ ja langeisit lyötynä Gilboan wuorella.’ž Nijlle Hebronist/ ja caikista paicoista/ cusa Dawid oli miehinens waeldanut.’ž Nijlle Harmast/ ja nijlle cuin on Chorsanist/ ja nijlle Athachist.’ž Ja nijlle cuin on Rachalis/ ja nijlle Jerahmeliterein Caupungist/ ja nijlle Keniterein Caupungist.’ž Nijlle Aroeris/ nijlle Siphmothis/ nijlle Esthmoas.’ž Nijlle cuin on BethElis/ nijlle Ramothis etelän päin/ nijlle Jatheris.’ž Ja cosca Dawid tuli Ziklagijn/ lähetti hän saalista nijlle ylimmäisille Judast/ cuin hänen ystäwäns olit/ ja sanoi: cadzo/ täsä on teille siunaus HERran wiholisten saalist.’ž Tämä on ollut sijtä ajast ja aina sijtte oikeus ja tapa Israelis tähän päiwän asti.’ž Cuca teitä pitä cuuleman täsä asias/ sencaltainen cuin nijden osa on jotca olit sodas meidän cansam/ pitä myös oleman heidän osans cuin meidän caluim tykönä owat ollet/ ja pitä yhdencaltainen jaco oleman.’ž Nijn sanoi Dawid: ei teidän nijn pidä tekemän minun weljeni näiden cansa cuin HERra meille andanut on/ ja on meidän warjellut ja andanut sen sotawäen meidän käsijm/ jotca olit tullet meitä wastan.’ž Nijn wastaisit ne cuin pahat ja tylyt miehet olit/ nijden seast cuin Dawidin cansa olit matcustanet/ ja sanoit: ettei he ollet meidän cansam/ ei pidä heille annettaman sijtä saalist cuin me saanet olemma/ mutta idzecukin ottacan emändäns ja lapsens/ ja mengän tietäns.’ž Ja cosca Dawid tuli nijden cahden sadan miehen tygö/ jotca olit wäsyxis ja jälist seuraisit Dawidi/ ja olit jäänet Besorin ojan tygö/ menit he Dawidi wastan/ ja sitä sotawäke cuin hänen cansans oli/ ja Dawid meni sen wäen tygö ja terwetti heitä ystäwälisest.’ž Ja Dawid otti lambat ja härjät/ ja andoi ne aja hänen carjans edellä ja he sanoit: tämä on Dawidin saalis.’ž Ja ei puuttunut nijstä mitän/ piendä eli suurta/ pojista ja tyttäristä/ eli muusta saalista cuin he ikänäns ottanet olit/ Dawid toi ne caicki tacaperin jällens.’ž Nijn Dawid pelasti caicki cuin Amalechiterit ottanet olit/ ja sai hänen caxi emändätäns jällens.’ž Ja Dawid löi heitä amusta ruweten ehtosen asti/ liki toiseen päiwään/ nijn ettei heistä yhtäkän pääsnyt/ paidzi neljä sata nuorucaista/ jotca istuit Camelein päälle/ ja pakenit.hLVAL©><‰  ~  Ś X p  [ ć%€2Ż†ē˜ƒ.”f° SIittecuin nämät olit tapahtunet/ kysyi Dawid HERralle/ sanoden: menengö minä yhtengän J’ž SIittecuin nämät olit tapahtunet/ kysyi Dawid HERralle/ sanoden: menengö minä yhtengän Judan Caupungeist? Ja HERra sanoi hänelle: mene. Dawid sanoi: cuhunga? Hän sanoi: Hebronijn.’ž Cuinga owat Sangarit langennet/ ja sotaaset tullet pois?’ž Minä suren suurest sinun tähtes weljen Jonathan/ sinä olit minulle juuri racas/ sinun rackaudes oli suurembi minulle cuin waimoin rackaus.’ž Cuinga Sangarit owat langennet sodas? Jonathan on myös tapettu sinun cuckuloillas.’ž Te Israelin tyttäret itkekät Saulia/ joca teidän waatetti rosinpunaisilla corjast/ ja caunisti teidän waatten cullaisilla caunistuxilla.’ž Saul ja Jonathan suloiset ja rackat eläisäns/ ei ole myös cuollesansackan eroitetut/ liuckammat cuin cotca/ ja wäkewemmät cuin Lejonit.’ž Jonathanin joudzi ei harhaillut/ ja Saulin miecka ei ollut tyhjä tapettuin werestä/ ja Sangarein lihawudesta.’ž Te Gilboan wuoret/ älkön tulco caste eikä sade teidän päällen/ älkön myös olco pellot/ joista ylönnysuhri tule: sillä siellä on wäkewitten kilpi lyöty maahan/ Saulin kilpi/ nijncuin ei hän oliscan ollut öljyllä woideltu.’ž Älkät sanoco sitä Gathis/ älkät myös ilmoittaco Aschalonin catuilla/ ettei Philisterein tyttäret iloidzis/ eikä ymbärinsleickamattomain tyttäret riemuidzis.’ž Israelin jaloimmat owat sinun cuckuloillas surmatut/ cuinga Sangarit owat langennet?’ž Ja käski opetta Judan lapsia joudzeen/ cadzo/ se on kirjoitettu hurscasten kirjas.’ž JA Dawid walitti tämän walituxen Saulin ja Jonathanin hänen poicans tähden.’ž Nijn sanoi Dawid hänelle: sinun weres olcon sinun pääs päälle: sillä sinun suus on todistanut idze sinuas wastan/ ja sanonut: minä olen HERran woidellun tappanut.’ž Ja Dawid sanoi yhdelle hänen nuorista miehistäns: tule tänne ja lyö händä. Ja hän löi hänen cuoliaxi.’ž Dawid sanoi hänelle: mixes peljännyt laske sinun kättäs/ ja tappa HERran woideltua?’ž JA Dawid sanoi nuorucaiselle/ joca näitä ilmoitti: custas olet? hän sanoi: minä olen muucalaisen Amalechiterin poica.’ž Ja surit/ ja itkit/ ja paastoisit ehtosen asti/ Saulin ja hänen poicans Jonathanin tähden/ ja HERran Canssan tähden/ ja Israelin huonen tähden/ että ne miecan cautta langennet olit.’ž Silloin tartui Dawid waatteisijns ja rewäis ne/ nijn myös jocamies cuin hänen cansans oli.’ž Nijn minä menin hänen tygöns ja tapoin hänen: sillä minä tiesin/ ettei hän olis cuitengan sen langemisen jälken elänyt. Ja minä otin cruunun hänen päästäns ja käsirengat hänen kädestäns/ ja toin ne tänne sinulle minun Herralleni.’ž Ja hän sanoi minulle: tules minun tygöni ja tapa minua: sillä minä ahdistetan cowin/ ja minun hengen on wielä coconainen minus.’ž Hän sanoi: cucas olet? minä wastaisin: minä olen Amalechiteri.’ž Ja sijttecuin hän käänsi hänens/ ja näki minun ja cudzui tygöns/ ja minä sanoin: täsä minä olen.’ž Nuorucainen sanoi: minä tulin tapaturmast Gilboan wuorelle/ ja cadzo/ Saul oli langennut omaan keihäseens/ ja rattat ja hewoismiehet ajoit händä taca.’ž DAwid sanoi sille nuorucaiselle joca näitä ilmoitti: mistäs tiedät Saulin ja hänen poicans Jonathanin cuollexi?’ž Dawid sanoi hänelle: sanos minulle/ mitä siellä on tapahtunut? hän wastais: wäki on paennut sodast ja paljo wäke on tapettu/ ja Saul on myös cuollut/ ja hänen poicans Jonathan.’ž Dawid sanoi hänelle: custas tulet? hän sanoi: minä olen paennut Israelin leirist.’ž Cadzo/ colmandena päiwänä tuli yxi mies Saulin leirist/ rewäistyillä waatteilla/ ja mulda hänen pääns päällä. Ja cuin hän tuli Dawidin tygö/ langeis hän maahan ja cumarsi.’ž JA Saulin cuoleman jälken/ cosca Dawid oli palainnut Amalechiterein tapost/ oli hän Ziklagis caxi päiwä.’ž Ja otit heidän luuns/ ja hautaisit puun ala Jabexeen/ ja paastoisit seidzemen päiwä.ŒLVAL™#ź ƒ ļ † " €  ¶ å „ ń6ĘJģ¤ž^^ĘN~Ī Joab wastais: nijn totta cuin Jumala elä/ jos sinä olisit tänäpän huomeneltain nijn s’ž Joab wastais: nijn totta cuin Jumala elä/ jos sinä olisit tänäpän huomeneltain nijn sanonut/ nijn olis Canssa tänäpänä jo warhain lacainnet wainomast cukin heidän weljejäns.’ž Ja Abner huusi Joabi/ ja sanoi: pitäkö miecan syömän ilman lackamata? etkös tiedä että sijtä tule enämbi catkerut? cuinga cauwan et sinä tahdo sanoa Canssalle/ että he lackaisit wainomast heidän weljejäns?’ž Silloin tulit BenJaminin lapset Abnerin taca cocoon/ ja cocoisit idzens yhteen jouckoon/ ja seisatit mäen cuckulalle.’ž MUtta Joab ja Abisai ajoit Abneri taca sijhenasti cuin päiwä laski. Ja cosca he tulit Amman cuckulalle/ joca on Giahn tykönä/ Gibeonin corwen tiellä.’ž Mutta ei hän paennut. Mutta Abner pisti händä tacammaisella puolella keihästä hänen wadzaans/ nijn että keihäs käwi taca ulos/ ja hän langeis sijhen ja cuoli hänen eteens. Ja jocainen/ cuin sijhen paickaan tuli/ cusa Asahel cuollun oli/ seisatti sijhen.’ž Nijn Abner taas puhui Asahelille: pakene minun tacani/ mixis tahdot minua lyömän sinuas? ja cuinga minä sijtte tohdin nosta caswoni Joabin sinun weljes edes.’ž Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli wasemalle puolelle/ ja käsitä sinulles yxi noista nuorucaisist/ ja ota sen ase. Mutta Asahel ei luopunut hänestä.’ž Nijn Abner cadzoi taans/ ja sanoi: etkös ole Asahel? hän sanoi: olen.’ž Hän ajoi Abneri taca/ ja ei poikennut oikialle eikä wasemalle puolelle ajamast Abneri taca.’ž JA colme ZeruJan poica olit siellä/ Joab/ Abisai ja Asahel/ mutta Asahel oli nopia juoxeman/ nijncuin medzäwuohi kedolla.’ž Ja sangen cowa sota nousi sinä päiwänä/ mutta Abner ja Israelin miehet lyötin Dawidin palwelioilda tacaperin.’ž Ja jocainen heistä otti toinen toisens kijnni caulast/ ja pistit mieckans kylkijn/ ja langeisit toinen toisens cansa maahan. Sijtä cudzutan se paicka Helkath Hazurim/ joca on Gibeonis.’ž Nijn he nousit ja käwit caxitoistakymmendä BenJaminin lugusta Isbosethin Saulin pojan puolelda/ ja caxitoistakymmendä Dawidin palwelioista edes.’ž Ja Abner sanoi Joabille: noscan nuorucaiset meidän eteem leikidzemän. Joab sanoi: tehkän nijn.’ž Ja Joab ZeruJan poica meni Dawidin palweliain cansa/ ja he cohtaisit toinen toisens Gibeonin lammicon tykönä/ ja seisoit toinen toistans wastan/ nämät tällä puolella/ ja toiset toisella puolella lammickota.’ž JA Abner Nerin poica meni Isbosethin Saulin pojan palwelioitten cansa Mahanaimista Gibeonijn.’ž Ja se aica cuin Dawid oli Hebronis Judan huonen Cuningasna/ oli seidzemen ajastaica ja cuusi Cuucautta.’ž Ja Isboseth Saulin poica oli neljänkymmenen ajastaicainen/ cosca hän tuli Israelin Cuningaxi/ ja hallidzi caxi ajastaica/ mutta Judan huone piti Dawidin cansa.’ž Ja asetti hänen Gileadin/ Assurin/ Jesreelin/ Ephraimin/ BenJaminin ja caiken Israelin Cuningaxi.’ž MUtta Abner Nerin poica/ Saulin sodan päämies/ otti Isbosethin Saulin pojan/ ja wei hänen Mahanaimijn/’ž Wahwistacat sijs teidän käten/ ja olcat wäkewät: sillä teidän Herran Saul on cuollut/ ja Judan huone on myös minun woidellut hänellens Cuningaxi.’ž Nijn tehkön HERra teille laupiuden ja totuuden/ ja minä teen myös teille hywä/ että te tämän teitte.’ž Lähetti hän heille sanan/ ja andoi sanoa heille: siunatut oletta te HERralda/ että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän Herrallen/ ja oletta haudannet hänen.’ž Ja Judan miehet tulit ja woitelit siellä Dawidin Judan huonen Cuningaxi. Ja cosca Dawidille ilmoitettin Jabexen miehet Gileadis haudannen Saulin:’ž Nijn myös miehet jotca olit hänen cansans/ wei Dawid myötäns jocaidzen huoneinens. Ja he asuit Hebronin Caupungeis.’ž Nijn Dawid meni ja caxi hänen emändätäns/ Ahinoam Jesreeliteri/ ja Abigail Nabalin emändä Carmelist.ØLVALƒķaÜ M Ļ n ź © \  „ m „5y²’¢ ŸįAן Ja Abner sanoi Dawidille: minä nousen ja menen cococoman caiken Israelin minun Herrani Cuningan tygö/ että he tekisi’ž Ja Abner sanoi Dawidille: minä nousen ja menen cococoman caiken Israelin minun Herrani Cuningan tygö/ että he tekisit lijton sinun cansas/ ja sinä olisit Cuningas nijncuin sinun sielus halaja. Nijn Dawid päästi Abnerin menemän rauhas.’ž COsca Abner tuli Dawidin tygö Hebronijn/ ja caxikymmendä miestä hänen cansans/ teki Dawid heille pidon.’ž Puhui myös Abner BenJaminin corwain cuullen/ ja meni myös puhuman Dawidin corwille Hebronijn caickia cuin Israelille ja caikelle BenJaminin huonelle kelpais.’ž Nijn tehkät nyt se: sillä HERra on sanonut Dawidist: minä wapadan minun Canssani Israelin minun palweliani Dawidin käden cautta Philisterein kädest/ ja caickein heidän wiholistens kädest.’ž JA Abner puhui Israelin wanhimmille/ ja sanoi: te oletta jo cauwan aica halannet Dawidit teidän Cuningaxen/’ž Ja hänen miehens meni hänen cansans/ ja itki hänen jälisäns haman Bahurimin asti. Nijn sanoi Abner hänelle: palaja ja mene matcaas. Ja hän palais.’ž Isboseth lähetti matcaan ja andoi hänen otetta mieheldäns Paltielildä Laixen pojalda pois.’ž LÄhetti myös Dawid sanan Isbosethille Saulin pojalle/ ja andoi hänelle sanoa: anna minulle minun emändän Michal/ jonga minä kihlaisin minulleni sadalla Philisterein esinahalla.’ž Hän sanoi: oikein/ minä teen lijton sinun cansas/ mutta yhtä anon minä sinulda/ ettes tule minun näkywini ennen cuins tuot Michalin Saulin tyttären minun tygöni/ tullesas cadzoman minun caswojani.’ž JA Abner lähetti sanan edelläns Dawidille/ sanoden: kenengä maa oma on? ja sanoi: tee lijttos minun cansani/ ja cadzo/ minun käten on sinun cansas/ käändämän caicke Israeli sinun tygös.’ž Ja ei hän taitanut händä enämbi wastata yhtän sana/ sillä hän pelkäis händä.’ž Että minä otan Cuningan waldacunnan Saulin huonest pois/ ja ylönnän Dawidin istuimen Israelin ja Judan ylidzen/ Danist BerSeban asti.’ž Jumala tehkön Abnerin cansa sen ja sen/ jos en minä tee/ nijncuin HERra on wannonut Dawidille.’ž Nijn Abner wihastui suurest Isbosethin sanoista/ ja sanoi: olengo minä coiran pää/ joca Judat wastan tein laupiuden sinun Isäs Saulin huonelle ja hänen weljillens ja ystäwillens/ ja en ole andanut sinua Dawidin käsijn/ ja sinä soimat minua tänäpän waimon tähden/ pahantekiäxi?’ž Ja Saulilla oli yxi jalcawaimo/ Rizpa nimeldä Ajan tytär. Ja Isboseth sanoi Abnerille: mixis macat minun Isäni jalcawaimon cansa?’ž COsca sota Dawidin ja Saulin huonen waihella oli/ wahwisti Abner Saulin huonetta.’ž Cuudes Jethream Eglast Dawidin emännäst. Nämät synnyit Dawidille Hebronis.’ž Neljäs Adonia Hagithin poica. Wijdes SaphatJa Abithalin poica.’ž Toinen Chileab Abigailist Nabalin emännäst/ joca oli Carmelist. Colmas Absalom Maachan poica Thalmain Cuningan tyttären Gessurist’ž JA Dawidille syndyi Hebronis lapsia/ hänen esicoisens oli Amnon Ahinoamist sijtä Jesreelitist.’ž JA pitkällinen sota oli Saulin ja Dawidin huonen waihella/ mutta Dawid caswoi ja menestyi/ ja Saulin huone häwis ja wäheni.’ž Ja he otit Asahelin ja hautaisit Bethlehemijn hänen Isäns hautaan. Ja Joab käwi miehinens caiken sen yön/ ja tuli päiwän waljetes Hebronijn.’ž Mutta Dawidin palweliat olit lyönet BenJaminilda/ ja nijstä miehistä jotca olit Abnerin cansa/ colme sata ja cuusikymmendä miestä.’ž Ja Joab käänsi idzens Abneristä/ ja cocois caiken Canssan/ ja sijnä puuttui Dawidin palwelioista yhdexäntoistakymmendä miestä/ ja Asahel.’ž MUtta Abner ja hänen miehens käwit caiken yösen lakialla kedolla/ ja menit Jordanin ylidze/ waelsit caiken Bithronin läpidze/ ja tulit Mahanaimijn.’ž Ja Joab puhalsi waskitorween/ ja caicki Canssa seisatti alallans/ ja ei enä ajanet Israeli taca/ eikä myös enämbi sotinet.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†g* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õÖ·˜yZ;‡Ŗ †@ †Ŗ O@ …Ŗ Œ@ „Ŗ v@ ƒŖ Š@ ‚Ŗ  t@  Ŗ  ±@  €Ŗ  Ę@  Ŗ  °@  ~Ŗ  Ģ@  }Ŗ @ |Ŗ ź@ {Ŗ Ø@ zŖ h@ yŖ B@ xŖ ^@ wŖ n@ vŖ t@ uŖ S@ tŖ ‚@€ sŖ Ē@€ rŖ ł@€ qŖ Ī@€ pŖ g@€ oŖ ©@€ nŖ ¹@€ mŖ P@€ lŖ f@€ kŖ  f@€ jŖ  Ų@€ iŖ  ~@€ hŖ  x@€ gŖ  X@ € fŖ q@ € eŖ @ € dŖ m@ € cŖ ¢@ € bŖ h@€ aŖ ž@€ `Ŗ ±@€ _Ŗ N@€ ^Ŗ v@€ ]Ŗ Ž@€ \Ŗ š@€ [Ŗ B@€ ZŖ S@€ YŖ æ@ XŖ ¹@ WŖ >@ VŖ ˜@ UŖ €’ž Elisama/ Eliada/ Eliphalet.6 TŖ #@ SŖ a@ RŖ  “@ QŖ  “@ PŖ  Ž@ OŖ  K@ NŖ  x@  MŖ @  LŖ =@  KŖ ł@  JŖ ™@  IŖ j@ HŖ Æ@ GŖ Ā@ FŖ m@ EŖ  Ź@ DŖ  Į@ CŖ  ø@ BŖ  u@ AŖ  @ @Ŗ Ī@~ ?Ŗ Q@~ >Ŗ ¬@~ =Ŗ 6@~ <Ŗ Y@~ ;Ŗ Ė@~ :Ŗ e@~ 9Ŗ 'U@~ 8Ŗ &x@~ 7Ŗ %x@~ 6Ŗ $s@~ 5Ŗ #Ķ@ ~ 4Ŗ "¦@ ~ 3Ŗ !V@ ~ 2Ŗ  w@ ~ 1Ŗ Ē@ ~ 0Ŗ }@~ /Ŗ Į@~ .Ŗ Š@~ -Ŗ ¼@~ ,Ŗ ˆ@~ +Ŗ @~ *Ŗ …@~ )Ŗ –@~ (Ŗ ½@~ 'Ŗ ķ@| &Ŗ j@| %Ŗ  @| $Ŗ ¾@| #Ŗ n@| "Ŗ •@| !Ŗ ]@|  Ŗ ³@| Ŗ  Ē@| Ŗ  ¼@| Ŗ  O@| Ŗ  ˆ@| Ŗ  a@ | Ŗ @ | Ŗ „@ | Ŗ T@ | Ŗ M@ | Ŗ A@| Ŗ „@| Ŗ a@| Ŗ ~@| Ŗ  @| Ŗ …@| Ŗ Œ@| Ŗ –@| Ŗ }@| LVALC­(›  W Ķ  Č Q ūUˆ%Šk GeF Sillä cosca he huoneseen tulit/ lewäis hän wuotesans/ hänen macaushuonesans. Ja he pistit hänen cuol’ž Sillä cosca he huoneseen tulit/ lewäis hän wuotesans/ hänen macaushuonesans. Ja he pistit hänen cuoliaxi/ ja hackaisit hänen pääns pois/ ja otit sen ja menit pois lakian kedon tien cautta coco sen yösen.’ž Ja he tulit keskelle huonetta nisuja ottaman/ pistit händä wadzaan ja pakenit:’ž Nijn menit Rimonin sen Berothitin pojat Rechob ja Baena/ ja tulit Isbosethin huoneseen/ cosca päiwä oli palawimmallans/ ja hän lewäis hänen wuotesans puolipäiwän aicana.’ž OLi myös Jonathanilla Saulin pojalla yxi poica/ joca oli saattamatoin jalgoista/ ja oli jo wijden ajastaicainen/ cosca sanoma tuli Saulista ja Jonathanist Jesreelist: ja hänen imettäjäns otti hänen ja pakeni. Ja cosca hän kijrust pakeni/ langeis hän ja tuli saattamattomaxi/ ja hänen nimens oli MephiBoseth.’ž Ja Berothiterit olit paennet Gethaimijn/ ja olit siellä muucalaisna tähän päiwän asti.’ž Ja Saulin pojalla oli caxi päämiestä hänen sotawäelläns/ toisen nimi oli Baena ja toisen Rechob/ Rimonin sen Berothitin pojat/ BenJaminin lapsista: sillä Beroth oli myös luettu BenJaminin sucucundaan.’ž COsca Saulin poica cuuli Abnerin cuollexi Hebronis/ wäsyit hänen kätens/ ja coco Israel hämmästyi.’ž Ja minä olen wielä heicko ja woideltu Cuningas/ mutta ne miehet ZeruJan pojat owat’ž Ja Cuningas sanoi palwelioillens: ettäkö te tiedä että tänäpän on yxi päämies/ ja tosin suuri mies caatunut Israelis?’ž Ja caicki Canssa/ ja coco Israel ymmärsit sinä päiwänä ettei se ollut Cuningalda/ että Abner Nerin poica oli tapettu.’ž Ja caicki Canssa ymmärsi sen ja se kelpais heille/ caicki se hywä cuin Cuningas oli tehnyt Canssan silmäin edes.’ž COsca caicki Canssa tulit Dawidin cansa rualle/ ja wielä walkia päiwä oli/ wannoi Dawid/ ja sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen/ jos minä leipä taicka jotakin muuta maistan/ ennencuin Auringo laske.’ž Sinun kätes ei ollet sidotut/ sinun jalcas ei ollet rautacahleis: sinä olet caatunut/ nijncuin se joca pahantekiän edes lange. Ja Canssa itkit wielä enämmin händä.’ž Ja Cuningas walitti Abnerita/ ja sanoi: Abner ei ole cuollut/ nijncuin tyhmä cuole:’ž Cosca he hautaisit Abnerin Hebronis/ corgotti Cuningas änens ja itki Abnerin haudan tykönä/ itki myös caicki Canssa.’ž Mutta Dawid sanoi Joabille ja caikelle Canssalle jotca olit hänen cansans: rewäiskät teidän waatten ricki/ ja puettacat teitän säkeillä/ ja parcucat Abnerin tähden. Ja Cuningas käwi paarein peräs.’ž Ja näin tapoit Joab ja hänen weljens Abisai Abnerin/ että hän löi cuoliaxi Asahelin heidän weljens/ sodas Gibeonin tykönä.’ž Mutta tulcon se Joabin pään päälle/ ja caiken hänen Isäns huonen/ ja älkön puuttuco Joabin huones se jolla juoxu ja spitali on/ ja joca sauwalla käy ja miecalla caatu/ ja jolda leipä puuttu.’ž Cosca Dawid nämät sai tietä/ sanoi hän: minä olen wiatoin ja minun waldacundan HERran edes ijancaickisest/ Abnerin Nerin pojan werestä.’ž Cosca Abner tuli Hebronijn jällens/ wei Joab hänen keskelle porttia puhutellaxens händä erinäns/ ja pisti siellä händä wadzaan/ nijn että hän cuoli/ hänen weljens Asahelin weren tähden.’ž JA cosca Joab läxi Dawidin tykö/ lähetti hän sanan Abnerin perän/ että he toisit hänen Borhasirast/ ja ei Dawid sijtä mitän tietänyt.’ž Etkös tunne Abneri Nerin poica: hän on tullut sinua pettämän/ tiedustellaxens sinun ulos ja sisälle käymistäs/ ja coetellaxens mitäs teet.’ž Nijn meni Joab Cuningan tygö/ ja sanoi: mitäs tehnyt olet? cadzo/ Abner on tullut sinun tygös/ mixis olet hänen päästänyt menemän?’ž Cosca Joab ja caicki sotajoucko olit tullet/ sanottin hänelle: Abner Nerin poica on tullut Cuningan tygö/ ja hän on päästänyt hänen rauhas menemän.’ž JA cadzo/ Dawidin palweliat ja Joab tulit sotawäen tykö/ ja toit cansans suuren saalin/ mutta Abner ei ollut silloin Dawidin tykönä Hebronis/ waan hän oli päästänyt hänen menemän rauhas.žLVALöÉ  > Ń  ` ö ] d'%­bŌA®M*’T›Ü Ja Dawid tuli BaalPrazimijn/ ja löi heidän sijnä/ ja sanoi: HERra on minun wiholiseni eroitta’ž Ja Dawid tuli BaalPrazimijn/ ja löi heidän sijnä/ ja sanoi: HERra on minun wiholiseni eroittanut minun edestän/ nijncuin wesi ercane toinen toisestans/ sijtä cudzutan se paicka BaalPrazim.’ž Ja Dawid kysyi HERralle/ sanoden: menengö minä Philisterejä wastan/ ja annatcos heitä minun käteeni? Ja HERra sanoi Dawidille: mene heitä wastan/ minä annan Philisterit sinun käsijs.’ž Mutta Philisterit tulit ja sioitit idzens Raphaimin laxoon.’ž JA cosca Philisterit cuulit Dawidin woidelluxi Israelin Cuningaxi/ nousit he caicki edzimän Dawidi. Ja cuin Dawid sen ymmärsi/ nijn hän meni linnaan.’ž Jebehar/ Elisua/ Nepheg/ Japhia.’ž Ja nämät owat heidän nimens/ jotca hänelle Jerusalemis synnyit: Sammua/ Sobab/ Nathan/ Salomo.’ž NIin Dawid otti Jerusalemist wielä usiambita jalcawaimoja ja emänditä/ sijttecuin hän tuli Hebronist. Ja Dawid sijtti wielä poikia ja tyttäritä.’ž Ja Dawid ymmärsi HERran hänens wahwistanexi Israelin Cuningaxi/ ja corgottanexi hänen Cuningalisen waldacundans/ hänen Canssans Israelin tähden.’ž NIin Hiram Tyrin Cuningas lähetti sanan Dawidille/ ja Cedrin puita/ ja puuseppiä/ ja seinäkiwein hackaita. Ja he rakensit Dawidille huonen.’ž Ja Dawid menestyi ja enändyi/ ja HERra Jumala Zebaoth oli hänen cansans.’ž Ja Dawid asui linnas/ ja cudzui sen Dawidin Caupungixi/ ja Dawid rakensi sen ymbärins/ Millosta ja sisällisen puolen.’ž Ja sinä päiwänä sanoi Dawid: jos jocu lyö Jebuserit/ ja tarttu heidän rästänsalaisijn/ ja lyö sokiat ja onduwat/ joita Dawidin sielu wiha ( hänen pitä pään ja ylimmäisen oleman ) josta heillä on sananlascu: ei yhtän sokiata ja onduwata päästetä huoneseen.’ž Mutta Dawid woitti Zionin linnan/ se on Dawidin Caupungin.’ž JA Cuningas meni miestens cansa Jerusalemijn Jebuserejä wastan/ jotca maalla asuit. Ja he sanoit Dawidille: ei sinun pidä tänne tuleman/ waan sokiat ja onduwat pitä sinun ajaman tääldä ulos ( ja he ajattelit/ ettei Dawidin pitänyt sinne tuleman )’ž Hebronis hän hallidzi Judat seidzemen wuotta ja cuusi cuucautta/ mutta Jerusalemis hän hallidzi caicke Israeli ja Judat colme neljättäkymmendä wuotta.’ž Ja Dawid oli colmenkymmenen ajastaicainen tullesans Cuningaxi/ ja hän hallidzi neljäkymmendä ajastaica.’ž Ja caicki Canssan wanhimmat Israelist tulit Cuningan tygö Hebronijn/ ja Cuningas teki heidän cansans lijton HERran edes Hebronis/ ja he woitelit Dawidin Israelin Cuningaxi.’ž Ja aina ennen cosca Saul oli meidän Cuningam/ sinä johdatit Israelin ulos ja sisälle/ ja HERra on sinulle sanonut: sinun pitä minun Canssani Israelin warjeleman/ ja Israelin päämiehen oleman.’ž JA caicki Israelin sucucunda tulit Dawidin tygö Hebronijn/ ja sanoit: cadzos/ sinun luus ja lihas me olem.’ž Ja Dawid käski nuorucaisians/ ja he tapoit heidän/ ja hackaisit kädet ja jalat poicki/ ja ripustit heidän lammicon tygö Hebronis. Mutta Isbosethin pään he otit ja hautaisit Abnerin hautaan Hebronijn.’ž Ja nämät jumalattomat miehet owat tappanet hurscan miehen hänen huonesans ja omas wuotesans. Eikö sijs minun pidäis waatiman hänen wertans teidän kädestän/ ja ottaman teitä pois maan pääldä?’ž Se cuin minulle ilmoitti/ ja sanoi: Saul on cuollut/ ja luuli hänens hywäxi sanansaattajaxi/ sen minä otin kijnni ja tapoin Ziklagis/ jolle minun piti andaman sanansaattajan palcan.’ž Nijn wastais Dawid/ ja sanoi heille: nijn totta cuin HERra elä/ joca minun sieluni on wapahtanut caikesta surusta.’ž Ja cannoit Isbosethin pään Dawidille/ joca oli Hebronis/ ja sanoit Cuningalle: cadzos/ täsä on Isbosethin Saulin pojan pää sinun wiholises/ joca sinun sielus perän seisoi. Ja HERra on tänäpän costanut Saulille ja hänen siemenellens minun Herrani Cuningan puolest.YLVAL­kŃCĶ  Ī 0 Č & ¹ ) ø ` čj’,Ęv½­ßę Ja minä tahdon wielä halwembi olla ja nöyrä minun silmäin edes’ž Ja minä tahdon wielä halwembi olla ja nöyrä minun silmäin edes/ ja minä cunnioitetan nijden pijcain cansa joistas puhunut olet.’ž Mutta Dawid sanoi Michalille: minä tahdon soitta HERran edes/ joca minun walinnut on pikemmin cuin sinun Isäs ja caiken hänen huonens/ ja on käskenyt minun olla HERran Canssan Israelin päämiehenä.’ž JA cosca Dawid taas tuli siunaman huonettans/ meni Michal Saulin tytär händä wastan/ ja sanoi: cuinga jalo on ollut Israelin Cuningas tänäpän/ joca on idzens paljastanut hänen palweliains pijcain edes/ nijncuin irstat ihmiset paljastawat heidäns.’ž Ja jacoi caikelle Canssalle ja caikelle Israelin seuracunnalle/ miehille ja waimoille/ jocaidzelle kyrsän leipä/ ja cappalen liha/ ja mitan wijna/ sijtte meni caicki Canssa matcaans/ jocainen huoneseens.’ž Ja cosca Dawid oli uhrannut polttouhria ja kijtosuhria/ siunais hän Canssan HERran Zebaothin nimeen.’ž Cosca he cannoit HERran Arkin sisälle/ panit he sen siallens käskelle maja/ cuin Dawid oli hänelle rakendanut. Ja Dawid uhrais polttouhria ja kijtosuhria HERran edes.’ž Ja cosca HERran Arcki joudui Dawidin Caupungijn/ cadzoi Michal Saulin tytär ackunast/ ja näki Cuningas Dawidin hyppäwän ja tandzawan HERran edes/ ja hän cadzoi hänen ylön sydämesäns.’ž Ja Dawid ja caicki Israelin Canssa/ toit HERran Arkin riemulla ja Basunoilla.’ž Ja Dawid tandzais caikella woimalla HERran edes/ ja hän oli waatetettu lijnaisella pääliswaattella.’ž Ja cosca he olit joutunet cuusi askeletta HERran Arkin cansa/ nijn uhrattin härkä ja lihawa lammas.’ž JA se oli sanottu Cuningas Dawidille/ että HERra oli siunannut ObedEdomin huonen/ ja caiken mitä hänellä oli/ Jumalan Arkin tähden. Nijn meni hän ja toi Jumalan Arkin ObedEdomin huonest/ Dawidin Caupungijn ilolla.’ž Ja cosca HERran Arcki wijwyi colme cuucautta ObedEdomin sen Gathiterin huones/ siunais HERra hänen ja caiken hänen huonens.’ž Ja ei tahtonut anda tuoda sitä Dawidin Caupungijn hänen tygöns/ waan sallei cannetta ObedEdomin Gathiterin huoneseen.’ž Ja Dawid pelkäis HERra sinä päiwänä/ ja sanoi: cuinga HERran Arcki tule minun tygöni?’ž Silloin tuli Dawid murhellisexi että HERra nijn rewäis Usan/ ja cudzui sen paican PerezUsa/ tähän päiwän asti.’ž Silloin HERran wiha julmistui Usan päälle/ ja Jumala löi hänen sijnä maahan hänen tyhmydens tähden/ nijn että hän cuoli Jumalan Arkin tykönä.’ž JA cosca he tulit Nahonin rijheen/ otti Usa Jumalan Arkin ja piteli sitä/ sillä härjät menit siwuin tietä.’ž Nijn Dawid soitti ja caicki Israelin huone HERran edes caickinaisilla hongaisilla candeleilla/ harpuilla/ psaltareilla/ trumbuilla/ culcuisilla ja cimbeleillä.’ž Ja Cosca he ajoit Jumalan Arkin cansa AbiNadabin huonest joca asui Gibeas/ ja Ahio käwi Arkin edellä.’ž Ja he panit Jumalan Arkin vden waunun päälle/ ja toit hänen AbiNadabin huonest joca asui Gibeas. Mutta Usa ja Ahio AbiNadabin pojat ajoit sitä vtta waunua.’ž Ja nousi/ ja meni/ ja caicki Canssa jotca hänen tykönäns olit Judan asuwaisist/ tuoman sieldä Jumalan Arckia/ joca cudzutan HERran Zebaothin nimi/ cuin asu Cherubimin päällä.’ž JA Dawid taas cocois caicki walitut miehet Israelist colmekymmendä tuhatta.’ž Dawid teki nijncuin HERra oli hänelle käskenyt/ ja löi Philisterit hamasta Gebast/ sijhenasti cuin Gaserijn tullan.’ž Ja cuins cuulet ficunapuun ladwat cahisewan/ nijn culje: sillä HERra on silloin lähtenyt ulos sinun etees/ lyömän Philisterein sotajouckoa.’ž Nijn Dawid kysyi HERralle/ ja hän wastais: ei sinun pidä menemän alas/ mutta tule taca heidän ymbärins/ ettäs tulet heitä wastan ficunapuiden cohdalla.’ž JA Philisterit wielä nousit ja sioitit idzens Rephaimin laxoon.’ž Ja he jätit sijhen heidän epäjumalans/ mutta Dawid ja hänen wäkens otit ne pois.@LVAL­9Ėm+Ć  1 ¢ Ö & ` Æ;±;Æ`Ś;ćiø‹‚ Nijn wahwista sijs HERra Jumala se sana ijancaickisest/ jongas palwel’ž Nijn wahwista sijs HERra Jumala se sana ijancaickisest/ jongas palweliastas ja hänen huonestans puhunut olet/ ja tee nijncuins puhunut olet.’ž Ja sinä olet wahwistanut sinulles Israelin sinun Canssaxes ijancaickisest/ ja sinä HERra olet heidän Jumalaxens tullut.’ž Sillä cuca Canssa on maan päällä/ nijncuin sinun Canssas Israel? jongatähden Jumala on mennyt/ wapahtaman händä Canssaxens/ ja tekemän idzellens nimen ja sencaltaisia suuria ja hirmuisia asioita maan päällä sinun Canssas edes/ jongas sinulles Egyptist wapadit/ pacanain ja heidän jumalittens seast.’ž Sentähden olet sinä suurest ylistetty HERra Jumala: sillä ei yhtän ole sinun wertas/ ja ei ole yhtän Jumalata paidzi sinua/ caiken sen jälken/ cuin me olem corwillam cuullet.’ž Sinun sanas tähden/ ja sinun sydämes jälken/ olet sinä HERra nämät suuret asiat tehnyt/ ilmoittaxes sinun palwelialles.’ž Ja mitä Dawid enä sinun cansas puhu? sillä sinä tunnet sinun palwelias/ HERra/ HERra.’ž Ja olet sen wähäxi lukenut. HERra/ HERra/ mutta olet myös puhunut sinun palwelias huonelle caucaisist asioist ja tämä on ihmisen tapa/ joca on HERra Jumala.’ž Tuli Cuningas Dawid HERran eteen/ ja sanoi: cuca olen minä HERra/ HERra: ja mikä on minun huonen/ ettäs minun tähän saattanut olet?’ž COsca Nathan oli sanonut caicki nämät sanat Dawidille/ ja caiken tämän näyn:’ž Mutta sinun huones ja sinun Cuningalinen waldacundas on pysywä sinun edesäs ijancaickisest/ ja sinun istuimes wahwistetan ijancaickisest.’ž Waan minun laupiuden ei pidä hänest eriämän/ nijncuin minä sen Saulilda eritin/ jonga minä otin sinun edestäs pois.’ž Minä olen hänen Isäns/ ja hän on minun poican: cosca hän paha teke rangaisen minä händä ihmisen widzalla/ ja ihmisten lasten haawoilla.’ž Ja hän rakenda minun nimelleni huonen/ ja minä wahwistan hänen Cuningalisen waldacundans istuimen ijancaickisest:’ž SIittecuin sinun aicas on täytetty/ ja sinä lewät Isäis cansa/ herätän minä sinun siemenes sinun jälkes/ joca sinun ruumistas tulewa on/ ja minä wahwistan hänen waldacundans.’ž Ja sijtä päiwästä jona minä asetin Duomarin Israelille minun Canssalleni/ annoin minä sinulle lewon caikilda sinun wihamiehildäs. Ja HERra ilmoitta sinulle/ että HERra sinulle huonen tehdä tahto.’ž Ja minä asetan Israelille minun Canssallen sian/ ja istutan hänen sijnä asuman/ ettei hän enämbi culkiana olis/ ja jumalattomat ei pidä händä enämbi nijncuin ennen waiwaman.’ž Ja minä olen sinun cansas ollut/ cusa ikänäns sinä olet käynyt/ ja olen häwittänyt caicki sinun wiholises sinun edestäs/ ja olen sinulle andanut suuren nimen/ nijden suurtein nimein jälken maan päällä.’ž Sano sijs nyt minun palwelialleni Dawidille: Näin sano HERra Zebaoth: minä olen sinun ottanut lamburista minun Canssani Israelin päämiehexi.’ž Cuhunga ikänäns minä caickein Israelin lasten cansa waelsin/ olengo minä ikänäns puhunut jongun cansa Israelin sugust/ jolle minä olen käskenyt caita minun Canssani/ ja sanonut: mixet te ole minulle rakendanet Cedripuista huonetta?’ž Sillä en minä ole asunut yhdesäkän huones sijtä päiwästä/ jona minä Israelin lapset johdatin Egyptist/ tähän päiwään/ waan minä olen waeldanut Tabernaclis ja majois.’ž Mene ja sano minun palwelialleni Dawidille: Näin sano HERra: sinäkö minulle huonen rakennat asuaxeni?’ž Mutta yöllä tuli HERran sana Nathan Prophetan tygö/ joca sanoi:’ž Nathan sanoi Cuningalle: mene ja tee caicki mitä sydämesäs on: sillä HERra on sinun cansas.’ž Sanoi Cuningas Nathan Prophetalle: cadzo/ minä asun Cedripuises huones/ ja HERran Arcki asu waatetten alla.’ž JA cosca Cuningas istui huonesans/ ja HERra oli hänelle andanut lewon caikilda hänen wiholisildans/ ymbäristöldä.’ž Ja Michalilla Saulin tyttärellä ei ollut yhtän lasta hänen cuolema päiwäns asti.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:« ¹@‡ « v@‡ « •@‡ ’Ŗ †@‡ žŖ @‡ żŖ ©@‡ üŖ V@‡ ūŖ z@ ‡ śŖ @ ‡ łŖ W@ ‡ ųŖ \@ ‡ ÷Ŗ “@ ‡ öŖ ¦@‡ õŖ ‰@‡ ōŖ ‘@‡ óŖ ™@‡ ņŖ Ž@‡ ńŖ @‡ šŖ v@‡ ļŖ X@‡ īŖ Œ@‡ ķŖ @† ģŖ š@† ėŖ ^@† źŖ Ļ@† éŖ £@† čŖ å@† ēŖ Ā@† ęŖ £@† åŖ r@† äŖ •@† ćŖ ū@ † āŖ @ † įŖ .@ † ąŖ ™@ † ßŖ Ć@ † ŽŖ S@† ŻŖ Į@† ÜŖ ’@† ŪŖ ’@† ŚŖ j@† ŁŖ č@† ŲŖ @† ×Ŗ T@† ÖŖ B@† ÕŖ @… ŌŖ o@… ÓŖ @… ŅŖ O@… ŃŖ ±@… ŠŖ @… ĻŖ @… ĪŖ ~@… ĶŖ w@… ĢŖ ‰@… ĖŖ i@… ŹŖ t@ … ÉŖ c@ … ČŖ µ@ … ĒŖ v@ … ĘŖ Æ@ … ÅŖ č@… ÄŖ Ē@… ĆŖ »@… ĀŖ ­@… ĮŖ §@… ĄŖ M@… æŖ £@… ¾Ŗ y@… ½Ŗ ‘@… ¼Ŗ ¢@„ »Ŗ \@„ ŗŖ ‘@„ ¹Ŗ ™@„ øŖ C@„ ·Ŗ ÷@„ ¶Ŗ Ź@„ µŖ š@„ “Ŗ D@„ ³Ŗ µ@„ ²Ŗ W@ „ ±Ŗ s@ „ °Ŗ t@ „ ÆŖ ½@ „ ®Ŗ @ „ ­Ŗ „@„ ¬Ŗ z@„ «Ŗ Ļ@„ ŖŖ ³@„ ©Ŗ `@„ ØŖ v@„ §Ŗ ¤@„ ¦Ŗ @„ „Ŗ c@„ ¤Ŗ @ƒ £Ŗ X@ƒ ¢Ŗ \@ƒ ”Ŗ `@ƒ  Ŗ s@ƒ ŸŖ  n@ƒ žŖ  ~@ƒ Ŗ  ’@ƒ œŖ  ś@ ƒ ›Ŗ  K@ ƒ šŖ V@ ƒ ™Ŗ N@ ƒ ˜Ŗ ›@ ƒ —Ŗ ˆ@ƒ –Ŗ «@ƒ •Ŗ i@ƒ ”Ŗ Æ@ƒ “Ŗ n@ƒ ’Ŗ Ć@ƒ ‘Ŗ y@ƒ Ŗ Ō@ƒ Ŗ @ƒ ŽŖ @ Ŗ z@ ŒŖ -@ ‹Ŗ ±@ ŠŖ z@ ‰Ŗ X@ ˆŖ Ÿ@ ×LVALcS å 6 Ķ " š ’ ± [  „˜%Åi Banaja Jojadan poica oli Chrethein ja Plethein päällä/ ja Dawidin pojat olit Papit. Vers. 18. Papit ) Ei Lewitain tawan jälken/ waan he cudzutan nijn/ että he olit corkiat ja cuuluisat miehet. Septuag.$ Interp.$ cudzuwat Banajan/ Chrethin ja Plethin/ ja’ž Banaja Jojadan poica oli Chrethein ja Plethein päällä/ ja Dawidin pojat olit Papit. Vers. 18. Papit ) Ei Lewitain tawan jälken/ waan he cudzutan nijn/ että he olit corkiat ja cuuluisat miehet. Septuag.$ Interp.$ cudzuwat Banajan/ Chrethin ja Plethin/ ja Dawidin pojat caicki yhten ylimmäisexi howisa. IX. Lucu . DAwid anda MephiBosethille Jonathanin pojalle/ caicki Saulin pellot/ ja syödä hänen pöydäldäns/ v. 3. pane Ziban Saulin palwelian MephiBosethin huonen hallidziaxi/ wiljelemän hänen peldojans/ v. 9.’ž Zadoc Ahitobin poica ja Ahimelek AbJatharin poica olit Papit/ Seraja oli kirjoittaja.’ž Ja Joab ZeruJan poica oli sotajoucon päällä/ mutta Josaphat Ahiludin poica oli Cantzleri.’ž NIin oli Dawid caiken Israelin Cuningas/ ja hän toimitti Lain ja oikeuden caikelle Canssalle.’ž Ja hän asetti wäke coco Edomijn/ ja coco Edom oli Dawidin alla: sillä HERra autti Dawidi cunga ikänäns hän meni.’ž JA Dawid teki hänellens nimen cosca hän tuli ja löi Syrialaiset suolalaxos/ cahdexantoistakymmendä tuhatta.’ž Syriast ja Moabist/ Ammonin lapsilda/ Philistereildä/ Amalechitereildä ja HadadEserin Rehobin pojan Zoban Cuningan saalist.’ž Jotca Cuningas Dawid pyhitti HERralle/ sen cullan ja hopian cansa/ cuin hän pyhitti HERralle caikilda pacanoilda/ jotca hän waatinut oli alans.’ž Lähetti hän Joramin hänen poicans/ Dawidin tygö terwettämän händä ystäwälisest/ ja siunaman händä/ että hän sodei HadadEserin cansa ja löi hänen ( sillä Thoi sodei HadadEserin cansa ) ja hänen kädesäns olit cullaiset/ hopiaiset ja waskiset astiat.’ž COsca Thoi Hamathin Cuningas cuuli Dawidin lyönen HadadEserin/ sotawäen/’ž Mutta Bethast ja Berothaist HadadEserin Caupungist otti Cuningas Dawid paljo waske.’ž Ja Dawid otti HadadEserin palweliain cullaiset kilwet/ ja wei Jerusalemijn.’ž Ja asetti wäen Syrian Damascuun. Näin tuli Syria Dawidin palweliaxi/ että he cannoit hänelle lahjoja: sillä HERra autti Dawidi cuhunga ikänäns hän meni.’ž Nijn tulit Syrialaiset Damascust auttaman HadadEserit Zoban Cuningast/ ja Dawid löi Syrialaisist caxikymmendä tuhatta ja caxi miestä.’ž Ja Dawid otti heistä tuhannen ja seidzemen sata hewoismiestä/ ja caxikymmendä tuhatta jalcamiestä kijnni/ ja raiscais caicki waunuhewoiset/ ja sata waunua jätti heistä.’ž DAwid löi HadadEserin Rehobin pojan Zoban Cuningan/ mennesäns asettaman kättäns Euphratin wirran tygö.’ž Hän löi myös Moabiterit maahan/ nijn että hän heistä caxi osa tappoi/ ja yhden osan andoi hän elä. Nijn tulit Moabiterit Dawidin palwelioixi/ ja he cannoit lahjoja hänelle.’ž JA sijtte tapahtui että Dawid löi Philisterit ja alansi heitä/ ja otti orjuden suidzet Philisterein kädest.’ž Nijn rupe siunaman sinun palwelias huonetta/ että se olis ijancaickisest sinun edesäs: sillä sinä HERra olet sen puhunut/ sinun siunauxellas sinun palwelias huonetta ijancaickisest siunataxes.’ž Sentähden HERra/ HERra/ sinä olet Jumala/ ja sinun sanas owat todet/ sinä olet näitä hywiä puhunut sinun palweliastas.’ž Sillä sinä HERra Zebaoth Israelin Jumala olet awannut sinun palwelias corwat/ ja sanonut: minä rakennan sinulle huonen/ sentähden löysi sinun palwelias sydämesäns/ että hän tämän rucouxen sinun tygös rucoelis.’ž Nijn sinun nimes tule suurexi ijancaickisest/ että sanotan: HERra Zebaoth on Israelin Jumala/ ja sinun palwelias Dawidin huone on pysywäinen sinun edesäs.×LVAL\ę † Ó  Š å Ļ  ž+ŌŪAw€=¤· Ja sanoi: jos Syrialaiset tulewat minua woimallisemmaxi/ nijn tule minun auxen’ž Ja sanoi: jos Syrialaiset tulewat minua woimallisemmaxi/ nijn tule minun auxen/ jos Ammonin lapset joutuwat sinua woimallisemmaxi/ nijn minä tulen sinun apuus.’ž Ja muun wäen andoi hän weljens Abisain käden ala/ ja asetti idzens Ammonin lapsia wastan.’ž Cosca Joab näki sodan asetetuxi päällens/ edest ja taca/ walidzi hän caikista Israelin nuorista miehistä/ ja asetti idzens Syrialaisia wastan.’ž Ja Ammonin lapset läxit ja asetit heitäns sotaan Caupungin portin eteen. Mutta Syrialaiset Zobast/ Rehobist/ Istobist ja Maacast olit erinäns kedolla.’ž Cosca Dawid sen cuuli/ lähetti hän Joabin coco sotajoucon cansa.’ž COSca Ammonin lapset näit he haisewan Dawidin edes/ lähetit he ja palckaisit Syrialaiset Rehobin huonest ja Zobast/ caxikymmendä tuhatta jalcamiestä/ ja Cuningas Maacalda tuhannen miestä/ ja Cuningas Istobilda caxitoistakymmendä tuhatta miestä.’ž Cosca se Dawidille ilmoitettin/ lähetti hän heitä wastan ( sillä miehet olit suurest pilcatut ) ja Cuningas andoi heille sanotta: olcat sijhenasti Jerihos/ cuin teidän partan caswa/ ja sijtte tulcat.’ž Silloin otti Hanon Dawidin palweliat/ ja ajeli puolen heidän partans/ ja leickais puolen heidän waatteistans suoliwyöhön asti/ ja laski heidän menemän.’ž Cosca Dawidin palweliat tulit Ammonin lasten maahan/ sanoit Ammonin lasten ylimmäiset heidän Herrallens Hanonille: luuletcos Dawidin cunnioittawan sinun Isäs sinun silmäis edes/ että hän on lähettänyt lohduttajat sinun tygös? etkös luule lähettänen hänen palwelioitans Caupungita tutkisteleman ja wacoiman/ ja häwittämän?’ž Nijn sanoi Dawid: minä teen laupiuden Hanonin Nahaxen pojan cansa/ nijncuin hänen Isäns teki laupiuden minun cansani/ ja lähetti palwelians lohduttaman händä/ hänen Isäns tähden.’ž SIjtte cuoli Ammonin lasten Cuningas/ ja hänen poicans Hanon hallidzi hänen siasans.’ž Ja MephiBoseth asui Jerusalemis: sillä hän söi jocapäiwä Cuningan pöydäldä/ ja hän ondui molemmista jalgoistans.’ž Ja MephiBosethillä oli yxi wähä poica nimeldä Micha/ mutta caicki cuin Ziban huonest olit/ palwelit MephiBosethi.’ž Ja Ziba sanoi Cuningalle: caicki cuin minun Herran Cuningas on hänen palweliallens käskenyt/ teke hänen palwelians/ ja MephiBoseth syökän minun pöydäldäni/ nijncuin yxi Cuningan lapsist.’ž Nijn pitä sinun/ ja sinun lapses/ ja palwelias/ wiljelemän hänen peldojans/ ja corjaman sinun Herras pojalle leiwäxi ja rawinnoxi. Mutta MephiBoseth sinun Herras poica syö jocapäiwä leipä minun pöydäldäni. Ja Ziballa oli wijsitoistakymmendä poica/ ja caxikymmendä palweliata.’ž Nijn cudzui Cuningas Ziban/ SAulin palwelian/ ja sanoi hänelle: minä olen andanut sinun Herras pojalle caiken sen cuin Saulin oma on ollut/ ja coco hänen huonens.’ž Hän cumarsi/ ja sanoi: cuca olen minä sinun palwelias/ ettäs käänsit sinus cuolluen coiran puoleen/ nijncuin minä olen?’ž Dawid sanoi hänelle: älä pelkä/ sillä minä teen laupiuden sinun cansas/ Jonathanin sinun Isäs tähden/ ja minä annan sinulle sinun Isäs Saulin pellot jällens/ ja sinä syöt jocapäiwä leipä minun pöydäldäni.’ž COsca MephiBoseth Jonathanin Saulin pojanpoica tuli Dawidin tygö/ langeis hän caswoillens ja cumarsi. Ja Dawid sanoi: MephiBoseth/ hän wastais: täsä minä olen/ sinun palwelias.’ž Nijn Cuningas Dawid lähetti/ ja andoi hänen tuoda Lodabarist Machirin Ammielin pojan huonest.’ž Cuningas sanoi hänelle: cusa hän on? Ziba sanoi Cuningalle: cadzo/ hän on Lodabaris Machirin Ammielin pojan huones.’ž Cuningas sanoi: jäikö jocu Saulin huonest/ että minä Jumalan laupiuden tekisin hänelle? Ziba sanoi Cuningalle: wielä on siellä Jonathanin poica/ ramba jalgoista.’ž Nijn oli yxi palwelia Saulin huonest Ziba nimeldä/ sen cudzuit he Dawidin tygö. Ja Cuningas sanoi hänelle: oletcos Ziba? hän sanoi: olen/ sinun palwelias.’ž JA Dawid sanoi: olleco jocu jäänyt Saulin huonest tehdäxeni laupiuden Jonathanin tähden hänelle.VLVALoöS_ ² ÷ 0 H ™ # n —.„.°£b†– Ja cosca miehet läxit Caupungist ja sodeit Joabi wastan/ caadu’ž Ja cosca miehet läxit Caupungist ja sodeit Joabi wastan/ caaduit muutamat Dawidin palwelioista/ ja Uria se Hetheus myös cuoli.’ž Cosca Joab oli Caupungin edes/ asetti hän Urian sijhen paickan/ cusa hän wäkewimmät sotamiehet tiesi olewan.’ž Ja hän kirjoitti näin: aseta Uria sotaan/ cusa caickein cowin on/ ja käätkät teitän hänen tyköäns tacaperin/ että hän lyödäisin ja cuolis.’ž HUomeneltain kirjoitti Dawid Joabin tygö Kirjan/ ja lähetti sen Urian myötä.’ž Ja Dawid käski hänen cansans syömän ja juoman/ ja juowutti hänen. Ja ehtona läxi hän ulos/ ja pani wuotesens lewätä hänen Herrans palwelioitten cansa/ ja ei mennyt huonesens.’ž Dawid sanoi Urialle: nijn ole wielä tämä päiwä täsä/ huomen lasken minä sinun menemän. Nijn Uria oli sen päiwän Jerusalemis ja toisen päiwän.’ž Mutta Uria sanoi Dawidille: Arcki ja Israel ja Juda macawat majois/ ja Joab minun Herran ja minun Herrani palweliat macawat kedolla/ ja minä menisin huoneseen syömän/ juoman ja macaman emändäni tykönä/ nijn totta cuin sinä elät ja sinun sielus elä/ en tee minä sitä.’ž COsca Dawidille sanottin: ei Uria ole mennyt huoneseens/ sanoi Dawid hänelle: etkös tullut matcast? mixes mennyt huonesees?’ž Ja Uria pani lewätä Cuningan huonen owen eteen/ cusa caicki hän Herrans palweliat macaisit/ ja ei mennyt huoneseens.’ž Ja Dawid sanoi Urialle: mene sinun huonesees ja pese jalcas. Ja cosca Uria läxi Cuningan huonesta/ seurais händä cohta Cuningan lahja.’ž Ja cosca Uria tuli hänen tygöns/ kysyi Dawid/ jos Joab ja Canssa rauhas olisit/ ja jos sota menestyis.’ž Nijn lähetti Dawid Joabin tygö/ sanoden: lähetä minun tygöni Uria se Hetheus. Ja Joab lähetti Urian Dawidin tygö.’ž JA waimo tuli rascaxi/ ja lähetti ja ilmoitti sen Dawidille/ ja sanoi: minä olen rascaxi tullut.’ž Ja Dawid lähetti sanan ja andoi tuoda hänen. Ja cuin hän tuli hänen tygöns/ macais hän hänen cansans ( mutta hän puhdisti idzens hänen saastaisudestans ) ja hän palais huonesens.’ž Ja Dawid lähetti ja andoi kysyä waimoa/ ja sanoi: eikö tämä ole BathSeba Eliamin tytär/ Urian sen Hetheuxen emändä.’ž Ja tapahtui/ että Dawid ehtopuolella nousi wuotestans/ ja käyskendeli Cuningan huonen caton päällä/ ja näki yhden waimon pesewän idziäns/ ja waimo oli sangen ihana näkyäns.’ž JA cosca se aica joudui wuodest/ jolla Cuningasten tapa oli sotijn mennä/ lähetti Dawid Joabin ja hänen palwelians hänen cansans/ ja caiken Israelin/ hucuttaman Ammonin lapsia/ ja he pijritit Rabban/ mutta Dawid jäi Jerusalemijn.’ž Cosca ne Cuningat näit/ jotca olit HadadEserin alla/ heidäns lyödyxi Israelildä/ teit he Israelin cansa rauhan/ ja olit heille alammaiset/ ja Syrialaiset ei uscaldanet Ammonin lapsia enämbi autta.’ž Mutta Syrialaiset pakenit Israelin edest/ ja Dawid löi heistä/ seidzemen sata waunua/ ja neljäkymmendä tuhatta radzasmiestä. Löi hän myös Sobachin sodanpäämiehen/ että hän sijnä cuoli.’ž Cosca se Dawidille ilmoitettin/ cocois hän caiken Israelin/ ja meni Jordanin ylidze/ ja tuli Helamijn/ ja Syrialaiset asetit idzens Dawidit wastan/ sotiman hänen cansans.’ž Ja HadadEser lähetti ja tuotti Syrialaiset toiselle puolen weden/ ja andoi heidän sotajouckons sinne tulla/ ja Sobach HadadEserin sodanpäämies meni heidän edelläns.’ž JA cosca Syrialaiset näit heidäns Israelildä lyödyxi/ coconnuit he yhteen.’ž Ja cosca Ammonin lapset näit Syrialaiset pakenewan/ pakenit he myös Abisain edes ja menit Caupungijn. Nijn palais Joab Ammonin lasten tykö ja tuli Jerusalemijn.’ž Ja Jaob läxi matcaan sen wäen cansa cuin hänen cansans oli/ sotiman Syrialaisia wastan/ ja he pakenit heidän edestäns.’ž Ole miehullinen/ ja olcam wahwat meidän Canssam edest/ ja meidän Jumalam Caupungein edest/ mutta HERra tehkön nijncuin hänelle kelwollinen on.BLVAL¾jŪó ‰ ÷ e ¤ Q Ž õ Ē ·¼'µPkČł›€ Mutta ettäs tämän työn cautta saatit pilckaman HERran wihollis’ž Mutta ettäs tämän työn cautta saatit pilckaman HERran wiholliset/ pitä sen pojan/ joca sinulle syndynyt on/ totisest cuoleman.’ž NIjn sanoi Dawid Nathanille: minä olen syndiä tehnyt HERra wastan. Nathan sanoi Dawidille: nijn on myös HERra sinun syndis ottanut pois/ et sinä cuole.’ž Sillä sinä olet sen tehnyt salaisest/ mutta minä teen coco Israelin edes/ ja Auringon edes.’ž Näin sano HERra: cadzo/ minä herätän pahuden sinua wastan sinun omasta huonestas/ ja otan sinun emändäs sinun silmäis nähden/ ja annan ne lähimmäiselles/ ja hän maca sinun emändäis siwus walkiana päiwänä.’ž Nijn ei pidä myös miecan lackaman sinun huonestas ijancaickisest: sillä sinä olet cadzonut minun ylön/ ja Urian sen Hetheuxen emännän ottanut sinulles emännäxi.’ž Mixis cadzoit HERran sanan ylön/ tehden tämän pahan hänen silmäins edes. Urian sen Hetheuxen olet sinä lyönyt miecalla/ hänen waimons olet sinä ottanut sinulles emännäxi/ mutta hänen olet sinä tappanut Ammonin lasten miecalla.’ž Ja olen andanut sinulle sinun Herras huonen/ sitälikin hänen emändäns sinun sylijs/ ja olen andanut sinulle Israelin ja Judan huonen/ ja jos sijnä wähä on/ nijn minä sen ja sen lisän sinulle.’ž Nijn sanoi Nathan Dawidille: sinä olet se mies. Nijn sano HERra Israelin Jumala: minä olen woidellut sinun Israelin Cuningaxi/ ja olen pelastanut Saulin kädest.’ž Nijn myös pitä hänen maxaman neljäkertaisest sen lamban/ että hän sencaltaista tehnyt on/ ja ei säästänyt sitä.’ž Nijn Dawid wihast julmistui suurest sitä miestä wastan/ ja sanoi Nathanille: nijn totta cuin HERra elä/ se mies on cuoleman lapsi joca tämän teki.’ž Mutta cosca rickalle miehelle tuli wieras/ ei raskinnut hän otta omista lambaistans ja härjistäns/ walmistaxens jotakin wieralle/ joca hänen tygöns tullut oli/ mutta otti sen köyhän miehen lamban/ ja walmisti wieralle/ joca hänen tygöns tullut oli.’ž Mutta köyhällä ei ollut mitän muuta cuin yxi wähä lammas/ jonga hän ostanut oli ja caswattanut suurexi/ ja rawidzi sen tykönäns lastens cansa/ joca myös söi hänen leipäns palasta/ ja joi hänen juomaastiastans/ ja macais hänen sylisäns/ ja se oli hänelle nijncuin tytär.’ž Sillä rickalle oli paljo lambaita ja carja.’ž JA HERra lähetti Nathanin Dawidin tygö. Cosca hän tuli hänen tygöns/ sanoi hän hänelle: caxi miestä oli yhdes Caupungis/ toinen ricas ja toinen köyhä.’ž Sijttecuin hän oli murhettinut/ lähetti Dawid ja andoi hänen tuoda hänen huonesens/ ja tuli hänen emännäxens/ ja synnytti hänelle pojan/ mutta ei HERralle kelwannut tämä työ/ jonga Dawid teki.’ž JA cosca Urian emändä cuuli hänen miehens Urian cuollexi/ murhetti hän miestäns.’ž Dawid sanoi sanansaattajalle: sano näin Joabille: älä sitä huole/ sillä miecka syö nyt yhden nyt toisen/ älä lacka sotimast Caupungita wastan/ ettäs cukistaisit hänen/ ja wahwistaisit sinus.’ž Ja ambujat ambuisit muurista sinun palwelioitas/ ja tapoit muutamita Cuningan palwelioista/ ja sinun palwelias Uria se Hetheus on myös cuollut.’ž Ja sanansaattaja sanoi Dawidille: ne miehet woitit meidän ja tulit kedolle meidän tygöm/ mutta me löim heidän tacaperin Caupungin porttin asti.’ž Sanansaattaja meni/ ja tuli ja jutteli Dawidille caicki nämät/ joiden tähden Joab hänen lähettänyt oli.’ž Cuca löi Abimelechin JeruBesethin pojan? eikö waimo paiscannut myllynkiwen cappalda muurista hänen päällens/ että hän cuoli Thebezes? mixi te astuitte nijn lähes muuria? Nijn sano: sinun palwelias Uria se Hetheus on myös cuollut.’ž Ja näet hänen wihaisexi/ ja Cuningas sano sinulle: mixi te nijn lähes Caupungita astuitte sodalla? ettäkö te tiedä/ cuinga muurista ammutan?’ž Ja käski sanansaattajan sanoa: coscas olet puhunut caicki sodan menot Cuningalle:’ž NIin Joab lähetti/ ja andoi sanoa Dawidille caicki sodan menot.ŌLVALt¦ˆ ś a Š G ” ķ ‘ : ¹?é@<¶!«ņš Nijn Amnon pani lewätä/ ja teeskeli idzens sairaxi. Cosca Cuningas tuli händä cadzoman/ sanoi Amnon Cuningall’ž Nijn Amnon pani lewätä/ ja teeskeli idzens sairaxi. Cosca Cuningas tuli händä cadzoman/ sanoi Amnon Cuningalle: tulcan minun sisaren Thamar walmistaman minun eteeni yhden hercun eli caxi/ että minä söisin hänen kädestäns.’ž Jonadab sanoi hänelle: laske sinus wuoteses/ ja teeskele idzes sairaxi/ cosca sijs sinun Isäs tule cadzoman sinua/ nijn sano hänelle: tulcan minun sisaren Thamar ruockiman minua/ ja walmistaman herckua minulle/ että minä näkisin ja söisin hänen kädestäns.’ž Hän sanoi hänelle: Cuningan poica/ mixis nijn laihaxi tulet päiwä päiwäldä? etkös minulle sitä sano? Nijn sanoi Amnon hänelle: minä racastan Thamarit minun weljeni Absalomin sisarta.’ž MUtta Amnonilla oli ystäwä/ joca cudzuttin Jonadab/ Simean Dawidin weljen poica/ ja Jonadab oli sangen cawala mies.’ž Ja Amnon teeskeli idzens sairaxi Thamarin hänen sisarens tähden: sillä hän oli neidzy. Ja näyi työläxi Amnonin silmäin edes hänelle jotakin tehdä.’ž JA tapahtui sijtte/ että Absolomilla Dawidin pojalla oli caunis sisar/ jonga nimi oli Thamar/ ja Amnon Dawidin poica racasti händä.’ž Ja Canssan/ joca siellä oli/ johdatti hän ulos/ ja pani rautaisen sahan ala/ ja rautaäken ala/ ja rautaisten waajain ala/ ja poltti heidän tijlihaudas. Nijn hän teki caikille Ammonin lasten Caupungeille. Ja Dawid ja caicki Canssa palais sijtte Jerusalemijn.’ž Ja otti heidän Cuningans Cruunun hänen päästäns/ joca painoi leiwiskän culda/ ja callita kiwiä/ ja se pandin Dawidin päähän/ ja he weit paljo saalist Caupungist ulos.’ž Nijn Dawid cocois caiken Canssan/ matcusti/ ja sodei Rabbaht wastan/ ja woitti sen.’ž Nijt cocoa sijs jäänyt Canssa ja pijritä Caupungi/ ja woita händä/ etten minä sitä woitais/ ja minulle sijtä nimi olis.’ž Ja Joab lähetti sanan Dawidille/ ja andoi sanotta hänelle: minä olen sotinut Rabbath wastan/ ja olen woittanut wesi Caupungin.’ž NIjn sodei Joab Ammonin lasten Rabbaht wastan/ ja woitti sen Cuningalisen Caupungin.’ž Ja hän lähetti hänen Nathan Prophetan käden ala/ hän cudzui hänen JedidJah HERran tähden.’ž JA cosca Dawid oli lohduttanut hänen emändätäns BathSebat/ meni hän hänen tygöns/ ja lewäis hänen tykönäns/ ja hän synnytti pojan/ sen cudzui hän Salomo/ ja HERra racasti händä.’ž Mutta sijttecuin se cuoli/ mitä minun pidäis paastoman? taidango minä hänen jällens tuoda? minä kyllä menen hänen tygöns/ mutta ei hän palaja minun tygöni jällens.’ž Hän sanoi: lapsen eläis minä paastoisin ja itkin/ sillä minä ajattelin: cuca tietä/ jos HERra on minulle armollinen/ että lapsi eläis.’ž Nijn sanoit hänen palwelians hänelle: mikä se on cuins teet? lapsen eläis paastoisit sinä ja itkit/ mutta lapsen cuolles/ nouset sinä ja syöt.’ž Ja Dawid nousi maasta/ pesi idzens ja woiteli/ ja puki toiset waattet päällens/ ja meni HERran huoneseen/ ja rucoili/ anoi cotia ulduans ruoca ja söi.’ž Cosca Dawid näki hänen palwelians hiljaxens puhuwan/ ja ymmärsi lapsen cuollexi/ sanoi hän palwelioillens: cuolico lapsi? he sanoit: cuoli.’ž Seidzemendenä päiwänä cuoli lapsi/ ja ei Dawidin palweliat tohtinet sanoa hänelle lasta cuollexi: sillä he ajattelit/ cadzo/ cosca lapsi wielä eli/ puhuim me hänen cansans/ ja ei hän cuullut meidän ändäm/ cuinga paljo enämmin hän tulis murhellisexi jos me sanoisim: lapsi on cuollut?’ž Nijn nousit hänen huonens wanhimmat nostaman händä maasta/ mutta ei hän tahtonut/ eikä syönyt leipä heidän cansans.’ž Ja Dawid edzei Jumalata lapsen tähden/ paastois ja meni sisälle/ ja macais yön maasa.’ž SIjtte meni Nathan hänen huoneseens. Mutta HERra löi lapsen/ jonga Urian emändä Dawidille synnyttänyt oli/ että se sairasti cuolemallans.…LVALvŌ=’  ¦ Ä E · > g Ųū°6°Qį}‹ķ^Å Nijn nousi Cuningas/ ja rewäis waattens ricki/ ja heitti idzens maahan/ ja’ž Nijn nousi Cuningas/ ja rewäis waattens ricki/ ja heitti idzens maahan/ ja caicki palweliat/ jotca seisoit hänen ymbärilläns/ rewäisit waattens ricki.’ž JA cosca he wielä tiellä olit/ tuli sanoma Dawidille/ että Absalom oli lyönyt caicki Cuningan lapset/ nijn ettei yxikän heistä ollut jäänyt.’ž Ja Absalomin palweliat teit Amnonille nijncuin Absalom heitä käskenyt oli. Nijn caicki Cuningan lapset nousit/ ja jocainen istui juhtans päälle/ ja pakeni.’ž Ja Absalom käski palwelioillens/ ja sanoi: ottacat waari cosca Amnon tule iloisexi wijnasta/ ja minä sanon teille: lyökät Amnon/ nijn tappacat händä/ älkät peljätkö: sillä minä olen sen teille käskenyt/ olcat rohkiat ja miehulliset sijhen.’ž Nijn Absalom waadei händä/ että hän andoi Amnonin ja caicki Cuningan lapset mennä heidän cansans.’ž Absalom sanoi: eikö minun weljen Amnon käy meidän cansam? Cuningas sanoi hänelle: mitä hän mene sinun cansas?’ž Mutta Cuningas sanoi Absalomille: ei nijn minun poican/ älkäm caicki mengö/ tekemän sinulle waiwa. Ja cosca hän suurest rucoili händä/ ei hän cuitengan tahtonut mennä/ waan siunais händä.’ž Ja Absalom tuli myös Cuningan tygö/ ja sanoi: cadzo sinun palweliallas on lammasten keridziä/ minä rucoilen että Cuningas palwelioinens tulis palwelians tygö.’ž CAhden wuoden peräst andoi Absalom keritä lambaitans BaalHazoris/ joca on Ephraimin alla/ ja Absalom cudzui caicki Cuningan lapset.’ž Mutta Absalom ei puhunut Amnonille paha eli hywä/ waan Absalom wihais Amnonit/ että hän häwäis hänen sisarens Thamarin.’ž Ja cosca Cuningas Dawid caicki nämät cuuli/ wihastui hän sangen suurest.’ž Ja hänen weljens Absalom sanoi hänelle: ongo sinun weljes Amnon ollut sinun cansas? ole äneti minun sisaren/ se on sinun weljes/ älä sitä nijn pane sydämes. Nijn Thamar jäi yxinäisexi Absalomin hänen weljens huoneseen.’ž Heitti Thamar tuhca pääns päälle/ ja rewäissen kirjawan hamen ricki/ joca hänen ylläns oli/ ja pani kätens pääns päälle/ ja huusi mennesäns.’ž Ja hänen ylläns oli kirjawa hame: sillä sencaltaisilla hameilla olit Cuningan tyttäret waatetetut/ nijncauwan cuin he olit neidzet. Ja cosca hänen palwelians oli hänen ajanut ulos/ ja sulkenut owen hänen jälkens:’ž Waan cudzui nuorucaisens/ joca händä palweli/ ja sanoi: aja tämä ulos minun tyköni/ ja sulje owi kijnni hänen jälkens.’ž Mutta hän sanoi: tämä pahus on suurembi cuin se toinen/ cuins olet tehnyt minun cansani/ ettäs minun ajat ulos. Mutta ei hän cuullut händä.’ž Ja Amnon wihais händä suurest/ nijn että wiha tuli suuremmaxi cuin rackaus ennen oli. Ja Amnon sanoi hänelle: nouse ja mene.’ž Mutta ei hän cuullut händä/ waan woitti hänen/ häwäis ja macais hänen.’ž Cusa pidäis minun oleman minun häpiäni tähden? Ja sinä tulisit nijncuin yxi tyhmä Israelis. Puhu paremmin Cuningan cansa/ ei hän minua sinulda kiellä.’ž Mutta hän sanoi: ei minun weljen/ älä minua häwäise/ sillä ei nijn ole tapa tehdä Israelis/ Älä tee tätä hulluutta.’ž Ja cuin hän taridzi hänelle syödä/ tarttui hän häneen/ ja sanoi hänelle: tule minun sisaren/ ja maca minun cansani.’ž Nijn sanoi Amnon Thamarille: canna ruoca Camarijn syödäxeni kädestäs. Nijn Thamar otti hercun/ jonga hän walmistanut oli/ ja candoi Camarijn Amnonin hänen weljens tygö.’ž Ja hän otti sen hercun ja caasi hänen eteens/ waan ei hän tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: anna caicki mennä ulos minun tyköni/ ja caicki menit ulos.’ž Thamar meni hänen weljens Amnonin huoneseen/ ja hän macais wuotees/ ja hän otti taikinan/ sotcui ja keitti sen hänen silmäins edes/ ja walmisti hänelle hercun.’ž Nijn lähetti Dawid sanan Thamarille huoneseens/ ja andoi hänelle sanoa: mene sinun weljes Amnonin huoneseen/ ja walmista hänelle ruoca.LVAL}Ž _ Ģ } ģ z & & Ē U ä[Ó'ĄÕsÆBĒ_ SIlloin sanoi Cuningas Joabille: cadzo minä olen ’ž SIlloin sanoi Cuningas Joabille: cadzo minä olen sen tehnyt/ mene ja tuo nuorucainen Absalom jällens.’ž Sillä hän cuule hänen pijcans/ ja autta nijden kädest/ jotca minua ja minun poicani Jumalan perimisest eroitta tahtowat.’ž Nijn olen minä nyt tullut puhuman sencaltaisia minun Herralleni Cuningalleni: sillä Canssa on peljättänyt minua/ ja sinun pijcas ajatteli: minä puhun Cuningan cansa/ cuca tietä että hän teke pijcans sanan jälken.’ž Sillä me cuolem ja juoxem nijncuin wesi maahan/ jota ei pidätetä/ ja ei Jumalacan henge ota pois/ waan ajattele ettei culkia häneldä syöstäis ulos.’ž Waimo sanoi: mixi sinulla on sencaltainen ajatus Jumalan Canssa wastan/ että Cuningas sencaltaisia sanoja puhunut on/ että hänen pitä tuleman wicaan/ ja ei anna tuotta hänen culkiatans jällens:’ž JA waimo sanoi: anna sinun pijcas sanoa jotakin minun Herralleni Cuningalleni/ hän sanoi: sano.’ž Hän sanoi: Cuningas/ ajattele sinun HERras Jumalas päälle/ ettei weren costaita ylön monda ole cadottaman/ ja ettei minun poican surmatais. Hän sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ ei pidä hiuscarwa langeman sinun pojastas maan päälle.’ž Cuningas sanoi: joca sinua wastan puhu/ tuo händä minun tygöni/ ei hänen pidä enämbi rupeman sinuun.’ž Ja Thecoan waimo sanoi Cuningalle: minun Herran Cuningas/ se pahateco olcon minun päällän/ ja minun Isäni huonen päällä/ mutta Cuningas ja hänen istuimens olcon wiatoin.’ž Cuningas sanoi waimolle: mene cotias/ minä käsken sinun puolestas.’ž Ja cadzo/ nyt nouse coco sucucunda sinun pijcas wastan/ ja sano: anna tänne se joca weljens tappoi/ tapetta hänen weljens sielun edest/ jonga hän tappanut on/ ja tehtä händä perittömäxi. Ja he tahtowat sammutta minun kipenäni/ joca wielä on/ ettei minun miehelläni ensingän nime pidhäis hänen jälkens oleman maan päällä.’ž Ja sinun pijcallas oli caxi poica/ ne rijtelit keskenäns kedolla/ ja ettei siellä ollut joca heidän eroitti/ tappoi toinen sen toisen.’ž Cuningas sanoi hänelle: mikä sinun on? hän sanoi: minä olen murhellinen leskiwaimo ja minun miehen on cuollut.’ž JA cosca Thecoan waimo tahdoi puhua Cuningan cansa/ langeis hän maahan/ cumarsi/ ja sanoi: auta minua Cuningas.’ž Ja mene Cuningan tygö/ ja puhu näin ja näin hänen cansans. Ja Joab pani sanat hänen suuhuns.’ž Lähetti hän Thecoan/ ja andoi tuotta yhden toimellisen waimon/ ja sanoi hänelle: teeskele sinun murhellisexi/ ja pue murhewaattet päälles/ ja älä woitele sinuas öljyllä/ waan ole nijncuin jocu waimo joca jo cauwan aica on murhettinut jotacuta cuollutta.’ž JA cosca Joab ZeruJan poica ymmärsi Cuningan sydämen käändynen Absalomin puoleen/’ž Ja senjälken lackais Cuningas Dawid menemäst Absalomi wastan: sillä ettei hän enä murhettinut Amnonin cuolemat.’ž Mutta hän murhetti poicans tähden caicki päiwät. Mutta sijttecuin Absalom oli paennut ja matcustanut Gesurijn/ oli hän siellä colme ajastaica.’ž Mutta Absalom pakeni/ ja meni Thalmain Gesurin Cuningan Amihudin pojan tygö.’ž Ja cuin hän puhunut oli/ cadzo/ Cuningan lapset tulit/ corgotit änens ja itkit. Cuningas ja caicki hänen palwelians itkit myös suurella itculla.’ž Nijn Jonadab sanoi Cuningalle: cadzo/ Cuningan lapset tulewat/ nijncuin sinun palwelias sanonut on/ nijn on myös tapahtunut.’ž Mutta Absalom pakeni. Ja nuorucainen/ joca wartian oli/ nosti silmäns ja näki/ cadzo/ suuri joucko Canssa tuli tiellä toinen toisens peräst/ wuoren siwulda.’ž Nijn älkön minun Herran Cuningas ajatelco sydämesäns että caicki Cuningan lapset owat cuollet/ waan Amnon on ainoastans cuollut.’ž Nijn wastais Jonadab Simean Dawidin weljen poica/ ja sanoi: minun Herran/ älkön ajatelco/ että caicki nuorucaiset Cuningan lapsist owat cuollet/ waan ainoastans Amnon: sillä se on ollut Absalomin mieles/ sijtä päiwästä cuin hän häwäis sisarens Thamarin.iLVAL(ŸF – ŗ w ā , _ śœō-Æk¼9.®” Ja cosca jocu tuli hänen tygöns cumartaman händä/ oje’ž Ja cosca jocu tuli hänen tygöns cumartaman händä/ ojensi hän kätens ja tartui häneen/ ja andoi suuta hänelle.’ž Ja Absalom sanoi: cuca minun asetais duomarixi maalla? että jocainen tulis minun tygöni/ joilla jotain asiata ja caipamista on/ auttaxeni heitä oikeuteen.’ž Nijn Absalom sanoi hänelle: sinun asias on oikia ja selkiä/ mutta ei ole yxikän siellä Cuningalda asetettu joca sinua cuulis.’ž Ja Absalom nousi warhain huomeneltain/ ja seisoi porttitien wieres/ ja cosca jollakin oli asiata tulla Cuningan tygö oikeuden eteen/ cudzui Absalom sen hänen tygöns/ ja sanoi: custa Caupungist sinä olet? cosca se sanoi: sinun palwelias on yxi Israelin sucucunnist.’ž JA tapahtui sijtte/ että Absalom andoi walmista idzellens waunut ja hewoiset/ ja wijsikymmendä miestä/ jotca olit edelläjuoxiat.’ž Ja Joab meni Cuningan tygö/ ja sanoi sen hänelle/ ja hän cudzui Absalomin Cuningan tygö. Ja hän cumarsi Cuningan edes maahan caswoillens/ ja Cuningas andoi suuta Absalomin.’ž Absalom sanoi Joabille: cadzo/ minä lähetin sinun peräs/ ja annoin sanoa sinulle: tule minun tygöni/ lähettäxeni sinua Cuningan tygö/ ja andaxen sanoa: mixi minä tulin Gesurist? se olis minulle parembi että minä wielä siellä olisin. Nijn anna minun nähdä Cuningan caswot/ jos myös jocu pahateco on minus/ nijn tapa minua.’ž Silloin nousi Joab/ ja tuli Absalomin huoneseen/ ja sanoi hänelle: mixi sinun palwelias owat pistänet tulen minun sarcaani?’ž Silloin sanoi hän palwelioillens: cadzocat sitä Joabin pellon cappaletta minun peldoni wieres/ ja hänen on sijnä ohra/ mengät ja pistäkät tuli sijhen/ nijn pistit Absalomin palweliat tulen sijhen.’ž JA Absalom lähetti Joabin perän/ lähdettäxens händä Cuningan tygö/ ja ei hän tahtonut tulla hänen tygöns. Hän lähetti toisen kerran/ ei hän cuitengan tahtonut tulla.’ž Ja nijn oli Absalom caxi ajastaica Jerusalemis/ ettei hän Cuningan caswoja ensingän nähnyt.’ž Ja Absalomille syndyi colme poica ja yxi tytär/ se cudzuttin Thamar/ ja oli caunis waimo warttans.’ž Ja cosca hänen pääns kerittin ( se tapahdui wihdoin joca wuosi/ sillä se oli hänelle ylön rascas/ nijn että hänen piti sen keridzemän ) nijn painoit hänen hiuxens caxi sata Sicli Cuningan waagan jälken.’ž JA coco Israelis ei ollut yxikän mies nijn caunis cuin Absalom/ ja se ylistys oli hänellä caickein edes/ hamast hänen candapäästäns nijn päänlaken asti ei ollut yhtän wirhe hänes.’ž Mutta Cuningas sanoi: anna hänen poiketa huoneseens/ ja ei nähdä minun caswojani. Nijn Absalom poickeis huoneseens/ ja ei nähnyt Cuningan caswoja.’ž Nijn nousi Joab ja meni Gesurijn/ ja toi Absalomin Jerusalemijn.’ž Silloin langeis Joab caswoillens maahan/ cumarsi ja kijtti Cuningast/ ja sanoi: tänäpän ymmärtä sinun palwelias minun löytänexi armon sinun edesäs minun Herran Cuningas: sillä Cuningas teke mitä hänen palwelians sano.’ž Että minä nijn käändäisin tämän asian/ sen on sinun palwelias Joab tehnyt/ mutta minun Herran on toimellinen nijncuin Jumalan Engeli/ ja ymmärtä caicki cappalet maan päällä.’ž Cuningas sanoi: eikö Joabin käsi ole sinun cansas caikisa näisä? waimo wastais/ ja sanoi: nijn totta cuin sinun sielus elä minun Herran Cuningas/ ei ole yhtäkän oikialla eli wasemalla kädellä/ paidzi sitä cuin minun Herran Cuningas sanonut on: sillä sinun palwelias Joab on minun käskenyt/ ja on caicki nämät sanat sinun pijcas suuhun pannut.’ž CUningas wastais/ ja sanoi waimolle: älä sijs sala minulda sitä/ cuin minä kysyn sinulle. Waimo sanoi: minun Herran Cuningas/ puhucan.’ž Ja sinun pijcas ajatteli: minun Herran Cuningan sanat on minulle lohdutuxexi: sillä minun Herran Cuningan on nijncuin Jumalan Engeli/ ja cuuldele hywän ja pahan/ sentähden myös HERra sinun Jumalas on sinun cansas.āLVALwėXf Ļ š … m  … & g²šˆī'scķŸ" Ja cosca Dawidille ilmoitettin Ahitophel olewan lijtos Absal’ž Ja cosca Dawidille ilmoitettin Ahitophel olewan lijtos Absalomin cansa/ sanoi hän: HERra/ tee Ahitophelin neuwo tyhmydexi.’ž Nijn Zadoch ja AbJathar cannoit Jumalan Arkin Jerusalemijn/ ja olit siellä.’ž Cadzo/ minä odotan sijnä tasaisella kedolla corwes/ sijhenasti cuin teildä sana tule/ ja teette minulle tiettäwäxi.’ž Ja Cuningas sanoi Papille Zadochille: näkiä/ palaja rauhas Caupungijn/ ja molemmat pojat teidän cansan/ Ahimaaz sinun poicas ja Jonathan AbJatharin poica.’ž Mutta jos hän nijn sano: et sinä ole minulle otollinen: cadzo täsä minä olen/ hän tehkän minulle mitä hän tahto.’ž Nijn sanoi Cuningas Zadochille: canna Jumalan Arcki Caupungijn jällens/ jos minä löydän armon HERran edes/ nijn hän tuo minun jällens/ ja anda minun hänen nähdä ja hänen majans.’ž JA cadzo/ Zadoch myös oli siellä ja caicki Lewitat jotca hänen cansans olit/ ja he cannoit Jumalan lijton Arkin/ ja panit sinne. Ja AbJahtar meni ylös/ sijhenasti cuin caicki wäki tuli Caupungist.’ž Ja caicki maacunda itki suurella änellä/ ja caicki wäki menit cansa. Ja Cuningas käwi Kidronin ojan ylidzen/ ja caicki Canssa käwi edellä corwen tietä.’ž Dawid sanoi Ithaille: tule ja käy meidän cansam. Ja nijn käwi Ithai se Gethiteri/ ja caicki hänen miehens/ ja caicki lapset cuin hänen cansans olit.’ž Ithai wastais/ ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ ja nijn totta cuin minun Herran Cuningas elä/ cusa ikänäns minun Herran Cuningas on/ olis se cuolemas eli elämäs/ siellä pitä myös sinun palwelias oleman.’ž Sillä eiläin sinä tulit/ ja minun pidäis tänäpän andaman sinun käydä meidän cansam? mutta minä menen/ cunga minä menen/ palaja sinä/ ja sinun weljelles sinun cansas tapahtucon armo ja wacuus.’ž JA Cuningas sanoi Ithaille sille Gethiterille: mixi sinä myös tulet meidän cansam? palaja ja ole Cuningan tykönä: sillä sinä olet muucalainen/ ja olet tänne tullut sinun sialdas.’ž Ja caicki hänen palwelians käwit hänen tykönäns/ sitälikin myös caicki Cretit ja Pletit/ ja caicki Gethiterit cuusi sata miestä/ jotca jalcaisin olit tullet Gathist/ käwit Cuningan edellä.’ž Ja cosca Cuningas ja caicki Canssa olit jalcaisin käynet ulos/ seisoit he caucana huoneista.’ž Ja Cuningas käwi jalcaisin/ caiken hänen huonens cansa. Mutta hän jätti kymmenen hänen jalcawaimoistans huoneita wartioidzeman.’ž Cuningan paweliat sanoit: mitä meidän Herram Cuningas walidze/ cadzo/ täsä me sinun palwelias olem.’ž Ja Dawid sanoi caikille palwelioillens/ jotca hänen cansans Jerusalemis olit: noscam ja paetcam/ sillä täällä ei pääse yxikän Absalomin kädest/ riendäkät menemän/ ettei hän äkist carcais meidän päällem/ ja ottais meitä kijnni/ ja wahingoidzis meitä ja löis Caupungita miecalla.’ž JA yxi tuli ja ilmoitti sen Dawidille/ ja sanoi: jocaidzen sydän Israelis on käändynyt Absalomin jälken.’ž Ja Absalom lähetti myös Ahitophelin sen Giloniterin perän/ Dawidin neuwonandajan/ hänen Caupungistans Gilost/ cosca hän uhria oli uhrannut/ ja juuri wahwan lijton tehnyt. Ja paljo Canssa lisännyi ja enäni Absalomin tygö.’ž Mutta Absalomin cansa menit caxi sata miestä Jerusalemist/ jotca olit cudzutut. Mutta ne menit heidän yxikerraisudesans/ eikä mitän asiasta tiennet.’ž Mutta Absalom oli lähettänyt wacojat caickijn Israelin sucucundijn/ ja käski sanoa: cosca te saatte cuulla waskitorwen änen/ nijn sanocat: Absalom on Cuningas Hebronis.’ž Cuningas sanoi hänelle: mene rauhas. Ja hän nousi ja meni Hebronijn.’ž Sillä silloin cuin minä asuin Gesuris Syrias/ lupais sinun palwelias/ ja sanoi: cosca HERra tuo minun Jerusalemijn jällens/ palwelen minä HERra.’ž JA neljänkymmenen ajastajan peräst/ sanoi Absalom Cuningalle: minä menisin Hebronijn ja täyttäisin lupauxeni cuin minä lupaisin HERralle:’ž Näin teki Absalom caikelle Israelille/ cosca he tulit oikeuden eteen Cuningan tygö/ ja nijn warasti caickein Israelin miesten sydämet.ćLVALK¶pŠ  ƒ 8 D ` Ø ÷mĀõ?LŪ;ą† «# Husai sanoi: ei nijn/ mutta jonga HERra walidze/ ja tämä Canssa/ ’ž Husai sanoi: ei nijn/ mutta jonga HERra walidze/ ja tämä Canssa/ ja caicki Israelin miehet/ händä minä cuulen/ ja olen hänen cansans.’ž Absalom sanoi Husaille: ongo tämä sinun laupiudes ystäwätäs wastan? mixes mennyt ystäwäs cansa?’ž Cosca Husai se Arachiteri Dawidin ystäwä tuli Absalomin tygö/ sanoi hän Absalomille: Cuningas eläkön/ Cuningas eläkön.’ž MUtta Absalom ja caicki Israelin miehet tulit Jerusalemijn/ ja Ahitophel hänen cansans.’ž JA Cuningas waelsi ja caicki Canssa cuin hänen cansans oli/ oli wäsyxis ja lewäis sijnä.’ž Ja Dawid meni wäkinens tietäns myöden/ mutta Simei käwi hänen siwullans mäen wiertä myöden/ ja kiroili heitä/ lasketti kiwiä hänen puoleens ja wiskeli mulda.’ž Mahta tapahtua: HERra cadzo minun wiheljäisyttäni/ ja maxa minulle hywällä sen cuin hän minua tänäpän kiroile.’ž Ja Dawid sanoi Abisaille ja caikille hänen palwelioillens: cadzo/ minun poican/ joca minun cupeistani tullut on/ seiso minun hengeni perään/ mixei sijs pidä myös Jeminin pojan? anna hänen asettua kiroilemast: sillä HERra on hänelle sanonut.’ž Cuningas sanoi: te ZeruJan lapset/ mitä minun on tekemist teidän cansan? anna hänen kirota/ sillä HERra on hänelle sanonut: kiroile Dawidit/ cuca taita nyt sanoa/ mixis nijn teet?’ž SIlloin Abisai ZeruJan poica sanoi Cuningalle: pitäkö tämän cuollen coiran kiroileman minun Herrani Cuningasta/ minä menen ja lyön häneldä pään pois.’ž Nyt on HERra andanut waldacunnan sinun pojalles Absalomille/ ja cadzo/ nyt sinä olet sinun pahudesas/ sillä sinä olet wericoira.’ž Ja Simei sanoi näin kiroillesans: ulos/ ulos tänne sinä wericoira/ sinä Belialin mies. HERra on maxanut sinulle caiken Saulin perhen/ ettäs olet tullut hänen siaans Cuningaxi.’ž Ja paiskeli kiwiä Dawidin puoleen/ ja caicki Cuningas Dawidin palwelioita wastan: sillä caicki Canssa ja caicki ne wäkewät/ olit hänen oikialla ja wasemalla puolellans.’ž COsca Cuningas Dawid tuli Bahurimijn/ cadzo/ sieldä tuli yxi mies Saulin sucucunnast Simei nimeldä Geran poica/ joca kiroili käydesäns.’ž Cuningas sanoi Ziballe: cadzo/ caicki cuin MephiBosethillä on/ pitä sinun oleman/ Ziba sanoi: minä rucoilen nöyräst/ anna minun löytä armo sinun edesäs minun Herran Cuningas.’ž Cuningas sanoi: cusa on sinun Herras poica? Ziba sanoi Cuningalle: cadzo/ hän jäi Jerusalemijn: sillä hän sanoi: tänäpän pitä Israelin huone andaman minulle minun Isäni waldacunnan.’ž Nijn sanoi Cuningas Ziballe: mitäs näillä tahdot tehdä? Ziba sanoi: Asit pitä oleman Cuningan perhelle/ joilla he ajaisit/ leiwät ja ficunat palwelioillen/ joista he söisit/ ja wijna heidän juodaxens/ cosca he wäsywät corwes.’ž JA cuin Dawid oli wähä käynyt alas wuoren cuckulalda/ cadzo/ cohtais hänen Ziba MephiBosethin palwelia/ cahdella satuloitulla Asilla/ joiden päällä oli caxi sata leipä/ ja sata rypelettä rusinoita/ ja sata rypelettä ficunita/ ja leili wijna.’ž Nijn Husai Dawidin ystäwä meni Caupungijn/ ja Absalom tuli Jerusalemijn.’ž Cadzo/ heidän caxi poicans owat heidän cansans/ Ahimaaz Zadochin poica/ nijden cansa sinä saat lähettä minulle mitäs cuulet.’ž Nijn owat Zadoch ja AbJathar Papit sinun cansas/ ja caicki mitäs cuulet Cuningan huones/ ilmoita Papeille Zadochille ja AbJatharille.’ž Mutta jos sinä palajat Caupungijn/ ja sanot Absalomille: minä olen sinun palwelias Cuningas/ joca ennen sinun Isäs olen cauwan palwellut/ ja tahdon olla nyt sinun palwelias. Ja näin sinä minulle teet Ahitophelin neuwon tyhjäxi.’ž Ja Dawid sanoi: jos sinä seurat minua/ nijns olet minulle cuormaxi/’ž JA cuin Dawid tuli cuckulalle/ cusa Jumalata rucoillan/ cadzo/ Husai se Arachiteri cohdais hänen rewäistyllä hamella/ ja mulda hänen pääns päällä.’ž MUtta Dawid meni öljymäelle/ ja itki/ ja hänen pääns oli peitetty/ ja käwi kengätä/ nijn myös caicki Canssa/ cuin hänen cansans oli/ peitit pääns/ ja käyden astuit ylös ja itkit.nLVAL_<Ą Ž Ē 7 ņ   ¦ ĶÜų4b²Ö6Ø Ja Jonathan ja Ahimaaz seisoit Rogelin caiwon tykönä/ ja yxi pijca meni ja sanoi sen heille/ ja he menit ’ž Ja Jonathan ja Ahimaaz seisoit Rogelin caiwon tykönä/ ja yxi pijca meni ja sanoi sen heille/ ja he menit ja sanoit sen Cuningas Dawidille: sillä ettei he uscaldanet näyttä idzens/ että he olisit tullet Caupungijn’ž Nijn lähettäkät kijrust matcaan/ ja ilmoittacat Dawidille ja sanocat: älä ole yötä kedolla corwes/ mutta riennä pois/ ettei Cuningas nielläis/ ja caicki wäki cuin hänen cansans on.’ž JA Husai sanoi Zadochille ja AbJatharille Papeille: nijn ja nijn on Ahitophel Absalomi ja Israelin wanhembia neuwonut/ mutta minä olen nijn ja nijn neuwonut.’ž Nijn sanoi Absalom ja jocainen mies Israelist: Husain sen Arachiterin neuwo on parembi cuin Ahitophelin. Mutta HERra asetti sen nijn/ että Ahitophelin hywä neuwo estettin/ että HERra saattais Absalomille onnettomuden.’ž Mutta jos hän coco idzens johongun Caupungijn/ nijn pitä coco Israelin Canssa sijhen Caupungijn heittämän köysiä ja wetämän händä wirtaan/ ettei sijtä löyttäis yhtäkän kiwe.’ž Nijn me carcam hänen päällens/ cusa paicas me hänen ikänäns löydäm/ ja carcam hänen päällens/ nijncuin härmä lange maan päälle/ etten me yhtäkän jätä elämän caikista hänen miehistäns cuin hänen cansans owat.’ž Mutta sitä neuwoa minä annan/ että sinä cocoat sinun tygös caiken Israelin/ hamast Danist BerSeban asti/ nijn monda cuin sanda on meren reunas/ ja sinä idze menet heidän cansans heidän seasans.’ž Nijn rupewat jocainen pelkämän/ jotca muutoin olisit wäkewät sotamiehet. Ja hänellä on sydän cuin Lejonilla: sillä caicki Israelin Canssa tietä/ että sinun Isäs on wäkewä/ ja ne owat jalot sotamiehet jotca hänen cansans owat.’ž Cadzo/ nyt hän on pääsnyt johongun luolaan/ eli johongun muuhun paickaan/ jos se nyt tapahduis/ että sinulle ensimäisen kerran pahoin menestyis/ nijn sanotaisin: siellä on tapahtunut suuri tappo sen Canssan seas/ jotca Absalomi seuraisit.’ž Ja Husai wielä sanoi: sinä tunnet hywin sinun Isäs ja hänen palwelians/ että ne owat wäkewät ja tuimat nijncuin carhu/ jolda pojat owat otetut kedolla pois/ on myös sinun Isän sotamies/ ja ei hän maca wäkens cansa.’ž NIin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hywä neuwo/ cuin Ahitophel tällä haawalla andanut on.’ž Ja cosca Husai tuli Absalomin tygö/ sanoi Absalom hänelle: näitä Ahitophel on puhunut/ sano sinä: pitäkö meidän nijn tekemän taicka ei?’ž MUtta Absalom sanoi: cudzucas myös Husai se Arachiteri/ ja cuulcam mitä hän tästä asiasta sano.’ž Se näyi Absalomille ja caikille wanhimmille Israelis oikia olewan.’ž Ja johdatan caiken Canssan sinun tygös. Cosca caicki Canssa owat sinun tygös johdatetut/ nijncuins anonut olet/ nijn caicki Canssa on rauhas.’ž Ja minä carcan hänen päällens/ nijncauwan cuin hän on wäsynyt ja heicko käsist. Cosca minä hänen peljätän/ että caicki Canssa pakenewat/ jotca hänen tykönäns owat/ nijn lyön minä Cuningan yxinäns.’ž JA Ahitophel sanoi Absalomille: minä walidzen minulleni caxitoistakymmendä tuhatta miestä/ ja nousen tänä yönä ajaman taca.’ž Cosca Ahitophel neuwo andoi/ sillä ajalla oli se nijncuin jocu olis kysynyt Jumalalle jostakin asiast: caicki nijn olit Ahitophelin neuwot nijn Dawidin cuin Absalomingin tykönä.’ž Nijn teit he Absalomille majan caton päälle/ ja Absalom macais caickein Isäns jalcawaimoin cansa/ caiken Israelin nähden.’ž Ahitophel sanoi Absalomille: maca Isäs jalcawaimoin cansa/ jotca hän on jättänyt huonen wartiaxi/ nijn coco Israel saa cuulla sinun tehnexi Isäs haiseman/ ja caickein kädet wahwistetan sijtä/ jotca sinun tykönäs owat.’ž JA Absalom sanoi Ahitophelille: pidä neuwo mitä meidän pitä tekemän?’ž Sitälikin/ ketäst minun pidäis palweleman? eikö minun pidäis palweleman hänen poicans? nijncuin minä olen palwellut sinun Isäs/ nijn minä myös palwelen sinua.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ų«  ]@ “ ÷«  ŗ@ “ ö«  ³@ “ õ«  ļ@ “ ō«  ƒ@“ ó« Ł@“ ņ« @“ ń« Ö@“ š« L@“ ļ« u@“ ī« ņ@“ ķ« ™@“ ģ« ķ@“ ė« +/@’ ź« *Ķ@’ é« )ć@’ č« (™@’ ē« '‰@’ ę« &š@’ å« %’@ ’ ä« $l@ ’ ć« #@ ’ ā« "q@ ’ į« !^@ ’ ą«  ‘@’ ß« o@’ Ž« y@’ Ż« …@’ Ü« ķ@’ Ū« °@’ Ś« Ģ@’ Ł« o@‘ Ų« Š@’ ׫ K@‘ Ö« ņ@’ Õ« {@‘ Ō« –@‘ Ó« É@‘ Ņ« ø@‘ Ń« Ō@‘ Š« v@‘ Ļ« ©@‘ Ī« ˆ@ ‘ Ķ«  ›@ ‘ Ģ«  m@ ‘ Ė«  ė@ ‘ Ź«  s@ ‘ É«  Į@‘ Č« Į@‘ Ē« +@‘ Ę« #@‘ Å« Ģ@‘ Ä« w@‘ Ć« ‰@‘ Ā« –@‘ Į« E@‘ Ą« !š@ æ«  õ@ ¾« §@ ½« V@ ¼« æ@ »« ę@ ŗ« ™@ ¹« Ć@ ø« g@  ·« ‘@  ¶« y@  µ« ø@  “« r@  ³« ‹@ ²« €@ ±« ų@ °« @ Æ« g@ ®« R@ ­« @ ¬«  ”@ ««  ū@ Ŗ«  ½@ ©«  h@ Ø«  Ļ@ §« d@ ¦« ”@ „« U@ ¤« ˜@ £« •@ ¢« ß@ ”« ą@   « `@  Ÿ« ¶@  ž« v@  « ¢@  œ« 4@ ›« ¼@ š« g@ ™« Ī@ ˜« ®@ —« Ś@ –« å@ •« }@ ”« Æ@ “« ×@ ’« ·@ ‘«  @ « Ü@ «  °@ Ž«  Ņ@ «  Ä@ Œ«  ä@ ‹«  ń@  Š« Ł@  ‰« `@  ˆ« Š@  ‡« b@  †« E@ …« @ „« Ē@ ƒ« ~@ ‚« “@ « |@ €« Ü@ « G@ ~« ”@ «LVALQŌļ  g ™ 2 v B   * t4UĄ(Ó?Ū ¤ē Ja Joab sanoi miehelle joca sen hänelle ilmoitti: cadzo/ näitkös sen? mixes lyönyt händä sij’ž Ja Joab sanoi miehelle joca sen hänelle ilmoitti: cadzo/ näitkös sen? mixes lyönyt händä sijtä maahan? nijn minä olisin minun puolestani andanut sinulle kymmenen hopiapenningitä ja wyön.’ž Cosca yxi mies sen näki/ ilmoitti hän Joabille/ ja sanoi: cadzo/ minä näin Absalomin rippuwan tammes.’ž JA Absalom cohdais Dawidin palweliat ja ajoi Muulilla. Ja cuin Muuli tuli paxun tammen ala/ tartui hänen pääns tammeen/ ja hän jäi rippuman taiwan ja maan wälille/ mutta Muuli juoxi matcaans hänen aldans.’ž Ja sota hajotettin caickeen maahan/ ja medzä surmais usiamman sinä päiwänä Canssast/ cuin miecka.’ž Ja Israelin Canssa tapettin siellä Dawidin palwelioilda/ että sinä päiwänä tapahdui sangen suuri tappo/ nimittäin cahdenkymmenen tuhannen miehen.’ž Ja cosca Canssa tuli wäliälle Israeli wastan/ ja sota oli Ephraimin medzän tykönä.’ž Ja Cuningas käski Joabi/ Abisai ja Ithai/ sanoden: pitäkät wisust nuorucainen Absalom. Ja caicki Canssa cuuli waarawan jocaista päämiestä Absalomist.’ž Cuningas sanoi heille: mitä te luuletta teillen olewan hywäxi/ sen minä teen. Ja Cuningas seisoi portilla/ ja Canssa käwi sadoin ja tuhannin ulos.’ž Mutta Canssa sanoi: älä mene: sillä jos me pakenem/ ei hän meistä tottele/ jos puoli cuole meistä/ ei he sijtä pidä lucua: sillä sinä olet cuin kymmenen tuhatta meistä/ se on parembi/ ettäs tulet meille awuxi Caupungist.’ž Ja lähetti Canssast/ colmannen osa Joabin cansa/ ja colmannen osan Abisain ZeruJan pojan Joabin weljen cansa/ ja colmannen osan Ithain sen Gethiterin cansa. Ja Cuningas sanoi Canssalle: minä menen myös ylös teidän cansan.’ž JA Dawid asetti Canssan/ cuin hänen tykönäns oli/ ja pani päämiehiä tuhannen ja sadan päälle.’ž Hunajata/ woita/ lambaita/ ja lehmän juustoja cannoit he Dawidille ja wäelle/ joca hänen cansans oli/ rawinnoxi: sillä he ajattelit: Canssa rupe isoman/ janoman ja wäsymän corwes.’ž Macauswaatteit/ waskimaljan/ sawiastian/ nisuja/ ohria/ jauhoja/ cuiwatuita tähkäpäitä/ papuja/ herneitä/ gryynejä.’ž COsca Dawid oli tullut Mahanaimijn/ toi Sobi Nahaxen poica/ Ammonin lasten Rabbathist/ ja Machir Amnielin poica Lodabarist/ ja Barsillai Gileaditeri Roglimist/’ž Mutta Israel ja Absalom sioitit idzens Gileadijn.’ž Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodan päämiehexi/ ja Amasa oli Jetran sen Jesreeliterin poica/ joca macais Abigailin Nahaxen tyttären tykönä ZeruJan sisaren/ joca oli Joabin äiti.’ž JA Dawid tuli Mahanaimijn/ ja Absalom meni Jordanin ylidze/ ja caicki Israelin miehet hänen cansans.’ž Cosca Ahitophel näki ettei hänen neuwons kelwannut/ satuloidzi hän Asins/ ja meni huoneseens/ ja hänen Caupungijns/ ja toimitti huonens menot/ ja hirtti idzens ja cuoli/ ja haudattin hänen Isäns hautaan.’ž Silloin nousi Dawid/ ja caicki wäki/ cuin hän cansans olit/ ja meni ennen päiwän coittamata Jordanin ylidze/ ja ei yxikän puuttunut heistä/ joca ei tullut Jordanin ylidze.’ž JA cosca he olit mennet pois/ nousit he caiwost ylös/ ja menit matcaans/ ja ilmoitit Cuningas Dawidille/ ja sanoit: noscat ja mengät kijrust weden ylidze: sillä nijn ja nijn on Ahitophel pitänyt neuwoa teitä wastan.’ž Cosca Absalomin palweliat tulit waimon tygö huoneseen: sanoit he: cusa on Ahimaaz ja Jonathan? waimo sanoi heille: he menit tuoin wähän ojan ylidze. Ja cosca he olit edzinet ja ei mitän löytänet/ menit he Jerusalemijn jällens.’ž He astuit sijhen/ ja waimo otti peitten/ ja lewitti läwen eteen/ ja hajotti gryynejä sen päälle/ nijn ettei sitä tundunut.’ž MUtta yxi palwelia sai heidän nähdä ja ilmoitti sen Absalomille. Ja he menit nopiast molemmin matcaans/ ja tulit Bahuris yhden miehen huoneseen/ hänellä oli caiwo cartanos.ÓLVALqŌ ‚  Ž –  ‹  a čWš-”®ļ™ņż  Nijn tuli Cuningas murheisijns/ ja meni portin ylöstupaan/ ja itki/ ja sanoi mennesäns: minun poican Absalom/ minun p’ž Nijn tuli Cuningas murheisijns/ ja meni portin ylöstupaan/ ja itki/ ja sanoi mennesäns: minun poican Absalom/ minun poican/ minun poican Absalom/ Jumala tekis että minä olisin cuollut sinun edestäns/ O Absalom minun poican/ minun poican.’ž Cuningas sanoi Cusille: ongost nuorucainen Absalom rauhas? Cusi sanoi: tapahtucon nijn minun Herrani Cuningan caikille wiholisille/ cuin nuorucaiselle on tapahtunut/ ja caikille nijlle/ jotca heidäns asettawat sinua wastan/ sinulle wahingoxi.’ž Cadzo/ Cusi tuli/ ja sanoi: täällä owat hywät sanomat Herra minun Cuningani/ HErra on saattanut tänäpän sinulle oikeuden/ caickein kädest jotca nousit sinua wastan.’ž Cuningas sanoi: mene erinäns ja seiso siellä. Ja hän meni erinäns ja seisoi siellä.’ž Cuningas sanoi: ongo nuorucainen Absalom rauhas? Ahimaaz sanoi: minä näin suuren metelin cosca Joab/ Cuningan palwelia/ lähetti minun/ sinun palwelias/ tänne/ ja en minä tiedä mikä se oli.’ž Ahimaaz huusi ja sanoi Cuningalle: rauha/ ja cumarsi Cuningan edes maahan caswoillens/ ja sanoi: kijtetty olcon HERra sinun Jumalas/ joca sen Canssan on andanut sinun kätees/ jotca nostit kätens Herra minun Cuningastani wastan.’ž Wartia sanoi: minulle näky ensimäisen juoxu/ nijncuin se olis Ahimaaxen Zadochin pojan juoxu. Ja Cuningas sanoi: se on hywä mies ja tuo hywä sanomata.’ž Cosca hän wielä juoxi/ ja tuli lähemmä/ näki wartia juoxewan toisen miehen/ ja hän huusi owen wartialle/ ja sanoi: cadzo/ yxi mies juoxe yxinäns. Cuningas sanoi: se on myös hywä sanantuottaja.’ž Ja hän huusi ja sanoi sen Cuningalle. Cuningas sanoi: ongo hän yxin? nijn hän on hywä sanantuottaja.’ž MUtta Dawid istui cahden portin waihella/ ja wartia meni portin cohdalle/ muurin caton päälle/ nosti silmäns/ ja näki miehen juoxewan yxinäns.’ž Hän wastais: waicka mitä olis/ minä juoxen. Hän sanoi hänelle: juoxe. Nijn Ahimaaz juoxi cohdastans/ ja ennätti Cusin.’ž Mutta Ahimaaz Zadochin poica sanoi wielä kerran Joabille: waicka mitä olis/ minä juoxen myös Cusin perän. Joab sanoi: mixi sinä juoxet minun poican: et sinä wie yhtän hywä sanomata.’ž Mutta Joab sanoi Cusille: mene matcaas ja ilmoita Cuningalle mitäs nähnyt olet. Ja Cusi cumarsi Joabi ja juoxi.’ž Joab sanoi hänelle: et sinä yhtän hywä sanomata wie tänäpän/ wie toisna päiwänä sanomita ja ei tänäpän: sillä Cuningan poica on cuollut.’ž AHimaaz Zadochin poica sanoi: minä juoxen ja ilmoitan Cuningalle HERran saattanexi hänelle oikeuden hänen wiholistens käsist.’ž Waan Absalom oli nostanut idzellens padzan eläisäns/ se seiso Cuningan laxos: sillä hän sanoi: ei minulla ole yhtän poica/ olcon tämä sentähden minun nimeni muistoxi. Ja cudzui sen padzan nimelläns/ joca wielä tänäpän cudzutan Absalomin paicaxi.’ž Ja he otit Absalomin/ ja heitit medzäs suureen cuoppaan/ ja panit suuren kiwirouckion hänen päällens. Ja coco Israel pakeni cukin majaans.’ž Nijn puhalsi Joab Basunaan/ ja Canssa palais ajamast Israeli taca: sillä Joab tahdoi armahta Canssa.’ž Ja kymmenen nuorucaist Joabin asetten candaist/ pijritit hänen ja tapoit hänen.’ž Joab sanoi: en minä enämbi sinun tykönäs wijwy. Nijn otti Joab colme keihästä käteens/ ja pisti ne Absalomin sydämeen/ mutta hän eli silloin wielä tammes/’ž Eli jos minä wielä jotakin wääryttä tehnyt olisin sieluni wahingoxi ( sillä ei Cuningan edes mitän salattu ole ) nijns olisit ollut minua wastan.’ž Mies sanoi Joabille: jos sinä olisit punninnut tuhannen hopiapenningit minun käteeni/ en minä wielä sijttekän olis kättäni satuttanut Cuningan poicaan: sillä Cuningas käski sinun ja Abisain ja Ithain/ sanoden: pitäkät waari nuorucaisest Absalomist. LVAL»%œ%Y 6 J ‰  +¾#›ņ|Øš'‘Ė\ Cosca hän tuli Jerusalemis Cuningast wastan/ sanoi Cu’ž Cosca hän tuli Jerusalemis Cuningast wastan/ sanoi Cuningas hänelle: mixes minun cansani tullut MephiBoseth?’ž Sanoi sijs Cuningas Simeille wannotulla walalla: ei sinun pidä cuoleman.’ž Mutta Abisai ZeruJan poica wastais/ ja sanoi: eiköst Simein sen edest pidäis cuoleman/ että hän kirois HERran woideltua?’ž Sillä sinun palwelias tunde hänens syndiä tehnexi/ ja cadzo/ minä olen lähtenyt ensimäisnä coco Josephin huonesta/ Herra minun Cuningastani wastan.’ž Ja sanoi Cuningalle: minun Herran/ älä lue minulle sitä pahateco/ älä myös muistuttele sinun palwelias ricoxia/ joilla hän sinun wihoitti lähteisäs Jerusalemist/ älkön nijtä sydämens pango Cuningas.’ž He walmistit aluxet Cuningalle ja hänen palwelioillens/ tehdäxens sitä Cuningale mielen noutexi. Mutta Simei Geran poica langeis polwillens Cuningan eteen mennesäns Jordanin ylidze.’ž Ja hänen cansans oli tuhannen miestä BenJaminista/ oli myös Ziba Saulin huonesta/ wijdentoistakymmenen poicans cansa/ ja cahdenkymmenen palwelians cansa/ ja he kijrutit heitäns Jordanin ylidze Cuningan edellä.’ž JA Simei Geran poica/ Jeminin pojan Bahurimist/ kijrutti idzens ja meni Judan miesten cansa Cuningas Dawidi wastan.’ž Nijn Cuningas tuli jällens. Ja cuin hän lähestyi Jordani/ olit caicki Judan miehet tullet Gilgalijn menemän Cuningasta wastan/ ja saattaman Cuningast Jordanin ylidze.’ž Ja hän käänsi caickein Judan miesten sydämet/ nijncuin yhden miehen. Ja he lähetit Cuningalle sanan: palaja sinä ja caicki palwelias.’ž Ja sanocat Amasalle: etkös ole minun luun ja lihan? Jumala tehkön minulle nijn ja nijn/ jollet sinä ole sotiherra minulla Joabin sias sinun elinaicanas.’ž Te oletta minun weljeni/ minun luuni ja minun lihani/ mixi te oletta wijmeiset noutaman jällens Cuningast?’ž MUtta Cuningas lähetti Pappein Zadochin ja AbJatharin tygö/ ja käski heille sanoa: puhucat wanhimmille Judas/ sanoden: mixi te oletta wijmeiset Cuningasta cotians noutaman? ( Ja caicki Israelin puhe oli ilmoitettu Cuningan huones. )’ž Mutta Absalom jonga me woitelim meillem/ on cuollut sodas/ mixi te nyt oletta nijn hiljaiset noutaman Cuningast?’ž JA caicki Canssa Israelin sucucunnast rijtelit keskenäns/ sanoden: Cuningas on meitä auttanut wihamiesten käsist ja pelastanut Philistereildä/ ja nyt täyty maacunnast paeta Absalomin tähden.’ž Nijn nousi Cuningas ja istui portilla. Ja se ilmoitettin caikelle Canssalle/ cadzo/ Cuningas istu portilla. Nijn caicki Canssa tuli Cuningan eteen/ waan Israel oli paennut idzecukin majoins.’ž Nouse sijs ja käy ulos/ ja puhele suloisest sinun palwelioittes tygö: sillä minä wannon sinulle HERran cautta/ että jolles sinä käy ulos/ nijn ei ole yxikän mies sinun tykönäs tätä yötä/ se on sinulle pahembi/ cuin caicki se wastoinkäyminen joca sinulle hamast nuorudest tähän asti on tapahtunut.’ž Ettäs racastat nijtä cuin sinua wihawat/ ja wihat nijtä cuin sinua racastawat: sillä tänäpän sinä ilmoitit sinus ei lucua pitäwän sodan päämiehistä eli palwelioistas: ja sijtä minä hywin ymmärrän/ että jos Absalom ainoastans eläis/ ja me caicki olisim tänäpän cuollet/ se sinulle kelpais.’ž NIin Joab tuli Cuningan tygö huoneseen/ ja sanoi: sinä olet häwisnyt tänäpän caicki sinun palwelias/ jotca owat sinun/ ja sinun poicais/ ja tytärtes/ emändäis ja jalcawaimois hengen hädästä pelastanet.’ž Mutta Cuningas peitti caswons/ ja huusi surella änellä: Ah minun poican Absalom/ Absalom minun poican/ minun poican.’ž Ja Canssa lymytti sinä päiwänä idzens/ ja ei tullut Caupungijn/ nijncuin jocu Canssa warasta idzens joca häwäisty on sodasa paetesans.’ž Ja sinä päiwänä oli woitost itcu caiken Canssan seas: sillä Canssa oli cuullut sinä päiwänä sanottawan: Cuningan olewan murhellisen poicans tähden.’ž JA se ilmoitettin Joabille/ cadzo/ Cuningas itke ja sure Absalomi.ÉLVAL>r Ā Õ P × h × y  ™šwŽū.’ Nijn Israelin miehet wastaisit Judan miehiä/ sanoden: meillä on kymmenen osa Cuningas/ enämmin myös Dawid meille tule cuin teille/ cuinga sijs sinä o’ž Nijn Israelin miehet wastaisit Judan miehiä/ sanoden: meillä on kymmenen osa Cuningas/ enämmin myös Dawid meille tule cuin teille/ cuinga sijs sinä olet minua nijn halwaxi lukenut/ ettei meidän olis sopinut ensimäisnä olla Cuningast noutamas? Mutta Judan miehet puhuit tuimemmin cuin Israelin miehet.’ž Nijn wastaisit caicki Judan miehet nijlle Israelin miehille: sillä Cuningas on meitä lähisembi/ mixi te sentähden nijn närkästyt/ wai luulettaco te että me olem Cuningalda rawitut taicka lahjoja saanet?’ž JA cadzo/ silloin tulit caicki Israelin miehet Cuningan tygö/ ja sanoit hänelle: mixi meidän weljem Judan miehet owat warastanet sinun/ ja wienet Cuningan perheinens Jordanin ylidze/ caicki myös Dawidin miehet hänen cansans.’ž Nijn Cuningas meni Gilgalijn ja Chimeham seurais händä/ ja caicki Judan wäki olit saattanet Cuningast ylidze/ waan Israelin Canssast oli puoli siellä.’ž Cosca caicki Canssa ja Cuningas olit mennet Jordanin ylidze/ andoi Cuningas Barsillain suuta/ ja siunais händä/ ja hän palais cotians.’ž Cuningas wastais: Chimehamin pitä seuraman minua ylidze/ ja minä teen hänelle cuin sinulle on otollinen/ ja caicki mitäs minulda anot/ teen minä sinun.’ž Salli sijs nyt sinun palwelias palaita jällens/ että minä cuolisin minun Caupungisani/ ja haudataisin Isäni ja äitini hautaan. Cadzo/ täsä on sinun palwelias Chimeham/ hän mengön minun Herrani Cuningan cansa/ ja tee hänelle mitä sinulle on kelwollinen.’ž Sinun palwelias mene wähän Jordanin ylidze Cuningan cansa: mingätähden Cuningas tahto minulle näin costa?’ž Minä olen jo tänäpän cahdexankymmenen ajastaicainen/ tiedäisingö minä mikä hywä eli paha olis/ eli maistaisco sinun palwelias mitä hän syö ja juo/ taicka cuulisingo minä sillen laulaitten ändä? mixi sinun palwelias pidäis waiwaman Herra minun Cuningastani?’ž Mutta Barsillai sanoi Cuningalle: mitä minun enämbi on elämist/ että minä menisin Cuningan cansa Jerusalemijn?’ž Ja Cuningas sanoi Barsillaille: seura minua/ minä rawidzen sinun minun cansani Jerusalemis.’ž Ja Barsillai oli sangen ijällinen/ jo cahdexankymmenen wuotinen/ hän oli rawinnut Cuningast cosca hän Mahanaimis oli: sillä hän oli jalo mies.’ž JA Barsillai se Gileaditeri tuli Roglimist/ ja meni Cuningan cansa Jordanin ylidze saattaman händä Jordanis.’ž Nijn MephiBoseth wastais Cuningalle: ottacan hän sen coconans/ että minun Herran Cuningan on rauhas cotians palainnut.’ž Cuningas sanoi hänelle: mitäs tahdot enämbi puhua sinun asiastas? minä olen sanonut: Ziban ja sinun pitä keskenäns jacaman pellon.’ž Sillä coco minun Isäni huone/ ei ole muu ollut cuin cuoleman Canssa minun Herrani Cuningan edes/ sinä olet minun/ sinun palwelias/ istuttanut nijden secaan/ jotca sinun pöydäldäs syöwät: mikä oikeus on minulla enä huuta Cuningan tygö.’ž Ja wielä päälisexi on hän candanut minun Herrani Cuningan edes sinun palwelias päälle/ waan minun Herran Cuningas on cuin Jumalan Engeli/ ia tee mitä sinulle on kelwollinen.’ž Ja hän wastais/ sanoden: Herra Cuningas/ minun palweliani on pettänyt minun/ sillä sinun palwelias ajatteli: minä satuloidzen Asin/ ajan ja waellan sillä Cuningan tygö: sillä sinun palwelias on onduwa.’ž TUli myös MephiBoseth Saulin poica Cuningast wastan pesemättömillä jalgoilla/ ja ajelemattomalla parralla/ ei hän ollut myös pesnyt waatteitans/ sijtä päiwästä cuin Cuningas läxi/ ja rauhas jällens palais.’ž Ja Dawid wastais: mitä minun on tekemist teidän cansan te ZeruJan lapset/ että te tahdotte tänäpän minulle tulla Sathanaxi? pidäiskö jongun tänäpän cuoleman Israelist? luulettaco/ etten minä tiedä tänäpän idzeni tullexi Cuningaxi Israelis?cLVALzˆ  Ē ń a ˆ   c©LĖśt䉚’• Ja se waimo tuli caiken Canssan tygö hänen toimellans. Ja hackaisit Seban Bichrin pojan pään pois/ ja heitit Joabille. Ja’ž Ja se waimo tuli caiken Canssan tygö hänen toimellans. Ja hackaisit Seban Bichrin pojan pään pois/ ja heitit Joabille. Ja hän soitti Basunalla/ ja he hajoisit caicki CAupungin tykö idzecukin majoins/ mutta Joab palais Jerusalemijn Cuningan tygö.’ž Ei asia nijn ole/ waan yxi mies Ephraimin wuorelda/ Seba Bichrin poica on nostanut capinan Dawid Cuningast wastan/ andacat hän ainoastans/ ja minä ercanen Caupungist. Ja waimo sanoi Joabille: cadzo/ hänen pääns pitä sinulle heitettämän muurin ylidze.’ž Silloin wastais Joab/ ja sanoi: pois se/ pois se minulda/ että minä nielisin ja häwitäisin.’ž Minä olen rauhallinen ja uscollinen ( Caupungi ) Israelis/ ja sinä tahdot tappa sen Caupungin ja Äitin Israelis? mixis tahdot niellä HERran perimisen?’ž Hän sanoi: muinen sanottin: joca kysellä tahto/ hän kysykän Abelas/ ja nijn se menestyi.’ž Cosca hän tuli hänen tygöns/ sanoi waimo: oletcos Joab? Hän wastais: olen. Waimo sanoi hänelle: cuule pijcas sanat/ hän wastais: minä cuulen.’ž NIin yxi toimellinen waimo huusi Caupungista/ cuulcat/ cuulcat/ sanocat Joabille/ että hän tule tänne lähes/ minä puhuttelen händä.’ž Mutta cosca he tulit/ nijn he pijritit hänen Abelas BethMaachan tykönä/ ja rakensit wallin Caupungin ymbärins/ tungit idzens murin tygö. Mutta caicki Canssa cuin Joabin myötä oli/ carcais muuria cukistaman.’ž Ja hän waelsi caicki Israelin sucucunnat läpidze/ Abelin ja BethMaachan ja coco Haberimin/ ja ne cocounsit ja seuraisit händä.’ž COsca hän oli tieldä sijrtty/ meni jocainen Joabin jälken ajaman Sebat Bichrin poica taca.’ž Cosca yxi näki sen että caicki Canssa seisatit/ sijrsi hän hänen tieldä kedolle/ ja heitti waatten hänen päällens: sillä hän näki että jocainen cuin hänen tygöns tuli seisatti sijhen.’ž Mutta yxi Joabin palwelioista seisoi hänen tykönäns/ ja sanoi: cuca tahto pitä Joabin ja Dawidin cansa/ hän seuratcan Joabi? Mutta Amasa macais tahrattuna weres keskellä tietä.’ž Mutta ei Amasa ottanut waari miecast cuin oli Joabin kädes/ ja hän pisti sillä händä wadzaan/ ja wuodatti hänen sisälyxens maalle/ eikä händä enä pistänyt/ ja hän cuoli. Mutta Joab ja hänen weljens Abisai ajoit Sebat Bichrin poica taca.’ž Ja Joab sanoi Amasalle: Rauha olcon sinulle minun weljen. Ja Joab tartui oikialla kädelläns Amasan partaan suuta andaxens hänen.’ž COsca he jouduit sen suuren wahan tygö Gibeonijn/ tuli Amasa heidän eteens. Mutta Joab oli wyötetty pääliswaatteisans/ ja sen päällä miecan wyö/ joca ripui hänen cupeisans tupesa/ ja cosca hän käwi taisi se pudota.’ž Silloin läxit hänen cansans Joabin miehet/ ja Chretit ja Pletit/ ja caicki wäkewät. Ja he läxit Jerusalemist ajaman Sebat Bichrin poica taca.’ž Nijn Dawid sanoi Abisaille: nyt Seba Bichrin poica enämbi meitä wahingoidze cuin Absalom/ ota sijs sinun Herras palweliat ja aja händä taca/ ettei hän löydäis wahwoja Caupungeita/ ja pääsis meidän silmäin edest.’ž Nijn Amasa meni cocoman Judan miehiä/ ja hän wijwyi määrätyn ajan ylidze.’ž JA Cuningas sanoi Amasalle: cocoa minun tygöni Judan miehet colmena päiwänä/ ja sinun pitä myös idze läsnä oleman.’ž JA Dawid tuli cotians Jerusalemijn/ ja otti ne kymmenen jalcawaimoans/ jotca hän oli jättänyt huonen wartiaxi/ ja andoi heidän kätkettä/ ja rawidzi heitä/ ja eij maannut heitä/ ja he olit salwatut heidän cuolemans asti heidän leskeydesäns.’ž Silloin jocainen Israelis luowui Dawidist/ ja seuraisit Sebat Bichrin poica. Mutta Judan miehet ripuit heidän Cuningasans/ Jordanist Jerusalemin asti.’ž MUtta sijnä paicas oli yxi cuuluisa Belialin mies/ jonga nimi oli Seba Bichrin poica Jeminist. Se soitti Basunalla/ ja sanoi: ei meillä ole yhtäkän osa Dawidis/ eikä yhtäkän perimist Isain pojas/ idzecukin palaitcan majaans/ O Israel.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:s¬ %Y@˜ r¬ $2@˜ q¬ #.@˜ p¬ "V@˜ o¬ !:@˜ n¬  :@˜ m¬ 4@˜ l¬ 1@ ˜ k¬ W@ ˜ j¬ 1@ ˜ i¬ 2@ ˜ h¬ 5@ ˜ g¬ ,@˜ f¬ Z@˜ e¬ ‚@˜ d¬ M@˜ c¬ Å@˜ b¬ Ą@˜ a¬ g@˜ `¬ ’@˜ _¬ Č@˜ ^¬ µ@— ]¬ ^@— \¬ O@— [¬  Ž@— Z¬  k@— Y¬  ­@— X¬  Ć@— W¬  Ā@— V¬ ›@— U¬ ‹@— T¬ r@— S¬ ä@— R¬ w@— Q¬ ‰@— P¬ ^@— O¬ Ø@— N¬ 3ƒ@— M¬ 2T@— L¬ 1{@ — K¬ 0D@ — J¬ /^@ — I¬ .>@ — H¬ -R@ — G¬ ,ƒ@— F¬ +T@— E¬ *X@— D¬ )Z@— C¬ (i@— B¬ 'c@— A¬ &b@— @¬ %F@— ?¬ $e@— >¬ #K@'– =¬ "N@&– <¬ !@@%– ;¬  H@$– :¬ x@#– 9¬ X@"– 8¬ H@!– 7¬ S@ – 6¬ F@– 5¬ B@– 4¬ b@– 3¬ 5@– 2¬ a@– 1¬ N@– 0¬ p@– /¬ M@– .¬ @@– -¬ b@– ,¬ M@– +¬ @– *¬ S@– )¬ :@– (¬  4@– '¬  D@– &¬  Q@– %¬  I@– $¬  d@ – #¬ T@ – "¬ ¶@ – !¬ B@ –  ¬ S@ – ¬ M@– ¬ Ø@– ¬ J@– ¬ ƒ@– ¬ g@– ¬ S@– ¬ Į@– ¬ ¶@– ¬ v@– ¬ Š@• ¬ ¤@• ¬ m@• ¬ Ī@• ¬  ?@• ¬  ä@• ¬  S@• ¬  å@ • ¬  ³@ •  ¬ ģ@ •  ¬ ’@ •  ¬ œ@ •  ¬ œ@•  ¬ Ģ@• ¬ Ž@• ¬ ż@• ¬ ²@• ¬ Ļ@• ¬ =@• ¬ F@• ¬ h@• ¬ ų@“ ¬ ż@“ ’« ^@“ ž« ™@“ ż« [@“ ü« @“ ū« †@“ ś« Ń@“ ł« @ “ ’LVAL˜RF ” — = ”  s‡Ōļœøy«>šŹ Mutta Abisai ZeuruJan poica autti händä ja tappoi sen Philisterin. Nijn Dawidin palweliat wannoit hän’ž Mutta Abisai ZeuruJan poica autti händä ja tappoi sen Philisterin. Nijn Dawidin palweliat wannoit hänelle/ ja sanoit: ei sinun pidä sillen menemän meidän cansam sotaan/ ettei walkeus Israelist sammutetais.’ž Ja Dawid wäsyi. Nijn Jesbi Nobist ( joca oli Raphan lapsist/ jonga keihän rauta painoi colmesata sicli/ ja hänellä oli udet harniscat ) hän aicoi surmata Dawidi.’ž NIin taas nousi Philisterein sota Israeli wastan. Ja Dawid meni sotiman palwelioinens Philisterejä wastan.’ž Ja hautais ne Saulin ja Jonathanin hänen poicans luiden cansa BenJaminin maahan Zelan hänen Isäns Kisin hautaan/ ja he teit caicki nijncuin Cuningas heille käskenyt oli/ ja Jumala sowitettin maacunnalle.’ž Ja wei ne sieldä pois/ ja nijden luut jotca ripustetut olit.’ž Ja Dawid läxi matcaan/ ja otti Saulin ja Jonathanin hänen poicans luut Jabexen asuwilda Gibeas/ jotca he Bethsan catulda warastanet olit/ josa Philisterit heitä ripustanet olit/ sijhen aican cosca he surmaisit Saulin Gelboas.’ž Ja se ilmoitettin Dawidille/ mitä Rizpa Ajan tytär Saulin jalcawaimo tehnyt oli.’ž Nijn Rizpa Ajan tytär otti säkin ja lewitti hänellens calliolle elon algusta/ sijhenasti että wesi olis pisaroinut taiwast heidän päällens/ eikä laskenut linduja taiwan alda raateleman heitä päiwällä/ eikä medzän petoja yöllä.’ž Ja Cuningas otti ja andoi ne Gibeoniterein käsijn/ ne he hirtit wuorella HERran eteen. Ja ne seidzemen langeisit yhdellä haawalla tapettuna/ ensimäisnä ohran leickamisen aicana’ž Mutta ne caxi Rizpan Ajan tyttären poica/ jotca hän Saulist synnyttänyt oli/ Armonin ja MephiBosethin/ sijhen myös wijsi Michalin Saulin tyttären poica/ jotca hän Hadrielille Barsillain pojalle synnyttänyt oli/ joca oli Meholatiteri.’ž MUtta Cuningas armahti MephiBosethi Jonathanin Saulin pojan poica/ sen HERran walan tähden joca oli Dawidin ja Jonathanin Saulin pojan wälillä.’ž Annettacan meille seidzemen miestä hänen huonestans/ hirttäxem heitä HERran edes Saulin Gibeas/ HERran walitun. Cuningas sanoi: minä annan heidän teille.’ž He sanoit Cuningalle: sen miehen joca meitä hucutti ja tyhjäxi teki/ tahdom me nijn häwittä/ ettei hänelle pidä mitän jäämän caikis Israelin maan rajois.’ž Nijn wastaisit Gibeoniterit: ei ole meillä tekemist hopiast eli cullast Saulin ja hänen huonens cansa/ eikä myös että jocu surmataisin Israelist. Hän sanoi: mitäst te tahdotte että minä teille tekisin?’ž Nijn sanoi Dawid Gibeonitereille: mitä minun pitä teille tekemän/ ja millä minun pitä sen sowittaman/ että te siunaisitte HERran pericunda?’ž NIin Cuningas andoi cudzua Gibeoniterit/ ja sanoi heille ( Gibeoniterit ei ollet Israelin lapsist/ waan jääneist Amorrereist: ja Israelin lapset oli wannonet heille/ ja Saul edzei heitä lyödäxens hänen wihans kijwaudes Israelin ja Judan lasten edes )’ž JA Dawidin aicana oli callis aica colme wuotta järjestäns. Ja Dawid edzei HERran caswoja. Ja HERra sanoi: Saulin tähden ja sen werihuonen tähden/ että hän tappoi Gibeoniterit.’ž Nijn myös Ira Jairitheri oli Dawidin ylimmäinen. XXI. Lucu . CAllis aica on maalla Gibeoniterein tähden/ jotca Saul oli tappanut. Dawid lepyttä Gibeoniterit/ v. 1. andain heille seidzemen miestä Saulin huonest/ jotca he heittäwät wuorelle/ v. 4. Rizpa/ Saulin jalcawaimo/ torju linnut ja eläimet heistä/ v. 10. Dawid anda haudata heidän Saulin ja Jonathanin luiden cansa/ Kisin Saulin Isän hautaan/ v. 11. Philisterit sotiwat mittoman erä Dawidi wastan/ v. 15.’ž Ja Seja oli kirjoittaja/ ja Zadoch ja AbJathar olit Papit.’ž Adoram oli werorahan haldia/ Josaphat Alihudin poica oli Cantzleri.’ž JA Joab oli coco Israelin sotajoucon ylidze/ waan BenaJa Joiadan poica oli Chretin ja Plethin ylidze.LVAL(ŠŌĄ Y Ö Œ ä — D  L ų ” K ś¶‚Hõv)Ē‡:Ź|ę„Bü©a ‘I »p Hän opetta minun käteni sotiman/ ja’ž Hän opetta minun käteni sotiman/ ja käsiwarteni waskijousta jännittämän.’ž Hän teke minun jalcani peuran caltaisexi/ ja asetta minun corkeuden päälle.’ž Jumala wyöttä minun woimalla/ ja pane minun tieni wiattomaxi.’ž Sillä cuca on Jumala paidzi HERra? eli wäkewä ilman meidän Jumalatam?’ž Jumalan tiet owat wiattomat/ HERran puhet owat tulella peratut/ hän on caickein ota/ jotca hänen päällens uscaldawat.’ž Sillä sinun cauttas minä sotawäen murennan/ ja minun Jumalasani carcan muurin ylidze.’ž Sillä sinä HERra olet minun walkeuten/ HERra walaise minun pimeyteni.’ž SIllä sinä autat sitä radollista Canssa/ ja sinun silmäs nöyryttäwät ne corkiat.’ž Puhdasten cansa sinä puhdas olet/ ja nuriain cansa sinä nuria olet.’ž Pyhäin cansa sinä pyhä olet/ ja toimellisten cansa toimellinen.’ž Sentähden costa HERra minun wanhurscauteni peräst/ minun puhtauteni jälken hänen silmäins edes.’ž Waan olen wiatoin hänen edesäns/ ja wäldän syndiä.’ž Sillä caicki hänen oikeudens owat minun silmäin edes/ ja hänen käskyjäns en minä tyköni hyljä.’ž Sillä minä pidän HERran tiet/ ja en ole jumalatoin minun Jumalatani wastan.’ž HERra teki hywäst minun cohtani minun wanhurscaudeni jälken/ hän maxa minulle minun kätteni puhtauden jälken.’ž Hän wie minun lakialle/ ja temmais minun ulos: sillä hän mielistyi minuun.’ž Jotca minun ennätit tuscasani/ ja HERra tuli minun turwaxeni.’ž Hän wapahti minun jaloimmista wiholisistani/ minun wainollisildani jotca olit minua wäkewemmät.’ž HÄn lähetti corkeudest ja otti minun/ ja weti minun ulos suurista wesistä.’ž Ja nijn ilmestyit wetten culjut/ ja maan aluxet cuorittin HERran curituxest/ ja hänen sieramens puhalluxest ja cuorsamisest.’ž Hän ambuis nuolens ja hajotti heitä/ hän iski cowat leimauxet ja peljätti heitä.’ž Ja HERra jylisi taiwais/ se ylimmäinen andoi pauhinans.’ž Sijtä kirckaudest hänen edesäns paloit leimauxet.’ž Hänen majans hänen ymbärilläns oli pimeys ja paxut mustat pilwet.’ž Ja hän waelsi Cherubimin päälle ja lensi/ ja hän näkyi tuulden sijpein päällä.’ž Hän notkisti taiwat ja astui alas/ ja syngeys oli hänen jalcains alla.’ž Sawu suidzi hänen sieramestans ja polttawainen tuli hänen suustans/ nijn että se sieldä leimahti.’ž MAa järisi ja wapisi ja taiwan perustuxet lijcuit ja wärisit/ cosca hän wihastui.’ž Cosca minä olen tuscas/ nijn minä huudan HERran tygö/ ja minun Jumalani tygö minä huudan/ nijn hän cuule minun äneni hänen pyhäst Templistäns/ ja minun parcun tule hänen corwijns.’ž Helwetin sitet kiedoit minun/ ja cuoleman paulat ennätit minun.’ž Sillä cuoleman kiwut owat minun pijrittänet/ ja Belialin ojat hämmästytit minun.’ž Minä kijtän ja huudan HERran tygö/ ja minä wapahdetan minun wiholisistani.’ž Jumala on minun wahan/ johon minä turwan/ minun otan ja minun autuudeni sarwi/ ja minun warjelluxen/ ja minun turwan/ minun wapahtajan/ joca minun pelasta wäärydest.’ž JA sanoi: HERra on minun callion/ ja minun linnan/ ja minun wapahtajan.’ž JA Dawid puhui HERralle nämät weisun sanat/ sinä päiwänä jona HERra oli hänen wapahtanut caickein wiholistens ja Saulin käsistä.’ž Nämät neljä oli syndynet Raphast Gathis/ ja langeisit Dawidin ja hänen palwelioittens kätten cautta.’ž Ja cosca hän pilckais Israeli/ löi hänen Jonathan Simeanin Dawidin weljen poica.’ž SItälähin nousi wielä sota Gathis/ siellä oli yxi pitkä mies/ jolla oli cuusi sorme käsis/ ja cuusi warwast jalgois/ se on yhten lukein neljä colmattakymmendä/ hän oli myös syndynyt Raphast.’ž NIin sota wielä nousi Gobis Philisterejä wastan/ ja Elhanan Jaere Orgimini sen Bethlehemiterin poica löi Goliathin sen Bethiterin/ jonga keihän warsi oli nijncuin jocu cangan puu.’ž JA taas nousi sota Gobis Philisterejä wastan/ ja Sibechai se Husathiteri löi Saphan/ joca myös oli Raphan lapsista.½LVAL ›Uó'Ķ u ! ž L  ° l ń   r  ‹0¾3˜ÖfūmĄ  Nijn ne colme Sangarita menit Philisterein leirijn/ ja toit wettä Bethlehemin caiwost po’ž Nijn ne colme Sangarita menit Philisterein leirijn/ ja toit wettä Bethlehemin caiwost portin alda/ ja cannoit Dawidille/ mutta ei hän tahtonut sitä juoda/ waan caasi HERran eteen’ž Ja Dawid himoidzi/ ja sanoi: cuca tuo minulle juoma Bethlehemin caiwon wedestä portin alda?’ž Mutta Dawid oli sijhen aican linnas/ ja Philisterein Canssa oli Bethlehemis.’ž JA nämät colme ylimmäistä colmenkymmenen keskenä/ tulit elonaicana Dawidin tygö Adullan luolaan/ ja Philisterein leiri oli Rephaimin laxos.’ž Silloin käwi hän keskelle sitä peldoa ja autti händä ja löi Philisterit/ ja HERra andoi suuren autuuden.’ž HÄnen jälkens oli Samma Agen sen Harathiterin poica/ cosca Philisterit cocoisit idzens yhteen kylään/ ja siellä oli peldo täynäns herneitä/ ja Canssa pakeni Philisterejä.’ž Silloin nousi hän ja löi Philisterit/ sijhenasti että hänen kätens wäsyi ja puundui miecan tähden. Ja HERra andoi suuren autuuden sijhen aican/ nijn että Canssa palais hänen jälkens ryöstämän.’ž SItälähin oli Eleazar Dodon poica Ahohin pojan/ nijden colmen Sangarein keskenä Dawidin cansa/ cosca he pilckaisit Philisterejä ja olit sinne cocondunet sotaan/ ja Israelin miehet menit ylös.’ž Nämät owat Dawidin Sangaritten nimet: Jesabeam Hahmonin poica/ ylimmäinen colmen keskenä/ joca ojensi keihäns/ ja tappoi cahdexan sata yhdellä haawalla.’ž Mutta jos jocu tahto tarttua heihin/ hänellä pitä oleman rauta ja keihän warsi/ ja heidän pitä poltettaman tulella heidän asuinsioisans.’ž MUtta Belialit owat caicki tyynni/ cuin peräti häwitetän nijncuin orjantappurat/ joihin ei taita käsin ruwetta.’ž Sillä ei yhtäkän ole Jumalan tykönä nijncuin minun huonen: sillä hän on tehnyt ijancaickisen lijton minun cansani/ caikella muodolla lujan ja wahwan: sillä se on caicki minun autuudeni ja pyyndöni/ ettei hän anna mitän caswa.’ž Nijncuin walkeus on amulla/ cosca Auringo coitta warhain ilman pilwetä/ ja paistest saten jälken caswa ruoho maasta.’ž Israelin Jumala on sanonut minulle/ Israelin turwa on minulle puhunut/ se wanhurscas ihmisten hallidzia/ joca hallidze Jumalan pelgos.’ž HERran Hengi on puhunut minun cauttani/ ja hänen sanans on tapahtunut minun kieleni cautta.’ž NÄmät owat Dawidin wijmeiset sanat. Dawid Isain poica sanoi/ se mies sanoi joca Jacobin Jumalalle woidelluxi corgotettu on/ ja suloisten Israelin Psalmein weisajaxi.’ž Joca Cuningalles suuren autuuden osotat/ ja teet hywäst sinun woidelduas wastan/ Dawidille ja hänen siemenellens ijancaickisest.’ž Sentähden minä kijtän sinua HERra pacanain seas/ ja sinun nimees kijtoxen weisan.’ž Joca minua autta wiholisistani/ ja corgotta minun nijstä/ jotca carcawat minua wastan/ sinä autat minua nijldä wäärildä.’ž Se Jumala joca minulle coston anda/ ja waati Canssat minun alani.’ž HERra elä/ ja kijtetty olcon minun turwan/ ja Jumala minun autuudeni turwa olcon ylistetty.’ž Muucalaiset lapset waipuwat/ ja wapisewat heidän siteisäns.’ž Muucalaiset lapset kieldäwät minun/ ja cuuldelewat minua cuuliaisilla corwilla.’ž SInä pelastat minua sijtä rijdaisesta Canssasta/ ja asetat minun pacanain pääxi/ se Canssa jota en minä tundenut/ palwele minua.’ž Minä surwon heitä nijncuin maan tomun/ ja muserran ricki nijncuin logan caduilda.’ž He toiwowat/ waan ei ole auttajat/ he huutawat HERran tygö/ mutta ei hän wasta heitä.’ž Ja sinä annat minulle että minun wiholiseni pakenewat/ ja minä cadotan minun wainojani.’ž Sinä taidat minun walmista woimalla sotaan/ sinä taidat ne paiscata alas/ jotca seisowat minua wastan.’ž Minä lyön heitä ja rundelen/ ettei heidän pidä nouseman/ heidän täyty caatua minun jalcaini ala.’ž Minä ajan minun wiholistani taca/ ja häwitän heitä/ ja en palaja ennencuin minä heidän hucutan.’ž Sinä teet minulle sian käydäxeni/ ettei minun candapääni liwistyis.’ž JA sinä annoit minulle sinun autuudes odan/ ja cosca sinä nöyrytät minun/ teet sinä minun suurexi.¹LVAL 8¦? ŗ m ė ‘ e 0 ž Ķ v E  ×  G  ēŽ ń‹Ŗ ˜ń JA Dawidin sydän tuli murhellisexi sijtte cuin Canssa luettu oli/ ja Dawid sanoi HERralle: minä olen sangen suures’ž JA Dawidin sydän tuli murhellisexi sijtte cuin Canssa luettu oli/ ja Dawid sanoi HERralle: minä olen sangen suurest syndiä tehnyt/ että minä sen tein/ HERra käännä nyt palwelias pahateco pois: sillä minä olen tehnyt sangen tyhmäst.’ž Ja Joab andoi Cuningalle Canssan lugun/ ja Israelis oli candexan sata tuhatta wahwa sotamiestä/ jotca aseilla käwit ulos. Mutta Judaas oli wijsisata tuhatta miestä.’ž Ja käwit caiken maan ymbärins/ ja tulit yhdexän Cuucauden ja cahdenkymmenen päiwän peräst Jerusalemijn jällens.’ž Ja tulit sijhen wahwan Caupungijn Tyroon/ ja caickijn Hewerein ja Cananerein Caupungeihin. Sijtte he läxit sieldä ja tulit etelän puolelle Judat ja BerSebat.’ž Ja tulit Gileadijn ja sijhen alhaisen maahan Hadsijn/ sijtte tulit he DanJanijn ja Zidonit ymbärins.’ž Ja he menit Jordanin ylidze/ ja sioitit idzens Aroerijn/ oikialle puolelle sitä paicka/ joca on Gadin ojas ja Jaeseris.’ž Mutta Cuningan sana wahwistui Joabia ja sodan päämiehiä wastan. Nijn Joab ja sotajoucon päämiehet menit Cuningan tykö lukeman Israelin Canssa.’ž Joab sanoi Cuningalle: sinun HERras Jumalas enätkön sijhen Canssaan sata kerta sen werran cuin sijnä nyt on/ että minun HerranCuningan näkis ilons. Mutta mitä iloa minun Herralleni Cuningalleni on sijtä asiast.’ž Ja Cuningas sanoi Joabille sodans päämiehelle: mene caiken Israelin sucucunnan ymbärins/ ruweten Danist BerSeban asti/ ja lue Canssa/ että minä tiedäisin Canssan paljouden.’ž JA HERran wiha taas julmistui Israeli wastan/ ja kehoitti Dawidin heidän keskellens/ sanoden: mene ja lue Israel ja Juda.’ž Ira se Jethriteri/ Gareb se Jethriteri/ Uria se Hethiteri. Nämät owat caicki yhteen seizdemen neljättäkymmendä.’ž Zeleg se Ammoniteri/ Naharai se Beerotiteri/ Joabin sotaasetten candaja ZeruJan pojan.’ž Jegeal Nathanin poica Zobast/ Bani se Gaditeri.’ž Hesrai se Charmeliteri/ Paerai se Arbiteri.’ž Elipheleth Ahasbain poica Maechatin pojan: Eliam Ahitophelin sen Giloniterin poica.’ž Samma se Hararitheri/ Ahiam Sararin poica se Arariteri.’ž Eliaheba se Saalboniteri/ Jasenin ja Jonathanin lapset.’ž AbiAlbon se Arbathiteri/ Asmaweth se Barhumiteri.’ž BenaJa se Birgathoniteri/ Hidai Gaasin ojista.’ž Heleb Baenan poica/ se Netophatiteri/ Ithai Ribain poica/ BenJaminin lasten Gibeast.’ž Zalmon se Ahohiteri/ Maharai se Netophatiteri.’ž Abjeser se Anthotiteri/ Mebunai se Husathiteri.’ž Helez se Palthiteri/ Ira Ikexen Thecoiterin poica.’ž Samma se Haraditeri/ Elika se Haraditeri.’ž ASahel Joabin weli on nijden colmenkymmenen keskenä Elhanan Dodonin poica Bethlehemist.’ž Ja oli jalombi cuin ne colmekymmendä/ mutta ei hän tullut nijden colmen tygö/ ja Dawid asetti hänen salaisexi neuwons andajaxi.’ž Nämät teki Benaja Jojadan poica/ ja oli ylistetty colmen Sangarin keskenä.’ž Ja sitälikin löi hän yhden hirmuisen Egyptin miehen/ jolla oli keihäs kädes/ mutta hän meni hänen tygöns seipällä/ ja otti Egyptin miehen kädestä keihän/ ja löi hänen cuoliaxi omalla keihälläns.’ž JA Benaja Jojadan poica Ishailin pojan/ cuuluisan miehen hänen suurista töistäns Kabzeelist/ hän löi caxi Maobin wäkewä Lejonita/ meni alas/ ja löi yhden Lejonin caiwon tykönä lumen aicana.’ž Ja caickein jaloin colmen keskenä/ ja oli heidän päämiehens/ mutta ei hän tullut nijden colmen tygö.’ž ABisai Joabin weli ZeruJan poica oli myös ylimmäinen colmen keskenä/ hän nosti keihäns ja löi colme sata/ ja oli myös ylistetty colmen keskenä.’ž Ja sanoi: HERra/ olcon minusta caucana/ että minä sen tekisin/ eikö tämä ole nijden miesten weri/ jotca heidäns annoit hengen waaran ja sinne menit? Ja ei hän juonut. Tämän teit ne colme Sangarita.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ī¬ ,Ę@ž ķ¬ +J@ ž ģ¬ *+@ ž ė¬ )P@ ž ź¬ (‘@ ž é¬ '®@ ž č¬ &š@ž ē¬ %”@ž ę¬ $˜@ž å¬ #o@ž ä¬ "n@ž ć¬ !Š@ž ā¬  A@ž į¬ ·@ž ą¬ ū@ž ߬ ŗ@ Ž¬ ®@ Ż¬ @ ܬ @ Ū¬ W@ Ś¬ Ä@ Ł¬ Š@ Ų¬ Ü@ ׬ L@ Ö¬ ”@ Õ¬ ÷@  Ō¬ A@  Ó¬ }@  Ņ¬ `@  Ѭ ć@  Š¬ L@ Ļ¬  }@ Ī¬  X@ Ķ¬  Æ@ Ģ¬  I@ Ė¬  @ Ź¬ ų@ ɬ ®@ Ȭ S@ Ē¬ Q@œ ʬ  @œ Ŭ @œ Ĭ H@œ Ƭ Z@œ Ā¬ 5•@œ Į¬ 4­@œ Ą¬ 3Ź@œ æ¬ 2H@œ ¾¬ 1[@ œ ½¬ 0¤@ œ ¼¬ /ž@ œ »¬ .0@ œ ŗ¬ -²@ œ ¹¬ ,©@œ ø¬ +d@œ ·¬ *Š@œ ¶¬ )¶@œ µ¬ (@œ “¬ '@œ ³¬ &©@œ ²¬ %©@œ ±¬ $y@œ °¬ #„@› Ƭ "‰@› ®¬ !’@› ­¬  z@› ¬¬ ˆ@› «¬ Ń@› Ŗ¬ ”@› ©¬ [@› ج ¬@› §¬ @› ¦¬ ż@› „¬ @› ¤¬ @ › £¬ G@ › ¢¬ ƒ@ › ”¬ ·@ ›  ¬ Ā@ › Ÿ¬ [@› ž¬ Æ@› ¬ S@› œ¬ n@› ›¬ j@› š¬  ń@› ™¬  b@› ˜¬  ž@› —¬  U@› –¬  į@š •¬ @š ”¬ U@š “¬ ¾@š ’¬ ²@š ‘¬ r@š ¬ x@š ¬ Ś@š Ž¬ z@š ¬ w@š Œ¬ Ż@ š ‹¬ k@ š Š¬ ¦@ š ‰¬ Æ@ š ˆ¬ r@ š ‡¬ @@š †¬ {@š …¬ Ś@š „¬ ē@š ƒ¬ Ÿ@š ‚¬ @š ¬  0@š €¬  ~@š ¬  o@š ~¬  ź@˜ }¬  §@˜ |¬ r@˜ {¬  @˜ z¬ g@˜ y¬ z@˜ x¬ ‘@˜ w¬ Õ@˜ v¬ Æ@˜ u¬ |@˜ t¬ &r@˜ LVAL‘ć F § Ą ę k + ¹ dł„+QŁgµ÷¢!@ Ja cosca Adonia uhrais lambait ja härkiä/ ja myös syötettyä carja Sohelethin kiwen tykönä/ joca on läsnä Rogel’ž Ja cosca Adonia uhrais lambait ja härkiä/ ja myös syötettyä carja Sohelethin kiwen tykönä/ joca on läsnä Rogelin caiwo/ cudzui hän caicki hänen weljens/ nimittäin: Cuningan pojat/ ja caicki Judan miehet Cuningan palweliat.’ž Mutta Zadok Pappi/ ja BenaJa Jojadan poica/ ja Nathan Propheta/ ja Simei/ ja Rei/ ja Dawidin Sangarit/ ei ollet Adonian cansa.’ž Ja puhui Joabin ZeruJan pojan cansa/ ja Papin AbJatharin cansa/ he autit Adoniata.’ž Ja hänen Isäns ei tahtonut tehdä händä surullisexi hänen eläisäns/ että hän olis sanonut: cuingas nijn teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen/ ja hän oli hänen sijttänyt Absalomin jälken.’ž MUtta Adonia Hagithin poica corgotti idzens/ ja sanoi: minä tahdon olla Cuningas/ ja rakensi idzellens waunut ja hewoismiehiä/ ja wijsikymmendä miestä juoxeman hänen edelläns.’ž Ja se oli sangen ihanainen neidzy/ ja hän corjais Cuningast/ ja palweli händä/ waan ei Cuningas tundenut händä.’ž Ja he edzeit yhden ihanan neidzen caikist Israelin rajoist/ ja löysit Abisagin Sunemist/ ja weit hänen Cuningan tygö.’ž Nijn sanoi hänen palwelians hänelle: anna heidän edziä minun Herralleni Cuningalleni pijca/ joca neidzy on/ joca seisois Cuningan edes/ ja corjais händä/ ja macais hänen sylisäns/ ja lämmitäis Cuningan minun Herran.’ž JA cosca Cuningas Dawid oli wanha ja ijällisexi joutunut ei hän woinut idziäns lämmittä/ ehkä hän waatteilla peitettin.’ž Ja rakensi HERralle siellä Altarin ja uhrais polttouhreja/ ja HERra leppyi maacunnalle/ ja widzaus lackais Canssast.’ž Mutta Cuningas sanoi Araunalle: ei suingan/ waan minä ostan sen sinulda: sillä en minä tee HERralle polttouhria sijtä cuin minulle lahjaxi on annettu. Nijn osti Dawid rijhen ja härjän wijdelläkymmenellä hopia Siclillä.’ž Nämät caicki andoi Arauna Cuningalle. Ja Arauna sanoi Cuningalle: sinun HERras Jumalas leppykön sinulle.’ž Arauna sanoi Dawidille: minun Herran Cuningas ottacan ja uhratcan nijncuin hänelle kelpa. Cadzo/ täsä on härkä polttouhrixi/ reet ja caicki härkäin calut halgoixi.’ž Cumarsi ja sanoi: mixi Cuningas minun Herran tule palwelians tygö? Dawid wastais händä: minä tulin rihtä ostaman raketaxeni HERralle Altari/ että widzaus lackais Canssasta.’ž Mutta cosca Arauna käänsi idzens/ näki hän Cuningan tulewan palwelioinens tygöns/ nijn hän langeis caswoillens.’ž Ja Dawid meni cohta nijncuin Gad sanoi ja HERra oli käskenyt.’ž JA sinä päiwänä tuli Gad Dawidin tygö/ ja sanoi hänelle: mene ja rakenna HERralle Altari/ sen Jebuserin Araunan rijheen.’ž Cosca Dawid näki Engelin joca Canssa löi/ sanoi hän HERralle: cadzo/ minä olen syndiä tehnyt/ ja minä olen sen pahan tehnyt/ mitä nämät lambat owat tehnet? anna sinun kätes olla minua ja minun Isäni huonetta wastan.’ž JA cosca Engeli ojensi kätens Jerusalemin ylidze cadottaxens händä. Nijn HERra cadui sitä pahutta/ ja sanoi Engelille joca Canssan häwitti: kyllä jo on/ pidä nyt kätes alallans. Ja HERran Engeli oli Araunan sen Jebuserin rijhes.’ž Ja HERra andoi tulla ruttotaudin Israelijn/ ruweten amulla nijn määrättyn aicaan/ että Canssa cuoli Danist nijn BerSebaan/ seidzemenkymmendä tuhatta miestä.’ž Dawid sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus/ mutta langetcam HERran käsijn ( sillä HERran armo on suuri ) en minä tahdo langeta ihmisten käsijn.’ž GAd tuli Dawidin tygö/ ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotcos että nälkä tule seidzemexi ajastajaxi sinun maacunnalles/ taicka ettäs colme Cuucautta pakenet sinun wihamiestes edellä/ eli että rutto on colme päiwä sinun maallas/ nijn ota nyt waari/ ja cadzo/ mitä minä hänelle wastan/ joca minun lähetti.’ž Mene ja puhu Dawidille/ näin sano HERra: colme minä panen sinun etees/ walidze idzelles nijstä yxi jonga minä sinulle teen.’ž JA cosca Dawid huomeneltain nousi/ tuli HERran sana Prophetan Gadin tygö Dawidin Näkiän/ joca sanoi hänelle:JLVAL« «ŗ P ā  ą … Ć ‰ B µ69ŗ³NĘLŗ1Œ Ja mengät ylös hänen peräns/ että hän tulis/ ja istuis minun istuimellani/ ja ol’ž Ja mengät ylös hänen peräns/ että hän tulis/ ja istuis minun istuimellani/ ja olis Cuningas minun edestäni/ ja minä käsken hänen olla Israelin ja Judan Päämiesnä.’ž Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta woidelcan hänen Israelin Cuningaxi. Ja soittacat Basunalla/ ja sanocat: onnexi Cuningalle Salomolle.’ž Sanoi Cuningas heille: ottacat teidän cansan HERran palweliat/ ja asettacat minun poican Salomo minun Muulini päälle/ ja wiekät händä Gihonijn.’ž JA Cuningas Dawid sanoi: cudzucat Zadok Pappi/ Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica. Ja cuin he tulit Cuningan tygö/’ž Nijn BathSeba langeis caswoillens maahan/ ja cumarsi Cuningast/ sanoden: onnexi minun Herralle Cuningalleni Dawidille ijancaickisest.’ž Minä teen tänäpän nijncuin minä sinulle HERran Israelin Jumalan edes wannonut olen/ ja sanonut: Salomo sinun poicas pitä oleman Cuningas minun jälkeni/ ja hän pitä istuman minun istuimellani minun edestäni.’ž Ja cuin hän seisoi Cuningan edes/ wannoi Cuningas/ ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ joca minun sielun on päästänyt caickinaisest ahdistuxest.’ž CUningas Dawid wastais/ ja sanoi: cudzucat minulle BathSeba. Ja hän tuli Cuningan eteen.’ž Ongo se nijn minun Herralda Cuningaldani käsketty/ ja et sinä ole sitä asiata andanut tietä palwelialles/ cuca minun Herrani Cuningan istuimella hänen jälkens on istuwa?’ž Mutta minua sinun palweliatas/ ja Pappia Zadoki/ ja BenaJat Jojadan poica/ ja sinun palweliatas Salomot ei ole hän cudzunut.’ž Sillä hän on tänäpän mennyt ja uhrannut härkiä/ ja syötettyä carja/ ja monda lammast/ ja on cudzunut caicki Cuningan pojat ja päämiehet/ nijn myös AbJatharin Papin/ ja cadzo/ he syöwät ja juowat hänen edesäns/ ja sanowat: onnexi Cuningalle Adonialle.’ž Ja Nathan sanoi: minun Herran Cuningan/ sanoitcos: Adonia pitä oleman Cuningas minun jälkeni/ ja istuman minun istuimellani?’ž Ja he sanoit Cuningalle: cadzo/ Nathan Propheta on täällä. Ja cuin hän tuli Cuningan eteen/ langeis hän maahan caswoillens Cuningan eteen.’ž JA cadzo wielä hänen puhuisans Cuningan cansa/ tuli Nathan Propheta.’ž Muutoin tapahtu/ cosca minun Herran Cuningani Isäins cansa nuckunut on/ nijn täyty minun ja minun poican Salomon wialliset olla.’ž Mutta sinä olet minun Herran Cuningan/ coco Israelin silmät cadzowat sinun päälles/ ettäs ilmoitaisit heidän edesäns/ cuca on istuwa minun Herran Cuningan istuimella hänen jälkens.’ž Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä carja/ ja monda lammast/ ja on cudzunut caicki Cuningan pojat/ AbJatharin Papin/ ja Joabin sodanpäämiehen/ mutta sinun palweliatas Salomot ei hän cudzunut.’ž Mutta cadzo/ Adonia on tullut Cuningaxi/ ja minun Herran Cuningani ei sijtä mitän tiedä.’ž Hän sanoi hänelle: minun Herran/ sinä wannoit pijcalles/ sinun HERras Jumalas cautta: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälkeni/ ja istuman minun istuimellani.’ž Ja BathSeba nöyrytti idzens/ ja cumarsi Cuningast. Cuningas sanoi: mitäs tahdot?’ž JA BathSeba meni Camarijn Cuningan tygö/ ja Cuningas oli juuri wanha/ ja Abisag Sunemist palweli Cuningast.’ž Cadzo/ sinun wielä siellä ollesas ja puhuisas Cuningan cansa/ tulen minä peräsäs ja täytän sinun puhes.’ž Mene Cuningas Dawidin tygö/ ja sano hänelle: minun Herran Cuningan/ etkös ole wannonut ja sanonut sinun pijcalles: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälken/ ja istuman minun istuimellani? mixi sijs Adonia on Cuningaxi tullut?’ž Nijn tule nyt/ minä annan sinulle neuwo/ ettäs wapadaisit sinun ja sinun poicas Salomon sielun.’ž NIin sanoi Nathan BathSeballe Salomon äitille: etkö sinä ole cuullut Adoniat Hagithin poica tullexi Cuningaxi/ ja meidän Herram Dawid ei sijtä mitän tiedä?’ž Mutta Nathan Prophetat ja BenaJat ja Sangareit ja weljens Salomot ei hän cudzunut.iLVAL‡Ž5¦ % o å  Ų & ö ųTł±ē:„K’ö„ JA sinä tiedät mitä Joab ZeruJan poica on tehnyt minulle/ mitä hän teki cahdelle sodanpäämiehelle Israelis/ Abnerille Nerin pojalle ja Amasalle Jetherin pojalle/ jotc’ž JA sinä tiedät mitä Joab ZeruJan poica on tehnyt minulle/ mitä hän teki cahdelle sodanpäämiehelle Israelis/ Abnerille Nerin pojalle ja Amasalle Jetherin pojalle/ jotca hän tappoi/ ja wuodatti sodan weren rauhas/ ja andoi tulla sodan weren wyöns päälle/ joca oli hänen suolillans/ ja hänen kengäins päälle/ jotca olit hänen jalgoisans.’ž Että HERra wahwistais sanans/ jonga hän on minulle puhunut ja sanonut: jos sinun lapses kätkewät heidän tiens/ että he waeldawat uscollisest minun edesäni caikest sydämestäns ja caikest sielustans/ nijn ei sinulda ikänäns pidä puuttuman mies Israelin istuimelda.’ž Ja pidä mitä HERra sinun Jumalas on käskenyt/ nijn ettäs waellat hänen teisäns/ ja pidät hänen säätyns/ käskyns/ oikeudens ja todistuxens/ nijncuin on kirjoitettu Mosexen Lais/ että olisit ymmärtäwäinen caikisa nijsä cuins teet/ ja cunga sinä sinus käännät.’ž Minä menen caiken mailman tietä/ nijn rohwaise nyt idzes ja ole mies.’ž COsca aica lähestyi että Dawidin piti cuoleman/ käski hän pojallens Salomolle/ sanoden:’ž Ja Cuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen Altarilda/ ja cosca hän tuli/ rucoili hän Cuningas Salomot: mutta Salomo sanoi hänelle: mene huonesees.’ž Salomo sanoi: jos hän tahto olla toimellinen mies/ nijn ei pidä yxikän carwa hänest langeman maan päälle/ mutta jos jotain pahutta hänes löytän/ nijn hänen pitä cuoleman.’ž Ja se ilmoitettin Salomolle/ cadzo/ Adonia pelkä Cuningas Salomot/ ja cadzo/ hän tartui Altarin sarween/ ja sano: Wannocan Cuningas Salomo minulle/ ettei hän lyö cuoliaxi hänen palweliatans miecalla.’ž Waan Adonia pelkäis Salomot/ nousi ja meni ja tartui Altarin sarween.’ž Nijn hämmästyit/ ja nousit caicki cuin Adonia cudzunut oli/ ja menit idzecukin tiellens.’ž On myös Cuningas näin sanonut: Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala/ joca tänäpän on andanut wielä istuwan minun istuimellan/ että minun silmäni sen nähnet owat.’ž Ja Cuningan palweliat owat mennet siunaman meidän Herra Cuningast Dawidit/ ja owat sanonet: andacon sinun Jumalas Salomolle paramman nimen cuin sinun nimes on/ ja tehkön hänen istuimens suuremmaxi cuin sinun istuimes on/ ja Cuningas rucoili wuotesans.’ž Wielä sijtte istu Salomo Cuningan istuimella.’ž Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta on woidellut hänen Cuningaxi Gihonis/ ja he owat sieldä mennet ylös iloisans/ nijn että Caupungi tömis/ ja se oli se meteli cuin te cuulitta.’ž Ja on lähettänyt hänen cansans Papin Zadokin/ ja Prophetan Nathanin/ ja BenaJan Jojadan pojan/ ja Crethin/ ja Plethin he owat hänen istuttanet Cuningan Muulin päälle.’ž Jonathan wastais ja sanoi Adonialle: totisest/ meidän Cuningam Dawid on tehnyt Salomon Cuningaxi/’ž Ja cuin hän wielä puhui/ tuli Jonathan AbJatharin Papin poica. Ja Adonia sanoi: tule/ sillä sinä olet luja mies ja tuot hywiä sanomita.’ž JA Adonia ja caicki cudzutut/ jotca hänen cansans olit/ cuulit sen/ ja he olit jo atrioinnet/ ja cuin Joab cuuli Basunan änen/ sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietä Caupungis?’ž Ja caicki Canssa meni ylös hänen jälkens/ ja Canssa soitit huiluilla/ ja olit sangen iloisans/ että maa wapis heidän änestäns.’ž Ja Pappi Zadok otti öljyä majast sarween/ ja woiteli Salomon/ ja soitti sijtte Basunalla/ ja caicki Canssa sanoit: onnexi Cuningas Salomolle’ž JA Pappi Zadok/ ja Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica/ ja Crethi/ ja Plethi menit alas/ ja asetit Salomon Cuningas Dawidin Muulin päälle/ ja weit hänen Gihonijn.’ž Nijncuin HERra on ollut minun Herrani Cuningani cansa/ nijn olcon hän myös Salomon cansa/ että hänen istuimens suurembi olis minun Herrani Cuningani Dawidin istuinda.’ž Nijn wastais BenaJa Jojadan poica Cuningalle/ ja sanoi: Amen/ sanocan myös nijn HERra/ minun Herrani Cuningani Jumala.°LVAL­’j ! r   Q n  ‘ P YÅyOųåVØī Ja se ilmoitettin Cuningas Salomolle/ että Joab oli paennut HERran majaan/ ja cadzo/ hän s’ž Ja se ilmoitettin Cuningas Salomolle/ että Joab oli paennut HERran majaan/ ja cadzo/ hän seisoi Altarin tykönä. Nijn Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan/ ja sanoi: mene ja lyö händä.’ž JA tämä sanoma tuli Joabin eteen ( sillä Joab piti hänens Adonian puoleen/ waicka ei hän ollut Absalomin cansa ) nijn pakeni Joab HERran majaan/ ja tartui Altarin sarween.’ž Ja nijn Salomo ajoi AbJatharin pois/ ettei hän olis HERran Pappi/ että HERran sana täytetäisin/ nijncuin hän Silos Elin huonest puhunut oli.’ž JA Cuningas sanoi Papille AbJatharille: mene Anathothijn sinun pellolles/ sillä sinä olet cuoleman mies/ mutta en minä tapa sinua tänäpän/ sillä sinä olet candanut HERran Jumalan Arckia minun Isäni Dawidin edes/ ja sinä olet kärsinyt/ mitä ikänäns minun Isäni on kärsinyt.’ž Ja Cuningas Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan/ hän löi händä nijn että hän cuoli.’ž Ja nyt nijn totta cuin HERra elä/ joca minun wahwistanut on/ ja andanut istua Isäni Dawidin istuimella/ ja joca minulle huonen tehnyt on/ nijncuin hän sanonut on: tänäpän pitä Adonian cuoleman.’ž Ja Cuningas SAlomo wannoi HERran cautta/ ja sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen/ Adonia on puhunut nämä sanat hänen hengens wastan.’ž Nijn wastais Cuningas Salomo/ ja sanoi hänen äitillens: mixis rucoilet Abisagi Sunemist Adonialle? rucoile myös hänelle waldacunda: sillä hän on minun wanhin weljen/ ja hänellä on Pappi AbJathar ja Joab ZeruJan poica.’ž Hän sanoi: annettacan Abisag Sunemist sinun weljelles Adonialle emännäxi.’ž Ja hän sanoi: minä rucoilen wähän rucouxen sinulda/ älä sitä minulda kiellä. Cuningas sanoi hänelle: rucoile minun äitin/ en minä sinulda kiellä.’ž JA BathSeba tuli Cuningas Salomon tygö/ puhuman hänen cansans Adonian puolest/ ja Cuningas nousi ja meni händä wastan/ ja cumarsi händä/ ja istui istumellens. Ja Cuningan äitin eteen pandin istuin/ ja hän istui sijhen hänen oikialle puolellens.’ž BathSeba sanoi: oikein/ minä puhun Cuningalle sinun puolestas.’ž Hän sanoi: puhu Cuningas Salomon cansa ( sillä ei hän sinulda kiellä ) että hän andais minulle Abisagin Sunemist emännäxi.’ž Nyt rucoilen minä rucouxen sinulda/ ettes minulda sitä kieldäis. BatSeba sanoi hänelle: puhu.’ž Ja hän sanoi: sinä tiedät että waldacunda oli minun/ ja caicki Israel oli käändänyt caswons minun puoleni/ että minä olisin Cuningas/ mutta nyt on waldacunda käändynyt ja on tullut minun weljeni omaxi/ HERralda on se tullut.’ž Ja sanoi: minulla on jotakin puhumist sinun cansas. BathSeba sanoi: puhu.’ž Mutta Adonia Hagithin poica tuli BathSeban Salomon äitin tygö. Joca sanoi: tuletcos rauhallisest? hän sanoi: rauhallisest.’ž Ja Salomo istui Isäns Dawidin istuimella/ ja hänen waldacundans suurest wahwistettin.’ž Ja aica jona Dawid oli ollut Israelin Cuningas/ oli neljäkymmendä ajastaica. Seidzemen ajastaica oli hän Cuningas Hebronis/ ja colme neljättäkymmendä ajastaica Jerusalemis.’ž NIin nuckui Dawid hänen Isäins cansa/ ja haudattin Dawidin Caupungijn.’ž Mutta älä sinä anna hänen wiatoina olla/ sillä sinä olet toimellinen mies ja tiedät mitäs teet hänelle/ ettäs lähetät hänen harmat carwans werisä hautaan.’ž JA cadzo sinun tykönäs on Simei Geran poica Jeminin pojan Bahurimist/ joca minua häpiälisest kiroili/ mennesäni Mahanaimijn. Mutta hän tuli minua wastan Jordanin tykönä/ silloin wannoin minä HERran cautta/ ja sanoin: en minä tapa sinua miecalla.’ž JA tee Barsillain sen Gileaditerin lapsille laupius/ että he syöwät sinun pöydäldäs: sentähden että he pidit idzens minun tygöni/ cosca minä pakenin sinun weljes Absalomi.’ž Tee sinun toimes jälken/ nijn ettes wie hänen harmaita carwojans rauhas hautaan.LVALN = Ļ ` Č '  ßNžÓ‰Ćdéš)«HĀN Ja se toinen waimo sanoi: minun Herran/ minä ja tämä wa’ž Ja se toinen waimo sanoi: minun Herran/ minä ja tämä waimo asuimme yhdes huones/ ja minä synnytin hänen tykönäns.’ž SIlloin tulit caxi portto Cuningan eteen/ ja seisoit hänen edesäns.’ž JA tämä puhe kelpais HERralle/ että Salomo taencaltaisi anoi.’ž Ja HERra ilmandui Salomolle Gibeonis yöllä unes/ ja Jumala sanoi: anos/ mitä minä annan sinulle.’ž JA Cuningas meni Gibeonijn uhraman: sillä siellä oli jaloin corkeus/ ja Salomo uhrais tuhannen polttouhria sillä Altarilla.’ž Ja Salomo racasti HERra/ ja waelsi hänen Isäns Dawidin käskyis/ paidzi että hän uhrais ja suidzutti corkeuxis.’ž Mutta Canssa uhraisit silloin wielä corkeuxis: sillä ei silloin ollut wielä rakettu huonetta HERran nimeen/ sijhen aican asti.’ž JA Salomo tuli Pharaon Egyptin Cuningan wäwyxi/ ja otti Pharaon tyttären ja wei hänen Dawidin Caupungijn/ sijhenasti cuin hän rakennais hänellens huonen/ ja HERran huonen/ ja Jerusalemin ymbärins muurin.’ž Ja Cuningas käski Benaja Jojadan poica/ hän meni ja löi hänen cuoliaxi. Ja waldacunda wahwistettin Salomon käden cautta.’ž Ja Cuningas Salomo on siunattu/ ja Dawidin istuin on wahwistettu HERran edes ijancaickisest.’ž Ja Cuningas sanoi Simeille: sinä tiedät caiken sen pahuden/ joca myös sinun sydämelles tiettäwä on/ jongas minun Isälleni Dawidille tehnyt olet. HERra on costanut sinun pahudes sinun pääs päälle.’ž Mixes ole pitänyt HERran wala ja sitä käskyä/ cuin minä sinulle käskin?’ž Nijn lähetti Cuningas/ ja andoi cudzua Simein/ ja sanoi Simeille: engö minä wannonut sinulle HERran cautta/ todistanut ja sanonut: jona päiwänä sinä lähdet sinne eli tänne/ nijn sinun piti silloin tietämän että sinun piti totisesta cuoleman. Ja sinä sanoit minulle: minä olen cuullut hywän puhen.’ž Ja Salomolle sanottin Simei mennexi Jerusalemist Gathijn/ ja tullexi jällens.’ž NIjn Simei nousi ja satuloidzi Asins/ ja läxi Gathijn Achixen tygö/ edzimän palwelioitans. Ja cuin hän sinne tuli/ toi hän palwelians Gathist.’ž NIin tapahtui colmen ajastajan jälken että caxi palweliata caraisit Simeildä/ Achixen Maechan Gathin Cuningan tygö. Ja Simeille sanottin: cadzo/ sinun palwelias on Gathis.’ž Simei sanoi Cuningalle: se on hywä puhe cuin minun Herran Cuningan puhunut on/ nijn on sinun palwelias tekewä. Nijn Simei asui Jerusalemis cauwan aica.’ž Jona päiwänä sinä sieldä lähdet ja menet Kidronin ojan ylidze/ nijn tiedä totisest/ että sinun pitä totisesta cuoleman/ ja sinun weres tule sinun pääs päälle.’ž Ja Cuningas lähetti ja andoi cudzua Simein/ ja sanoi hänelle: rakenna sinulles huone Jerusalemijn/ ja asu siellä/ ja älä mene sieldä sinne eli tänne.’ž Ja Cuningas asetti BenaJan Jojadan pojan hänen siaans sotajoucon päälle/ ja Zadochin Papin AbJatharin siaan.’ž Ja BenaJa Jojadan poica carcais hänen päällens/ ja tappoi hänen/ ja hän haudattin corpeen hänen huoneseens.’ž Nijn että heidän werens maxetaisin Joabin pään päälle/ ja hänen siemenens ijancaickisest. Mutta Dawidille ja hänen siemenellens/ hänen huonellens ja istuimellens olcon rauha HERralda ijancaickiseen aicaan.’ž Ja HERra maxacon hänelle hänen werens hänen pääns päälle/ että hän on lyönyt caxi miestä/ jotca hurscammat ja paremmat olit cuin hän/ ja on murhannut ne miecalla/ nijn ettei minun Isän Dawid sijtä mitän tiennyt/ nimittäin/ Abnerin Nerin pojan sen Israelin sodanpäämiehen/ ja Amasan Jetherin pojan Judan sodanpäämiehen.’ž Cuningas sanoi hänelle: tee nijncuin hän on sanonut/ ja lyö händä/ ja hauta händä/ ettäs käännät minusta ja minun Isäni huonest sen wiattoman weren pois/ jonga Joab on wuodattanut.’ž Ja cosca BenaJa tuli HERran majaan/ sanoi hän hänelle: nijn sano Cuningas: mene tästä ulos/ hän sanoi: en suingan/ täsä minä tahdon cuolla. Ja BenaJa ilmoitti nämät Cuningalle jällens/ ja sanoi: nijn on Joab sanonut/ ja nijn hän on wastannut minua.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:h­ Ū@£ g­ i@£ f­ &Ŗ@£ e­ %G@£ d­ $k@£ c­ #\@£ b­ "\@£ a­ !Q@£ `­  l@£ _­ Y@£ ^­ ;@£ ]­ Ž@£ \­ %@£ [­ ×@£ Z­ L@£ Y­ }@£ X­ †@£ W­ N@£ V­ t@ £ U­ ~@ £ T­ ŗ@ £ S­ N@ £ R­ y@ £ Q­ F@£ P­  @£ O­ š@£ N­ ,@£ M­  H@£ L­  ó@£ K­  -@£ J­  t@£ I­  _@£ H­ @¢ G­ @¢ F­ Ō@¢ E­ –@¢ D­ B@¢ C­ ˆ@¢ B­ ”@¢ A­ ÷@¢ @­ u@¢ ?­ h@ ¢ >­ •@ ¢ =­ {@ ¢ <­ Æ@ ¢ ;­  Y@ ¢ :­  ‘@¢ 9­  Ø@¢ 8­  R@¢ 7­  @¢ 6­ ›@¢ 5­ ³@¢ 4­  @¢ 3­ ę@¢ 2­ {@¢ 1­ Ā@” 0­ :@” /­ ½@” .­ "k@” -­ ! @” ,­  O@” +­ µ@” *­ c@” )­ h@” (­ m@” '­ š@” &­ d@” %­ ‘@” $­ µ@” #­ @” "­ p@” !­ ©@”  ­ X@ ” ­ @ ” ­ €’ž Semei Elan poica BenJaminis.7 ­ %@ ” ­ (@ ” ­ N@ ” ­ ,@” ­  Į@” ­  „@” ­  R@” ­  Z@” ­  L@” ­ @@” ­ ®@” ­ G@” ­ h@  ­ H@  ­ [@  ­ ?@   ­ *@   ­ @   ­ ~@   ­ @   ­ j@  ­ [@  ­ „@  ­ ÷@   ­ Ä@   ­ ˜@   ­ F@   ­ Ą@   ­ t@ž ­ F@ž ’¬ Ą@  ž¬ ‹@  ż¬  Č@  ü¬  »@  ū¬  ž@  ś¬  @@ž ł¬  ”@  ų¬ „@  ÷¬ ”@  ö¬ >@  õ¬ c@ž ō¬ ~@ž ó¬ q@ž ņ¬ @ž ń¬ Ī@ž š¬ .{@ž ļ¬ -_@ž ēLVALĀ! ü ^ £ Ū P  ŠŠņ.7’7Ķ¶8›q2׏' AsarJa Nathanin poica oli wircamiesten haldia. Sa’ž AsarJa Nathanin poica oli wircamiesten haldia. Sabud Papin Nathanin poica oli Cuningan neuwon andaja.’ž Benaja Jojadan poica oli sodan päämies. Zadok ja AbJathar olit Papit.’ž Elihoreph ja Ahia Sisan pojat/ olit kirjoittajat. Josaphat Ahiludin poica oli Cantzleri.’ž Ja nämät olit hänen päämiehens: AsarJa Zadochin Papin poica.’ž NIin oli Salomo coco Israelin Cuningas.’ž Ja sen duomion cuin Cuningas sanoi/ cuuli caicki Israelin Canssa/ ja pelkäisit Cuningast: sillä he näit että HERran tieto oli hänelle annettu duomitaxens.’ž Nijn Cuningas wastais/ ja sanoi: annettacan tälle tämä eläwä lapsi/ ja ei sitä pidä tapettaman: sillä tämä on hänen äitins.’ž Nijn sanoi se waimo Cuningalle jonga eläwä lapsi oli ( sillä hänen äitillinen sydämens paloi lapsen päälle ) Ah Herra/ andacat hänelle se eläwä lapsi/ ja älkät tappaco händä. Mutta se toinen sanoi sitä wastan: eikä minulle eikä sinulle pidä annettaman/ waan jaettacan cahdexi.’ž Sanoi Cuningas: jacacat eläwä lapsi cahtia/ ja andacat toinen puoli toiselle/ ja toinen puoli toiselle.’ž Ja Cuningas sanoi: tuocat minulle miecka. Ja sijttecuin miecka oli tuotu Cuningan eteen.’ž Ja Cuningas sanoi: tämä sano: minun lapsen elä/ ja sinun lapses on cuollut. Ja taas tämä toinen sano: ei nijn/ mutta sinun lapses on cuollut/ ja minun lapsen elä.’ž Nijn se toinen waimo sanoi: ei se nijn ole cuin sinä sanot/ mutta minun lapsen elä/ ja sinun lapses on cuollut: Ja se toinen sanoi sitä wastan: ei se nijn ole/ mutta sinun lapses on cuollut/ ja minun lapsen elä. Ja näin he puhuit Cuningan edes.’ž Cosca minä amulla heräisin imettämän lastani/ näin minä hänen cuolluna. Nijn minä taas cadzelin wisust päiwäin coittais lapsen/ ja näin ettei se ollut minun poican/ jonga minä olin synnyttänyt.’ž Nijn hän nousi puoli yöstä/ ja otti minun lapseni siwustani pijcas maates/ ja pani hänen siwuns/ ja hänen cuolluen lapsens pani minun siwuni jällens.’ž Ja tämän waimon lapsi cuoli yöllä: sillä hän macais hänen päälläns.’ž Ja tapahtui colmandena päiwänä/ sijttecuin minä synnytin/ synnytti myös tämä/ ja me olim toinen toisem tykönä/ ja ei yxikän muucalainen ollut meidän cansam sijnä huones/ paidzi meitä cahta.’ž Cosca Salomo heräis ja ymmärsi että se oli uni/ tuli hän Jerusalemijn/ ja seisoi HERran lijton Arkin edes/ ja uhrais polttouhria ja kijtosuhria/ ja teki pidon caikille hänen palwelioillens.’ž Ja jos sinä waellat minun teisäni/ ja pidät minun säätyni ja käskyni/ nijncuin sinun Isäs Dawid waelsi/ nijn sinä tulet pitkäijällisexi.’ž Ja myös sitä cuin et sinä anonut minulda/ olen minä andanut sinulle/ nimittäin/ rickautta ja cunniata/ nijn ettei yhdengän pidä sinun wertaises oleman Cuningasten/ seas/ caickena sinun elinaicanas.’ž Cadzo/ minä olen tehnyt sinun puhettes jälken/ ja olen andanut sinulle tietäwäisen ja ymmärtäwäisen sydämen/ nijn ettei sinun wertaistas ollut ole/ eikä myös pidä tuleman sinun jälkes.’ž Ja HERra sanoi hänelle: ettäs näitä anoit/ ja et anonut pitkä ikä ja rickautta/ etkä sinun wihamiestes sieluja/ waan anoit sinulles tieto ymmärtä oikeutta.’ž Anna sentähden sinun palwelialles ymmärtäwäinen sydän duomita sinun Canssas/ ja eroitta paha ja hywä: sillä ei yxikän tätä sinun suurta Canssas taida duomita.’ž Ja sinun palwelias on sinun Canssas seas/ cuin sinä olet walinnut/ joita ei kengän luke taicka kirjoitta taida/ paljouden tähden.’ž Nyt HERra minun Jumalan/ sinä olet tehnyt sinun palwelias Cuningaxi minun Isän Dawidin siaan/ ja minä olen nuorucainen/ ja en tiedä käydä ulos taicka sisälle.’ž Salomo sanoi: sinä olet tehnyt minun Isälleni Dawidille sinun palwelialles suuren laupiuden/ nijncuin hän waelsi sinun edesäs totuudes ja wanhurscaudes/ ja wagalla sydämellä sinun cansas/ ja sinä olet pitänyt hänelle suuren laupiuden/ ja olet andanut hänelle pojan joca istu hänen istuimellans/ nijncuin tänäpän on.—LVAL¹ Ė%Ó . m A ó Ė ¦  Į  Ø ' rį}ćv«ö§œß„ć Sinä tiedät ettei minun Isän Dawid tainnut raketa hänen HERrans Jumalans nimelle huonetta/ sen’ž Sinä tiedät ettei minun Isän Dawid tainnut raketa hänen HERrans Jumalans nimelle huonetta/ sen sodan tähden/ cuin oli hänen ymbärilläns/ sijhenasti cuin HERra andoi heidän hänen jalcains ala.’ž JA Salomo lähetti Hiramin tygö/ ja käski hänelle sanoa:’ž JA Hiram Tyrin Cuningas lähetti palwelians Salomon tygö: sillä hän oli cuullut että he olit hänen woidellet Cuningaxi hänen Isäns siaan. Ja Hiram racasti Dawidit nijncauwan cuin hän eli.’ž Ja caicki Canssat tulit cuuleman Salomon taito/ ja caicki Cuningat/ jotca olit cuullet hänen taidostans.’ž Ja puhui myös puista/ Cedrist joca on Libanonis haman Isopin asti/ joca seinästä caswa. Nijn puhui hän myös eläimistä/ linnuista/ matelewaisista ja caloista.’ž Ja puhui colme tuhatta sananlascua/ ja hänen wirsiäns oli tuhannen ja wijsi.’ž Ja hän oli taitawambi caickia ihmisiä/ ja taitawambi cuin Ethan Ezrahita/ ja Heman/ ja Chalcol/ ja Darda Macholin pojat/ ja hänen nimens oli cuuluisa ymbäri caickein pacanoitten.’ž Nijn että Salomon taito oli suurembi/ cuin caickein itäisen maan lasten/ ja Egyptiläisten taito.’ž JA Jumala andoi Salomolle suuren ymmärryxen ja taidon/ rohkian sydämen/ nijncuin sannan meren reunas.’ž He toit myös ohria ja olkia hewoisten ja muulein/ sinne cusa hän oli/ cukin nijncuin hänelle käsketty oli.’ž Ja nämät waldamiehet toimitit Cuningas Salomolle ruoca/ ja caikille cuin Cuningan pöydäldä söit/ cukin Cuucaudellans/ nijn ettei sijtä mitän puuttunut.’ž Ja Salomolla oli neljäkymmendä tuhatta waunuhewoista/ ja caxitoistakymmendä tuhatta hewoismiestä.’ž Nijn että Juda ja Israel asuit lewollisest/ idzecukin heidän wijnapuuns ja ficunapuuns alla/ Danist BerSeban asti/ nijncauwan cuin Salomo eli.’ž Sillä hän hallidzi coco maacunnas/ sillä puolen wirta hamast Diphsast Gasan asti/ caickein Cuningasten ylidze tällä puolen wirta/ ja piti rauha caickein hänen alammaistens cansa.’ž Kymmenen lihawata härkä/ sata lammasta/ ilman peuroita ja muita medzän eläimitä/ ja medzäwuohia/ ja lihawata carja ja linduja.’ž JA Salomolla oli jocapäiwäisexi ruaxi/ colmekymmendä coria sämbyläjauhoja/ cuusikymmendä coria muita jauhoja.’ž Ja Salomo hallidzi caikis waldacunnis/ hamast Philisterein maacunnan wirrast Egyptin rajoin asti/ jotca toit hänen lahjoja/ ja palwelit händä caiken hänen elinaicans.’ž Mutta Judat ja Israeli oli paljo/ nijncuin sanda meres/ ja he söit/ joit ja iloidzit.’ž Geber Urin poica Gileadin maalla Sihonin Amorrerein Cuningan maalla/ ja Oggin Basanin Cuningan/ joca myös oli nijden maacundain waldamies.’ž Josaphat Paruahn poica Isascharis.’ž Baena Husan poica Asseris ja Alothis.’ž Ahimaaz Nephtalis/ ja hän otti myös Basemathin Salomon tyttären emännäxens.’ž Ahinadab Jodon poica hallidzi Mahanaimis.’ž Geberin poica Ramothist Gileadis/ jolla olit Jairin kylät/ Manassen pojan Gileadist/ jolla oli Argobin nijttu/ joca on Besanin päin/ cuusikymmendä suurta muurattua Caupungita waskitelkinens.’ž Baena Ahiludin poica Taenachis ja Megiddos ja coco BethSeanis/ joca on liki Zarthana Jesreelin alla/ BethSeanist Mahalonin keton asti/ nijn tälle puolen Jakmeami.’ž AbiNadabin pojalla caicki rajat Doris/ jolla oli Taphat Salomon tytär emändänä.’ž Hesedin poica Arubothis/ ja oli heillä sijhen wielä Socho/ ja caicki Hepherin maacunda.’ž Dekerin poica Machas/ ja Saalbimis ja BethSemexes/ Elonis ja BethHananis.’ž Ja nämät olit heidän nimens: Hurrin poica Ephraimin wuorelda.’ž JA Salomolla oli caxitoistakymmendä waldamiestä coco Israelis/ jotca murhen pidit Cuningast/ ja hänen huonestans/ ja cukin heistä toimitti ruan Cuucautenans wuosiwuodelda.’ž Ja Ahisar oli huonen haldia. Adoniram Abdain poica oli weron päällä.LVAL…Ÿ• ā G 7 å = ¬ S ¤)”,·Ą,¤bĢųiĢ Ja owi oli oikialla puolella keskellä huonetta/ nijn että mendin kieroja tra’ž Ja owi oli oikialla puolella keskellä huonetta/ nijn että mendin kieroja trappuja myöden ylös sijhen keskimmäiseen käytäwään/ ja keskimmäisest colmandeen.’ž Ja cosca huone rakettin/ olit kiwet caicki ennen walmistetut/ nijn ettei yhtän wasarata/ eikä kirwest/ eikä rautaasetta cuulunut rakennuxes.’ž Se alammainen käytäwä oli wijttä kynärätä lewiä/ ja keskimmäinen cuutta kynärätä lewiä/ ja colmas seidzendä kynärätä lewiä: sillä hän asetti malat ulcoa huonetta ymbärins/ nijn ettei he sattuis huonen seinään.’ž Ja hän rakensi käytäwän seinä myöden huonen ymbärins/ nijn että hän käwi kircon ja Chuorin ymbärins/ ja teki seinän ulconaiselle puolelle ymbärins.’ž Ja teki ackunan huonen päälle/ sisäldä awaraxi/ ja ahtaxi ulco.’ž Ja rakensi esihuonen Templin eteen/ cahtakymmendä kynärätä pitkän/ huonen leweyden jälken/ ja kymmendä kynärätä lewiän/ huonen eteen.’ž Ja huone jonga Cuningas Salomo rakensi HERralle/ oli cuusikymmendä kynärätä pitkä/ caxikymmendä kynärätä lewiä/ ja colmekymmendä kynärätä corkia.’ž NEljännellä sadalla ja cahdexannella kymmenellä ajastajalla/ Israelin lasten lähtemisen jälken Egyptist/ neljännellä ajastajalla sijttecuin Salomo oli tullut Israelin Cuningaxi/ Siffin Cuucaudella/ joca on se toinen/ rakettin se huone HERralle.’ž Ja Salomon rakendajat ja Hiramin rakendajat/ ja Giblimit/ silitit ja walmistit puita ja kiwiä huonen walmistuxexi.’ž Ja Cuningas käski heidän wetä suuria ja callita kiwiä/ nimittäin/ hacatuita kiwiä huonen perustuxexi.’ž Ilman ylimmäisi Salomon käskyläisi/ jotca työn päälle asetetut olit/ nimittäin/ colmetuhatta ja colmesata/ jotca wallidzit Canssa cuin työtä teit.’ž Ja Salomolla oli seidzemenkymmendä tuhatta/ jotca cuormia cannoit/ ja cahdexankymmendä tuhatta jotca wuorella hackaisit.’ž Ja lähetti heidän Libanonijn/ joca Cuucaudexi kymmenen tuhatta/ nijn että he olit yhden Cuucauden Libanonis/ ja caxi Cuucautta cotona. Ja Adoniram oli sen mieslugun päällä.’ž JA Salomo walidzi mieslugun coco Israelist/ ja nijtä oli colmekymmendä tuhatta miestä.’ž Ja HERra andoi Salomolle taidon/ nijncuin hän hänelle luwannut oli. Ja Salomon ja Hiramin wälillä oli rauha/ ja he teit myös lijton keskenäns.’ž Ja Salomo andoi Hiramille caxikymmendä tuhatta cori nisuja/ hänen palwelioittens ruaxi/ ja caxikymmendä cori surwottua öljyä/ nijn andoi Salomo Hiramille joca wuosi.’ž Ja nijn andoi Hiram Salomolle Cedripuita ja hongia/ nijn paljo cuin hän tahdoi.’ž Ja minun palwelian pitä ne wetämän Libanonist mereen/ ja minä annan ne panna lauttoin merellä/ ja wien sijhen paickaan/ cuhunga sinä minun käsket/ ja minä hajottelen ne siellä/ ja anna sieldä ne otta. Mutta tee sinä myös minun tahton/ ettäs annat minun perhelleni ruan.’ž Ja Hiram lähetti Salomolle sanoman: minä olen cuullut mitäs minulle olet lähettänyt/ ja minä teen myös caiken sinun tahtos jälken Cedripuisa ja hongisa.’ž MUtta cosca Hiram cuuli Salomon puhen/ iloidzi hän suurest/ ja sanoi: kijtetty olcon HERra Jumala tänäpän/ joca on andanut Dawidille taitawan pojan tämän paljon Canssan päälle.’ž Nijn käske nyt minulle hacata Cedripuita Libanonist/ ja että minun palwelian olisit sinun palwelioittes cansa/ ja minä annan sinulle sinun palwelioittes palcan nijncuins anot: sillä sinä tiedät/ ettei meillä ole yhtän joca taita hacata puita nijncuin Zidoniterit.’ž Cadzo/ minä aiwoin raketa huonen minun HERran Jumalani nimelle/ nijncuin HERra on puhunut minun Isälleni Dawidille/ sanoden: sinun poicas/ jonga minä sinun siaas asetan sinun istuimelles/ pitä rakendaman minun nimelleni huonen.’ž Mutta nyt on HERra minun Jumalani andanut lewon minun ymbäristölläni/ nijn ettei wiholista eli paha estäjätä ole sillen.ˆLVAL ”- Å ™ ’ _    R ˜  ¦ X ŅU 2 Dė.Ņv Ä±Ö Ja hän rakensi Libanonin medzään huonen/ sata kynärätä pitudella/ wijsikymmendä kynärätä leweydellä ja colm’ž Ja hän rakensi Libanonin medzään huonen/ sata kynärätä pitudella/ wijsikymmendä kynärätä leweydellä ja colmekymmendä kynärätä corkeudella/ neljällä tahgolla Cedripuiset padzat/ ja Cedripuiset caaret padzasten päälle.’ž MUtta SAlomo rakensi huonettans colmetoistakymmendä ajastaica/ ennencuin se täydellisest walmixi tuli.’ž Ja yhdellätoistakymmenellä ajastajalla Buulin Cuucaudella ( se on/ sillä cahdexannella Cuucaudella ) päätettin huone caluinens. Ja he rakensit sen seidzemes ajastajas.’ž Neljännellä ajastajalla Siffin Cuucaudella perustettin HERran huone.’ž Ja sijtte rakensi hän sinne pihan/ colme riwiä hacatuista kiwistä ja yhden riwin wuolduista Cedripuista.’ž Ja hän caiwoi Cherubimejä/ palmuja ja awoimia cuckaisia/ ja silais ne cullalla taitawast.’ž Ja caxi owe hongasta/ nijn että cummasakin owes oli caxi osa toinen toisestans awattawat.’ž Nijn teki hän myös Templin läpikäytäwään neliculmaisen pihtipielen öljypuusta.’ž Ja andoi leicata nijhin pyörtyjä töitä/ Cherubimejä/ palmuja ja awoimia cuckaisia/ ja silais ne cullalla.’ž Ja Cuorin läpikäytäwään teki hän caxi owe öljypuista/ wijsi culmaisilla pihtipielillä:’ž Ja hän silais huonen permannon cullalla ulco ja sisäldä.’ž Ja caickein huonen seinäin ymbärins andoi hän tehdä pyörtyjä töitä/ caiwetuita Cherubimejä/ palmuja/ ja awoimia cuckaisita ulos ja sisälle.’ž Ja hän silais Cherubimit cullalla.’ž Ja hän pani ne Cherubimit huoneseen/ ja Cherubimit lewitit sijpens/ nijn että yhden sijpi sattui tähän seinään/ ja sen toisen Cherubimin sijpi sattui toiseen seinään/ mutta keskellä huonetta sattui sijpi sijpeen.’ž Nijn että yxi Cherubim oli kymmendä kynärätä corkia/ nijn myös se toinen.’ž Nijn että sillä toisella Cherubimillä/ oli myös kymmenen kynärätä/ ja oli yhtäläinen mitta ja sia molemmilla Cherubimillä.’ž Wijttä kynärätä pitkä oli cummangin Cherubimin sijpi/ nijn että kymmenen kynärätä oli yhden sijwen ärestä nijn toisen sijwen äreen.’ž HÄn teki myös Cuorijn caxi Cherubimi/ kymmendä kynärätä corkian öljypuista.’ž Nijn että caicki huone jocapaicast cullalla silattu oli/ sitälikin silais hän coco Altarin Cuorin edest cullalla.’ž Ja Salomo silais huonen sisäldä selkiällä cullalla/ ja teki cullaiset teljet Cuorin eteen/ jotca hän cullalla silannut oli.’ž Ja Cuorin edustan cahtakymmendä kynärätä pitkän/ cahtakymmendä kynärätä lewiän/ cahtakymmendä kynärätä corkian/ ja oli silattu selkiällä cullalla/ ja hän caunisti Altarin Cedripuulla.’ž Mutta Cuorin hän walmisti huonen sisälle HERran lijton Arckia panda sijhen.’ž Coco huone oli sisäldä aiwa Cedripuusta/ pyörtyista knupeista ja awoimista cuckaisista/ nijn ettei yhtän kiwe näkynyt.’ž Ja Templin huone ( Cuorin edest ) oli neljäkymmendä kynärätä pitkä.’ž Ja hän rakensi huonen taa Cedripuisen seinän/ cahtakymmendä kynärätä pitkän/ permannosta catton asti/ ja teki sijhen sisälle Cuorin ja sen caickein pyhimmän.’ž Ja caunisti huonen seinät sisäldä Cedripuilla/ permannosta nijn laken asti/ ja caunisti sisäldä puilla/ ja teki huonen permannon hongaisista laudoista.’ž Nijn Salomo rakensi huonen ja päätti sen.’ž Ja asun Israelin lasten keskellä/ ja en hyljä minun Canssani Israeli.’ž Tämä on se huone/ jongas rakennat/ jos sinä waellat minun käskyisäni/ ja teet minun oikeuteni/ ja pidät caicki minun käskyni/ waeldain nijsä/ nijn minä wahwistan minun sanani sinun cansas/ nijncuin minä sinun Isälles Dawidille sanonut olen.’ž JA HERran sana tuli Salomon tygö/ sanoden:’ž Hän rakensi myös käytäwän coco huonen ymbärins/ wijttä kynärätä corkian/ jonga hän yhdisti huoneseen Cedripuilla.’ž Ja nijn rakensi hän huonen ja päätti sen/ ja caunisti huonen ylhäldä ja seinist Cedripuilla.—LVALT"ó<Š ē 6 Å p į §   ųƒ*ŹƒĖÉ—·7ĀwŪ Ja kyljis wannetten wälillä oli Lejonit/ härjät ja Cherubimit/ ja kyljis jo’ž Ja kyljis wannetten wälillä oli Lejonit/ härjät ja Cherubimit/ ja kyljis joisa Lejonit ja härjät olit/ olit wandet alhalla ja ylhällä/ ja jalcaiset alla.’ž Ja istuimet olit nijn tehdyt/ että heillä olit kyljet wannetten wälillä.’ž HÄn teki myös kymmenen waskista istuinda/ neljä kynärätä oli idzecukin pitkä ja lewiä/ waan colme kynärätä corkia.’ž Ja se oli kämmenen paxuus/ ja sen parras oli nijncuin maljan parras/ ja nijncuin putcahtawa rosi/ ja weti caxi tuhatta Bathi.’ž Ja se seisoi cahdentoistakymmenen härjän päällä/ colme heistä käänsit idzens pohjaiseen/ colme ländeen/ colme etelän/ ja colme itän/ ja se järwi oli ylhällä heidän päälläns/ ja caicki heidän tacaiset puolens sisällekäsin.’ž Ja cnupit olit järwen parrasten alla/ kymmenen jocaidzella kynärällä järwe ymbärins/ ja cnupit olit waletut cahteen riwijn.’ž JA hän teki waletun järwen kymmendä kynärätä lewiän yhdestä partasta nijn toiseen/ ymmyrjäisen/ ja wijttä kynärätä corkian/ ja nuoran colmekymmendä kynärätä pitkän sen ymbärins.’ž Ja ne seisoit padzasten päisä nijncuin rosit/ ja nijn päätettin padzasten teco.’ž Ja hän nosti ne padzat Templin käytäwän eteen/ ja sen cuin hän oikialle puolelle asetti/ cudzui hän Jachinixi/ ja sen cuin hän asetti wasemalle puolelle/ cudzui hän Boaxexi.’ž Ja granatin omenat riweisä/ jotca olit ymbäristöllä/ olit caxi sata ylemmäisellä ja alemmaisella puolella wyötä/ joca keskellä cnuppia oli molembain ymbärins cummangin padzan pääsä.’ž Ja cnupit olit nijncuin rosit/ esihuonen edes neljä kynärätä suuret.’ž Ja teki jocaidzen cnupin ymbärille caxi riwiä granatin omenita wyöxi/ jolla cnuppi peitettin.’ž Ja joca cnupis ylhällä padzan päällä oli seidzemen palmicoittua wyötä nijncuin rengat.’ž Ja teki caxi walettua waskista cnuppia asettaxens padzasten päihin/ ja cumbikin cnuppi oli wijttä kynärätä corkia.’ž Ja hän teki caxi waskipadzasta cummangin cahdexantoistakymmendä kynärätä corkiaxi/ ja yhden langan cahdentoistakymmenen kynärän pitudexi/ cumbakin padzasta ymbärins.’ž Joca oli lesken poica Nephtalin sugusta/ ja hänen Isäns oli myös ollut Tyrost/ taitawa waskiseppä/ joca taidolla/ ymmärryxellä ja tiedolla lahjoitettu oli/ caickinaisia waskitöitä tekemän. Cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ nijn hän teki caicki hänen työns.’ž JA Cuningas Salomo lähetti ja noudatti Hiramin Tyrosta/’ž Mutta sen suuren pihan ymbärins oli colme riwiä wuolduja kiwiä/ ja yxi riwi Cedripuun lautoja/ nijn myös HERran huonen sisällä ja esihuonen.’ž Ja nijden päälle muita callita ja wuolduja kiwiä mitan jälken/ ja myös Cedripuita.’ž Perustuxet olit myös sangen calleista ja suurista kiwistä/ jotca cahdexantoistakymmenen kynärän suurudet olit.’ž Nämät caicki olit mitan jälken wuolduist ja sahalla leicatuist calleista kiwistä/ jocaidzelda tahgolda perustuxest catton asti/ ja wielä ulcoiselda puolen isoin pihan saacka.’ž Nijn myös omaan huonesens/ josa hän idze asui/ toisen pihan sisälliselle puolelle esihuonet/ tehty nijncuin se toinengin huone. Hän teki myös yhden huonen nijncuin esihuonen Pharaon tyttärelle/ jonga Salomo emännäxens ottanut oli.’ž Ja rakensi myös esihuonen Duomiostuolin siaxi oikeutta pidettä/ ja peitti molemmat permannot Cedripuilla.’ž Hän rakensi myös yhden Salin padzasten cansa/ wijsikymmendä kynärätä pituudella/ ja colmekymmendä kynärätä lawiudella ja esihuonen heidän eteens/ padzasten ja paxuin caarein cansa.’ž Ja olit heidän pihtipielisäns neliculmaiset.’ž Ja colme ackunariwiä colmen kertan suutasuuxin.’ž Ja se oli peitetty Cedripuun laudoilla ylhäldä caarten ylidze/ cuin olit nijden padzasten päällä/ joita oli wijsiwijdettäkymmendä/ wijsitoistakymmendä cullakin tahgolla.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ć­ ®@Ŗ ā­ ź@Ŗ į­ ×@© ą­ ŗ@© ß­ Ķ@© Ž­ ų@© Ż­ V@© Ü­ |@© Ū­ Bļ@© Ś­ AŁ@© Ł­ @ż@ © Ų­ ?Ī@ © ×­ >C@ © Ö­ =‘@ © Õ­ <Z@ © Ō­ ;ß@© Ó­ :@© Ņ­ 9¢@© Ń­ 8§@© Š­ 7I@© Ļ­ 6°@© Ī­ 5Ē@© Ķ­ 4¦@© Ģ­ 3d@© Ė­ 2ņ@Ø Ź­ 1s@Ø É­ 0>@Ø Č­ /”@Ø Ē­ .Ż@Ø Ę­ -V@Ø Å­ ,Ó@ Ø Ä­ + @ Ø Ć­ *•@ Ø Ā­ )o@ Ø Į­ (e@ Ø Ą­ 'ū@Ø æ­ &«@Ø ¾­ %¹@Ø ½­ $ī@Ø ¼­ #Ź@Ø »­ "Ÿ@Ø ŗ­ !ŗ@Ø ¹­  å@Ø ø­ ‘@Ø ·­ ±@§ ¶­ Õ@§ µ­ ¶@§ “­ Ÿ@§ ³­ u@§ ²­ (@§ ±­ Ė@§ °­ Ģ@§ Æ­ f@§ ®­ „@§ ­­ ä@§ ¬­ ‹@ § «­ Œ@ § Ŗ­ L@ § ©­  @ § Ø­ @ § §­ ^@§ ¦­  h@§ „­  :@§ ¤­  l@§ £­  =@§ ¢­  ¦@§ ”­ ˆ@§  ­ `@§ Ÿ­ y@§ ž­ Š@¦ ­ k@¦ œ­ O@¦ ›­ |@¦ š­ É@¦ ™­ 3Ń@¦ ˜­ 2Ų@¦ —­ 1œ@¦ –­ 0@¦ •­ /S@¦ ”­ .`@¦ “­ -œ@¦ ’­ ,4@¦ ‘­ +@@ ¦ ­ *½@ ¦ ­ )¾@ ¦ Ž­ (…@ ¦ ­ '­@ ¦ Œ­ & @¦ ‹­ %W@¦ Š­ $@¦ ‰­ #Y@¦ ˆ­ "J@¦ ‡­ !r@¦ †­  ‰@¦ …­ ŗ@¦ „­ æ@¦ ƒ­ œ@¤ ‚­ K@¤ ­ u@¤ €­ €@¤ ­ ą@¤ ~­ ~@¤ }­ “@¤ |­ R@¤ {­ °@¤ z­ ø@¤ y­ G@¤ x­ `@¤ w­ Y@¤ v­ u@ ¤ u­ Ø@ ¤ t­ @ ¤ s­  :@ ¤ r­  @ ¤ q­  U@¤ p­  q@¤ o­  ±@¤ n­ é@¤ m­ l@¤ l­ ·@¤ k­ /@¤ j­ 2@¤ i­ ¬@¤ LVALA‡ž Œ B é j  s Ę A ƒ ʆR¶VtŲ/fź›0` Ja Cuningas Salomo/ ja coco Israelin joucko/ joca hänen tygöns idzens oli coonnut/ menit hänen cansan’ž Ja Cuningas Salomo/ ja coco Israelin joucko/ joca hänen tygöns idzens oli coonnut/ menit hänen cansans Arkin edellä/ ja uhraisit lambaita ja carja/ joita ei yxikän arwata eli luke paljouden tähden tainnut.’ž Ja cannoit hänen ja seuracunnan majan/ ja caicki Pyhän calut jotca majas olit/ ne weit Papit ja Lewitat.’ž Ja cosca caicki wanhimmat Israelist tulit cocoon/ nostit Papit HERran Arkin.’ž Ja caicki miehet Israelist cocounsit Cuningas Salomon tygö Ethanimin Cuucaudella/ juhlapäiwänä/ se on seidzemes Cuucausi.’ž SIlloin cocois Cuningas Salomo wanhimmat Israelist/ caicki sucucundain ylimmäiset ja Isäin pääruhtinat Israelin lasten seast Jerusalemijn/ wiemän HERran lijton Arckia Dawidin Caupungist/ se on Zion.’ž Näin caicki työ päätettin cuin Cuningas Salomo teki HERran huoneseen. Ja Salomo candoi sinne caicki cuin hänen Isäns Dawid pyhittänyt oli hopiasta ja cullasta/ ja astioista/ ja pani HERran huonen tawaroijn.’ž Sijhen myös maljoja/ fateja/ waskimaljoja/ lusicoita ja pannuja puhtasta cullasta. Ja olit huonen säränät huonen sisälmäisis owis/ joca oli se caickein pyhin/ ja Templin huonen owen säränät aiwa puhtasta cullasta.’ž Wijsi kyntiläjalca oikialle/ ja wijsi kyntiläjalca wasemalle puolelle Cuorin eteen/ puhtasta cullasta cullaisten cuckaisten/ lampuin ja nijstinden cansa.’ž Ja Salomo teki caicki calut cuin HERran huones tarwittin/ nimittäin/ cullaisen Altarin ja cullaisen pöydän/ jolla cadzelmus leiwät pidettin.’ž Ja Salomo andoi caicki nämät astiat olla punnidzemat/ sillä waske oli ylönpaljo.’ž Jordanin kedolla andoi Cuningas Salomo ne wala/ sawises töyräs Suchotin ja Zarthanin wälillä.’ž Ja padat/ lapiot ja waskimaljat/ ja caicki nämät astiat/ jotca Hiram teki Cuningas Salomon käskyn jälken HErran huoneseen/ jotca selkiästä waskesta olit.’ž Ja järwen ja caxitoistakymmendä härkä järwen ala.’ž Ja ne kymmenen istuinda/ ja kymmenen cattilata nijden päällä.’ž Ja ne neljä sata granatin omenata/ nijden cahden palmicoitun wyön päällä/ ja caxi riwiä granatin omenita jocaidzen wyön päällä/ peittämän nijtä cahta ymmyrjäistä cnuppia padzasten pääsä.’ž Nimittäin/ caxi padzasta/ ja ne caxi ymmyrjäistä cnuppia/ jotca nijden cahden padzan päällä olit/ ja ne caxi palmicoittua wyötä/ peittämän nijtä cahta ymmyrjäistä cnuppia padzasten pääsä.’ž JA Hiram teki myös patoja/ lapioita/ waskimaljoja/ ja nijn päätti caiken työns/ cuin Cuningas Salomo andoi tehdä HERran huoneseen.’ž Ja hän asetti wijsi istuinda oikialle puolelle huoneseen/ ja toiset wijsi wasemalle puolelle/ mutta järwen pani hän juuri cohdastans eteen/ oikialle puolelle etelän päin.’ž JA hän teki kymmenen waskicattilata/ nijn että cukin cattila weti neljäkymmendä Bathi/ ja cukin oli neljä kynärätä suuri/ ja cullakin istuimella oli cattila.’ž Näin teki hän ne kymmenen walettua istuinda/ heillä caikilla oli yxi mitta ja muoto.’ž Ja hän andoi caiwa tasaisin paickoin kylkijn ja wandeisijn/ Cherubimit/ Lejonit ja palmupuita/ toinen toisens tygö ymbärins.’ž Ja istuimen caulas puolda kynärätä corkialla olit wandet ymbärins/ ja kyljet istuimes.’ž Ja ne neljä tynge jocaidzen istuimen neljäs culmas/ olit myös istuimes.’ž Ja rattat olit nijncuin waunuin rattat/ ja heidän napans/ cappans/ kehrawartens ja kieruns olit caicki waletut.’ž Waan ne neljä ratasta seisoit juuri kylkein alla/ ja ratasten iket olit istuinda liki/ jocainen ratas oli puolitoista kynärätä corkia.’ž Mutta caula keskellä istuinda oli kynärän corkeus ja ymmyrjäinen/ puolitoista kynärätä lewiä/ mutta caulain päällä oli nastoja wandeis/ jotca neljätahculaiset olit/ ja ei ymmyrjäiset.’ž Ja jocaidzella istuimella oli neljä waskista ratasta waskisten ijesten cansa/ ja nijsä olit neljällä culmalla waletut tynget/ idzecukin ylhällä toinen toistans wastan nojaten cattilan ala.3LVAL‡'Ÿł ¼ P  ® P Ą ³ g Ū P l肶ėĆNÆł$s Ja cuulisit sinun palwelias/ ja Canssas Israelin hartan rucouxen/ jonga he täsä rucoil’ž Ja cuulisit sinun palwelias/ ja Canssas Israelin hartan rucouxen/ jonga he täsä rucoilewat/ ja cuulisit sen siellä cusas asut taiwas/ ja coscas sen cuulet/ olisit armollinen.’ž Että sinun silmäs awoi olis tämän huonen puoleen yöllä ja päiwällä/ ja sen paican puoleen/ jostas sanonut olet: minun nimen on siellä. Ettäs myös cuulisit sen rucouxen jonga sinun palwelias rucoile täsä paicas.’ž Nijn käännä sijs sinuas sinun palwelias rucouxeen ja anomiseen/ HERra minun Jumalan/ ettäs cuulisit minun kijtoxen ja rucouxen/ jonga sinun palwelias tänäpän rucoile sinun edesäs.’ž Luuletcos Jumalan maan päällä asuwan? cadzo/ taiwas ja caicki taiwasten taiwat ei woi sinua käsittä/ cuingast sijs tämä huone jonga minä rakensin sen tekis?’ž Nyt Israelin Jumala/ anna sanas olla totinen/ jonga sinä sinun palwelialles Dawidille minun Isälleni puhunut olet.’ž Nyt sijs Israelin HERra pidä sinun palwelialles Dawidille minun Isälleni se cuins hänelle puhunut olet/ ja sanonut: ei pidä miestä puuttuman minun edesäni/ joca istu Israelin istuimella/ jos sinun lapses pitäwät heidän tiens/ waeldain minun edesäni/ nijncuin sinä olet waeldanut minun edesäni.’ž Joca olet pitänyt sinun palwelialles Dawidille minun Isälleni caicki cuins hänelle puhunut olet/ sinun suullas sinä olet puhunut sen/ ja sinä olet täyttänyt sen sinun kädelläs/ nijncuin se tänäpän on.’ž Ja sanoi: HErra Israelin Jumala/ ei ole yhtän Jumalata sinun wertas/ ylhällä taiwas taicka alhalla maasa/ joca pidät lijton ja laupiuden palwelioilles/ jotca sinun edesäs caikest sydämestäns waeldawat.’ž JA Salomo meni HERran Altarin tygö coco Israelin joucon edes/ ja hajotti kätens ylös taiwasen päin.’ž Ja olen siellä walmistanut Arkille sian/ cusa HERran lijtto on/ jonga hän teki meidän Isillem johdattaisans heitä Egyptin maalda.’ž Ja HERra on wahwistanut hänen sanans/ jonga hän puhunut on: sillä minä olen nosnut minun Isäni Dawidin siaan/ ja istun Israelin istuimella/ nijncuin HERra puhunut on/ ja olen rakendanut HERran Israelin Jumalan nimelle huonen.’ž Cuitengin ei sinun pidä sitä huonetta rakendaman/ waan sinun poicas/ joca sinun cupeistas tule/ hän on rakendawa minun nimelleni huonen.’ž Mutta HERra sanoi minun Isälleni Dawidille: ettäs aigoit raketa minun nimelleni huonetta/ olet sinä sen hywästi tehnyt/ ettäs sen aigoit.’ž Ja minun Isän Dawid aicoi raketa huonen/ HERran Israelin Jumalan nimelle.’ž Sijtä päiwästä jona minä johdatin minun Canssani Israelin Egyptist/ en ole minä yhtän Caupungita walinnut caikest Israelin sucucunanst/ että minulle huone raketaisin/ nijn että minun nimen olis siellä/ mutta Dawidin minä olen walinnut Israelin minun Canssani päälle.’ž JA hän sanoi: kijtetty olcon HERra Israelin Jumala/ joca suullans minun Isälleni Dawidille puhunut on/ ja on täyttänyt kädelläns/ ja sanonut:’ž Ja Cuningas käänsi caswons ja siunais coco Israelin joucon. Ja coco Israelin joucko seisoi.’ž Minä olen tosin rakendanut sinulle huonen asumisexi/ ja istuimen ettäs siellä asuisit ijancaickisest.’ž Silloin sanoi Salomo: HERra on sanonut asuans pimeydes.’ž Ettei Papit saanet seiso ja tehdä heidän wircans pilwen tähden: sillä HERran cunnia täytti HErran huonen.’ž COsca Papit menit Pyhäst ulos/ täytti pilwi HERran huonen.’ž Ja Arkis ei ollut mitän/ paidzi Mosexen cahta kiwistä taulua/ jotca hän sinne pani Horebis/ HERran lijtto tehdes Israelin lasten cansa/ heidän lähteisäns Egyptist.’ž Jotca nijn pitkät olit/ että heidän pääns näyit pyhän Cuorin eteen/ waan ulcopäin ei he näkynet/ ja he owat siellä tähän päiwän asti.’ž Sillä Cherubimit hajotit sijpens Arkin siaan/ ja warjoisit Arkin/ ja hänen corendons ylhäldä.’ž Ja näin cannoit Papit HERran lijton Arkin siallens Templin Cuorijn/ sijhen caickein Pyhimbään/ Cherubimin sijpein ala:LVALoŠŠ 1 g y Ą   µF±‘¾h‹ź¬9G Ja olisit sinun Canssalles armollinen/ jotca sinua wastan syndiä tehnet owat/ ja caikille heidän ricoxillens/ joilla h’ž Ja olisit sinun Canssalles armollinen/ jotca sinua wastan syndiä tehnet owat/ ja caikille heidän ricoxillens/ joilla he rickonet owat sinua wastan/ ja annaisit heille armon nijldä jotca heitä fangina pitäwät/ ja armadaisit heidän päällens.’ž Ettäs cuulisit heidän rucouxens ja anomisens taiwas/ sijtä siasta cusa sinä asut/ ja saattaisit heille oikeuden.’ž Ja he nijn palaisit sinun tygös caikesta sydämestäns/ ja caikesta sielustans heidän wihamiestens maalla/ jotca heitä wienet owat pois/ ja rucoilewat sinua tiellä heidän maans puoleen/ jongas heidän Isillens andanut olet/ sen Caupungin/ jongas walinnut olet/ ja sen huonen/ jonga minä sinun nimelles rakendanut olen.’ž Ja he tekisit sydämestäns parannuxen/ ja he palaisit sinua rucoileman heidän fangeuxens maalla/ sanoden: me ricoimme ja teimme pahoin/ ja olimme jumalattomat.’ž JOs he syndiä tekewät sinua wastan ( sillä ei ole yhtäkän ihmistä joca ei syndiä tee ) ja sinä wihastut/ ja annat heitä heidän wihamiestens käsijn/ nijn että he wiewät heitä fangina wiholisen maalle taemma eli lähemmä.’ž Ettäs cuulisit heidän rucouxens ja anomisens taiwas/ ja saattaisit heille oikeuden.’ž JOs sinun Canssas waelda sotaan wiwihamiehiäns wastan/ sitä tietä jotas heidän lähetät ja rucoilewat HERra/ tiellä Caupungin puoleen/ jongas walinnut olet/ ja huonen jonga minä sinun nimelles rakendanut olen.’ž Ettäs cuulisit taiwas/ sijtä siasta cusas asut/ ja tekisit caiken sen cuin se muucalainen ano/ että caicki Canssa maan päällä tundis sinun nimes/ että he myös pelkäisit sinua nijncuin sinun Canssas Israel/ ja tundisit tämän huonen nimitetyxi sinun nimelles/ jonga minä rakendanut olen.’ž ( Nijn että he saawat cuulla sinun suuresta nimestäs/ ja woimallisest kädestäs/ ja ojetusta käsiwarrestas ) ja tulewat rucoileman tähän huoneseen.’ž JOs myös jocu muucalaisist/ joca ei ole sinun Canssastas Israelist/ tule wieralda maalda sinun nimes tähden.’ž Että he aina sinua pelkäwät/ nijncauwan cuin he maalla eläwät/ jongas meidän Isillem andanut olet.’ž Ettäs silloin cuulisit taiwas/ sijtä siasta cusas asut/ ja olisit armollinen ja tekisit sen nijn/ ettäs annat idzecullengin nijncuin hän waeldanut on/ nijncuins hänen sydämens tunnet ( sillä sinä ainoastans tunnet caickein ihmisten lasten sydämet )’ž Joca silloin rucoile eli ano/ muut ihmiset eli sinun Canssas Israel/ joca ymmärtä hänen widzauxens/ idzecukin sydämestäns/ ja hajotta hänen kätens tämän huonen puoleen.’ž JOs callis aica eli rutto/ taicka pouta/ eli poltto/ taicka cascat eli jywämadot maan päälle tulewat/ taicka wihamiehet pijrittäwät heidän porttins/ taicka jocu widzaus/ eli sairaus.’ž Ettäs cuulisit heitä taiwas/ ja olisit sinun palwelias ja sinun Canssas Israelin synnille armollinen/ ettäs osotat heille sen hywän tien/ jota heidän waeldaman pitä/ ja annat sata maan päälle/ jongas Canssalles perimisexi andanut olet.’ž JOs taiwas suljettu on/ nijn ettei sada/ että he sinua wastan rickonet owat/ ja owat rucoilewaiset täsä sias/ ja tunnustawat sinun nimes/ ja käändäwät idzens heidän synnistäns/ ettäs rangaiset heitä.’ž Ettäs cuulisit taiwas/ ja sinun Canssas Israelin synnille armollinen olisit/ ja johdataisit heitä sille maalle jällens/ jongas heidän Isillens andanut olet.’ž JOs sinun Canssas Israel lyödän wihamiestens edes heidän syndeins tähden/ ja he käändäwät idzens sinun tygös/ ja tunnustawat sinun nimes/ ja rucoilewat/ ja anowat sinulda täsä huones.’ž Ettäs cuulisit taiwas ja saattaisit sinun palwelialles oikeuden/ ettäs duomidzisit sen jumalattoman/ ja andaisit hänen tiens tulla pääns päälle/ ja waanhurscaxi tekisit sen wiattoman/ ja tekisit hänelle hänen oikeudens jälken.’ž COsca jocu ricko lähimmäistäns wastan/ ja otta walan päällens/ jolla hän hänens welcapääxi teke/ ja wala tule sinun Altaris eteen täsä huones.jLVALœö/ 6  ķ l  3 ¢ _ ‘”»ĢPś5{¤ Mutta jos te käännätte teitän minust tacaperin/ te ja teidän lapsen/ ja ette pidä minun käskyäni ja oikeu’ž Mutta jos te käännätte teitän minust tacaperin/ te ja teidän lapsen/ ja ette pidä minun käskyäni ja oikeuttani/ jotca minä olen pannut teidän eteen/ ja menette ja palwelette wieraita jumalita ja rucoilette nijtä.’ž Nijn minä wahwistan sinun waldacundas istuimen Israelin päällä ijancaickisest/ nijncuin minä sinun Isäs Dawidin cansa puhunut olen/ sanoden: ei sinulda puutu mies Israelin istuimelda.’ž Ja jos sinä waellat minun edesäni/ nijncuin sinun Isäs Dawid waeldanut on sydämen yxikerraisudes ja wacuudes/ nijn ettäs teet caicki cuin minä sinulle käskenyt olen/ ja pidät minun käskyni ja oikeuteni.’ž Ja HERra sanoi hänelle: Minä olen cuullut sinun rucouxes ja anomises/ cuins olet minun edesäni anonut/ ja pyhittänyt tämän huonen/ jongas rakendanut olet/ pannaxeni sijhen minun nimeni ijancaickisest. Ja minun silmän ja sydämen owat alati sijnä.’ž Ilmandui HERra hänelle toisen kerran/ nijncuin hän oli hänelle ilmandunut Gibeonis.’ž JA cosca Salomo oli rakendanut HERran huonen/ ja Cuningan huonen/ ja caicki cuin hänen sydämens anoi ja halais tehdäxens.’ž Ja cahdexandena päiwänä päästi hän Canssan menemän/ ja he siunaisit Cuningan/ ja waelsit heidän majoins/ iloiten ja riemuiten caikesta sijtä hywydestä/ cuin HERra hänen palweliallens Dawidille ja hänen Canssallens Israelille tehnyt oli.’ž Ja Salomo piti silloin juhla/ ja coco Israel hänen cansans/ suuri cocous Hemathin rajasta Egyptin wirtan asti/ HERran meidän Jumalam edes/ seidzemen päiwä/ ja taas seidzemen päiwä/ se on/ neljätoistakymmendä päiwä.’ž Sinä päiwänä wihkei Cuningas keskicartanon/ joca oli HERran huonen edes/ sillä hän teki siellä polttouhrin/ ruocauhrin ja kijtosuhrin lihawuden: sillä waskiAltari/ joca HERran edes oli/ oli wähäinen polttouhrin/ ruocauhrin/ ja kijtosuhrin lihawuteen.’ž Ja Salomo uhrais kijtosuhria ( jonga hän HERralle uhrais ) caxi colmattakymmendä tuhatta härkä/ ja sata ja caxikymmendä tuhatta lammasta. Näin he wiheit HERran huonen/ Cuningas ja caicki Israelin lapset.’ž JA Cuningas uhrais coco Israelin joucon cansa uhria HERran edes.’ž Ja teidän sydämen olcon wiatoin HERran meidän Jumalam edes/ waeldaman hänen säädyisäns/ ja pitämän hänen käskyns/ nijncuin se tänäpän tapahtu.’ž Että caicki Canssat maan päällä tundisit/ HERran olewan Jumalan/ ja ei yhdengän toisen.’ž Ja että nämät sanat/ jotca minä HERran edes rucoillut olen/ lähestyisit HERran meidän Jumalam tygö päiwällä ja yöllä/ että hän saattais hänen palweliallens/ ja Israelille hänen Cansallens oikeuden/ idzecullakin ajallans.’ž Että me waellaisim caikis hänen teisäns/ ja pidäisim hänen käskyns/ säätyns ja oikeudens/ cuin hän meidän Isillem käskenyt on.’ž HERra meidän Jumalam olcon meidän cansam/ nijncuin hän on ollut meidän Isäim cansa/ älkän meitä hyljätkö eikä lacatco käändämäst meidän sydämitäm hänen tygöns.’ž Kijtetty olcon HERra joca Canssallens Israelille lewon andanut on/ ei yxikän ole puuttunut hänen hywistä sanoistans/ jonga hän palwelians Mosexen cautta puhunut on.’ž Ja meni ja siunais coco Israelin joucon corgotetulla änellä/ ja sanoi:’ž JA cosca Salomo oli caiken tämän rucouxen anomisen lopettanut HERran edes/ nousi hän HERran Altarilda/ ja lackais polwians cumartamast/ ja hajottamast käsiäns taiwasen päin.’ž Sillä sinä olet heidän eroittanut sinulles perimisexi caikista Canssoista maan päällä/ nijncuins sanonut olet sinun palwelias Mosexen cautta/ cosca sinä meidän Isät johdatit Egyptist HERra/ HERra.’ž Että sinun silmäs olisit awoi sinun palwelioittes anomiseen/ ja sinun Canssas Israelin rucouxeen/ ettäs heitä caikisa cuulisit joidenga tähden he sinua rucoilewat.’ž Sillä he owat sinun Canssas ja sinun perimises/ jotca sinä Egyptistä johdatit rautaisesta vnista.ŚLVALhu ō : Å A ö G w =  @É>ęuü…  Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan ca’ž Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli.’ž JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla.’ž Ja he tulit Ophirijn/ ja weit sieldä neljä sata ja caxikymmendä leiwiskätä culda/ ja he weit sen Cuningas Salomolle.’ž Ja Hiram lähetti palwelians laewaan/ jotca olit jalot haaximiehet ja mereen hywin harjandunet Salomon palwelian cansa.’ž JA Salomo teki myös laewan Ezeonin Geberis/ joca liki Elothi on punaisen meren reunan tykönä Edomerein maalla.’ž Ja Salomo uhrais colmasti wuodes polttouhria Altarilla/ jonga hän HERralle rakendanut oli/ ja suidzutti sen päällä HERran edes/ ja nijn huone päätettin.’ž JA Pharaon tytär meni Dawidin Caupungist omaan huoneseens/ jonga Salomo hänelle rakendanut oli. Silloin rakensi hän myös Millon.’ž Ja wircamiehiä jotca olit Salomon ascarten päällä/ oli wijsisata ja wijsikymmendä jotca Canshallidzit ja ascaret suoritit.’ž Mutta Israelin lapsista ei hän tehnyt yhtän orjaxi/ waan andoi heidän olla sotamiesnä ja palwelianans/ ja pääruhtinana/ Ruhtinana/ ja wircamiesnä hänen waunuins ja radzasmiestens päällä.’ž Heidän lapsens/ jotca he jätit heistäns maahan/ joita Israelin lapset ei taitanet häwittä/ ne teki Salomo werollisexi tähän päiwän asti.’ž JA caicki Canssa joca jäi Amorrereistä/ Pheresereistä/ Hewereistä ja Jebusereistä/ jotca ei ollet Israelin lapsista.’ž Ja caicki Caupungit joisa Salomolla olit jywähuonet/ ja caicki waunuCaupungit/ ja radzasmiestän Caupungit/ ja caicki mitä hän tahdoi raketa Jerusalemis/ ja Libanonis/ ja coco maasa joca hänen wallasans oli.’ž Ja Baalathin/ ja Thamorin corwesa maalla.’ž Näin rakensi Salomo Gaserin/ ja alammaisen BethHoronin.’ž Sillä Pharao Egyptin Cuningas oli mennyt ja woittanut Gaserin/ ja polttanut sen tulella/ ja lyönyt Cananerit cuoliaxi jotca Caupungis asuit/ ja oli andanut sen hänen tyttärellens Salomon emännälle lahjaxi.’ž Ja tämä on lucu werosta/ jonga Cuningas Salomo candoi raketaxens HErran huonetta/ ja hänen huonettans/ ja Millot/ ja Jerusalemin muuria/ ja Hazorit/ ja Megiddot ja Gaserit.’ž JA Hiram oli lähettänyt Cuningalle sata ja caxikymmendä Centneriä culda.’ž Ja sanoi: mitkä nämät Caupungit owat minun weljen/ jotcas minulle andanut olet? Ja hän cudzui ne Cabulin maaxi tähän päiwän asti.’ž Ja Hiram matcusti Tyrost cadzoman nijtä Caupungeita/ jotca Salomo hänelle andanut oli/ ja ei ne hänelle kelwannet.’ž Joihin Hiram Tyron Cuningas Salomolle Cedripuita/ hongia ja culda/ caiken hänen anomisens jälken/ lähetti. Nijn Cuningas Salomo andoi Hiramille caxikymmendä Caupungita Galilean maasa.’ž COsca caxikymmendä aiastaica culunet olit/ joina Salomo ne caxi huonetta rakensi/ nimittäin/ HERran huonen ja Cuningan huonen.’ž Silloin wastatan: että he heidän HERrans Jumalans hyljäisit/ joca heidän Isäns Egyptin maalda johdatti/ ja seuraisit muita jumalita ja rucoilit heitä/ ja palwelit heitä/ sentähden on HERra caicki nämät pahudet andanut tulla heidän päällens.’ž Ja waicka tämä huone on caickein corkein/ nijn cuitengin caicki cuin sijtä käywät ohidze/ hämmästywät ja hawisewat/ sanoden: mixi HERra näin teki tälle maalle ja huonelle?’ž Nijn minä häwitän Israelin sijtä maasta/ jonga minä heille andanut olen/ ja sen huonen/ jonga minä minun nimelleni pyhittänyt olen/ heitän minä minun caswoni edest pois. Ja Israel pitä oleman sananlascuxi ja jutuxi caikis Canssois.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:^® n@Æ ]® M@Æ \® 8@Æ [® Į@Æ Z® ć@Æ Y® Q@Æ X® g@Æ W® Š@Æ V® }@Æ U® D@Æ T® ł@Æ S® Õ@ Æ R® A@ Æ Q® °@ Æ P® Z@ Æ O® ā@ Æ N® œ@Æ M® Ļ@Æ L® _@Æ K® „@Æ J® £@Æ I® ī@Æ H® Ž@Æ G® „@Æ F® ­@Æ E® Ø@® D® m@® C® §@® B® r@® A® }@® @® f@® ?® +‹@® >® *`@® =® )h@® <® (“@® ;® 'A@® :® &8@® 9® %q@ ® 8® $Ń@ ® 7® #Y@ ® 6® "»@ ® 5® !@ ® 4® t@® 3® ø@® 2® i@® 1® ±@® 0® ‹@® /® ‹@® .® š@® -® “@® ,® —@® +® †@­ *® ‰@­ )® ˜@­ (® §@­ '® n@­ &® š@­ %® „@­ $® b@­ #® y@­ "® Y@­ !® ±@­  ® t@­ ® ×@ ­ ® ’@ ­ ® †@ ­ ® j@ ­ ® œ@ ­ ® c@­ ® g@­ ® Ė@­ ® s@­ ® ē@­ ® •@­ ® ē@­ ® j@­ ® ‹@­ ® Ź@¬ ® •@¬ ® i@¬ ® L@¬  ® ®@¬  ® æ@¬  ® š@¬  ® »@¬  ® Y@¬ ® …@¬ ® @ ¬ ® x@ ¬ ® o@ ¬ ® ½@ ¬ ® ×@ ¬ ® h@¬ ® į@¬ ® Ö@¬ ’­ i@¬ ž­ Ś@¬ ż­ ƒ@¬ ü­ Ł@¬ ū­ a@¬ ś­ n@¬ ł­ ń@Ŗ ų­ |@Ŗ ÷­ w@Ŗ ö­ y@Ŗ õ­ q@Ŗ ō­ ›@Ŗ ó­ ƒ@Ŗ ņ­ }@Ŗ ń­ ½@Ŗ š­ ‹@Ŗ ļ­ w@ Ŗ ī­ Ń@ Ŗ ķ­ ,@ Ŗ ģ­ :@ Ŗ ė­ Š@ Ŗ ź­ Æ@Ŗ é­ K@Ŗ č­ „@Ŗ ē­ u@Ŗ ę­ ŗ@Ŗ å­ @Ŗ ä­ ó@Ŗ yLVAL’1XÕ ū ’ ¼ Ū s œ ßpųkęŅ8yĖ· Ja Salomo cocois waunuja ja radzasmiehiä/ nijn että hänellä oli tuhannen ja neljä sata waunua/ ja ’ž Ja Salomo cocois waunuja ja radzasmiehiä/ nijn että hänellä oli tuhannen ja neljä sata waunua/ ja caxitoistakymmendä tuhatta radzasmiestä/ ne hän pani waunu Caupungeihin ja Jerusalemin Cuningan tygö.’ž Ja caicki toit hänelle lahjoja/ hopiaastioita/ ja cullaisita caluja/ ja waatteita/ ja harniscoita/ ja yrtejä/ ja hewoisita/ ja muuleja joca wuosi.’ž Ja caicki mailma pyysi nähdä Salomot/ cuullaxens sitä taito/ jonga Jumala oli andanut hänen sydämeens.’ž JA näin Cuningas Salomo on ollut rickambi caickia Cuningoita maan päällä.’ž Sillä se Cuningan haaxi/ jolla hän purjedei Hiramin hahden cansa/ tuli joca colmandena wuotena kerran/ ja toi culda/ hopiat/ Elephandin hambaita/ Apinoita ja Rikincuckoja.’ž Caicki Cuningas Salomon juomaastiat olit selkiästä cullasta/ ja jocainen astia Libanonin medzähuones oli myös selkiästä cullasta: sillä ei yxikän totellut Cuningas Salomon aicana hopiasta.’ž Ja siellä seisoi caxitoistakymmendä Lejoni nijden cuuden astuinlaudan päällä molemmilla puolin/ ei sencaltaista ole tehty cusacan Cuningan waldacunnas.’ž Ja sijnä istuimes oli cuusi astuinlauta/ ja sen istuimen pää oli ymmyrjäinen tacapäin/ ja käsipuut olit molemmilla puolilla istuinda ymbärins/ ja caxi Lejoni seisoit käsipuiden tykönä.’ž JA Cuningas teki suuren istuimen Elephandin luista/ ja culdais sen selkiällä cullalla.’ž Ja colme sata kilpe parhasta cullasta/ ja colme leiwiskätä culda jocaidzeen kilpeen/ ja Cuningas pani ne Libanonin medzähuoneseen.’ž Ja Cuningas Salomo andoi myös tehdä parhasta cullasta caxi sata keihästä/ ja andoi panna cuusi sata cappaletta culda jocaidzeen keihäseen.’ž Ilman sitä cuin caupidziat ja Apotecarit/ nijn myös caicki Cuningat Arabiast/ ja ne woimalliset maalda/ toit hänelle.’ž MUtta culda jonga he joca wuosi toit Salomolle/ painoi cuusi sata cuusikymmendä ja cuusi Centneriä waagalla.’ž Ja Cuningas Salomo andoi rickan Arabian Drotningille caicki cuin hän pyyti ja anoi häneldä/ paidzi nijtä cuin hän hänelle idze andoi. Ja hän palais ja meni palwelioinens omalle maallens.’ž Ja Cuningas andoi tehdä Hebenin puist padzait HERran huoneseen ja Cuningan huoneseen/ ja candelet ja harput soittaille. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo Hebenin puita/ eikä myös sijtte näkynyt tähän päiwän asti.’ž Sijhen myös Hiramin hahdet jotca culda toit Ophirist/ ja sangen paljo Hebenin puita ja callita kiwiä.’ž JA hän andoi Cuningalle caxikymmendä toista sata Centneriä culda/ ja sangen paljo jaloja yrtejä/ ja calleita kiwiä. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo calleita yrtejä/ cuin rickan Arabian Drotningi Cuningas Salomolle andoi.’ž Kijtetty olcon HERra sinun Jumalas joca sinuun on mielistynyt/ sinun Israelin istuimelle pannaxens/ sentähden että HERra racasta Israeli ijancaickisest/ ja on pannut sinun Cuningaxi oikeutta ja duomiota tekemän.’ž Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.’ž Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen.’ž Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi.’ž Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.’ž COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli:’ž Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut6LVALu $ Ø 5 j     š  ‚«7†-“RĪ4ʇžx JA Jumala nosti myös Salomolle wihamiehen Resonin ElJadan pojan/’ž JA Jumala nosti myös Salomolle wihamiehen Resonin ElJadan pojan/ joca oli carannut hänen Herraldans HadadEserildä Zoban Cuningalda.’ž Pharao wastais händä: mitä sinun puuttu minun tykönäni/ ettäs tahdot mennä sinun maalles? hän sanoi: ei mitän/ waan salli minun mennä.’ž Cosca Hadad cuuli Egyptis Dawidin nuckunexi Isäins cansa/ ja sodanpäämies Joab oli cuollut/ sanoi hän Pharaolle: päästä minua menemän minun maalleni.’ž Ja Tahpenexen sisar synnytti hänelle Genubathin hänen poicans. Ja Tahpenes caswatti hänen Pharaon huones/ nijn että Genubath oli Pharaon huones Pharaon lasten seas.’ž Ja Hadad löysi suuren armon Pharaon edes/ nijn että hän andoi hänelle emändäns Tahpenexen sisaren emännäxi.’ž Ja he nousit Midianist ja tulit Paraan/ ja otit cansans miehiä Paranist Pharaon Egyptin Cuningan tygö/ joca andoi hänelle huonen/ ja elatuxen ja maata.’ž Silloin pakeni Hadad ja muutamat Edomin miehet hänen cansans/ hänen Isäns palwelioist Egyptijn. Mutta Hadad oli wähä nuorucainen.’ž Sillä Joab ja coco Israel wijwyi siellä sijhenasti että hän caicki miehenpuolet Edomis häwitti/’ž Sillä cosca Dawid oli Edomis/ ja Joab sodanpäämies meni hautaman tapetuita ja löi cuoliaxi caicki miehenpuolet Edomis:’ž JA HERra nosti Salomolle wiholisen/ Hadadin sen Edomerin/ Cuningalisest sugust Edomis.’ž En minä cuitengan coco waldacunda rewäise/ mutta yhden sucucunnan minä annan sinun pojalles/ Dawidin minun palweliani tähden/ ja Jerusalemin tähden/ jonga minä olen walinnut.’ž Cuitengin en minä sitä tee sinun ajallas/ sinun Isäs Dawidin tähden/ mutta sinun poicas kädest minä sen rewäisen.’ž Sanoi sijs HERra Salomolle: että se on tapahtunut sinulda/ ja et sinä pitänyt minun lijttoani/ ja minun käskyjäni cuin minä sinulle käskin/ nijn minä rewäisen waldacunnan sinulda/ ja annan sen sinun palwelialles.’ž Ja händä näistä kieldänyt oli/ ettei hän pitänyt waeldaman wierasten jumalitten perän/ ja ei cuitengan pitänyt mitä HERra hänelle käskenyt oli.’ž JA HERra wihastui Salomon päälle/ että hänen sydämens oli käändynyt HERrast Israelin Jumalast/ joca hänelle cahdest ilmandunut oli.’ž Ja nijn teki Salomo caikille muucalaisille emännillens/ jotca heidän jumalillens suidzutit ja uhraisit.’ž Silloin rakensi Salomo corkeuden Chamoxelle Moabiterein cauhistuxelle sille wuorelle/ joca on Jerusalemin edes/ ja Molochille Ammoniterein cauhistuxelle.’ž Ja Salomo teki paha HERran edes/ ja ei seurannut HERra täydellisest/ nijncuin hänen Isäns Dawid.’ž Ja nijn waelsi Salomo Astharothin Zidonerein jumalan perän/ ja Milchomin Ammoniterein jumalan perän.’ž Cosca Salomo wanheni/ käänsit hänen emändäns hänen sydämens wierasten jumalitten perän/ nijn ettei hänen sydämens ollut täydellinen HErran hänen Jumalans cansa/ nijncuin Dawidin hänen Isäns sydän oli.’ž Ja hänellä oli seidzemen sata waimo emändinä/ ja colme sata jalcawaimo/ ja hänen waimons käänsit hänen sydämens.’ž Nijstä Canssoista joista HERra Israelin lapsille sanonut oli: älkät mengö heidän tygöns/ eikä hekän tulco teidän tygön/ sillä he käändäwät totisest teidän sydämen heidän jumalittens perän/ näihin suostui Salomo racastaman heitä.’ž JA Cuningas Salomo racasti monda muucalaista waimoa/ Pharaon tytärtä/ ja Moabitereitä/ Ammonitereitä/ Edomitereitä/ Zidonitereitä ja Hethitereitä:’ž Ja toit Egyptist jocaidzen waunun cuuden sadan hopiapenningin edestä/ ja hewoisen sadan ja wijden kymmenen hopiapenningin edestä. Nijn wietin myös caickein Hetherein Cuningasten ja Syrian Cuningasten tygö/ heidän kättens cautta.’ž Ja Salomolle tuotin hewoisita Egyptist/ ja caickinaista calua/ ja Cuningan cauppamiehet ostit ne calut.’ž Ja Cuningas teki nijn/ että hopiata oli nijn paljo Jerusalemis cuin kiwiäkin/ ja Cedripuita nijn paljo cuin willificuna puitakin laxois.ĀLVALiÖ<± & u T ą Ź  ¶åt<ūh Æ2Ą¬ NIjn Cuningas Rehabeam piti neuwo wanhimmitten cansa/ jotca hänen Isäns Salomon e’ž NIjn Cuningas Rehabeam piti neuwo wanhimmitten cansa/ jotca hänen Isäns Salomon edes seisoit/ cosca hän wielä eli/ ja sanoi: cuinga te neuwotte wastaman tätä Canssa.’ž Mutta hän sanoi heille: mengät pois colmanden päiwän asti/ ja tulcat jällens minun tygöni. Ja Canssa meni.’ž Sinun Isäs on meidän ikem rascauttanut/ nijn huojenna nyt sinä se cowa palwelus ja rascas ijes/ jonga hän meidän päällem pannut on/ nijn me olemma sinun alemmaises.’ž Ja he lähetit händä cudzuman. Ja Jerobeam tuli caiken Israelin joucon cansa/ ja puhuit Rehabeamille/ ja sanoit:’ž Ja Jerobeam Nebathin poica cuuli sen Egyptis ollesans/ johonga hän Cuningas Salomon edest paennut oli/ wijwyi hän Egyptis.’ž JA Rehabeam meni Sichemijn: sillä coco Israel oli silloin tullut Sichemijn tekemän händä Cuningaxi.’ž Ja Salomo nuckui hänen Isäins cansa/ ja haudattin hänen Isäns Dawidin Caupungijn. Ja hänen poicans Rehabeam tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mutta aica cuin Salomo oli Jerusalemis caiken Israelin Cuningas/ oli neljäkymmendä ajastaica.’ž MItä muuta Salomost sanomist on/ hänen tecons ja taitons/ eikö ne ole kirjoitetut Salomon tecokirjas.’ž Mutta Salomo pyyti tappa Jerobeami. Nijn Jerobeam nousi ja pakeni Egyptijn/ Zisakin Egyptin Cuningan tygö/ ja oli Egyptis Salomon cuoleman asti.’ž Ja näin alennan Dawidin siemenen: en cuitengan ijancaickisest.’ž Jos sinä cuulet caickia cuin minä sinulle käsken/ ja waellat minun teilläni/ ja teet sitä cuin minulle kelpa/ pitäden minun oikeuteni ja käskyni/ nijncuin Dawidin minun palwelian teki/ nijn minä olen sinun cansas/ ja rakennan sinulle wahwan huonen/ nijncuin minä Dawidille rakensin/ ja annan sinulle Israelin.’ž Nijn otan minä nyt sinun hallidzeman caikis cuin sinun sydämes halaja/ ja sinun pitä oleman Israelin Cuningas.’ž Mutta hänen pojallens annan minä yhden sucucunnan/ että minun palweliallani Dawidilla olis aina walkeus minun edesäni Jerusalemin Caupungis/ jonga minä olen walinnut minulleni/ pannaxeni minun nimeni sinne.’ž Mutta hänen poicans kädest otan minä waldacunnan/ ja annan sinulle kymmenen sucucunda.’ž En minä ota coconans waldacunda hänen kädestäns/ waan teen hänen Ruhtinaxi hänen elinajaxens Dawidin minun palweliani tähden/ jonga minä walidzin/ joca pitä minun käskyni ja oikeuteni.’ž Että he owat minun hyljännet ja cumartanet Astharothi Zidonerein jumalata/ Chamosta Moabiterein jumalata/ ja Milchomi Ammonin lasten jumalata/ ja ei waeldanet minun teilläni/ eikä tehnet mitä minulle kelpais/ minun käskyjäni ja minun oikeuttani/ nijncuin Dawidin hänen Isäns.’ž Yxi sucucunda jää hänelle Dawidin minun palweliani tähden/ jonga minä olen walinnut caikist Israelin sucucunnist.’ž Ja sanoi Jerobeamille: ota kymmenen cappaletta sinulles: sillä nijn sano HERra Israelin Jumala: cadzo/ minä rewäisen waldacunnan Salomon kädest/ ja annan sinulle kymmenen sucucunda.’ž Ja Ahia rupeis sijhen uten hameseen cuin hänen ylläns oli/ ja rewäis cahdexitoistakymmenexi cappalexi.’ž SE tapahtui sijhen aican että Jerobeam meni ulos Jerusalemist/ ja Propheta Ahia Silost löysi hänen tiellä/ ja hänen ylläns oli usi hame/ ja he olit ainoastans cahden kedolla.’ž Ja Jerobeam oli jalo sotamies/ ja cosca Salomo näki sen nuorucaisen kelpawaisexi/ asetti hän hänen coco Josephin huonen cuormain päälle.’ž Ja tämä on syy jongatähden hän kätens nosti Cuningast wastan: Cosca Salomo rakensi Millon/ sulki hän Dawidin hänen Isäns Caupungin raon.’ž NIjn myös Jerobeam Nebathin poica Ephratheri Zaredast Salomon palwelia/ hänen äitins nimi oli Zeruga yxi leski/ hän nosti myös kätens Cuningast wastan.’ž Ja hän oli Israelin wiholinen nijncauwan cuin Salomo eli/ paidzi sitä wahingota cuin Hadad teki/ hän cauhistui Israeli ja tuli Syrian Cuningaxi.’ž Ja cocois miehiä händä wastan/ ja hän oli sodanpäämies silloin cosca Dawid surmais heitä/ ja menit Damascuun/ ja asuit siellä/ ja hallidzi Damascus.LVALS® 2  ź ‹ ¼ > ä4ó%įd”-Üł8³E Nijn teki hän myös huonen cuckulalle/ ja teki Papit ’ž Nijn teki hän myös huonen cuckulalle/ ja teki Papit halwimmist Canssan seast/ jotca ei Lewin lapsist ollet.’ž Ja se asia joudui synnixi: sillä Canssa meni sen yhden eteen haman Danijn.’ž Ja pani nijstä yhden BethElijn/ ja sen toisen Danijn.’ž Ja Cuningas piti neuwon ja teki caxi cullaista wasickata/ ja sanoi heille: teidän on työläs mennä Jerusalemijn/ cadzo/ täsä on sinun Jumalas Israel/ joca sinun on johdattanut Egyptin maalda.’ž Jos tämä Canssa mene Jerusalemijn uhraman HERran huoneseen/ ja tämän Canssan sydän käändy jällens heidän Herrans Rehabeamin Judan Cuningan puoleen/ nijn he tappawat minun/ ja palajawat jällens Rehabeamin Judan Cuningan tygö.’ž JA Jerobeam ajatteli sydämesäns/ nyt waldacunda tule Dawidin huonelle jällens.’ž JA Jerobeam rakensi Sichemin Ephraimin wuorelle/ ja asui siellä/ ja käwi sieldä ja rakensi Penuelin.’ž Näitä sano HERra: älkät mengö sotiman teidän weljejän Israelin lapsia wastan/ palaitcan jocainen cotians: sillä se on minulda tapahtunut. Ja he cuulit HERran sanan/ ja palaisit menemän HERran sanan jälken.’ž Puhu Rehabeamille Salomon pojalle Judan Cuningalle/ ja coco Judan huonelle/ ja BenJaminille/ ja muulle Canssalle/ ja sano:’ž Mutta Jumalan sana tuli sen Jumalan miehen Semajan tygö/ sanoden:’ž Ja cosca Rehabeam tuli Jerusalemijn/ cocois hän coco Judan huonen ja BenJaminin sugun/ sata ja cahdexankymmendä tuhatta nuorta ja walittua sotamiestä/ sotiman Israelin huonetta wastan/ ja omistaman waldacunda Rehabeamille Salomon pojalle jällens.’ž COsca coco Israel cuuli Jerobeamin tullexi jällens/ lähetit he ja käskit hänen cudzua Canssan eteen/ ja teit hänen caiken Israelin Cuningaxi/ ja ei yxikän seurannut Dawidin huonetta/ waan Judan sucu ainoastans.’ž Ja nijn ercani Israel Dawidin huonest haman tähän päiwän asti.’ž Ja cosca Cuningas Rehabeam lähetti Adoramin werorahan haldian matcaan/ nijn coco Israel kiwitti hänen. Mutta Cuningas Rehabeam astui nopiast waunuin/ ja pakeni Jerusalemijn.’ž Nijn että Rehabeam ainoastans wallidzi ne Israelin lapset jotca Judan Caupungeis asuit.’ž COsca coco Israel sen näki ettei Cuningas cuullut heitä/ wastais Canssa Cuningalle/ ja sanoi: mikä osa on meillä Dawidis? eli perimys Isain pojas? Israel mene majois/ cadzo sijs sinä Dawid huonettas. Ja Israel meni majoins.’ž Ja ei Cuningas cuullut Canssa/ sillä HERra oli sen nijn käändänyt/ wahwistaxens sanans cuin hän puhui Jerobeamille Nebathin pojalle/ Ahian cautta Silost.’ž Ja puhui heille nijncuin ne nuoret olit neuwonet/ ja sanoi: minun Isän on teidän iken rascauttanut/ mutta minä lisän sijhen/ minun Isän on teitä curittanut ruoskilla/ mutta minä curitan teitä Scorpioilla.’ž Ja Cuningas wastais cowan Canssa/ ja hyljäis sen neuwon cuin wanhimmat olit hänelle andanet.’ž NIin Jerobeam ja caicki Canssa tulit Rehabeamin tygö colmandena päiwänä/ nijncuin Cuningas puhunut ja sanonut oli/ tulcat minun tygöni jällens colmandena päiwänä.’ž Minun Isän on teidän iken rascauttanut/ mutta minä lisän sijhen wielä nyt teille/ minun Isän on teitä curittanut ruoskilla/ waan minä curitan teitä Scorpioilla.’ž Ja nuorucaiset jotca hänen cansans caswanet olit/ sanoit hänelle: sille Canssalle joca sinulle sano: sinun Isäs on meidän ikem rascauttanut/ huojenna se meildä/ pitä sinun sanoman: minun pienin sormen on paxumbi cuin minun Isäni cupet.’ž Ja hän sanoi nijlle: mitä te neuwotte wastaman tätä Canssa/ joca minulle on sanonut: huojenna se ijes/ jonga Isäs meidän päällem pannut on?’ž Mutta hän hyljäis wanhimbain neuwon/ jonga he hänelle andanet olit/ ja piti neuwo nuorucaisten cansa/ jotca hänen cansans caswanet olit/ ja hänen edesäns seisoit.’ž He sanoit hänelle: jos sinä palwelet tänäpän tätä Canssa ja noudat heidän mielens/ ja cuulet/ ja annat heille hywiä sanoja/ nijn he owat sinun alammaises sinun elinaicas.LVALō” € Ö Ķ U P ć0˜BnÉ\¼žQš$ÉW JA cuin hän leipä syönyt ja wettä juonut oli/ satuloid’ž JA cuin hän leipä syönyt ja wettä juonut oli/ satuloidzi mies Asin sille Prophetalle/ jonga hän palattanut oli.’ž JA cuin he istuit pöydän tykönä/ tuli HERran sana Prophetalle joca hänen palattanut oli.’ž Mutta hän walhetteli hänen edesäns. Ja palautti hänen/ ja hän söi leipä ja joi wettä hänen cansans hänen huonesans.’ž Hän sanoi hänelle: minä olen myös Propheta nijncuin sinäkin/ ja Engel on puhunut minun cansani HERran sanan cautta/ ja sanonut: wie händä cotia cansas syömän leipä ja juoman wettä.’ž Sillä minun cansani on puhuttu HERran sanan cautta: ei sinun pidä siellä leipä syömän/ eikä wettä juoman/ ei myös sinun pidä palajaman sitä tietä cuins sinne mennyt olet.’ž Hän sanoi: en minä palaja sinun cansas engä tule sinun tygös/ en minä syö myös leipä/ engä juo wettä täsä paicas sinun cansas:’ž Hän sanoi hänelle: tule minun cansani cotia/ ja syö leipä.’ž Ja meni sen Jumalan miehen perään/ ja löysi hänen istumast tammen alla/ ja sanoi hänelle: oletcos se Jumalan mies/ joca Judasta tullut olet? hän sanoi: olen.’ž Mutta hän sanoi pojillens: satuloitca minulle Asi/ Ja cuin he olit satuloinnet Asin/ istui hän sen päälle.’ž Ja heidän Isäns sanoi heille: cuta tietä hän on matcustanut? ja hänen poicans osotit hänelle tien/ jota se Jumalan mies waeldanut oli/ se cuin Judasta tullut oli.’ž MUtta BethElis asui yxi wanha Propheta/ hänen tygöns menit hänen poicans/ ja juttelit Isällens caicki hänen tecons/ cuin se Jumalan mies teki sinä päiwänä BethElis/ ja ne sanat cuin hän Cuningalle sanonut oli.’ž Ja hän meni toista tietä/ ja ei palainnut sitä tietä cuin hän BethElijn tullut oli.’ž Sillä nijn käski minun HERra sanans cautta/ sanoden: ei sinun pidä leipä syömän/ eikä wettä juoman/ eikä myös palajaman sitä tietä cuins mennyt olet.’ž Mutta Jumalan mies sanoi Cuningalle: waickas annaisit minulle puolen sinun huonettas/ en minä sijttekän tulis sinun cansas: sillä en minä syö täsä paicas leipä/ engä juo wettä.’ž Ja Cuningas puhui Jumalan miehelle: tule cotia minun cansani ja wirgota idzes/ minä annan sinulle lahjoja.’ž Ja Cuningas wastais/ ja sanoi Jumalan miehelle: rucoile sinun HERras Jumalatas minun edestäni/ että minun käten taipuis minun tygöni. Silloin Jumalan mies rucoili HERra/ ja Cuningan käsi taiwui jällens hänen puoleens/ ja tuli nijncuin hän oli ennengin ollut.’ž Ja Altari halkeis/ ja tuhca hajotettin Altarilda sen jhmen jälken/ cuin Jumalan mies HERran sanan cautta andanut oli.’ž COsca Cuningas cuuli sanan sildä Jumalan mieheldä/ joca Altarita wastan BethElis huutanut oli/ ojensi hän kätens Altarin tykö/ ja sanoi: ottacat händä kijnni. Ja hänen kätens cuiwettui/ jonga hän händä wastan ojensi/ ja ei hän tainnut sitä wetä jällens puoleens.’ž Ja hän andoi sinä päiwänä ihmen/ ja sanoi: tämä on se ihme/ että HERra näitä puhunut on/ cadzo/ Altarin pitä halkeman/ ja tuhwan joca sen päällä on/ pitä hajotettaman.’ž Ja hän huusi Altarita wastan HERran sanan cautta/ ja sanoi: ALtari/ Altari. Näin sano HERra: cadzo/ Dawidin huonelle on syndywä poica Josia nimeldä/ hän on uhrawa sinun päälles corkeuden pappeja/ jotca sinun päälles suidzuttawat/ ja on polttawa ihmisen luita sinun päälläs.’ž JA cadzo Jumalan mies tuli Judasta HERran sanan cansa BethElijn/ ja Jerobeam seisoi Altarin tykönä suidzuttamas.’ž Ja hän uhrais sillä Altarilla/ ( jonga hän BethElijn tehnyt oli ) sinä wijdendenätoistakymmendenä päiwänä cahdexandena Cuucautena/ jonga hän sydämesäns ajatellut oli. Ja teki Israelin lapsille juhlia/ ja uhrais Altarilla suidzutuxexi.’ž Ja hän teki juhlan wijdendenätoistakymmendenä päiwänä/ cahdexandena Cuucautena/ nijncuin Judan juhlapäiwän/ ja uhrais Altarilla. Nijn hän myös teki BethElis/ uhraten wasicoille/ jotca hän tehnyt oli. Ja hän toimitti BethElin Papit cuckuloille/ jotca hän tehnyt oli.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Ł® ”@¶ Ų® @µ ×® ~@µ Ö® ×@µ Õ® …@µ Ō® L@µ Ó® ²@µ Ņ® ”@µ Ń® y@µ Š®  ¼@µ Ļ®  q@µ Ī®  ³@µ Ķ®  |@µ Ģ®  ø@ µ Ė® €@ µ Ź®  @ µ É® p@ µ Č® @ µ Ē® |@µ Ę® @µ Å® ó@µ Ä® I@µ Ć® #w@µ Ā® "@µ Į® !H@µ Ą® y@µ æ® œ@µ ¾® é@“ ½® b@“ ¼® ›@“ »® x@“ ŗ® ~@“ ¹® ‚@“ ø® õ@“ ·® į@“ ¶® I@“ µ® Ź@“ “® ń@“ ³® @“ ²® Ž@ “ ±® L@ “ °® @ “ Æ® d@ “ ®®  ®@ “ ­®  ^@“ ¬®  E@“ «®  f@“ Ŗ®  X@“ ©® q@“ Ø® •@“ §® H@“ ¦® ¬@“ „® –@“ ¤® µ@³ £® Z@³ ¢® c@³ ”® “@³  ® K@³ Ÿ® ~@³ ž® o@³ ® •@³ œ® ¤@³ ›® a@³ š® €@³ ™® ‚@ ³ ˜® Œ@ ³ —® <@ ³ –® ’@ ³ •® @ ³ ”® @³ “® p@³ ’® b@³ ‘® ß@³ ® €@³ ®  ·@³ Ž®  Y@³ ®   @³ Œ®  õ@³ ‹®  Ž@² Š® ż@² ‰® œ@² ˆ® “@² ‡® Ļ@² †® •@² …® –@² „® Ž@² ƒ® /@ ² ‚® "e@ ² ® !č@ ² €® ¦@ ² ® Į@ ² ~® G@² }® ”@² |® £@² {® M@² z® @² y® ©@² x® “@² w® r@° v® ¹@² u® Š@² t® [@° s® v@° r® ·@° q® ­@° p® @° o® =@° n®  @° m® m@° l® „@ ° k® Ō@ ° j® V@ ° i® ˜@ ° h® ³@ ° g® m@° f® @° e® x@° d®  @° c® Ŗ@° b® @° a® s@° `® !ķ@° _® @° LVAL0wĆ   Ē $ ƒ < { ÕķˆY{åPĶ14V Mutta sinä olet pahemmin tehnyt caickia muita/ jotca sinun edelläs ollet owat/ ja sinä olet mennyt/ ja tehny’ž Mutta sinä olet pahemmin tehnyt caickia muita/ jotca sinun edelläs ollet owat/ ja sinä olet mennyt/ ja tehnyt idzelles wieraita jumalita/ ja waletuita cuwia/ kehoittaxes minua wihaan/ ja olet heittänyt minun selkäs taa.’ž Ja olen rewäisnyt waldacunnan Dawidin huonelda pois/ ja andanut sen sinulle/ mutta et sinä ole ollut nijncuin minun palwelian Dawid/ joca piti minun käskyni/ ja waelsi minun jälkeni caikella sydämellä/ ja teki ainoastans cuin minulle kelwollinen oli.’ž Mene ja sano Jerobeamille: näin sano HERra Israelin Jumala: minä olen corgottanut sinun Canssan seast/ ja pannut sinun minun Canssani Israelin Ruhtinaxi.’ž Cosca Ahia cuuli owes hänen jalcans töminän sanoi hän: tule sisälle sinä Jerobeamin emändä/ cuingas idzes nijn outona pidät? minä olen lähetetty sinun tygös cowan sanoman cansa.’ž MUtta HERra sanoi Ahialle: cadzo/ Jerobeamin emändä tule kysymän sinulda yhtä asiata pojastans/ sillä hän on sairas/ nijn puhu sinä hänelle nijn ja nijn. Ja cosca hän tuli sisälle/ piti hän idzens outona.’ž Ja Jerobeamin emändä teki nijn/ nousi ja meni Siloon/ ja tuli Ahian huoneseen/ mutta ei Ahia nähnyt/ sillä hänen silmäns olit pimennet wanhudesta.’ž Ja ota sinun cansas kymmenen leipä/ ja kymmenen kyrsä/ ja astia hunajata/ ja mene hänen tygöns/ että hän sanois sinulle mitä nuorucaiselle tapahtu.’ž Ja Jerobeam sanoi emännällens: nouse/ ja muuta sinus nijn ettei yxikän tundis sinua Jerobeamin emännäxi/ ja mene Siloon/ cadzo/ siellä on Propheta Ahia/ joca minulle sanoi: että minä olin tulewa tämän Canssan Cuningaxi.’ž SIjhen aican sairasti Abia Jerobeamin poica.’ž Ja tämä tapahtui Jerobeamin huonelle synnixi/ että hänen piti catoman ja häwitettämän maan pääldä.’ž MUtta cosca nämät tapahtunet olit/ ei Jerobeam käändänytkän idziäns hänen pahalda tieldäns pois/ mutta teki taas corkeuden pappeja halwimmista Canssan seasta/ kenengä hän tahdoi/ sen käden hän täytti/ ja se tuli corkeuden papixi.’ž Sillä se on tapahtuwa cuin hän Altarita ja BethElitä wastan HERran sanan cautta huutanut oli/ ja caickia corkeuden huoneita wastan/ jotca Samarian Caupungeis owat.’ž Ja cosca he olit haudannet hänen/ sanoi hän pojillens: cosca minä cuolen/ nijn haudacka minua sijhen hautaan/ johonga se Jumalan mies haudattu on/ ja pangat minun luuni hänen luidens siwuun.’ž Ja hän pani ruumin hänen omaan hautaans/ ja itkit händä: Ah weljeni.’ž Silloin otti Propheta sen Jumalan miehen ruumin/ ja pani Asins päälle/ ja wei hänen tacaperin/ ja se wanha Propheta tuli Caupungijn itkemän ja hautaman händä.’ž Meni hän sinne/ ja löysi hänen ruumins heitetyxi tielle/ ja Asin ja Lejonin seisowan ruumin tykönä. Ei Lejoni ollut mitän syönyt ruumijsta/ eikä rewäisnyt Asia.’ž Ja sanoi pojillens: satuloitcat minulle Asi. Ja cosca he olit satuloinnet/’ž Cosca Propheta sen cuuli/ joca hänen palattanut oli/ sanoi hän: se on se Jumalan mies joca HERran käskylle tottelematoin oli/ sentähden on HERra hänen andanut Lejonille/ se on musertanut ja tappanut hänen/ nijden sanain jälken/ cuin HERra hänelle sanonut oli.’ž Ja cosca sijtä käwi ihmisiä ohidzen/ näit he ruumin heitetyxi tielle/ ja Lejonin seisowan ruumin tykönä/ ja he menit ja sanoit Caupungis/ josa se wanha Propheta asui.’ž Ja cosca hän meni pois/ cohtais hänen Lejoni tiellä/ ja tappoi hänen. Ja hänen ruumins macais heitettynä tiellä/ ja Asi seisoi hänen siwusans/ ja Lejoni seisoi lähinnä ruumista.’ž Ja olet palainnut syömän leipä/ ja juoman wettä sijnä paicas cuin HERra kielsi: ei sinun pidä siellä leipä syömän eikä wettä juoman: ei pidä sinun ruumis tuleman sinun Isäis hautaan.’ž Ja hän huusi sille Jumalan miehelle joca Judasta tullut oli/ ja sanoi: näita sano HERra: ettäs olet HERran käskylle tottelematoin ollut/ ja et ole sitä käskyä pitänyt/ cuin HERra sinun Jumalas käskenyt on:–LVAL k[ Ū ü š * © * ˜ \ŠNĪmÉ4ÅGüHå‹Ö Ja hän waelsi caikis hänen Isäns synneis/ jotca hän oli tehnyt hänen edelläns. Ja ei oll’ž Ja hän waelsi caikis hänen Isäns synneis/ jotca hän oli tehnyt hänen edelläns. Ja ei ollut hänen sydämens waca HERran hänen Jumalans edes/ nijncuin Dawidin hänen Isäns sydän oli.’ž Ja hallidzi colme ajastaica Jerusalemis/ hänen äitins nimi oli Maecha Abisalomin tytär.’ž CUningan Jerobeamin Nebathin pojan cahdexandena wuonna toistakymmendä oli Abiam Cuningas Judaas.’ž Ja Rehabeam nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Isäins tygö Dawidin Caupungijn/ Ja hänen äitins cudzuttin Naema yxi Ammoniteri. Ja hänen poicans Abiam tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja Rehabeamin ja Jerobeamin wälillä oli sota/ caickina heidän päiwinäns.’ž Mitä enämbi Rehabeamist on sanomist/ ja caikist cuin hän tehnyt oli/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja nijn usein cuin Cuningas meni HERran huoneseen/ cannoit wartiat nijtä/ ja weit ne wartiacamarijn jällens.’ž Joiden siaan Cuningas Rehabeam andoi tehdä waskisita kilwejä/ ja andoi ne ylimmäisten wartioittens halduun/ jotca Cuningan huonen owe wartioidzit.’ž Ja otti ne tawarat HERran huonest/ ja Cuningan huonest/ ja caiken sen cuin sieldä taittin otetta/ ja otti caicki cullaiset kilwet/ cuin Salomo oli andanut tehdä.’ž JA wijdennellä Cuningas Rehabeamin ajastajalla meni Sisak Egyptin Cuningas Jerusalemia wastan.’ž Ja maacunnas oli huorintekijtä/ ja he teit caicki pacanoitten cauhistuxet/ jotca HERra Israelin lasten edest oli ajanut pois.’ž Sillä he rakensit idzellens corkeuxia/ padzaita/ medzistöitä/ caikille corkeille wuorille/ ja caickein wiherjäisten puiden ala.’ž Ja Juda teki paha HERran edes/ ja saatit hänen enämbi kijwaxi/ cuin caicki heidän Esiisäns olit tehnet heidän synneilläns/ jotca he teit.’ž NIin oli Rehabeam Salomon poica Cuningas Judaas/ ja oli yhden wijdettäkymmendä ajastaicainen tulduans Cuningaxi/ ja hallidzi seidzementoistakymmendä ajastaica Jerusalemis/ sijnä Caupungis/ jonga HERra walinnut oli caikist Israelin sucucunnist/ pannaxens sijhen nimens. Hänen äitins cudzuttin Naema yxi Ammoniteri.’ž Ja aica cuin Jerobeam hallidzi/ oli caxicolmattakymmendä ajastaica/ ja nuckui Isäins cansa/ ja hänen poicans Nadab tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Jerobeamist on sanomist/ cuinga hän sodei ja hallidzi/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja he hautaisit hänen/ ja coco Israel itki händä HERran sanan jälken/ jonga hän palwelians cautta Prophetan Ahian sanonut oli.’ž Ja Jerobeamin emändä nousi/ ja meni/ ja tuli Thirzaan/ ja cosca hän tuli huonen kynnyxijn/ cuoli nuorucainen.’ž Ja hylkä Israelin Jerobeamin synnin tähden/ joca syndiä teki ja saatti Israelin syndiä tekemän.’ž Ja HERra lyö Israelin nijncuin ruoco hääly wedes/ ja repi Israelin tästä hywästä maasta/ jonga hän heidän Isillens andanut on/ ja hajotta heidän wirran ylidze/ että he owat heillens tehnet medzistöitä wihoittaxens HERra.’ž Ja HERra herättä idzellens yhden Israelin Cuningan/ se on häwittäwä Jerobeamin huonen sinä päiwänä/ ja mitä jo on tapahtunut?’ž Ja coco Israel itke händä ja hauta hänen/ sillä ainoastans tämä tule Jerobeamist hautaan/ että jotakin hywä on löytty hänen tykönäns HERran Israelin Jumalan edes Jerobeamin huones.’ž Nijn nouse ja mene cotias/ ja cosca jalcas astu Caupungijn/ nijn lapsen pitä cuoleman.’ž Se joca Jerobeamist cuole Caupungis/ hän pitä coirilda syötämän/ mutta se joca cuole kedolla/ hän pitä taiwan linnuilda syötämän: sillä HERra on sen puhunut.’ž Cadzo/ sentähden minä annan tulla paha Jerobeamin huonen päälle/ ja hucutan Jerobeamist sengin joca wetens heittä seinään/ sen suljetun ja hyljätyn Israelis/ ja käwäisen Jerobeamin huonen sucucunnan/ nijncuin ricat käwäistän/ pericatons asti. LVALj¾vį p  ² m  a ż ~ 2 ¤ …”Ź «)«3˜6M Cosca hän oli Cuningas/ löi hän cuoliaxi caiken Jerobeamin huonen/ ja ei jättänyt yhtän ainoata henge Jerobeamin h’ž Cosca hän oli Cuningas/ löi hän cuoliaxi caiken Jerobeamin huonen/ ja ei jättänyt yhtän ainoata henge Jerobeamin huonest/ sijhenasti että hän häwitti hänen HERran sanan jälken/ joca oli sanottu Ahialda hänen palwelialtans/ Silost.’ž Sijtte tappoi Baesa hänen colmandena Assan Judan Cuningan wuonna/ ja oli Cuningas hänen peräns.’ž JA Baesa Ahian poica Isascharin huonesta teki lijton händä wastan/ ja löi hänen Philisterein Gibethonis: sillä Nadab ja coco Israel pijritit Gibethonin.’ž Ja teki HERran edes paha/ ja waelsi hänen Isäns teillä ja hänen synneisäns/ joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.’ž JA Nadab Jerobeamin poica oli Israelin Cuningas/ sinä toisna Assan Judan Cuningan wuonna/ ja hallidzi Israelis caxi wuotta.’ž Ja Assa nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Isäins cansa Dawidin Caupungijn. Ja Josaphat hänen poicans oli Cuningas hänen peräns.’ž MItä muuta on Cuningas Assast puhumist/ ja caikest hänen wallastans/ ja caikist hänen töistäns/ ja Caupungeist jotca hän rakendanut oli/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas/ paidzi että hän oli wanhudellans sairas jalgoista.’ž Mutta Cuningas Assa lähetti sanoman caiken Judan ymbärins: ei täsä pidä yxikän nuhtetoin oleman. Ja he cukistit kiwet ja puut Ramast/ joilla Baesa oli rakendanut. Ja Cuningas Assa rakensi nijstä Geban BenJaminin ja Mizpan.’ž Cosca Baesa sen cuuli/ lackais hän rakendamast Ramat ja meni Thirzaan.’ž Benhadad oli cuuliainen Assalle Cuningalle/ ja lähetti sodans päämiehen Israelin Caupungeihin/ ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Beth Maechan ja coco Cinerothin/ ynnä caiken Nephtalin maacunnan cansa.’ž Minun ja sinun waihellas/ ja minun Isäni ja sinun Isäs waihella on lijtto/ ja sentähden lähetän minä sinulle hopiata ja culda lahjaxi/ ettäs rickoisit sen lijton/ cuins Baesan Israelin Cuningan cansa tehnyt olet/ että hän ercanis minusta.’ž Silloin otti Assa caiken hopian ja cullan/ jotca HERran huonen tawaroist/ ja Cuningan huonen tawaroist jäänet olit/ ja andoi ne hänen palweliains käsijn/ ja lähetti Benhadadille Tabrimonin pojalle/ joca oli Hesionin poica Syrian Cuningalle/ joca asui Damascus/ ja käski sanoa hänelle:’ž WAan Baesa Israelin Cuningas nousi Judat wastan/ ja rakensi Raman/ ettei yxikän waellais ulos taicka sisälle Assan Judan Cuningan puolelda.’ž Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas sodeit keskenäns caiken elinaicans.’ž Ja sen hopian ja cullan/ ja astiat cuin hänen Isäns oli pyhittänyt/ ja mitä pyhä HERran huones oli/ andoi hän alallans olla.’ž Mutta cuckuloita ei hän cukistanut/ cuitengin Assan sydän oli waca HERran edes caiken elinaicans.’ž Ja wielä sijtte Maechan hänen äitins pani wirasta pois/ että se oli tehnyt Miplezethin medzistön/ waan Assa cukisti hänen Miplezethins/ ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.’ž Ja carcotti huorintekiät maalda/ ja cukisti caicki epäjumalat/ cuin hänen Isäns tehnyt oli.’ž Ja Assa teki kelwollisest HERran edes/ nijncuin Dawid hänen Isäns.’ž Ja hallidzi yhden wijdettäkymmendä ajastaica Jerusalemis/ hänen äitins oli Maecha Abisalomin tytär.’ž SInä cahtenakymmendenä Jerobeamin Israelin Cuningan wuonna/ oli Assa Judaas Cuningas.’ž Abiam nuckui hänen Isäins cansa/ ja haudattin Dawidin Caupungijn/ ja Assa hänen poicans hallidzi hänen peräns.’ž Mitä enämbi on sanomist Abiast/ ja caikist hänen töistäns/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas. Ja Abiam sodei Jerobeamin cansa.’ž Mutta Rehabeam ja Jerobeam sodeit keskenäns caiken heidän elinaicans.’ž Sillä Dawid oli ollut otollinen HERralle/ ja ei horjattunut cungan hänen elinaicanans/ caikista cuin hänelle käsketyt olit/ paidzi sitä asiata Urian sen Hetheuxen cansa.’ž Mutta Dawidin tähden andoi HERra hänen Jumalans hänelle walkeuden Jerusalemis/ herättäxens hänelle pojan hänen jälkens/ ja asettaxens Jerusalemijn.LVALdė£"« b o ā f ē w j ź2¶’Ö]ÉĖFońT SIihen aican hajois Israelin sotawäki cahteen jouckoon/ yxi osa Thibnin Gina’ž SIihen aican hajois Israelin sotawäki cahteen jouckoon/ yxi osa Thibnin Ginathin pojan puolelle/ ja wahwistit hänen Cuningaxens/ ja toinen Amrin puolelle.’ž Mitä enämbi on sanomist Simrist/ ja cuinga hän oli lijton tehnyt/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Hänen syndeins tähden/ jotca hän oli tehnyt: sillä hän oli tehnyt paha HERran edes/ ja waeldanut Jerobeamin teillä/ ja nijsä synneis jotca hän oli tehnyt/ ja joilla hän oli myös saattanut Israelin syndiä tekemän.’ž Cosca Simri näki Caupungin woitettawan/ meni hän Cuningalisen huonen salijn/ ja poltti idzens Cuningalisen huonen cansa/ ja cuoli.’ž JA Amri meni ja coco Israel hänen cansans Gibethonist ja saarsit Thirzan.’ž Cosca wäki leiris ollesans cuuli sanottawan Simrin tehnexi lijton ja tappanexi Cuningan/ nijn coco Israel wahwisti sinä päiwänä Amrin sodanpäämiehen Israelin Cuningaxi leiris.’ž SEidzemendenä colmattakymmendenä Assan Judan Cuningan wuonna oli Simri Cuningas Thirzaas seidzemen päiwä: sillä wäki oli Philisterein Gibethonis.’ž Mitä enämbi on sanomist Ellast/ ja caikist hänen menoistans/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Caickein Baesan ja hänen poicans Ellan syndein tähden/ cuin he olit tehnet/ ja olit saattanet Israelin syndiä tekemän/ ja olit wihoittanet HERran Israelin Jumalan heidän epäjumalillans.’ž Ja nijn häwitti Simri coco Baesan huonen HERran sanan jälken/ joca hänelle oli puhuttu Prophetan Jehun cautta.’ž Ja cosca hän oli Cuningas/ ja istui hänen Cuningalisella istuimellans/ löi hän caiken Baesan huonen/ ja ei jättänyt myös seinään wettäns heittäwät/ eikä perillisiä eli langoja.’ž Ja Simri tuli ja tappoi hänen seidzemendenä colmattakymmendä Assan Judan Cuningan wuonna/ ja tuli hänen siaans Cuningaxi.’ž Mutta hänen palwelians Simri/ joca hallidzi puolet waunuja/ teki lijton händä wastan/ cosca hän tuli Thirzaan/ nijn hän joi ja juowui Arzan tykönä/ joca oli Thirzan cartanon haldia.’ž JA Assan Judan Cuningan cuudendena wuonna colmattakymmendä/ oli Ella Baesan poica Israelin Cuningas Thirzaas/ caxi ajastaica.’ž Ja HERran sana tuli Prophetan Jehun Hananin pojan cautta Baesat ja hänen huonettans wastan/ ja caicke pahutta wastan/ cuin hän HERran edes tehnyt oli/ wihoittaxens händä kättens töillä/ että sen piti tuleman nijncuin Jerobeamin huone/ ja että hän hänen tappanut oli.’ž Ja Baesa nuckui hänen Isäins cansa/ ja haudattin Thirzaan. Ja hänen poicans Ella tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi on puhumist Baesast/ ja hänen töistäns eli woimastans/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Joca Baesan sugusta cuole Caupungis/ se pitä coirilda syötämän/ ja joca cuole kedolla/ se pitä taiwan linnuilda syötämän.’ž Cadzo/ minä häwitän Baesan perilliset/ ja hänen huonens perilliset/ ja annan sinun huones tulla nijncuin Jerobeamin Nebathin pojan huonen.’ž Että minä olen ylendänyt sinun tomusta/ ja tehnyt sinun minun Canssani Israelin Ruhtinaxi/ ja cuitengin sinä olet waeldanut Jerobeamin teillä ja saattanut minun Canssani Israelin syndiä tekemän/ nijn ettäs wihoitat minun heidän synneilläns.’ž NIin tuli HERran sana Jehun Hananin pojan tygö Baesat wastan/ sanoden:’ž Ja teki paha HERran edes/ ja waelsi Jerobeamin teillä/ ja hänen synnisäns/ joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.’ž COlmandena Assan Judan Cuningan wuonna/ oli Baesa Ahian poica coco Israelin Cuningas Thirzaas neljäcolmattakymmendä ajastaica.’ž Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas/ sodeit keskenäns caiken ikäns.’ž Mitä enämbi Nadabist on sanomist/ ja caikist hänen töistäns/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Jerobeamin synnin tähden cuin hän teki/ jolla hän saatti Israelin syndi tekemän/ sillä wihoittamisella jolla hän wihaan kehoitti HErran Israelin Jumalan.cLVALlŅ+Ó  y  l  d | ¼%ŃcĀ“] L§ Sillä nijn sano HERra Israelin Jumala: ettei jauhot wackaisest pidä loppuman/ ja’ž Sillä nijn sano HERra Israelin Jumala: ettei jauhot wackaisest pidä loppuman/ ja öljy astiast ei pidä puuttuman/ sijhen päiwään/ että HERra anda sata maan päälle.’ž Elia sanoi hänelle: älä pelkä/ mene ja tee nijncuins sanonut olet/ cuitengin leiwo minulle wähä kyrsäinen sijtä ja tuo tänne: mutta sinulles ja sinun pojalles pitä myös sinun sijtä tekemän:’ž Hän sanoi: nijn totta cuin HERra sinun Jumalas elä/ ei ole minulla leipä/ mutta pio jauhoja wackaises/ ja wähä öljyä astias: ja cadzo/ minä cocon yhden puun eli caxi/ ja menen sitä walmistaman minulleni ja minun pojalleni/ syödäxem ja cuollaxem.’ž Cosca hän meni tuoman/ huusi hän händä/ ja sanoi: tuo myös minulle pala leipä kädesäs.’ž Ja hän nousi ja meni Zarpathijn. Ja cosca hän Caupungin porttijn tuli/ cadzo/ nijn leski oli siellä ja haki puita/ ja hän puhui hänelle/ sanoden: tuo minulle wähä wettä astias juodaxeni.’ž Nouse ja mene Zarpathijn/ joca Zidonin tykönä on/ ja pysy siellä/ sillä minä olen käskenyt lesken sinua siellä elättä.’ž Nijn tuli HERran sana hänen tygöns/ sanoden:’ž JA monicahtain päiwäin perästä cuiwi oja: sillä ei ollut sadetta maacunnas.’ž Ja Carnet weit hänelle leipä ja liha/ huomeneltain ja ehtona/ ja hän joi ojasta.’ž Hän meni sinne/ ja teki HERran sanan jälken/ ja meni ja istui Chritin ojan tykönä/ joca on Jordanin tykönä.’ž Ja sinun pitä juoman ojasta/ ja minä olen käskenyt Carnetten elättä sinua siellä.’ž Mene tästä pois/ ja käännä sinus itän päin/ ja lymytä sinus Chritin ojan tygö/ joca on Jordanin tykönä.’ž JA HERran sana tuli hänen tygöns/ sanoden:’ž JA Elia se Thesbiteri Gileadin asuja/ sanoi Ahabille: nijn totta cuin HERra Israelin Jumala elä/ jonga edes minä seison/ ei pidä näillä wuosilla castetta eikä sadetta tuleman/ muutoin jollen minä sitä sano.’ž SIlloin rakensi Hiel BethElist Jerihon/ se maxoi hänen esicoisens Abiramin/ cosca hän perustuxen laski/ ja hänen nuorimman poicans Segubin/ cosca hän sen portit pani/ HERran sanan jälken/ joca oli hänelle sanottu Josualda Nunin pojalda.’ž Ja hän teki medzistön/ nijn että Ahab wihoitti HERran Israelin Jumalan cowemmin cuin caicki muut Israelin Cuningat/ jotca hänen edelläns olit.’ž Ja asetti Baalille Altarin Baalin huones/ jonga hän oli hänelle rakendanut Samarias.’ž Ja ei totellut sitä/ että hän waelsi Jerobeamin Nebathin pojan synneis/ mutta otti myös Isebelin EthBaalin Zidonin Cuningan tyttären emännäxens/ ja meni palweleman ja cumartaman Baali.’ž Ja teki paha HERran edes/ enämbi cuin caicki ne jotca hänen edelläns olit.’ž ASsan Judan Cuningan cahdexandena wuonna neljättäkymmendä oli Ahab Amrin poica Cuningas Israelis/ ja hallidzi Israelin Samarias caxi ajastaica colmattakymmendä.’ž Ja Amri nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Samariaan/ ja Ahab hänen poicans tuli Cuningaxi hänen peräns.’ž Mitä enämbi on sanomist Amrist/ ja caikist hänen töistäns/ ja hänen woimastans tegoisans/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja waelsi caikis Jerobeamin Nebathin pojan teisä ja hänen synneisäns/ joilla hän Israelin saatti syndiä tekemän/ nijn että he wihoitit HERran Israelin Jumalan/ heidän epäjumalains palweluxilla.’ž Ja Amri teki paha HERran edes/ ja oli pahembi caickia cuin hänen edelläns ollet olit.’ž Hän osti Semerildä Samarian wuoren cahdella hopia Centnerillä/ ja rakensi wuorelle/ ja cudzui sen Caupungin cuin hän rakensi Semerin nimellä Samarian wuoren Herran.’ž Assan Judan Cuningan ensimäisnä wuonna neljättäkymmendä/ oli Amri Israelin Cuningas caxitoistakymmendä ajastaica/ ja hallidzi Thirzaas cuusi ajastaica.’ž Mutta se joucko/ joca piti Amrin puolda/ oli wäkewämbi cuin ne jotca pidit Thibnin Ginathin pojan puolda. Ja Thibni cuoli ja Amri tuli Cuningaxi.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:TÆ j@» SÆ š@» RÆ N@» QÆ _@» PÆ [@» OÆ ®@» NÆ „@» MÆ @» LÆ  Ļ@ » KÆ  £@ » JÆ  u@ » IÆ  Ė@ » HÆ  ó@ » GÆ m@» FÆ ö@» EÆ ¹@» DÆ ”@» CÆ @» BÆ ‰@» AÆ <@» @Æ Ä@» ?Æ Š@» >Æ É@ŗ =Æ Ł@ŗ <Æ ‘@ŗ ;Æ |@ŗ :Æ q@ŗ 9Æ r@ŗ 8Æ  @ŗ 7Æ  “@ŗ 6Æ  g@ ŗ 5Æ  @ ŗ 4Æ  @ ŗ 3Æ  l@ ŗ 2Æ r@ ŗ 1Æ @ŗ 0Æ ¾@ŗ /Æ l@ŗ .Æ å@ŗ -Æ @ŗ ,Æ §@ŗ +Æ u@ŗ *Æ -š@ŗ )Æ ,¹@ŗ (Æ +«@¹ 'Æ *–@¹ &Æ )M@¹ %Æ (±@¹ $Æ 'g@¹ #Æ &`@¹ "Æ %z@¹ !Æ $÷@¹  Æ #G@¹ Æ "ė@¹ Æ !J@ ¹ Æ  g@ ¹ Æ ›@ ¹ Æ ž@ ¹ Æ @ ¹ Æ }@¹ Æ Ę@¹ Æ ē@¹ Æ ¤@¹ Æ §@¹ Æ ź@¹ Æ @¹ Æ å@¹ Æ Z@¹ Æ ®@ø Æ @ø Æ J@ø  Æ T@ø  Æ o@ø  Æ U@ø  Æ  ć@ø  Æ  @ø Æ  >@ø Æ  ž@ø Æ  `@ø Æ @@ø Æ —@ø Æ w@ø Æ ©@ø Æ ³@ ø Æ S@ ø ’® P@ ø ž® @ ø ż® j@ ø ü® u@ø ū® S@ø ś® œ@ø ł® œ@ø ų® …@ø ÷® Ŗ@ø ö® m@ø õ® n@ø ō® a@ø ó® „@¶ ņ®  Ą@¶ ń®  ų@¶ š®  Y@¶ ļ®  ½@¶ ī®  y@¶ ķ® /@¶ ģ® N@¶ ė® S@¶ ź® n@¶ é® T@¶ č® j@¶ ē® -@¶ ę® Ń@ ¶ å® "ļ@ ¶ ä® !‘@ ¶ ć®  W@ ¶ ā® »@ ¶ į® M@¶ ą® £@¶ ß® j@¶ Ž® –@¶ Ż® Ä@¶ Ü® X@¶ Ū® §@¶ Ś® š@¶ ęLVALŸ1Ä• ł ] • + œ L ł F &Oļń³¢æjū§]Ü. Lähetä sijs nyt cocoman coco Israel Carmelin wuorelle/ ja neljä sata ja wijsikymmend’ž Lähetä sijs nyt cocoman coco Israel Carmelin wuorelle/ ja neljä sata ja wijsikymmendä Baalin Prophetat/ ja neljä sata medzistöin Prophetat/ jotca syöwät Isebelin pöydäldä.’ž Hän sanoi hänelle: en minä willidze Israeli/ mutta sinä ja sinun Isäs huone/ hyljäten HERran käskyn ja waeldain Baalin jälken.’ž Ja cuin Ahab näki Elian/ sanoi Ahab hänelle: sinäkö Israelin willidzet?’ž NIin meni Obadia Ahabi wastan/ ja sanoi nämät hänelle: ja Ahab meni Eliat wastan.’ž Elia sanoi: nijn totta cuin HERra Zebaoth elä/ jonga edes minä seison/ tänäpän minä idzeni hänelle ilmoitan.’ž Ja sinä sanot: mene ja sano sinun Herralles: Elia on täsä/ että hän minun tappais.’ž Eikö minun Herralleni ole sanottu/ mitä minä tehnyt olen/ cosca Isebel tappoi HERran Prophetat/ ja minä kätkin sata HERran Prophetat luolijn/ wijsikymmendä tänne ja wijsikymmendä sinne/ ja ruokein heidän leiwällä ja wedellä?’ž Ja cosca minä menen pois sinun tyköäs/ nijn otta HERran hengi sinun pois/ ja en minä tiedäis cuhunga paickan/ ja minä sijtte tulisin ja sanoisin sen Ahabille/ ja en löydäis sinua/ nijn hän tappais minun/ Mutta minä sinun palwelias pelkän HERra hamast minun nuorudestani.’ž Ja sinä sanot: mene ja sano Herralles: cadzo/ Elia on täsä.’ž Nijn totta cuin HERra sinun Jumalas elä/ ei ole yhtän Canssa eli Cuningan waldacunda/ cuhunga minun Herran ei ole lähettänyt sinua edzimän. Ja cosca he owat sanonet: ei hän ole täsä/ on hän wannottanut sitä waldacunda ja Canssa/ ettet sinä ole löytty.’ž Ja hän sanoi: mitä minä olen rickonut/ ettäs annat sinun palwelias Ahabin käsijn tappa minua?’ž Hän sanoi: olen/ mene ja sano HERralles: cadzo/ Elia on täsä.’ž COsca Obadia tiellä oli/ cadzo/ silloin cohtais hänen Elia/ ja cuin hän tunsi hänen/ langeis hän caswoillens/ ja sanoi: etkös ole minun Herran Elia?’ž Ja he joait idzens waeldaman maata läpidzen/ Ahab waelsi yxinäns tietä myöden/ ja Obadia toisen tien cautta yxinäns.’ž Nijn sanoi Ahab Obadialle: waella maan läpidze caickein lähdetten ja ojain tygö/ jos löytäisin ruohoja/ hewoisille ja muuleille elatuxexi/ ettei caicki carja huckuis.’ž Sillä cosca Isebel hucutti HERran Prophetat/ otti Obadia sata Prophetat/ ja kätki ne luolijn/ wijsikymmendä tänne ja wijsikymmendä sinne/ ja elätti heidän leiwällä ja wedellä )’ž JA Ahab cudzui Obadian hänen huonens haldian/ ( Ja Obadia pelkäis HERra suurest.’ž Ja Elia meni näyttämän idzens Ahabille/ waan sangen callis aica oli Samarias.’ž JA pitkän ajan peräst/ tuli HERran sana Elian tygö colmandena wuonna/ sanoden: mene ja osota sinus Ahabille/ ja minä annan sata maan päälle.’ž Ja waimo sanoi Elialle: nyt minä ymmärrän ettäs olet Jumalan mies/ ja HERran sana on tosi sinun suusas.’ž Ja Elia otti pojan ja cannoi ylistuast alas huoneseen/ ja andoi äitillens/ ja sanoi: cadzo/ täsä elä sinun poicas.’ž Ja HERra cuuli Elian änen/ ja hänen sieluns tuli häneen jällens/ ja hän wircois.’ž Ja hän ojensi idzens colmasti nuorucaisen päälle/ ja huusi HERran tygö/ ja sanoi: HERra minun Jumalan/ anna tämän nuorucaisen sielu tulla häneen jällens.’ž Ja huusi HERran tygö/ ja sanoi: HERra minun Jumalan/ oletkos nijn pahoin tehnyt tätä leske wastan/ jonga tykönä minä holhotan/ ettäs tapat hänen poicans?’ž Hän sanoi: tuo tänne poicas/ ja hän otti hänen/ hänen sylistäns/ ja meni ylistupaan cusa hän asui/ ja pani hänen omaan wuoteseens.’ž Ja hän sanoi Elialle: mitä minun on sinun cansas tekemist sinä Jumalan mies? sinä olet tullut minun tygöni/ että minun pahateconi muistetaisin/ ja minun poican cuolis?’ž SIitte sairasti perhen emännän poica/ ja hänen sairaudens oli nijn rascas/ ettei henge hänes sillen ollut.’ž Ja ei jauhot loppunet wackaisest/ eikä öljy astiast HERran sanan jälken/ cuin hän Elian cautta puhunut oli.’ž Hän teki nijncuin Elia puhunut oli/ ja meni. Ja hän söi/ ja myös waimo perheinens cauwan aica.gLVAL¦Į4J £ ’  R Õ 8 š’˜Nc%«Kä3ęP„ Ja sanoi hänen palweliallens: mene sinne ylös/ ja cadzo meren puoleen. Hän meni ylö’ž Ja sanoi hänen palweliallens: mene sinne ylös/ ja cadzo meren puoleen. Hän meni ylös/ cadzoi ja sanoi: ei siellä ole mitän. Hän sanoi: mene wielä sinne seidzemen kerta.’ž Ja cuin Ahab meni syömän ja juoman/ meni Elia Carmelin wuoren cuckulalle/ ja langeis maahan ja cumarsi caswoillens/ ja pani pääns polweins wälille.’ž JA Elia sanoi Ahabille: mene/ syö ja juo: sillä suuren saten hyminä cuulu.’ž Mutta Elia sanoi heille: ottacat Baalin Prophetat kijnni/ ettei yxikän heistä pääsis. Ja he otit heidän kijnni/ ja Elia wei heidän Kisonin ojan tygö/ ja tappoi heidän siellä.’ž Cosca caicki Canssa näki sen/ langeisit he caswoillens/ ja sanoit: HERra on Jumala/ HERra on Jumala.’ž Nijn langeis HERran tuli ja poltti polttouhrin/ puut/ kiwet/ mullan/ ja nuoli weden cuopasta.’ž Cuule minua HERra/ cuule minua/ että tämä Canssa tiedäis sinun olewan HERran Jumalan/ ettäs käännäisit heidän sydämens.’ž Ja cosca ruocauhri piti uhrattaman/ astui Elia Propheta edes/ ja sanoi: HERra Abrahamin/ Isaachin ja Israelin Jumala/ ilmoita tänäpän ettäs olet Israelin Jumala/ ja minä sinun palwelias/ ja että minä nämät caicki sinun sanas jälken tehnyt olen.’ž Ja wesi juoxi Altarita ymbärins/ että myös cuoppa täytettin wedestä.’ž Ja sanoi: täyttäkät neljä Cadi wedellä/ ja caatacat se polttouhrin ja puiden päälle/ ja sanoi: tehkät se wielä toisen kerran/ ja he teit sen toisen kerran: ja hän sanoi: tehkät se wielä colmas kerta/ ja he teit sen colmannen kerran.’ž Ja ladoi puut/ ja hackais härjän cappaleixi/ ja pani sen puiden päälle.’ž Ja rakensi nijstä Altarin HERran nimeen/ ja teki cuopan Altarita ymbärins cahden jywämitan leweyldä.’ž Ja otti caxitoistakymmendä kiwe Jacobin lasten sucucunnan lugun jälken ( jonga tygö HERran sana tapahtunut oli/ sanoden: sinun pitä IsraEl cudzuttaman )’ž NIin sanoi Elia caikelle Canssalle: tulcat caicki Canssa minun tygöni/ ja cosca caicki Canssa tuli hänen tygöns/ paransi hän HERran Altarin joca maasa oli.’ž Coisca puoli päiwä culunut oli/ Propheteraisit he sijhenasti/ että ruocauhri uhrattaman piti/ ja ei ollut sijnä ändä eli wastaust/ elickä joca waari otti.’ž Ja he huusit suurella änellä/ ja wijleskelit idzens weidzillä ja nascaleilla heidän tawallans/ nijn että he werta tiucuit.’ž Cosca jo puolipäiwä oli/ pilckais heitä Elia/ ja sanoi: huutacat wahwast: sillä hän on jumala/ hän ajattele jotakin/ eli on jotakin toimittamist/ eli on ulcona kedolla/ eli maca/ että hän heräis.’ž Ja he otit härjän/ jonga hän heille andoi/ ja walmistit ja huusit Baalin nime/ huomenest puolipäiwän asti/ sanoden: Baal cuule meitä/ mutta ei sijnä ollut ändä eli wastaust. Ja he hyppelit Altarin ymbärillä jonga he tehnet olit.’ž Ja Elia sanoi Baalin Prophetaille: walitca teillen härkä/ ja tehkät te ensin/ sillä teitä on monda/ ja huutacat teidän jumalan nime/ ja älkät sijhen tulda pango.’ž Ja huutacat te teidän jumalan nime/ ja minä huudan HERran nime/ cumbi Jumala wasta tulen cautta/ hän olcon Jumala. Ja caicki Canssa wastais/ ja sanoi: se on oikein.’ž Nijn andacat nyt meille caxi härkä/ ja andacat heidän walita toinen ja hacata cappaleixi/ ja pangan händä puiden päälle/ mutta älkän sijhen pango tulda/ ja minä otan sen toisen härjän/ ja panen myös puiden päälle/ ja en pane tulda.’ž Nijn sanoi Elia Canssalle: minä olen ainoastans jäänyt HERran Prophetaista/ mutta Baalin Prophetait on neljä sata ja wijsikymmendä miestä.’ž NIin astui Elia caiken Canssan eteen/ ja sanoi: cuinga cauwan te onnutte molemmille puolille? jos HERra on Jumala/ nijn waeldacat hänen jälkens/ Mutta jos Baal/ nijn waeldacat hänen jälkens: ja ei Canssa händä mitän wastannut.’ž Nijn lähetti Ahab caickein Israelin lasten tygö/ ja cocois Prophetat Carmelin wuorelle.sLVALGWā ; ¼ × k ­ , ŗ N EBŪH?Ķ\ąOv­ Mutta hän jätti härjät ja juoxi Elian perän/ ja sanoi: anna minun suuta anda minun Isälleni ja äit’ž Mutta hän jätti härjät ja juoxi Elian perän/ ja sanoi: anna minun suuta anda minun Isälleni ja äitilleni/ nijn minä seuran sinua/ hän sanoi hänelle: mene ja tule jällens/ sillä mitä minä sinun tein?’ž JA hän läxi sieldä ja cohtais Elisan Saphatin pojan/ joca kyndi cahdellatoistokymmenellä parilla härkiä/ ja hän idze oli nijden cahdentoistakymmenen seas/ ja Elia meni hänen tygöns/ ja heitti hamens hänen päällens.’ž Mutta minä jätin seidzemen tuhatta Israelis/ nimittäin/ caicki polwet jotca ei cumartanet Baalia/ ja caicki suut jotca ei hänen suuta andanet.’ž Ja tapahtu/ että se cuin wälttä Hasaelin miecan/ se tapetan Jehulda/ ja se cuin wälttä Jehun miecan/ se tapetan Elisalda.’ž Ja woitele Jehu Nimsin poica Israelin Cuningaxi/ ja Elisa Saphatin poica Abel Meholast Prophetaxi sinun siaas:’ž MUtta HERra sanoi hänelle: palaja tietäs/ corwen cautta Damascun päin/ mene ja woitele Hasael Syrian Cuningaxi.’ž Hän wastais: minä olen kijwauxella kijwannut HERran Jumalan Zebaothin tähden: sillä Israelin lapset owat hyljännet hänen lijttons/ cukistanet hänen Altarins/ tappanet hänen Prophetans miecalla/ ja minä ainoastans jäin/ ja he edziwät minun hengeni/ ottaxens sitä.’ž Cosca Elia sen cuuli/ peitti hän caswons hamellans/ ja meni ulos/ ja seisoi luolan owella/ ja cadzo/ äni sanoi hänelle: mitä sinun täsä on Elia?’ž Ja maan järistyxen peräst tuli tuli/ ja ei HERra ollut tules/ tulen peräst tuli hieno tuulen hyminä.’ž Hän sanoi: mene tästä ulos/ ja astu wuorelle HERran eteen: sillä cadzo/ HERra meni ohidze/ ja suuri tuuli joca mäet särki ja wuoret halcais HERran edellä/ mutta ei HERra ollut tuules/ ja tuulen perästä tuli maan järistys/ ja ei HERra ollut maan järistyxes.’ž Hän wastais: minä olen kijwauxella kijwannut HERran Jumalan Zebaothin tähden: sillä Israelin lapset owat hyljännet sinun lijttos/ ja sinun Altaris cukistanet/ ja tappanet sinun Prophetas miecalla/ ja minä yxinäni jäin/ ja he edziwät minun hengeni/ ottaxens sitä.’ž Ja tuli siellä luolan ja oleskeli siellä yötä/ ja cadzo/ HERran sana sanoi hänelle: mitäs täsä Elia teet?’ž Ja hän nousi/ söi ja joi/ ja matcusti sillä syömisellä neljäkymmendä päiwä ja yötä/ Horebin HERran wuoren asti.’ž Ja HERran Engeli palais hänen tygöns toisen kerran/ rupeis häneen/ ja sanoi: nouse ja syö: sillä sinulla on wielä pitkä matca.’ž Mutta cosca hän cadzatti ymbärillens/ cadzo/ nijn oli hänen pääns tacana hijlillä kypsetty leipä/ ja astia wettä/ ja cosca hän syönyt ja juonut oli/ nijn hän pani maata jällens ja nuckui.’ž Ja hän pani maata/ ja nuckui catawan ala/ ja cadzo/ Engeli rupeis häneen/ ja sanoi hänelle: nouse ja syö.’ž Mutta idze hän meni corpeen päiwäcunnan matcan/ ja cosca hän tuli sinne/ istui hän catawan alla/ rucoillen hänen sieluans cuoleman/ ja sanoi: jo kyllä on HERra/ ota nyt minun sielun: sillä en minä ole parembi cuin minun Isäni.’ž Cosca hän sen näki/ nousi hän ja meni cunga hän tahdoi/ ja tuli BerSebaan/ joca oli Judaas/ ja jätti sinne hänen palwelians.’ž Nijn lähetti Isebel sanan Elialle/ sanoden: jumalat minun nijn ja nijn tehkön/ jollen minä huomena tällä aica tee sinun sielulles/ nijncuin yhdelle näiden sielulle.’ž JA Ahab sanoi Isebelille caicki cuin Elia tehnyt oli/ ja cuinga hän oli tappanut caicki Baalin Prophetat miecalla.’ž Ja sillä wälillä tuli taiwas pilwist mustaxi/ ja tuulesta/ ja tuli sangen suuri sade. Mutta Ahab matcusti ja tuli Jesreelijn. Ja HERran käsi oli Elian päällä/ ja wyötti cupens/ ja juoxi Ahabin edellä/ sijhenasti cuin hän tuli Jesreelijn.’ž Ja seidzemennellä kerralla/ sanoi hän: cadzo/ sieldä nouse wähä pilwi merestä/ nijncuin miehen kämmen. Hän sanoi: mene/ ja sano Ahabille: waljasta ja mene/ ettei sade sinua käsitäis.RLVALv²vķ l Ė   Æ ¼ ń|Ł }Ų*Ļp"ˆL Sillä Syrian Cuningan palweliat sanoit hänelle: heidän jumalans owat wuorten jumalat/ sentä’ž Sillä Syrian Cuningan palweliat sanoit hänelle: heidän jumalans owat wuorten jumalat/ sentähden woitit he meidän/ jos me wielä heitä wastan tasaisella sodimme/ mitämax me woitam heidän?’ž SIlloin astui Propheta Israelin Cuningan tygö/ ja sanoi hänelle: mene ja wahwista sinus/ ymmärrä ja cadzo/ mitä sinun tekemän pitä/ cadzo/ Syrian Cuningas on sinua wastan nousewa jällens tämän wuoden peräst.’ž Nijn Israelin Cuningas meni ja löi hewoisia ja waunuja/ nijn että hän tappoi sangen paljo Syrialaisist.’ž Ja tapoit caicki cuin eteen tulit ja Syrialaiset pakenit ja Israel ajoi taca/ ja Benhadad Syrian Cuningas pääsi hewoistens päälle hewoismiestens cansa.’ž Nijn maan Ruhtinasten palweliat olit lähtenet/ ja sotawäki heidän peräsäns.’ž Hän sanoi: käsittäkät heitä eläwis/ mingätähden he owat lähtenet/ rauha tekemän eli sotiman?’ž Mutta Benhadad lähetti ja andoi hänelle tiettäwäxi/ ja sanoi: miehet lähtewät Samariast.’ž Ja meni puolipäiwäst: mutta Benhadad oli juopunun majas nijden cahdenneljättäkymmenen Cuningan cansa/ cuin händä auttaman tulit. Ja maan Ruhtinasten palweliat läxit ensin.’ž Nijn hän luki maan Ruhtinasten palweliat/ ja oli caxi sata ja caxineljättäkymmendä. Ja sijtte caiken Canssan jocaidzist Israelin lapsist seidzemen tuhatta miestä.’ž Ahab sanoi: kenen cautta? hän sanoi: nijn sano HERra: maan Ruhtinasten palweliain cautta. Hän sanoi: cucast alca sodan? hän wastais: sinä.’ž JA cadzo/ Propheta astui Ahabin Israelin Cuningan tygö/ ja sanoi: näin sano HERra: etkös nähnyt caicke sitä suurta jouckoa? cadzo/ minä annan heidän sinun käsijs/ ja sinä saat tietä/ että minä olen HERra.’ž Cosca Benhadad sen cuuli ( Cuningasten cansa juodesans hänen majasans ) sanoi hän palwelioillens: walmistacat teitän. Ja he walmistit heitäns Caupungita wastan.’ž Mutta Israelin Cuningas wastais/ ja sanoi: sanocat: Se joca wyöttä idzens/ älkän kerscatco nijncuin se joca rijsu.’ž Sijtte lähetti Benhadad hänen tygöns jällens/ ja käski hänelle sanoa: jumalat tehkön minulle nijn ja nijn/ jos mulda Samarias täyty/ että caicki Canssa cuin minulla on taidais sijtä otta pions täyden.’ž Ja hän sanoi Benhadadin sanansaattaille: sanocat minun Herralleni Cuningallen caicki cuin hän käski minulle hänen palweliallens ensin/ teen minä/ waan tätä en minä taida tehdä. Ja sanansaattajat menit tacaperin/ ja sanoit wastauxen hänelle.’ž Nijn sanoit hänelle caicki wanhimmat ja caicki Canssa: ei sinun pidä händä cuuleman eikä häneen suostuman.’ž NIin Israelin Cuningas cudzui caicki maan wanhimmat/ ja sanoi: tutkicat ja cadzocat mitä pahutta on hänen mielesäns/ hän lähetti sanan minun peräni/ ja minun emändäni ja lasteni/ hopiani ja culdani perän/ ja en ole minä häneldä sitä kieldänyt.’ž Nijn minä huomen tällä aica lähetän minun palwelian sinun tygös tutkiman sinun huones ja sinun alammaistes huonet/ ja mitä sinulla rackain on/ heidän pitä ne ottaman ja tuoman tänne.’ž JA sana tuli jällens/ ja sanoi: nijn sanoi Benhadad: minä olen lähettänyt sinulle sanan/ sinun hopias ja culdas/ emändäs ja lapses pitä sinun minulle andaman.’ž Israelin Cuningas wastais/ ja sanoi: minun Herran Cuningan/ nijncuins sanonut olet/ minä olen sinun ja caicki mitä minulla on.’ž Ja käski hänelle sanotta: nijn sano Benhadad: sinun hopias ja culdas owat minun/ ja sinun emändäs ja ihanimmat lapses owat myös minun.’ž Ja lähetti sanan Ahabille Israelin Cuningalle Caupungijn.’ž JA Benhadad Syrian Cuningas cocois caicki hänen sotawäkens/ ja oli caxineljättäkymmendä Cuningasta hänen cansans/ ja hewoiset/ ja waunut/ ja hän meni ja pijritti Samarian/ ja sodei sitä wastan.’ž Ja hän palais hänen tyköäns/ ja keitti liha härkäin caluilla/ ja andoi Canssalle syödä/ ja hän nousi ja seurais Eliat ja palweli händä.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ĻÆ u@Į ĪÆ ŗ@Į ĶÆ  @Į ĢÆ ‹@Į ĖÆ §@Į ŹÆ  .@ Į ÉÆ  Ģ@ Į ČÆ  ²@ Į ĒÆ  ć@ Į ĘÆ  ß@ Į ÅÆ k@Į ÄÆ ^@Į ĆÆ O@Į ĀÆ V@Į ĮÆ @Į ĄÆ Ō@Į æÆ Ź@Į ¾Æ :@Į ½Æ 6t@Į ¼Æ 5ˆ@Ą »Æ 4›@Ą ŗÆ 3p@Ą ¹Æ 2‰@Ą øÆ 1˜@Ą ·Æ 0D@Ą ¶Æ /M@Ą µÆ .h@Ą “Æ -5@Ą ³Æ ,N@Ą ²Æ +L@Ą ±Æ *¶@Ą °Æ )^@Ą ÆÆ (Y@Ą ®Æ 'ŗ@Ą ­Æ &‹@Ą ¬Æ %7@Ą «Æ $\@ Ą ŖÆ #@ Ą ©Æ "Ę@ Ą ØÆ !U@ Ą §Æ  Œ@ Ą ¦Æ Ą@Ą „Æ ­@Ą ¤Æ K@Ą £Æ s@Ą ¢Æ @Ą ”Æ z@Ą  Æ i@Ą ŸÆ „@Ą žÆ ~@Ą Æ @æ œÆ c@æ ›Æ r@æ šÆ š@æ ™Æ q@æ ˜Æ °@æ —Æ f@æ –Æ Ź@æ •Æ Z@æ ”Æ  ×@æ “Æ  ~@æ ’Æ  @æ ‘Æ  Š@ æ Æ  n@ æ Æ į@ æ ŽÆ R@ æ Æ Ē@ æ ŒÆ N@æ ‹Æ ę@æ ŠÆ ž@æ ‰Æ O@æ ˆÆ J@æ ‡Æ Ņ@æ †Æ 6@æ …Æ |@æ „Æ ˆ@æ ƒÆ Š@¾ ‚Æ }@¾ Æ \@¾ €Æ É@¾ Æ «@¾ ~Æ ˆ@¾ }Æ ’@¾ |Æ …@¾ {Æ 8@¾ zÆ g@¾ yÆ Ļ@ ¾ xÆ H@ ¾ wÆ  ć@ ¾ vÆ  J@ ¾ uÆ  Ä@ ¾ tÆ  „@¾ sÆ  a@¾ rÆ £@¾ qÆ Ļ@¾ pÆ ō@¾ oÆ †@¾ nÆ š@¾ mÆ ]@¾ lÆ ś@¾ kÆ |@½ jÆ +Z@½ iÆ *³@½ hÆ )\@½ gÆ (²@½ fÆ 'X@½ eÆ &Y@½ dÆ %]@ ½ cÆ $»@ ½ bÆ #Š@ ½ aÆ "@ ½ `Æ !ō@ ½ _Æ  ó@½ ^Æ č@½ ]Æ Ē@½ \Æ Ć@½ [Æ ų@½ ZÆ ³@½ YÆ b@½ XÆ Ī@½ WÆ ]@½ VÆ ¼@» UÆ Ņ@» 2LVAL£ÕsĄ Č  > V c oTŹ²YOó@ęj SIitte tapahdui että Nabothilla yhdellä Jesreeliterillä oli’ž SIitte tapahdui että Nabothilla yhdellä Jesreeliterillä oli wijnamäki Jesreelis/ läsnä Ahabin Samarian Cuningan huonetta.’ž Nijn Israelin Cuningas meni wihaisna ja pahalla mielellä huoneseens/ ja tuli Samariaan.’ž Ja hän sanoi hänelle: nijn sano HERra: ettäs päästit sen kirotun miehen tyköäs/ pitä sinun sielus oleman hänen sieluns edest/ ja sinun Canssas pitä oleman hänen Canssans edest.’ž Nijn hän otti cohta tuhwan pois caswoistans/ ja Israelin Cuningas tunsi hänen Prophetaxi.’ž Ja cosca sinun palweliallas siellä ja täällä tekemist oli/ ei hän enämbätä siellä ollut. Nijn sanoi Israelin Cuningas hänelle: se on sinun duomios/ sinä olet idze sen sanonut.’ž Ja cosca Cuningas sieldä käwi ohidze/ huusi hän Cuningast/ ja sanoi: sinun palwelias oli lähtenyt keskelle sota/ ja cadzo/ yxi mies pakeni ja johdatti yhden miehen minun tygöni/ ja sanoi: kätke tämä mies/ jos nijn on että hän tule pois/ nijn pitä oleman sinun sielus hänen sieluns sias/ eli sinun pitä punnidzeman sen edest leiwiskän hopiat.’ž Nijn Propheta meni pois/ ja käwi tiellä Cuningasta wastan/ ja muutti caswons tuhwalla.’ž Ja hän löysi toisen miehen/ ja sanoi: lyös minua. Ja se mies löi händä ja haawoitti hänen.’ž Nijn hän sanoi hänelle jällens: Ettet sinä cuullut HERran ändä/ cadzo/ Lejoni lyö sinua coscas lähdet minun tyköni. Ja cosca hän läxi hänen tyköäns/ cohtais hänen Lejoni/ ja löi hänen.’ž Silloin sanoi yxi mies Prophetain lapsist hänen lähimmäisellens HERran sanan cautta: lyö minua/ waan han kielsi ettei hän händä lyönyt.’ž Ja hän sanoi hänelle: ne Caupungit cuin minun Isän sinun Isäldäs ottanut on/ annan minä sinulle jällens/ ja tee catut Damascuun/ nijncuin minun Isän teki Samarias/ nijn minä teen lijton sinun cansas/ ja annan sinun mennä. Ja hän teki lijton hänen cansans/ ja päästi hänen menemän.’ž Nijn ne miehet sen sanan häneldä nopiast otit kijnni/ ja käänsit idzellens hywäxi/ ja sanoit: sinun weljes Benhadad/ nijn hän sanoi heille: mengät ja johdattacat händä tänne. Nijn Benhadad meni hänen tygöns/ ja hän andoi hänen istua waunuun.’ž Ja he panit säkit cupeisijns ja köydet päihins/ ja tulit Israelin Cuningan tygö/ ja sanoit: Benhadad sinun palwelias sano sinulle: minä rucoilen salli minun sieluni elä. Ja hän sanoi: jos hän wielä elä/ nijn hänen pitä oleman minun weljeni.’ž NIin sanoit hänen palwelians hänelle: cadzo/ me olemme cuullet Israelin Cuningat olewan laupiat Cuningat/ nijn pangam säkit cupeisijm/ ja köydet päihim/ ja mengäm Israelin Cuningan tygö/ cuca ties että hän sinun sielus saldi elä.’ž Mutta ne cuin jäit/ pakenit Aphekin Caupungijn/ ja muuri langeis ja tappoi seidzemen colmattakymmendä tuhatta ihmistä jotca jäänet olit. Ja Benhadad pakeni myös Caupungijn yhdestä majasta toiseen.’ž Ja he asetit leirins juuri toisten cohdalle seidzemexi päiwäxi/ mutta seidzemendenä päiwänä he menit sotiman yhteen. Ja Israelin lapset löit Syrialaisi sata tuhatta jalcamiestä yhtenä päiwänä.’ž JA Jumalan mies astui edes/ ja sanoi Israelin Cuningalle: nijn sano HERra: että Syrialaiset owat sanonet: HERra on wuorten Jumala/ ja laxoin Jumala/ nijn minä annoin caiken tämän suuren joucon sinun kätees/ että te tiedäisit minun olewan HERran.’ž Ja Israelin lapset nousit myös ja hangidzit idzens ja menit heitä wastan/ ja sioitit idzens heidän cohdallens/ nijncuin caxi wähä wuohilauma/ mutta maa oli täynäns Syrialaisia.’ž COsca se aica culunut oli/ asetti Benhadad Syrialaiset ja meni Aphekijn sotiman Israeli wastan.’ž Ja aseta sinulles sotajoucko/ sencaltainen cuin tämä sotajoucko oli/ ja hewoiset ja waunut nijncuin ennengin/ ja me sodim heitä wastan kedoilla/ mitämax me woitam heidän? Ja hän cuuli heitä ja teki nijn.’ž Nijn tee nyt ja ota caicki Cuningat pois heidän sioistans/ ja pane Ruhtinat heidän siaans.’LVAL©¹ 3 ? p Ķ l Ē  ¹ÖŽæX ›œi DĒ= Sillä ei siellä yhtän ollut joca nijn oli idzens myynyt paha tekem’ž Sillä ei siellä yhtän ollut joca nijn oli idzens myynyt paha tekemän HERran edes cuin Ahab/ johonga hänen emändäns Isebel saatti hänen.’ž Joca Ahabist cuole Caupungijn/ hänen pitä coirilda syötämän/ ja jos joca cuole kedolle/ se pitä taiwan linnuilda syötämän:’ž Ja HERra puhui Isebelille/ ja sanoi: coirat pitä syömän Isebelin Jesreelin muurin tykönä.’ž Ja teen sinun huones nijncuin Jerobeamingin Nebathin pojan huonen/ ja nijncuin Baesan Ahian pojan huonen/ sen wihoittamisen tähden cuins minua wihoittanut olet/ ja saattanut Israelin syndiä tekemän.’ž Cadzo/ minä anna tulla pahuden sinun päälles/ ja otan sinun sucucundas pois/ ja häwitän Ahabilda ne cuin wettäns seinään heittäwät/ ja ne suljetut ja hyljätyt Israelis.’ž Ja Ahab sanoi Elialle: löydickös nyt minun wihamiehexes? Hän sanoi: löysin/ ettäs olet sinus myynyt paha tekemän HERran silmäin edes.’ž Ja puhu hänelle/ ja sano: nijn sano HERra: pitikö sinun tappaman/ ja wielä päälisexi omistaman? Ja sinun pitä puhuman hänelle/ ja sanoman: näin sano HERra: sijnä paicas josa coirat nuoleskelit Nabothin weren/ pitä myös coirat sinun weres nuoleskeleman.’ž Nouse ja mene Ahabi Israelin Cuningasta wastan/ joca on Samarias ( cadzo hän on Nabothin wijnamäes/ jota hän on mennyt omistaman )’ž MUtta HERran sana tuli Elialle Thesbitalle/ ja sanoi:’ž Cosca Ahab cuuli Nabothin cuollexi/ nousi hän menemän ja omistaman Nabothin Jesreeliterin wijnamäke.’ž Cosca Isebel cuuli Nabothin kiwitetyxi ja cuollexi/ sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabothin Jesreeliterin wijnamäki/ jonga hän sinulda on kieldänyt rahan edest: sillä ei Naboth elä/ mutta on cuollut.’ž Ja he lähetit Isebelin tygö/ sanoden: Naboth on kiwitetty ja cuollut.’ž Nijn tulit caxi pahan juonista miestä/ ja istuit hänen cohdallens/ ja tunnustit Nabothia wastan Canssan edes/ ja sanoit: Naboth on siunannut Jumalan ja Cuningan. Nijn weit he hänen Caupungist ulos/ ja kiwitit hänen cuoliaxi:’ž Ja cuulutit paaston/ ja annoit Nabothin istua ylimmäisexi Canssan seas.’ž Nijn wanhimmat ja sen Caupungin ylimmäiset/ jotca hänen Caupungisans asuit/ teit nijncuin Isebel heidän käskenyt oli/ ja nijncuin kirjas kirjoitettu oli/ jonga hän heidän tygöns lähettänyt oli.’ž Ja tuocat caxi pahan juonista miestä händä wastan/ jotca tunnustawat/ ja sanowat: sinä olet siunannut Jumalan ja Cuningan/ ja wiekät händä ja kiwittäkät cuoliaxi.’ž Ja kirjoitti näin kirjaan: cuuluttacat paasto/ ja asettacat Naboth ylimmäisexi Canssan secaan.’ž Ja hän kirjoitti kirjan Ahabin nimellä/ ja lukidzi sen hänen sinetilläns/ ja lähetti ylimmäisten ja wanhimbain tygö/ jotca yhdes Caupungis asuit Nabothin cansa.’ž Nijn Isebel hänen emändäns sanoi hänelle: mikä olis Cuningan waldacunda Israelis jos sinä sen tekisit? nouse ja syö leipä ja ole hywällä mielellä/ minä saatan sinulle Nabothin sen Jesreeliterin wijnamäen.’ž Nijn hän sanoi: minä olen puhutellut Nabothi Jesreeliteri/ ja sanonut: anna minulle sinun wijnamäkes rahan edestä/ eli jos sinä paremman tahdot/ nijn minä annan sinulle toisen jällens. Mutta hän sanoi: en minä anna sinulle minun wijnamäkeni.’ž Nijn tuli Isebel hänen emändäns hänen tygöns/ ja sanoi hänelle: mikä se on/ että sinun henges on nijn murhellinen? ja et syö leipä?’ž NIin Ahab tuli cotians pahalla mielellä ja wihoisans/ sen sanan tähden cuin Naboth Jeseeliteri hänelle puhunut oli/ sanoden: en minä anna sinulle minun Isäni perindötä/ ja hän heitti hänens wuoteseens/ käänsi caswons/ ja ei syönyt leipä.’ž Mutta Naboth sanoi Ahabille: HERra warjelcon minun andamast sinulle minun Isäni perindötä.’ž Ja Ahab puhui Nabothille/ ja sonoi: anna minulle sinun wijnamäkes caalimaaxi/ että se on nijn läsnä minun huonettani/ minä annan sinulle sen edest paremman wijnamäen/ eli jos sinun nijn kelpa/ nijn minä annan sinun hopiata nijn paljo cuin se maxa.ƒLVALxüĘō Ŗ [ ½ × ‰ Ā p  ! QĮClHā2Į'µRÅ Hän wastais: minä menen ja olen wietteliä hengi caickein hänen Proph’ž Hän wastais: minä menen ja olen wietteliä hengi caickein hänen Prophetains suusa. Hän sanoi: petä händä/ ja sinä taidat/ mene ja tee nijn.’ž Silloin läxi hengi joca seisoi HERran edes/ ja sanoi: minä petän hänen/ jolle HERra sanoi: misä?’ž Ja HERra sanoi: cuca pettä Ahabin/ että hän menis ja langeis Gileadin Ramothis? yxi sanoi nijn/ ja toinen näin.’ž Hän sanoi: cuule nyt HERran sana/ minä näin HERran istuwan istuimellans/ ja coco taiwallisen sotajoucon hänen tykönäns/ oikialla ja wasemalla puolella.’ž Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille: engö minä sinulle sanonut/ ettei hän ennusta minulle hywä/ waan paha?’ž Hän sanoi: minä näin coco Israelin hajotetuxi wuorelle nijncuin lambat/ joilla ei paimenda ole. Ja HERra sanoi: ei näillä ole yhtän Herra/ palaitcan jocainen cotians rauhas.’ž Ja Cuningas sanoi taas hänelle: minä wannotan jällens sinua sanoman minulle totuuden HERran nimeen.’ž MUtta cosca hän tuli Cuningan tygö/ sanoi Cuningas hänelle: Micha/ menemmekö me sotiman Gileadin Ramothijn/ taicka lackamengo? hän sanoi: mene/ ja sinä menestyt: sillä HERra anda sen Cuningan käsijn.’ž Nijn Micha sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ mitä ikänäns HERra käske/ sitä minä puhun.’ž Mutta sanansaattaja joca oli mennyt Michat cudzuman puhui hänelle/ sanoden: cadzo/ caicki Prophetat ennustawat yximielisest Cuningan myötäkäymisest/ nijn olcon sinun sanas nijncuin heidängin sanans/ ja puhu hywä.’ž Nijn myös caicki Prophetat ennustit/ ja sanoit: mene Gileadin Ramothijn/ ja sinä menestyt/ Jumala anda sen Cuningan käsijn.’ž Ja Zedekia Cnaenan poica oli tehnyt hänellens rautasarwet/ ja sanoi: näin sano HERra: loucka näillä Syrialaisia sijhenasti cuin he häwitetän.’ž Mutta Israelin Cuningas ja Josaphat Judan Cuningas istuit molemmin Cuningalisella istuimellans/ waatetettuna Cuningalisijn waatteisijn Samarian portin paicalla/ ja caicki Prophetat ennustit heidän edesäns.’ž Nijn Israelin Cuningas cudzui yhden palwelian/ ja sanoi: tuo Micha Jemlan poica kijrust tänne minun tygöni.’ž Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille: wielä on yxi mies Micha Jemlan poica/ jolda kysyttäkön HERra/ mutta minä wihan händä: sillä ei hän minulle mitän hywä ennusta/ waan paha. Josaphat sanoi: älkän Cuningas nijn puhuco.’ž Mutta Josaphat sanoi: eiköst täsä ole wielä HERran Prophetat/ kysyäxem häneldä?’ž Nijn Israelin Cuningas cocois Prophetait liki neljäsata miestä/ ja sanoi heille: pitäkö minun menemän Gileadin Ramothijn sotaan/ taicka lackaman? he sanoit: mene ja HERra anda sen Cuningan käsijn.’ž Ja Josaphat sanoi wielä Israelin Cuningalle: kysy sijs tänäpän HERran sana.’ž Ja hän sanoi Josaphatille: tuleckos minun cansani sotiman Gileadin Ramothi wastan? Josaphat sanoi Israelin Cuningalle: minä olen nijncuin sinä/ ja minun Canssan nijncuin sinun Canssas/ ja minun hewoisen nijncuin sinun hewoises.’ž Ja Israelin Cuningas sanoi palwelioillens: ettekö te tiedä Gileadin Ramothi olewan meidän omam/ ja me istum äneti ja em ota sitä Syrian Cuningalda jällens?’ž Mutta colmandena wuonna meni Josaphat Judan Cuningas Israelin Cuningan tygö.’ž JA colmena ajastaicana ei ollut sota Syrialaisten ja Israelin waihella.’ž Etkös nähnyt cuinga Ahab nöyrytti hänens minun edesäni? että hän idzens nijn nöyryttä minun edesäni/ en minä saata sitä paha hänen aicanans/ mutta hänen poicans aicana saatan minä pahan hänen huonens päälle.’ž Ja HERran sana tuli Elian Thesbitan tygö/ ja sanoi:’ž COsca Ahab nämät sanat cuuli/ rewäis hän waattens/ ja puki säkin ihollens ja paastois/ ja macais säkis ja käwi suruisans.’ž Ja teki suuren cauhistuxen/ seuraten juuri epäjumalita/ nijncuin Amorrerit tehnet olit/ jotca HERra ajoi Israelin lasten edestä pois..LVAL‚ž•Ž  Š # c × ‚ ¼ ; ßØc ¬öŖ\'ær.– z Ja teki paha HERran edes/ ja waelsi Isäns ja äitins teillä/ ja Je’ž Ja teki paha HERran edes/ ja waelsi Isäns ja äitins teillä/ ja Jerobeamin Nebathin pojan teillä/ joca Israelin saatti syndiä tekemän.’ž JA Ahasia Ahabin poica tuli Israelin Cuningaxi Samarias/ Josaphatin Judan Cuningan seidzemendenä wuonna toistakymmendä/ ja hallidzi Israeli caxi wuotta.’ž Ja Josaphat cuoli Isäins cansa/ ja haudattin Dawidin hänen Isäns Caupungijn. Ja Joram hallidzi hänen siasans.’ž Silloin Ahasia Ahabin poica sanoi Josaphatille: anna minun palweliain mennä sinun palwelias cansa haaxijn. Mutta ei Josaphat tahtonut.’ž Ja Josaphat oli andanut tehdä haaxia/ jotca piti Ophirijn purjehtiman culda noutaman/ mutta ei ne tullet matcaan/ waan tulit särjetyxi Ezeon Geberis.’ž Ja silloin ei ollut Cuningast Edomis/ waan yxi oli hänen siasans.’ž Ja huorintekiät jotca jäit hänen Isäns Assan aicana/ ajoi hän pois maalda.’ž Mutta muut Josaphatin sanat ja tegot/ ja hänen sotans/ owat kirjoitetut Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja Josaphatilla oli rauha Israelin Cuningan cansa.’ž Mutta ei hän pannut pois corkeuxia/ joisa Canssa wielä uhrais ja suidzutti.’ž Ja waelsi caikisa hänen Isäns Assan teisä/ ja teki mitä HERralle kelpais.’ž Ja Josaphat oli wijsineljättäkymmendä ajastaica wanha ruwetesans hallidzeman/ ja hallidzi wijsicolmattakymmendä ajastaica Jerusalemis. Ja hänen äitins nimi oli Asuba Silhin tytär.’ž MUtta Josaphat Assan poica tuli Judan Cuningaxi neljändenä Ahabin Israelin Cuningan wuonna.’ž Ja nijn Ahab nuckui Isäins cansa/ ja hänen poicans Ahasia tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä Ahabist enämbi on sanomist/ ja caikist hänen töistäns/ ja huonest jonga hän Elephandin luista rakensi/ ja Caupungeist/ cadzo/ ne owat kirjoitetut Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Mutta cosca waunut wirutettin Samarian calalammicos/ nuolit coirat hänen wertans/ ja portot pesit/ HERran sanan jälken/ jonga hän puhui.’ž Ja Cuningas cuoli/ ja wietin Samariaan ja haudattin.’ž Ja Auringon laskeis cuulutettin leiris/ sanoden: mengän jocainen Caupungijns ja maallens.’ž Ja sinä päiwänä oli suuri sota/ ja Cuningas seisoi waunuis Syrialaisia wastan/ ja cuoli ehtona ja weri wuoti waunuin keskelle.’ž MUtta yxi mies jännitti joudzens yxikertaisudes/ ja ambuis Israelin Cuningast rautapantzarin jatcoon/ ja hän sanoi waunumiehellens: käännä kätes ja wie minua pois leirist: sillä minä olen sairas.’ž Cosca waunuin päämiehet näit/ ettei se ollut Israelin Cuningas luowuit he hänestä.’ž Cosca ylimmäiset näit Josaphatin waunun/ sanoit he: tämä on tosin Israelin Cuningas/ ja rupeisit sotiman händä wastan. Ja Josaphat huusi.’ž Mutta Syrian Cuningas käski waunuin päämiehelle/ joita hänellä oli caxineljättäkymmendä/ sanoden: ei teidän pidä sotiman piendä eli suurta wastan/ mutta ainoastans Israelin Cuningast wastan’ž Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille/ cosca hän muutti waattens sotaan lähteisäns: pue sinä sinun waatteisis. Ja Israelin Cuningas muutti waattens/ ja he menit sotaan.’ž JA Israelin Cuningas ja Josaphat Judan Cuningas meni Gileadin Ramothijn.’ž Micha sanoi: jos sinä palajat rauhas/ nijn ei HERra ole puhunut minun cauttani. Ja sanoi: cuulcat caicki Canssa.’ž Ja sano: näin sano Cuningas: pangat tätä fangihuoneseen/ ja ruockicat händä murhen leiwällä ja wedellä/ sijhenasti cuin minä tulen rauhas.’ž SIlloin sanoi Israelin Cuningas: ota Micha ja wie händä Caupungin päämiehen Amonin tygö/ ja Joaxen Cuningan pojan tygö.’ž Micha wastais: cadzo/ sinä olet näkewä sinä päiwänä/ jonas käyt majast majaan/ ettäs sinun lymytäisit.’ž SIlloin astui Zedekia Cnaenan poica edes/ ja löi Michat poskelle/ ja sanoi: ongo HERran hengi paennut minusta sinua puhutteleman?’ž Ja cadzo/ nyt HERra andoi wietteliän hengen caickein näiden sinun Prophetais suuhun/ ja HERra on puhunut sinua wastan paha.™LVALŒRˆ“ 3 Ż Ž 0 Å ę  Q…W°%^é”Ń Ja Elia sanoi Elisalle: wijwys täsä/ sillä HERra on minun lähettänyt BethElijn. Mutta Elisa san’ž Ja Elia sanoi Elisalle: wijwys täsä/ sillä HERra on minun lähettänyt BethElijn. Mutta Elisa sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ ja sinun sielus/ en minä luowu sinusta. Ja he tulit alas BethElin.’ž COsca HERra tahdoi Elian tuules otta ylös taiwasen/ käwit Elia ja Elisa Gilgalist.’ž Mitä enämbi on sanomist Ahasiast/ ja mitä hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten aicakirias.’ž Ja nijn hän cuoli HERran sanan jälken cuin Elia puhunut oli. Ja Joram tuli Cuningaxi hänen siaans/ toisna Joramin Josaphatin pojan Judan Cuningan wuonna: sillä ei hänellä ollut poica.’ž Ja hän sanoi hänelle: näin sano HERra: ettäs lähetit sanansaattajat/ ja annoit kysyä BaalSebubille Ekronin jumalalle/ cuin ei yhtäkän Jumalata olis Israelis/ jolda kysytäisin/ nijn ei sinun pidä sijtä wuotesta nouseman josas macat/ mutta sinun pitä caiketi cuoleman.’ž Nijn sanoi HERran Engeli Elialle: mene alas hänen cansans/ ja älä mitän pelkä händä. Nijn hän nousi/ ja meni hänen cansans Cuningan tygö’ž Cadzo/ tuli on tullut taiwast/ ja on polttanut ne caxi ensimäist wijdenkymmenen päämiest heidän wijdenkymmenens cansa/ mutta olcon minun sielun callis sinun edesäs.’ž NIin hän wielä lähetti colmannen wijdenkymmenen päämiehen hänen wijdenkymmenens cansa. Cosca hän tuli ylös hänen tygöns/ cumarsi hän polwillens Elian eteen rucoili händä/ ja sanoi hänelle: sinä Jumalan mies/ olcon minun sielun ja näiden wijdenkymmenen sinun palwelioittes sielut callit sinun edesäs.’ž Elia wastais/ ja sanoi: jos minä olen Jumalan mies/ nijn langetcan tuli taiwast/ ja polttacan sinun ja sinun wijsikymmendäs. Nijn Jumalan tuli langeis taiwast ja poltti hänen/ ja hänen wijsikymmendäns.’ž Ja hän lähetti taas toisen wijdenkymmenen päämiehen hänen tygöns/ hänen wijdenkymmenens cansa/ ja hän sanoi hänelle: sinä Jumalan mies/ näitä sano Cuningas: tule kijrust alas.’ž Elia wastais wijdenkymmenen päämiehelle/ ja sanoi hänelle: jos minä olen Jumalan mies/ nijn tulcan tuli taiwast ja polttacan sinun ja sinun wijsikymmendäs. Nijn tuli langeis taiwast/ ja poltti hänen ja hänen wijsikymmendäns.’ž JA hän lähetti hänen tygöns yhden wijdenkymmenen päämiehen/ wijdenkymmenens cansa. Ja cosca hän tuli hänen tygöns/ ( cadzo/ hän istui wuoren cuckulalla ) Ja hän sanoi hänelle: sinä Jumalan mies/ Cuningas sano: tule alas.’ž He sanoit hänelle: hän oli carwainen/ ja hihnainen wyö hänen suolillans. Hän sanoi: se on Elia Thesbita.’ž Ja hän sanoi heille: mingäcaltainen se mies oli joca cohtais teidän/ ja näitä puhui teille?’ž He sanoit hänelle: yxi mies cohdais meidän ja sanoi meille: palaitcat Cuningan tygö/ joca teidän on lähettänyt/ ja sanocat hänelle: näin sano HERra: eikö yhtän Jumalata ole Israelis/ ettäs lähetät kysymän BaalSebubille Ekronin jumalalle? sentähden ei sinun pidä sijtä wuotest nouseman josas macat/ mutta sinun pitä caiketi cuoleman.’ž Ja cosca sanansaatajat palaisit hänen tygöns/ sanoi hän heille: mixi te palaisitte?’ž Sentähden näin sano HERra: ei sinun pidä sijtä wuotesta nouseman josas macat/ mutta sinun pitä caiketi cuoleman. Ja Elia meni.’ž Mutta HERran Engeli sanoi Elialle Thesbitille: nouse ja mene Cuningan sanansaattaita wastan Samariaan/ ja sano heille: eikö yhtän Jumalata ole Israelis/ että te menette kysymän BaalSebubille Ekronin jumalalle?’ž JA Ahasia langeis häkin läpidze hänen ylistuwasans Samarias/ sairasti ja lähetti sanansaattajat/ ja sanoi heille: mengät ja kysykät BaalSebubille Ekronin jumalalle/ jos minä paranen tästä sairaudest.’ž Ja Moabiterit luowuit Israelist cosca Ahab oli cuollut.’ž Ja hän palweli Baali ja rucoili händä/ ja wihoitti HERran Israelin Jumalan/ nijncuin myös hänen Isäns oli tehnyt.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:J° @Č I° Ó@Č H° ˜@Ē G° j@Ē F° Ó@Ē E° Õ@Ē D° —@Ē C° $@Ē B° %@ Ē A° ±@ Ē @° Õ@ Ē ?° Œ@ Ē >° ī@ Ē =° §@Ē <°  õ@Ē ;°  ®@Ē :°  Ś@Ē 9°  @Ē 8°  R@Ē 7° Ł@Ē 6° @Ē 5° Ź@Ē 4° Ų@Ę 3° q@Ę 2° {@Ę 1° |@Ę 0° Ę@Ę /° ,Q@Ę .° +œ@Ę -° *¼@Ę ,° )ž@Ę +° (o@Ę *° '½@ Ę )° &°@ Ę (° %Y@ Ę '° $•@ Ę &° #©@ Ę %° "Ņ@Ę $° !H@Ę #°  O@Ę "° Į@Ę !° |@Ę  ° ö@Ę ° g@Ę ° ž@Ę ° t@Ę ° ±@Å ° z@Å ° i@Å ° ~@Å ° P@Å ° f@Å ° p@Å ° b@Å ° k@Å ° —@Å ° P@Å ° y@Å °  ė@Å °  |@ Å °  _@ Å  °  œ@ Å  °  j@ Å  ° Ń@ Å  ° œ@Å  ° Š@Å ° {@Å ° ›@Å ° Y@Å ° „@Å ° š@Å ° ė@Å ° Ą@Å ° ń@Ä ° ‡@Ä ’Æ ƒ@Ä žÆ @Ä żÆ ±@Ä üÆ e@Ä ūÆ ŗ@Ä śÆ d@Ä łÆ ®@Ä ųÆ M@Ä ÷Æ _@ Ä öÆ Æ@ Ä õÆ  @ Ä ōÆ  {@ Ä óÆ  å@ Ä ņÆ  {@Ä ńÆ  Ć@Ä šÆ V@Ä ļÆ @Ä īÆ G@Ä ķÆ J@Ä ģÆ Ÿ@Ä ėÆ {@Ä źÆ @Ä éÆ œ@Ć čÆ H@Ć ēÆ ¢@Ć ęÆ ¤@Ć åÆ K@Ć äÆ Ą@Ć ćÆ S@Ć āÆ £@Ć įÆ €@Ć ąÆ ¢@Ć ßÆ õ@ Ć ŽÆ ®@ Ć ŻÆ ²@ Ć ÜÆ  X@ Ć ŪÆ  ©@ Ć ŚÆ  Æ@Ć ŁÆ  «@Ć ŲÆ  ½@Ć ×Æ ‹@Ć ÖÆ @Ć ÕÆ @Ć ŌÆ å@Ć ÓÆ ¤@Ć ŅÆ Ó@Ć ŃÆ Ć@Į ŠÆ U@Į õLVAL-‰¤  x ķ 0 … Ö - Õ#u€Ž^»hØ]¹Ļ3 JOram Ahabin poica tuli Israelin Cuningaxi Samarias cahdexandenatoistakymme’ž JOram Ahabin poica tuli Israelin Cuningaxi Samarias cahdexandenatoistakymmendenä Josaphatin Judan Cuningan wuonna/ ja hallidzi caxitoistakymmendä wuotta.’ž Sieldä hän meni Carmelin wuorelle/ ja sijtte palais sieldä Samariaan.’ž Ja hän käänsi idzens/ ja cuin hän heidän näki/ kirois hän heitä HERran nimeen. Nijn tuli caxi carhua medzästä/ ja repelit caxi poica wijdettäkymmendä cuoliaxi.’ž JA hän meni sieldä BethElijn/ ja hänen mennesäns tiellä/ tulit pienet pojat Caupungist/ ja pilckaisit händä/ sanoden: tule ylös paljas pää/ tule ylös paljas pää.’ž Nijn parani wesi tähän päiwän asti Elisan sanan jälken/ jonga hän puhui.’ž Nijn hän meni ulos wesicaiwoin tygö/ ja heitti suola nijhin/ sanoden: nijn sano HERra: minä olen tämän weden parandanut/ ei yxikän cuolema taicka hedelmättömys pidä heistä tästedes tuleman.’ž Hän sanoi: tuocat minulle usi astia/ ja pangat suola sijhen/ ja he toit hänelle.’ž JA ne miehet cuin Caupungis olit/ sanoit Elisalle/ cadzo/ täsä Caupungis on hywä asua/ nijncuin meidän Herram näke/ mutta täsä on paha wesi/ ja hedelmätöin maa.’ž Ja tulit jällens hänen tygöns ( ja hän oli Jerihos ) ja sanoi heille: engö minä sanonut teille/ ettei teidän pitänyt menemän?’ž Mutta he waadeit händä sijhenasti että hän häpeis/ ja sanoi: mengän. Ja he lähetit matcaan wijsikymmendä miestä/ ja he edzeit colme päiwä ja ei löytänet händä.’ž Ja sanoit hänelle: cadzo/ sinun palwelioisas on wijsikymmendä wahwa miestä/ anna heidän mennä edzimän sinun Isändätäs/ jos HERran hengi on ottanut hänen/ ja heittänyt jolleculle wuorelle/ taicka johongun laxoon. Hän sanoi: älkät andaco mennä.’ž COsca Prophetain pojat/ jotca ylidze toisella puolella Jerihos olit/ näit hänen/ sanoit he: Elian hengi lepä Elisan päällä/ ja käwit händä wastan/ ja cumarsit maahan asti.’ž Ja otti sen hamen/ joca Elialda pudonnut oli/ löi weteen/ ja sanoi: cusa on nyt HERra Elian Jumala? Ja löi weteen/ nijn wesi hajois molemmille puolille/ ja Elisa käwi ylidzen.’ž Ja otti Elian hamen ylös/ joca häneldä pudonnut oli/ palais ja meni Jordanin randaan.’ž MUtta Elisa näki sen/ ja huusi: minun Isän/ minun Isän/ Israelin waunu ja hänen radzasmiehens/ ja ei händä enä nähnyt. Ja hän tartui waatteisijns ja rewäis ne cahtia.’ž Ja cosca he ynnä käwit ja puhuit keskenäns/ cadzo/nijn tulit tuliset waunut tulisten hewoisten cansa/ ja eroitti heidän toinen toisestans. Ja Elia meni ylös tules taiwasen.’ž Hän sanoi: sinä olet anonut cowa asiata/ mutta cuitengin jos sinä näet minun cosca minä sinulda otetan pois/ nijn se tapahtu/ mutta jos et sinä näe/ nijn ei se tapahdu.’ž Ja cosca he tulit ylidze/ sanoi Elia Elisalle: ano/ mitä minun pitä sinulle tekemän/ ennencuin minä otetan pois sinulda. Elisa sanoi: että sinun henges olis minun cansani caxikertaisest.’ž NIin otti Elia hamens ja käärei cocoon/ ja löi weteen/ ja wesi hajois molemmille puolille/ nijn että molemmat käwit cuiwana sen läpidze.’ž Ja he käwit molemmin. Mutta wijsikymmendä miestä Prophetain pojista menit pois/ ja jäit cauwas seisoman/ ja he seisoit ynnä Jordanin tykönä.’ž Ja Elia sanoi hänelle: oles täsä/ sillä HERra on minun lähettänyt Jordanijn. Hän sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ ja sinun sielus/ en minä luowu sinusta.’ž Ja cuin he tulit Jerihoon. Tulit Prophetain pojat cuin Jerihos olit Elisan tygö/ ja sanoit hänelle: tiedäckös HERran tänäpän ottawan sinuldas pois sinun Isändäs sinun pääs pääldä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän/ olcat äneti.’ž Ja Elia sanoi hänelle: Elisa/ wijwys täsä/ sillä HERra on minun lähettänyt Jerihoon. Hän sanoi: nijn totta cuin HERra elä ja sinun sielus/ en minä luowu sinusta.’ž Silloin käwit Prophetain pojat cuin BethElis olit Elisan tygö/ ja sanoit hänelle: tiedäckös HERran tänäpän ottawan sinuldas pois sinun Isändäs sinun pääs pääldä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän/ olcat äneti.°LVALsųYČ ¶ `  " = Ā µ§Z¬HŽ)xéfßī Cukistit Caupungin/ ja idzecukin heitti kiwens caickin hywijn peldoin ja täytit ne/ ja tukidzit caicki wesilähtet/ ja ’ž Cukistit Caupungin/ ja idzecukin heitti kiwens caickin hywijn peldoin ja täytit ne/ ja tukidzit caicki wesilähtet/ ja caasit caicki hywät puut/ sijhenasti cuin Kirharasethijn waiwoin kiwiä jäit/ ja he pijritit sen lingoilla ja löit hänen.’ž Mutta cosca he tulit Israelin leirijn/ nousi Israel/ ja löi Moabitereit/ ja ne pakenit heitä/ mutta he tulit sisälle ja löit Moabin.’ž Ja sanoit: se on weri/ Cuningat owat tapellet keskenäns miecalla/ ja yxi on lyönyt toisen cuoliaxi/ nyt sijs Moab mene saalille.’ž Mutta cosca he amulla warhain nousit/ ja Auringo nousi weden ylidze/ nijn näit Moabiterit että wesi oli heitä wastan punainen nijncuin weri.’ž COsca caicki Moabiterit cuulit että Cuningat olit mennet sotiman heitä wastan/ cudzuit he cocoon caicki miehet jotca olit ijälliset sotaan ja sen ylidzen/ ja menit rajoillen.’ž Ja amulla ruocauhrin ajalla/ cadzo/ silloin tuli wesi Edomin tietä myöden/ ja täytti maan wedellä.’ž Nijn että te lyötte caicki wahwat Caupungit/ ja caicki walitut Caupungit/ ja te caadatte caicki hywät puut/ ja tukidzette caicki wesilähtet/ ja turmelette caicki hywät pellot kiwillä.’ž Wielä sijttengin tämä on yxi pieni asia HERran edes/ waan hän anda myös Moabiterit teidän käsijn.’ž Sillä näin sano HERra: ei teidän pidä tuulda ja sadetta näkemän/ ja cuitengin pitä ojan wettä täynnä oleman/ nijn että te ja teidän Canssan/ ja teidän juhtan saawat juoda.’ž Ja hän sanoi: näitä sano HERra/ tehkät cuoppia sinne ja tänne tähän ojaan:’ž Tuocat minulle candelen soittaja: ja cosca soittaja soitti/ tuli HERran käsi hänen päällens.’ž Elisa sanoi: nijn totta cuin HERra Zebaoth elä/ jonga edes minä seison/ jollen minä cadzois Josaphati Judan Cuningast/ en minä cadzatais sinun päälles/ engä tottelis sinua.’ž SIlloin sanoi Elisa Israelin Cuningalle: mitä sinun on minun cansan tekemist? mene pois sinun Isäs Prophetain tygö/ ja sinun äitis Prophetain tygö. Israelin Cuningas sanoi hänelle: Ei/ sillä HERra on cudzunut nämät colme Cuningasta andaxens heitä Moabiterein käsijn.’ž Josaphat sanoi: hänen tykönäns on HERran sana. Ja Israelin Cuningas/ ja Josaphat/ ja Edomin Cuningas menit hänen tygöns.’ž Mutta Josaphat sanoi: ongo täsä yhtän HERran Prophetata/ kysyäxem hänen cauttans neuwoa HERralda. Silloin wastais yxi Israelin Cuningan palwelioist/ ja sanoi: täsä on Elisa Saphatin poica/ joca caasi wettä Elian kätten päälle.’ž Silloin sanoi Israelin Cuningas: woi/ cosca HERra on cudzunut nämät oclme Cuningasta/ andaxens heitä Moabiterein käsijn.’ž JA nijn läxi Israelin Cuningas/ Judan Cuningas ja Edomin Cuningas. Ja cosca he olit waeldanet ymbäri seidzemen päiwän matcan/ ei ollut sotawäellä ja juhdilla/ jotca heidän cansans olit/ wettä.’ž Ja sanoi: cuta tietä meidän pitä sinne waeldaman? Hän wastais: Edomin corwen tietä.’ž Ja lähetti Josaphatille Judan Cuningalle sanoman: Moabiterein Cuningas on luopunut minusta/ tule sotiman minun cansani Moabitereitä wastan. Hän sanoi: minä tulen/ minä olen nijncuin sinä/ ja minun Canssan nijncuin sinun Canssas/ ja minun hewoisen nijncuin sinun hewoises.’ž Sijhen aican läxi Cuningas Joram Samariast/ ja luki caiken Israelin.’ž Cosca Ahab oli cuollut/ luowui Moabiterein Cuningas Israelin Cuningast.’ž MUtta Mesalla Moabiterein Cuningalla oli paljo lambaita/ ja hän andoi Israelin Cuningalle weron/ sata tuhatta caridzata/ ja satatuhatta oinasta/ willoinens.’ž Mutta cuitengin hän pysyi Jerobeamin Nebathin pojan synneis/ joca Israelin saatti syndiä tekemän/ ja ei luopunut nijstä.’ž Ja teki paha HERran edes/ waan ei cuitengan nijncuin hänen Isäns ja äitins: sillä hän häwitti Baalin padzat/ jotca hänen Isäns tehnyt oli.åLVAL@Ue Ą g Ģ Q Ē + Z šTõyŽÅ.Ćań‹;½TŚ) JA nijn hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tygö Carmelin wuorelle. Cosca Jumalan mie’ž JA nijn hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tygö Carmelin wuorelle. Cosca Jumalan mies näki hänen tulewan/ sanoi hän palweliallens Gehazille: cadzo/ Sunemin waimo on täällä.’ž Ja hän satuloidzi Asin/ ja sanoi palweliallens: aja wahwast/ ja älä wijwytä minua matcalla nijncuin minä sanon sinulle.’ž Ja hän sanoi: mixi sinä hänen tygöns menet: sillä ei nyt ole usicuu taicka Sabbathi? hän sanoi: rauha.’ž Ja cudzui miehens/ ja sanoi/ lähetä minun tygöni yxi palwelioista ja Asi: sillä minä menen Jumalan miehen tygö/ ja palajan.’ž Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen wuotelle/ läxi ulos ja sulki owen.’ž Ja hän otti hänen/ ja wei äitins tygö/ ja hän pani hänen helmaans puolipäiwän asti/ nijn hän cuoli.’ž Ja hän sanoi Isällens: woi minun päätäni/ minun päätäni. Ja hän sanoi palweliallens: canna händä äitins tygö.’ž JA cosca lapsi jo isoixi tuli/ nijn tapahdui/ että hän meni ulos Isäns ja elonleickaitten tygö.’ž Ja waimo tuli rascaxi/ ja synnytti pojan sijhen aican wuoden peräst/ nijncuin Elisa oli hänelle sanonut.’ž Ja hän sanoi: tähän aican wuoden peräst pitä sinun syleilemän poica. Hän sanoi: ei minun Herran sinä Jumalan mies/ älä wääryttele sinun pijcas edes.’ž Hän sanoi: cudzu händä/ ja cosca hän meni händä cudzuman/ nijn hän tuli owis.’ž Hän sanoi hänelle: mitäst sijs hänelle pitäis tehtämän? Gehazi sanoi: ei ole hänellä poica/ ja hänen miehens on wanha.’ž Nijn hän sanoi palweliallens: sano hänelle: cadzo/ sinä olet tehnyt meille caiken tämän palweluxen/ mitä minun pitä sinun tekemän? ongo sinulla asiat Cuningan taicka sodanpäämiehen tygö? Hän sanoi: minä asun keskellä minun Canssani.’ž Ja hän sanoi palweliallens Gehazille: cudzu Sunemin waimo tänne. Ja cosca hän oli cudzunut hänen/ astui hän hänen eteens.’ž NIin tapahdui sijhen aican/ että hän tuli sinne/ ja pani ylistupaan lewätä ja macais siellä.’ž Tehkäm sijs tähän wähä ylistupa/ ja pangam hänelle sinne yxi wähä wuode/ pöytä/ istuin ja kyntiläjalca/ että hän siellä olis cosca hän meidän tygöm tule.’ž Ja hän sanoi miehellens: cadzo/ minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olewan pyhän/ joca täsä aina waelda.’ž JA se tapahdui sijhen aican/ että Elisa meni Sunemijn/ ja siellä oli cuuluisa waimo joca händä holhois/ nijn että hän söi hänen tykönäns/ ja nijn usein cuin hän sen cautta waelsi/ poickeis hän sinne syömän.’ž Ja hän tuli/ ja ilmoitti sen sille Jumalan miehelle. Hän sanoi: mene ja myy öljy/ ja maxa welcamiehelles/ mutta sinä ja sinun poicas eläkät sijtä jänest.’ž Ja cuin astiat olit täytetyt/ sanoi hän pojallens: tuo minun wielä yxi astia. Hän sanoi: ei ole täällä enä astiata/ nijn öljy seisatti.’ž Hän meni pois hänen tyköns/ sulki owen jälkens ynnä poicains cansa/ ja cannoit astiat äitins eteen/ ja hän caasi nijhin.’ž Ja mene sisälle/ ja sulje owi sinun ja sinun poicais perän/ ja caada jocaidzeen nijhin astioin/ ja coscas olet täyttänyt heidän/ nijn anna ne otta pois.’ž Hän sanoi: mene ja ano coco sinun kyläcunnaldas tyhjiä astioita nijn monda cuins saat.’ž Elisa sanoi hänelle: mitä minun pitä tekemän sinulle? sano minulle mitä sinun huonesas on? Hän sanoi: sinun palckapijcallas ei ole muuta mitän cuin yxi öljyastia.’ž JA yxi waimo nijstä Prophetain poicain emännistä huusi Elisan tygö/ ja sanoi: sinun palwelias minun miehen cuoli. Nijn sinä tiedät sen että sinun palwelias pelkäis HERra. Nyt tuli welcamies/ ja tahto otta molemmat minun lapseni orjaxens.’ž Silloin otti hän hänen ensimäisen poicans/ joca hänen siaans piti Cuningaxi tuleman/ ja uhrais sen polttouhrixi muurin päälle. Silloin tuli Israel sangen wihaisexi/ nijn että he menit pois hänen tyköäns/ ja palaisit omalle maallens.’ž Cosca Moabiterein Cuningas näki sodan olewan ylön wäkewän händä wastan/ otti hän seidzemen sata miestä tygöns/ jotca wedit miecan ulos/ carataxens Edomin Cuningan päälle/ waan ei he woinet.LVALŒŽ'1 µ ō „ ] ‹ ā M ōD‡z¾"Ń £Ė Syrian Cuningas sanoi: mene sinne/ ja minä lähetän kirjan Israelin Cuningan tygö. Ja hän meni sinne/ ja o’ž Syrian Cuningas sanoi: mene sinne/ ja minä lähetän kirjan Israelin Cuningan tygö. Ja hän meni sinne/ ja otti myötäns kymmenen leiwiskätä hopiata/ ja cuusi tuhatta culdapenningitä/ ja kymmenen juhlapäiwän waatetta.’ž Nijn hän meni sisälle Herrans tygö/ ja ilmoitti hänelle/ sanoden: näin ja näin on puhunut Israelin maan pijca.’ž Hän sanoi emännällens: jos minun HErran olis Prophetan tykönä cuin on Samarias/ totisest hän paranis hänen spitalistans.’ž JA sotawäki oli Syriast mennyt ulos/ ja olit wienet pois Israelin maalda wähän pijcaisen/ joca palweli Naemanin emändätä.’ž NAeman Syrian Cuningan sodanpäämies oli cuuluisa mies/ ja suurna pidetty hänen Herrans edes: sillä hänen cauttans oli HERra andanut autuuden Syriaan/ ja hän oli woimallinen mies/ waan spitalinen.’ž Ja hän pani ne heidän eteens/ he söit ja wielä oli lijaxi HERran sanan jälken.’ž Hänen palwelians sanoi: mitä minä sijtä annan sadalle miehelle? Hän sanoi: anna Canssalle syödä: sillä nijn sano HERra: he syöwät ja wielä sijttekin jää.’ž JA yxi mies tuli BaalSalisast/ ja candoi Jumalan miehelle utisleipä/ nimittäin/ caxikymmendä ohraista leipä/ ja utisjywiä hänen waatteisans. Mutta hän sanoi: anna Canssalle: ja he söit.’ž Sillä ei he saanet syödä sitä. Hän sanoi: tuocat tänne jauhoja/ ja hän heitti pataan/ ja sanoi: andacat Canssalle syödä/ ja ei ollut mitän wahingota padas.’ž Ja cosca he annoit miesten eteen syödä/ söit he liemestä ja huusit/ sanoden: Jumalan mies/ cuolema on padas.’ž Nijn yxi läxi kedolle hakeman ruohoja/ ja hän löysi williwijnapuun/ ja haki sijtä Colochintejä waattens täyden. Ja cuin hän tuli/ leickais hän sen liemipataan: sillä ei he tundenet sitä.’ž JA Elisa palais Gilgalijn/ ja callis aica oli maalla/ ja Prophetain pojat olit hänen edesäns. Ja hän sanoi palweliallens: ota suuri pata/ ja keitä liendä Prophetain pojille.’ž Nijn hän tuli ja langeis hänen jalcains juureen/ cumarsi ja otti poicans ja meni ulos.’ž Ja hän cudzui Gehazin/ ja sanoi: cudzu Sunemin waimo. Ja cosca hän oli hänen cudzunut/ tuli hän sisälle hänen tygöns. Hän sanoi: ota sinun poicas.’ž Ja hän nousi jällens ja käwi kerran sinne ja tänne sijnä huones/ nousi ja laski idzens hänen päällens. Nijn poica aiwasti seidzemen kerta/ sijtte awais poica silmäns.’ž Nousi ja laski idzens lapsen päälle/ ja pani suuns nuorucaisen suun/ ja silmäns hänen silmäins päälle/ ja kätens hänen kättens päälle/ ja nijn ojensi idzens hänen päällens/ että lapsen ruumis tuli lämbymäxi.’ž Ja hän meni sisälle/ ja sulki owen molembain perän/ ja rucoili HERra.’ž JA cuin Elisa tuli huoneseen/ cadzo/ poica macais cuolluna hänen wuotellans.’ž Mutta Gehazi meni pois heidän edelläns/ ja laski sauwans pojan caswoille/ waan ei ollut eikä ändä eikä tundo. Nijn hän palais ja cohtais hänen/ ilmoitti hänelle/ ja sanoi: ei poica herännyt.’ž Mutta pojan äiti sanoi: nijn totta cuin HERra elä ja sinun sielus/ en minä päästä sinua. Nijn hän nousi ja seurais händä.’ž Ja hän sanoi Gehazille: wyötä sinun cupes/ ja walmista idzes/ ja ota minun sauwan kätees/ ja mene matcaas ( jos jocu sinun cohta/ nijn älä terwetä händä/ ja jos jocu sinua terwettä/ nijn älä wasta händä ) ja laske minun sauwan pojan caswoille.’ž Hän sanoi: cosca minä anoin poica Herraldani/ engö minä sanonut/ ettei sinun pitänyt minua pettämän.’ž Mutta cosca hän tuli wuorelle Jumalan miehen tygö/ tartui hän hänen jalcoins. Ja Gehazi meni sysämän händä pois. Mutta Jumalan mies sanoi: anna hänen olla: sillä hänen sieluns on murhellinen/ ja HERra on minulda sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.’ž Nijn juoxe nyt händä wastan/ ja kysy hänelle/ jos hän/ hänen miehens ja poicans owat rauhas? Hän wastais: rauhas.„LVAL6 G õ h Ž ą ė D VŹõDūd¼Rŗ Ja cosca he menit pois/ meni hän Herrans eteen. Elisa sanoi hänelle: cust’ž Ja cosca he menit pois/ meni hän Herrans eteen. Elisa sanoi hänelle: custas tulet Gehazi? hän wastais: ei sinun palwelias ole mennyt sinne eli tänne.’ž Ja cosca hän tuli Ophelijn/ otti hän ne pois heidän käsistäns/ ja kätki ne huoneseen/ ja päästi miehet.’ž Naeman sanoi: ota caxi leiwiskätä hopiata. Ja hän waati hänen/ ja sidoi caxi leiwiskätä hopiata cahteen säckijn/ ja caxi juhlapäiwän waatetta/ ja andoi ne cahdelle palweliallens/ ja he cannoit hänen edelläns.’ž Hän sanoi: on: Minun Herran lähetti sanoman sinulle/ cadzo/ juuri nyt owat tullet minun tygöni Ephraimin wuorelda caxi nuorucaista Prophetain pojista/ anna heille leiwiskä hopiata/ ja caxi juhlapäiwän waatetta.’ž Nijn Gehazi juoxi nopiast Naemanin jälken. Ja cosca Naeman näki hänen juoxewan peräsäns/ astui hän waunusta ulos händä wastan/ ja sanoi: ongo rauha.’ž COsca hän oli mennyt cappalen matca pois hänen tyköns kedolle/ ajatteli Gehazi Jumalan miehen Elisan palwelia/ cadzo/ minun Herran on säästänyt Naemanit Syrialaista/ ettei hän häneldä ottanut sitä cuin hän toi/ nijn totta cuin HERra elä/ minä juoxen hänen jälkens/ ja otan jotakin häneldä.’ž Ja hän sanoi hänelle: mene rauhan.’ž Että HERra sen cautta olis armias sinun palwelialles/ rucoillesani Rimmonin huones/ cosca minun Herran Rimmonin huoneseen mene rucoileman/ ja idzens minun käteni päälle noja.’ž Silloin sanoi Naeman: eikö sinun palwelialles anneta yhtä cuorma maata nijn paljo cuin caxi Muulia canda: sillä sinun palwelias ei tahdo enä muucalaisille jumalille uhrata/ ja polttouhria tehdä/ mutta HERralle.’ž Mutta hän sanoi: nijn totta cuin HERra elä/ jonga edes minä seison/ en ota minä sitä/ ja hän waadei händä ottaman/ mutta ei hän tahtonut.’ž JA hän palais Jumalan miehen tygö caiken jouckons cansa/ ja cosca hän oli tullut sisälle/ meni hän edes/ ja sanoi: cadzo/ minä tiedän ettei yhtäkän Jumalata ole caikis maacunnis/ waan Israelis? ota sijs tämä siunaus sinun palwelialdas.’ž Nijn hän meni ja pesi idzens seidzemen kerta/ nijncuin Jumalan mies käskenyt oli/ ja hänen lihans tuli endisellens nijncuin wähän nuorucaisen liha/ ja tuli puhtaxi.’ž Silloin hänen palwelians tulit hänen tygöns ja puhuttelit händä/ ja sanoit: Isän/ jos Propheta olis sanonut sinulle jotakin suurta asiata/ eikö sinun pitänyt sitä tekemän? mitä enämmin että hän sano sinulle: pese sinus/ ja sinä tulet puhtaxi?’ž Eikö Amanan ja Pharpharan wedet Damascus ole caickia Israelin wesiä paremmat? että minä idzeni nijsä pesisin/ ja tulisin puhtaxi? Ja hän palais ja meni matcaans wihoisans.’ž Silloin Naeman wihastui ja meni matcaans/ sanoden: minä luulin hänen tulewan minun tygöni/ käymän edes ja huutaman auxens HERrans Jumalans nime/ ja hänen kädelläns pitelemän tätä paicka/ ja nijn parandaman spitalin.’ž Silloin lähetti Elisa sanan hänen tygöns: mene ja pese idzes seidzemen kerta Jordanis/ ja sinun lihas pitä endisellens ja puhtaxi tuleman.’ž Näin tuli Naeman hewoisilla ja waunuilla/ ja seisatti Elisan huonen owen eteen.’ž COsca Jumalan mies Elisa cuuli Israelin Cuningan rewäisnexi waattens/ lähetti hän hänen tygöns/ ja andoi sanoa hänelle: mixis olet rewäisnyt waattes? tulcan minun tygöni/ että hän tiedäis Prophetan olewan Israelis.’ž Cosca Israelin Cuningas oli kirjan lukenut/ rewäis hän waattens/ ja sanoi: olengo minä Jumala/ että minä cuoletaisin ja eläwäxi tekisin? sillä hän lähettä minun tygöni/ että minä puhdistaisin miehen spitalistans. Hawaitcat sijs ja cadzocat/ cuinga hän edzi tila minua wastan.’ž Ja wei kirjan Israelin Cuningan tygö näin kirjoitetun: Cosca tämä kirja tule sinulle/ cadzo/ nijn tiedä minun lähettänexi minun palweliani Naemanin sinun tygös/ ettäs hänen puhdistaisit spitalistans.›LVAL- <¶ r  ˆ õ ³ 2 š Ū 3 ”ćo—H…šT©L“Ū Nijn walmistettin heille suuri pito. Ja cosca he olit syönet ja juonet/ laski hän heidän ’ž Nijn walmistettin heille suuri pito. Ja cosca he olit syönet ja juonet/ laski hän heidän menemän/ ja he menit heidän Herrans tygö/ ja ei Syriast enä sotawäke tullut Israelin maalle.’ž Ja hän sanoi: älä lyö/ ne cuins fangixi saat miecallas ja joudzellas/ lyö nijtä. Mutta anna heille wettä ja leipä/ että he söisit ja joisit/ ja anna heidän mennä heidän Herrans tygö.’ž Ja cosca Israelin Cuningas näki heidän/ sanoi hän Elisalle: minun Isän/ lyöngö minä heitä?’ž Cosca he tulit Samariaan/ sanoi Elisa: HERra awa näinen silmät/ että he näkisit. Ja HERra awais heidän silmäns/ että he näit/ ja cadzo/ nijn he olit keskellä Samariata.’ž Ja Elisa sanoi heille: ei tämä ole se tie ja se Caupungi/ seuratcat minua/ minä wien teidän sen miehen tygö jota te edzittä: ja hän wie heidän Samariaan.’ž Ja cosca he tulit alas heidän tygöns/ rucoili Elisa/ ja sanoi: HERra lyö tätä Canssa sokeudella/ ja hän löi heidän sokeudella Elisan sanan jälken.’ž Ja Elisa rucoili/ ja sanoi: HERra awa hänen silmäns/ että hän näkis. Nijn awais HERra palwelian silmät/ että hän näki/ ja cadzo/ wuori on täynäns tulisia hewoisita ja waunuja Elisan ymbärillä.’ž hän sanoi: älä pelkä/ sillä nijtä on enä cuin meidän cansam owat cuin heitä.’ž JA Jumalan miehen palwelia nousi warhain amulla menemän ulos/ ja cadzo/ suuri sotajoucko macais Caupungin edes hewoisten ja waunuin cansa. Nijn hänen palwelians sanoi hänelle: woi minun Herran/ mitä me nyt teemme?’ž Nijn hän lähetti sinne hewoiset ja waunut ja suuren joucon/ ja cosca he sinne tulit yöllä/ pijritit he Caupungin.’ž Hän sanoi heille: nijn mengät matcaan/ ja cadzocat cusa hän on/ että minä lähetäisin ja andaisin hänen tänne tuota. Ja he ilmoitit hänelle/ ja sanoit: cadzo/ hän on Dothanis.’ž Nijn sanoi yxi hänen palwelioistans: ei nijn minun Herran Cuningan/ mutta Elisa Propheta sano Israelin Cuningalle caickia nijtä joitas puhut macaushuonesas.’ž Nijn Syrian Cuningan sydän tuli surullisexi sijtä/ ja cudzui hänen palwelians/ ja sanoi heille: ettekö te sano minulle cuca meistä on paennut Israelin Cuningan tygö.’ž Nijn lähetti sijs Israelin Cuningas sijhen paickaan/ josta Jumalan mies oli sanonut hänelle/ ja waroinut händä sijtä/ ja piti sijnä wartiat/ ja ei tehnyt sitä ainoast yhtä eli cahta kerta.’ž Mutta Jumalan mies lähetti Israelin Cuningan tygö/ ja käski hänelle sanoa: carta/ ettes menis sijhen paickaan: sillä Syrialaiset lewättelewät siellä.’ž JA Syrian Cuningas sodei Israeli wastan/ ja piti neuwo palwelioittens cansa/ ja sanoi: me tahdom sioitta idzem sinne ja sinne.’ž Ja hän sanoi: ota händä ylös: ja hän ojensi kätens ja otti sen.’ž Mutta Jumalan mies sanoi: cuhunga se putois? Ja cosca hän osotti hänelle paican/ leickais hän yhden puun ja heitti sinne/ nijn rauta uiskendeli.’ž Ja cuin yxi heistä oli puun maahan hacannut/ putois rauta weeteen/ ja hän huusi/ ja sanoi: woi minun Herran/ sengin minä olen lainaxi ottanut.’ž Ja hän meni heidän cansans. Ja cosca he tulit Jordanin tygö/ hackaisit he sijnä puita.’ž Ja yxi sanoi: tules palweliais cansa: ja hän wastais: minä tulen.’ž Anna meidän mennä Jordanin asti/ ja jocaidzen tuoda sieldä yxi hirsi/ että me rakennaisim sinne sian asuaxem. Ja hän sanoi: mengät.’ž JA Prophetain pojat sanoit Elisalle: cadzo/ se sia josa me asumme sinun tykönäs/ on meille ahdas.’ž Mutta Naemanin spitali pitä tarttuman sinuun ja sinun siemenees ijancaickisest. Nijn hän meni pois hänen tyköäns spitalisna nijncuin lumi.’ž Mutta hän sanoi: eikö minun sydämeni waeldanut miehen palaites waunuistans sinua wastan? olico nyt aica sinun mennä ottaman hopiata/ waatteita/ öljypuita/ wijnamäkiä/ lambaita/ härkiä/ palwelioita ja pijcoja.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:Å° @ Ī Ä° @ Ī Ć° ƒ@ Ī Ā° ¼@ Ī Į° %k@ Ī Ą° $Å@Ī æ° #v@Ī ¾° "š@Ī ½° !…@Ī ¼° Š@Ī »° X@Ī ŗ° ~@Ī ¹° S@Ī ø° ‹@Ī ·° Ų@Ķ ¶° Ø@Ķ µ° ė@Ķ “° ‡@Ķ ³° e@Ķ ²° Ž@Ķ ±° ą@Ķ °° ¢@Ķ Æ° ²@ Ķ ®° Ų@ Ķ ­° Č@ Ķ ¬° {@ Ķ «° @ Ķ Ŗ° ©@Ķ ©° ›@Ķ Ø° µ@Ķ §° É@Ķ ¦° t@Ķ „° m@Ķ ¤° …@Ķ £° ”@Ķ ¢° ¾@Ķ ”° Č@Ģ  ° H@Ģ Ÿ° µ@Ģ ž° š@Ģ ° ‰@Ģ œ°  @Ģ ›° …@Ģ š° y@Ģ ™° Ŗ@Ģ ˜° q@Ģ —° ‰@Ģ –° ‚@ Ģ •° R@ Ģ ”° É@ Ģ “° E@ Ģ ’° ²@ Ģ ‘° @Ģ ° u@Ģ ° h@Ģ Ž° ˜@Ģ ° •@Ģ Œ°  ©@Ģ ‹°  @Ģ Š°  C@Ģ ‰°  Œ@Ģ ˆ°  )@Ė ‡° Ŗ@Ė †° Š@Ė …° ó@Ė „° B@Ė ƒ° Œ@ Ė ‚° @ Ė ° @ Ė €° Ņ@ Ė ° M@ Ė ~° É@Ė }° Ę@Ė |° ą@Ė {° ¦@Ė z° č@Ė y° r@Ė x°  Ś@Ė w°  E@Ė v°  T@Ė u°  ļ@Ź t°  ļ@Ź s° ī@Ź r° {@Ź q° ż@Ź p° œ@Ź o° ö@ Ź n° {@ Ź m° ž@ Ź l° ³@ Ź k° !”@ Ź j°  Š@Ź i° g@Ź h° —@Ź g° ¤@Ź f° œ@Ź e° Y@Ź d° t@Ź c° ¼@Ź b° r@Ź a° ø@Č `° ¹@Č _° ]@Č ^° «@Č ]° œ@Č \° •@Č [° Ć@Č Z° O@Č Y° Ų@Č X° t@Č W°  ±@Č V°  Ÿ@ Č U°  Ø@ Č T°  æ@ Č S°  ˜@ Č R° @ Č Q° B@Č P° “@Č O° ‘@Č N° Y@Č M° D@Č L° †@Č K° d@Č qLVALŽŅ^i Å . Ē = © öų}‡ėīs…–§ Ja cosca he tulit/ huusit he Caupungin portis/ ja teit tiettäwäxi heille/ ja sanoit: me menim Syrialaisten leirijn/ j’ž Ja cosca he tulit/ huusit he Caupungin portis/ ja teit tiettäwäxi heille/ ja sanoit: me menim Syrialaisten leirijn/ ja cadzo/ en me sieldä ketän löynnet/ eikä ihmisen ändä/ waan hewoisia ja Aseja sidottuna/ ja majat nijncuin ne seisoit.’ž MUtta he sanoit toinen toisellens: älkämme nijn tehkö/ tämä päiwä on hywän sanoman päiwä/ jos me tämän salamme/ ja wijwytäm huomenisen päiwän asti/ nijn meidän pahatecom tule tiettäwäxi/ käykäm sijs ja tiettäwäxi tehkäm Cuningan huones.’ž Cosca spitaliset tulit sijhen paickan cusa leiri oli/ menit he yhteen majaan/ söit/ joit ja otit hopiata/ culda ja waatteita/ ja menit pois/ kätkit ne/ ja tulit jällens ja menit toiseen majaan/ ja otit sieldä/ menit pois ja kätkit sen.’ž Ja he nousit ja pakenit puhtella/ ja jätit majans/ hewoisens ja Asins leirijn/ nijncuin he seisoit/ ja pelastit hengens.’ž Sillä HERra oli andanut Syrialaisten cuulla hewoisten/ waunuin ja wahwan sotawäen änen/ nijn että he sanoit toinen toisellens: cadzo/ Israelin Cuningas on palcannut meitä wastan Hetherein Cuningat ja Egypterein Cuningat/ että he tulisit meitä wastan.’ž Ja he olit warhain huomeneltain ylhällä menemän Syrialaisten leirijn/ ja cosca he tulit ensimäisille paicoille leiriä/ cadzo/ nijn ei siellä ollut ketän.’ž Menem me myös Caupungijn/ nijn on callis aica Caupungis/ jos me taas olem täällä/ nijn me cuolem? käykäm sijs ja andacam idzem Syrialaisten leirijn/ jos he andawat meidän elä nijn me elämme/ taicka jos he meidän tappawat/ nijn me olem tapetut.’ž JA neljä spitalist miestä olit portin edes/ jotca sanoit toinen toisellens: mitä me täsä olem nijncauwan cuin me cuolem?’ž Nijn wastais yxi Ruhtinas/ jonga käden päälle Cuningas idzens nojais/ Jumalan miehelle/ ja sanoi: jos HERra tekis wielä ackunan taiwaseen/ cuinga se tapahduis? Hän sanoi: cadzo/ sinun silmilläs pitä sinun sen näkemän/ mutta ei sinun pidä sijtä syömän.’ž MUtta Elisa sanoi: cuulcat HERran sana/ näin sano HERra: huomena tähän aican maxa yxi wackainen pieniä jauhoja Siclin/ ja caxi wackaist ohraisi jauhoja Siclin/ Samarian portis.’ž Cosca hän wielä heidän cansans puhui/ cadzo/ nijn sanoma tuli hänen tygöns/ ja sanoi: cadzo/ tämä paha tule HERralda/ mitä minä enä odotan HERra?’ž Ja Elisa istui huonesans/ ja wanhimmat istuit hänen tykönäns/ ja hän lähetti miehen edelläns/ mutta ennencuin sanoma tuli hänen tygöns/ sanoi hän wanhimmille: olettaco te nähnet cuinga se murhamies on lähettänyt tänne rewäisemän minun päätäni pois minulda? Cadzocat/ cosca se sanoma tule/ että te owen suljetta/ ja owella hänen ulos syöxätte/ cadzo/ hänen Herrans jalcain humina seura händä.’ž Ja hän sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen/ jos Elisan Zaphatin pojan pää tänäpän pysy siallans.’ž Cosca Cuningas cuuli waimon puhet/ rewäis hän waattens käydesäns muurin päällä. Nijn caicki Canssa näki/ että hänen päälläns oli säcki ihoa wastoin.’ž Ja me olem keittänet minun poicani ja syönet sen. Ja minä sanoin toisna päiwänä hänelle: tuo tänne sinun poicas/ että me saisimme syödä/ mutta hän kätki poicans.’ž Ja Cuningas sanoi hänelle: mikä sinun on? Hän sanoi: tämä waimo sanoi minulle: tuo tänne poicas/ että me sen söisim tänäpän/ syökäm huomena minun poican.’ž Ja hän sanoi: Jollei HERra auta sinua/ millä minä sinua autan/ jywilläkö eli wijnalla?’ž JA cosca Israelin Cuningas käwi muurin päällä/ huusi yxi waimo händä/ ja sanoi: auta minua minun Herran Cuningan.’ž Ja suuri nälkä oli Samarias/ ja he ahdistit Caupungin sijhenasti/ että Asin pää maxoi cahdexankymmendä hopiapenningitä/ ja neljäs osa Cabi Kyhkyläisen sonda maxoi wijsi hopiapenningitä.’ž JA senjälken tapahtui/ että Benhadad Syrian Cuningas cocois caicki hänen sotawäkens/ meni ja pijritti Samarian.ÆLVAL¬g  3  ­ ē  Ń’€u3@¶ ć Ja Hasael meni händä wastan/ ja otti lahjoja cansans/ ja caickinaista Damascun hywyttä neljäkymmendä Camelin cuorma. Ja cosca hän tuli/ käwi hän e’ž Ja Hasael meni händä wastan/ ja otti lahjoja cansans/ ja caickinaista Damascun hywyttä neljäkymmendä Camelin cuorma. Ja cosca hän tuli/ käwi hän edes hänen tygöns/ ja sanoi: Benhadad sinun poicas Syrian Cuningas lähetti minun sinun tygös/ ja käski sinulle sanoa: parannengo minä tästä taudista?’ž Nijn Cuningas sanoi Hasaelille: ota lahjoja sinun cansas/ ja mene sitä Jumalan miestä wastan/ ja kysy hänen cauttans HERralle/ ja sano: parannengo minä tästä taudista?’ž JA Elisa tuli Damascuun/ ja Benhadad Syrian Cuningas sairasti/ ja hänelle oli ilmoitettu ja sanottu: että Jumalan mies on tullut tänne.’ž Ja Cuningas kysyi waimolle/ ja hän ilmoitti hänelle sen. Nijn Cuningas andoi hänelle yhden palwelioistans/ ja sanoi: anna hänen saada caicki mitä hänen omans on/ ja caicki tulot pelloista/ sijtä päiwäst jona hän maan jätti/ nijn tähän asti.’ž Ja cosca hän ilmoitti Cuningalle cuinga hän oli cuollen wirgottanut/ cadzo/ ja se waimo ilmestyi sillä hetkellä/ jonga pojan hän oli cuolluista herättänyt/ ja huusi Cuningan tygö huonens ja peldons tähden. Nijn sanoi Gehazi: minun Herran Cuningan/ tämä on waimo ja tämä on hänen poicans/ jonga Elisa cuolluista herätti.’ž Silloin puhui Cuningas Gehazin sen Jumalan miehen palwelian cansa/ ja sanoi: juttele minulle caicki ne suuret tegot cuin Elisa on tehnyt.’ž JA seidzemen wuoden peräst tuli waimo Philisterein maalda jällens. Ja hän meni rucoileman Cuningalda huonettans ja peldoans.’ž Waimo nousi ja teki nijncuin Jumalan mies sanoi: ja matcusti huoneinens/ ja oli outona Philisterein maalla seidzemen wuotta.’ž JA Elisa puhui sen waimon cansa/ jonga pojan hän oli herättänyt/ ja sanoi: nouse ja matcusta pois huoneines/ ja ole outona cusas saat/ sillä HERra on cudzuwa näljän/ joca on tulewa maalle seidzemexi wuodexi.’ž Ja se tapahdui hänelle nijn: sillä Canssa tallaisit hänen portis cuoliaxi.’ž Ja Ruhtinas wastais Jumalan miehelle/ ja sanoi: cadzo/ jos HERra teke wielä ackunan taiwaseen/ cuinga tämä sijttekän tapahduis? Mutta hän sanoi: sinun pitä silmilläs sen näkemän/ ja ei sijtä syömän.’ž Ja tapahtui nijncuin Jumalan mies puhunut oli Cuningalle/ cosca hän sanoi: huomena tällä aica maxa caxi wackaista ohraisia jauhoja Siclin/ ja wackainen Sämbyläjauhoja maxa Siclin Samarian portis.’ž Mutta Cuningas asetti sen Ruhtinan/ jonga käden päälle Cuningas idzens nojais/ porttijn/ ja Canssa tallaisit hänen portin edes nijn että hän cuoli/ nijncuin Jumalan mies sanonut oli/ cosca Cuningas tuli alas hänen tygöns.’ž Canssa meni ulos ja ryösti Syrialaisten leirin. Ja yxi wackainen sämbyläjauhoja maxoi Siclin/ nijn myös caxi wackaist ohraisia jauhoja Siclin/ HERran sanan jälken.’ž Ja he menit heidän jälkens haman Jordanin asti/ cadzo/ siellä oli tie waatteita ja caluja täynäns/ cuin ne Syrialaiset olit heittänet pois kijruttaisans idziäns. Ja sanansaattajat tulit jällens/ ja tiettäwäxi teit sen Cuningalle.’ž Nijn he toit caxi waunuhewoista/ ja Cuningas lähetti heidän Syrialaisten leirijn/ ja sanoi: mengät ja cadzocat.’ž Nijn wastais yxi heidän palwelioistans/ ja sanoi: otettacan ne wijsi hewoista jotca tähän jäänet owat ( cadzo nämät owat tähän jäänet caikest Israelin joucost/ ne muut owat loppunet ) lähettäkäm nämät ulos cadzoman.’ž Ja Cuningas nousi yöllä/ ja sanoi palwelioillens: minä sanon teille/ cuinga Syrialaiset tekewät meidän cansam/ he tietäwät meidän kärsiwän nälkä/ ja sentähden owat he mennet pois leiristä/ ja owat lymyttänet idzens kedolle/ ja ajattelewat: cosca he lähtewät Caupungist/ otam me heidän kijnni eläwänä/ ja pääsem Caupungijn.’ž Nijn huuttin portin wartioille/ että heidän piti siellä sanoman Cuningan huonesa.iLVALt1h Ó ; Ó ^ Ń  Ś  æ=“C™ ›‘n¹q© Ja cosca hän tuli sisälle/ cadzo/ siellä istuit sotawäen päämiehet/ ja hän sanoi: sinä päämies/ m’ž Ja cosca hän tuli sisälle/ cadzo/ siellä istuit sotawäen päämiehet/ ja hän sanoi: sinä päämies/ minulla on jotakin sinulle sanomist. Jehu sanoi: kenelle meistä caikista? hän sanoi: sinulle päämies.’ž JA Prophetan palwelia se nuorucainen läxi matcaan Gileadin Ramothijn.’ž Ota öljyastia ja wuodata se hänen pääns päälle/ ja sano: näitä sano HERra: minä olen woidellut sinun Israelin Cuningaxi/ ja sinun pitä owen awaman ja pakeneman/ eikä siecaileman.’ž Ja coscas tulet sinne/ nijns näet siellä Jehun Josaphatin pojan Nimsin pojan/ mene ja nosta händä weljeins keskeldä/ ja wie händä sisälliseen Camarijn.’ž ELisa Propheta cudzui yhden Prophetan pojista/ ja sanoi hänelle: wyötä cupes/ ja ota tämä öljyastia kätes/ ja mene Gileadin Ramothijn.’ž Silloin palais Cuningas Joram andaman idzens parata Jesreelis/ nijstä haawoist/ cuin Syrialaiset löit häneen Ramas/ soteisans Hasaelin Syrian Cuningan cansa. Ja Ahasia Joramin Judan Cuningan poica/ tuli cadzoman Jorami Ahabin poica Jesreelijn: sillä hän sairasti.’ž JA hän meni Joramin Ahabin pojan cansa sotiman Hasaeli Syrian Cuningasta wastan Gileadin Ramothis/ mutta Syrialaiset löit Joramin.’ž Ja hän waelsi Ahabin huonen teillä/ ja teki paha HERran edes/ nijncuin Ahabin huone: sillä hän oli Ahabin huonen wäwy.’ž Ja oli caxi wuotta colmattakymmendä wanha/ cosca hän tuli Cuningaxi/ ja hallidzi yhden wuoden Jerusalemis/ hänen äitins nimi oli Athalia Amrin Israelin Cuningan tytär.’ž JOramin Ahabin pojan Israelin Cuningan toisna wuonna toistakymmendä tuli Ahasia Joramin poica Judan Cuningaxi.’ž Ja Joram nuckui Isäins cansa/ ja haudattin hänen Isäins cansa Dawidin Caupungijn. Ja Ahasia hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Joramist sanomist on/ ja caikista nijstä cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Sentähden luowuit Edomerit Judast tähän päiwän asti/ silloin myös Libna luowui.’ž Sillä Joram oli matcustanut Zairin cautta/ ja caicki waunut hänen cansans/ ja nousi yöllä ja löi Edomerit cuin hänen ymbärilläns olit/ nijn myös waunuin päämiehet/ että Canssa pakeni heidän majoins.’ž HÄnen aicanans luowuit Edomerit Judast/ ja teit heillens Cuningan.’ž Mutta ei HERra tahtonut häwittä Judat hänen palwelians Dawidin tähden/ nijncuin hän oli hänelle sanonut/ että hän ijäti oli andawa hänelle yhden walkeuden ja hänen lapsillens.’ž Ja waelsi Israelin Cuningasten teillä/ nijncuin Ahabingin huone teki: sillä Ahabin tytär oli hänen emändäns. Ja hän teki paha HERran edes.’ž Ja hän oli cahden ajastajan wanha neljättäkymmendä tulduans Cuningaxi/ ja hallidzi cahdexan ajastaica Jerusalemis.’ž JOramin Ahabin pojan Israelin Cuningan wijdendenä wuonna tuli Joram Josaphatin poica Judan Cuningaxi.’ž Mutta toisna päiwänä otti hän yhden macauswaatten ja casti weteen/ ja lewitti caswoins päälle/ nijn hän cuoli/ ja Hasael tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja hän meni pois Elisan tykö ja tuli HErrans tygö/ ja hän sanoi hänelle: mitä Elisa sanoi sinulle? hän wastais: hän sanoi minulle sinun paranewan.’ž Hazael sanoi: mikä on sinun palwelias se coira/ että hänen pitä nijn suuria asioita tekemän? Elisa sanoi: HERra on minulle ilmoittanut sinun tulewan Syrian Cuningaxi.’ž Nijn Hasael sanoi: mixi minun Herran itke? Ja hän sanoi: minä tiedän mitä pahutta sinun pitä tekemän Israelin lapsille/ sinun pitä polttaman heidän wäkewät Caupungins tulella/ ja heidän nuoret miehens tappaman miecalla/ ja surmaman heidän lapsens/ ja heidän rascat waimons halcaiseman.’ž JA Jumalan mies käänsi caswons hänest/ tuli surullisexi ja itki.’ž Elisa sanoi hänelle: mene ja sano hänelle: sinä paranet/ mutta cuitengin on HERra ilmoittanut minulle/ että hänen pitä totisest cuoleman.śLVALB”Æ ; r ½ " y h ķ%M›ł‹&Ÿ“ 4 Cosca Ahasia Judan Cuningas sen näki/ pakeni hän kryydimaan huonen tietä. Mutta Jehu ajoi händä taca/ ja ’ž Cosca Ahasia Judan Cuningas sen näki/ pakeni hän kryydimaan huonen tietä. Mutta Jehu ajoi händä taca/ ja käski myös händä lyödä waunuis Gurrin päin/ joca on Jeblan tykönä. Ja hän pakeni Megiddoon/ ja cuoli siellä.’ž Mitämax/ sanoi HERra/ minä costan sinun tällä pellolla Nabothin ja hänen poicains weren/ jonga minä eilän näin/ nijn ota händä ja heitä pellolle HERran sanan jälken.’ž Ja Jehu sanoi Ruhtinallens Bidekarille: ota ja heitä händä Nabothin sen Jesreeliterin pellolle: sillä minä muistan/ että cosca minä sinun cansas seuraisin hänen Isäns Ahabi yhdes waunus/ HERran nostanen tämän cuorman hänen päällens.’ž Mutta Jehu siwui joudzen ja ambuis Joramit lapaluiden wälille/ nijn että nuoli meni hänen sydämens läpidzen/ ja hän putois waunuuns.’ž Nijn Joram cohta käänsi hänen kätens ymbärins ja pakeni/ ja sanoi Ahasialle: täsä on petos Ahasia.’ž Ja cosca Joram näki Jehun/ sanoi hän: Jehu/ ongo rauha? hän sanoi: mikä rauha? sinun äitis Isebelin huorus ja noituus tule aina suuremmaxi.’ž NIin sanoi Joram: waljastacat: ja he waljastit hänen waununs. Ja he menit ulos/ Joram Israelin Cuningas ja Ahasia Judan Cuningas/ idzecukin waunusans cohtaman Jehut. Ja he löysit hänen Nabothin sen Jesreeliterin pellolla.’ž Sen ilmoitti wartia/ ja sanoi: hän on tullut heidän tygöns/ ja ei palaja: ja sen ajo on nijncuin Jehun Nimsin pojan ajo: sillä hän aja nijncuin hän olis hullu.’ž Nijn lähetti hän toisen radzasmiehen. Cosca hän tuli hänen tygöns/ sanoi hän: näitä sano Cuningas: ongo rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhast tahdot? käännä idzes minun tacani.’ž Ja radzasmies ajoi händä wastan/ ja sanoi: näitä sano Cuningas: ongo rauha? Jehu sanoi: mitä sinä rauhast tahdot? käännä minun tacani. Wartia ilmoitti ja sanoi: sanansaattaja on tullut heidän tygöns/ ja ei palaja.’ž Mutta wartia joca tornin päällä Jesreelis seisoi/ sai nähdä Jehun joucon tulewan/ ja sanoi: minä näen yhden joucon. Nijn sanoi Joram: ota yxi radzasmies ja lähetä heitä wastan/ ja sano: ongo rauha?’ž Ja Jehu meni ja matcusti Jesreelijn: sillä Joram sairasti siellä. Nijn oli Ahasia Judan Cuningas mennyt cadzoman Jorami.’ž Mutta Cuningas Joram oli palannut paratta Jesreelijn/ nijstä haawoista cuin Syrialaiset hänen lyönet olit/ cosca hän sodei Hasaelin Syrian Cuningan cansa ). Ja Jehu sanoi: jos teidän mielen on/ nijn ei pidä yhdengän pääsemän Caupungist menemän ja ilmoittaman Jesreelijn.’ž Näin Jehu Josaphatin poica Nimsin pojan/ teki lijton Joramita wastan ( mutta Joram oli Ramothin edes Gileadis caiken Israelin cansa/ Hasaeli Syrian Cuningasta wastan.’ž Nijn he kijrutit idzens/ ja jocainen otti waattens/ ja panit hänen alans corkialle paicalle/ ja puhalsit Basunalla/ ja sanoit: Jehu on tullut Cuningaxi.’ž He sanoit: ei se ole totta/ sano sinä se meille/ hän sanoi: nijn ja nijn on hän puhunut minun cansani/ ja sanonut: näitä sano HERra: minä olen woidellut sinun Israelin Cuningaxi.’ž JA cosca Jehu läxi ulos hänen herrans palweliain tygö/ sanoit he hänelle: ongo rauha? mingätähden tämä kiucuidzia on tullut sinun tygös? hän sanoi heille: te tunnette miehen hywin/ ja mitä hän puhu.’ž Ja coirat pitä syömän Isebelin Jesreelin pellolla/ ja ei yxikän pidä händä hautaman/ ja hän awais owen ja pakeni.’ž Ja teen Ahabin huonen nijncuin Jerobeamin Nebathingin pojan huonen/ ja nijncuin Baesan Ahian pojan huonen.’ž Nijn että caicki Ahabin huone pitä huckuman/ ja minä häwitän Ahabista sen joca seinään cuse/ ja sen suljetun ja hyljätyn Israelis.’ž Ja sinun pitä lyömän sinun herras Ahabin huonen: sillä minä costan minun palweliaini Prophetain weren/ ja caickein HERran palwelioitten weren Isebelin kädest.’ž Nijn hän nousi ja meni sisälle/ mutta hän wuodatti öljyä hänen pääns päälle/ ja sanoi hänelle: näitä sano HERra Israelin Jumala minä olen sinun widellut Israelin HERran Canssan Cuningaxi.aLVALu"¤LĀ = £ - h ż A ¾ . ­ß°}„ļ`žPŸ Ja hän sanoi: ottacat heitä eläwänä kijnni/ ja he otit heidän kijnni ja tapoit paimend’ž Ja hän sanoi: ottacat heitä eläwänä kijnni/ ja he otit heidän kijnni ja tapoit paimenden majan caiwon tykönä neljä miestä wijdettäkymmendä/ nijn ettei yxikän eläwänä pääsnyt.’ž Löysi Jehu sijnä Ahasian Judan Cuningan weljet/ ja sanoi nijlle: mitkä te oletta? he wastaisit: me olem Ahasian weljet/ ja menem terwettämän Cuningan ja Drotningin poikia.’ž JA nousi ja matcusti Samariaan/ ja cosca hän tuli paimenden majan tygö/ joca oli hänen tiesäns.’ž Näin häwitti Jehu ne cuin Ahabin huonest olit jäänet Jesreelijn/ caicki hänen suurens/ ystäwäns ja Pappins/ nijn ettei yxikän heistä jäänyt.’ž Josta te ymmärrätte ettei yxikän HERran sana/ jonga HERra puhunut on Ahabin huonest/ ole turhaxi tullut. Ja HERra teki nijncuin hän puhunut oli hänen palwelians Elian suun cautta.’ž Cosca hän amulla meni ulos/ seisoi hän/ ja sanoi caikellen Canssalle: te tahdotte teillen oikeutta/ cadzo/ minä olen lijton tehnyt minun Herrani wastan/ ja tappanut hänen/ mutta cuca sijs nämät caicki tappanut on?’ž Ja sanoma saatettin hänelle/ että he owat tuonet Cuningan poicain päät tänne. Han wastais: asettacat ne cahteen rouckioon amun asti Caupungin portin eteen.’ž Cosca he sait kirjan/ otit he ne seidzemenkymmendä Cuningan poica ja tapoit/ ja heitit nijden päät astiaan/ ja lähetit ne hänen tygöns Jesreelijn.’ž SIlloin kirjoitti hän heille toisen kirjan/ näin: jos te olet minun palweliani/ ja olet minulle cuuliaiset/ nijn ottacat teidän herran poicain päät/ ja tuocat huomena tällä aica minun tygöni Jesreelijn/ ( oli myös nijtä Cuningan poikia joita Caupungin ylimmäiset caswatit/ seidzemenkymmendä miestä ).’ž Ja ne huonen ja Caupungin haldiat/ ja wanhimmat ja edustosmiehet/ lähetit sanoman Jehulle: me olemme sinun palwelias/ me teem caicki mitäs meille sanot/ en me tee ketän Cuningaxi/ tee mitä sinulle kelpa.’ž Mutta he pelkäisit sangen suurest/ ja sanoit: cadzo/ hän on woittanut caxi Cuningast/ cuingast sijs me seisoisim händä wastan?’ž Nijn walitcat teidän herran pojista paras ja kelwollisin/ ja asettacat händä hänen Isäns istuimelle/ ja soticat teidän herran huonen puolest.’ž Cosca nämät kirjat tulewat teidän tygön. Joiden tykönä teidän herran pojat owat/ waunut/ hewoiset/ wahwat Caupungit ja sotaaset.’ž JA Ahabilla oli seidzemenkymmendä poica Samarias. Ja Jehu kirjoitti kirjat ja lähetti Samariaan Jesreelin Caupungijn päämiesten tygö/ ja wanhimbain/ ja Ahabin edustosmiesten tygö/ näin:’ž Näin tuli Isebelin raato nijncuin loca kedolla Jesreelin pellolla/ ettei sanotta taittu: tämä on Isebel.’ž Ja he tulit jällens ja sanoit hänelle sen: hän sanoi: tämä on nyt se cuin HERra puhui hänen palwelians cautta Elian sen Thesbitin/ ja sanoi: Jesreelin pellolla pitä coirat syömän Isebelin lihan.’ž Cosca he menit pois händä hautaman/ ei he löytänet hänestä muuta mitän cuin pääcallon ja jalat/ ja paljat kämmenet.’ž Ja cosca hän oli tullut sisälle/ ja oli syönyt ja juonut/ sanoi hän: corjatcat cuitengin sitä kirottua/ ja haudatca händä: sillä hän on Cuningan tytär.’ž Hän sanoi: syöskät händä ulos: ja he syöxit hänen ulos/ että seinä ja hewoiset prijscotettin hänen werestäns/ ja tallattin maahan.’ž Ja hän nosti caswons ylös ackunaan/ ja sanoi: cuca on täsä minun tykönäni? nijn käänsi idzens hänen puoleens caxi eli colme palweliata.’ž Ja cosca Jehu tuli portille/ sanoi Isebel: käwikö Simrin hywäst/ joca tappoi herrans?’ž JA cosca Jehu tuli Jesreelijn/ ja Isebel sai sen cuulla/ woiteli hän caswons ja caunisti pääns/ ja cadzeli ackunan läpidze.’ž Mutta Ahasia hallidzi Judas yhtenätoistakymmendenä Joramin Ahabin pojan wuotena.’ž Ja hänen palwelians annoit hänen wiedä waunuilla Jerusalemijn/ ja hautaisit hänen omaan hautaans/ hänen Isäins cansa Dawidin Caupungijn.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:@± ņ@Ō ?± }@Ō >± ”@Ō =± m@Ō <± @Ō ;± m@ Ō :± ˆ@ Ō 9± T@ Ō 8± ˆ@ Ō 7± ‰@ Ō 6± »@Ō 5± ž@Ō 4±  į@Ō 3±  J@Ō 2±  ž@Ō 1±  @Ō 0±  L@Ō /± œ@Ō .± „@Ō -± ż@Ó ,± n@Ó +± _@Ó *± @Ó )± µ@Ó (± m@Ó '± Į@Ó &± Z@Ó %± ś@Ó $± J@Ó #± Ģ@ Ó "± f@ Ó !± Õ@ Ó  ± „@ Ó ± ž@ Ó ± ‚@Ó ± R@Ó ± ±@Ó ± …@Ó ± ŗ@Ó ± •@Ó ± @Ó ± {@Ó ± @Ó ± Ś@Ņ ± —@Ņ ± ›@Ņ ± ‡@Ņ ± “@Ņ ± „@Ņ ± Ÿ@Ņ ± Č@Ņ  ± m@Ņ  ± y@Ņ  ± *@ Ņ  ± @ Ņ  ± Z@ Ņ ± x@ Ņ ± F@ Ņ ± »@Ņ ± ŗ@Ņ ± ¢@Ņ ± ®@Ņ ± ä@Ņ ± s@Ņ ± ü@Ņ ’° ‚@Ņ ž° ‘@Ņ ż° ž@Ń ü° b@Ń ū° n@Ń ś° ‹@Ń ł° ;@Ń ų° s@Ń ÷° Ó@Ń ö° Š@Ń õ° ‚@Ń ō° @ Ń ó° ö@ Ń ņ° å@ Ń ń° `@ Ń š° Ā@ Ń ļ°  @Ń ī° i@Ń ķ° ¹@Ń ģ° ½@Ń ė° j@Ń ź° „@Ń é° @Ń č° ō@Ń ē° i@Š ę° ę@Ń å° s@Š ä° #X@Š ć° "’@Š ā° !¬@Š į° ^@Š ą° Ę@Š ß° ķ@Š Ž° ’@Š Ż° &@ Š Ü° n@ Š Ū° 6@ Š Ś° @ Š Ł° ę@ Š Ų° Ē@Š ×° x@Š Ö° Ē@Š Õ° K@Š Ō° E@Š Ó° @Š Ņ° @Š Ń° d@Š Š° L@Š Ļ° ±@Ī Ī° ®@Ī Ķ° b@Ī Ģ° @Ī Ė° ¶@Ī Ź° Ų@Ī É° ž@Ī Č° •@Ī Ē° /@Ī Ę° Ī@Ī .LVAL“P³ 4 ļ ¤ Ż e ž ø¶€ģZm§IžFÓj Ja hän oli kätkettynä HERran huones hänen cansans ’ž Ja hän oli kätkettynä HERran huones hänen cansans cuusi ajastaica/ mutta Athalia oli Drotningi maalla.’ž MUtta cosca Athalia Ahasian äiti näki hänen poicans cuollexi/ nousi hän ja hucutti caiken Cuningalisen siemenen.’ž Ja aica cuin Jehu Israeli hallidzi Samarias/ oli cahdexan ajastaica colmattakymmendä.’ž Mitä enämbi Jehust on sanottapa/ ja caikist hänen töistäns/ ja caikest hänen woimastans/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas. Ja Jehu nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Samariaan. Ja Joahas hänen poicans tuli Cuningaxi hänen peräns.’ž Hamast idän puolelda Jordanit/ ja caiken Gileadin/ Gaditerein/ Rubeniterein/ ja Manassiterein maan/ hamast Aroerist/ joca on Arnonin ojan tykönä/ ja Gileadin ja Basanin.’ž Silloin rupeis HERra Israelist lohcaiseman: sillä Hasael löi heidän caikis Israelin rajois.’ž Mutta Jehu ei cuitengan pysynyt/ että hän HERran Israelin Jumalan lais caikesta sydämestäns waeldanut olis: sillä ei hän lacannut Jerobeamin synneistä/ joca Israelin oli saattanut syndiä tekemän.’ž JA HERra sanoi Jehulle: ettäs olet ollut hywän tahtoinen tekemän sitä cuin minulle kelpais/ ja sinä teit Ahabin huonetta wastan caiken sen cuin minun sydämesäni oli/ nijn sinun lapses istuwat Israelin istuimella neljänden polwen asti.’ž Mutta Jehu ei lacannut Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca oli saattanut Israelin syndiä tekemän cullaisilla wasicoilla BethElis ja Danis.’ž Näin häwitti mehu Baalin Israelist.’ž Ja hackaisit Baalin padzan ja Baalin kircon ricki/ ja teit nijstä yhteisen huonen/ haman tähän päiwän asti.’ž Ja cannoit padzat ulos Baalin kircost ja poldit ne.’ž COsca he olit uhrannet polttouhrin/ sanoi Jehu wartioille ja Ruhtinaille: mengät sisälle ja murhackat ne siellä/ nijn ettei yxikän heistä pääse. Ja he löit heidän miecan terällä/ ja wartiat ja Ruhtinat heitit heidän pois/ ja menit Baalin kirckoCaupungijn.’ž Cosca he tulit sisälle uhria tekemän ja polttouhria/ asetti Jehu cahdexankymmendä miestä ulos/ ja sanoi heille: cuca teistä yhden nijstä/ cuin minä teidän käteen annan/ päästä hengis/ hänen sieluns pitä oleman sen sielun edest.’ž Ja Jehu meni Jonadabin Rechabin pojan cansa Baalin kirckoon/ ja sanoi Baalin palwelioille: tutkistelcat ja cadzocat/ ettei jocu teidän seasan ole HERran palwelia/ waan ainoastans Baalin palweliat.’ž Silloin sanoi hän waatehuonen haldioille: candacat caicki Baalin palweliain waattet ulos/ ja he cannoit waattet ulos.’ž Ja Jehu lähetti caickeen Israelijn/ ja andoi caicki Baalin palweliat tulla cocoon/ nijn ettei yxikän heistä jäänyt pois. Ja he tulit cocoon Baalin huoneseen/ ja täytit Baalin huonen joca louckaan.’ž Ja Jehu sanoi: pyhittäkät Baalille juhlapäiwä/ ja andacat cudzua cocoon.’ž Sentähden cudzucat caicki Baalin Prophetat cocoon/ caicki hänen palwelians ja caicki hänen pappins minun tygöni/ nijn ettei yxikän heistä jää: sillä minä teen suuren uhrin Baalille/ ja jocainen cuin heistä jää pois/ ei sen pidä elämän. Mutta Jehu teki sen cawaludella/ että hän olis saanut häwittä caicki Baalin palweliat.’ž JA Jehu cocois caiken Canssan/ ja andoi heille sanoa: jos Ahab on wähän palwellut Baalia/ Jehu tahto enämmän händä palwella.’ž Cosca he Samariaan tulit/ löit he caicki Ahabin perilliset Samariast/ sijhenasti että hän hänen häwitti HERran sanan jälken/ cuin hän puhunut oli Elialle.’ž Ja sanoi: tule minun cansani/ cadzoman minun kijwaustani HERran tähden. Ja hän wei hänen waunuis.’ž JA cosca hän sijtä waelsi/ löysi hän Jonadabin Rechabin pojan/ joca händä cohtais/ terwetti ja sanoi: ongo sinun sydämes wilpitöin nijncuin minun sydämen on sinun sydämes cansa? Jonadab wastais: on nijngin. Hän sanoi jällens: ojenna kätes tänne/ ja hän ojensi kätens ja andoi kättä/ ja asetti sijtte istuman waunuin hänen siwuns.#LVAL&— ņ ˆ Ė  © G ē ‹ 9fóø-æ]_ JA Joas sanoi Papeille: caicki pyhitetyt rahat/ cuin tuodan HERran huoneseen/ nimittäin/ raha jocaidzelda ohidzekäywäldä/ ra’ž JA Joas sanoi Papeille: caicki pyhitetyt rahat/ cuin tuodan HERran huoneseen/ nimittäin/ raha jocaidzelda ohidzekäywäldä/ raha cuin cukin anda weroxi hengeldäns/ ja caicki raha cuin idzecukin uhra wapast sydämest/ että ne cannetaisin HERran huoneseen.’ž Paidzi ettei hän pannut pois corkeuxia: sillä Canssa uhrais ja teki suidzutust wielä corkeuxis.’ž Ja Joas teki sitä cuin oikia oli/ ja cuin HERralle hywin kelpais nijncauwan cuin Pappi Jojada opetti händä.’ž SEidzemendenä Jehun wuotena tuli Joas Cuningaxi/ ja hallidzi neljäkymmendä ajastaica Jerusalemis. Hänen äitins nimi oli Zibea BerSabast.’ž Ja Joas oli seidzemen ajastaicainen tullesans Cuningaxi.’ž Ja caicki maan Canssa oli iloisans/ ja Caupungi oli alallans. Mutta Athalian tapoit he miecalla Cuningan huones.’ž Ja otti sadanpäämiehet/ ja Ruhtinat/ ja wartiat/ ja caiken maan Canssan/ ja johdatti Cuningan alas HERran huonesta/ ja tulit wartioitten portin tietä haman Cuningan huonesen. Ja hän istui Cuningan istuimelle.’ž Nijn meni caicki maan Canssa Baalin kirckoon/ ja cukistit hänen Altarins/ ja ricoit peräti caicki hänen cuwans/ ja Mathanin Baalin papin tapoit he myös Altarin edes. Mutta Pappi asetti wirat HERran huones.’ž NIin teki Jojada lijton HERran/ Cuningan ja Canssan wälillä/ että he owat HErran Canssa/ nijn myös Cuningan ja Canssan wälillä.’ž Ja he laskit kätens hänen päällens/ ja hän meni sitä tietä myöden jota hewoiset Cuningan huoneseen käywät/ ja siellä tapettin.’ž Mutta Pappi Jojada käski sadanpäämiehiä/ jotca olit pannut joucon päälle/ ja sanoi heille: wiekät händä ulos joucon läpidze/ ja jos jocu seura händä hän surmattacan miecalla: sillä Pappi oli sanonut/ ettei hänen pitänyt cuoleman HERran huones.’ž Ja näki/ cadzo/ että Cuningas seisoi padzan tykönä/ nijncuin tapa oli/ ja päämiehet ja trometarit Cuningan tykönä/ ja caicki maan Canssa olit iloiset/ ja soitit Trometillä. Nijn Athalia rewäis waattens/ ja sanoi: petos/ petos.’ž JA cosca Athalia cuuli Canssan huudon/ juoxi hän sinne ja meni Canssan tygö HERran huoneseen.’ž Ja hän toi Cuningan pojan edes/ ja pani Cruunun hänen päähäns/ ja andoi hänelle todistuxen/ ja teki hänen Cuningaxi/ ja woitelit hänen/ ja löit käsiäns yhteen/ ja sanoit: menestykön Cuningas.’ž Ja wartiat seisoit Cuningan ymbärillä/ jocaidzella ase heidän kädesäns/ oikiasta huonen louckasta nijn wasembaan huonen louckaan/ Altarita ja huonetta läsnä.’ž Ja Pappi andoi päämiehille keihät ja kilwet/ jotca olit ollet Cuningas Dawidin/ ja olit HERran huones.’ž Ja sadan päämiehet teit caicki mitä Pappi Jojada heidän käskenyt oli/ ja otit miehens tygöns/ jotca Sabbathina tulit nijden cansa jotca Sabbathina läxit/ ja tulit Papin Jojadan tygö.’ž Ja teidän pitä oleman Cuningan ymbärillä/ ja jocaidzella asens hänen kädesäns. Ja joca tule järjestyxeen/ hänen pitä cuoleman/ että te olisitta Cuningan tykönä mennesäns ulos ja sisälle.’ž Mutta caxi osa teistä caikista/ jotca Sabbathina pääsettä/ pitä wartioidzeman Cuningasta HERran huones.’ž Ja colmas osa olcon Surrin portin tykönä/ ja colmas osa olcon sen portin tykönä cuin on wartioitten tacana/ ja teidän pitä wartioidzeman huonen päällecarcamisest.’ž Ja käski heitä/ ja sanoi: tämä on se jonga teidän tekemän pitä: colmas osa teistä/ jonga wuoro on Sabbathina olcon Cuningan huonen wartiana.’ž SEidzemendenä ajastaicana lähetti Jojada/ ja otti sadan päämiehet/ Ruhtinasten ja wartioitten cansa/ ja noudatti heidän tygöns HERran huoneseen/ ja teki lijton heidän cansans/ ja wannotti heitä HErran huones/ ja näytti heille Cuningan pojan.’ž Mutta Joseba Cuningas Joramin tytär Ahasian sisar otti Joaxen Ahasian pojan/ ja warasti hänen Cuningan lasten seast/ jotca tapetut olit/ imettäjäns cansa macaushuonest. Ja hän kätki hänen Athalian edestä nijn ettei hän tapettu.ßLVALoķń ~ š ģ J  Õ   ½>›.fĒC°)Ž÷ Sillä ettei Joahaxen Canssast enämbi jäänyt cuin wijsikymmendä hewoismiestä/ ja kymmenen waunua/ ja kymmen’ž Sillä ettei Joahaxen Canssast enämbi jäänyt cuin wijsikymmendä hewoismiestä/ ja kymmenen waunua/ ja kymmenen tuhatta jalcamiestä: sillä Syrian Cuningas oli heidän hucuttanut ja tehnyt nijncuin tomun rihtä tapettais.’ž Ei he cuitengan luopunet Jerobeamin huonen synneistä/ joca Israelin saatti syndiä tekemän/ mutta he myös waelsit nijsä/ ja medzistö seisoi Samarias.’ž Ja HErra andoi Israelille pelastajan/ joca heidän johdatti ulos Syrialaisten käsistä/ nijn että Israelin lapset asuit heidän majasans nijncuin ennengin.’ž MUtta Joahas rucoili HERran caswoja/ ja HERra cuuli händä: sillä hän näki Israelin ahdistuxen/ cuinga Syrian Cuningas ahdisti heitä.’ž Ja HERran wiha julmistui Israelin päälle/ ja andoi heidän Hasaelin Syrian Cuningan ja Benhadadin Hasaelin pojan käsijn/ nijncauwan cuin he elit.’ž Ja teki paha HErran edes/ ja waelsi Jerobeamin Nebathin pojan synneis/ joca Israelin saatti syndiä tekemän/ ja ei lacannut sijtä.’ž COlmandena colmattakymmendä JOaxen Ahasian pojan Judan Cuningan wuonna/ oli Joahas Jehun poica Israelin Cuningas Samarias seidzementoistakymmendä ajastaica.’ž Sillä Josabar Simeathin poica/ ja Josabad Somerin poica hänen palwelians/ löit hänen cuoliaxi. Ja hän haudattin Isäins cansa Dawidin Caupungijn/ ja Amazia hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja hänen palwelians nousit ja teit lijton/ ja löit hänen cuoliaxi Millon huones/ josta mennän alas Sillan.’ž Mitä enämbi on Joaxest sanomist/ ja caikista cuin hän tehnyt on/ eikö se ole kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Nijn otti Joas Judan Cuningas caicki pyhitetyt/ jotca hänen esiwanhembans Josaphat/ Joram ja Ahasia Judan Cuningat olit pyhittänet/ sijhen myös caiken cullan/ cuin löyttin HERran huonen tawaroista/ ja Cuningan huonesta/ ja lähetti Hasaelille Syrian Cuningalle/ sijtte hän meni Jerusalemist pois.’ž SIlloin matcusti Hasael Syrian Cuningas/ ja sodei Gathi wastan/ ja woitti sen. Ja cosca Hasael aicoi mennä ylös Jerusalemin.’ž Mutta ricosuhrin ja syndiuhrin rahat ei tuodut HERran huoneseen: sillä ne olit Pappein.’ž Ja nijden miesten ei tarwittu lucua tekemän sijtä rahasta cuin he annoit työwäelle/ waan he toimitit sen uscollisest.’ž Mutta annettin työwäelle/ että he nijllä parannaisit HERran huonen.’ž Ei cuitengan tehty hopiamaljoja/ psaltareita/ waskimaljoja/ trometejä/ taicka jotakin cullaista eli hopiaista astiata HERran huones/ nijstä rahoista jotca HERran huoneseen tuodut olit.’ž Ja muuraille/ ja kiwen hackaille/ ja nijlle jotca hirsiä ja wuolduja kiwiä ostit parandaxens mitä rauwennut oli HERran huones/ ja caickijn cuin he huones löysit parannust tarwidzewan.’ž Ja he annoit rahan lugulla ja mitalla teettäille/ jotca olit asetetut HERran huoneseen: ja he annoit ne puusepille/ jotca rakensit ja työtä teit HERran huones.’ž Cosca he näit paljon raha olewan arcus/ tuli Cuningan kirjoittaja ja ylimmäinen Pappi ylös/ ja sidoit rahan yhteen/ cuin he olit sen lukenet/ cuin HERran huonesta löyttin.’ž Nijn Pappi Jojada otti yhden arcun/ ja läwisti läwen candeen/ ja pani oikialle puolelle Altarita/ josta käydän HERran huonesen sisälle. Ja Papit jotca wartioidzit owe/ panit sinne caicki ne rahat cuin tuotin HERran huoneseen.’ž Ja Papit mielistyit ettei heidän pitänyt ottaman raha Canssalda/ eikä parandaman sitä cuin rauwennut oli huones.’ž Cudzui Cuningas Joas Papin Jojadan muiden Pappein cansa/ ja sanoi heille: mixette paranna sitä cuin huones rauwennut on? nijn ei pidä nyt teidän ottaman nijtä rahoja tygön cukin tuttawaldans/ mutta pitä andaman sijhen tulla cuin rauwennut on huones.’ž Ja cuin ei Papit ollet parandanet sitä cuin HERran huones rauwennut oli colmanden colmattakymmendä Cuningas Joaxen wuoten asti.’ž Ottacan Papit sen idzellens cukin tuttawaldans/ sillä pitä heidän parandaman cuin raukewa on HERran huones/ cusa he löytäwät olewan rauwennen.]LVALpõeŠ  ‘ ą Ž  Š µOƒ9?å$·e˜› Mutta tappaitten lapsia ei hän surmannut/ nijncuin kirjoitettu on Mosexen Lakikirjas/ josa HERra käskenyt oli ja sanonut: Is’ž Mutta tappaitten lapsia ei hän surmannut/ nijncuin kirjoitettu on Mosexen Lakikirjas/ josa HERra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä cuoleman lastens tähden/ ja lapset ei pidä cuoleman Isäins tähden/ waan jocainen pitä cuoleman oman syndins tähden.’ž Ja cosca waldacunda hänen kädesäns wahwistui/ löi hän palwelians/ jotca Cuningan hänen Isäns tappanet olit.’ž Sillä ne corkeudet ei ollet pannut pois/ mutta Canssa wielä uhraisit ja suidzutit corkeuxis.’ž Ja hän teki cuin HERralle hywästi kelpais/ ei cuitengan nijncuin hänen Isäns Dawid/ waan caiketi nijncuin hänen Isäns Joas oli tehnyt/ nijn myös hän teki:’ž Hän oli wanha wijsi ajastaica colmatta kymmendä/ cosca hän tuli Cuningaxi/ ja hallidzi yhdexän ajastaica colmattakymmendä Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Joadan Jerusalemist.’ž TOisna Joaxen Joahaxen pojan Israelin Cuningan wuonna/ tuli Amasia Cuningaxi/ Joaxen Judan Cuningan poica.’ž Ja Joas palais ja otti ne Caupungit Benhadadilda jällens Hasaelin pojalda/ jotca hän hänen Isäldäns Joahaxelda sodalla ottanut oli. Joas löi colmast händä/ ja sai Israelin Caupungit jällens.’ž JA Hasael Syrian Cuningas cuoli/ ja hänen poicans Benhadad tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mutta HERra teki armon heidän cansans/ ja armahti heidän päällens/ ja käänsi idzens heidän puoleens hänen lijttons tähden/ Abrahamin/ Isaachin ja Jacobin cansa/ ja ei tahtonut cadotta heitä/ eikä heittänyt heitä pois hänen caswons edest tähän asti’ž Nijn ahdisti Hasael Syrian Cuningas Israeli nijncauwan cuin Joahas eli.’ž Ja se tapahtui että he hautaisit yhtä miestä/ ja cosca he sait nähdä sotajoucon/ heitit he miehen Elisan hautaan/ ja cosca hän sinne tuli ja sattui Elisan luihin/ tuli hän eläwäxi ja nousi jalgoillens.’ž COsca Elisa oli cuollut ja he olit hänen haudannet/ tuli Moabiterein sotajoucko maalle sinä wuonna.’ž Nijn Jumalan mies närkästyi hänen päällens/ ja sanoi: jos sinä olisit lyönyt wijdest eli cuudest/ nijns olisit lyönyt Syrialaiset/ sijhenasti että he olisit lopetetut/ mutta nyt sinun pitä lyömän heitä colmast.’ž Ja hän sanoi: ota nuolet: ja cosca hän otti ne/ sanoi hän Israelin Cuningalle: lyö maahan/ ja hän löi colmast/ ja sijtte lackais.’ž Ja sanoi: awa ackuna joca on itän päin/ ja hän awais sen. Ja Elisa sanoi: ambua/ ja hän ambuis. Hän sanoi pelastuxen nuoli HERralda/ pelastuxen nuoli Syrialaisia wastan/ ja sinun pitä lyömän ne Syrialaiset Aphekis/ sijhenasti että he tyynni hucutetan.’ž Sanoi hän Israelin Cuningalle: jännitä joudzi kädelläs/ ja hän jännitti kädelläns. Ja Elisa laski kätens Cuningan käden päälle/’ž Elisa sanoi hänelle: ota joudzi ja nuolet/ ja cosca hän otti joudzen ja nuolet:’ž JA Elisa sairasti cuolintautians/ ja Joas Israelin Cuningas tuli hänen tygöns/ ja itki hänen edesäns/ ja sanoi: minun Isän/ minun Isän/ Israelin waunu ja hänen radzasmiehens.’ž Ja Joas nuckui hänen Isäins cansa/ ja Jerobeam istui hänen istuimellens. Mutta Joas haudattin Samariaan Israelin Cuningasten ohen.’ž Mitä enä Joaxest sanomist on/ ja mitä hän tehnyt on/ ja hänen woimastans/ cuinga hän Amazian Judan Cuningan cansa sotinut on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja teki paha HERran edes/ ja ei luopunut caikist Jerobeamin Nebathin pojan synneistä/ joca Israelin saatti syndiä tekemän/ mutta hän waelsi nijsä.’ž SEidzemendenä neljättäkymmendä Joaxen Judan Cuningan wuonna oli Joas Joahaxen poica Israelin Cuningas Samarias cuusitoistakymmendä ajastaica.’ž Ja Joahas nuckui hänen Isäins cansa/ ja he hautaisit hänen Samariaan/ ja hänen poicans Joas tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enä Joahaxest sanomist on/ ja caikist mitä hän tehnyt on/ ja hänen woimastans/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.eLVAL|ą”  f  ;  ā Y Ń}õˆ œū~Œ„’£ SEidzemendenäcolmattakymmendenä Jerobeamin Israelin Cuning’ž SEidzemendenäcolmattakymmendenä Jerobeamin Israelin Cuningan wuonna tuli Asaria Amasian Judan Cuningan poica Cuningaxi.’ž Ja Jerobeam nuckui hänen Isäins Israelin Cuningasten cansa/ ja hänen poicans Sacharia tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Jerobeamist sanomist on/ ja caikista cuin hän tehnyt on/ ja hänen wäkewydestäns/ cuinga hän sotinut on/ ja cuinga hän otti Damascun jällens ja Hemathin Judalle Israelis/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja HERra ei ollut sanonut tahtowans pyhkiä Israelin nime taiwan alda pois/ mutta autti heitä Jerobeamin Joaxen pojan cautta.’ž Sillä HERra näki Israelin suuren wiheljäisyden/ nijn että ne suljetut ja hyljätyt olit myös pois/ ja ei yhtän auttajat ollut Israelis.’ž Hän otti Israelin maan rajat jällens/ Hemathist haman meren asti/ joca on sillä tasaisella kedolla/ HERran Israelin Jumalan sanan jälken/ jonga hän sanonut oli hänen palwelians Jonan Prophetan cautta Amithain pojan/ joca oli GathHepherist.’ž Ja teki paha HERran edes/ ja ei lacannut caikista Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca Israelin saatti syndiä tekemän.’ž WIidendenätoistakymmendenä Amasian Judan Cuningan Joaxen pojan wuonna/ oli Jerobeam Joaxen poica Israelin Cuningas Samarias/ yhden ajastajan wijdettäkymmendä.’ž Hän rakensi Elathin/ ja saatti sen jällens Judan ala/ sijttecuin Cuningas hänen Isäins cansa nuckunut oli.’ž Ja coco Judan Canssa otit Azarian cuudentoistakymmenen ajastajan wanhana/ ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns Amasian siaan.’ž Ja he weit hänen sieldä hewoisilla pois/ ja hän haudattin Jerusalemis Dawidin Caupungis hänen Isäins ohen.’ž Ja he teit lijton händä wastan Jerusalemis/ mutta hän pakeni Lachixeen/ ja he lähetit hänen peräns Lachixeen/ ja tapoit hänen siellä.’ž Mitä enämbi Amasiast sanomist on/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž MUtta Amasia Joaxen Judan Cuningan poica/ eli Joaxen Joahaxen Israelin Cuningan pojan cuoleman jälken/ wijsitoistakymmendä ajastaica.’ž Ja Joas nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Samarias Israelin Cuningasten secaan/ Ja hänen poicans Jerobeam tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Joaxest sanomist on/ mitä hän tehnyt on/ ja hänen wäkewydestäns/ ja cuinga hän Amasian Judan Cuningan cansa sodei/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja otti caiken cullan ja hopian ja astiat/ jotca löyttin HERran huonest/ ja Cuningan huonen tawaroist/ ja wielä hänen lapsens pantixi/ ja palais Samariaan.’ž Ja Joas Israelin Cuningas otti Amasian Judan Cuningan Joaxen Ahasian pojan pojan BethSemexes kijnni/ ja tuli Jerusalemijn/ ja cukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portist culmaporttin asti/ neljän sadan kynärän pituudelda.’ž Mutta Juda lyötin Israelildä/ nijn että jocainen pakeni heidän majoins.’ž Mutta Amasia ei totellut händä. Nijn meni Joas Israelin Cuningas ylös/ ja he näit toinen toisens/ hän ja Amasia Judan Cuningas BethSemexes/ joca Judaas on.’ž Sinä olet lyönyt Edomerit/ sijtä paisu sinun sydämes/ pidä se ylistys/ ja ole cotonas/ mixis edzit wahingota caatuaxes/ ja Juda sinun cansas?’ž Mutta Joas Israelin Cuningas lähetti Amasian Judan Cuningan tygö/ ja andoi hänelle sanoa: Orjantappurapensas cuin Libanonis on/ lähetti Cedripuun tygö Libanonijn/ ja andoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäxi/ mutta medzän eläimet kedolla Libanonin medzäs juoxit orjantappuran päällen ja maahaan tallaisit hänen.’ž Silloin lähetti Amasia sanansaattajat Joaxen Joahaxen pojan Jehun pojan Israelin Cuningan tygö/ ja käski hänelle sanoa: tule ja cadzelcam toinen toistam.’ž HÄn löi myös kymmenen tuhatta Edomeriä suolalaxos/ ja woitti Selan Caupungin sodalla/ ja cudzui hänen Jaktheel tähän päiwän asti.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:»± ‡@Ś ŗ± @Ś ¹± ‘@Ś ø± @Ś ·± X@Ś ¶± U@Ś µ± 6@ Ś “±  ’@ Ś ³±  ©@ Ś ²±  {@ Ś ±±  €@ Ś °±  ©@Ś Ʊ X@Ś ®± ‘@Ś ­± g@Ś ¬± ™@Ś «± Ņ@Ś Ŗ± K@Ś ©± Æ@Ś ر q@Ś §± )ŗ@Ł ¦± (=@Ł „± 'T@Ł ¤± &_@Ł £± %Ø@Ł ¢± $@Ł ”± #¤@Ł  ± "č@Ł Ÿ± !y@Ł ž±  —@Ł ± @ Ł œ± ]@ Ł ›± “@ Ł š± €@ Ł ™± ³@ Ł ˜± %@Ł —± ƒ@Ł –± Ś@Ł •± Ģ@Ł ”± h@Ł “± ³@Ł ’± “@Ł ‘± ^@Ł ± ’@Ł ± ¢@Ų Ž± ²@Ų ± @Ų Œ± u@Ų ‹±  =@Ų Š±  b@Ų ‰±  ¤@Ų ˆ±  h@ Ų ‡±  Ł@ Ų †± „@ Ų …± Ą@ Ų „± ¶@ Ų ƒ± t@Ų ‚± ž@Ų ± |@Ų €± f@Ų ± u@Ų ~± @Ų }± q@× |± «@Ų {± £@Ų z± B@× y± ž@Ų x± ”@× w±  £@× v±  ;@× u±  ø@× t±  Š@× s±  t@× r± …@× q± č@× p± ®@× o± Ÿ@× n± Y@ × m± ¤@ × l± Ī@ × k± q@ × j± &Ž@ × i± %[@× h± ${@× g± #„@× f± "V@× e± !­@× d±  k@× c± |@× b± ¦@× a± Ē@× `± {@Ö _± ‚@Ö ^± ~@Ö ]± @Ö \± |@Ö [± y@Ö Z± ]@Ö Y± €@Ö X± Å@Ö W± ©@Ö V± @Ö U± „@Ö T± ·@Ö S± ƒ@ Ö R± ˜@ Ö Q±  „@ Ö P±  ”@ Ö O±  `@ Ö N±  }@Ö M±  –@Ö L± ‹@Ö K± ƒ@Ö J± z@Ö I± ­@Ö H± `@Ö G± Q@Ö F± ¬@Ö E± z@Ō D± u@Ō C± ņ@Ō B± @Ō A± ‰@Ō LVALT£ö | ł n Ų [ ū g ć K ȍ cžĮHĢÅGÅJ Ja teki paha HERran edes/ sillä ei hän luopunut Jerobeamin ’ž Ja teki paha HERran edes/ sillä ei hän luopunut Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca Israelin syndiä saatti tekemän.’ž TOisna cuudettakymmendä Asarian Judan Cuningan wuonna/ oli Pekah Remalian poica Israelin Cuningas Samarias caxikymmendä wuotta.’ž Mitä enämbi Pekahjast sanomist on/ ja caikist cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja Pekah Remalian poica hänen Ruhtinans teki lijton händä wastan/ ja löi hänen cuoliaxi Cuningan huones Samarias/ Argobin ja Ariehn cansa/ ja wijsikymmendä miestä hänen cansans Gileadin lapsist. Ja cosca hän oli hänen tappanut/ tuli hän Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja teki paha HERran edes: sillä ei hän luopunut Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca Israelin saatti synditä tekemän.’ž WIidendenäkymmendenä Asarian Judan Cuningan wuonna oli Pekahja Menahemin poica Israelin Cuningas caxi wuotta Samarias.’ž Ja Menahem cuoli hänen Isäins cansa/ ja Pekahja hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Menahemist sanomist on/ ja caikista cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja Menahem pani hopiaweron rickaimbain päälle Israelis/ että idzecukin heistä andais wijsikymmendä hopiaSicli Assyrian Cuningalle. Nijn meni Assyrian Cuningas cotia jällens/ ja ei jäänyt maalle.’ž Ja Phul Assyrian Cuningas tuli maacundan/ ja Menahem andoi Phullin tuhannen leiwiskätä hopiata/ että hän olis pitänyt hänen cansans/ ja wahwistais händä waldacundaan.’ž Ja teki paha HERran edes/ ja ei luopunut elinaicanans Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca Israelin saatti syndiä tekemän.’ž YHdexändenä neljättäkymmendenä Asarian Judan Cuningan wuonna/ oli Menahem Gadin poica Israelin Cuningas kymmenen wuotta Samarias.’ž Silloin löi Menahem Tiphsan ja caicki jotca siellä olit/ ja heidän rajans Thirsast/ ettei he händä tahtonet päästä sisälle/ ja löi caicki heidän rascat waimons/ ja rewäis ne ricki.’ž Mitä enämbi Sallumist sanomist on/ ja hänen lijtostans jonga hän teki/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Sillä Menahem Gadin poica meni ylös Thirsast/ ja tuli Samariaan/ ja löi Sallumin Jabexen pojan Samarias/ tappoi hänen ja tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž JA Sallum Jabexen poica tuli Cuningaxi yhdexändenäneljättäkymmendenä Usian Judan Cuningan wuonna/ ja hallidzi Cuucauden Samarias:’ž Ja tämä oli se cuin HERra Jehulle puhunut oli/ sanoden: sinun lapses pitä istuman Israelin istuimella neljänden polwen asti/ ja se tapahtui nijn.’ž Mitä enämbi Sachariast sanomist on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja Sallum Jabethin poica teki lijton händä wastan/ ja löi hänen Canssan edes/ tappoi hänen ja tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja teki paha HERran edes/ nijncuin hänen Isäns tehnet olit/ ja ei luopunut Jerobeamin Nebathin pojan synneist/ joca Israelin saatti syndiä tekemän.’ž CAhdexandena neljättäkymmendenä Asarian Judan Cuningan wuonna/ oli Sacharia Jerobeamin poica Israelin Cuningas cuusi Cuucautta Samarias.’ž Ja Asaria nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Isäins tygö Dawidin Caupungijn/ ja hänen poicans Jotham tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Asariast sanomist on/ ja caikist cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja HERra waiwais Cuningast/ nijn että hän oli spitalis cuolemans asti/ ja asui erinomaises huones. Mutta Jotham Cuningan poica hallidzi huonen/ ja duomidzi Canssa maalla.’ž Paidzi sitä ettei he luopunet corkeuxist/ sillä Canssa uhraisit ja suidzutit wielä corkeuxis.’ž Ja hän teki cuin HERralle hywäst kelpais/ caiketi nijncuin hänen Isäns Amasia.’ž Ja cuudentoistakymmenen ajastaicainen oli hän tullesans Cuningaxi/ ja hän hallidzi caxi wuotta cudettakymmendä Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Jechalia Jerusalemist.[LVAL9“¬ ’ © % Ŗ O Į P ‚ Ž…ę8PĖW‡Ļ”ńP Mitä enämbi Ahaxest sanomist on/ ja mitä hän tehnyt on’ž Mitä enämbi Ahaxest sanomist on/ ja mitä hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Uria Pappi teki caicki cuin Ahas Cuningas hänelle käskenyt oli.’ž Mutta waskiAltarin/ cuin HERran edes seisoi/ otti hän pois/ nijn ettei se seisonut Altarin ja HERran huonen wälillä/ waan pani Altarin siwulle pohjan puoleen.’ž Ja sytytti sen päälle polttouhrins ja ruocauhrins/ ja caasi sen päälle hänen juomauhrins ja kijtosuhrins weren/ cuin hän uhrais/ andoi hän prijscotta Altarille.’ž Ja cuin Cuningas tuli ja näki Altarin/ uhrais hän sillä.’ž Nijn rakensi Pappi Uria Altarin/ ja teki caicki sen jälken cuin Ahas Cuningas hänelle oli lähettänyt Damascust/ ja näin teki Uria Pappi sijhenasti cuin Ahas Cuningas tuli Damascust.’ž JA Cuningas Ahas matcusti Tiglath Pillesseri Assyrian Cuningasta wastan Damascuun/ ja cuin hän näki yhden Altarin Damascus/ lähetti Cuningas Ahas sen cuwan ja muodon Papille Urialle/ nijncuin se tehty oli.’ž Ja Assyrian Cuningas cuuli händä/ ja meni Damascuun/ ja woitti sen/ ja wei heidän Kirrijn/ ja löi Rezin cuoliaxi.’ž Ja Ahas otti culda ja hopiata/ cuin hän löysi HERran huonest/ ja Cuningan huonen tawaroist ja lähetti Assyrian Cuningalle lahjoja.’ž MUtta Ahas lähetti sanoman Tiglath Pillesserille Assyrian Cuningalle/ ja käski hänelle sanoa: minä olen sinun palwelias ja poicas/ matcusta tänne ja wapada minua Syrian ja Israelin Cuningan kädest/ jotca owat nosnet minua wastan.’ž Silloin myös Rezin Syrian Cuningas sai Syrialaisille Elothin jällens/ ja ajoi Judalaiset Elothist ulos/ mutta Syrialaiset tulit Elothijn/ ja asuit sijnä tähän päiwän asti.’ž SIlloin matcusti Rezin Syrian Cuningas/ ja Pekah Remalian poica Israelin Cuningas Jerusalemijn sotiman/ ja pijritit Ahaxen/ ja ei cuitengan woittanet händä.’ž Uhraeli ja suidzutti corkeuxilla ja cuckuloilla/ ja caickein wiherjäisten puiden alla.’ž Sillä hän waelsi Israelin Cuningasten tiellä/ ja käytti poicans tulen läpidze/ pacanoitten cauhistuxen jälken/ jotca HERra Israelin lasten edest oli ajanut ulos.’ž Cahdenkymmenen ajastaicainen oli Ahas tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi cuusitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis/ ja ei tehnyt cuin oli kelwollinen HERralle hänen Jumalallens/ nijncuin Dawid hänen Isäns.’ž SEidzemendenätoistakymmendenä Pekahn Remalian pojan wuonna/ tuli Ahas Jothamin Judan Cuningan poica Cuningaxi.’ž Ja Jotham nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Isäins tygö/ hänen Isäns Dawidin Caupungijn/ ja Ahas hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž SIlloin rupeis HERra lähettämän Judalle Rezin Syrian Cuningan/ ja Pekahn Remalian pojan.’ž Mitä enämbi Jothamist sanomist on/ ja caikist cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Paidzi ettei hän luopunut corkeuxist: sillä Canssa uhrais ja suidzutti wielä corkeuxis/ hän rakensi HERran huonen corkian portin.’ž Ja teki cuin HERralle hywäst kelpais/ caiketi nijncuin hänen Isäns Usia tehnyt oli.’ž Ja wijden colmattakymmenen ajastaicainen oli hän tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi cuusitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Jerusa Zadochin tytär.’ž TOisna Pekahn Remalian pojan Israelin Cuningan wuonna/ tuli Jotham Usian Judan Cuningan poica Cuningaxi.’ž Mitä enämbi Pekahst sanomist on/ ja caikist cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja Hosea Elan poica teki Pekaht Remalian poica wastan lijton/ ja löi hänen cuoliaxi/ ja tuli Cuningaxi hänen siaans/ cahtenakymmendenä Jothamin Usian pojan wuonna.’ž PEkahn Israelin Cuningan aicana tule Tiglath Pillesser Assyrian Cuningas/ ja otti Hionin/ AbelBethMaechan/ Janohan/ Kedexen/ Hasorin/ Gileadin/ Galilean ja caiken Nephtalin maan/ ja wei Assyriaan.,LVALbæ  “  ø < > Ź  TŠ÷ė‰L×ød Ja käytit heidän poicans ja tyttärens tulen läpidze/ ja pidit noituxia ja welh’ž Ja käytit heidän poicans ja tyttärens tulen läpidze/ ja pidit noituxia ja welhouxia/ ja myit idzens tekemän sitä cuin paha oli HERran edes/ händä wihoittaxens.’ž Mutta he hyljäisit caicki heidän HERrans Jumalans käskyt/ ja teit heillens caxi walettua wasickata ja medzistöitä/ ja rucoilit coco taiwallista sotajoucko/ ja palwelit Baalia.’ž Sitälikin cadzoit he myös hänen käskyns ja lijttons ylön/ cuin hän heidän Isäins cansa tehnyt oli/ ja hänen tunnustuxens/ cuin hän heidän seasans tunnusti/ ja waelsit heidän turhis menoisans/ ja teit turhia cuin pacanatkin heidän ymbärilläns/ joita HERra heitä oli tekimäst kieldänyt.’ž Ja ei he cuullet/ mutta olit niscurit nijncuin heidän esiisänskin/ jotca ei usconet HERran heidän Jumalans päälle:’ž Ja cosca HERra todisti Israeli ja Judat wastan/ caickein Prophetain ja Näkiäin cautta/ ja andoi heille sanoa: palaitca teidän wäärildä teildän/ ja pitäkät minun käskyni ja oikeuteni/ caiken sen Lain jälken/ cuin minä teidän Isillen käskenyt olen/ ja myös minun palweliaini Prophetain cautta teille lähettänyt olen.’ž Ja palwelit epäjumalita/ joista HERra heille oli sanonut: sencaltaisita ei teidän pidä tekemän.’ž Ja he suidzutit caikis corkeuxis/ pacanoitten tawan jälken/ jotca HERra heidän edestäns oli ajanut pois. Ja teit myös hirmuisia töitä/ joilla he wihoitit HERran.’ž Ja rakensit padzaita ja medzistöitä caikilla corkeilla wuorilla/ ja caikein wiherjäisten puiden alla.’ž Ja Israelin lapset caunistit heidän asians HERra heidän Jumalatans wastan/ jotca ei cuitengan hywät ollet/ nimittäin/ että he rakensit heillens corkeuxia jocaidzis Caupungeis/ sekä linnois/ että wahwois Caupungeis.’ž Ja waelsit pacanoitten tapain jälken/ jotca HERra oli ajanut Israelin lasten edest ulos/ ja nijncuin myös Israelin Cuningat teit.’ž Mutta silloin cuin Israelin lapset syndiä teit HERra heidän Jumalatans wastan/ joca heidän Egyptin maalda johdattanut oli Pharaon Egyptin Cuningan käsist/ ja he pelkäisit wieraita jumalita.’ž Mutta yhdexännellä Hosean ajastajalla woitti Assyrian Cuningas Samarian/ ja wei Israelin Assyriaan/ ja pani heidän Halaan/ ja Haborijn Gosan wirran tygö/ ja Mederein Caupungeihin.’ž Ja Assyrian Cuningas meni caickeen sijhen maacundaan ylös/ ja tuli Samariaan/ ja pijritti sen colmexi ajastajaxi.’ž Mutta cosca Assyrian Cuningas sai tietä Hosean tehnexi hänen cansans lijton/ lähetti hän sanan Soolle Egyptin Cuningalle/ ja ei lähettänyt Assyrian Cuningalle lahjoja wuosi wuodelda/ nijn pijritti Assyrian Cuningas hänen/ ja pani hänen fangihuoneseen.’ž Händä wastan sodei Salmanassar Assyrian Cuningas/ ja Hosea tuli hänelle alemmaisexi/ nijn että hän andoi hänelle lahjoja.’ž Ja teki paha HERran edes/ mutta ei cuitengan nijncuin Israelin Cuningat/ jotca hänen edelläns olit.’ž TOisna toistakymmendä Ahaxen Judan Cuningan wuonna/ hallidzi Hosea Elan poica Israelin Samarias yhdexän ajastaica.’ž Ja Ahas nuckui Isäins cansa/ ja haudattin Isäins tygö Dawidin Caupungijn/ ja Hiskia hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Sitälikin Sabbathin peitoxen/ jonga he huoneseen rakendanet olit. Ja Cuningan huonen sisällekäytäwän käänsi hän HERran huonen puoleen/ Assyrian Cuningan mielen noutexi.’ž Ja Cuningas Ahas särki istuimen siwut/ ja sijrsi cattilan ylhäldä/ ja hän otti meren nijstä waskihärjistä pois/ jotca sen alla olit/ ja pani ne kiwipermannolle.’ž Ja Cuningas Ahas käski Urialle Papille/ sanoden: sillä suuremmalla Altarilla pitä sinun uhraman polttouhrin huomeneltain/ ja ruocauhrin ehtona/ ja Cuningan polttouhrin ja hänen ruocauhrins/ ja caiken maan Canssan polttouhrin/ heidän ruocauhrins ja juomauhrins/ ja caiken polttouhrin weren/ ja caickein muiden uhrein/ pitä sinun prijscottaman sijhen päälle/ waan minä ajattelen mitä minä teen waskiAltarin cansa.„LVALn}Ź b – ¼ 9  a į-Š@©0H¤l ¹|Ā Ja näin nämät pacanat pelkäisit HERra/ ja palwelit myös heidän jumalitans. Nijn myös teit ’ž Ja näin nämät pacanat pelkäisit HERra/ ja palwelit myös heidän jumalitans. Nijn myös teit heidän lapsens/ ja lastens lapset/ cuin heidän Isänskin tehnet olit/ haman tähän päiwän asti.’ž Mutta ei he totellet sitä/ waan teit wanhan tawans jälken.’ž Mutta peljätkä HERra teidän Jumalatan/ hän teitä autta teidän wihamiesten käsist.’ž Ja älkät unhottaco sitä lijtto cuin hän teidän cansan teki/ ettet te pelkäis muita jumalita.’ž Ja pitäkät ne tawat/ oikeudet/ lait ja käskyt/ cuin hän teille kirjoitta andanut on/ että te aina caikis paicois teette sen jälken/ ja älkät peljätkö muita jumalita.’ž Mutta HERra joca teidän Egyptin maalda suurella woimalla toi ulos/ ja ojetulla käsiwarrella/ händä peljätkä/ händä rucoelca/ hänelle uhratca.’ž Ja HERra teki heidän cansans lijton/ ja käski heitä sanoden: älkät peljätkö muita jumalita/ ja älkät heitä cumartaco/ älkät heitä palwelco/ älkät heille uhratco.’ž Ja haman tähän päiwän asti tekewät he tätä wanhan tawan jälken/ nijn ettei he eikä pelkä HERra/ eikä myös pidä heidän tapans ja oikeuttans/ lain ja käskyn jälken/ cuin HERra käski Jacobin lapsille/ jolle hän andoi IsraElin nimen.’ž Ja cuin he näin pelkäisit HERra/ ja he palwelit myös epäjumalita/ jocainen Canssa tawans jälken/ custa he tullet olit.’ž Mutta että he pelkäisit myös HERra/ teit he heille pappeja corkeudelle nijstä halwimmista heidän seasans/ jotca uhraisit heidän corkeustens huoneis.’ž Ne Awast teit Nibehan/ ja Tharthak/ ne Sepharwaimist poldit heidän poicans Adramelechin ja Anamelechin heidän epäjumalains edes Sepharwaimis.’ž Mutta ne Babelist teit SuchotBenothin/ ne Chutist teit Nergelin/ ne Hemathist teit Asiman.’ž Mutta joca Canssa teki idzellens erinomaisen jumalan/ ja panit ne nijhin corkeuden huoneisin/ jotca Samarialaiset tehnet olit/ jocainen Canssast omas Caupungisans josa he asuit.’ž Nijn tuli yxi Papeista/ joca wiety oli Samariast pois/ ja asui BethElis/ ja opetti heille/ cuinga heidän piti pelkämän HERra.’ž MUtta Assyrian Cuningas käski/ ja sanoi: wiekät sinne yxi Papeista/ cuin te sieldä wienet oletta pois ne mengän sinne/ ja asucan siellä/ ja opettacan heille maan Jumalan tawat.’ž Ja he annoit sanoa Assyrian Cuningalle: pacanat cuins tänne annoit tulla/ ja panit Samarian Caupungeihin asuman/ ei tiedä mitän maacun~an Jumalan säädyist/ sentähden lähetti hän Lejonit heidän secaans/ ja cadzo/ he surmawat heidän/ sentähden ettei he mitän tiedä maacunnan Jumalan säädyist.’ž Mutta cosca he nijsä ensin rupeisit asuman/ ja ei peljännet HERra/ lähetti HERra Lejonit heidän secaans/ jotca heidän surmaisit.’ž JA Assyrian Cuningas andoi tulla Canssa Babelist ja Cuthast/ ja Awast/ ja Hemathist/ ja Sepharwaimist/ ja asetti heidän Samarian Caupungeihin Israelin lasten siaan/ jotca omistit Samarian/ ja asuit nijsä Caupungeis.’ž Sijhenasti että HERra heitti Israelin caswons edest pois/ nijncuin hän ennen sanonut oli caickein palweliains Prophetain cautta. Ja nijn Israel oli culkiana omalda maaldans Assyrias/ tähän päiwän asti.’ž Ja nijn waelsit Israelin lapset caikis Jerobeamin synneis/ cuin hän tehnyt oli/ ja ei lacannet sijtä.’ž Sillä Israel oli eroitettu Dawidin huonest/ ja he teit heillens Jerobeamin Nebathin pojan Cuningaxi. Hän käänsi Israelin HERrasta pois/ ja saatti heidän suurest syndiä tekemän.’ž Sentähden hyljäis HERra caiken Israelin siemenen/ waiwais heitä ja andoi ryöwärein käsijn/ sijhenasti että hän heidän caswons edest heitti pois.’ž ( Ei myös Juda pitänyt hänen HERrans Jumalans käskyjä/ waan waelsit Israelin tawan jälken )’ž NIin wihastui HERra suurest Israelin päälle/ ja heitti heidän pois caswons edest/ nijn ettei yhtän heistä jäänyt/ waan Judan sucucunda yxinäns.äLVALą•Ć * Ć 2 Ś 1 ± 6  ūÅppÓLe€į" Cuinga sijs sinä taidat seisoa yhden edes nijstä caickein pienimmistä Herroista/ jotca owat m’ž Cuinga sijs sinä taidat seisoa yhden edes nijstä caickein pienimmistä Herroista/ jotca owat minun Herrani alammaiset? Ja/ sinä luotat sinus Egyptin päälle/ waunuin ja radzasmiesten tähden?’ž Lupa sijs nyt minun Herralleni Assyrian Cuningalle/ nijn minä annan sinulle kymmenen tuhatta hewoista/ jos sinä waiwoin taidat anda cuin nijllä radzastawat.’ž Mutta jos te sanoisitte: me uscallam HERran meidän Jumalam päälle: eikö hän ole jonga corkeudet ja Altarit Hiskia cukistanut on? Ja sanoi Judalle ja Jerusalemille: tämän Altarin edes cuin on Jerusalemis pitä teidän cumartaman.’ž Cadzo/ jos sinä uscallat sen särjetyn ruocosauwan päälle Egyptist? että se cuin noja idzens sen päälle/ se mene sisälle hänen käteens/ ja läpidze pistä sen: nijn on Pharao Egyptin Cuningas caikille cuin luottawat hänen päällens.’ž Ajatteletcos ( waicka ne owat tyhjät puhet ) neuwo ja woima olewan sotiaxes? mihingä sinä sinus luotat/ ettäs olet minusta luopunut?’ž NIin sanoi RabSake heille: sanocas Cuningas Hiskialle: nijn sano se woimallinen Cuningas/ Assyrian Cuningas: mikä on tämä suuri rohkeus johon sinä luotat?’ž Ja cudzui Cuningan: nijn meni Eliachim Hilchian poica heidän tygöns ulos/ huonenhaldia/ ja Sebna kirjoittaja/ ja Joah Asaphin poica Cantzleri.’ž JA Assyrian Cuningas lähetti Thartanin/ ja ylimmäisen Camari palwelian/ ja RabSaken Lachixest Cuningas Hiskian tygö suuren wäen cansa Jerusalemijn/ ja he menit sinne. Ja tulduans sinne/ pidätit he lammicon wesijuoxun ylimmäisellä puolella/ cuin on ylhällä wanuttajan pellolla.’ž Silloin särki Hiskia HERran Templin owet ja kiscot/ cuin hän idze oli andanut silata.’ž Nijn andoi Hiskia caiken sen hopian cuin HERran huones löyttin ja Cuningan huones.’ž Nijn lähetti Hiskia Judan Cuningas Lachixeen Assyrian Cuningan tygö/ ja andoi hänelle sanoa: minä olen rickonut/ mene minun tyköäni pois/ mitäs panet minun päälleni/ sen minä cannan. Nijn pani Assyrian Cuningas Hiskian Judan Cuningan päälle/ colme sata leiwiskätä hopiata/ ja colmekymmendä leiwiskätä culda.’ž MUtta neljändenätoistakymmendenä Hiskian Cuningan wuonna/ meni Sanherib Assyrian Cuningas caickia Judan wahwoja Caupungeita wastan/ ja otti ne.’ž Ettei he ollet cuuliaiset HERran heidän Jumalans änelle/ ja ricoit hänen lijttons/ ja caicki mitä Moses HERran palwelia käskenyt oli/ sitä ei he totellet eikä tehnet.’ž Ja Assyrian Cuningas wei Israelin Assyriaan/ ja pani heitä Halahn ja Haborin/ Gosanin wirran tygö Mederein Caupungeihin.’ž Ja woitti colmen wuoden peräst/ cuudendena Hiskian wuonna ( se on yhdexäs Hosean Israelin Cuningan wuosi ) woitettin Samaria.’ž NEljändenä Hiskian Cuningan wuonna ( se oli seidzemes Hosean Elan pojan Israelin Cuningan wuosi ) meni Salmanasser Assyrian Cuningas Samariata wastan ja pijritti sen.’ž Hän löi Philisterit Gasan asti/ ja heidän rajans/ linnasta wahwoin Caupungeihin asti.’ž Ja HERra oli hänen cansans/ ja cungapäin hän meni/ toimitti hän taitawast/ hän luowui myös Assyrian Cuningast/ ja ei ollut hänelle alemmainen.’ž Hän rippui HERrasa/ ja ei luopunut hänestä/ ja piti hänen käskyns cuin HERra Mosexelle oli käskenyt.’ž Hän turwais HERran Israelin Jumalaan/ nijn ettei yxikän hänen caltaisens ollut hänen jälkens/ ei myös hänen edelläns/ caickein Judan Cuningasten seas.’ž Hän cukisti corkeudet/ ja särki padzat/ ja häwitti medzistöt/ ja löi waskikärmen ricki/ jonga Moses tehnyt oli: sillä Israelin lapset suidzutit hänelle aina sijhen päiwän asti/ ja he cudzuit hänen Nehusthan.’ž Ja teki sitä cuin otollinen oli HERran edes/ nijncuin hänen Isäns Dawid.’ž Ja hän oli wijdencolmattakymmenen ajastaicainen tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi yhdexän ajastaica colmattakymmendä Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Abi Sacharian tytär.’ž COlmandena Hosean Elan pojan Israelin Cuningan ajastaicana/ tuli Hiskia Ahaxen Judan Cuningan poica Cuningaxi.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:6² ó@ą 5² Z@ą 4² Ę@ą 3² P@ą 2² @ą 1² “@ą 0² ˜@ą /² x@ą .² Ś@ ą -²  2@ ą ,²  œ@ ą +²  >@ ą *²  @ ą )²  Ö@ą (² ™@ą '² œ@ą &² {@ą %² ²@ą $² ‰@ą #² ž@ą "² ‘@ą !² ©@ą  ² n@ß ² U@ß ² Ÿ@ß ² U@ß ² L@ß ² @ß ² W@ß ² ®@ß ² ›@ß ² Ÿ@ß ² µ@ß ² @ ß ²  @ ß ²  §@ ß ²  §@ ß ²  é@ ß ²  H@ß ²  •@ß ² ä@ß  ² ś@ß  ² ®@ß  ² a@ß  ² l@ß  ² ×@ß ² r@ß ²  @Ž ² ]@Ž ² Ī@Ž ² Œ@Ž ² l@Ž ² ¤@Ž ² 1@Ž ² ²@Ž ’± Ć@Ž ž±  @ Ž ż±  ‘@ Ž ü±  t@ Ž ū±  Š@ Ž ś±  ¦@ Ž ł± …@Ž ų± ‡@Ž ÷± Č@Ž ö± õ@Ž õ± p@Ž ō± ž@Ž ó± C@Ż ņ± ŗ@Ž ń± %ą@Ž š± $K@Ż ļ± #Š@Ž ī± "_@Ż ķ± !y@Ż ģ±  Ķ@Ż ė± ~@Ż ź± o@Ż é± é@Ż č± Ę@Ż ē± a@Ż ę± Ń@Ż å± Ę@Ż ä± b@ Ż ć± @ Ż ā± „@ Ż į± œ@ Ż ą± æ@ Ż ß± ‰@Ż Ž± ”@Ż Ż± Y@Ż ܱ „@Ż Ū± °@Ż Ś± y@Ż Ł±  `@Ż Ų±  @Ż ×±  ‚@Ż Ö±  «@Ü Õ±  Ŗ@Ü Ō± ƒ@Ü Ó± ”@Ü Ņ± »@Ü ѱ 6@Ü Š± @Ü Ļ± ˜@Ü Ī± “@Ü Ķ± l@ Ü Ģ± %°@ Ü Ė± $s@ Ü Ź± #”@ Ü ɱ "ˆ@ Ü ȱ !Q@Ü Ē±  @Ü ʱ Å@Ü ű ˜@Ü ı i@Ü Ʊ Š@Ü Ā±  @Ü Į± Ü@Ü Ą± ˜@Ü æ± æ@Ś ¾± Ÿ@Ś ½± å@Ś ¼± ē@Ś ELVALhŒ õ Œ ō /  Ķ E ±>Ž"÷ŽØķYÖ, Näin sanocat Hiskialle Judan Cuningalle: älä anna sinun Jumalas wietellä sinuas/ jo’ž Näin sanocat Hiskialle Judan Cuningalle: älä anna sinun Jumalas wietellä sinuas/ jonga päälle sinä idzes luotat/ ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian Cuningan käteen.’ž Ja cosca hän sai cuulla Thirhakast Ethiopian Cuningast/ cadzo/ hän on mennyt sotiman sinua wastan/ nijn hän palais. JA lähetti sanan Hiskialle/ ja andoi hänelle sanoa:’ž Ja cosca RabSake palais/ löysi hän Assyrian Cuningan sotimast Libnat wastan: sillä hän oli cuullut hänen mennexi Lachixest pois.’ž Cadzo/ minä annan hänelle hengen/ että hän saa cuulla sanoman/ ja palaja omalle maallens/ ja minä annan hänen caatua miecalla hänen maacunnasans.’ž Sanoi Esaia heille: näin sanocat teidän herrallen: näin sano HERra: älä mitän peljästy nijden sanain tähden cuins cuullut olet/ joilla Assyrian Cuningan palweliat minua häwäisnet owat.’ž COsca Cuningas Hiskian palweliat tulit Esaian tygö/’ž Jos HERra sinun Jumalas cuulis caicki RabSaken sanat/ jotca hänen Herrans Assyrian Cuningas on lähettänyt tänne/ pilcka puhuman eläwätä Jumalata wastan/ ja häwäisemän sanoilla/ cuin HERra sinun Jumalas cuullut on/ nijn corgota sinun rucouxes nijden edest cuin wielä jäänet owat?’ž Ja hän sanoi hänelle: näin sano Hiskia: tämä päiwä on waiwan/ toran ja häwäistyxen päiwä/ lapset owat synnyttämiselläns/ mutta ei ole woima synnyttä.’ž Ja hän lähetti Eliakimin huonenhaldian ja Sebnan kirjoittajan wanhimmitten Pappein cansa puetettuna säkeillä Prophetan Esaian Amoxen pojan tygö.’ž COsca Cuningas Hiskia nämät cuuli/ rewäis hän waattens/ ja puki säkin päällens/ ja meni HERran huoneseen.’ž Nijn tuli Eliakin Hilckian poica huonenhaldia/ ja Sebna kirjoittaja/ ja Joah Asaphin poica Cantzleri Hiskian tygö rewäistyillä waatteilla ja ilmoitit hänelle RabSaken sanat.’ž Ja Canssa waickeni/ ja ei händä mitäkän wastannut/ sillä Cuningas oli käskenyt ja sanonut: älkät händä wastatco.’ž Cusa on jocu Jumala caiken maacunnan jumalten seas/ cuin maans on pelastanut minun kädestäni/ että HERra nyt pelasta Jerusalemin minun kädestäni?’ž Cusa owat Hemathin ja Arphadin jumalat? cusa owat Sepharwaimin jumalat? Henan ja Iwan? owatco he Samarian pelastanet minun käsistäni?’ž Ongo myös pacanoitten jumalat pelastanet cukin maans Assyrian Cuningan käsist?’ž Sijhenasti että minä tulen ja wien teitä sijhen maahan/ joca teidän maan caldainen on/ josa jywiä/ wijna/ leipä/ wijnamäkiä/ öljypuita/ öljyä ja hunajata on/ nijn te elätte ja ette cuole/ älkät cuulco Hiskiat/ sillä hän pettä teidän/ cosca hän sano: HERra pelasta meitä.’ž Älkät cuulco Hiskiat/ sillä näin sano Assyrian Cuningas: Ottacat minun armon wastan/ ja tulcat minun tygöni/ nijn jocamies on syöpä wijnapuustans ja ficunapuustans/ ja on juopa hänen caiwostans.’ž Ja älkän andaco Hiskia teidän turwata HERran päälle/ sanoden: HERra on totisest pelastawa teitä/ ja ei tämä Caupungi anneta Assyrian Cuningan käsijn.’ž Näin sano Cuningas: älkät andaco Hiskian pettä teitän: sillä ei hän woi wapahta teitä minun käsistäni.’ž Nijn seisoi RabSake/ ja huusi corkialla änellä Judan kielellä/ puhui ja sanoi: cuulcat sen woimallisen Cuningan ändä Assyrian Cuningan.’ž Mutta RabSake sanoi heille: ongo minun Herran lähettänyt minun sinun Herras tygö eli sinun tygös/ että minun sencaltaisia sanoja puhuman pitä? Ja nijden miesten tygö cuin muurin päällä istuwat/ että heidän pitä syömän oma locans teidän cansan/ ja juoman oma custans?’ž NIin sanoi Eliachim Hilckian poica/ ja Sebna ja Joah RabSakelle: puhu sinun palweliais cansa Syrian kielellä ( sillä me ymmärräm sen ) ja älä puhu meidän cansam Judan kielellä/ Canssan cuulden cuin muurin päällä owat.’ž Eli/ luuletcos että minä ilman HERrata tänne tullut olen/ häwittämän näitä Caupungeita? HERra on minun käskenyt: mene tätä maata wastan ja hucuta se.LVAL~įX Ō { ē ^ Ÿ   qIxQhł{®5Ö‹H Mutta hän käänsi caswons seinän’ž Mutta hän käänsi caswons seinän puoleen/ rucoili HERra ja sanoi:’ž Ja näin meni Sanherib Assyrian Cuningas matcaans/ palais ja oli Niniwes.’ž Ja minä warjelen tämän Caupungin ja autan minun tähteni/ ja Dawidin minun palweliani tähden.’ž Mutta hänen pitä sitä tietä palajaman/ jota hän tullut on/ ja ei pidä hänen tähän Caupungijn pääsemän/ HERra sen sano.’ž Sentähden sano HERra Assyrian Cuningasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän Caupungijn/ eikä yhtän nuolda sinne ambuaman/ ei myös yhtän kilpe tuoman sen eteen/ ja ei yhtän walli rakendaman sen ymbärille.’ž Sillä ne jäänet pitä käymän Jerusalemist ulos/ ja Zionin wuorest ne cuin pääsnet owat/ HERran Zebaothin kijwaus teke näitä.’ž Ja Judan tytär joca pelastettu ja jäänyt on/ hänen pitä wielä nyt alda juurtuman/ ja ylhäldä hedelmöidzemän.’ž JA tämä pitä oleman sinulle merkixi/ syö tällä ajastajalla sitä cuin tallattu on/ toisella ajastajalla sitä cuin idzestäns caswa/ colmannella ajastajalla kylwäkät ja leicackat/ ja istuttacat wijnapuita/ ja syökät heidän hedelmäns.’ž Ettäs kiucuidzet minua wastan/ ja sinun ylpeydes on tullut minun corwini/ panen minä rengan sinun sieramijs ja suidzet sinun suuhus/ ja johdatan sinun sitä tietä myöden tacaperin/ jotas tulitkin.’ž Minä tiedän sinun asuma sias/ sinun ulos ja sisällekäymises/ ja ettäs kiucuidzet minua wastan.’ž Ja ne jotca sijnä asuwat/ pidäis tuleman heicoxi peljästymän/ häpiämän ja tuleman nijncuin ruoho kedolla/ ja nijncuin wiherjäinen ruohon corsi caton päällä/ ja nijncuin tuulelda poltettu oras käytyäns ylös.’ž Etkös ole cuullut minun näitä jo aica ennen tehnexi/ ja algusta minuani walmistanexi? mutta nyt olen minä sen andanut tapahtua/ että wahwat Caupungit pidäis cukistettaman häwinnexi kiwirouckioxi.’ž Minä olen caiwanut ja juonut muucalaiset wedet/ ja olen cuiwanut caicki meret minun jalwoillan.’ž Sinä olet sanansaattaittes cautta häwäisnyt HERra/ ja sanonut: minä olen nosnut wuorten cuckuloille minun waunueni paljoudella Libanonin siwulle/ minä olen hacannut maahan hänen corkiat Cedripuuns/ ja walitut hongans/ ja olen tullut Carmelin medzän wijmeiseen majaan.’ž Ketäs olet pilcannut ja häwäisnyt? ketä wastans olet corgottanut änes? sinä olet nostanut sinun silmäs sitä pyhä wastan Israelis.’ž Nämät owat ne cuin HERra händä wastan puhunut on/ neidzy Zionin tytär cadzo sinun ylön/ ja pilcka sinua/ Jerusalemin tytär wäändele päätäns sinun jälkes.’ž NIin lähetti Esaia Amoxen poica Hiskian tygö/ ja andoi hänelle sanoa: näitä sano HERra Israelin Jumala: minä olen cuullut mitäs minulda rucoillut olet/ Sanheribin Assyrian Cuningan tähden.’ž Mutta sinä HERra meidän Jumalam/ auta meitä hänen kädestäns/ että caicki waldacunnat maalla tiedäisit sinun HERra ainoastans Jumalaxi.’ž Ja owat heittänet heidän Jumalans tuleen/ sillä ei ne ollet jumalat/ mutta ihmisten kätten tegot/ puut ja kiwet/ sentähden owat he ne häwittänet.’ž Se on tosi HERra/ että Assyrian Cuningat owat häwittänet pacanat ja heidän maacundans.’ž HERra cumarra corwas ja cuule/ awa silmäs ja näe: ja cuule Sanheribin sanat/ joca tänne on lähettänyt pilckaman eläwätä Jumalata.’ž Ja rucoili HERran edes/ ja sanoi: HERra Israelin Jumala/ joca istut Cherubimin päällä/ sinä olet ainoastans Jumala/ caikis maan waldacunnis/ sinä olet tehnyt taiwan ja maan.’ž COsca Hiskia oli ottanut kirjat sanansaattailda/ ja lukenut ne/ meni hän HERran huoneseen/ ja lewitti ne HERran eteen.’ž Cusa on Hemathin Cuningas/ Arphadin Cuningas/ Sepharwaimin/ Henan ja Iwan Caupungin Cuningas?’ž Owatco myös pacanoitten jumalat pelastanet heidän/ jotca minun Isäni hucuttanet owat/ Gosanin/ Haranin/ Resephin ja Edenin lapset/ jotca Thelassaris olit?’ž Cadzo/ sinä olet cuullut/ mitä Assyrian Cuningat tehnet owat caikille maacunnille/ ja hucuttanet heitä/ ja sinä pelastettaisin?>LVAL0P– ų ˆ “ Ė D æ  Š‡Äį=ŃEwz MAnasse oli cahdentoistakymmenen ajastaicainen tullesans Cuningaxi/ ja hallid’ž MAnasse oli cahdentoistakymmenen ajastaicainen tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi wijsi ajastaica cudettakymmendä Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Hephziba.’ž Ja Hiskia nuckui hänen Isäins cansa/ ja Manasse hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi sanomist on Hiskiast/ ja hänen woimastans/ ja mitä hän tehnyt on/ ja calalammicost ja wesiruuhist/ joilla hän weden johdatti Caupungijn/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Hiskia sanoi Esaialle: se on hywä cuin HERra puhunut on: ja sanoi wielä: olcon nijn/ jos waiwoin rauha ja uscollisus minun aicanani olis.’ž Ja myös lapset jotca sinusta tulewat/ jotcas sijtät/ otetan Camaripalwelioixi Babelin Cuningan huoneseen.’ž Cadzos/ aica tule/ että caicki sinun huonestas wiedän pois Babelijn/ ja caicki mitä sinun esiisäs coonnet owat tähän päiwän asti/ ja ei jätetä mitän/ sano HERra.’ž Nijn sanoi Esaia Hiskialle: cuule HERran sana:’ž Hän sanoi: mitä he owat nähnet sinun huonesas? Hiskia sanoi: he owat nähnet caicki mitä minun huonesan on/ ja ei ole mitän minun tawaroisan/ jota en minä heille osottanut ole.’ž NIin tuli Propheta Esaia Cuningas Hiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet owat sanonet/ ja custa he owat tullet sinun tygös? Hiskia sanoi: he owat tullet Babelist caucaiselda maalda.’ž Ja Hiskia cuuli heitä/ ja osotti heille coco tawarohuonens/ hopian/ cullan/ callit yrtit/ ja sen parhan öljyn/ ja asehuonen/ ja caicki mitä hänen tawaroisans oli. Ja ei mitän ollut hänen huonesans ja caikes hänen wallasans/ jota ei Hiskia heille osottanut.’ž SIlloin lähetti Brodäch Baledan Baledanin poica Babelin Cuningas kirjoituxen ja lahjoja Hiskialle: sillä hän oli cuullut Hiskian sairastanexi.’ž Nijn rucoili Esaia HERra/ ja warjo käwi kymmenen pijrdo tacaperin/ jotca hän oli käynyt edeskäsin Ahaxen Säjäris.’ž Ja hän sanoi: se on kewiä että warjo käy edeskäsin kymmenen pijrdo/ sitä en minä tahdo/ mutta että hän käwis kymmenen pijrdo tacaperin.’ž Esaia sanoi: sinä saat tämän merkin HERralda/ että HERra teke mitä hän sanonut on. Pitäkö warjon käymän kymmenen pijrdo edeskäsin taicka kymmenen pijrdo tacaperin?’ž Hiskia sanoi Esaialle: mikä mercki sijhen on/ että HERra minun paranda/ ja minun pitä menemän colmandena päiwänä HERran huoneseen?’ž JA Esaia sanoi: andacat minulle ficunarypelä. Ja cosca he hänelle ne andanet olit/ pani hän ne paisuman päälle/ ja hän tuli terwexi.’ž Ja minä lisän sinun ikääs wijsitoistakymmendä ajastaica/ ja wapadan sinun ja tämän Caupungin Assyrian Cuningan kädest/ ja warjelen tämän Caupungin minun tähteni/ ja minun palweliani Dawidin tähden.’ž Palaja/ ja sano Hiskialle minun Canssani päämiehelle: näitä sano HERra/ sinun Isäs Dawidin Jumala: minä olen cuullut sinun rucouxes/ ja nähnyt sinun kyyneles/ cadzo/ minä parannan sinun/ colmandena päiwänä pitä sinun menemän HERran huoneseen.’ž Mutta cosca Esaia ei ollut wielä puoliwälis Caupungista käynyt ulos/ tuli HERran sana hänen tygöns/ ja sanoi:’ž Ah HERra/ muista että minä olen uscollisest ja wagalla sydämellä waeldanut sinun edesäs/ ja tehnyt mikä sinulle otollinen ollut on: ja Hiskia itki hartast.’ž SIlloin sairasti Hiskia cuolemallans. Ja Propheta Esaia Amoxen poica tuli hänen tygöns/ ja sanoi hänelle: nijn sano HERra: cadzo huonettas/ sillä sinun pitä nyt cuoleman ja ei elämän.’ž Ja cosca hän rucoili Nisrochin hänen jumalans huones/ nijn hänen poicans AdraMelech ja SarEzer tapoit hänen miecalla/ ja pakenit sijtte sieldä Araratin maacundaan: ja hänen poicans Assarhaddon tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž JA sinä yönä meni HERran Engeli ja tappoi Assyrian leiris/ sata cahdexankymmendä ja wijsituhatta miestä. Ja cosca he silloin warhain huomeneltain nousit/ cadzo/ nijn caicki tie oli täynnä cuoluita ruumita.TLVALŽ·Kź < B ^ É  ˜ ńJŖeĘ+}&—KöW” Ja hän haudattin hänen omaan hautaans Usan krydimaah’ž Ja hän haudattin hänen omaan hautaans Usan krydimaahan. Ja hänen poicans Josia tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä Amon enämbi tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Mutta maacunnan Canssa löi caicki ne cuoliaxi/ jotca olit lijton tehnet Cuningas Amonita wastan. Ja Canssa teit Josian hänen poicans Cuningaxi hänen siaans.’ž Ja hänen palwelians teit lijton Amonita wastan/ ja tapoit Cuningan omas huonesans.’ž Ja luowui HERrasta hänen Isäins Jumalasta/ ja ei waeldanut HERran tiellä.’ž Ja hän waelsi caickia nijtä teitä cuin hänen Isäns waeldanut oli/ ja palweli epäjumalita/ joita hänen Isäns palwellut oli/ ja cumarsi nijtä.’ž Ja teki sitä cuin HERralle ei kelwannut/ nijncuin hänen Isänskin Manasse tehnyt oli.’ž CAhden ajastaicainen colmattakymmendä oli Amon tullesans Judan Cuningaxi/ ja hallidzi caxi ajastaica Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Mesulemeth Hazurin tytär Jathbast.’ž Ja Manasse nuckui hänen Isäins cansa/ ja haudattin hänen huonens krydimaahan/ joca oli Usan krydimaa/ ja hänen poicans Amon tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Manassest sanomist on/ ja caikista cuin hän tehnyt on/ ja nijstä synneistä cuin hän teki/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž JA Manasse wuodatti paljo wiatoinda werta/ että Jerusalem sieldä ja tääldä täynäns oli/ ilman nijtä syndejä joilla hän Judan saatti syndiä tekemän/ että he teit paha HERran edes.’ž Että he teit nijtä jotca ei minulle kelwannet/ ja owat minun wihoittanet sijtä päiwästä/ jona heidän Isäns läxit Egyptist/ tähän päiwän asti.’ž Ja minä heitän ne jäänet minun perimisestäni/ ja annan heidän wihamiestens käsijn/ että heidän pitä oleman caikille heidän wiholisillens saalixi ja ryöstöxi.’ž Ja minä wedän Samarian mittausnuoran Jerusalemin ylidze/ ja Ahabin huonen waagan/ ja wirutan Jerusalemin nijncuin astiat wirutetan/ he wirutetan ja käätän ymbärins.’ž Sentähden sano HERra Israelin Jumala näin: cadzo/ minä saatan wahingon Judan ja Jerusalemin päälle/ että cuca ikänäns sen cuule/ pitä hänen molemmat corwans soiman.’ž Että Manasse Judan Cuningas on nämät cauhistuxet tehnyt/ jotca pahemmat owat cuin caicki ne cauhistuxet/ joita Amorrerit tehnet owat/ jotca hänen edelläns olit/ ja on myös saattanut Judan syndiä tekemän hänen epäjumalittens cansa.’ž SIlloin puhui HERra hänen palwelioittens Prophetain cautta/ ja sanoi:’ž Mutta ei he totellet sitä/ waan Manasse wietteli heitä/ nijn että he teit pahemmin cuin pacanat/ jotca HERra Israelin lasten edest häwittänyt oli.’ž Ja en lijcuta enämbi jalcoja sijtä maasta/ jonga minä heidän Isillens andanut olen. Cuitengin jos he pitäwät ja tekewät caicki cuin minä heille käskenyt olen. Ja caiken sen lain cuin minun palwelian Moses heille käskenyt oli.’ž Hän pani myös medzistöjumalan/ jonga hän tehnyt oli huoneseen/ josta HERra Dawidille ja hänen pojallens Salomolle sanonut oli: täsä huones ja Jerusalemis/ jonga minä walinnut olen coco Israelin sucucunnasta/ panen minä minun nimeni ijancaickisest.’ž Ja käytti poicans tulen läpidze/ ja otti waarin linduin lauluist ja merkeist/ ja piti noitia ja merckein sanoita/ ja teki paljo paha HERran edes/ jolla hän hänen wihoitti.’ž Ja hän rakensi coco taiwalliselle sotajoucolle Altarit molembijn cartanoihin HERran huoneseen.’ž Ja rakensi myös Altarin HERran huoneseen/ josta HERra sanonut oli: minä asetan minun nimeni Jerusalemijn.’ž Hän rakensi corkeuxet jällens/ jotca hänen Isäns Hiskia cukistanut oli/ ja nosti Baalin Altarin/ ja teki medzistön/ nijncuin Ahab Israelin Cuningas tehnyt oli/ ja cumarsi coco taiwan sotajoucko/ ja palweli nijtä.’ž Ja hän teki paha HERran edes pacanoitten cauhistuxen jälken/ jotca HERra Israelin lasten edest oli ajanut pois. LVALWĘ(Ÿ ķ r Ö = g č Ŗ  ÜŠņ>½m§MZ Ja Cuningas meni HERran huoneseen ja caicki Judan ja Jerusalemin asuwaiset hänen cansans/ Papit ja Prophetat/ ja caicki’ž Ja Cuningas meni HERran huoneseen ja caicki Judan ja Jerusalemin asuwaiset hänen cansans/ Papit ja Prophetat/ ja caicki Canssa/ pienet ja suuret/ ja luettin heidän corwains cuulden caicki lijttokirjan sanat/ joca HERran huonesta löytty oli.’ž Ja Cuningas lähetti/ ja caicki wanhimmat Judast ja Jerusalemist cocounsit hänen tygöns.’ž Sentähden cocoon minä sinua Isäis tygö/ ettäs cootan rauhas hautaan/ ettei sinun silmäs näkis caicke sitä onnettomutta cuin minä tälle sialle saatan. Ja he sanoit caicki nämät Cuningalle jällens.’ž Että sinun sydämes on pehminnyt HERran sanoista/ cuins cuullut olet/ ja olet sinus nöyryttänyt HERran edes/ coscas cuulit mitä minä sanoin tätä sia ja hänen asuwaisians wastan/ että heidän pitä tuleman häwityxexi ja kirouxexi. Ja olet repinyt sinun waattes/ ja olet itkenyt minun edesäni/ nijn olen minä myös cuullut sen/ sano HERra.’ž Mutta Judan Cuningalle/ joca teidän lähettänyt on kysymän HERralda/ pitä teidän näin sanoman: näin sano HERra Israelin Jumala:’ž Että he owat luopunet minusta ja suidzuttanet wieraille jumalille/ wihoittain minua caikilla heidän kättens töillä/ sentähden sytty minun wihan tätä sia wastan/ ja ei sammuteta.’ž Nijn sano HERra: cadzo/ minä saatan onnettomuden tähän siaan/ ja hänen asuwaisillens/ caicki Lain sanat/ cuin Judan Cuningas on andanut edesäns luke.’ž Mutta hän sanoi heille: näitä sano HERra Israelin Jumala: sano sille miehelle joca teidän minun tygöni lähettänyt on:’ž NIin meni Hilkia Pappi/ Ahakam/ Achbor/ Saphan ja Asaja Prophetissan Huldan tygö/ Sallumin Thicuan pojan emännän/ Harhamin pojan/ waatetten wartian ( ja hän asui Jerusalemis toisella puolella ) ja he puhuit hänelle.’ž Mengät ja kysykät HERralle minun puolestani/ Canssan ja coco Judan puolesta/ tämän kirjan sanoista joca löytty on: sillä se on julma HERran wiha joca meidän päällem syttynyt on/ ettei meidän Isäm ole cuuliaiset ollet tämän kirjan sanoille/ että he olisit tehnet nijtä caickia cuin sijnä kirjoitettu oli.’ž Ja Cuningas käski Papin Hilkian/ ja Ahikamin Saphanin pojan/ ja Achborin Michajan pojan/ ja Saphanin kirjoittajan/ ja Asajan Cuningan palwelian/ sanoden:’ž Cosca Cuningas cuuli Lakikirjan sanat/ rewäis hän waattens.’ž Ja Saphan kirjoittaja puhui Cuningalle/ ja sanoi: Hilkia Pappi andoi minulle yhden kirjan: ja Saphan luki sen Cuningan edes.’ž Ja Saphan kirjoittaja tuli Cuningan tygö/ ja ilmoitti hänelle/ ja sanoi: sinun palwelias owat coonnet ne rahat jotca HERran huones löytyt owat/ ja owat ne jacanet työwäelle/ jotca asetetut owat HERran huoneseen.’ž JA ylimmäinen Pappi Hilkia sanoi Saphanille kirjoittajalle: minä löysin Lakikirjan HERran huonest: ja Hilkia andoi kirjan Saphanille/ ja hän luki sen.’ž Waan ei cuitengan yhtän lucua pidä heildä waadittaman nijstä rahoista/ jotca heidän käsijns owat annetut/ waan heidän pitä uscollisest nijtä toimittaman.’ž Nimittäin/ puusepille/ rakendaille/ muuraille/ ja nijlle jotca hirsiä ja wuoltuja kiwiä ostaman pitä huonen parannuxexi.’ž Että ne annetaisin teettäille/ jotca HERran huoneseen asetetut owat/ ja he andawat työwäelle/ jotca työtä tekewät HERran huones/ ja parandawat mitä HERran huones langennut on.’ž Mene ylimmäisen Papin Hilkian tygö/ ja anna hänen luke se raha cuin HERran huoneseen tuotu on/ ja owen wartiat Canssalda coonnet owat.’ž MUtta cahdexandena toistakymmendenä Cuningas Josian wuonna/ lähetti Cuningas Saphan Azalian pojan Mesullamin pojan kirjoittajans HERran huoneseen/ sanoden:’ž Ja teki sitä cuin HERran edes oli kelwollinen/ ja waelsi caikella hänen Isäns Dawidin tiellä/ ja ei poikennut oikialle eli wasemalle puolelle.’ž Josia oli cahdexan ajastaicainen tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi yhden ajastajan neljättäkymmendä Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Jedida Adajan tytär Bazkathist.RLVALĄ ¢  ¢ Ÿ   ŹŌĘu”©ą<…† JA Cuningas käski Canssa ja sanoi: pitäkät teidän HERralle Ju’ž JA Cuningas käski Canssa ja sanoi: pitäkät teidän HERralle Jumalalle Pääsiäist/ nijncuin kirjoitettu on tämän lijton kirjas.’ž Ja hän uhrais caicki corkeuden papit/ cuin siellä olit Altarille/ ja poltti ihmisten luut sen päällä/ ja palais Jerusalemijn.’ž Hän percais myös caicki corkeusten huonet Samarian Caupungis/ jotca Israelin Cuningas tehnyt oli wihoittaxens HERra/ ja teki heidän cansans peräti nijncuin hän BethElis tehnyt oli.’ž Ja hän sanoi: anna hänen maata/ ja älkän yxikän lijcuttaco hänen luitans. Näin olit hänen luuns wapadetut sen Prophetan luiden cansa/ joca Samariasta tullut oli.’ž Ja hän sanoi: mikä haudan mercki tämä on cuin minä täsä näen? Ja Caupungin Canssa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta joca Judast tuli/ ja näitä huusi cuins tehnyt olet Altarille BethElis.’ž Ja Josia käänsi hänens/ ja näki ne haudat jotca olit wuorella/ lähetti ja andoi tuotta luut haudoista/ ja poltti ne Altareilla/ ja saastutti sen HERran sanan jälken/ cuin Jumalan mies huutanut oli/ joca nämät nijn ennen puhunut oli.’ž NIin myös BethElin Altarin/ joca on sijnä corkeuxes cuin Jerobeam Nebathin poica tehnyt oli/ joca Israelin saatti syndiä tekemän/ hän cukisti sen Altarin ja corkeuden/ ja poltti corkeudet tuhwaxi/ ja poltti myös medzistön.’ž Ja särki padzat/ ja häwitti medzistöt/ ja täytti heidän sians ihmisten luilla.’ž Ja ne corkeuxet jotca Jerusalemin edes olit/ oikialla puolella Mashithin wuorta/ jonga Salomo Israelin Cuningas rakendanut oli Astharotille Zidonin cauhistuxelle/ ja Chamoxelle Moabin cauhistuxelle/ ja Milchomille Amonin lasten cauhistuxelle/ saastutti myös Cuningas.’ž Nijn myös Altarit/ jotca cattoin päällä Ahaxen Salis olit/ jotca Judan Cuningat tehnet olit. Ja ne Altarit cuin Manasse tehnyt oli/ nijsä cahdesa HERran huonen cartanos/ särki Cuningas ja pakeni sieldä/ ja heitti heidän tuhcans Kidronin ojaan.’ž Ja otti ne hewoiset pois/ jotca Judan Cuningat Auringolle asettanet olit HERran huonen sisällekäymiseen/ Nethan Melechin Camaripalwelian majan tykönä/ joca oli Parwarimis/ ja Auringon rattat poltti hän tules.’ž Hän saastutti myös Tophetin/ Hinnomin lasten laxos/ ettei yxikän käyttäis hänen poicans ja tytärtäns tulen läpidze Molechille.’ž Ei cuitengan corkeuxen papit uhrannet coscan HERran Altarille Jerusalemis/ mutta söit caldiaist leipä heidän weljeins keskenä.’ž JA hän cocois caicki Papit Judan Caupungist/ ja saastutti corkeuxet joisa Papit suidzutit/ Gebast BerSeban asti. Ja hän särki corkeuxet portis/ jotca olit Josuan Caupungin päämiehen portin majas/ joca oli wasemalla puolella Caupungin portia sisälle mennes.’ž Ja cukisti huorain huonet/ jotca olit ylhällä HERran huonen tykönä/ joisa waimot cudoit huonetta medzistölle.’ž Ja andoi Jerusalemista wiedä ulos medzistön/ ja poltti sen Kidronin ojan tykönä/ ja musersi tuhwaxi/ ja heitti tuhwan Canssan lasten hautoin.’ž Ja hän otti Camarim pois jotca Judan Cuningat asettanet olit suidzuttaman corkeuxis/ Judan Caupungeis ja ymbärins Jerusalemita. Ja ne jotca suidzutit Baalille/ ja Auringolle/ ja Cuulle ja planeteille/ ja caikelle taiwaliselle joucolle.’ž JA Cuningas käski Hilkiat ylimmäistä Pappia/ ja Pappeja toisesta wuorosta/ ja owen wartioita otta HERran Templist caickinaiset calut/ jotca Baalille/ medzistölle ja caikelle taiwaliselle joucolle tehdyt olit/ ja he poldit ne ulcona Jerusalemin edes Kidronin laxos/ ja tuhca canntetin sieldä BethElijn.’ž Ja Cuningas seisoi yhden padzan tykönä/ ja teki lijton HERran edes/ että heidän piti waeldaman HERran jälken/ ja pitämän hänen käskyns/ todistuxens ja oikeudens caikest sydämestäns/ caikest sielustans/ että heidän piti pitämän nämät lijton sanat jotca kirjoitetut olit täsä kirjas. Ja Canssa mielistyi sijhen lijtton.sįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ‚G Ń²“tU6ųŁŗ›|]>į„hIÜ„nO0©² #@ę ز U@ę §² )@ę ¦² €’ž Abram/ se on Abraham.0 „² €’ž Serug/ Nahor/ Tharah.0 ¤² €’ž Eber/ Peleg/ Regu.- £² €’ž Sem/ Arphachsad/ Salah.2 ¢² D@!å ”² €’ž Ebalin/ Abimaelin/ Scheban.6  ² €’ž Hadoramin/ Usalin/ Diklan.5 Ÿ² =@ å ž² }@å ² -@å œ² T@å ›² .@å š² /@å ™² $@å ˜²  4@å —²  J@å –²  ?@å •²  '@å ”²  @@å “² 3@å ’² 9@å ‘² 4@å ² S@å ² €’ž Noe/ Sem/ Ham ja Japhet.3 Ž² €’ž Henoch/ Methusala/ Lamech.5 ² €’ž Kenan/ Mahalaleel/ Jared.4 Œ² €’ž ADam/ Seth/ Enos., ‹² i@å Š² X@å ‰² ‚@å ˆ² @ å ‡² }@ å †² Ż@ å …² “@ å „² @ å ƒ² }@å ‚² a@å ² U@å €² @å ² |@å ~² ē@å }² Š@å |² P@å {² a@å z²  „@ä y²  G@ä x²  ®@ä w²  r@ä v²  {@ä u² ¾@ä t² ƒ@ä s² h@ä r² «@ä q² ė@ä p² z@ä o² Z@ä n² ę@ ä m²  @ ä l² C@ ä k² ±@ ä j² ~@ ä i² š@ä h² ©@ä g² Į@ä f²  Ć@ä e²  Ų@ä d²  P@ä c²  e@ä b²  D@ä a² «@ä `² °@ć _² _@ć ^² {@ć ]² @ć \² Š@ć [² Ü@ć Z² @ć Y² %E@ć X² $·@ć W² # @ ć V² "«@ ć U² !Ŗ@ ć T²  C@ ć S² ®@ ć R² Ų@ć Q² Å@ć P² y@ć O² ķ@ć N² ”@ć M² š@ć L² ņ@ć K² p@ć J² §@ć I² @į H² €@į G² ·@į F² ¤@į E² É@į D² ė@ į C² į@ į B² Q@ į A²  @ į @²  ö@ į ?²  Ó@į >²  @į =²  @į <² @į ;² p@į :² @į 9² ī@į 8² 0@į 7² @@į ŻLVALYé÷  f y ; c µrČ\ˆ¬"£(É Ja Egyptin Cuningas ei lähtenyt enä hänen maaldans: sillä Babelin Cuningas oli häneld’ž Ja Egyptin Cuningas ei lähtenyt enä hänen maaldans: sillä Babelin Cuningas oli häneldä ottanut caicki pois mitä Egyptin Cuningan oma oli/ Egyptin ojasta Phratin wirtan asti.’ž Ja Jojachim nuckui hänen Isäins cansa/ ja hänen poicans Joachin tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Mitä enämbi Jojachimist sanomist on/ ja caikist hänen tegoistans/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja wiattoman weren tähden jonga hän wuodatti/ ja täytti Jerusalemin wiattomalla werellä/ sitä ei HERra tahtonut anda andexi.’ž Mutta se tapahdui Judalle HERran sanan jälken/ että hän heitä heittäis pois caswoins edest Manassen syndein tähden cuin hän tehnyt oli.’ž Ja HERra andoi tulla hänen päällens sotawäen Chaldeast/ Syriast/ Moabist ja Ammonin lapsist/ ja andoi ne tulla Judean hucuttaman händä HERran sanan jälken/ nijncuin hän oli puhunut hänen palweliains Prophetain cautta.’ž NEbucadNezar Babelin Cuningas meni hänen aicanans/ ja Jojakim tuli hänelle alemmaisexi colmexi wuodexi/ joca käänsi idzens ja ercani hänest.’ž Ja hän teki paha HERran edes/ nijncuin hänen Isänskin tehnet olit.’ž WIjdencolmattakymmenen ajastajan wanha oli Jojakim cosca hän Cuningaxi tuli/ ja hallidzi yxitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis/ hänen äitins nimi oli Zebuda Pedajan tytär Rumast.’ž Ja Jojakim andoi Pharaolle hopian ja cullan/ nijn cuitengin laski hän maan werollisexi/ että hän wois nijn paljo hopiata anda Pharaon käskyn jälken/ idzecungin maacunnan Canssan teki hän werollisexi woimans perästä hopiaan ja culdaan/ Pharaolle Necholle andaxens.’ž Ja Pharao Necho teki Eliachimin Josian pojan Cuningaxi hänen Isäns siaan/ ja muutti hänen nimens Jojachimixi/ mutta Joahaxen hän otti ja wei Egyptijn/ siellä hän cuoli.’ž Mutta Pharao Necho otti hänen kijnni Riblathis Hamathin maalla/ ettei hän hallidzis Jerusalemis/ ja pani weron maan päälle sata leiwiskätä hopiata/ ja leiwiskän culda.’ž Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.’ž Colmen ajastajan wanha colmattakymmendä oli Joahas cosca hän tuli Cuningaxi/ ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis. HÄnen äitins nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnast.’ž Ja hänen palwelians weit hänen cuolluna pois Megiddost/ ja weit hänen Jerusalemijn/ ja hautaisit hänen omaan hautaans. Ja maan Canssa otti Joahaxen Josian pojan/ woitelit ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns siaan.’ž HÄnen ajallans matcusti Pharao Necho Egyptin Cuningas/ Assyrian Cuningasta wastan Phratin wirran tygö/ mutta Cuningas Josia meni händä wastan/ ja cuoli Megiddos/ sijttecuin hän oli nähnyt hänen.’ž Mitä enämbi Josiast sanomist on/ ja caikist cuin hän tehnyt on/ cadzo/ se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.’ž Ja HERra sanoi: minä heitän Judan pois minun caswoni edest/ nijncuin minä Israelin heittänyt olen/ ja tämän Caupungin jonga minä walinnut olen/ nimittäin Jerusalemin/ ja sen huonen josta minä puhunut olen: Minun nimen on olewa siellä.’ž Cuitengin ei käändynyt HERra hänen wihans julmuudest/ jolla hän Judan päälle wihoitettu oli/ caickein kehoitusten tähden ioilla Manasse hänen kehoittanut oli.’ž Hänen wertaisens ei ollut yxikän Cuningas ennen händä/ joca nijn caikesta sydämestäns/ caikesta sielustans/ caikesta woimastans/ hänens käänsi HERran tygö/ caiken Mosexen Lain jälken/ ja hänen jälkens ei tullut myöskän hänen caltaistans.’ž JA Josia percais caicki noidat/ merckein cadzojat/ cuwat ja epäjumalat/ ja caicki cauhistuxet cuin Judan maalla ja Jerusalemis pannut olit/ että hän pidäis Lain sanat/ jotca kirjas kirjoitetut olit/ jonga Pappi Hilkia löysi HERran huonest.’ž Mutta cahdexandena toistakymmendenä Cuningas Josian wuonna/ oli tämä Pääsiäinen pidetty HERralle Jerusalemis.’ž Sillä ei yhtän Pääsiäistä ollut nijn pidetty cuin tämä/ Duomarein ajasta jotca olit duominnet Israelis/ ja caickein Isralin Cuningasten ja Judan Cuningasten aicana. LVALU¬\„ Į W ½ ? Ž K «Åkń[óp²7ÅŠL MUtta Chalderit särjit waskiset padzat HERran huones/ ja istuim’ž MUtta Chalderit särjit waskiset padzat HERran huones/ ja istuimet/ ja waskimeren joca HERran huones oli/ ja weit wasken Babelijn.’ž Ja jätti nijtä halwimbia maacundaan wijnamäen miehiä ja peldomiehiä.’ž Mutta muun Canssan joca jäänyt oli Caupungijn/ ja ne jotca Babelin Cuningan tygö paennet olit/ ja sen muun yhteisen Canssan wei NebuzarAdan huowin ylimmäinen päämies pois.’ž Ja caicki Chalderein sotawäki jotca huowin päämiehen cansa olit/ särjit muurit cuin Jerusalemin ymbärillä olit.’ž Ja poltti HERran huonen ja Cuningan huonen/ ja caicki huonet Jerusalemist/ caicki myös suuret huonet poltti hän tulella.’ž SEidzemendenä päiwänä wijdennellä Cuucaudella/ se on yhdexästoistakymmenes NebucadNezarin Babelin Cuningan ajastaica/ tuli NebuzarAdan sodanpäämies Babelin Cuningan palwelia Jerusalemijn.’ž Ja he tapoit Zidechian lapset hänen silmäins nähden/ ja puhcaisit Zidechian silmät/ ja sidoit hänen cahleisijn ja weit Babelijn.’ž Mutta Cuningan he otit kijnni/ ja weit hänen Babelin Cuningan tygö Riblathijn/ ja he duomidzit hänen.’ž Mutta Chalderein sotawäki ajoi Cuningast taca/ ja käsitit hänen tasaisella kedolla läsnä Jerihota/ ja caicki sotamiehet jotca hänen tykönäns olit/ olit hänestä erannet.’ž Nijn cukistettin Caupungi/ ja caicki sotamiehet pakenit yöllä ulos portitietä/ nijden cahden muurin wälildä/ joca mene Cuningan krydimaahan ( waan Calderit olit ymbäri Caupungita ) ja hän pakeni sitä tietä myöden tasaiselle kedolle.’ž Mutta yhdexännellä Cuucaudella/ tuli sangen suuri nälkä Caupungijn/ nijn ettei Canssalla maacunnas mitän syömist ollut.’ž Ja nijn oli se Caupungi pijritetty yhtentoistakymmenden Cuningas Zidechian wuoten asti.’ž JA yhdexändenä hänen waldacundans wuonna kymmendenä päiwänä kymmenellä Cuulla tuli NebucadNezar Babelin Cuningas/ caiken hänen wäkens cansa Jerusalemin eteen/ ja he sioitit heidäns sen eteen/ ja rakensit skantzin sen ymbärille.’ž Sillä se tapahdui nijn Jerusalemin ja Judan cansa HERran wihasta/ sijhenasti että hän heitti heidän pois caswons edest. Ja Zidechia ercani Babelin Cuningast.’ž Ja hän teki paha HERran edes/ nijncuin Jojachim myös tehnyt oli.’ž YHden wuoden wanha colmattakymmendä oli Zidechia tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Hamital Jeremian tytär Libnast.’ž Ja Babelin Cuningas asetti Mathanian hänen setäns Cuningaxi hänen siaans/ ja muutti hänen nimens/ ja cudzui hänen Zidechia.’ž Ja seidzemen tuhatta parasta Canssasta/ ja tuhannen puuseppä ja rautaseppä/ caicki wäkewät sotamiehet. Ja Babelin Cuningas wei heidän fangina Babelijn.’ž Ja wei Jojachinin/ ja Cuningan äitin/ Cuningan emännät/ ja hänen Camaripalwelians pois Babelijn. Ja ne woimalliset maalda/ wei hän myös Jerusalemist fangina Babelijn.’ž Ja wei coco Jerusalemin/ caicki ylimmäiset/ caicki woimalliset/ kymmenen tuhatta fangia/ ja caicki puusepät/ ja caicki rautasepät pois/ ja ei yhtäkän jättänyt/ waan köyhimmän Canssan maalle.’ž Ja hän otti caiken tawaran HERran huonest/ ja Cuningan huonest/ ja rickoi caicki cullaiset astiat/ jotca Salomo Israelin Cuningas oli HERran Templijn andanut tehdä/ nijncuin HERra puhunut oli.’ž Mutta Jojachin Judan Cuningas meni äitinens Babelin Cuningan tygö/ ja palweliains cansa/ ja ylimmäistens cansa/ ja Camaripalwelioittens cansa. Ja Babelin Cuningas otti hänen cahdexandena hänen waldacundans wuonna.’ž Ja cosca NebucadNezar tuli palwelioittens cansa Caupungijn/ pijritti hän sen.’ž SIlloin matcustit NebucadNezarin Babelin Cuningan palweliat Jerusalemijn/ ja CAupungi pijritettin.’ž Ja hän teki paha HERran edes/ nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.’ž CAhdexantoistakymmenen wuotinen oli Joachin tullesans Cuningaxi/ ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis/ hänen äitins cudzuttin Nehustha Elnathanin tytär Jerusalemist. LVAL"ŸOÅŽ b C ī   ų D gźĢJņ‰6É–V/š¦rNńpó¶r Ophirin/ Hewilan ja Jobabin. Nä’ž Ophirin/ Hewilan ja Jobabin. Nämät owat caicki Jakethanin lapset.’ž Jaketan sijtti Almodadin/ Salephin/ Hazarmawethin/ Jarahn.’ž Eberille oli syndynyt caxi poica/ yhden nimi Peleg/ että hänen aicanans oli maa jaettu/ ja hänen weljens nimi oli Jaketan.’ž Arphachsad sijtti Salahn/ ja Salah Eberin.’ž SEmin lapset owat: Elam/ Assur/ Arphachsad/ Lud/ Aram/ Uz/ Hul/ Gether ja Masech.’ž Arkin/ Sinin/ Arwadin/ Zemarin ja Hemathin.’ž Hethin/ Jebusin/ Amorin/ Gergosin/ ja Hewin.’ž Canaan sijtti Zidonin esicoisens.’ž ( Joista Philisterit owat tullet ) ja Caphthorim.’ž Mizraim sijtti Ludim/ Anamim/ Lehabim/ Naphtuhim/ Patrusim ja Casluhim.’ž Chus sijtti Nimrodin. Tämä rupeis oleman woimallinen maalla.’ž Raeman lapset owat: Scheba ja Dedan.’ž Chusin lapset owat: Seba/ Hewila/ Sabtha/ Raema ja Sabthecha.’ž Hamin lapset owat: Chus/ Mizraim/ Put ja Canaan.’ž Jawan lapset owat: Elisa/ Tharsisa/ Chitim ja Dodanim.’ž Gomerin lapset owat: Ascenas/ Riphat ja Thogarma.’ž Nämät owat Japhetin lapset: Gomer/ Magog/ Madai/ Jawan/ Tubal/ Mesech ja Thiras.’ž Ja määräis hänelle hänen osans/ hänelle aina jocapäiwä Cuningalda annetta caickena hänen elinaicanans.’ž Ja muutti hänen fangeudens waattet/ ja hän söi aina hänen tykönäns caiken elinaicans.’ž Ja puhui hänen cansans ystäwälisest/ ja asetti hänen istuimens ylemmä Cuningasten istuimita/ jotca hänen tykönäns olit Babelis.’ž SEidzemendenä ajastaicana neljättäkymmendä/ sijttecuin Jojachin Judan Cuningas oli wiety pois/ seidzemendenä päiwänä colmattakymmendä/ toisella Cuucaudella toistakymmendä otti EwilMerodach Babelin Cuningas ensimäisnä hänen waldacundans wuonna Jojachinin Judan Cuningan fangihuonesta.’ž Nijn nousi caicki Canssa sekä suuret että pienet/ ja sotawäen päämiehet/ ja tulit Egyptijn: sillä he pelkäisit Chalderejä.’ž MUtta seidzemennellä Cuucaudella tuli Ismael Nethanian poica/ Elisaman poica Cuningalisesta sugusta/ ja kymmenen miestä hänen cansans/ ja tapoit Gedalian/ ja ne Judalaiset ja Chalderit jotca hänen cansans olit Mizpaas.’ž Ja Gedalia wannoi heille ja heidän miehillens/ ja sanoi: älkät peljätkö olla Chalderein alimmaisna/ pysykätte maalla ja olcat Babelin Cuningalle cuuliaiset/ nijn teidän menesty.’ž Cosca caicki sotajoucko/ päämiehet ja muut cuulit Babelin Cuningan corgottanen Gedalian/ tulit he Gedalian tygö Mizpaan/ nimittäin/ Ismael Nethanin poica/ ja Johanan Kareahn poica/ ja Seraja Thanhumethin sen Netophathiterin poica/ ja Jaesanja Maechatin poica/ heidän miehinens.’ž MUtta NebucadNezar Babelin Cuningas asetti Gedalian Ahikamin pojan Saphanin pojan sen wäen päälle/ jonga hän jätti Judaan.’ž Ja Babelin Cuningas tappoi ne Riblathis Hemathin maalla. Näin wietin Juda pois hänen maaldans.’ž Nämät otti NebuzarAdan huowin ylimmäinen/ ja wei Babelin Cuningan tygö Riblathijn.’ž Ja yhden Camarihaldian Caupungist/ joca oli sotawäen haldiaxi asetettu/ ja wijsi miestä nijstä cuin seisoit aina Cuningan edes/ jotca Caupungist löyttin. Ja Sopherin sodanpäämiehen/ joca maan Canssan opetti sotiman/ ja cuusikymmendä miestä maan wäest/ jotca sijtä Caupungista löyttin.’ž JA huowinpäämies otti Papin Serajan sijtä ensimäisest wuorost/ ja Papin Zephanian toisest wuorost/ ja colme owen wartiat.’ž Yxi padzas oli cahdexantoistakymmendä kynärätä corkia/ ja sen cnuppi oli myös waskesta/ joca oli colme kynärätä corkia/ ja wyöt ja Granatin omenat ymbäri cnupin olit caicki waskesta/ taincaltainen oli myös toinen padzas wöinens.’ž Caxi padzasta yhden meren/ ja istuimet jotca Salomo oli andanut raketa HERran huoneseen/ näitä waskiastioita ei taittu caickia punnita.’ž Huowin päämies otti myös pannut ja waskimaljat jotca olit cullast ja hopiast.’ž Ja padat/ lapoit/ weidzet/ lusicat/ ja caicki waskiset astiat/ joilla palweltin/ otit he pois.0LVAL.ׂ_*„HČ y B ś ² S  ø J ¼ h Ķ … 1 ā8˜aäzRōRÖ­`2£\Żbš Cosca Hezron oli cuollut Chalebin Ephratas/ ja Hezro’ž Cosca Hezron oli cuollut Chalebin Ephratas/ ja Hezronin emändä Abia synnytti hänelle Assurin Thecoan Isän.’ž Ja Segub sijtti Jairin/ hänellä oli colmecolmattakymmendä Caupungita Gileadin maacunnas.’ž Hur sijtti Urin/ ja Uri sijtti Bezaleelin.’ž Ja cosca Asuba cuoli/ otti Chaleb Ephrathin/ ja hän synnytti hänelle Hurin.’ž Chaleb Hezronin poica sijtti Asuban ja Jerigothin hänen emändäins cansa/ ja nämät owat hänen lapsens: Jeser/ Sobab ja Ardon.’ž Ja Abigail synnytti Amasan/ ja Jether se Ismaeliteri oli Amasan Isä.’ž Ja Seruja ja Abigail oli heidän sisarens. Serujan lapset owat: Abisai/ Joab ja Asahel/ ne colme.’ž Cuudennen Ozemin ja seidzemennen Dawidin.’ž Neljännen Nethaneelin/ wijdennen Raddainin.’ž Isai sijtti Eliabin hänen esicoisens/ toisen AbiNadabin/ colmannen Simean.’ž Boas sijtti Obedin/ Obed sijtti Isain.’ž Nahesson sijtti Salman/ Salma sijtti Boaxen.’ž Ram sijtti AmiNadabin/ AmiNadab sijtti Nahessonin/ Judan lasten päämiehen.’ž Hezronin lapset jotca hänelle owat syndynet: Jerahmeel/ Ram ja Chalubai.’ž Charmin lapset owat: Achar/ joca Israelin murhellisexi saatti/ ryhtyisäns kirottuun.’ž Serahn lapset owat: Simri/ Ethan/ Heman/ Caleol ja Dara/ ja heitä caickians oli myös wijsi.’ž Perezin lapset owat: Hezron ja Hamul.’ž Ja Thamar hänen miniäns synnytti hänelle Perezin ja Serahn/ nijn että Judan lapsia oli caickians wijsi.’ž Dan/ Joseph/ BenJamin/ Nephtali/ Gad ja Asser.’ž NÄmät owat Israelin lapset: Ruben/ Simeon/ Lewi/ Juda/ Isaschar/ Sebulon.’ž Se Försti Kenan/ se Försti Theman/ se Försti Mibzar.’ž Se Försti Thimna/ se Försti Alian/ se Försti Thetheth/ se Försti Ahalibama/ se Försti Elath/ se Försti Pinon.’ž Cosca Hadad oli cuollut/ olit Förstit Edomis.’ž Cosca BaalHanan/ oli cuollut/ hallidzi hänen siasans Hadad/ ja hänen Caupungins nimi oli Pagi. Ja hänen emändäns nimi oli Mehetabeel Matredin tytär ja Mesahabin tytär.’ž Cosca Saul oli cuollut/ tuli BaalHanan Ahborin poica Cuningaxi hänen siaans.’ž Cosca Samla oli cuollut/ tuli Saul Rehobothin wirran tykö Cuningaxi hänen siaans.’ž Cosca Hadad oli cuollut/ tuli hänen siaans Cuningaxi Samla Mazrekist.’ž Cosca Husam oli cuollut/ tuli hänen siaans Cuningaxi Hadad Bedadin poica/ joca löi Midianiterit Moabiterein kedolla. Ja hänen Caupungins nimi oli Awith.’ž Cosca Jobab oli cuollut/ tuli Husam Cuningaxi hänen siaans/ Themaniterein maalda.’ž Bela Beorin poica/ ja hänen Caupungins nimi oli Dinhaba. Ja cosca Bela oli cuollut/ tuli Jobab Serahn poica Bozrast Cuningaxi hänen siaans.’ž Nämät owat Cuningat jotca hallidzit Edomin maalla/ ennencuin yxikän Cuningas hallidzi Israelin lasten seas:’ž Ezerin lapset owat: Bilhan/ Saewan/ Jaechan. Disanin lapset owat: Uz ja Aran.’ž Anan lapsi/ Dison. Disonin lapset owat: Hamram/ Esban/ Jethran ja Chran.’ž Sobalin lapset olit: Alian/ Manahath/ Ebal/ Sephi ja Onam. Sibeonin lapset owat: Aja ja Ana.’ž Lothanin lapset owat: Hori ja Homam. Mutta Lothanin sisar oli Thimna.’ž Seirin lapset owat: Lothan/ Sobal/ Sibeon/ Ana/ Dison/ Ezer ja Disan.’ž Reguelin lapset owat: Nahath/ Serah/ Sammah ja Misa.’ž Eliphan lapset owat: Theman/ Omar/ Zephi/ Gaethan/ Kenas/ Thimna ja Amalech.’ž Esaun lapset owat: Eliphas/ Reguel/ Jeus/ Jaelam ja Korah.’ž JA Abraham sijtti Isaachin. Isaachin lapset olit Esau ja Israel.’ž Midianin lapset owat: Epha/ Epher/ Henoch/ Abida/ Eldaa. Nämät owat caicki Keturan lapset.’ž Keturan Abrahamin toisen emännän lapset olit: Simran/ Jachsan/ Medan/ Midian/ Jesbach/ Sua. Jachsanin lapset owat Scheba ja Dedan.’ž Jethur/ Naphis/ Kedma. Nämät owat Ismaelin lapset.’ž Misma/ Duma/ Masa/ Hadad/ Thema.’ž Nämät owat heidän sucucundans: Ismaelin esicoinen Nebajoth/ Kedar/ Adbeel/ Mibsam.’ž Abrahamin lapset olit Isaac ja Ismael.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ę Ē Ø ‰ j K , ī Ļ ° ‘ r S 4  ö × ø ™ z [ <  žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹šcD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&#³ _@ź "³ ¦@ź !³ n@ź  ³ 9@ź ³ R@ź ³ b@ź ³  H@ź ³  d@ź ³  =@ź ³  į@"é ³  Ž@!é ³ J@ é ³ 6@é ³ ^@é ³ C@é ³ u@é ³ Z@é ³ s@é ³ :@é ³  @é ³ 9@é ³ n@é  ³ f@é  ³ 6@é  ³ t@é  ³ G@é  ³ 3@é ³ E@é ³ ^@é ³ 3@é ³  O@ é ³  P@ é ³  M@ é ³  j@ é ³  ]@ é ³ (@é ’² €’ž Nogah/ Nepheg/ Japia.0 ž² '@é ż² r@é ü² Ŗ@é ū² I@é ś² c@é ł²  @é ų² 7Ŗ@é ÷² 6w@é ö² 5’@ č õ² 4I@č ō² 31@č ó² 2X@č ņ² 1s@č ń² 0:@č š² /I@č ļ² .X@č ī² -<@č ķ² ,:@č ģ² +:@č ė² *m@č ź² )3@č é² (6@č č² '0@č ē² &*@č ę² %/@č å² $0@č ä² #_@č ć² "s@ č ā² !K@ č į²  Y@ č ą² ]@ č ß² D@ č Ž² T@č Ż² O@č ܲ C@č Ū² X@č Ś² Q@č Ł² m@-ę Ų² •@č ײ [@,ę Ö² Š@č Õ² -@+ę Ō² N@*ę Ó² @)ę Ņ² G@(ę Ń² c@'ę Š² ,@&ę Ļ² .@%ę Ī²  M@$ę Ķ²  )@#ę Ģ²  /@"ę Ė²  M@!ę Ź²  K@ ę ɲ €’ž Ethanin lapsi on Azaria.3 Č² W@ę Ē² ^@ę Ę² (@ę Ų j@ę IJ ¢@č Ć² 1@ę Ā² L@ę Į² 6@č Ą² 57@ę æ² 4p@ę ¾² 30@ę ½² 2Ŗ@ę ¼² 1O@ę »² 0T@ę ŗ² /H@ę ¹² .›@ę ø² -T@ę ·² ,Ž@ę ¶² +n@ę µ² *P@ę “² )K@ ę ³² (_@ ę ²² 'H@ ę ±² &H@ ę °² %7@ ę Ʋ $O@ę ®² #=@ę ­² "C@ę ¬² !]@ę «²  …@ę Ŗ² 5@ę TLVAL!ü Z Š ; ź ’ O ¬h ²gō•e6 ܦsĢ’Vžµ{°6¤ Ne sucucunnat KiriathJearimis olit/ Jethriterit/ Puthiterit/ Sumahiter’ž Ne sucucunnat KiriathJearimis olit/ Jethriterit/ Puthiterit/ Sumahiterit ja Misraiterit. Heistä owat ne Zaregathiterit ja Esthoaliterit tullet.’ž Ja Sobalilla KiriathJearimin Isällä oli poikia/ Haroe/ Hatzi/ Menyhot.’ž Salma Bethlehemin Isä/ Hareph Bethgaderin Isä.’ž Nämät olit Chalebin lapset Hurin pojan Ephratan esicoisen/ Sobal KiriathJearimin Isä.’ž Ja hän synnytti myös Saphin Madmannan Isän/ ja Sewan Mahbenan Isän/ ja Gibean Isän/ ja Achsa oli Chalebin tytär.’ž Ja Maecha Chalebin waimo synnytti Seberin ja Thirhenan.’ž Ja Jahdainin lapset owat: Rekem/ Jotham/ Gesan/ Peleth/ Epha ja Saaph.’ž Ja Epha Chalebin waimo synnytti Haranin/ Mosanin ja Gasexen/ ja Haran sijtti Gasexen.’ž Ja Samain pojan nimi oli Maon/ ja Maon oli Bethzurin Isä.’ž Sama sijtti Rahamin Jarkamin Isän/ Rekem sijtti Samain.’ž Ja Hebronin lapset owat: Korah/ Thapuah/ Rekem ja Sama.’ž Chalebin Jerahmeelin lapset owat/ Mesa hänen esicoisens/ hän on Siphin Isä: ja Maresa Hebronin Isän lapsi.’ž Sallum sijtti Jekamian/ Jekamia sijtti Elisaman.’ž Elleasa sijtti Sissemain/ Sissemai sijtti Sallumin.’ž Asaria sijtti Halezin. Halez sijtti Elleasan.’ž Obed sijtti Jehun/ Jehu sijtti Asarian.’ž Sabad sijtti Ephlalin/ Ephlal sijtti Obedin.’ž Athai sijtti Nathanin/ Nathan sijtti Sabadin.’ž Ja Sesan andoi Jarhalle hänen palweliallens tyttärens emännäxi/ hän synnytti hänelle Athain.’ž Sesanilla ei ollut yhtän poica/ mutta tyttäritä. Ja Sesanilla oli Egyptiläinen palwelia/ hänen nimens oli Jarha.’ž Ja Peleth ja Sasa owat Jonathanin lapset/ nämät owat Jerahmeelin lapset.’ž Ja Jadanin Samain weljen lapset owat/ Jether ja Jonathan. Ja Jether cuoli lapsitoinna.’ž Ja Appaimin lapset owat/ Jesei/ ja Jesein lapset owat/ Sesan/ Sesanin lapset owat/ Ahelai.’ž Nadabin lapset owat/ Seled ja Appaim. Ja Seled cuoli lapsitoinna.’ž Ja Abisurin emändä cudzuttin Abihail/ ja hän synnytti hänelle Ahbanin ja Molidin.’ž Ja Onamilla olit lapset/ Samai ja Jada. Samain lapset owat/ Nadab ja Abisur.’ž Ja Ramin Jerahmeelin esicoisen lapset owat: Maaz/ Jamin ja Eker.’ž Ja Jerahmeelillä oli wielä toinen emändä/ hänen nimens oli Atara/ hän on Onamin äiti.’ž Jerahmeelillä Hezronin esicoisella olit lapset: Ram/ Buna/ Oren/ Ozem ja Ahia.’ž Mutta Gesur ja Aram sait heildä Jairin kylät/ Kenath ja hänen tyttärens cuusikymmendä Caupungita: caicki nämät owat Machirin Gileadin Isän lapset.’ž Sijtte macais Hezron Machirin Gileadin Isän tyttären cansa/ ja nai hänen cuudenkymmenen ajastaicaisna/ ja hän synnytti hänelle Segubin.’ž JUdan lapset owat/ Ger/ Onan/ Sela/ ne colme synnytti hänelle Suhan tytär se Cananeri. Ja Ger Judan esicoinen oli paha HERran edes/ sentähden tappoi hän hänen.’ž Se Försti Madia/ se Försti Iram: Nämät owat Edomin Förstit. ETtä se on tarpellinen ymmärtä hengellisiä ja mailmalisia Historiaita/ tietä cuista Noahn lapsist ja lasten lapsist cukin maacunda on mailmaan tullut ja hajotetut/ annetan täsä lyhykäisest tietä: Noahn colmen poicain lapset. etc.$ 1. Japhetin lapsist owat tullet: Gomerit/ Cimmerij/ ne owat Saxalaiset. Fransosit. Magogist/ Schytat/ ne owat Göthit. Suomalaiset Wenäläiset. Puolacat. Tartarit. Turkit. Madaist/ Mederit. Jawanist/ Jones/ owat Grekit. Cilicerit. Macedonierit. Rhodierit. Thubalist/ Walerit/ owat Spanjorit. Italianit. Mesechist/ Cappadocerit. Thirast/ Thracerit. 2. Semin lapsist owat tullet: Elamist/ Elamiterit/ owat Persianit. Assurist/ Assyrialaiset. Arphachsadist Chalderit. Hebrerit. Indianit. Ludist/ Lyderit. Aramist. Armenierit. Bahtrianit. 3. Hamin lapsist owat tullet. Chusist Ethioperit. Arabit/ ja osa Judianeja. Mizraimist Egyptiläiset. Lybierit. Philisterit. Putist Numidierit. Mauritanierit eli Morerit. Cananist Cananerit. Sidonierit.nLVAL#‰ß?Ü “ é w P ( Ė a  Ä u B ä Ÿ l % ±{§nĪ”!ĒR±{1£Ā Ja Jaebez rucoili Israelin Jumalata/ ja sanoi: jos sinä minua siunat ja lewität minun maani rajat/ ja sinun kä’ž Ja Jaebez rucoili Israelin Jumalata/ ja sanoi: jos sinä minua siunat ja lewität minun maani rajat/ ja sinun kätes on minun cansan/ ja asetat sitä paha/ ettei se minua waiwais. Ja Jumala andoi tapahtua nijncuin hän rucoili.’ž Mutta Jaebez oli cuuluisambi cuin hänen weljens/ ja hänen äitins cudzui hänen Jaebez/ sillä hän sanoi: minä olen hänen synnyttänyt kiwulla.’ž Mutta Coz sijtti Anubin ja Hazobeban/ ja Aharhelin Harumin pojan sugut.’ž Mutta Helean lapset olit Zereth/ Jesohar ja Ethnan.’ž Ja Naera synnytti hänelle Ahusamin/ Hepherin/ Themin/ Ahastharin/ nämät owat Naeran lapset.’ž Mutta Assurilla Thecoan Isällä oli caxi emändätä Helea ja Naera.’ž Ja Pnuel Gedorin Isä/ ja Eser Husan Isä. Nämät owat Hurin lapset/ sen ensimäisen Ephrathan pojat Bethlehemin Isän.’ž Ja tämä on Ethamin Isä/ Jesreel/ Jesma/ Jedbas/ ja heidän sisarens nimi oli Hazlelponi.’ž Mutta Reaja Sobalin poica sijtti Jahathin/ Jahath sijtti Ahumain ja Lahadin/ nämä owat Zaregathiterin sucucunda.’ž JUdan lapset olit Perez/ Hezron/ Charmi/ Hur/ ja Sobal.’ž Elioenain lapset olit/ Hodaja/ Eliasib/ Plaja/ Akub/ Johanan/ Delaja/ ja Anani/ seidzemen. IV. Lucu. JUdan lasten polwilugus erinomattain ylistetän Jaebez hänen Jumalisudens tähden/ v. 9. Chalebin lapsist/ v. 15. Selahn/ Judan pojan lapsist/ v. 21. SImeonin lapsist ja heidän kylistäns/ v. 24. 28. Nijstä cuuluisista Försteistä jotca heistä olit tullet/ v. 34. heidän sodistans Cuningas Hiskian aicana/ v. 39. 42.’ž Nearian lapset olit/ Elioenai/ Hiskia/ Asrikam/ colme.’ž Mutta Sachanian lapset olit/ Semaja: Ja Semajan lapset olit/ Hatus/ Jegeal/ Bariah/ Nearia/ Saphath/ cuusi.’ž Hananian pojat olit PlatJa/ ja Jesaia/ Rephajan pojat/ Arnan pojat/ Obadian pojat/ Sachanian pojat.’ž Hesuba/ Ohel/ Berechia/ Hasadia/ JusabHeses/ wijsi.’ž Phadajan pojat olit/ Zerubabel ja Simei/ Zerubabelin pojat olit Mesullam ja Hanania/ ja heidän sisarens Selomith.’ž hänen poicans Malkiram/ Phadaja/ Seneazar/ Jekamia/ Hosama/ Nedabia.’ž MUtta Jechanian lapset olit Assir/ ja Sealthiel/’ž Mutta Jojakimin lapset olit/ Jechania/ hänen poicans oli Zidechia.’ž Mutta Josian pojat olit/ esicoinen Johanan/ toinen Jojakim/ colmas Zedechia/ neljäs Sallum.’ž Hänen poicans oli Amon/ hänen poicans oli Josia.’ž Hänen poicans oli Ahas/ hänen poicans oli Hiskia/ hänen poicans oli Manasse.’ž Hänen poicans oli Amasia/ hänen poicans oli Asaria/ hänen poicans oli Jotham.’ž Hänen poicans oli Joram/ hänen poicans oli Ahasia/ hänen poicans oli Joas.’ž REhabeam oli Salomon poica/ hänen poicans oli Abia/ hänen poicans oli Assa/ hänen poicans oli Josaphat.’ž Nämät owat caicki Dawidin pojat/ ilman jalcawaimon lapsita. Ja Thamar oli heidän sisarens.’ž Elisama/ Eliada/ Eliphaleth/ yhdexän.’ž Sijtte Jebehar/ Elisama/ Eliphaleth.’ž Ja nämät owat hänelle syndynet Jerusalemis/ Simea/ Sobab/ Nathan/ Salomo/ ne neljä BathSuast Amielin tyttärest.’ž Nämät cuusi owat hänelle syndynet Hebronis. Ja hän hallidzi siellä seidzemen wuotta ja cuusi Cuucautta/ mutta Jerusalemis hallidzi hän colmeneljättäkymmendä ajastaica.’ž Wijdes SaphathJa Abitalist/ cuudes Jethream/ hänen emännästäns Eglast.’ž Colmas Absolom Maechan poica Thalmain Gessurin Cuningan tyttären/ neljäs Adoniah Hagithin poica.’ž NÄmät olit Dawidin pojat/ jotca hänelle syndynet olit Hebronis. Amon esicoinen joca synnyi Ahinoamist Jesreeliterist/ toinen Daniel Abigailist Carmeliterist.’ž Ja kirjoittajan sucucunnat cuin asuit Jabexes owat Thircathiterit/ Simeathiterit/ Suchathiterit. Nämät owat Kinitherit/ jotca owat tullet Hamathist Bethrechabin Isäst.’ž Salman lapset owat/ Bethlehem ja Netophatiterit/ Joabin huonen Cruunu/ ja puoli osa Manahtitereist owat Zareitherit.TLVAL$Ć_µc*¼  · R č { Ī  ) v B  ųƒ9²ƒF±9Ź6+Ž5mŖ Nijn owat Rubenin Israelin ensimäisen poj’ž Nijn owat Rubenin Israelin ensimäisen pojan lapset/ Hanoch/ Pallu/ Hezron ja Charmi.’ž Sillä Judan joca oli woimallinen weljeins seas/ ja pääruhtinat owat hänest/ ja Josephilla on esicoisuus )’ž RUbenin Israelin esicoisen lapset ( sillä hän oli ensimäinen poica/ mutta että hän Isäns wuoten saastutti/ annettin hänen esicoisudens Josephin Israelin pojan lapsille/ ja ei hän luettu esicoisexi:’ž Ja tapoit ne cuin olit jäänet Amalechitereistä/ ja asuit aina sijnä tähän päiwän asti.’ž Ja silloin meni heistä liki wijsi sata miestä/ jotca olit Simeonin lapsist/ Seirin wuorelle päämiehinens/ Platia/ Nearia/ Rephaja/ ja Usiel Jesein lapset.’ž Ja ne cuin nyt niminomattain kirjoitetut owat/ tulit Hiskian Judan Cuningan aican/ ja he löit nijden muiden majat ja asuinsiat cuin sieldä löyttin/ ja häwitit heidän haman tähän päiwän asti/ ja asuit heidän siallans: sillä siellä olit laituimet heidän lambaillens.’ž Ja he löysit hywän ja lihawan laituimen/ ja maan joca oli awara ja lawia/ rauhallinen ja lewollinen: sillä Hamin lapset olit ennen siellä asunet.’ž Ja he menit pois ja tulit haman Gedorin asti itäiselle puolelle laxo/ edzimän laituimita heidän lambaillens.’ž Nämät nimitettin päämiehixi heidän sucucundains seas/ ja heidän Isäins huones/ ja he hojotit idzens paljouden tähden.’ž Ja Ziza Siphin poica Alonin pojan/ Jedajan pojan/ Simrin pojan/ Semajahn pojan.’ž Elioenai/ Jaechobah/ Jesohajah/ Asajah/ Adiel Ismeel ja Benajah.’ž Joel ja Jehu Josibian poica/ Serajan poica/ Asielin poica.’ž Ja Mesobab Jamlech/ ja Josath Amasian poica.’ž Ja caicki ne kylät jotca olit nijden Caupungein ymbäristöllä Baalin asti. Tämä on heidän asumasians ja sucucundans heidän keskenäns.’ž Ja heidän kyläns/ Etam/ Ain/ Rimmon/ Thochen ja Asan/ wijsi Caupungita.’ž Ja BethMartabothis ja Hazaris/ Susimis/ BethBieris/ Saaraimis. Nämät olit häidän Caupungins Cuningas Dawidin asti.’ž Ja Bethuelis/ ja Harmas ja Siclagis.’ž Ja Bilhas ja Ezemis ja Tholadis.’ž Ja he asuit BerSebas/ Molodahs ja Hazaris Sualis.’ž Simeillä oli cuusitoistakymmendä poica ja cuusi tytärtä/ mutta hänen weljelläns ei ollut monda lasta: sillä caicki hänen sucucundans ei enändänyt händäns nijncuin Judan lapset.’ž Mutta Mismam pojat olit/ Hamuel/ Sachur oli hänen poicans/ Simei oli hänen poicans.’ž Sallum oli hänen poicans/ Mibsam oli hänen poicans/ Misma oli hänen poicans.’ž Simeonin lapset olit/ Nemuel ja Jamim/ Jarib/ Serah/ Saul.’ž He olit sawenwalajat/ ja asuit umbiaidois ja cartanois Cuningan tykönä työns tähden/ ja tulit ja olit siellä.’ž Nijn myös Jokim/ ja Coseban miehet/ Joas ja Saraph/ jotca herrat olit Moabis ja Jasubis/ se on wanha puhe.’ž Selan Judan pojan lapset olit/ Er Lechan Isä/ Laeda Maresan Isä/ ja lijnaincutojan sugut Asbean huones.’ž Ja Simonin lapset olit Amon/ Rinna ja Benhanan/ ja Thilon. Jezein lapset olit/ Sohet ja BenSoheth.’ž Hodijan emännän Nahamin sisaren lapset Kegilan Isän oli Garmi ja Esthemoa/ se Maechathiteri.’ž Ja hänen emändäns Judia synnytti Jeredin Gedorin Isän/ Heberin Sochon Isän/ Jecuthielin Sanoahn Isän. Nämät owat Bithian Pharaon tyttären lapset/ jonga Mared otti.’ž Esran lapset olit Jether/ Mered/ Epher ja Jalon/ ja hän sijtti MirJamin/ Samain/ Jesbahn/ Esthemoanin Isän.’ž Jehaleelin lapset olit Siph/ Sipha/ Thiria ja Asareel.’ž Chalebin Jephunnen pojan lapset olit: Iru/ Ela ja Naam/ Elan lapset olit Kenas.’ž Ja Meonathai sijtti Ophran/ ja Saraja sijtti Joabin laxon seppäin Isän: sillä he olit puusepät.’ž Kenaxen lapset olit Athniel ja Saraja/ Athnielin lapset olit Hathath.’ž Mutta Esthon sijtti Betraphan/ Pascahn/ ja Thehinnan Nahaxen Caupungin Isän/ se on Rechan miehet.’ž Mutta Calub Suahn weli sijtti Mehirim/ se on Esthonin Isä.{įĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó “ • v W 8  śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"äŦ‡hI* ģĶ®pQ2ōÕ¶—xY:ž³ I&@ī ³ H@@ī œ³ Gw@ ī ›³ F@ ī š³ E*@ ī ™³ D,@ ī ˜³ Cl@ ī —³ Ba@ī –³ A@ī •³ @H@ī ”³ ?˜@ī “³ >³@ī ’³ =x@ī ‘³ <@ī ³ ;)@ī ³ :$@ī Ž³ 9ˆ@+ķ ³ 8O@*ķ Œ³ 7Z@)ķ ‹³ 6”@(ķ Š³ 56@'ķ ‰³ 4R@&ķ ˆ³ 3K@%ķ ‡³ 2i@$ķ †³ 1Ē@#ķ …³ 0X@"ķ „³ /;@!ķ ƒ³ .+@ ķ ‚³ -0@ķ ³ ,t@ķ €³ +/@ķ ³ *,@ķ ~³ ),@ķ }³ (3@ķ |³ 'j@ķ {³ &@@ķ z³ %B@ķ y³ $?@ķ x³ #?@ķ w³ "?@ķ v³ !y@ķ u³  ­@ķ t³ T@ķ s³ M@ķ r³ e@ķ q³ @@ķ p³ P@ ķ o³ X@ ķ n³ *@ ķ m³ f@ ķ l³ Q@ ķ k³ Q@ķ j³ g@ķ i³ N@ķ h³ `@ķ g³ >@ķ f³ 1@ķ e³ :@ķ d³ p@ķ c³ 2@ķ b³  0@#ģ a³  0@"ģ `³  1@!ģ _³  Y@ ģ ^³  2@ģ ]³ 0@ģ \³ 3@ģ [³ 0@ģ Z³ +@ģ Y³ 4@ģ X³ f@ģ W³ ?@ģ V³ /@ģ U³ @ģ T³ „@ģ S³ ø@ģ R³ †@ģ Q³ p@ģ P³ ’@ģ O³ É@ģ N³ M@ģ M³ @ģ L³ [@ ģ K³ o@ ģ J³ D@ ģ I³ ‡@ ģ H³  o@ ģ G³  <@ģ F³  L@ģ E³  ”@ģ D³  ~@ģ C³ \@ģ B³ @ģ A³ u@ģ @³ M@ģ ?³ P@ģ >³ W@#ź =³ l@"ź <³ Č@!ź ;³ +Y@ ź :³ *@ź 9³ ) @ź 8³ (”@ź 7³ 'o@ź 6³ &x@ź 5³ %R@ź 4³ $C@ź 3³ #=@ź 2³ "/@ź 1³ !‡@ź 0³  J@ź /³ u@ź .³ '@ź -³ #@ź ,³ 4@ź +³ ³@ź *³ V@ź )³ O@ź (³ =@ ź '³ p@ ź &³ m@ ź %³ j@ ź $³ e@ ź LVAL$°cī_… ä ˜ \ ķ f " ³ X I ü3”1«óN: Ģf2פtBéøˆX Sallum sijtti Hilkian’ž Sallum sijtti Hilkian/ Hilkia sijtti Asarian.’ž Ahitob sijtti Zadokin/ Zadok sijtti Sallumin.’ž Asaria sijtti Amarian/ Amaria sijtti Ahitobin.’ž Johanan sijtti Asarian/ joca oli Pappi sijnä huones/ jonga Salomo rakensi Jerusalemis.’ž Ahimaz sijtti Asarian/ Asaria sijtti Johananin.’ž Ahitob sijtti Zadokin. Sadok sijtti Ahimazin.’ž Merajoth sijtti Amarian/ Amaria sijtti Ahitobin.’ž Usi sijtti Serajan/ Seraja sijtti Merajothin.’ž Abisua sijtti Buukin/ Buuki sijtti Usin.’ž Eleazar sijtti Pinehaxen/ Pinehas sijtti Abisuan.’ž Amramin lapset olit/ Aaron/ Moses ja MirJam. Aaronin lapset olit/ Nadab/ Abihu/ Eleazar ja Ithamar.’ž Mutta Kahathin lapset olit/ Amram/ Jesehar/ Hebron ja Usiel.’ž LEwin lapset olit/ Gerson/ Kahath ja Merari.’ž Nijn herätti sijs Israelin Jumala Phulin Assyrian Cuningan hengen/ ja Thilgath Pilnesserin Assyrian Cuningan hengen/ ja wei Rubeniterit/ Gaditerit/ ja puolen Manassen sucucunda pois/ ja wei heidän Halahn/ Haborin/ ja Harahn/ ja Gosanin wirran tygö/ haman tähän päiwän asti.’ž Ja cosca he syndiä teit heidän Isäins Jumalata wastan/ ja teit huorutta nijden Canssain epäjumalain cansa/ sijnä maasa cuin Jumala oli häwittänyt heidän edestäns.’ž Ja nämät olit pääruhtinat heidän Isäins huones/ Epher/ Jesei/ Eliel/ Asriel/ Jeremia/ Hodawia/ Jahdiel/ wäkewät ja woimalliset miehet/ ja cuuluisat pääruhtinat heidän Isäins huones.’ž Ja puolen Manassen sucucunnan lapset/ asuit Basanist haman BaalHermonin ja Senerin/ ja Hermonin wuoren asti: sillä heitä oli monda.’ž Sillä siellä langeis monda haawoitettuna/ että sota oli Jumalalda. Ja ne asuit heidän siasans fangeuten asti.’ž Ja he weit heidän carjans pois/ wijsi tuhatta Cameliä/ caxi sata ja wijsikymmendä tuhatta lammasta/ casi tuhatta Asia/ ja sata tuhatta Ihmistä.’ž Nijn he autettin heitä wastan/ ja Hagariterit annettin heidän käsijns/ ja caicki cuin heidän cansans olit: Sillä he huusit sodas Jumalan tygö/ ja hän cuuli heidän rucouxens/ että he turwasit häneen.’ž Ja cosca he läxit sotaan Hagaritereitä/ Jethuri/ Naphest ja Nodabi wastan.’ž RUbenin lapset/ Gaditerit ja puoli Manassen sucucunda/ jotca olit sotimiehet/ jotca kilpe ja miecka cannoit/ ja taisit joudzen jännittä/ ja olit oppinet sotiman/ joita oli neljä ja neljäkymmendä tuhatta/ seidzemen sata ja cuusikymmendä/ jotca kelpaisit sotaan menemän.’ž Nämät olit caicki luetut Jothamin Judan Cuningan ja Jerobeamin Israelin Cuningan aicana.’ž Ja he asuit Basanin Gileadis/ ja hänen kylisäns/ ja caikis Saronin esicaupungeis/ haman heidän rajoins asti.’ž Ahi Abdielin poica/ Gunin pojan/ oli päämies heidän Isäns huones.’ž Nämät owat Abihailin lapset Hurin pojan/ Jaroahin pojan/ Gileadin pojan/ Michaelin pojan/ Jesisain pojan/ Jahdon pojan/ Busin pojan.’ž Ja heidän weljens heidän Isäns huones olit/ Michael/ Mesullam/ Seba/ Jorai/ Jaechan/ Sia ja Eber/ seidzemen.’ž Joel ylimmäinen/ Saphan toinen/ Jaenai ja Saphat Basanis.’ž JA Gadin lapset asuit juuri heidän cohdallans Basanin maasa Salchan asti.’ž Ja Saulin ajalla sodeit he Hagaritereitä wastan/ nijn että he langeisit heidän kättens cautta/ ja asuit heidän majoisans caikes itäises puoles Gileadin maata.’ž Ja asui itän päin sijhenasti cuin tullan corpeen/ Phratin wirran tykö: sillä heidän carjans/ oli enändynyt Gileadin maalla.’ž Ja Bela Asan poica Seman pojan/ Joelin pojan/ hän asui Aroeris haman Nebon ja Baalmeonin.’ž Mutta hänen weljens heidän sucucundains jälken/ cosca he heidän sucucunnasans luettin/ pidit he Jejelin ja Zacharian heidän pääruhtinasnans.’ž Hänen poicans oli Berah/ jonga Thilgath Pilnesser Assyrian Cuningas wei fangixi/ hän oli Rubeniterein pääruhtinas.’ž Hänen poicans oli Micha/ hänen poicans oli Reajah/ hänen poicans oli Baal.’ž Ja Joelin lapset olit Semaja/ hänen poicans oli Gog/ hänen poicans oli Simei.gLVAL,Ī^$óµU  O ž ˜ n  Ę † ! Ō € Ó Z  ܝ[±~R&÷ƒS(ķ•ĪeČ’ž¤UĶ Nijn annoit he Aaronin lapsille ne wapat Caupungit Judaas/ Hebron’ž Nijn annoit he Aaronin lapsille ne wapat Caupungit Judaas/ Hebronin ja Libnan esicaupunginens/ Jatherin ja Esthemoan esicaupunginens.’ž Mutta he annoit Chalebille Jephunnen pojalle Caupungin/ pellot ja sen kylät.’ž Ja he annoit heille Hebronin Judan maalda/ ja hänen esicaupungins hänen ymbäristöldäns.’ž Ja nämät owat heidän asuinsians ja kyläns heidän rajoisans/ cuin on Aaronin lapset Kahathiterein sucucunnast: sillä arpa langeis heidän päällens.’ž Zadok oli hänen poicans/ Ahimaaz oli hänen poicans.’ž Merajoth oli hänen poicans/ Amaria oli hänen poicans/ Ahitob oli hänen poicans.’ž Buki oli hänen poicans/ Usi oli hänen poicans/ Seraja oli hänen poicans.’ž NÄmät owat Aaronin lapset/ Eleazar hänen poicans/ Pinehas oli hänen poicans/ Abisua oli hänen poicans.’ž Ja Aaron ja hänen poicans olit sytyttäjät polttouhrin Altarilla/ ja suidzutus Altarilla/ caickinaisis töis sijnä caickein pyhimmäs sowittamas Israeli/ nijncuin Moses Jumalan palwelia käskenyt oli.’ž Ja Lewitat heidän weljens olit annetut caickinaisijn wircoin HERran huonen asuinsias.’ž Mahelin pojan/ Muusin pojan/ Merarin pojan/ Lewin pojan.’ž Amzin pojan/ Banin pojan/ Samerin pojan.’ž Hasabian pojan/ Amasian pojan/ Hilkian pojan.’ž Mutta heidän weljens Merarin lapset seisoit wasemalla puolella/ Ethan Chusin poica/ Abdin pojan/ Malluchin pojan.’ž Jahathin pojan/ Gersonin pojan/ Lewin pojan.’ž Ethanin pojan/ Siman pojan/ Simein pojan.’ž Athnin pojan/ Serahn pojan/ Adajan pojan.’ž Michaelin pojan/ Baeseian pojan/ Malchian pojan.’ž Ja hänen weljens Assaph seisoi hänen oikialla puolellans/ ja Assaph oli Berechian poica/ Simeian poica.’ž Jezeharin pojan/ Kahathin pojan/ Lewin pojan/ Israelin pojan.’ž Thahathin pojan/ Assirin pojan/ AbiAsaphin pojan/ Korahn pojan.’ž Elkanan pojan/ Joelin pojan/ Asarian pojan/ Zephanian pojan.’ž Zuphin pojan/ Elkanan pojan/ Mathathin pojan/ Amasain pojan.’ž Elkanan pojan/ Jerohamin pojan/ Elielin pojan/ Thoahn pojan.’ž Ja nämät owat cuin siellä seisoit/ ja heidän lapsens: Kahathin lapsist oli Heman weisaja Joelin poica/ Samuelin pojan.’ž Ja he palwelit wirsillä seuracunnan majan asuinsian edes/ sijhenasti että Salomo rakensi HERran huonen Jerusalemis/ ja he seisoit heidän wirasans heidän asetuxens jälken.’ž JA nämät owat ne cuin Dawid asetti weisaman HERran huoneseen/ cosca Arcki lewäis.’ž Hänen poicans oli Simea/ hänen poicans oli Hagia/ hänen poicans oli Asaia.’ž Merarin poica oli Maheli/ hänen poicans oli Libni/ hänen poicans oli Simei/ hänen poicans oli Usa.’ž Hänen poicans oli Samuel/ hänen esicoisens oli Wasni ja Abia.’ž Hänen poicans oli Eliab/ hänen poicans oli Jeroham/ hänen poicans oli Elkana.’ž Elkana/ hänen poicans oli Elkana/ hänen poicans oli Sophai/ hänen poicans oli Nahath.’ž Elkanan lapset olit/ Amasai ja Ahimoth.’ž Hänen poicans oli Thahath/ hänen poicans oli Uriel/ hänen poicans oli Usia/ hänen poicans oli Saul.’ž Hänen poicans oli Elkana/ hänen poicans oli AbiAsaph/ hänen poicans oli Assir.’ž Kahathin poica oli Aminadab/ hänen poicans oli Korah/ hänen poicans oli Assir.’ž Hänen poicans oli Joah/ hänen poicans oli Iddo/ hänen poicans oli Serah/ hänen poicans oli Jeathrai.’ž Gersonin poica oli Libni/ hänen poicans oli Jahath/ hänen poicans oli Sima.’ž Merarin lapset cudzuttin/ Maheli ja Muusi. Nämät owat Lewitain sucucunnat heidän Isäins seas.’ž Kahathin lapset cudzuttin/ Amram/ Jezehar/ Hebron ja Usiel.’ž Ja Gersonin lasten nimet olit/ Libni ja Simei.’ž Nijn owat Lewin lapset nämät/ Gerson/ Kahath ja Merari.’ž Jozadak myös wietin pois/ silloin cosca HERra andoi Judan ja Jerusalemin wietä fangina NebucadNezarin cautta.’ž Asaria sijtti Serajan/ Seraja sijtti Jozadakin./LVAL%ܳ#«ų `  ˆ ' »  e Ö _  ł ½ — A ą\1ķņ&–Ü›¬Ļ‡ NEphtalin lapset olit/ Jahziel/ G’ž NEphtalin lapset olit/ Jahziel/ Guni/ Jezer ja Sallum/ Bilhan lapset.’ž Supim ja Hupim olit Irin lapset. Mutta Husim olit Aherin lapset.’ž Ne olit caicki Jediaelin lapset/ heidän Isäins sucucundain päämiehet ja wäkewät miehet/ seidzementoistakymmendä tuhatta/ caxi sata/ jotca sotaan läxit.’ž Jediaelin lapset olit/ Bilhan. Bilhan lapset olit Jeus/ BenJamin/ Ehud/ Cnaena/ Sethan/ Tharsis ja Ahisaar.’ž Ja olit luetut heidän sucucunnastans päämiesten jälken/ heidän Isäins huonest/ caxikymmendä tuhatta ja caxi sata jaloa miestä.’ž Becherin lapset olit: Semira/ Joas/ Elieser/ Elioenai/ Amri/ Jeremoth/ Abia/ Anatoth ja Alemeth/ ne caicki olit Becherin lapset.’ž Belan lapset olit: Ezbon/ Usi/ Usiel/ Jerimoth ja Iri/ ne wijsi/ päämiehet heidän Isäins huonest/ wäkewät miehet/ ja heitä luettin caxicolmattakymmendä tuhatta/ ja neljä neljättäkymmendä.’ž BEnJamin lapset olit: Bela/ Becher/ Jediael/ ne colme.’ž Ja heidän weljens jalot miehet caikest Isascharin sucucunnast/ olit seidzemen yhdexättäkymmendä tuhatta/ nämät caicki luettin.’ž Ja heidän Canssans heidän sucucunnisans Isäins huones oli sotajoucko cuusineljättäkymmendä tuhatta: sillä heillä oli monda emändätä ja lasta.’ž Usin lapset olit: Jesraja. Ja Jesrajan lapset olit: Michael/ Obadia/ Joel ja Jesia/ wijsi/ ja olit caicki päämiehet.’ž Tholan lapset olit: Usi/ Rephaja/ Jeriel/ Jahemai/ Jebsam ja Samuel/ jotca olit päämiehet heidän Isäins huones Tholast/ ja wäkewät miehet sucucunnasans/ heidän lucuns oli Dawidin aicana/ caxicolmattakymmendä tuhatta ja cuusi sata.’ž ISascharin lapset olit/ Thola/ Pua/ Jasub/ ja Simron/ neljä.’ž Hesbonin ja Jaeserin esicaupunginens.’ž Gadin sucucunnasta/ Ramothin Gileadis Mahanaimin esicaupunginens.’ž Kedamothin ja Mephaatin esicaupunginens.’ž Ja tuolda puolen Jordanin Jerihon päin/ itän käsin Jordanin tykö/ Rubenin sucucunnast/ Bezerin corwes ja Jahzan/ esicaupunginens.’ž Muille Merarin lapsille annoit he Sebulonin sucucunnasta/ Rimonon ja Thaborin esicaupunginens.’ž Nephthalin sucucunnasta Kedexen Galileas/ Hammonin ja Kiriathaimin esicaupunginens.’ž Hukokin ja Rehobin esicaupunginens.’ž Asserin sucucunnasta/ Masalin ja Abdonin esicaupunginens.’ž Ramothin ja Anemin esicaupunginens.’ž Isascharin sucucunnasta Kedexen ja Dabrathin esicaupunginens.’ž Mutta Gersonin lapsille annoit he sijtä puolesta Manassen sucucunnasta/ Golan Basanis ja Astherotin esicaupunginens.’ž Nijn myös sijtä puolesta Manassen sucucunnasta/ Anerin ja Bileamin esicaupunginens/ annoit he Kahathin lasten sucucunnalle cuin jäänet olit.’ž Ajalonin ja GadRimonin esicaupunginens.’ž Jakmeamin ja BethHoronin esicaupunginens.’ž NIin annoit he heille nämät wapat Caupungit/ Sichemin Ephraimin wuorelda/ Geserin ja hänen esicaupungins.’ž Mutta ne cuin olit Kahathin lasten sugusta/ sait heidän rajacaupungins Ephraimin sucucunnasta.’ž Cuin owat arwan jälken Judan lasten sucucunnasta/ Simeonin lasten sucucunnasta/ BenJaminin lasten sucucunnasta/ ne Caupungit cuin he nimitit.’ž Ja Israelin lapset annoit myös Lewitaille Caupungit/ esicaupunginens.’ž Ja Merarin lapset heidän sucucunnasans sait arwalla Rubenin sucucunnalda/ Gadin sucucunnalda ja Sebulonin sucucunnalda caxitoistakymmendä Caupungita.’ž Gersonin lapset heidän sucucunnasans sait Isascharin sucucunnalda/ Asserin sucucunnalda/ Nephtalin sucucunnalda ja Manassen sucucunnalda Basanis colmetoistakymmendä Caupungita.’ž Mutta ne muut Kahathin lapset heidän sugusans/ sijtä puolesta Manassen sucucunnasta sait kymmenen Caupungita arwalla.’ž Ja BenJaminin sucucunnasta/ Geban/ Alemethin ja Anathotin esicaupunginens. Ja caicki Caupungit heidän sucucunnasans olit colmetoistakymmendä.’ž Asanin ja BethSemexen esicaupunginens.’ž Hilen ja Debirin esicaupunginens.sįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O 0  ņ Ó › a B #  åʧˆi,ö×ø™b( ÓœaBęĒ؉Q2ōÕ¶—xY:üŻ¾Ÿ€aB#åʧˆiJ+ ķĪƐqR3õ“ i@ņ “ @ņ “ §@ņ “ f@ņ  “ …@ņ  “ Ä@#ń  “ G@"ń  “ V@!ń  “ š@ ń “ w@ń “ a@ń “ …@ń “ V@ń “ h@ń “ š@ń “ ¢@ń “ u@ń “ 0@ń ’³ œ@ń ž³ c@ń ż³ i@ń ü³ C@ń ū³ @@ń ś³ j@ń ł³ |@ń ų³ m@ń ÷³ @ń ö³ (š@ ń õ³ 'a@ ń ō³ &ˆ@ ń ó³ %a@ ń ņ³ $Y@ ń ń³ #7@ń š³ "9@ń ļ³ !a@ń ī³  `@ń ķ³ €’ž Gedor/ Ahio ja Secher.1 ģ³ @@ń ė³ H@ń ź³ L@ń é³ .@ń č³ €’ž Samserai/ Seharia/ Athalia.6 ē³ %@ń ę³ €’ž Hanania/ Elam/ Anthothia.4 å³ €’ž Abdon/ Sichri/ Hanan.0 ä³ €’ž Jespan/ Eber/ Eliel./ ć³ *@)š ā³ €’ž Elionai/ Zilthai/ Eliel.3 į³ €’ž Jakim/ Sichri/ Sabdi.0 ą³ ,@(š ß³ #@'š Ž³ &@&š Ż³ €’ž Sebadia/ Arad/ Ader./ ܳ €’ž Ja Ahio/ Sasak ja Jeremoth.6 Ū³  j@%š Ś³  Z@$š Ł³  *@#š Ų³  G@"š ׳  K@!š Ö³ w@ š Õ³ W@š Ō³ p@š Ó³ €’ž Gera/ Sphupham ja Huram.3 Ņ³ €’ž Abisua/ Naeman/ Ahoah.1 Ń³ /@š Š³ %@š Ļ³ S@š Ī³ (Ė@š Ķ³ ',@š Ģ³ &1@š Ė³ %-@š Ź³ $:@š ɳ #E@š Č³ "3@š Ē³ !M@š Ę³  H@š ų >@š ij R@š Ć³ ±@š Ā³ Å@š Į³ 2@ š Ą³ Q@ š æ³ [@ š ¾³ \@ š ½³ ‰@ š ¼³ Z@š »³ °@š ŗ³ ’@š ¹³ A@š ø³ F@š ·³ \@š ¶³ Œ@š µ³ ¢@š “³ n@š ³³  H@$ī ²³  C@#ī ±³  š@"ī °³  n@!ī Ƴ  @ ī ®³ ƒ@ī ­³ ¾@ī ¬³ 9@ī «³ @ī Ŗ³ @ī ©³ w@ī س é@ī §³ ?@ī ¦³ Q(@ī „³ PD@ī ¤³ O+@ī £³ N„@ī ¢³ Ma@ī ”³ LV@ī  ³ K&@ī Ÿ³ J<@ī LVAL*’šdĀ  ļ ? å \ „ T " ] ¬ZŌ‡TÕØwK€-Łi›P ß…õŅ¦| Adaja/ Braja ja Si’ž Adaja/ Braja ja Simrath/ Simein lapset.’ž Jesmerai/ Jeslia/ Jobab/ Elpaalin lapset.’ž Sebadia/ Mesullam/ Hiski/ Heber.’ž Michael/ Jespa/ Joha/ Urian lapset.’ž Ja Bira ja Sama olit Isäin päämiehet/ nijden cuin asuit Ajalos/ ne ajoit nijtä taca jotca asuit Gathis.’ž Elpaalin lapset olit/ Eber/ Miseam ja Samed/ se rakensi Onon ja Lodon/ ja hänen kyläns.’ž Husist sijtti hän Ahitobin ja Elpaalin.’ž Jeuzin/ Sachian ja Mirman. Nämät owat hänen lapsens Isäin päämiehet.’ž Ja hän sijtti Hodest hänen emännästäns/ Jobabin/ Zibian/ Mesan/ Malcham.’ž Ja Serahaim sijtti Moabin maalla ( sijttecuin hän heidän tyköäns laskenut oli ) Husist ja Baerast hänen emännistäns.’ž Cuin olit: Naeman/ Ahia ja Gera/ se wei heidän pois/ ja hän sijtti Usan ja Ahihudin.’ž Nämät owat Ehudin lapset/ jotca olit Isäin päämiehet nijden seas cuin asuit Gebas/ ja weit heitä Manahathijn.’ž Ja Belalla oli lapsia/ Addar/ Gerah/ Abihud.’ž Noahn neljännen/ Raphan wijdennen.’ž BenJamin sijtti Belan hänen ensimäisen poicans/ Asbalin toisen/ Arahn colmannen:’ž Nämät olit caicki Asserin lapset/ walitut päämiehet heidän Isäins huones/ wäkewät miehet/ ja päämiesten pääruhtinat/ ja luettin sotajouckoon/ ja heidän lucuns oli cuusicolmattakymmendä tuhatta miestä.’ž Ullan lapset olit/ Arah/ Haniel ja Rizia.’ž Jetherin lapset olit/ Jephunne/ Phispa ja Ara.’ž Bezer/ Hod/ Sama/ Silsa/ Jethran ja Beera.’ž Zophan lapset olit/ Suah/ Harnepher/ Sual/ Beri/ Jemra.’ž Ja hänen weljens Helemin lapset olit/ Zopha/ Jemna/ Seles ja Amal.’ž Somerin lapset olit/ Ahi/ Rahga/ Jehuba ja Aram.’ž Japhletin lapset olit/ Pasah/ Bimehal ja Asuath/ ne olit Japhletin lapset.’ž Ja Heber sijtti Japhletin/ Somerin/ Hothamin ja Suan heidän sisarens.’ž Heber ja Malchiel olit Brian lapset/ se on Birsawithin Isä:’ž NÄmät olit Asserin lapset: Jemna/ Jesua/ Jeswai/ Bria ja Serah heidän sisarens.’ž Ja Manassen lasten poicain tyköä BethSean ja hänen kyläns/ Thaenach ja hänen kyläns/ Megiddo ja hänen kyläns/ Dor ja hänen kyläns. Näisä asuit Josephin Israelin pojan lapset.’ž Ja heidän tawarans ja asuinsians oli BethEl/ hänen kyläins cansa/ ja Naeran itän päin/ ja Gezer länden päin hänen kyläins cansa/ Sechem hänen kyläins cansa/ haman Azzan asti hänen kyläins cansa.’ž Nun oli hänen poicans/ Josua oli hänen poicans.’ž Laedan oli hänen poicans/ Amihud oli hänen poicans/ Elisama oli hänen poicans.’ž Hänen poicans oli Rephath ja Reseph/ Thelah oli hänen poicans/ Thahan oli hänen poicans.’ž Hänen tyttärens oli Seera/ hän rakensi alammaisen ja ylömmäisen BethHoronin ja UsenSeran.’ž Ja hän macais emändäns cansa/ ja tuli hedelmälisexi ja synnytti pojan/ jonga hän cudzui Bria/ että hän oli ollut ahdistuxes huonesans.’ž Ja heidän Isäns Ephraim murhedei cauwan aica/ ja hänen weljens tulit lohduttaman händä.’ž Sabad oli hänen poicans/ Suthelah oli hänen poicans/ Eser ja Elead. Ja Gathin miehet/ sijnä maasa syndynet löit heidän cuoliaxi: sillä he olit mennet ottaman heidän carjans.’ž NÄmät owat Ephraimin lapset: Suthelah/ Bered oli hänen poicans/ Thahath oli hänen poicans/ Eleada oli hänen poicans/ Thahath oli hänen poicans.’ž Ja Semidalla olit nämät lapset: Ahean/ Sichem/ Likhi ja Aniam.’ž Ja hänen sisarens Moleeheth synnytti Ishudin/ Abieserin ja Maholan.’ž Mutta Bedam oli Ulamin poica. Nämät owat Gileadin lapset/ Machirin pojan/ Manassen pojan.’ž Ja Maecha Machirin emändä synnytti pojan/ jonga hän cudzui Perez/ ja hänen weljens cudzuttin Sares. Ja hänen poicans olit Ulam ja Rachem.’ž Ja Machir andoi Hupimille ja Supimille emännät/ ja hänen sisarens nimi oli Maecha: hänen toinen poicans cudzuttin Zalaphehad. Ja Zalaphehadilla olit tyttäritä.’ž NÄmät owat Manassen lapset: Esriel/ jonga Aramie hänen waimons synnytti/ hän sijtti Machirin Gileadin Isän.śLVAL$Ū­aŁyß Ø O ī f  k Ū n ņ ˆ H  œ9mųV¼Tžy”±[P Caicki nämät olit walitut majan owea wartiodzeman/ caxi sata ja caxitoistakymmendä/ jotca olit ’ž Caicki nämät olit walitut majan owea wartiodzeman/ caxi sata ja caxitoistakymmendä/ jotca olit luetut heidän kylisäns. Ja Dawid ja Samuel/ se Näkiä/ asetit heitä wircaan heidän uscollisudesans.’ž Ja Sacharia Meselemian poica oli wartia seuracunnan majan owen edes.’ž Mutta Phinees Eleazarin poica oli heidän päämiehens: sillä HERra oli hänen cansans.’ž Ja Sallum Koren poica AbiAsaphin pojan/ Korahn pojan ja hänen wäljens hänen Isäns huonesta: ne Korhiterit heidän wircans menois/ wartioidzeman seuracunnan majan owipieleen. Ja hänen Isäns pitä wartioidzeman HERran leiris sisällekäymistä.’ž Sillä he olit tähän saacka wartioinnet idäisellä puolella Cuningan porttia/ ne olit owen wartiat Lewin poicain seas.’ž Ja owen wartiat olit Sallum/ Akub/ Talmon/ Ahiman ja heidän weljens/ ja Sallum oli ylimmäinen.’ž Ja Obadia Semajan poica/ Galalin pojan/ Jeduthun pojan/ ja Berechia Assan poica/ Elkanan pojan/ jotca asuit Netophatiterein kylis.’ž Ja Bakbakar Heres/ ja Galal ja Mathania Michan poica/ Sichrin pojan/ Asaphin pojan.’ž Mutta Lewitaista/ jotca olit Merarin lapsista/ Semaja Hasubin poica/ Asrikamin pojan/ Hasabian pojan.’ž Nijn myös heidän weljeins päämiehet Isäins huoneis/ tuhannen/ seidzemen sata ja cuusikymmendä wäkewätä miestä/ toimittaman wiran menoja Jumalan huones.’ž Ja Adaja Jerohamin poica/ Pashurin pojan ja Melchian pojan/ ja myös Maesai Adielin poica/ Jahseran pojan/ Mesullamin pojan/ Mesillemethin pojan/ Immerin pojan.’ž Ja Asaria Hilkian poica/ Mesullan pojan/ Zadochin pojan/ Merajothin pojan/ Ahitobin pojan/ Jumalan huonen päämies.’ž PApeista on ollut Jedaja/ Jojarib/ ja Jachin:’ž Nijn myös heidän weljeins heidän sucucunnisans/ yhdexän sata ja cuusicuudettakymmendä/ ja nämät caicki owat ollet Isäin päämiehet/ heidän Isäins huoneis.’ž Ja Ela Uzin poica/ Michrin pojan/ ja Mesullamin Sephatian pojan/ Reguelin pojan/ Jebnejan pojan.’ž BenJaminin lapsist/ Sallu Mesullamin poica/ Hodawian pojan/ Hasunan pojan. Ja Jebneja Jerohamin poica.’ž Serahn lapsist/ Jeguel weljinens/ cuusi sata ja yhdexänkymmendä.’ž Mutta Silonist Asaja ensimäinen poica/ ja hänen muut poicans.’ž Nimittäin/ Perezen Judan pojan lapsist oli Uthai Amihudin poica/ Amrin pojan/ Imrin pojan/ Banin pojan.’ž Ja silloin asuit Jerusalemis muutamat Judan lapsist/ muutamat BenJaminin lapsist/ muutamat Ephraimin ja Manassen lapsist.’ž Ne jotca ennen asuit heidän perinnöisäns ja Caupungeisans/ nimittäin Israel/ Papit/ Lewitat ja Nethinimit.’ž JA coco Israel luettin/ ja cadzo/ he owat kirjoitetut Israelin ja Judan Cuningasten kirjaan/ ja wietin Babelijn heidän pahain tecoins tähden.’ž Mutta Ulamin lapset olit wahwat miehet ja jalot joudzimiehet/ ja heillä oli paljo poikia/ sata ja wijsikymmendä. Nämät owat caicki BenJaminin lapsista.’ž Esekin hänen weljens lapset olit: Ulam hänen ensimäinen poicans. Jeus toinen Elipeleth colmas.’ž Mutta Azelilla oli cuusi poica/ joinenga nimet olit/ Esricam/ Bochru/ Jesmael/ Searia/ Abadia/ Hanan. Nämät olit caicki Azelin pojat.’ž Moza sijtti Binean/ hänen poicans oli Rapha/ hänen poicans oli Eleasa/ hänen poicans oli Azel.’ž Ahas sijtti Joaddan/ Joadda sijtti Alemethin/ Asmawetin ja Simrin/ Simri sijtti Mozan.’ž Michan lapset olit/ Pithon/ Melech/ Thaerea ja Ahas.’ž Jonathanin poica oli Meribaal/ Meribaal sijtti Michan.’ž Ner sijtti Kisin/ Kis sijtti Saulin/ Saul sijtti Jonathanin/ Melchisuan/ AbiNadabin/ Esbaalin.’ž Mutta Mikloth sijtti Semean/ ja he asuit Jerusalemis heidän weljeins cohdalla heidän cansans.’ž Ja hänen ensimäinen poicans oli Abdon/ Zur/ Kis/ Baal/ Nadab.’ž MUtta Gibeonis asui Gibeonin Isä/ ja hänen emändäns cudzuttin Maecha.’ž Nämät owat Isäin päämiehet heidän sucucunnisans/ ja he asuit Jerusalemis.’ž Jaeresia/ Elia ja Sichri/ Jerohamin lapset.’ž Jephdeja ja Pnuel/ Sasakin lapset.9LVAL!{nļ †  w < Ā E Ź  < ū ˜ 4 õĘn‘®L@īžśå‡1‰ Nousit caicki wäkewät miehet/ ja otit Saulin ja hänen poicains ruumit/ ja weit Ja’ž Nousit caicki wäkewät miehet/ ja otit Saulin ja hänen poicains ruumit/ ja weit Jabexeen/ ja hautaisit heidän luuns tammen ala Jabexes/ ja paastoisit seidzemen päiwä.’ž Cosca caicki Gileadin Jabexes cuulit/ caicki mitä Philisterit Saulille tehnet olit.’ž Ja panit hänen asens heidän jumalans huoneseen/ ja panit hänen pääns Dagonin huonen päälle.’ž Ja sijttecuin he hänen rijsunet olit/ otit he hänen pääns ja asens/ ja lähetit Philisterein maan ymbärins/ ja annoit ilmoitta heidän epäjumalittens ja Canssans edes.’ž TOisna huomena tulit Philisterit rijsuman lyötyjä/ ja he löysit Saulin poikinens macawan Gilboan wuorella.’ž Cosca Israelin miehet/ jotca laxos olit/ näit heidän paennexi/ ja Saulin poikinens cuollexi/ jätit he Caupungins ja pakenit: Ja Philisterit tulit ja asuit nijsä.’ž Ja nijn Saul cuoli/ ja colme hänen poicans/ ja coco hänen huonens yhtä haawa.’ž Cosca hänen asenscandaja näki Saulin cuollexi/ langeis hän mieckaans/ ja cuoli.’ž Silloin sanoi Saul asenscandajalle: wedä mieckas ulos/ ja pistä minua läpidze/ ettei nämät ymbärinsleickamattomat tulis ja tekis häpiälisest minulle. Mutta hänen asenscandaja ei tahtonut: sillä hän pelkäis suurest. Silloin otti Saul mieckans/ ja langeis sen päälle.’ž Ja sota oli angara Saulia wastan/ ja joudzimiehet tulit hänen päällens/ ja hän pelkäis ambuita.’ž Ja Philisterit cowan ajoit Saulia poikinens taca/ ja löit Jonathanin/ AbiNadabin ja Malchisuan Saulin pojat.’ž MUtta Philisterit sodeit Israeli wastan/ ja Israel pakeni Philisterejä/ ja he langeisit lyötynä Gilboan wuorella.’ž Ja Azelilla oli cuusi poica/ ne cudzuttin Asrikam/ Bockru/ Jesmael/ Searia/ Obadia ja Hanan/ ne owat Azelin lapset.’ž Moza sijtti Binejan/ ja Raphaja oli hänen poicans/ Eleasa oli hänen poicans/ Azel oli hänen poicans.’ž Ahas sijtti Jaeran/ Jaera sijtti Alemethin/ Asmawethin ja Simrin: Simri sijtti Mozan.’ž Michan lapsi oli Pithon/ Melech ja Thaherea.’ž Ja Meribaal oli Jonathanin poica/ ja Meribaal sijtti Michan.’ž Ja Ner sijtti Kisin/ Kis sijtti Saulin/ Saul sijtti Jonathanin/ Melchisuan/ AbiNadabin/ Esbaalin.’ž Mutta Mikloth sijtti Simeamin/ jotca myös asuit heidän weljeins cohdalla/ weljinens Jerusalemis.’ž Ja hänen ensimäinen poicans Abdon/ Zur/ Kis/ Baal/ Ner/ Nadab.’ž JEjel Gibeonin Isä asui Gibeonis/ hänen emändäns cudzuttin Maecha.’ž Nämät ylimmäiset Lewitain Isät heidän sucucunnisans asuit Jerusalemis.’ž Nämät owat weisajat/ Lewitain Isäin päämiehet/ wapat heidän Camareisans: sillä he olit siellä ascareisans yötä ja päiwä.’ž Ja Cahathitereistä heidän weljistäns olit asetetut walmistaman cadzomusleipiä/ että he nijtä walmistaisit joca Sabbathina.’ž Nimittäin/ Mathithia Lewitaista/ Sallumin sen Korhiterin ensimäinen poica oli uscottu sijhen cuin pannuin walmistettin.’ž Mutta muutamat Pappein lapsist teit krydätyitä woiteita.’ž Ja muutamat heistä olit asetetut astiain ja pyhäin caluin päälle/ sämbyläjauhoin päälle/ wijnan päälle/ öljyn päälle/ pyhän sawun päälle/ ja myös yrtein päälle.’ž Ja muutamat olit heistä wiran asetten päällä: sillä heidän pitä ne candaman ulos ja sisälle lugun jälken.’ž Ja he olit yöllä Jumalan huonetta ymbärins: sillä heidän piti sitä wartioidzeman ja awajaman joca amu.’ž Sillä Lewitat olit uscotut oleman neljäxi ylimmäisexi owen wartiaxi/ ja he olit myös HERran huonen kätkyn ja tawaran päällä.’ž Mutta heidän weljens olit heidän maan kylisäns/ nijn cuitengin että heidän piti tuleman sisälle seidzemendenä päiwänä/ ja ajasta nijn aicaan heidän tykönäns oleman.’ž Ja ne owen wartiat olit asetetut neljä ilma cohden/ nimittäin/ itän/ länden/ etelän ja pohjan päin.’ž Nijn että he ja heidän lapsens ottaisit HERran huonesta waarin/ nimittäin/ seuracunnan majan huonesta/ että he sitä wartioidzisit.yįĀ£„eF'é؉jK, ī Ļ ° ‘ r S 4  ö × ø ™ z [ <  ž ß Ą ” ‚ c D %  ē Č © Š k L -  ļ Š ± ’ s T 5  ÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6ö×ø™z[<žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5Š“ _@ö ‰“ "@ö ˆ“ U@ö ‡“ (ż@ö †“ 's@ö …“ &Ļ@ö „“ %@ö ƒ“ $A@ö ‚“ #J@ ö “ "s@ ö €“ !‹@ ö “ „@ ö ~“ „@ ö }“ v@ö |“ z@ö {“ \@ö z“ `@ö y“ .@ö x“ H@ö w“ f@ö v“ ‘@ö u“ }@ö t“ h@)õ s“ —@(õ r“  @'õ q“ @&õ p“ %@%õ o“ I@$õ n“ Ø@#õ m“ Z@"õ l“ 0@!õ k“ %@ õ j“ !€’ž Cuudes Athai/ seidzemes Eliel.9 i“ #@õ h“ 0@õ g“ Ź@õ f“ .@õ e“ 7@õ d“ <@õ c“ ‚@õ b“ y@õ a“ t@õ `“ —@õ _“ /%@õ ^“ .I@õ ]“ -6@õ \“ ,A@õ [“ +-@õ Z“ *[@õ Y“ )'@õ X“ ($@õ W“ 'J@ õ V“ &+@ õ U“ %*@ õ T“ $+@ õ S“ #9@ õ R“ "B@õ Q“ !0@õ P“ )@õ O“ H@õ N“ =@õ M“ )@õ L“ 3@õ K“ '@õ J“ T@õ I“ z@ō H“ N@ō G“ Ž@ō F“ ±@ō E“ h@ō D“ €@ō C“ š@ō B“ ø@ō A“ n@ō @“ G@ō ?“ –@ō >“ n@ō =“ ž@ō <“ P@ ō ;“ @ ō :“ Ē@ ō 9“ J@ ō 8“ ‚@ ō 7“ B@ō 6“ “@ō 5“ y@ō 4“ c@ō 3“ Ē@ō 2“ Ū@ō 1“ e@ō 0“ e@ō /“ @ō .“ Ø@ ņ -“ V@ņ ,“ ^@ņ +“ Ø@ņ *“ m@ņ )“ ¤@ņ (“ P@ņ '“ R@ņ &“  @ņ %“ b@ņ $“ o@ņ #“ t@ņ "“ ,v@ņ !“ +g@ņ  “ *X@ņ “ )/@ņ “ (?@ņ “ 'd@ņ “ &c@ņ “ %"€’ž Gedor/ Ahio/ Sacharia/ Mikloth.: “ $A@ ņ “ #E@ ņ “ "I@ ņ “ !{@ ņ “ }@ ņ “ z@ņ “ ;@ņ “ £@ņ “ l@ņ bLVALq §Ģ  ¢ ) – T Ņ ˆ Į 4 äFŲBūÕåeżLn ¦ Ja oli cuuluisin nijsä colmeskymmenes. Mutta nijden colmen’ž Ja oli cuuluisin nijsä colmeskymmenes. Mutta nijden colmen tygö ei hän tullut. Ja Dawid teki hänen salaisexi neuwoxens.’ž Tämän teki BenaJa Jojadan poica/ ja ylistettin nijden colmen Uljasten seas.’ž Hän löi myös Egyptin miehen/ joca oli wijttä kynärätä pitkä/ ja hänellä oli keihäs kädesäns nijncuin cangan puu/ mutta hän meni alas hänen tygöns sauwalla/ otti keihän hänen kädestäns/ ja tappoi hänen omalla keihälläns.’ž BEnaJa Jojadan poica Ishailin pojan/ joca suuria töitä tehnyt oli Kabzeelist/ hän löi caxi Moabiterein Lejonita: ja hän meni alas ja löi Lejonin keskellä caiwoa lumen aicana.’ž Ja hän oli cuuluisambi nijtä cahta/ ja oli heidän päämiehens. Mutta nijden colmen tygö ei hän tullut.’ž ABisai Joabin weli/ hän oli ylimmäinen colmest/ ja hän nosti keihäns ja löi colme sata/ ja hän ylistettin nijden colmen seas.’ž Ja sanoi: Jumala andacon sen caucana olla minusta/ että minä tämän tekisin/ ja joisin näiden miesten werta heidän hengens waaras: sillä he owat sen tuonet hengens waaralla/ sentähden ei hän tahtonut juoda. Sen teit nämät colme Sangarita.’ž Nijn nämät colme juoxit Philisterein leirin läpidze/ ja toit wettä caiwosta Bethlehemin portin alda/ ja cannoit Dawidille/ waan ei hän tahtonut sitä juoda/ mutta caasi HERran eteen.’ž Ja Dawid himoidzi/ ja sanoi: cuca andais minun juoda sijtä wedestä/ cuin on caiwos Bethlehemin portin alla?’ž Ja Dawid oli linnas/ ja Philisterin Canssa olit silloin Bethlehemis.’ž JA ne colme nijstä colmestakymmenest ylimmäisest tulit calliolle alas Dawidin tygö Adullamin luolaan. Mutta Philisterein leiri oli Rephaimin laxos.’ž Ja he astuit keskelle peldoa/ ja warjelit sitä/ ja löit Philisterit. Ja HERra andoi heille suuren autuuden.’ž Tämä oli Dawidin cansa Pasdammimis/ cosca Philisterit olit coonnet idzens sijhen sotaan. Ja oli cappale peldo ohra täynäns/ ja Canssa pakenit Philisterejä.’ž HÄnen jälkens oli Eleazar/ Dodon AhoHiterin/ ja hän oli colmen Sangarin seas.’ž Ja tämä on Dawidin wäkewitten lucu/ Jasabeam Hakmonin poica ylimmäinen colmenkymmenen seas. Hän nosti keihäns/ ja löi kerralla colme sata.’ž NÄmät owat ylimmäiset Dawidin wäkewämbäin seas/ jotca miehullisest hänen cansans pidit hänen waldacunnasans coco Israelin tykönä/ nijn että hän tehtin coco Israelin Cuningaxi/ HERran sanan jälken.’ž Ja Dawid menestyi ja tuli wäkewäxi/ ja HERra Zebaoth oli hänen cansans.’ž Ja hän rakensi Caupungin ymbärins Millost saacka/ ja sijtte caiken ymbärins. Ja Joab jätti elämän jotca jäänet olit Caupungijn.’ž Ja Dawid asui linnas/ sentähden cudzutan se Dawidin Caupungixi.’ž Ja Dawid sanoi: joca Jebuserit ensin lyö/ hänen pitä oleman pään ja ylimmäisen. Silloin Joab ZeruJan poica astui ensin ylös/ ja tuli päämiehexi.’ž Ja Jebuserit sanoit Dawidille: ei sinun pidä tuleman tänne: mutta Dawid woitti Zionin linnan/ se on/ Dawidin Caupungi.’ž JA Dawid meni matcans/ ja coco Israel Jerusalemijn ( se on Jebus: sillä Jebuserit asuit maalla )’ž Ja caicki Israelin wanhimmat tulit Cuningan tygö Hebronijn/ ja Dawid teki lijton heidän cansans HERran edes Hebronis. Ja he woitelit Dawidin Israelin Cuningaxi HERran sanan jälken Samuelin cautta.’ž Ja aina ennen Saulin olles Cuningasna/ johdatit sinä Israelin ulos ja sisälle. Ja HERra sinun Jumalas on sanonut sinulle/ sinun pitä caidzeman minun Canssani Israelin/ ja sinun pitä oleman Israelin Canssan päämiehen.’ž JA coco Israel cocois idzens Dawidin tygö Hebronijn/ ja sanoi: cadzo/ me olem sinun luus ja lihas.’ž Ja ei kysynyt HERralda/ sentähden tappoi hän hänen/ ja käänsi waldacunnan Dawidille Isain pojalle.’ž Ja nijn cuoli Saul hänen pahois tegoisans/ cuin hän HERra wastan tehnyt oli/ ettei hän pitänyt HERran sana/ ja että hän kysyi welhowaimolda.JLVAL*¬…R)ģ¤{K Š „ { P  ā » ` 3 ņ ¼ s N · C Ź H Õ§Ż­Še5Ū3źÅ¶«¬ Ja he autit Dawidi sotajoucko wastan: sillä he ol’ž Ja he autit Dawidi sotajoucko wastan: sillä he olit caicki wäkewät Sangarit/ ja olit päämiehet sodas.’ž Ja cosca hän meni Ziklagijn/ langeis hänen tygöns Manassest/ Adna/ Josabad/ Jediael/ Michael/ Josabad/ Elihu/ Zilthai/ tuhannen päämiehet Manassest.’ž JA Manassest langeis Dawidin tygö/ cosca hän tuli Philisterein cansa Saulia wastan sotaan/ ja ei auttanut heitä: sillä Philisterein päämiehet annoit hänen tyköäns mennä neuwon pitest/ ja sanoit: jos hän lange Herran Saulin tygö/ nijn se tule meidän hengem waaraxi.’ž Ja hengi waicutti Amasain päämiehen/ colmenkymmenen seas: Sinun me olemma Dawid/ ja pidäm sinun cansas Isain poica/ rauha/ rauha olcon sinulle/ rauha olcon sinun auttailles: sillä sinun Jumalas autta sinua. Nijn otti Dawid heidän tygöns/ ja asetti sotawäen päämiehixi.’ž Ja Dawid meni ulos heidän tygöns/ ja wastais: ja sanoi heille: jos te tulette rauhan cansa minun tygöni auttaman minua/ nijn minun sydämen on teidän cansan/ waan jos te tuletta pettämän minua minun wihollisilleni/ waicka ei wääryttä ole minus/ nijn meidän Isäim Jumala nähkön ja rangaiscon.’ž JA sinne myös tulit BenJaminin lapsist ja Judast Dawidin tygö linnaan.’ž Nämät owat ne cuin menit Jordanin ylidze ensimäisnä Cuuna/ cosca se oli täysi molembin reunoin asti/ ja he ajoit pacoon caicki cuin asuit laxos/ itän ja länden päin.’ž Nämät olit Gadin lapsist sodan Ruhtinat/ wähin sadan päälle/ ja suurin tuhannen päälle.’ž Kymmenes Jeremia/ yxitoistakymmenes Mahbanai.’ž Cahdexas Johanan/ yhdexäs Elsabad.’ž Neljäs Masmanna/ wijdes Jeremia.’ž Ensimäinen Eser/ toinen Obadia/ colmas Eliab.’ž SAditereistä eroitit heidäns Dawidin tygö linnan corwes/ wäkewät Sangarit ja sotamiehet/ jotca kilpeä ja keihästä cannoit/ ja heidän caswons olit nijncuin Lejonin/ ja nopiat nijncuin peurat wuorilla.’ž Joela ja Sabadia Jerohamin lapset Gedorist.’ž Elkana/ Jesija/ Asareel/ Joeser/ Jasabeam Korhiteri.’ž Eleusai/ Jerimoth/ Bealia/ Samaria/ Saphatia Harophiteri.’ž Jesmaja Gibeoniteri/ wäkewä colmenkymmenen seas/ ja ylidze colmenkymmenen: Jeremia/ Jahesiel/ Johanan/ Josabad/ Gederathitheri.’ž Ahieser Päämies/ ja Joas Samajan Gibeathiterin pojat/ Jesiel ja Pelet Asmawethin pojat/ Baracha ja Jehu Anthothiterit.’ž Ja olit soweliat ambujat joudzella molemmin käsin/ kiweillä/ nuolilla ja joudzilla: Saulin weljistä/ BenJaminist.’ž NÄmät tulit Dawidin tygö Ziklagijn/ cosca hän wielä oli suljettu Saulin Kisin pojan tähen/ ja he olit myös nijden Sangarein seas/ cuin sotaan autit.’ž Eliel/ Obed/ Jaesiel/ Mesobajasta.’ž Eliel Mahewiteri: Jeribai ja Josawia Elnaamin pojat: Jethma Moabiteri.’ž Jediael Simrin poica: Joha hänen weljens Thiziteri.’ž Usia Asthrathiteri: Sama ja Jajel Hothamin Aroeritherin pojat.’ž Hanan Maechan poica: Josaphat Mathoniteri.’ž Adina Sisan Rubeniterin poica/ Rubeniterein päämies/ ja colmekymmendä oli hänen cansans.’ž Uria Hethiteri: Sabad Ahelain poica.’ž Ira Jethriteri: Gareb Jethriteri.’ž Zeleg Amoniteri: Naherai Berothiteri/ Joabin ZeruJan pojan asencandaja.’ž Joel Nathanin weli/ Mibhar Hagrin poica.’ž Hezro Carmeliteri: Naerai Asbain poica.’ž Hepher Macherathiteri: Ahia Pelonitheri.’ž Ahiam Sacharin Hararitherin poica: Eliphal Urin poica.’ž Hasemin Gisonitherin lapset: Jonathan Sagen Hararitherin poica:’ž Asmaweth Baherumiteri: Eliahba Saalbonitheri.’ž Hurai Gasin ojista: Abiel Arbathiteri.’ž Ithai Ribain poica Gibeast BenJaminin lapsist: BenaJa Pirgathoniteri.’ž Maherai Nethophatiteri/ Heled Baenan Nethophatherin poica.’ž Sibbechai Husathiteri/ Ilai Ahohiteri.’ž Ira Ekes Theokiterin poica/ Abjeser Anthotiteri.’ž Samoth Haroriteri/ Heles Peloniteri.’ž SOta Sangarit owat nämät: Asahel Joabin weli: Elhanan Dodonin poica Bethlehemist._LVALƒņŒD¶ Z ą j ę A ¶ C ł ø  LŁÜ‡eŖ6•-™.§ Nijn HERran wiha julmistui Usan päälle/ ja löi händä/ että hän oj’ž Nijn HERran wiha julmistui Usan päälle/ ja löi händä/ että hän ojensi kätens Arckia pitämän/ nijn että hän sijnä cuoli Jumalan edes.’ž JA he tulit Chidonin lakeudelle: nijn ojensi Usa kätens Arckia pitämän: sillä härjät poickeisit siwulle.’ž Mutta Dawid ja caicki Israel iloidzi Jumalan edes caikest woimastans/ lauluilla/ candeleilla/ Psaltareilla/ trombuilla/ Cymbaleilla ja Basunilla.’ž Ja he panit Jumalan Arkin uteen waunuun/ weit hänen AbiNadabin huonesta/ ja Usa ja Ahio ajoit waunua.’ž Ja Dawid meni caiken Israelin cansa KirjathJearimijn/ joca on Judaas/ noutaman sieldä HERran Jumalan Arckia/ cuin Cherubimin päällä istu/ josa nime rucoillan.’ž NIin Dawid cocois caiken Israelin Egyptin Sijhorist/ aina Hemathin asti/ noutaman HERran Arckia KirjathJearimist.’ž Nijn caicki joucko wastais/ että nijn piti tehtämän: sillä se kelpais caikelle Canssalle.’ž Ja noutacam meidän Jumalam Arcki meidän tygöm: sillä emme Saulin aicana mitän kysellet sitä.’ž Ja sanoi caikelle Israelin joucolle: kelpaco se teille/ ja ongo se HERralda meidän Jumalaldam? nijn toimittacam caikella muoto menemän muiden meidän weljeim tygö/ coco Israelin maahan/ ja Pappein ja Lewitain tygö Caupungeihin/ joisa esicaupungit owat/ että he coconnuisit meidän tygönne.’ž JA Dawid piti neuwo tuhannen ja sadan pääruhtinasten ja caickein päämiesten cansa.’ž Ja ne myös cuin likin olit heidän ymbärilläns Isascharin/ Sebulonin ja Nephtalin asti/ he toit leipiä Aseilla/ Cameleillä/ Muuleilla ja Härjillä/ syötä: jauhoja/ ficunita/ rusinoita/ wijna/ öljyä/ härkiä ja lambaita/ wiljalda: sillä ilo oli Israelis.’ž Ja he olit siellä Dawidin tykönä colme päiwä/ söit ja joit: sillä heidän weljens olit walmistanet heidän eteens.’ž Caicki nämät sotamiehet sodan toimittajat tulit caikest sydämestäns Hebronijn/ tekemän Dawidita coco Israelin Cuningaxi/ ja caikilla muilla Israelis oli yxi sydän/ että Dawid tehdäisin Israelin Cuningaxi.’ž Tuolda puolelda Jordanin: Rubenitereistä/ Gaditereistä ja puolesta Manassen sucucunnasta/ caickinaisten asetten cansa sotaan sata ja caxikymmendä tuhatta.’ž Asserist cuin menit hangittuna sotiman/ neljäkymmendä tuhatta.’ž Danist hangidzit sotaan cahdexancolmattakymmendä tuhatta ja cuusi sata.’ž Nephtalist tuhannen päämiestä/ seidzemenneljättäkymmendä tuhatta heidän cansans/ cuin cannoit kilpiä ja keihäst.’ž Sebulonist/ jotca menit sotiman/ hangitut caickinaisilla sataaseilla/ wijsikymmendä tuhatta asettaman heitäns yximielisest järjestyxeen.’ž Isascharin lapsist/ jotca olit ymmärtäwäiset/ ja neuwoit mitä Israelin tekemän piti/ joca aica caxi sata päämiestä/ ja caicki heidän weljens täytit heidän puhens.’ž Puolest Manassen sucucunnast/ cahdexantoistakymmendä tuhatta/ jotca olit nimeldäns nimitetyt tuleman ja tekemän Dawidi Cuningaxi.’ž Ephraimin lapsist caxikymmendä tuhatta ja cahdexan sata/ wäkewät Sangarit/ ja ylistetyt miehet heidän Isäns huones.’ž BenJaminin lapsist Saulin weljistä colme tuhatta: sillä sijhenasti pidit heistä sangen monda wielä Saulin huonen cansa.’ž Zadoch nuorucainen/ jalo Sangar hänen Isäns huonen cansa/ caxicolmattakymmendä päämiestä.’ž Ja Jojada nijden seas päämies/ jotca olit Aaronist/ colmen tuhannen ja seidzemen sadan cansa.’ž Lewin lapsist/ neljä tuhatta ja cuusi sata.’ž Simeonin lapsist wäkewät Sangarit sotiman/ seidzemen tuhatta ja sata.’ž Judan lapsist cuin cannoit kilpeä ja keihäst/ oli cuusi tuhatta ja cahdexan sata sotaan hangittuta.’ž JA tämä on sotaan hangittuin päämiesten lucu/ cuin tulit Dawidin tygö Hebronijn/ käändämän Saulin waldacunda hänen tygöns HERran sanan jälken.’ž Ja jocapäiwä tuli muutamia Dawidin tygö auttaman händä/ sijhenasti että se tuli suurexi joucoxi/ nijncuin Jumalan joucoxi.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń ŗ › | ] >  į Ā £ „ e F '  é Ź « Œ m N /  ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  āƤ…fG( źĖ¬nO0ņÓ“•vW8śŪ¼~_@!ćÄ„†gH) ėĢ­ŽoP1óŌµ–wX9ūܽž`A"µ w@ ū µ @ ū µ j@ ū µ z@ ū µ [@ ū ’“ Ū@ū ž“ š@ū ż“ S@ū ü“ ‰@ū ū“  £@ū ś“  S@ū ł“  ¬@ū ų“  ¼@ū ÷“  °@ū ö“ ©@!ś õ“ £@ ś ō“ Ī@ś ó“ §@ś ņ“ m@ś ń“ =@ś š“ \@ś ļ“ ”@ś ī“ +U@ś ķ“ *š@ś ģ“ )“@ś ė“ (œ@ś ź“ '^@ś é“ &x@ś č“ %z@ś ē“ $y@ś ę“ #©@ś å“ "L@ś ä“ !Q@ś ć“  T@ś ā“ S@ ś į“ K@ ś ą“ j@ ś ß“ ?@ ś Ž“ Q@ ś Ż“ O@ś Ü“ R@ś Ū“ T@ś Ś“ M@ś Ł“ N@ś Ų“ Y@ś ד J@ś Ö“ 7@ś Õ“ D@ś Ō“ J@ ł Ó“ B@ł Ņ“ Z@ł Ń“ >@ł Š“  I@ł Ļ“  X@ł Ī“  A@ł Ķ“  K@ł Ģ“  T@ł Ė“ U@ł Ź“ Q@ł É“ P@ł Č“ Ą@ł Ē“ ‚@ł Ę“ t@ł Å“ ]@ł Ä“ ˜@ł Ć“ «@ł Ā“ ¬@ł Į“ ˆ@ ł Ą“ s@ ł æ“ y@ ł ¾“ ¤@ ł ½“ 1@ ł ¼“ k@ł »“ „@ł ŗ“ i@ł ¹“ [@ł ø“ Ż@ł ·“ •@ł ¶“ Ķ@ł µ“ ‰@ł ““ Q@ł ³“  ƒ@ų ²“  Å@ų ±“  @ų °“  [@ų Æ“  I@ų ®“ G@ų ­“ Q@ų ¬“ W@ų «“ R@ų Ŗ“ =@ų ©“ v@ų Ø“ ­@ų §“ s@ų ¦“ e@ų „“ u@ų ¤“ ‘@ų £“ µ@ų ¢“  K@ų ”“  A@ ų  “  Ó@ ų Ÿ“  Ā@ ų ž“  <@ ų “ š@ ų œ“ $@ų ›“ €’ž Noga/ Nepheg/ Japhia.0 š“ €’ž Jebehar/ Elisua/ Eliphaleth.7 ™“ Y@ų ˜“ P@ų —“ ‡@ų –“ €@ų •“ @ų ”“ …@ų ““ i@ų ’“ t@ų ‘“ ‡@ö “ k@ö “ ”@ö Ž“ h@ö “ ”@ö Œ“ t@ö ‹“ \@ö WLVAL Œ#ž  ø _ ; ” e £ Š  D ž‰$±ŽQ’ØWĒlķ(„ Sillä ennen cosca et te läsnä ollet/ teki HERra meidän Jumalam ’ž Sillä ennen cosca et te läsnä ollet/ teki HERra meidän Jumalam raon meisä/ etten me händä edzinet/ nijncuin meidän tekemän piti.’ž Ja sanoi heille: te cuin oletta Isäin päämiehet Lewitain seas/ pyhittäkät teitän teidän weljein cansa/ candaman HERran Israelin Jumalan Arckia/ sijhen siaan/ jonga minä hänelle walmistanut olen.’ž JA Dawid cudzui Zadochin ja AbJatharin Papit/ ja Lewitat/ nimittäin/ Urielin/ Asajan/ Joelin/ Semajan/ Eljelin/ Amminadabin.’ž Usielin lapsista sen päämiehen Amminadabin/ sadan ja cahdentoistakymmenen weljens cansa.’ž Hebronin lapsist sen päämiehen Elielin cahdexankymmenen weljens cansa.’ž Elizaphan lapsist sen päämiehen Semajan/ cahden sadan weljens cansa.’ž Gersonin lapsist/ sen päämiehen Joelin/ sadan ja colmenkymmenen weljens cansa.’ž Merarin lapsist/ sen päämiehen Asajan/ cahden sadan ja cahdenkymmenen weljens cansa.’ž Cahathin lapsista/ sen päämiehen Urielin sadan ja cahdenkymmenen weljens cansa.’ž JA Dawid andoi myös tulla cocon Aaronin lapset ja Lewitat.’ž Sentähden cocois Dawid coco Israelin Jerusalemijn/ candaman HERran Arckia sijhen paickan/ cuin hän walmistanut oli.’ž Silloin sanoi Dawid: ei yhdengän pidä candaman Jumalan Arckia/ waan Lewitat: sillä HERra on heidän walinnut candaman Jumalan Arckia/ ja palweleman händäns ijancaickisest.’ž JA hän rakensi hänellens huonen Dawidin Caupungijn/ ja walmisti sian Jumalan Arkille/ ja walmisti hänelle majan.’ž Ja Dawidin nimi cuului caikisa maisa. Ja HERra andoi hänen pelcons tulla caickein pacanain päälle.’ž Ja Dawid teki nijncuin Jumala hänelle oli käskenyt. Ja he löit Philisterin sotajoucot Gibeonist nijn Gaserin asti.’ž Ja coscas cuulet willifijcuna puiden ladwat hawisewan/ nijn mene sotiman: sillä Jumala on mennyt sinun edelläs lyömän Philisierein sotajoucko.’ž Ja Dawid kysyi jällens neuwo Jumalalda/ ja Jumala sanoi hänelle: ei sinun pidä menemän heidän jälkens/ mutta poicke heistä/ ettäs tulisit willificunapuiden cohdalla heitä wastan.’ž MUtta Philisterit cocoisit heidäns jällens/ ja asetit idzens alas laxon.’ž Ja he jätit sinne heidän jumalans/ ja Dawid käski ne poltetta.’ž Ja cosca hän meni ylös BaalPrazimin päin/ löi Dawid heidän siellä: Ja Dawid sanoi: Jumala on hajottanut minun wihamieheni/ minun kätteni cautta nijncuin wesi hajotetan/ sijtä cudzui hän sen paican BaalPrazim.’ž Mutta Dawid kysyi neuwo Jumalalda/ ja sanoi: pitäkö minun menemän Philisterejä wastan/ ja tahdotcos heitä anda minun käsijni? HERra sanoi hänelle: mene/ Minä olen andanut heidän sinun käsijs.’ž Ja Philisterit tulit ja lewitit heidäns Rephaimin laxoon.’ž JA cuin Philisterit cuulit Dawidin woidelluxi coco Israelin Cuningaxi/ nousit he caicki Dawidita edzimän. Cosca Dawid sen cuuli/ meni hän heitä wastan.’ž Elisama/ BaelJada/ ja Eliphaleth.’ž Ja ne cuin hänelle olit syndynet Jerusalemis: cudzuttin Sammua/ Sobab/ Nathan/ Salomo/’ž Ja Dawid otti wielä emändiä Jerusalemis/ ja sijtti wielä poikia ja tyttäritä.’ž Ja Dawid ymmärsi että HERra oli hänen wahwistanut Israelin Cuningaxi: sillä hänen waldacundans enäni hänen Canssans Israelin tähden.’ž JA Hiram Tyrin Cuningas lähetti sanansaattajat Dawidin tygö/ ja Cedripuita/ muuraita/ puuseppiä/ rakendaman hänelle huonetta.’ž Ja näin oli Jumalan Arcki ObedEdomin tykönä hänen huonesans colme cuucautta: Ja HERra siunais ObedEdomin huonen/ ja caicki mitä hänellä oli.’ž Sentähden ei hän andanut wiedä Jumalan Arckia hänen tygöns Dawidin Caupungijn/ waan andoi poiketa ObedEdomin Githiterin huoneseen.’ž Ja Dawid pelkäis Jumalata sinä päiwänä/ ja sanoi: cuinga minun pitä wiemän Jumalan Arkin minun tygöni?’ž Nijn Dawid tuli murhellisexi/ että HERra Usan rewäis ricki. Ja hän cudzui sen paican PerezUsa/ tähän päiwän asti.žLVAL!Æ&YÄ ē Œ # Ÿ 4  _ ę s ė?”üŸ+©é™HóŸT»r4Ś˜N Ja sääsi sen Jacobille oikeudexi/ ’ž Ja sääsi sen Jacobille oikeudexi/ ja Israelille ijancaickisexi lijtoxi.’ž Jonga hän teki Abrahamin cansa/ ja hänen walans Isaachin cansa.’ž Muistacat ijancaickisest hänen lijttoans/ mitä hän on käskenyt tuhannelle sucucunnalle.’ž Hämbä on HERra meidän Jumalam/ hän duomidze caikes mailmas.’ž Te Israelin hänen palwelians siemen/ te Jacobin hänen walituns lapset.’ž Muistacat hänen ihmellisiä töitäns/ jotca hän tehnyt on/ hänen ihmeitäns ja sanojans.’ž Kysykät HERra ja hänen woimans/ edzikät hänen caswojans alati.’ž Ylistäkät hänen pyhä nimens/ nijden sydän iloitcan/ jotca edziwät HERra.’ž Weisatcat/ soittacat hänen edesäns/ puhucat caikista hänen ihmellisistä töistäns.’ž Kijttäkät HERra ja saarnatcat hänen nimens/ julistacat hänen töitäns Canssan seas.’ž SIlloin asetti Dawid ensist kijttämän HERra Assaphin cautta ja hänen weljeins:’ž Ja Benaja ja Jehasiel Papit trumetarein cansa aina Jumalan lijton Arkin edes.’ž Cuin olit Assaph ensimäinen/ ZacharJa toinen/ Jejel/ Semiramoth/ Jehiel/ Mathithia/ Eliab/ Benaja/ ObedEdom/ ja Jejel Psaltarin ja harpuin cansa: mutta Assaph kilisewäisten Cymbalein cansa.’ž JA hän asetti HERran Arkin eteen muutamita Lewitaita palweliaxi/ ylistämän/ kijttämän ja cunnioittaman HERra Israelin Jumalata.’ž Ja jacoi jocaidzelle Israelis sekä miehille että waimoille/ jocaidzelle leiwän/ ja cappalen liha/ ja mitan wijna.’ž Ja cosca Dawid oli täyttänyt polttouhrit ja kijtosuhrit/ siunais hän Canssa HERran nimeen.’ž COsca he Jumalan Arkin olit candanet sisälle/ asetit he hänen majaan/ jonga Dawid oli walmistanut/ ja uhrais polttouhria ja kijtosuhria Jumalan edes.’ž COsca HERran lijton Arcki tuli Dawidin Caupungijn/ cadzoi Michol Saulin tytär ackunasta/ ja näki Dawidin hyppäwän ja leikidzewän/ nijn hän cadzoi hänen sydämesäns ylön.’ž Oli myös Dawidin päällä lijnainen pääliswaate. Näin cannoi coco Israel HERran lijton Arkin ilolla/ Basunain/ trometein/ heliäin Cymbalein/ Psaltarein ja candelein cansa.’ž Ja Dawid oli puetettu lijnawaattella/ ja caicki Lewitat jotca Arckia cannoit/ ja weisajat/ ja ChenanJa weisumestari weisaitten cansa.’ž Ja cosca Jumala autti Lewitait candamas HERran lijton Arckia/ uhraisit he seidzemen härkä/ ja seidzemen oinasta.’ž NIin meni Dawid ja Israelin wanhimmat ja tuhannen päämiehet/ noutaman HERran lijton Arckia ObedEdomin huonesta ilolla.’ž Mutta Sachania/ Josaphat/ Nethaneel/ Amasai/ Zacharia/ Benaja/ Eljezer Papit/ soitit Basunilla Jumalan Arkin edes/ ja ObedEdom ja Jeheja olit Arkin owen wartiat.’ž Ja Berechia ja Elkana olit Arkin owen wartiat.’ž Mutta ChenanJa Lewitain päämies weisumestari piti neuwoman heitä weisaman: sillä hän oli sangen taitawa.’ž Waan Mathithia ja Elipheleja ja Masenias/ ja ObedEdom/ Jejel ja Asasia weisaisit cahdexan kielisillä candeleilla heidän edelläns.’ž Mutta Zacharia/ Asiel/ Semiramoth/ Jehiel/ Unni/ Eliab/ Maesia ja Benaja Psaltarilla Alamothin päällä.’ž Sillä Heman/ Assaph ja Ethan/ olit weisajat waskicymbaleilla/ helistäin heliällä änellä.’ž Ja heidän cansans heidän weljens toisesta wuorosta/ nimittäin/ Sacharian/ BenJaesielin/ Semiramothin/ Jehielin/ Unnin/ Eliabin/ Benajan/ Maesejan/ Mathithian/ Eliphelejan/ Miknejan/ ObedEdomin/ ja Jejelin owen wartiat.’ž Nijn Lewitat asetit Hemanin Joelin pojan/ ja hänen weljistäns Assaphin/ Berechian pojan. Ja Merarin pojista heidän weljens/ Ethanin Cusajan pojan.’ž JA Dawid sanoi Lewitain päämiehille/ että he asetaisit heidän weljistäns weisaita/ harpuilla/ Psaltareilla/ candeleilla/ ja Cymbaleilla/ nijn että he olisit cuultut weisawan corkialla änellä ilon cansa.’ž Ja Lewitain pojat cannoit Jumalan Arkin heidän olallans corennoilla jotca sijnä olit/ nijncuin Moses HERran sanan jälken käskenyt oli.’ž Nijn Papit ja Lewitat pyhitit heidäns HERran Israelin Jumalan Arckia candaman.ŒLVAL"¼…;ā”Gó ” R  Ā X ŗ f  É § - µW»(Ž9„I Ÿų*‡Ž Ja olen ollut sinun cansas cuhungas ikänäns waelsit/ ja olen häwittänyt sinun wiha’ž Ja olen ollut sinun cansas cuhungas ikänäns waelsit/ ja olen häwittänyt sinun wihamiehes edestäs/ ja olen tehnyt sinulle nimen/ nijncuin suurilla maan päällä nimi on.’ž Nijn sano näin minun palwelialleni Dawidille: Näin sano HERra Zebaoth: minä olen ottanut sinun kedolda cusas lambaita caidzit/ minun Canssani Israelin Förstixi.’ž Cuhunga ikänäns minä waelsin coco Israelis/ olengo minä puhutellut jotacuta Duomarita Israelis/ jonga minä olen käskenyt ruockia minun Canssani/ ja sanonut: mixet te ole minulle rakendanet Cedrihuonetta?’ž Sillä en minä ole asunut yhdesäkän huones/ sijtä päiwäst cuin minä Israelin lapset johdatin ulos/ tähän päiwän asti/ waan minä olen aina ollut majas ja Tabernaclis.’ž Mene/ ja sano minun palwelialleni Dawidille: Näin sano HERra: älä minulle rakenna yhtän huonetta asuaxeni:’ž MUtta sinä yönä tuli Jumalan sana Nathanin tygö/ ja sanoi:’ž Nathan sanoi Dawidille: caicki cuin sinun sydämesäs on/ tee: sillä HERRA on sinun cansas.’ž SE tapahdui cosca Dawid asui huonesans/ sanoi hän Prophetalle Nathanille: cadzo/ minä asun Cedrihuones/ ja HERran lijton Arcki on waatetten alla.’ž Ja näin matcusti caicki Canssa cukin cotians: Dawid myös läxi siunaman huonettans.’ž Ja Hemanin ja Jedithunin heidän cansans/ waskitorwella ja Cymbaleilla soittaman/ ja Jumalan candeleilla. Mutta Jedithunin pojat pani hän owen wartiaxi.’ž Ja Hemanin ja Jedithunin heidän cansans/ ja muut walitut cuin nimeldäns nimitetyt olit kijttämän HERra/ että hänen laupiudens on ijancaickisest.’ž Tekemän päiwä päiwäldä HERralle polttouhria polttouhrin Altarilla/ amulla ja ehtona/ nijncuin kirjoitettu on HERran Lais/ ja hän Israelille käskenyt oli.’ž Ja Zadochin Papin ja hänen weljens Papit/ pani hän HERran majan eteen Gibeonin corkeudelle.’ž Mutta ObedEdomin ja hänen cahdexan weljiäns sedzemettäkymmendä: Ja ObedEdomin Jedithun pojan ja Hossan owen wartiaxi.’ž NÄin jätti hän HERran lijton Arkin eteen Assaphin ja hänen weljens/ palweleman alinomat Arkin edes/ jocapäiwäises työs.’ž Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala ijancaickisest ijancaickiseen/ ja caicki Canssa sanocan Amen: ja kijttäkän HERra.’ž Ja sanocat: auta meitä Jumala meidän wapahtajam/ ja coco meitä/ ja kehitä meitä pacanoista/ että me kijtäisim sinun pyhä nimes/ ja kerscaisim meitäm sinun kijtoxesas.’ž Kijttäkät HERra/ sillä hän on hywä/ ja hänen laupiudens on ijancaickinen.’ž Ja ihastucan caicki puut medzis HERran edes: sillä hän tule duomidzeman maata.’ž Meri paohatcan/ ja mitä sijnä on/ kedot iloitcat/ ja caicki cuin sen päällä owat.’ž Taiwat iloidcan ja maa riemuidcan/ sanottacan pacanain seas että HErra hallidze.’ž Peljätkät händä caicki mailma/ hän on maan wahwistanut/ ettei hän lijcu.’ž Tuocat hänen nimens cunnia/ tuocat lahjoja/ ja tulcat hänen eteens. Cumartacat HERra pyhäs caunistuxes.’ž Te Canssat tuocat HERralle/ tuocat HERralle cunnia ja woima.’ž Se on caunis ja cunnialinen hänen edesäns/ ja wäkewys ja ilo on hänen siasans.’ž Sillä caicki pacanain jumalat owat epäjumalat: mutta HERra on taiwat tehnyt.’ž Sillä HERra on suuri ja sangen kijtettäpä/ peljättäpä caickein jumalitten seas.’ž Luetelcat pacanain seas hänen cunniatans/ caickein Canssain seas hänen ihmeitäns.’ž WEisatcat HERralle caicki maa/ julistacat päiwä päiwäldä hänen autuuttans.’ž Älkät ruwetco minun woideltuihin/ ja älkät paha tehkö minun Prophetailleni.’ž Eipä hän sallinut heitä kenengän wahingoitta/ waan rangais Cuningatkin heidän tähtens.’ž Waelsit he Canssasta Canssaan/ ja yhdest waldacunnast toiseen Canssaan.’ž Cosca he wähät ja harwat olit/ ja muucalaiset sijnä:’ž Ja sanoi: sinulle minä annan Canaan maan/ teidän perimisen arwan.čLVALP”č • ņ i  | ” F Ģ b bėe„ü¶*æań<¶ø, Otti myös Dawid HadadEserin Caupungeista Thibehatist ja Chunist juu’ž Otti myös Dawid HadadEserin Caupungeista Thibehatist ja Chunist juuri paljo waske/ josta Salomo waskimeren/ padzat ja waskiastioita teki.’ž Ja Dawid otti cullaiset kiwet/ cuin olit HadadEserin palwelioilla/ ja wei Jerusalemijn.’ž Ja asetti Canssan Damascoon Syriaas/ nijn että Syrialaiset tulit Dawidin alemmaisexi/ ja weit hänelle lahjoja: sillä HERra autti Dawidi cunga ikänäns hän waelsi.’ž Ja Syrialaiset Damascusta tulit HadadEserin Zoban Cuningan apuun/ mutta Dawid löi Syrialaisist caxicolmattakymmendä tuhatta miestä.’ž Ja Dawid woitti häneldä tuhannen waunua/ seidzemen tuhatta hewoismiestä ja caxikymmendä tuhatta jalcamiestä. Ja Dawid raiscais caicki waunut/ ja piti heistä tallella sata waunua.’ž Hän löi myös HadadEserin/ Zoban Cuningan Hamathis/ silloin cuin hän meni nostaman kättäns Phratin weden tygö.’ž Hän löi myös Moabiterit/ nijn että he tulit Dawidille alemmaisexi/ ja weit hänelle lahjoja.’ž SIitte löi Dawid Philisterit/ ja waati alans heidän/ ja otti Gathin ja hänen kyläns Philisterein kädest.’ž Siuna nyt sinun palwelias huone/ että se pysyis ijancaickisest sinun edesäs: sillä mitä sinä HERra siunat/ se on siunattu ijancaickisest.’ž Nyt HERra sinä olet Jumala/ ja olet tätä hywä puhunut palwelialles.’ž Sillä sinä minun Jumalan olet ilmoittanut sinun palwelias corwain cuullen/ ettäs rakennat hänelle huonen/ sentähden on sinun palwelias aicoinut rucoilla sinun edesäs.’ž Wahwistucon ja suurexi tulcon sinun nimes ijancaickisest/ että sanotaisin: HERra Zebaoth/ Israelin Jumala on Jumala Israelis/ ja sinun palwelias Dawidin huone olcon pysywäinen sinun edesäs.’ž Nyt HERra se sana jongas palwelialles puhunut olet/ ja hänen huonellens/ wahwistucon ijancaickisest/ ja tee nijncuins puhunut olet.’ž Ja olet tehnyt sinun Canssas Israelin idzelles ijancaickisexi Canssaxi/ ja sinä HERra olet heidän Jumalaxens tullut.’ž Ja cusa on jocu Canssa maan päällä/ nijncuin sinun Canssas Israel/ cuhunga Jumala mennyt on/ wapahtaman idzellens Canssa/ ja tekemän hänellens nimet suurist ja hirmullisist töistä/ ajain pacanat ulos sinun Canssas edest/ jongas Egyptist wapahtanut olet?’ž HERra/ ei ole sinun caldaistas/ ja ei ole Jumalata paidzi sinua/ caikis cuin me corwillam cuullet olem.’ž HERra sinä olet tehnyt caicki ne suuret tegot oman sydämes jälken/ sinun palwelias tähden/ ilmoittaxes caiken jalouden.’ž Mitä Dawid enä mahta anoa sinulda/ ettäs cunnioitaisit palwelias? sinä tunnet palwelias.’ž Ja tämä on wähä ollut sinun silmäis edes Jumala/ mutta sinä olet myös puhunut sinun palwelias huonesta/ pitkän ajan peräst tulewaisest/ ja olet cadzellut minun nijncuin ihmisen hahmos/ joca on HERra Jumala corkeudes.’ž Nijn tuli Cuningas Dawid ja oli HERran edes/ ja sanoi: cuca olen minä HERra Jumala? ja mikä on minun huonen/ ettäs olet andanut minun tulla tähän asti.’ž JA cosca Nathan caickein näiden sanain ja näyn jälken Dawidin cansa puhunut oli.’ž Mutta minä asetan hänen minun huoneseni/ ja minun waldacundani ijancaickisest/ nijn että hänen istuimens on pysywäinen ijancaickisest.’ž Minä olen hänen Isäns/ ja hän on minun poican/ ja en minä käännä minun laupiuttani häneldä pois/ nijncuin minä sen käänsin häneldä pois/ joca sinun edelläs oli.’ž Ja hän rakenda minulle huonen/ ja minä wahwistan hänen istuimens ijancaickisest.’ž MUtta cosca sinun päiwäs täytetän/ että sinä menet Isäis tygö/ nijn minä herätän sinun siemenes sinun jälkes/ yhden sinun pojistas/ ja minä wahwistan hänen waldacundans.’ž Ja sijtä ajasta cuin minä käskin/ että minun Canssallani Israelillä piti Duomarit oleman: minä painan caicki sinun wihamiehes alas/ ja ilmoitan sinulle HERran rakendawan sinulle huonen.’ž Mutta minä panen minun Canssalleni Israelille paican/ ja istutan sen nijn/ että se sijnä/ asu ja ei enä lijcuteta/ ja pahan Canssan ei pidä enä sitä waiwaman nijncuin ennen.zįĀ£„eF'鏫ŒmN/ń Ņ ³ ” u V 7  ł Ś » œ } ^ ?  ā Ć ¤ … f G ( ź Ė ¬  n O  ö × ø ™ z [ <  žßĄ”‚cD%ēČ©ŠkL-ļŠ±’sT5÷Ų¹š{\=’ąĮ¢ƒdE&čÉŖ‹lM.šŃ²“tU6ųŁŗ›|]>~µ Ė@ }µ Ō@ |µ '@ {µ :@ zµ ]@ yµ .@ xµ y@ wµ *@ vµ *@ uµ L@ tµ Ģ@ sµ  &@ rµ  A@ qµ  „@ pµ  =@ oµ  d@ nµ =@ mµ )@ lµ W@ kµ y@ jµ p@ iµ ¢@  hµ C@  gµ f@  fµ ą@  eµ ¾@  dµ M@ cµ n@ bµ p@ aµ @ `µ  Å@ _µ  m@ ^µ  @ ]µ  ­@ \µ  ć@ [µ ė@’ Zµ ^@’ Yµ a@’ Xµ  @’ Wµ V@’ Vµ Š@’ Uµ Š@’ Tµ ]@’ Sµ i@’ Rµ k@’ Qµ Y@’ Pµ ?@’ Oµ Ŗ@ ’ Nµ N@ ’ Mµ Ÿ@ ’ Lµ Į@ ’ Kµ @ ’ Jµ @’ Iµ u@’ Hµ H@’ Gµ …@’ Fµ @’ Eµ ą@’ Dµ ė@’ Cµ q@’ Bµ   @’ Aµ  A@ž @µ  Y@ž ?µ  ‡@ž >µ  7@ž =µ „@ž <µ ;@ž ;µ ^@ž :µ ē@ž 9µ k@ ž 8µ Ż@ ž 7µ ›@ ž 6µ G@ ž 5µ œ@ ž 4µ €’ž Ja hän pilckais Israeli.3 3µ £@ž 2µ @ž 1µ ‹@ž 0µ Õ@ž /µ Į@ž .µ į@ž -µ “@ž ,µ ®@ž +µ ć@ž *µ “@ż )µ @ż (µ i@ż 'µ  Ž@ż &µ  @ż %µ  R@ż $µ  @ż #µ  Ž@ż "µ F@ż !µ Ļ@ż  µ Ė@ż µ ź@ ż µ Ž@ ż µ ź@ ż µ @ ż µ _@ ż µ h@ż µ Y@ż µ S@ż µ e@ż µ  ƒ@ż µ  U@ż µ  ą@ż µ  ¾@ż µ  f@ż µ Œ@ū µ Z@ū µ ¤@ū µ †@ū  µ µ@ū  µ p@ū  µ ^@ū  µ k@ū  µ Œ@ū µ F@ū µ ©@ū µ Ą@ū µ †@ū nLVALšÜü § $ æ l  « L 4 J ¼Ņ8ņdĒuęXļb® COsca Syrialaiset näit heidäns Israelildä lyödyxi/ lähetit he sanansaattajat/ ja toit S’ž COsca Syrialaiset näit heidäns Israelildä lyödyxi/ lähetit he sanansaattajat/ ja toit Syrialaiset tuolda puolen wirta. Ja Sophach HadadEserin sodan päämies meni heidän edelläns.’ž Cosca Ammonin lapset näit Syrialaiset pakenewan/ pakenit he myös Abisait hänen weljiäns ja menit Caupungijn/ mutta Joab meni Jerusalemijn.’ž Ja Joab lähestyi sillä wäellä cuin hänen cansans oli/ sotiman Syrialaisia wastan/ Ja ne pakenit händä.’ž Rohwaise sinus/ ja toimittacam miehullisest meidän Canssam/ ja meidän Jumalan Caupungein edest/ HERra tehkön nijncuin hänelle otollinen on.’ž Ja sanoi: jos Syrialaiset owat minua wäkewemmät/ nijn tule minun auxeni/ ja jos Ammonin lapset owat sinua wäkewemmät/ nijn minä autan sinua.’ž Muun wäen andoi hän Abisain hänen weljens käsijn menemän Ammonin lapsia wastan.’ž Cosca Joab näki sodan sekä edesäns että tacanans nousewan händäns wastan/ walidzi hän caicki nuoret miehet Israelist/ ja asetti hänens Syrialaisia wastan.’ž Ja Ammonin lapset olit lähtenet/ ja hangidzit heitäns sotaan Caupungin portin edes: Mutta Cuningat jotca tullet olit/ olit kedolla erinäns.’ž COsca Dawid sen cuuli/ lähetti hän Joabin ja coco Sangarein joucon.’ž Ja he palckaisit caxineljättäkymmendä tuhatta waunua/ ja Maechan Cuningan wäkinens: He tulit ja sioitit heidäns Medban eteen. Ja Ammonin lapset cocoisit myös heidäns heidän Caupungeistans ja tulit sotaan.’ž MUtta cosca Ammonin lapset näit heidäns haisewan Dawidin edes/ lähetti Hanon ja Ammonin lapset tuhannen leiwiskätä hopiata palcataxens waunuja ja hewoismiehiä Mesopotamiast/ Syrian Maechast ja Sohast.’ž Ja he menit/ ja se tehtin Dawidille tiettäwäxi nijstä miehistä. Ja hän lähetti heitä wastan ( sillä miehet olit sangen suurest häwäistyt ) ja Cuningas sanoi: olcat sijhenasti Jerihos cuin teidän partan caswa/ tulcat sijtte jällens.’ž Silloin otti Hanon Dawidin palweliat ja ajeli heidän/ ja leickais puolen heidän waatteistans haman cupeisin asti/ ja päästi heidän menemän.’ž Nijn sanoit Ammonin lasten pääruhtinat Hanonille: luuletcos Dawidin cunnioittawan sinun Isäs sinun silmäis edes/ että hän lähetti lohduttajat sinun tygös? ja eikö hänen palwelians tullet tutkisteleman/ cukistaman ja wacoiman maata?’ž Nijn Dawid ajatteli: minä osotan laupiuden Hanonille Nahaxen pojalle: sillä hänen Isäns on tehnyt laupiuden minun cohtani. Ja hän lähetti sinne sanansaattajat lohduttaman händä hänen Isäns tähden. Ja Dawidin palweliat tulit Ammonin lasten maalle Hanonin tygö lohduttaman händä.’ž SEnperäst cuoli Nahas Ammonin lasten Cuningas/ ja hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans.’ž Benaja Jojadan poica oli Chretin ja Pletin päällä. Ja Dawidin pojat olit ensimäiset Cuningan käsillä.’ž Zadok Ahitobin poica/ ja AbiMelech Abjatharin poica olit Papit/ Sausa oli kirjoittaja.’ž JOab ZeruJan poica oli sotajoucon päällä/ Josaphat Ahiludin poica oli Cantzleri.’ž Ja nijn hallidzi Dawid caiken Israelin/ ja teki oikeuden ja hurscauden caikelle hänen Canssallens.’ž Ja asetti Canssan Edomijn/ nijn että caicki Edomerit olit Dawidin alemmaiset: sillä HERra autti Dawidi cunga ikänäns hän waelsi.’ž JA Abisai ZeruJan poica/ löi suolalaxos Edemereist cahdexantoistakymmendä tuhatta.’ž Ja Cuningas Dawid pyhitti HERralle caicki cullaiset/ hopiaiset ja waskiset astiat/ sen hopian ja cullan cansa cuin hän oli ottanut pacanoilda/ Edomereildä/ Moabitereildä/ Ammonitereidä/ Philistereildä ja Amalechitereildä.’ž Lähetti hän poicans Hadoramin Cuningas Dawidin tygö/ käski terwettä ja siunata händä/ että hän HadadEserin cansa sotinut ja hänen lyönyt oli ( sillä Thogulla oli sota HadadEserin cansa ).’ž JA cosca Thogu Hemathin Cuningas cuuli Dawidin lyönen caiken HadadEserin Zoban Cuningan sotajoucon.üLVALo» Ś  D ¹  y Ż–ū³Ģn3ŽWŠw6 Taicka colme callista wuotta/ taicka colmen Cuucauden paco wihollistes edes/ ja wainollises miecan edes/ että se on käsittäwä sinun/ eli colmexi päiwäxi HERra’ž Taicka colme callista wuotta/ taicka colmen Cuucauden paco wihollistes edes/ ja wainollises miecan edes/ että se on käsittäwä sinun/ eli colmexi päiwäxi HERran miecka ja ruttotauti maalle/ nijn että HERran Engeli cadotta caicki Israelin rajoilla. Nijn ajattele sijs nyt mitä minä händä wastan cuin minun on lähettänyt.’ž Ja cosca Gad tuli Dawidin tygö/ sanoi hän hänelle: Näitä sano HERra: walidze sinulles/’ž Mene puhu Dawidin cansa/ sanoden: näitä sano HERra: colme panen minä sinun etees/ walidze sinulles yxi nijstä/ ja minä teen sinulle.’ž JA HERra puhui Gadin cansa/ Dawidin Näkiän/ sanoden:’ž Ja Dawid sanoi Jumalalle: minä olen rascast syndiä tehnyt/ että minä sen tehnyt olen/ mutta ota sinun palwelias wäärys pois: sillä minä olen juuri tyhmäst tehnyt.’ž Mutta ei Jumalalle nämät kelwannet/ ja hän löi Israelin.’ž Mutta Lewi ja BenJaminit ei hän näiden secan lukenut: sillä Joab cauhistui Cuningan sanast.’ž Ja Joab andoi Dawidille luetun Canssan lugun/ ja coco Israelis oli/ yxitoistakymmendä kerta sata tuhatta miestä/ cuin weti mieckans ulos. Ja Judas neljä sata tuhatta ja seidzemenkymmendä tuhatta miestä/ cuin wedit mieckans ulos.’ž Mutta Cuningan sana woitti Joabin. Ja Joab meni/ ja waelsi coco Israelin ymbärins/ ja tuli Jerusalemijn.’ž Joab sanoi: HERra enändäkön hänen Canssans sata kerta suuremmaxi cuin se nyt on. Minun Herran Cuningan/ eikö nämät caicki ole minun Herrani palweliat? mixi sijs minun Herran kysy sitä? mixi se tulis synnixi Israelille?’ž Ja Dawid sanoi Joabille ja Canssan ylimmäisille: mengät ja lukecat Israel/ BerSebast Danin saacka/ ja tuocat minulle/ että minä tiedäisin heidän lucuns.’ž JA Sathan seisoi Israeli wastan ja kehoitti Dawidin lukeman Israeli.’ž Mutta Jonathan Simean poica Dawidin weljen poica löi hänen. Nämät oli sijnnet Sangareist Gathis/ ja langeisit Dawidin ja hänen palweliains kätten cautta.’ž Ja taas nousi sota Gathis/ siellä oli suuri mies/ ja hänellä oli cuusi sorme ja cuusi warwast/ se on neljäcolmattakymmendä. Ja hän myös oli syndynyt Sangareist.’ž Ja wielä nousi sota Philisterein cansa/ Silloin löi Elhanan Jairin poica/ Lahemin Goliathin Gathiterin weljen/ jonga keihän warsi oli nijncuin cangan puu.’ž SIitte nousi taas sota Gaseris Philisterein cansa. Silloin löi Sibechai Husathiteri Sibain/ joca oli Sangarten lapsist/ ja sorsi heidän.’ž Mutta wäen/ cuin siellä oli/ toi hän ulos/ ja andoi heidän sahata sahoilla/ ja petkeleillä ja kirweillä. Nijn teki Dawid caickein Ammonin lasten Caupungein cansa. Ja Dawid palais sijtte wäen cansa Jerusalemijn.’ž Ja Dawid otti heidän Cuningans Cruunun hänen päästäns/ ja löysi sen painawan leiwiskän culda/ ja callita kiwiä hänes/ ja pandin Dawidin päähän. Hän toi myös sangen paljo saalista Caupungist.’ž JA cosca ajastaica culunut oli/ sijhen aican cuin Cuningat lähtewät ulos/ johdatti Joab sotajoucon ja häwitti Ammonin lasten maan/ tuli ja pijritti Rabban ( mutta Dawid oli Jerusalemis ) Ja Joab löi Rabban/ ja cukisti sen.’ž Ja cosca HadadEserin palweliat näit heidäns lyödyxi Israelildä/ teit he rauhan Dawidin cansa/ ja olit hänen palwelians/ ja Syrialaiset ei tahtonet enämbätä autta Ammonin lapsia.’ž Mutta Syrialaiset pakenit Israeli. Ja Dawid tappoi Syrialaisista seidzemen tuhatta waunua/ ja neljäkymmendä tuhatta jalcamiestä/ hän tappoi myös Sophachin sodan päämiehen.’ž Cosca se oli Dawidille sanottu/ cocois hän coco Israelin ja meni Jordanin ylidze. Ja cosca hän tuli heidän tygöns/ asetti hän hänens heitä wastan/ ja Dawid asetti hänens Syrialaisia wastan sotaan/ ja ne sodeit hänen cansans.6LVAL`ļ$  ‘ I Ō U ø ÷X `!Č]ō— ƒ-"Įcx Mutta HERran sana tuli minun tygöni/ ja sanoi: sinä olet paljo werta wuodattanut ja suurta sota pitänyt/ sentähden ’ž Mutta HERran sana tuli minun tygöni/ ja sanoi: sinä olet paljo werta wuodattanut ja suurta sota pitänyt/ sentähden ei sinun pidä rakendaman minun nimelleni huonetta/ ettäs nijn paljo werta olet wuodattanut maan päälle minun edesäni.’ž Ja sanoi hänelle: minun poican/ minun mielen on raketa HERralle minun Jumalalleni huonetta.’ž JA hän cudzui hänen poicans Salomon/ ja käski hänen raketa huonen HERralle Israelin Jumalalle.’ž Ja Dawid ajatteli: minun poican Salomo on nuori ja heicko/ mutta huonen/ joca pitä HERralle rakettaman/ pitä nijn suuren oleman/ että sen nimi ja cunnia corgotetan caikisa maisa/ sentähden walmistan minä hänelle waraxi. Näin walmisti Dawid paljo ennen cuolematans.’ž Ja Cedripuita epälugun: sillä Sidonist ja Tyrost wietin paljo Cedripuita Dawidille.’ž Ja Dawid walmisti paljo rauta porttein owein nauloixi/ ja mitä yhteen naulitta tarwittin. Ja nijn paljo waske ettei se punnitta taittu.’ž JA Dawid käski coota muucalaiset/ jotca Israelin maalla olit/ ne asetti hän kiweinwuoliaxi/ wuoleman kiwejä Jumalan huonen rakennuxexi.’ž Ja Dawid sanoi: täsä pitä oleman HERran huone/ ja tämä Altari Israelin polttouhria warten.’ž Ja ei Dawid tainnut mennä sen eteen kysymän Jumalata: sillä hän oli peljästynyt HERran Engelin miecka.’ž Sillä HERran maja/ cuin Moses oli tehnyt corwes/ ja polttouhrin Altari/ olit silloin Gibeonin corkeudes.’ž Cosca Dawid näki HERran cuullexi hänens/ Arnanin Jebuserin rijhesä/ uhrais hän siellä.’ž Ja HERra sanoi Engelille että hän pistäis mieckans tuppeens.’ž Ja Dawid rakensi sijnä HERralle Altarin/ ja uhrais polttouhria ja kijtosuhria. Ja cosca hän rucoili HERra/ cuuli hän hänen tulen cautta taiwasta polttouhrin Altarilla.’ž Nijn Dawid andoi Arnanille sen sian edest cuuden sadan Siclin painon culda.’ž Mutta Cuningas Dawid sanoi Arnanille: ei nijn/ waan minä ostan täydellä rahalla: sillä en minä ota sitä cuin sinun on/ HERralle/ ja tee polttouhria maxamat.’ž Ja Arnan sanoi Dawidille: ota sinulles/ ja tee minun Herran Cuningan cuin sinulle kelpa. Cadzo/ minä annan myös härkiä polttouhrixi ja aseita puixi ja nisuja ruocauhrixi/ caickia minä annan.’ž Ja Dawid sanoi Arnanille: anna minulle rijhen sia/ raketaxeni sijhen HERralle Altarita/ suo se minulle täyden rahan edest/ että widzaus lackais Canssasta.’ž Cuin Dawid meni Arnanin tygö/ näki Arnan ja hawaidzi Dawidin/ meni rijhest ulos ja langeis caswoillens Dawidin eteen maahan.’ž Waan cuin Arnan käänsi hänens ja näki neljän poicans cansa Engelin/ lymytit he heidäns: sillä Arnan tappoi nisuja.’ž Ja Dawid meni Gadin sanan jälken/ cuin hän HERran nimeen puhunut oli.’ž JA HERran Engeli sanoi Gadille/ että hän sanois Dawidille/ että Dawid menis ja rakennais HERralle Altarin Arnan Jebuserin rijheen.’ž Ja Dawid sanoi Jumalalle: engö minä se ole cuin annoin luke Canssan? minä se olen cuin syndiä tein ja saatin matcan sitä paha? mitä nämät lambat tehnet owat? HERra minun Jumalan anna sinun kätes olla minun ja minun Isäni huonen päälle/ ja ei sinun Canssalles waiwaxi.’ž Ja Dawid nosti silmäns/ ja sai nähdä HERran Engelin seisowan taiwan ja maan wälillä/ ja uloswedetyn miecan hänen kädesäns ojetun Jerusalemin päälle. Silloin langeis Dawid ja wanhimmat heidän caswoillens puetetut säkeillä.’ž Ja Jumala lähetti Engelin Jerusalemijn cadottaman sitä. Ja hucuttais/ cadzoi HERra sijhen/ ja catui sitä paha/ ja sanoi Engelille joca hucutti: nyt on kyllä/ pidä kätes ylös. Mutta HERran Engeli seisoi Arnan